Laskimotukoksen ehkäisy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laskimotukoksen ehkäisy"

Transkriptio

1 Riitta Lassila AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Keskeistä Vuodepotilaan laskimotukos voi Idiopaattinen tukos uusii kolme kertaa useammin kuin altisteinen olla oireeton ensioire voi olla tukos, joten sen jälkeen suositel- keuhkoembolia. laan usein pysyvää hoitoa. Jokaisessa sairaalassa ja toimen- Jos laskimotukos ilmaantuu ilman pideyksikössä tulee olla aktiivinen syytä alle 50-vuotiaalle, hyytymis- suositus laskimotukoksen ehkäisyn häiriöiden tutkiminen selvittää toteuttamista varten. kannan hoidon kestoon (pysyvä Laskimotukoksen estoon käyte- vai tilapäinen). tään varhaista mobilisaatiota, ASA-lääkitystä käytetään pää- elastista sidosta tai lääkinnällisiä sääntöisesti valtimotukosten hoitosukkia, pienimolekyylistä he- ehkäisyyn, mutta ASAsta ja sta- pariinia (LMWH) ja pitkäkestoisen tiinihoidosta on kertynyt näyttöä profylaksin tarpeessa varfariinia. myös laskimotukoksen ja keuhko- Erityistilanteissa voi käyttää fon- embolian uusiutumisen estossa. inflammatoriset suolisto- ja daparinuuksia (suuren tukosris- Tukoksen sairastanut tai muutoin reumasairaudet kin potilaat, hepariiniallergiset), tukosaltis potilas tarvitsee ohjaus- Diabetes dabigatraania, rivaroksabaania ta tukokselle altistavia vaaratilan- nefroottinen oireyhtymä ja pro- tai apiksabaania (peroraalisia teita varten. teiinia menettävät enteropatiat valmisteita elektiivisen lonkka- tai polvitekonivelleikkauksen jälkeen). Rivaroksabaania voi käyttää myös laskimotukoksen ja keuhkoembo- Laskimotukokselle altistavia tiloja Perinnöllisten (sisäisten) tekijöi- immobilisaatio > 3 vrk (kipsi, pitkät lentomatkat) hormonaalinen ehkäisy tai korvaushoito, syövän hormo- lian sekundaaripreventiossa komp- den lisäksi on ulkoisia tekijöitä ja naalinen adjuvanttihoito, ta- lisoitumattomalla potilaalla. tiloja, jotka altistavat laskimotu- moksifeeni kokselle: raskaus, synnytys ja lapsivuode- Artikkelin täydellinen versio on luettavissa Lääkärin tieto kannoista Terveysportista Lääkärin käsikirja Viimeisin muutos Riitta Lassila 2014 Kustannus Oy Duodecim aiempi laskimotukos missä tahansa elimistön osassa (esim. yläraajatukos, porta-, mesenteriaali- tai sinuslaskimotukos) kuivuminen sydämen vajaatoiminta ja immobilisaatio aivoinfarkti, muu halvaustila, kuten selkäydinvamma malignit sairaudet vaikeat infektiot vaikeat keuhkosairaudet aika 6 viikkoa kirurgiset toimenpiteet (erityisesti lantionpohjaan, mahan alueelle, luustoon kohdistuva kirurgia sekä syöpäkirurgia) ja kudosvauriot, toistuvat pienet traumat (kontaktiurheilulajit) polysythaemia vera, essentielli trombosytemia, paroksysmaalinen nokturnaalinen hemoglobinuria, myelooma, asparaginaasilääkitys 729 Duodecim 2014;130:729 33

