Maarakennustyöselostus

Maarakennustyöselostus Hämeenkatu-Munckinkatu kiertoliittymä Alkuperäinen 4.6.2018 Muutos A: Suunnitelmiin lisätty vesijohtolinja ja työselostukseen luku 31300

2/24 Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 2. POHJATUTKIMUKSET JA POHJASUHTEET... 3 2.1. Tehdyt tutkimukset... 3 2.2. Maaperäkuvaus... 3 3. YLEISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET... 3 4. YHTEISET TYÖT... 4 4.1. Työmaan hallinto... 4 4.2. Katselmukset... 5 4.3. Toiminnan järjestely... 5 4.4. Työmaan huolto... 6 4.5. Mittaustyöt... 6 4.6. Alustavat työt... 7 10000 MAA- POHJA- JA KALLIORAKENTEET... 8 11000 Olevat rakenteet ja suojattava kasvillisuus... 8 13000 Perustusrakenteet... 8 14000 Pohjarakenteet... 9 16000 Maaleikkaukset ja kaivannot... 9 18000 Penkereet, maapadot ja täytöt... 11 20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET... 13 21000 Päällysrakenteen osat... 13 22000 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset... 15 23000 Kasvillisuusrakenteet... 15 30000 JÄRJESTELMÄT... 16 31000 Vesihuollon järjestelmät... 16 32000 Turvallisuusrakenteet ja ohjausjärjestelmät... 23 33000 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät... 23

3/24 1. YLEISTÄ Tämä työselostus koskee Hyvinkään kaupungin Hämeenkatu-Munckinkatu kiertoliittymän rakentamista. Työ käsittää kiertoliittymän katujen ja kevyen liikenteen väylien rakentamisen kuivatuksineen (hulevesiviemärit), valaistuksineen ja laitteineen. Rakennuskohteet on esitetty suunnitelmakartoilla. 2. POHJATUTKIMUKSET JA POHJASUHTEET 2.1. Tehdyt tutkimukset Alueelta on tehty kairauksia aiemmin. Alueella ei ole tehty täydentäviä kairauksia tätä hanketta varten. 2.2. Maaperäkuvaus Alue on rakennettua ympäristöä. Alueella on pinnassa kadun ja viheralueiden rakennekerroksia ja täyttöjä. Pohjamaa on hiekkaa, jonka joukossa on kiviä. 3. YLEISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa: InfraRYL 2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Rakennuskohteen työt tehdään tämän työkohtaisen työselostuksen mukaan, jossa on tarkennettu edellä mainituissa julkaisuissa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja työohjeita. Muilta osin noudatetaan yllä mainittujen InfraRYL -julkaisuiden työohjeita, teknisiä vaatimuksia ja kelpoisuuden osoittamisen vaatimuksia. Lisäksi työt tehdään kohteessa noudattaen muita sitä varten laadittuja työselostuksia ja piirustuksia, rakentamista koskevia yleisiä työselityksiä ja normaalimääräyksiä, lakeja, asetuksia sekä rakentamista ja työturvallisuutta valvo-vien viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Edellisten lisäksi noudatetaan mm. seuraavia yleisiä laatuvaatimuksia, työselostuksia ja -selityksiä: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry: o Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, RIL77-2013 o Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, RYL 2000 o Pohjarakennusohjeet, RIL 121-2004 o Kaivanto-ohje RIL 263-2014 o Routasuojaus rakennukset ja infrarakenteet, RIL 261-2013

4/24 o Viheralueiden hoito VHT 174, Viherympäristöliitto o Betoninormit, RIL 131-2004 Suomen kuntatekniikan yhdistys ry: o Katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet, KATU 2002 o Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella, (SKTY) 1999, julkaisu 19/99 o Betoniputkinormit 2001 Työsuojeluhallitus o PANK Ry Julkaisu 15, 2010, "Kapeat kaivannot ja siinä mainitut julkaisut o Asfalttinormit 2017 Vesi- ja viemärilaitos yhdistys o Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohje 2005 Muut rakennussuoritusta koskevat yleisluonteiset normit (mm. työsuojelumääräykset, salaojaputkinormit), rakentamistapa-, sekä tuotevalmistajien asennusohjeet sekä sähköteknisten töiden normit ja määräykset. Rakennustuotteiden ja materiaalien laatuvaatimukset: Urakoitsijan tulee varmistaa rakennustuotteen ja materiaalien kelpoisuus eli tuotteen CE- merkintä ja kansallinen hyväksyntä ennen tuotteiden tilaamista, käyttämistä tai kiinnittämistä rakennuskohteeseen. Mikäli suunnitelmissa on esitetty tässä mainittua tiukempia laatuvaatimuksia, noudatetaan niitä. 4. YHTEISET TYÖT 4.1. Työmaan hallinto 4.1.1. Rakennuttaja Nimi: Osoite: Sähköposti: Tekniikka ja ympäristö/ Tekninen keskus Tekninen johtaja Miika Kantola Hyvinkään kaupunki PL 86 (Kankurinkatu 4-6) 05801 Hyvinkää puh. 040 672 0706 miika.kantola@hyvinkaa.fi

5/24 4.1.2. Suunnittelija Nimi: Osoite: Yhteyshenkilöt: Nimi: Kelloportinkatu 1,33100 Tampere Projektipäällikkö Hannele Kemppi puh. 020 786 4751 Suunnittelija Sanni Lehtinen puh. 040 635 2562 4.2. Katselmukset 4.2.1. Alku- ja loppukatselmukset Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatselmus sekä muut katselmukset urakkaohjelman mukaisesti. Katselmuksissa todetaan työalueen kunto sekä työalueella ja rakennustyön todennäköisellä vaikutusalueella olevan kasvillisuuden, rakennusten, rakenteiden ja laitteiston kunto sekä sovitaan niitä koskevista toimenpiteistä. Aloituskatselmuksessa sovitaan työalueet ja varastointialueet. Katselmuksista tehdään pöytäkirja. Katselmuksissa tulee olla mukana rakennuttajan ja urakoitsijan edustajan lisäksi tarvittaessa maanomistajat. Urakoitsijan on ilmoitettava kiinteistökatselmuksen ajankohdasta rakennustyömaan valvojalle hyvissä ajoin. 4.3. Toiminnan järjestely 4.3.1. Työalue Työalueen laajuudesta sovitaan ko. kohteen alkukatselmuksessa. 4.3.2. Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa työnaikaiset liikennejärjestelyt voimassa olevien, työnaikaisia liikennejärjestelyjä koskevien säännösten mukaisesti. Työaikaisessa liikenteenohjauksessa on huomioitava työn vaiheittain eteneminen. Alueen läheisyydessä oleville kiinteistöille on pystyttävä liikennöimään koko rakennusurakan ajan. Mahdollisten kiertoteiden ja ajoratojen työnaikainen kunnossapito kuuluu urakkaan.

6/24 Ennen töiden aloittamista urakoitsija toimittaa työnaikaisen liikenteenhoitosuunnitelman rakennuttajan hyväksyttäväksi. Urakoitsijan tulee myös määrätä henkilö, joka vastaa työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Liikennemerkit ja opastustaulut Uusina liikennemerkkeinä käytetään vakiokokoisia merkkejä, joiden kalvokalvotyyppi on liikenteenohjaussuunnitelmassa esitetyn taulukon mukainen, pääasiassa R2. Liikennemerkkipylväinä käytetään pyöreitä teräsputkia 60/2. Liikennemerkkipylväät asennetaan elementtivalmisteiseen betonijalustaan H 700 viheralueella ja päällystetyllä alueella betonijalustaan H500. Liikennemerkkijalusta asennetaan siten, että jalustan yläpinta on enintään 70 mm ympäröivän maanpinnan tasoa ylempänä. Liikennemerkki kiinnitetään pylvääseen kuumasinkityllä kiinnikkeillä tai ominaisuuksiltaan vastaavilla. Pylväs kiinnitetään jalustaan lukitusrenkain, kiinnitysruuveilla tai kuumasinkityillä kiinnikkeillä. Nykyisiä merkkejä ei saa poistaa tai siirtää tarpeettoman aikaisin. Työn aikana mahdollisesti poistettavat liikennemerkit asetetaan työn valmistuttua paikoilleen. 4.3.3. Kaapelit ja kunnallistekniikka Kaapeleiden ja kunnallistekniikan sijaintien selvittäminen kuuluu urakoitsijalle. 4.4. Työmaan huolto 4.4.1. Työturvallisuussuunnitelma Urakoitsija laatii työturvallisuussuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla. Työturvallisuuden osalta noudatetaan erillistä turvallisuusasiakirjaa. Turvallisuusasiakirja perustuu valtioneuvoston päätökseen rakennustyön turvallisuudesta (VNp) 205/2009. Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa työskentelyalueen rajaavat suoja-aitaukset ja muut suojarakenteet, jotka ovat tarpeen ulkopuolisten henkilö- tai omaisuusvahinkojen välttämiseksi. 4.5. Mittaustyöt 4.5.1. Maastomittaukset Suunnitelma on laadittu ETRS-GK25 -koordinaattijärjestelmään ja yleiseen korkeusjärjestelmään (N2000). Maastomittaukset on tehty Hyvinkään kaupungin toimesta. Mikäli maanpinnan tai muiden rakenteiden korkeudet tai sijainnit poikkeavat suunnitelmista, on otettava yhteys rakennuttajaan.

7/24 4.5.2. Työnaikaiset mittaukset Urakoitsija huolehtii kaikista työn läpiviemiseen tarvittavista mittauksista. Suunnittelijalta saa numeerista mittaustietoa. Ennen töiden aloittamista urakoitsijan on selvitettävä kaikkien olemassa olevien maanalaisten rakenteiden sijainti ja merkittävä ne maastoon. Mikäli rakennustyön johdosta on tarpeellista poistaa rajamerkkejä tai kiintopisteitä, poistamisesta on sovittava asianomaisen pisteen tai merkin haltijan kanssa. Suunnitelmat merkitään maastoon kunkin työvaiheen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Maastoon sijoitetaan sellainen määrä paaluja, korkeusmerkkejä, luiskamalleja tai muita merkkejä, että niiden perusteella työ on tehtävissä suunnitelman mukaisesti ja että on mahdollista luotettavasti todeta työn suunnitelmanmukaisuus näiden merkkien perusteella. Rakennustyön aikana tarkistetaan riittävän usein, etteivät merkkien paikat ole muuttuneet. Tarvittaessa pääurakoitsija mittaa merkit kustannuksellaan uudestaan maastoon. Käytettäessä lasersädettä, robottitakymetriä, GPS-tekniikkaa tai jotain muuta kehittynyttä tekniikkaa on varmistuttava siitä, että rakentamiselle asetettuja tarkkuusvaatimuksia on mahdollista noudattaa. Mittaukset suoritetaan ensisijaisesti suunnitelmassa ilmoitettujen mittalukujen tai laskennallisten arvojen perusteella. Tarvittaessa tehdään mittauksia varten tarvittavat lisälaskelmat suunnitelmassa ilmoitettujen lähtöarvojen perusteella ottaen huomioon korkeusjärjestelmistä ja monikulmioverkoista mahdollisesti aiheutuvat erot. Mikäli suunnitelmissa on ilmoitettu sekä korkeuslukemat että rakenteen kaltevuudet, suunnitelma merkitään maastoon ensisijaisesti korkeuslukemien perusteella. Urakoitsija tarkistaa liittymispisteiden (mm. vesijuoksujen) korkeudet ennen rakennustöiden aloittamista. Työn yhteydessä ei saa tuhota alueella olevia rajamerkkejä. Urakoitsijan tulee ennakkoon todeta rakennuttajan asettaman valvojan kanssa mitkä rajamerkit tuhoutuvat tai ovat vaarassa tuhoutua suunnitelmien johdosta. Muut ennakkoon toteamattomat tuhotut rajamerkit urakoitsija on velvollinen korvaamaan. Muilta osin noudatetaan INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1. Suoritemäärien mittaukset tehdään InfraRYL 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistön Määrämittausohjeessa annettujen ohjeiden ja suunnitelmissa annettujen teoreettisten mittojen mukaan. 4.6. Alustavat työt Työn aikana tulee huolehtia, että kaikki alueella olevat johdot, laitteet, varusteet yms. ovat toimintakunnossa koko työn keston ajan lukuun ottamatta vähäisiä, siirtotöistä aiheutuvia katkoksia.