2 AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA laskimoiden vajaatoiminta voidaan siirtyä varfariiniin, ellei tu aivoinfarkti, eteisvärinä ylipainoisuus sille ole esteitä. [kun CHADS2-pisteitä yli 1] tupakointi Immobilisaatio, esim. kipsihoito, ja sydänsairaus tai muu suuri klotsapiinilääkitys lisää tromboosiriskiä. tukosvaara, alle 3 kk sitten keskuslaskimokatetri. Kirurgiset potilaat Vähäinen vaara (laskimotukosriski TOTEUTUS ä suunniteltaessa otetaan huomioon sekä sairastettu keuhkoembolia tai laskimotukos missä tahansa) siltaterapia suunnitellaan yksilöllisesti ja LMWH-annokset 2 3[ 10] %) potilaan että toimenpiteen tai lähentelevät hoitoannoksia. Pieni toimenpide (< 30 min), muun kliinisen tilan aiheuttama Leikkauspäivänä ja sitä seu- ei vaaratekijöitä tukosvaara ja verenvuotovaara. raavana päivänä LMWH-annos Keskisuuri toimenpide, ikä alle Verenvuodolle altistavat hoitama- voi olla profylaksi annos, mutta 40 v, ei vaaratekijöitä ton verenpaine, munuaisten vajaa- annosnostoon pyritään tilan- Kohtalainen vaara (laskimotukos- toiminta (lääkkeiden eliminaatio teen salliessa. Yleensä LMWH- riski %) hidastuu, ei koske tintsapariinia ja hoitoannos voidaan aloittaa Pieni toimenpide, vaaratekijöitä fraktioimatonta hepariinia), mak- postoperatiivisesti n. 48( 72) t Keskisuuri toimenpide, ei vaara- san vajaatoiminta, vaikea anemia toimenpiteestä astetteittain, tekijöitä, ikä v (B-Hkr < 30 % tai B-Hb < 100 g/l) kun verenvuotoa ei esiinny. Suuri toimenpide, ikä alle 40 v, ja trombosytopenia (< /l) Verenvuotoalttiit neurokirurgi- ei vaaratekijöitä sekä potilaan lääkitys (eten- set sekä maksaan ja rintaonte- Suuri vaara (laskimotukosriski kin anti tromboottiset hoidot, loon kohdistuvat leikkaukset, %) tulehdus kipulääkkeet, SSRI- ja erityisesti uusintaleikkaukset, Suuri toimenpide, ikä yli 40 v SNRI-lääkkeet, omega-3). tai munuaisten vajaatoiminta tai aiempi syvä laskimotukos tai Suuren vuotovaaran yhteydessä edellyttävät hyvin yksilöidyn keuhkoembolia tai syöpä, syö- lääkkeellistä profylaksia tulee seurannan ja suunnitelman. päkirurgia (erityisesti mahan ja välttää, mutta mekaanisia keinoja Siltahoidon aikana on tärkeää lantion alueella) ei pidä unohtaa. huolehtia siitä, että INR on Trombofilia Varfariinia käyttävälle potilaalle suuren vuotovaaran tilanteessa Polven tai lonkan artroplastia, lonkkamurtuma suunnitellaan ennakkoon siltaterapia tarpeen mukaan. normaali (1.0), muutoin alle 1.5. Varfariiniin ei kannata palata Suuri vamma, selkäydinvamma Pientoimenpiteissä yleensä sel- ennen kuin on varmistettu, että Luokiteltaessa potilas riskiryh- vitään, jos INR on hoitoalueen leikkaus on sujunut komplikaa- mään otetaan huomioon sekä alarajoilla, mutta suurissa toi- tioitta eikä ilmene uusintaleik- henkilökohtaiset altistavat tekijät menpiteissä, tai jos komplikaa- kauksen tarvetta tai varfariiniin että leikkaus. Kohtalaisen ja suu- tiona voi syntyä hallitsematon siirtymistä vaikeuttavia lääke- ren vaaran potilaille on annettava verenvuoto, on syytä tauottaa aineinteraktioita. rutiinisti laskimotukosehkäisy, varfariini (INR < 1.5) ja aloittaa Vältetään immobilisaatiota (esim. jollei sille ole vasta-aiheita. Profy- tarvittaessa jo preoperatiivisesti pitkät, yli 6 t:n lentomatkat) ennen laksin käyttöä tulisi lisätä pienen korvaavana antikoagulanttina ja jälkeen leikkauksen n. 1 kk:n riskin toimenpiteissä riskipotilailla LMWH operatiivisen käytännön ajan, suositaan spinaalianestesiaa, ja käyttöaikaa pidentää suuren mukaan. optimoidaan nestetasapaino. riskin potilailla. Profylaksin tulee LMWH-annos valitaan poti- Ehkäisy aloitetaan leikkauksen kestää vähintään 10 vrk keskisuu- laan tukosvaaran ja leikkauk- salliessa sitä ennen C. Suuren tu- ren riskin tilanteissa ja 4 5 viikkoa sen vuotovaaran perusteella; kosriskin potilaille voidaan antaa suuren riskin tilanteissa. Joskus yleensä riittää profylaksiannos, pieniannoksinen pienimolekyyli- profylaksia jatketaan esim. 3 kk, kunnes varfariini on saatu INR- nen hepariini juuri ennen toimen- jos toipuminen komplisoituu tai tasolle. pidettä, ellei toimenpide ole hyvin riski on hyvin suuri. Syöpäpotilail- Suuren tukosvaaran potilaalla verenvuotoaltis. 730 la käytetään LMWH:ta, muutoin (mitraalitekoläppä, sairastet- Fysikaalisista menetelmistä ylei- R. Lassila