8/24 10000 MAA- POHJA- JA KALLIORAKENTEET 11000 Olevat rakenteet ja suojattava kasvillisuus 11100 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Hyötypuun hakkuu Työmaa-alueen hyötypuut kaadetaan tarvittavilta osin. Kasvillisuuden suojaus Olemassa olevan kasvillisuuden suojauksessa noudatetaan InfraRYL 11113. Tarvittavista suojaustoimenpiteistä sovitaan tarkemmin työn aloituskatselmuksessa. 11200 Poistettava, siirrettävä ja suojattavat rakenteet Ennen kaivutöiden aloitusta on urakoitsijan selvitettävä kaikkien rakennettujen putkien, kaapeleiden, salaojien ja maanalaisten rakenteiden tarkka sijainti ja pyydettävä näytöt niiden omistajilta. Tarvittaessa olemassa olevia johtoja, putkia ja rakenteita on siirrettävä tai muutettava tämän suunnitelman mukaisen linjan rakentamisen sitä vaatiessa. Johtojen ja kaapelien osalta tapahtuvat siirrot ja purut on sovittava laitteiden omistajien kanssa. Ennen työn alkua selvitetään ja merkitään puupaaluin työalueella ja sen läheisyydessä olevat rajapyykit. Työn aikana vaurioituneiden tai siirtyneiden rajapyykkien takaisinlaiton kustannukset kuluvat urakoitsijalle. Asemapiirroksessa merkityt, käytöstä poisjäävät kaivojen yläosat puretaan 1,5 metrin syvyyteen ja täytetään hiekalla. 11400 Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Alueelta rakenteisiin kelpaamattomat tai muuten ylimääräiset massat siirretään pois työalueelta. Poistettavat pintamaat Rakennusalue koostuu olemassaolevista kaduista, kevyen liikenteen väylistä ja puisto-/nurmialueista. Alueelta tulee poistaa humuspitoiset pintamaat, kannot, turve ja mättäät ennen rakennekerrosten/pengertäyttöjen rakentamista. Rakenteisiin kelpaamattomat maa-ainekset poistetaan ja kuljetetaan sovitulle mahdolliselle läjitysalueelle tai yleisesti hyväksytylle maanvastaanottoalueelle. 13000 Perustusrakenteet 13300 Arinarakenteet Mikäli työn aikana ilmenee maalajin osalta poikkeavuutta suunnitelmiin verrattuna, on oltava yhteydessä rakennuttajan nimeämään valvojaan arinan tarpeellisuuden määrittämiseksi. Arinarakenne valitaan rakennuspaikan pohjaolosuhteiden perusteella.

9/24 13310 Kiviainesarinat Kiviainesarina tehdään InfraRYL 2010 vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti. 14000 Pohjarakenteet 14200 Suojaukset ja eristykset Lämpöeristys rakennetaan suunnitelmissa osoitettuihin kohtiin. Lämpöeristeenä käytetään suulakepuristettua polystyreenisolumuovilevyä (XPS 400), jonka lämmönvastus on vähintään 1,2 m 2 K/W ja mitoituslämmönjohtavuus 0,045 W/mK. Eristeen mitat ilmenevät suunnitelmapiirustuksista. 14300 Kuivatusrakenteet Katualueet kuivatetaan sadevesijärjestelmää käyttäen. 14311 Aluesalaojat Kohteessa saneerataan nykyisiä katuja. Pääosin saneeraus ulottuu kantavan kerroksen alapintaan. Suunnitelmakartalla on esitetty alueet, joissa saneeraus ulotetaan jakavan kerroksen alapintaan. Näillä alueilla ei ole riittävän paksuja olemassa olevia rakennekerroksia (tasausta lasketaan tai ajoradan sijainti muuttuu). Mikäli olemassa olevia salaojia löytyy rakennetta aukikaivettaessa, uusitaan ne uuteen rakenteen alapintaan ja liitetään lähimpään hulevesikaivoon poraamalla. Salaoja on myös rakennettava kohtiin, joissa rakennustyön aikana esiintyy voimakasta pohjaveden virtaamista tai pintavesien suotautumista tien rakennekerroksiin. Rakentamisesta sovitaan erikseen tilaajan kanssa. Työssä käytetään 110 SN8-luokan putkia. Putkimateriaalina käytetään 110/95 tupla salaojaputkea tai vastaavaa. Salaojat ympäröidään 200 mm paksuisella salaojasorakerroksella. Salaojasorana käytetään rakeisuusvaatimukset täyttävää salaojasoraa. 16000 Maaleikkaukset ja kaivannot 16100 Maaleikkaukset Maaleikkaukset tehdään suunnitelmapiirustuksissa esitettyihin, rakennekerrosten edellyttämiin tasoihin. Maaleikkauksien luiskat ja maanpinnan yhtymäkohdat muotoillaan ympäristöön sopivaksi. Pohjassa ei saa olla vettä kerääviä painanteita. Mikäli leikkauspohjassa havaitaan läpimitaltaan yli 300 mm kiviä tai lohkareita, ne poistetaan alusrakenteen yläpinnasta 500 mm syvyyteen saakka. Tasaustäytössä käytetään pohjamaata vastaavaa ainesta, ja tasattu pohja tiivistetään suunnitelman mukaiseen tasoon ja muotoon. Tiivistys tehdään kevyellä kalustolla, välttäen pohjamaan häiriintymistä. Kantavuus ei saa huonontua tiivistämisen seurauksena. Tarvittavat siirtymäkiilat rakennetaan InfraRYL 2010 esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