3 sin ja helpoin on sidoshoito tai lääkinnällinen hoitosukka A, joka joskus riittää vähäisen tukos- ja suuren vuotovaaran potilaille ainoaksi tromboosiehkäisyksi. Sen hyödystä on näyttöä kirurgisilla ja obstetrisilla potilailla, mutta ei hematologisilla potilailla. Myös jalkapohja- ja pohjepumpuista on vastaavaa hyötyä C. Leikkauksen aiheuttama lisätukosvaara jatkuu 1 3 kk, vaikka potilas olisi jalkeilla. Varfariinia voi myös käyttää pitkäaikaiseen profylaksiin, koska se on halpa ja toimiva (esim. lantiomurtuma ja pitkä immobilisaatio). Varfariiniin liittyy vuotovaara, lääkeinteraktioita sekä tihennetty kontrollien tarve. Pienimolekyyliset hepariinit A (LMWH:t; daltepariini, enoksapariini, tintsapariini) ovat kerran päivässä ihon alle pistettäviä tromboosiprofylaksin peruslääkkeitä. Valittua LMWH-valmistetta ei tule tarpeettomasti vaihtaa kesken hoidon, ja jatkossakin on hyvä pitäytyä samassa valmisteessa immunologisen aktivaation välttämiseksi. Tintsapariini sopii munuaisten vajaatoiminnassa ja on tarpeen tullen kumottavissa protamiinisulfaatilla. LMWH-profylaksi on turvallista ja usein omatoimisesti tai kotisairaanhoidon turvin kotona toteutettavissa. Profylaksiajat ovat lonkka- A ja polviproteesikirurgiassa sekä syöpäkirurgiassa B 4 viikkoa, raskauden aikana ja lapsivuodeaikana 6 viikkoa. Suuren riskin potilaille voidaan hoitoa jatkaa varfariinilla 6 12 viikkoa. Tavallisia profylaksivaihtoehtoja ja menettelytapoja: Enoksapariini 40 mg s.c. 12 t ennen leikkausta ja sen jälkeen sama määrä kerran vrk:ssa. Jos potilas on ylipainoinen, annosta voidaan nostaa tai antaa 40 mg kaksi kertaa vrk:ssa erityisen suuren vaaran tilanteissa (esim. runsas ylipaino). 20 mg s.c. voidaan antaa myös 2 t ennen leikkausta ja sen jälkeen mg kerran vrk:ssa. Daltepariini KY 12 t ennen leikkausta ja sen jälkeen sama määrä kerran vrk:ssa. Jos potilas on erityisen suuressa tukosvaarassa ja voimakkaasti ylipainoinen, annosta voidaan nostaa tai antaa KY kaksi kertaa vrk:ssa KY s.c. voidaan antaa myös 2 t ennen leikkausta ja sen jälkeen KY kerran vrk:ssa. Tintsapariini yleiskirurgiassa KY 1, ortopediassa 50 KY/kg 1 s.c. tai KY 1 s.c. Suuren tukosvaaran potilaille fondaparinuuksi 2.5 mg s.c. kerran vrk:ssa, aloitus aikaisintaan 6 t leikkauksen jälkeen. Fondaparinuuksi on hyytymistekijä Xa:n estäjä, joka suojaa laskimotukoksilta ortopedisten leikkausten yhteydessä tehokkaammin kuin enoksapariini A. Elektiivisissä polvi- ja lonkkatekonivelleikkauksissa ovat myös uudet vaihtoehdot mahdollisia. Dabigatraani 110 mg 1 p.o. aloitetaan 1 4 t toimenpiteen jälkeen; yli 75-vuotiaille annos on 75 mg. Seuraavasta päivästä lähtien annos on 220 mg (2 110 mg kaps.) tai 150 mg (2 75 mg kaps.) kerran päivässä 10 vrk polvileikkauksen ja 30 vrk lonkkaleikkauksen jälkeen. Epiduraalikatetria ei voi käyttää lääkkeen yhteydessä. Maksan vajaatoiminnassa ja vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa (GFR alle 30 ml/min) dabigatraani ei sovellu. Rivaroksabaani 10 mg aloitetaan 6 8 t toimenpiteen jälkeen. Varoaika lääkkeen annosta epiduraalikatetrin poistoon tai laittoon on 18 t ja katetrin poiston/laiton jälkeen tauko lääkkeen antoon on vähintään 6 t. Maksan ja munuaisten vajaatoiminta on varoaihe varsinkin monilääkityillä potilailla. Apiksabaani 2.5 mg 2 p.o. aloitetaan leikkausta seuraavana aamuna. Jos potilaalla on suuri tukosriski, annetaan LMWH esim. 6 t haavan sulusta. Haitat Postoperatiiviset ja posttraumaattiset verenvuodot (ks. Lääketietokannan / Pharmaca Fennican vasta-aiheet ja varoitukset). LMWH-valmisteet eivät sovellu, jos potilaalla on ollut hepariinin indusoima trombosytopenia, johon liittyy hepariinin laukaisema paradoksaalinen tukosvaara trombosyyttien immunologisen aktivaation kautta. Munuaisten vajaatoiminnassa tulee noudattaa varovaisuutta. Tintsapariini on munuaisten vaikeassa vajaatoiminnassa ja iäkkäille potilaille parhaiten soveltuva valmiste. Sisätauti- ja neurologiset potilaat TOTEUTUS Pienimolekyylisen hepariinin A antamista on harkittava kaikille potilaille, joiden vuodelepo kestää yli 3 vrk ja joilla on yksi tai useampia em. riskitekijöistä. Lääkinnälliset hoitosukat on syytä ottaa herkästi käyttöön, sillä ne 731

4 AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA tehostavat laskimopaluuta. Jos po- LMWH:ta kuukauden ajan: enok- hemoglobinuria tai myelooma). tilaan sekä tukos- että verenvuo- sapariini 40 mg 1, daltepariini Näissä sairauksissa tarvitaan toriski ovat suuria eivätkä lääkkeet KY 1 tai tintsapariini aina hematologin konsultaatio. sovellu, myös muut mekaaniset KY 1 s.c. Periaatteita protrombiinin tai profylaksimuodot (intermittoiva Riski on suuri myös potilailla, jotka FV-geenivirheestä johtuvan jalkapohja- tai pohjepumppu) ovat aiemmin saaneet laskimo- tukosalttiuden suhteen: tulevat kyseeseen. tukoksen tai joilla on muitakin Heterotsygootille, joka ei ole Jos varfariinia käyttävä potilas jou- tromboembolian riskitekijöitä. sairastanut tromboosia, pro- tuu sairaalahoitoon, vaihdetaan Profylaksi on aiheellinen vuode- fylaksi vain sektion, immo- LMWH:hon. lepoa vaativilla potilailla yleensä bilisaation tai muun vaa- Sisätautipotilaan profylaksissa 10 vrk:n ajan. ratilanteen (esim. leikkaus, pitkäaikaisesta LMWH-hoidosta Tukosriski kasvaa potilailla, joilla luunmurtuma) yhteydessä. (1 kk) voi olla hyötyä suuren tu- on trombosytoosi (> /l), Heterotsygootille, joka on sai- kosriskin potilailla, mutta ei rutii- leukosytoosi (> /l) tai rastanut tromboosin, suosi- nisti käytettynä. suurentuneet CRP- ja D-dimeeripi- tellaan profylaksi raskaus- ja Pienimolekyylisestä hepariinista toisuudet (ns. Khoharanariskipis- lapsivuodeaikana. voidaan siirtyä varfariiniin, jos en- teytys). Erityisesti näillä potilailla Homotsygootille suositellaan naltaehkäisyn tarve pitkittyy. tromboosiprofylaksi on sairaala- profylaksia riippumatta siitä, Sisätautipotilaan tromboosiprofy- hoitojen aikana aiheellinen, kuten onko hän sairastanut trom- laksissa rivaroksabaani ja apiksa- muilla suuren tukosriskin potilailla. boosin. baani annoksilla, joita käytetään ortopediassa, lisäävät vakavia verenvuotoja enoksapariiniin ver- Raskaana olevat Toteutetaan erikoissairaanhoi- Kaksoisheterotsygotiaan suhtaudutaan kuten homotsygotiaan. rattuna, eikä niitä suositella. dossa. Raskauden yhteydessä kun poti- Syöpäpotilaat Aktiivinen ja etenkin etäpesäkkei- SUURI TROMBOEMBOLIARISKI Aiemmin laskimotukoksen tai laalla on pysyvän antikoagulaation aihe, tarvitaan erikoislääkärin (kardiologi, neurologi, hematologi) nen syöpä lisää tromboosiriskiä. keuhkoembolian sairastaneet, konsultaatio ja suunnitelma. Usein Ilman syytä ilmaantunut trombo- joilla on pysyvä vaaratekijä (esim. käytetään pienimolekyylistä hepa- embolia voi olla ensioire vielä trombofilia, ylipaino, inflammatori- riinia (lähes) hoitoannoksin. piilevästä syöpätaudista. nen sairaus) Jos aikaisempaan tukokseen on Usein syöpätauti ja sen hoidot Perinnöllisen tai hankinnaisen liittynyt ohimennyt vaaratekijä aiheuttavat samanaikaisesti veren- hyytymistekijäpoikkeavuuden eikä ole kyse trombofiliasta, po- vuotovaaran. Profylaksi harkitaan omaavat tilasta tulee seurata ja jos ei ole tapauskohtaisesti punnitsemalla Antitrombiinin puutoksessa viitettä tukoksesta, profylaksi an- keskenään haittoja ja hyötyjä. riski on niin suuri, että profy- netaan vasta synnytyksen jälkeen Varfariinilla on syöpäpotilaiden laksi annetaan aina, vaikkei hoidossa usein lääkeaineinteraktioita, ja potilas voi olla pahoin- aiemmin olisi ollut tromboosia. Antitrombiinia joudutaan myös TOTEUTUS ERIKOISSAIRAAN HOIDON TASOLLA voiva, minkä vuoksi LMWH on korvaamaan suurten toimen- Pienimolekyylinen hepariinipro- turvallisempi ja tehokkaampi. piteiden ja synnytyksen/sektion fylaksi aloitetaan raskauden to- Suurin laskimotukosriski liit- yhteydessä. teamisen jälkeen tai ensimmäisen tyy alavatsan syöpäkirurgiaan, Hankinnaisia suuren tukosvaa- trimesterin jälkeen. adenokarsinoomiin, veriteitse ran hyytymishäiriöitä ovat esim. Tromboosiriski on suurimmillaan leviäviin syöpiin, aivokasvaimiin fosfolipidivasta-aineoireyhtymä loppuraskaudessa, jolloin käytetyt sekä mekaanista verenvirtau- ja myeloproliferatiiviset taudit LMWH-annokset ovat suuria ja sestettä aiheuttaviin kasvaimiin. (esim. polysytemia vera, essen- kaksi kertaa vrk:ssa pistettäviä Kirurgisen hoidon yhteydessä tiaalinen trombosytemia ja pa- ja niitä säädetään anti-fxa- 732 profylaksi toteutetaan antamalla roksysmaalinen nokturnaalinen aktiivisuuden perusteella (tavoite R. Lassila