10/24 16200 Maakaivannot Urakoitsija tekee kaivantosuunnitelman. Kaivannon teossa noudatetaan Kaivanto-ohjetta RIL 263-2014 ja työsuojeluhallinnon ohjetta Kapeat kaivannot niin, että työturvallisuutta ei vaaranneta. Lisäksi tulee huomioida Vaara vaanii kaivannossa -opas (2013). Tukemattoman kaivannon vähimmäismitat on esitetty InfraRYL 2010:n kohdassa 16210.3 ja tuetun kaivannon vähimmäismitat on esitetty InfraRYL 2010:n kohdassa 16300.3. Kaivannossa noudatetaan seuraavia luiskakaltevuuksia: 2m kaivanto 1:1,5 2-3 m syvä kaivanto 1:1,75 Kaivumaiden käsittely Kaivumaat on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkä putoa kaivantoon tai vaaranna työturvallisuutta. Kaivumaita ei saa läjittää 5 metriä lähemmäksi kaivantoa. 16300 Kaivannon tukirakenteet Kaivannon seinämät tuetaan, mikäli luiskia ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista tehdä riittävän loivina ( 2m kaivanto 1:1,5 ja 2-3 m syvä kaivanto 1:1,75). Tukemistapa valitaan rakennuspaikan työnaikaisten pohjasuhteiden ja kaivannon mittojen perusteella. Tällöin Urakoitsija laatii tarkemmat kaivantojen tuentasuunnitelmat, jotka hyväksytetään tilaajalla. Kaivannon tukirakenteet on tehtävä siten, että työstä ei aiheudu haitallisia maaperän siirtymiä työn aikana. Tukiseinien liikkumattomuutta ja kaivantojen luiskien pysyvyyttä on seurattava huolellisesti koko työn ajan. Mikäli siirtymiä tapahtuu tai luiskan pysyvyyttä on aihetta epäillä, on työ välittömästi keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Tuettu kaivanto aloitetaan noin yhden (1) metrin syvyisellä kevennyskaivuulla, jonka jälkeen aloitetaan kaivannon tukien asennus. Kaivuumassat kasataan vähintään 10 metrin etäisyydelle kaivannosta. Mikäli työn aikana ilmenee maalajin osalta poikkeavuutta suunnitelmiin verrattuna tai maakaivantoa ei muuten pystytä tekemään turvallisesti ilman tuentaa on oltava yhteydessä rakennuttajan nimeämään valvojaan lisätuennan tarpeellisuuden määrittämiseksi. Tukemistapa valitaan rakennuspaikan työnaikaisten pohjasuhteiden ja kaivannon mittojen perusteella. Soveltuvin osin noudatetaan Kaivanto-ohjetta RIL 263-2014.

11/24 18000 Penkereet, maapadot ja täytöt 18300 Kaivantojen täytöt Täyttöjen vaatimusten mukainen tiiveys on osoitettava mittauksin ja tiivistyömenetelmäkuvauksella. Tiiveyden todentamisessa noudatetaan InfraRYL 2010 kohdan 18300 mukaisia ohjeita. 18310 Asennusalustat Asennusalusta materiaalina käytetään mursketta M 0-16 mm. Putkilinjat perustetaan maanvaraisesti 150 mm:n asennusalustalle. Mikäli kaivutöiden yhteydessä havaitaan tarvetta kantavampaan perustustapaan, käytetään 300 mm sora-arinaa InfraRYL 2010 kohdan 13310 mukaisesti. Tekniset vaatimukset InfraRYL2010 mukaiset. 18320 Alkutäytöt Putkien alkutäyttö tehdään pääsääntöisesti hiekasta, sorasta tai murskeesta, joka täyttää putken tasauskerrosmateriaalille esitetyt vaatimukset ja tiivistetään vaadittuun tiiviyteen. Alkutäyttömateriaalin on täytettävä samat vaatimukset mitä asennusalustamateriaalinkin. Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Kaivannossa mahdollisesti oleva lumi ja jää poistetaan. Alkutäyttömateriaali pudotetaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muilla sellaisilla menetelmillä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan lopputäyttömateriaalin suurimman lohkarekoon verran, kuitenkin vähintään 300 mm, ylimmän putken yläpuolelle. 18330 Lopputäyttö Tuetun kaivannon lopputäyttö tehdään tukirakenteiden poistamisen edetessä siten, ettei kaivanto pääse sortumaan, tiivistetty kaivantotäyte löyhtymään tai putket siirtymään. Kaivannon lopputäyttö tehdään suodatin- tai kantavan kerroksen materiaalilla. Materiaalin tulee routimisominaisuuksiltaan vastata kaivannosta poistettua materiaalia. Kaivojen sivulla lopputäyttö tehdään routimattomalla materiaalilla. Työalueet siistitään työtä edeltävään kuntoon. Yksityisten kiinteistöjen kohdalla pihat korjataan entistä vastaavaan kuntoon tai alkukatselmuksessa kiinteistön omistajan kanssa sovitulla tavalla.

12/24 18380 Työalueiden viimeistely Työalue siistitään ja kunnostetaan entistä vastaavaan kuntoon. Kaikki rakennusjätteet ja tilapäisiksi tarkoitetut rakenteet poistetaan. Tilapäisesti siirretyt kasvit, laitteet yms. siirretään takaisin entisille paikoilleen. Raivaustyössä poistettu ruokamulta levitetään muun täytön ja tasauksen jälkeen kaivannon päälle sekä suoritetaan nurmikon kylvö entisen tilalle, ellei suunnitelmassa ole toisin esitetty.

13/24 20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Päällysrakenteiden rakennekerrokset ilmenevät suunnitelman tyyppipoikkileikkauspiirustuksista. Kohdissa, joissa nykyisiä liikenneväylien tai päällystettyjen piha-alueiden rakenteita joudutaan rikkomaan, korjataan ne vähintään työtä edeltävään kuntoon InfraRYL 2017:n ja muiden yleisesti käytettyjen ohjeiden mukaisesti. Vesi, jää ja lumi on poistettava ennen päällysrakennekerrosten tekemistä. Päällysrakennemassat kuljetetaan ja levitetään niin, että alusrakenteeseen ei muodostu uria. 21000 Päällysrakenteen osat 21200 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset 21210 Jakavat kerrokset Jakavan kerroksen paksuus ilmenee suunnitelmista ja tehdään katuluokan ja pohjan kantavuusluokan mukaan. Jakavan kerroksen materiaali on murske 0-63. Jakavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2017:ssa esitetyt rakeisuusvaatimukset. Jakava kerros rakennetaan asemapiirroksessa esitetyillä alueilla 35 cm paksuisena ajoradoilla ja 20 cm paksuisena kevyen liikenteen väylillä. Aluerajausten reunalta jakava kerros luiskataan kantavaan kerroksen pohjaan kaltevuudella 1:5 (siirtymäkiila). OLEMASSAOLEVIEN KATUJEN RAKENNEKERROKSET, JOIHIN LIITYTÄÄN: Asemapiirroksessa esitettyyn kohtaan rakennettavan kivituhkapäällysteinen polun jakava kerros rakennetaan 300 mm paksuisena. Jakavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. 21300 Kantavat kerrokset 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattoman kantavan kerroksen paksuus ilmenee suunnitelmista ja tehdään katuluokan ja pohjan kantavuusluokan mukaan. Kantavan kerroksen materiaali on murske 0-32. Kantavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2017:n kuvassa 21310:K3 esitetyt laatu- ja rakeisuusvaatimukset.