5 t:n tai t:n kuluttua pistoksesta). Antikoagulaatiohoitoa jatketaan 6 viikkoa synnytyksen jälkeen, mutta synnytyksen jälkeen voidaan siirtyä varfariiniin, joka raskauden alussa ja loppuvaiheessa on vasta-aiheinen. Lentomatkustajat Pitkillä (yli 6 t) lentomatkoilla suositellaan suuren vaaran potilaille hoitosukkien käyttöä A, normaalin nesteyttämisen lisäksi 1 dl/t alkoholittomia juomia sekä pohjelihasjumppaa. Sama pätee myös pitkiin auto- ja junamatkoihin, mutta lentokoneen ilmanpaine ja ilman kuivuus lisäävät tukosriskiä. Myös LMWH:ta voidaan käyttää, jos potilaalla on tunnettu trombofilia tai sairastettu tukos eikä käytössä ole varfariinihoitoa (yksi profylaksi-annos puoli tuntia ennen lennon alkua suojaa n. 12 t:n ajan). ASAa ei ole suositeltu esim. pitkille lentomatkoille laskimotukosta estämään D. Trombosytopenia ja tromboosit hepariinihoidon komplikaatioina Varhainen (1 2 vrk:n kuluttua hepariinin annosta) trombosytopenia on hyvänlaatuinen ja palautuva. Vakava immuunivälitteinen trombosytopenia (HIT II) johtaa trombosyyttien aktivoitumiseen ja endoteelin vaurioon aiheuttaen verisuonitukoksia. Klassisesti trombosytopenia ilmaantuu päivänä hepariinihoidon alusta. Hematologin konsultaatio on aina tarpeen diagnoosin ja hoidon suhteen. Oireena ovat valtimo- tai laskimotukokset hoidon viikolla. HIT:n yhteydessä saatu tromboosi on hoitoresistentti, ja myös oireettomia tukoksia kannattaa kuvantaen etsiä. Löydöksenä on trombosyytti arvon selvä pieneneminen (n. 50 % lähtö arvosta tai kertamittauksessa arvo alle 150). Trombosytopeniaa ilmaantuu noin 1 %:lle LMWH:n käyttäjistä. Hepariinihoidon seurannaksi suositellaan trombosyyttimäärityksiä ensi viikkoina pari kertaa viikossa ja jatkossa viikon välein n. 4 viikon ajan. Reagoitava, jos trombosyytit laskevat alle 50 %:iin lähtöarvosta, jos trombosytopenia progredioi, jos ilmaantuu tromboosi tai jos tromboosin hoito ei tehoa. 4T-pisteytys (2 pistettä kustakin). HIT on todennäköinen, jos pisteitä on 6 tai enemmän. 