14/24 Asemapiirroksessa esitettyyn kohtaan rakennettavan kivituhkapäällysteinen polun kantava kerros rakennetaan 200 mm paksuisena. Kantavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2017 mukaisesti. 21400 Päällysteet ja pintarakenteet 21410 Asfalttipäällysteet Ajoradan päällysteen materiaalina käytetään AB 16/100 sekä ABK 32/150 tyyppipoikkileikkauspiirustusten mukaisesti. Nykyisten ja uusien asfalttikerrosten vaihtumiskohdassa uusien asfalttikerrosten reunat limitetään 0,5 m etäisyydelle vanhan päälle. Kevyen liikenteen väylillä asfalttipäällysteenä käytetään AB 11/100 tyyppipoikkileikkauspiirustusten mukaisesti. Ennen päällystystyön aloittamista tehtävien töiden osalta noudatetaan InfraRYL 2010 vaatimuksia ja työohjeita. Asfalttipäällysteen vaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2017 mukaisesti. 21450 Sitomattomat kulutuskerrokset Asemapiirroksessa esitettyyn kohtaan rakennetaan kivituhkapäällysteinen (KaM 0-6) polku. Kivituhkakerros rakennetaan 50 mm paksuisena. Sitomattoman kulutuskerroksen vaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2017 mukaisesti. 21431 Betonikivi- ja laattapäällysteet 214311.1 Betonikivipäällysteen materiaalit 214311.1.1 Betonikivet Suunnitelmissa esitetyillä alueilla käytettävien betonikivien ominaisuudet ovat standardien SFS-EN 1338 ja SFS 7017 vaatimuksen mukaiset. Sallitut mitta- ja muotopoikkeamat on esitetty InfraRYL taulukoissa 214311:T1 214311:T3. Betonikivien säänkestävyys on taulukon 214311:T4 mukainen ja ominaishalkaisuvetolujuus suurempi kuin 3,6 Mpa. Betonikivien kulutuskestävyys on taulukon 214311:T5 mukainen. Betonikivien mitat, ladontakuviot ja värit on esitetty ympäristösuunnitelmassa. 214311.1.2.1 Asennushiekka Betonikivipäällysteiden asennushiekkakerroksen kiviaines on rakeisuudeltaan Infra- RYL taulukon 214311:T6 mukaista hiekkaa tai taulukon 214311:T7 mukaista mursketta (ns. kivituhkaa). Asennushiekkakerros rakennetaan 4 cm paksuisena.

15/24 Asennushiekan kelpoisuus todetaan rakeisuustutkimuksin ottamalla näyte jokaiselta alkavalta 100 m 3 :n erältä. 21432 Luonnonkiviset pintarakenteet 214323.1 Nupukiveysten materiaalit Kiertosaarekkeen yliajettavalla osuudella käytetään graniittista punaista nupukiveä 240x140x140 mm:ä. Kiven murtokuorma on oltava vähintään 25 kn ja vedenimukyky saa olla vähintään 0,3 paino- %. Kiven pinta on lohkottu. Nupukivi asennetaan maakosteaan betoniin. Maakosteassa betonissa sideaineena käytettävän sementin määrä on 300 kg/m2 ja runkoaineena käytetään mursketta 0 8 mm 214324.1 Kenttäkiveyksen materiaalit Kenttäkiveys tehdään Ø 100-150 mm harmaasta luonnonkivistä. Kivet eivät saa olla rapautuvia eivätkä helposti lohkeilevia. Kivien muodon tulee olla sellainen, että ulkonäöltään tasaisen pinnan tekeminen on mahdollista. Kivet asennetaan maakosteaan betoniin K10, kiveys tiivistetään ja saumataan työselitys InfraRYL mukaisesti. 22000 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 22100 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 22111.1 Luonnonkivisten reunatukien materiaalit Kadulla, pysäkeillä ja saarekkeissa reunakiven korkeutena käytetään 120 mm. Suojatien kohdalla reunakivenä käytetään LR220 kiveä, joka asennetaan etureunastaan 0-tasoon. Viiste nousee 30 mm:ä ajoradan tasosta. Kiertoliittymän kiertotilankavennuksen reunakivi LR220 asennetaan etureunastaan 40 mm:n (näkymä) tasoon. Saarekkeissa käytetään (näkymä 120 mm.) V170 kiveä. Reunakivet asennetaan maakosteaan betoniin K10 siten, että se tukeutuu koko pituudeltaan ja leveydeltään sullottuun maakosteaan betoniin. 22111.3 Luonnonkivisten reunatukien asentaminen Reunatuki asennetaan maakosteaan betoniin InfraRYL kohdan 22110.3.2 mukaisesti. 23000 Kasvillisuusrakenteet 23100 Kasvualustat ja katteet Kasvualustat rakennetaan noudattaen InfraRYL 2010 ja VRT 17 ohjeita.

16/24 Puiden, pensaiden, perennojen, niittykasvien ja nurmikon kasvualustan ohjearvot VRT 17 mukaisesti. Rakentajan on annettava käyttämistään kasvillisuus- ja nurmikkokasvualustoista maa-analyysitulokset tilaajalle kelpoisuusasiakirjakansiossa. Kasvityyppien tiivistetyt vähimmäiskasvualustapaksuudet ja tilavuudet on oltava VRT 17 mukaiset. Kaivupohja on muodoltaan ja tasaisuudeltaan sellainen, että siinä ei ole yleiskaltevuudesta poikkeavia, yksittäisiä, vettä kerääviä painanteita. Puiden, nurmikoiden, perennojen ja pensaiden kasvualustojen tekeminen ja laadunvalvonta tehdään VRT'17 ohjeiden mukaisesti. Vettä läpäisevällä hyvin karkealla alustalla, kuten louheella, soralla tai soramoreenilla, alimmaksi kerrokseksi karkean alustan päälle levitetään vettä pidättävä kerros esimerkiksi savesta tai moreenista. Lopullinen pinta noudattaa suunniteltuja korkeuksia. 23200 Nurmi- ja niittyverhoukset Luiskat maisemoidaan InfraRYL 2017 maisemanurmi 1 mukaisesti. 23200 Istutukset Istutukset rakennetaan erillisen ympäristösuunnitelman mukaisesti. Istutukset rakennetaan noudattaen InfraRyl 2017 ja VRT 17 ohjeita. 30000 JÄRJESTELMÄT 31000 Vesihuollon järjestelmät Vesihuollon maarakennustyöt tehdään lukujen 11000, 13000, 14000, 16000, 17000 ja 18000 mukaisesti. 31200 Hulevesiviemärit 31200.1 Hulevesiviemärin materiaalit 31200.1.1 Hulevesiviemäriputket Hulevesiviemäriputket tehdään suunnitelmien mukaisesti käyttäen uusia, laadultaan hyviä ja jatkuvan laadunvalvonnan piirissä olevien valmistajien putkia, putkiyhteitä, laitteita ja tarvikkeita. Hulevesiviemäriputket rakennetaan PP-muoviputkesta, jonka luokka on SN8. Linjoissa käytettävä putkikoko ilmenee suunnitelmista. 31200.1.2 Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä putket Hulevesikaivoina käytetään kaivokorttien mukaisia kaivoja. Kaivojen kansistojen lujuusluokan tulee olla 40 tn. Kannet ovat umpi- tai ritiläkansia. Ritiläkannelliset hulevesikaivot varustetaan sakkapesällä 300 l. Kannen laatu on merkitty kaivokortteihin.

17/24 31200.2 Hulevesiviemärin asennusalusta Hulevesiviemärilinjat perustetaan asennusalustan varaan luvun 18310 Asennusalusta mukaisesti. Venttiilit, kaivot ja yms. perustetaan aina asennusalustan varaan. Jos kaivantojen pohja muilla linjaosuuksilla osoittautuu heikosti kantavaksi, perustetaan putket (ja asennusalustat) arinarakenteen varaan kohdan 13300 Arinarakenteet mukaisesti. 31200.3 Hulevesiviemärin rakentaminen 31200.3.1 Hulevesiviemäriputken asentaminen Pohjaolosuhteet selviävät pituusleikkauksissa esitetyistä pohjatutkimustiedoista. Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiveyteen. Tarvittaessa alennetaan pohjavettä ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. Alkutäyttöön käytettävä maa-/kiviaines ei saa jäätyä, eikä sisältää jäätä ja/tai lunta. Asennus Putket asennetaan siten, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalustaan. Putkien välisten vaaka- ja pystysuorien vapaiden etäisyyksien osalta noudatetaan InfraRyl 2010 (kts. luku 31100). Tonttijohdot Rakennuskohteessa ei ole uusittavia tonttijohtoja. Putkien peittosyvyys Putkien peittosyvyys on esitetty suunnitelmissa. 31200.4 Valmis hulevesiviemäri Noudatetaan InfraRYL 2010 määräyksiä ja vaatimuksia.

18/24 31200.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Johtotöiden laadunvalvonta Urakoitsija laatii laatusuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla. Hulevesiviemärin sijainnin toteaminen Hulevesiviemärin sijainti todetaan työaikana tehtävien tarkemittauksin ja niiden perusteella tehtävien loppupiirustusten perusteella. Suunnitelma asiakirjoihin tehdään tarvittavat muutokset. Hulevesiviemärin tiiviyden toteaminen Viettoviemärin tiiviyden ja kunnon tarkistus tehdään videokuvauksella. Kuvauksesta tehdään pöytäkirja ja kuvaus tallennetaan dvd:lle/muistitikulle. Pöytäkirja ja videonauha tai sen kopio luovutetaan tilaajalle. Videokuvaus suoritetaan ja tulkitaan VVY ry:n julkaisun TV-kuvausten tulkintaohje mukaan. Hulevesikaivojen tiiveys tarkastetaan silmämääräisesti. Tiiviyskokeet ja videokuvaus tehdään lopputäytön tekemisen jälkeen. Tarkemittaukset Rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle tarkemittauskansion, jota käytetään työn aikana tehtävien tarkemittausten merkitsemiseen. Työn päätyttyä urakoitsija luovuttaa tarkemittauskansion rakennuttajalle. Johtojen sijainti todetaan työn aikana urakoitsijan toimesta tehtävien tarkemittauksien avulla. Tarkemittauksia tulee suorittaa jatkuvasti rakentamisen edistymisen mukaisesti ja ne tulee olla tehtynä ennen kunkin johto-osan työsuorituksen laskutusta. Työn aikana tarkemittauskansioon merkitään poikkeamat suunnitelmaan nähden. Mittaustiedot tallennetaan ja luovutetaan rakennuttajalle x-, y- ja z-tietoina sovittavassa ATKmuodossa. Tarkepiirustukset laatii urakoitsija tekemiensä tarkemittausten perusteella ja toimittaa ne rakennuttajalle sekä muistitikulla että kahtena (2) sarjana paperikopioita. Urakoitsija ei saa peittää rakenteita ennen kuin tarkemittaukset tai merkinnät rakennuttajan hyväksymällä tavalla on rakennettavista laitteista ja johdoista tehty tarkemittauksia varten. Kaikki tarkemittausten tiedot ja tarkepiirustukset toimitetaan rakennuttajalle 2 viikkoa ennen vastaanottotarkastusta. Kelpoisuusasiakirja Vaatimuksenmukaisuustodistukset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit, suorituspöytäkirjat ja tarkastustodistukset yms. laadun toteamiseen liittyvät asiakirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Asiakirjaan liitetään myös tehdyt tarkemittaukset, koetulokset ja kuvaukset.

19/24 31300 Vesijohdot 31300.1 Vesijohtoputkistot 31300.1.1 Vesijohtoputket, yleistä Vesijohtojen materiaalien, varusteiden ja asentamisen osalta tulee noudattaa Infra- RYL 2017 kohtaa 31300 Vesijohdot. Vesijohdot tehdään suunnitelmien mukaisesti käyttäen uusia, laadultaan hyviä ja jatkuvan SFS laadunvalvonnan piirissä olevien valmistajien putkia, putkiyhteitä, laitteita ja tarvikkeita. Ellei suunnitelmissa tai muussa työkohteen asiakirjassa ole toisin määrätty, on käytettävä nimellispaineelle PN 10 tarkoitettuja vesijohtotarvikkeita. Putkijärjestelmän komponenttien tulee noudattaa standardin SFS-EN 805 määritteitä ja vaatimuksia. Putkien kuljetus ja säilytys tulee tapahtua ohjeiden ja normien mukaisesti. Vesijohtoputket ovat sellaisia, että käyttöön otettavassa vesijohdossa veden laatu säilyy annetut viranomaisvaatimukset täyttävänä veden hygieenisyyden ja muun laadun osalta. Vesijohtoputkien muotokappaleina käytetään EN- standardoituja, putkien valmistajan suosittelemia, tehdasvalmisteisia putkiyhteitä tai suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti tehtyjä osia. Ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole muuta esitetty, materiaali ja pintakäsittely ovat vastaavat kuin putkilla. Vesijohtojen liitososat runkolinjasta tehdään T-haaroilla. Kaikki liitokset tulee olla vetoa kestäviä. Vesijohdot asennetaan suunnitelmakuvien mukaisiin syvyyksiin. Vesijohdot liitetään rakennettuihin vesijohtoihin suunnitelmissa esitetyissä kohdissa. 31300.1.5 Muoviset vesijohtoputket Vesijohdot rakennetaan PN 10 luokan putkista. Putkiosuuksissa, jotka ovat halkaisijaltaan suurempia kuin 50 mm käytetään seinämäsarjan SDR 17 (PE 100) putkia. Putkiosuuksissa, jotka ovat halkaisijaltaan yhtä suuria tai pienempiä kuin 50 mm käytetään seinämäsarjan SDR 11 (PE 80) putkia. Vesijohdossa tulee olla merkintänä sininen raita putken kyljessä. Vesijohtojen putkikoot ilmenevät suunnitelmista. Vesijohtoputkien tulee olla vesijohtokäyttöön tarkoitettua PVC-10 -putkea. Vesijohtojen paineluokka on PN 10. Liitokset tehdään vetoa kestävinä liitoksina puskuhitsaamalla, sähköhitsausyhteillä tai laippaliitoksilla. Irtolaipat, pultit, mutterit ja aluslevyt ovat haponkestävää terästä SS2343. Muotokappaleina käytetään ruiskupuristettuja muotokappaleita. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää lohkohitsattuja muotokappaleita, jotka on valettava betoniin. PE-putkien hitsaustöissä on käytettävä putken valmistajan hyväksymän hitsauskurssin käyneistä ja kokemusta omaavia ammattihenkilöitä sekä hitsauskoneena putken valmistajan hyväksymää laitteistoa.

20/24 31300.1.9 Vesijohtoputkien kulmatuet Vesijohdon jyrkkiin kulmiin ja T-haaroihin rakennetaan kulmatuet InfraRYL 2017 ohjeen mukaisesti. 31300.1.10.1 Sulkuventtiilit Venttiileinä käytetään laadukkaita hyviksi tunnettuja venttiileitä karanjatkoin. Karanjatkot tulee olla lämpöeristettyjä. Sulkuventtiilien tulee olla tiiviitä, toimintavarmoja sekä hyvin suojattuja korroosiota vastaan. Venttiilien karan tulee olla ruostumatonta terästä. Vesijohtoon 110 PVC-10 (palopostilinja) käytetään kumiluistiventtiiliä. Muut vesijohdot ovat halkaisijaltaan >300 mm, ja niillä käytetään läppäventtiiliä. 31300.1.10.2 Paloposti Rakennettava paloposti on lämpöeristetty maanpäällinen paloposti, joka tehdään suunnitelmissa osoitettuun kohtaan InfraRYL 2017 kohdan 31300.1.10.2 ja rakennuttajan ohjeiden mukaisesti 31300.2 Vesijohdon asennusalusta Vesijohdot perustetaan asennusalustan varaan luvun 18310 Asennusalusta mukaisesti. Venttiilit, kaivot ja yms. perustetaan asennusalustan varaan. Jos kaivantojen pohja osoittautuu heikosti kantavaksi, perustetaan putket (ja asennusalustat) arinarakenteen varaan kohdan RYL13300 Arinarakenteet mukaisesti. 31300.3 Vesijohdon rakentaminen 31300.3.1 Vesijohtoputken asentaminen Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistetään vaadittavaan tiiveyteen. Tarvittaessa alennetaan pohjavettä ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. Alkutäyttöön käytettävä maa-/kiviaines ei saa jäätyä, eikä sisältää jäätä ja/tai lunta.

21/24 Asennus- ja liitostyöt Putket asennetaan tasaiselle asennusalustalle niin, ettei putkistoon jää jännityksiä. Asennustöissä noudatetaan putkivalmistajan asennusohjetta ja tätä työselitystä. Putkien välisten vaaka- ja pystysuorien vapaiden etäisyyksien osalta noudatetaan InfraRYL 2017. Vesijohdot liitetään rakennettuihin vesijohtoihin suunnitelmissa esitetyissä kohdissa. Vesijohtoputket liitetään yhteen hitsaamalla joko käyttäen sähköhitsausmuovia tai puskuhitsausta. Putkihitsauksessa tulee käyttää hitsaustyöhön koulutettua henkilökuntaa. Rakennustyö sisältää asbestivesijohdon purkutyötä. Uusi vesijohtolinja liitetään rakennettuun asbestiputkeen. Liitos asbestivesijohtoon tehdään laajatoleranssiliittimellä. Putken katkaisu tehdään juoksevan veden avulla timanttisahalla. Asbestityö on tehtävä asbestipurkutyöluvan omaavalla ammattilaisella. Tonttijohdot Rakennuskohteessa ei ole uusittavia tonttijohtoja. Putkien peittosyvyys Vesijohtojen peittosyvyys on vähintään 2,2 m. Vesijohdon huuhtelu ja desinfiointi Vesijohdot possutetaan, huuhdellaan ja desinfioidaan ja ennen käyttöönottoa. Ennen desinfiointia tulee putkiston painekoe olla suoritettu. 31300.3.2 Sulkuventtiilin asentaminen Venttiilit asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Liikennealueilla venttiilit varustetaan kelluvilla valurautakansistoilla. Liikennealueen ulkopuolella venttiilien yläosa suojataan valurautaisin venttiilihatuin. Venttiilien sijainti merkitään maastoon rakennuttajan käyttämän mallin mukaan tai ne merkitään metallikilvin ja terästolpin vrt. kaupunkiliiton julkaisu B44 kuva III-10. 31300.3.4 Palopostien asentaminen Palopostien sijainti mitataan ja merkitään InfraRYL 2017 ja rakennuttajan ohjeiden mukaan asiaankuuluvin kilvin selvästi havaittavaan paikkaan. 31300.3.7 Vesijohtoputken kulmatuen rakentaminen Vesijohdon kulmatuet tehdään InfraRYL 2017 ja putkivalmistajan ohjeiden mukaisesti. 31300.4 Valmis vesijohtorakenne Noudatetaan InfraRYL 2017 määräyksiä ja vaatimuksia.

22/24 31300.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Johtotöiden valvonta Urakoitsija laatii laatusuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla. Vesijohdon sijainnin toteaminen Vesijohdon sijainti todetaan työaikana tehtävien tarkemittauksin ja niiden perusteella tehtävien loppupiirustusten perusteella. Suunnitelma asiakirjoihin tehdään tarvittavat muutokset. Vesijohdon tiiviyden toteaminen Tiiveyskoe tehdään kaikille uusille vesijohto-osuuksille (InfraRYL 2017, Vesihuolto, kohta 31300 Vesijohdot) noudattaen standardia; SFS 3115 Muoviputket. Urakoitsijan tulee esittää hyvissä ajoin ennen tiiveyskokeen alkamista yksityiskohtainen suunnitelma kokeen suorittamisesta. Painekokeet suoritetaan tilaajan edustajan läsnä ollessa ja niistä pidetään pöytäkirjaa. Kokeissa käytettävissä paine- ja virtaamamittareissa on oltava mittaustulosten rekisteröintilaitteet. Urakoitsijan on esitettävä mittareista voimassa olevat kalibrointitodistukset tilaajalle. Suunnitelman mukaisia testiosuuksia ja johtojen päiden tukemispaikkoja voidaan rakennuttajan luvalla muuttaa, mikäli töiden tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää. Näytteenotto Vesijohtovedestä otetaan ennen käyttöönottoa näyte (InfraRYL 2017, Vesihuolto, kohta 31300 Vesijohdot). Käyttöönottonäyte tutkitutetaan laadunvarmistuksen omaavassa ja hyväksytyssä laboratoriossa. Vesijohdon huuhtelu ja desinfiointi Vesijohto on huuhdeltava ennen painekoetta ja desinfiointia. Ennen huuhtelua putken tulee olla tuettu siten, että se kestää huuhtelusta ja painekokeesta aiheutuvat rasitukset. Tarvittaessa tehdään desinfiointi. Desinfiointi tehdään painekokeen jälkeen ennen verkkoon liittymistä ja käyttöönottoa. Desinfiointi suoritetaan InfraRYL-julkaisun kohdan 31300.5.2.2 mukaisesti. Luvan vesijohtojen käyttöönotolle antaa hyväksyttyjen laboratoriotulosten perusteella rakennuttaja. Tarkemittaukset Rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle tarkemittauskansion, jota käytetään työn aikana tehtävien tarkemittausten merkitsemiseen. Työn päätyttyä urakoitsija luovuttaa tarkemittauskansion rakennuttajalle. Johtojen sijainti todetaan työn aikana urakoitsijan toimesta tehtävien tarkemittauksien avulla. Tarkemittauksia tulee suorittaa jatkuvasti rakentamisen edistymisen mukaisesti ja ne tulee olla tehtynä ennen kunkin johto-osan työsuorituksen laskutusta. Työn aikana tarkemittauskansioon merkitään poikkeamat suunnitelmaan nähden. Mittaustiedot tallennetaan ja luovutetaan rakennuttajalle x-, y- ja z-tietoina sovittavassa ATKmuodossa. Tarkepiirustukset laatii urakoitsija tekemiensä tarkemittausten perusteella ja toimittaa ne rakennuttajalle sekä muistitikulla että kahtena (2) sarjana paperikopioita.

23/24 Urakoitsija ei saa peittää rakenteita ennen kuin tarkemittaukset tai merkinnät rakennuttajan hyväksymällä tavalla on rakennettavista laitteista ja johdoista tehty tarkemittauksia varten. Kaikki tarkemittausten tiedot ja tarkepiirustukset toimitetaan rakennuttajalle 2 viikkoa ennen vastaanottotarkastusta. Kelpoisuusasiakirja Vaatimuksenmukaisuustodistukset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit, suorituspöytäkirjat ja tarkastustodistukset yms. laadun toteamiseen liittyvät asiakirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Asiakirjaan liitetään myös tehdyt tarkemittaukset, koetulokset ja kuvaukset. 32000 Turvallisuusrakenteet ja ohjausjärjestelmät 32600 Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikennemerkit asennetaan liikenteenohjaussuunnitelman mukaisiin paikkoihin. Jos mahdollista, liikennemerkkejä voidaan kiinnittää myös valaisinpylväisiin. Väliaikaisesti poistetut liikennemerkit asennetaan takaisin mahdollisimman nopeasti. Työalueella vaurioituneet liikennemerkit ja katunimikilvet uusitaan tarpeen mukaan. Uusina liikennemerkkeinä käytetään vakiokokoisia merkkejä, joiden kalvokalvotyyppi on liikenteenohjaussuunnitelmassa esitetyn taulukon mukainen, pääasiassa R2. Liikennemerkkipylväinä käytetään pyöreitä teräsputkia 60/2. Liikennemerkkipylväät asennetaan elementtivalmisteiseen betonijalustaan H 700 viheralueella ja päällystetyllä alueella betonijalustaan H500. Liikennemerkkijalusta asennetaan siten, että jalustan yläpinta on enintään 70 mm ympäröivän maanpinnan tasoa ylempänä. Liikennemerkki kiinnitetään pylvääseen kuumasinkityllä kiinnikkeillä tai ominaisuuksiltaan vastaavilla. Pylväs kiinnitetään jalustaan lukitusrenkain, kiinnitysruuveilla tai kuumasinkityillä kiinnikkeillä. 32630 Tiemerkinnät Tiemerkinnät tehdään suunnitelmien mukaisiin paikkoihin massamerkintöinä. 33000 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät 33600 Valaistusrakenteet Väylävalaistus rakennetaan erillisten suunnitelmien mukaisesti. Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 33600 mukaiset.

24/24 33635 Muut valaisimet Kiertoliittymän keskusaiheen kohdevalaistus: - Maakivien valaistus toteutetaan matalin pollarivalaisimin esim. iguzzini Lander 12W, 3000K, korkeus 650mm tai optisilta ja rakenteellisilta ominaisuuksiltaan vastaavilla valaisimilla. Valaisinten perustukset maahantuojan mukaan. - Puiden kohdevalaistukset toteutetaan kohdevalaisimilla esim. Meyer Monospot 1, 6W, 3000K, leveä valonjako, lisävarusteena häikäisysuojat: radial louvre ja cowl, tai optisilta ja rakenteellisilta ominaisuuksiltaan vastaavilla valaisimilla. Valaisimet asennetaan mataliin 0,5m pylväisiin matalin pylväsperustuksin. Kaksi valaisinta / puu, sijoituksen etäisyys 1m rungosta, valonsuunta ylös. Valaisinten sijoitukset ja tarkat tyypitykset esitetään erillisessä suunnitelmassa. Tampereella Sanni Lehtinen Pääsuunnittelija