1. Trombosytopenia 2. Ajoitus (timing); hepariinin aloituksesta yleensä 5 10 vrk 3. Tromboosi 4. Muiden syiden poissulku Varfariinihoitoon ei saa siirtyä, ennen kuin trombosyyttiarvo on normaalistunut. Trombosyyttisiirrot ovat vastaaiheisia; yleensä verenvuotoja ei esiinny HIT:n aikana. Vaihtoehtoiset antikoagulantit: fondaparinuuksi (voi aiheuttaa ristireaktioita), danaparoidi (voi aiheuttaa ristireaktioita, erityislupavalmiste), argatrobaani tai bivalirudiini. Kirjallisuutta 1. Laskimotukos ja keuhkoembolia (Online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Kardiologisen seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Saatavilla Internetissä 2. Imperiale TF, Speroff T. A meta-analysis of methods to prevent venous thromboembolism following total hip replacement. JAMA 1994;271(22): Khorana AA, Kuderer NM, Culakova E ym. Development and validation of a predictive model for chemotherapy-associated thrombosis. Blood 2008;111(10): Prandoni P, Siragusa S, Girolami B, Fabris F, BELZONI Investigators Group. The incidence of heparin-induced thrombocytopenia in medical patients treated with low-molecular-weight heparin: a prospective cohort study. Blood 2005;106(9): Guyatt GH, Akl EA, Crowther M ym. Executive summary: Antithrombotic Therapy and Prevention of Thrombosis, 9th ed: American College of Chest Physicians Evidence-Based Clinical Practice Guidelines. Chest 2012;141(2 Suppl):7S-47S. 6. Kearon C, Akl EA, Comerota AJ ym. Antithrombotic therapy for VTE disease: Antithrombotic Therapy and Prevention of Thrombosis, 9th ed: American College of Chest Physicians Evidence- Based Clinical Practice Guidelines. Chest 2012;141(2 Suppl):e419S-94S. 7. Bates SM, Greer IA, Middeldorp S ym. VTE, thrombophilia, antithrombotic therapy, and pregnancy: Antithrombotic Therapy and Prevention of Thrombosis, 9th ed: American College of Chest Physicians Evidence-Based Clinical Practice Guidelines. Chest 2012;141(2 Suppl):e691S-736S. 8. Linkins LA, Dans AL, Moores LK ym. Treatment and prevention of heparininduced thrombocytopenia: Antithrombotic Therapy and Prevention of Thrombosis, 9th ed: American College of Chest Physicians Evidence-Based Clinical Practice Guidelines. Chest 2012;141(2 Suppl):e495S-530S. 9. Lassila R. Syöpä ja tromboosi. Suom Lääkäril 2007;62(7): Kaaja R. Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia raskauden aikana. Suom Lääkäril 2006;61(19): Joutsi-Korhonen L, Armstrong E, Mäkipernaa A, Asmundela H, Niemistö S, Pinomäki A, Lassila R. Laskimotukostaipumus ja potilasohjaus. Suom Lääkäril 2009;42:

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19) ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä

Lisätiedot

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo

Lisätiedot

Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis

Lisätiedot

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB 28.8.2012 Tromboosi Potilastapaus MASSIIVI ALARAAJATROMBI 21-vuotias nuori nainen Selkärankareuma E-pillerit,

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 28.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen

Lisätiedot

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Miksi tämä aihe? N. 1-2/1000 sairastuu vuosittain KE:an/SLT:een (Suomi:10000)

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden

Lisätiedot

Antitromboottinen lääkehoito

Antitromboottinen lääkehoito Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos VTE

Lisätiedot

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS Syksy 2016 LYHENTEITÄ } DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos

Lisätiedot

OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO SYVÄ LASKIMOTUKOS Mikä on syvä laskimotukos? Mikä aiheuttaa syvän laskimotukoksen? KEUHKOEMBOLIA Mikä on

Lisätiedot

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien

Lisätiedot

innohep Päivämäärä: , Versio 5 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

innohep Päivämäärä: , Versio 5 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO innohep Päivämäärä: 27.2.2017, Versio 5 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Käyttöaihe: veritulppien hoito Jalkojen isoissa

Lisätiedot

Syöpäpotilaan laskimotukoksen hoito

Syöpäpotilaan laskimotukoksen hoito Aino Lepäntalo KATSAUS Syöpäpotilaan laskimotukoksen hoito Joka viides syöpäpotilas sairastaa laskimotukoksen. Syöpäpotilailla onkin syövän tyypistä, levinneisyydestä ja hoidosta riippuen 4 7-kertainen

Lisätiedot

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO

Lisätiedot

Kriittisesti sairailla potilailla on suuri riski

Kriittisesti sairailla potilailla on suuri riski Syvien laskimotukosten ehkäisy tehohoitopotilailla Anne Kuitunen Tehohoitopotilailla on suuri vaara syviin laskimotukoksiin. Laskimotukosriskin tiedostaminen ja lähes universaalinen profylaktisen antikoagulaation

Lisätiedot

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia Käypä hoito -suositus Tavoite ja kohderyhmät Tämä hoitosuositus ajanmukaistaa ja tarkentaa alaraajan syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian (KE) ehkäisy-, diagnosointi- ja hoitotapoja aikuispotilailla.

Lisätiedot

Tukostaipumus (2 tapausta)

Tukostaipumus (2 tapausta) Tukostaipumus (2 tapausta) Tímea Szántó, LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöyksikkö HUSLAB Yleislääkäripäivät 31.11.2018 Tromboosin vaaratekijät Virchowin mukaan Suoneen seinämän endoteelin alaiset rakenteet

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen

Lisätiedot

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). 1 TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT PÄIVYSTYSAIKANA Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). Syöpäpotilaan

Lisätiedot

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto

Lisätiedot

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito LUKU 2 Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito MIKA LEHTO AINO LEPÄNTALO Tiivistelmä Antikoaguloidun potilaan toimenpiteeseen valmistautuessa on arvioitava sekä toimenpiteeseen

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa?

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot

Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla

Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla 1 (12) Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla Sisällys 1. Syvän laskimoveritulpan ja keuhkoembolian oireet ja diagnosointi... 2 2. Hoito... 3 3. Syöpäpotilaan lääkehoito on ensisijaisesti pienimolekyylinen

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

Laskimotukos ja keuhkoembolia

Laskimotukos ja keuhkoembolia Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 4.3.2016, päivitetty kohdennetusti 16.12.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen

Lisätiedot

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista Fimealle: www.fimea.fi tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Tieteelliset

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Tukostaipumuksen selvittely

Tukostaipumuksen selvittely Timea Szanto ja Kirsi Laasila Tukostaipumuksen selvittely Laskimotukos on monitekijäinen sairaus, joka on seurausta perinnöllisten tai hankinnaisten tukostaipumusten (trombofilioiden) ja riskitekijöiden

Lisätiedot

LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY. Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen

LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY. Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen Anni Pesonen Maija Pietilä Opinnäytetyö Maaliskuu 2016 Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA

ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA Eveliina Päivä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Syyskuu 2016 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara

Lisätiedot

Laskimotukos raskauden aikana. Risto Kaaja

Laskimotukos raskauden aikana. Risto Kaaja Tromboosi Laskimotukos raskauden aikana Risto Kaaja Raskaus lisää laskimotukoksen vaaran kuusinkertaiseksi. Vaara on suurimmillaan heti synnytystä seuraavina päivinä ja on ohi vasta kuusi viikkoa synnytyksen

Lisätiedot

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen

Lisätiedot

Syöpäpotilaan luunhoito

Syöpäpotilaan luunhoito Syöpäpotilaan luunhoito Petteri Hervonen Syöpätautien el, LT Oyl, HYKS Syöpäkeskus 18.4.2018 ja 26.4.2018 Syöpäpotilaan luunhoito Eturauhassyöpäpotilaan luunhoito Hormonaalinen liitännäishoito Levinneen

Lisätiedot

LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA

LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA EI AIHEESEEN LIITTYVIÄ SIDONNAISUUKSIA SIDONNAISUUDET Selvitettiin VTE esiintyvyyttä ja kuolleisuutta väestössä

Lisätiedot

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS

Lisätiedot

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora IV-annosteltava trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen 3.5.2017 Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Miksi tärkeä asia? Vuonna 2015 Suomessa tehtiin 9441 raskaudenkeskeytystä, mikä on pienin määrä vuonna 1970

Lisätiedot

Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon?

Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon? Veli-Pekka Harjola NÄIN HOIDAN Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon? Keuhkoemboliapotilaat on maassamme hoidettu vuodeosastoilla riskistä riippumatta, joten no peasti kotiutettavien pienen

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas ks i Lääkkeen määrääjän opas LIXIANA (edoksabaani) YLEISKATSAUS TÄMÄ LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LIITTYY ERITYISESTI LIXIANAN (EDOKSABAANIN) KÄYTTÖÖN. SE SISÄLTÄÄ TIETOJA SEURAAVISTA: Käyttöaiheet Annostusohjeet

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

HIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14

HIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14 HIPEC-potilaan hoito Avanteenhoidon koulutuspäivät 1. 2.11.2018 Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14 1 HIPEC Hyperthermic IntraPEritoneal Chemotherapy Hoitomuoto, jossa

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Tässä lääkkeen määrääjän oppaassa annetut suositukset viittaavat Pradaxan käyttöön ainoastaan laskimotromboembolioiden

Lisätiedot

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Sairaala-apteekin luennot 26.10.2017 Sisältö Johdanto Hyytymisjärjestelmä Laskimo-

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

TROMBOOSIPROFYLAKSIAN TOTEUTUS

TROMBOOSIPROFYLAKSIAN TOTEUTUS TROMBOOSIPROFYLAKSIAN TOTEUTUS Ohje hoitohenkilöstölle Marjo Kaita-aho Cassandra Simonen Opinnäytetyö Maaliskuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksi suomalaisessa sairaalahoidossa

Tromboosiprofylaksi suomalaisessa sairaalahoidossa ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ SUOMEN ANGIOLOGIA- YHDISTYKSEN ASETTAMA TYÖRYHMÄ LAURI VIRTANEN LK Helsingin yliopisto VELI-PEKKA HARJOLA dosentti, ylilääkäri HYKS, Medisiininen tulosyksikkö päivystys ja

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4). Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksia

Tromboosiprofylaksia Tromboosiprofylaksia Pirjo Säynäjäkangas Tromboosiprofylaksia on vähentänyt leikkausten ja sydäninfarktin komplikaatioina syntyvien keuhkoembolioiden määrää oleellisesti. Profylaksian käytön tarve sekä

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201509092275 Author(s): Hiltunen, Leena; Uotila, Jukka

Lisätiedot

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon

Lisätiedot

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia

Lisätiedot

Tukos varfariinista huolimatta mikä avuksi? Riitta Lassila

Tukos varfariinista huolimatta mikä avuksi? Riitta Lassila Tromboosi Riitta Lassila Varfariinihoidon toteutumisessa on edelleen parantamisen varaa. INR-arvo on suunnitellulla tasolla vain noin 70 %:lla tässä hoidossa olevista potilaistamme. Vaikka varfariinihoito

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot