TYÖSELOSTUS PAIMION KAUPUNKI TYÖNUMERO: YKSYKKÖSEN KT

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: YKSYKKÖSEN KT

2 Muutoslista VALMIS KOMMENTEILLE PUUMERKKI PUUMERKKI PUUMERKKI LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

3 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ 1 2 YHTEISET TYÖT Työmaan hallinto Rakennuttaja Rakennuttaminen ja valvonta Suunnittelija Katselmukset Alku- ja loppukatselmus Räjäytys- ja tärinäkatselmus Luvat Toiminnan järjestely Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Väliaikainen vedenjakelu Työnaikaiset viemäriveden ohipumppaukset Työmaan huolto Työturvallisuus ja terveydenhoito Maastokatselmukset ja laadunvalvonta Maastomittaukset Maaperätutkimukset Työnaikaiset mittaukset Mittaukset ja tarkepiirustukset MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Perustusrakenteet Arinarakenteet Kiviainesarinat Pohjarakenteet Suojaukset ja eristykset Lämmöneristykset Putkijohtorakenteiden ja rumpujen lämmöneristykset Kuivatusrakenteet Aluesalaojat 8

4 14320 Salaojan kaivot ja tarkastusputket Avo-ojat ja -uomat Rummut Maaleikkaukset ja kaivannot Maaleikkaukset Maakaivannot Kaivannon tukirakenteet Kallioleikkaukset, -kaivannot ja tunnelit Kallioavoleikkaukset Kalliokanaalit, -syvennykset ja -kuopat Penkereet, maapadot ja täytöt Penkereet Kaivantojen täytöt Asennusalusta Alkutäyttö Lopputäyttö Johtokaivantojen virtaussulut Työalueiden viimeistely PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Päällysrakenteen osat Suodatinrakenteet Suodatinkankaat Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakava kerros murskeesta Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Betoniset pintarakenteet Betonikivi- ja -laattapäällysteet Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Reunatuet Reunatuet betonista tai komposiitista Liimattavat reunatuet Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset Kasvillisuusrakenteet Kasvualustat ja katteet Nurmi- ja niittyverhoukset 16

5 23211 Kylvönurmikot JÄRJESTELMÄT Vesihuollon järjestelmät Jätevesiviemäriputket Jätevesiviemärin materiaalit Jätevesiviemäriputket Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket Asennusalusta Jätevesiviemärin rakentaminen Jätevesiviemäriputken asentaminen Tarkastuskaivojen ja -putkien asentaminen Paineviemärin purkukaivon rakentaminen Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin Pumppaamot Valmis jätevesiviemäri Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Jätevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Jätevesiviemärin sijainnin toteaminen Jätevesiviemärin tarkastuskuvaus Paineviemärin tiiviyden toteaminen Hulevesiviemärit Hulevesiviemärin materiaalit Hulevesiviemäriputket Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket Muoviset ja teräksiset tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket Kansistot Hulevesiviemärin asennusalusta Hulevesiviemärin rakentaminen Hulevesiviemäriputken asentaminen Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä -putkien asentaminen Valmis hulevesiviemäri Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Hulevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Sijainnen toteaminen Viettoviemärin tiiviyden toteaminen Hulevesiviemärin tarkastuskuvaus Vesijohdot Vesijohtoputkistot Vesijohtoputket, yleistä Vesijohtolinjan laitteet Sulkuventtiilit Muut tarvikkeet 23

6 Vesijohdon asennusalusta Vesijohtojen asennusalusta Vesijohdon rakentaminen Vesijohtoputken asentaminen Vesijohdon huuhtelu Vesijohdon desinfiointi Sulkuventtiilin asentaminen Valmis vesijohtorakenne Kelpoisuuden osoittaminen Vesijohdon kelpoisuuden osoittaminen Vesijohdon desinfiointi Turvallisuusrakenteet ja ohjausjärjestelmät Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikennemerkit Tiemerkinnät Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Kaapelinsuojaputket Valaistusrakenteet 27

7 1 YLEISTÄ RAKENNUSHANKKEEN KUVAUS Rakennuskohteena on Paimion kaupungissa sijaitsevan YksYkkösen teollisuusalueen kunnallistekniikan rakentaminen. Kohde on rakentamatonta asemakaava-aluetta. TEKNISET VAATIMUKSET Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa: - InfraRYL 2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet - InfraRYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa: INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Rakennuskohteen työt tehdään tämän työkohtaisen työselostuksen mukaan sekä noudattaen muita sitä varten laadittuja työselostuksia ja piirustuksia, rakentamista koskevia yleisiä työselityksiä ja normaalimääräyksiä, lakeja, asetuksia sekä rakentamista ja työturvallisuutta valvovien viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Tämän työselostuksen lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä: - Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y.: - Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, RIL Pohjarakennusohjeet, RIL Kaivanto-ohje RIL Routasuojaus rakennukset ja infrarakenteet, RIL Suomen kuntatekniikan yhdistys: - Katusuunnittelun ja -rakentamisen ohjeet, KATU 2002 Louhintatöissä on noudatettava valtioneuvoston asetusta räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (Vna 644/2011). PANK ry: Asfalttinormit (27)

8 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Rakennustuotteiden ja materiaalien laatuvaatimukset Urakoitsijan tulee varmistaa rakennustuotteen ja materiaalien kelpoisuus eli tuotteen CEmerkintä ja kansallinen hyväksyntä ennen tuotteiden tilaamista, käyttämistä tai kiinnittämistä rakennuskohteeseen. Mikäli suunnitelmissa on esitetty, tässä mainittua, tiukempia laatuvaatimuksia, noudatetaan niitä. 2 YHTEISET TYÖT 2.1 Työmaan hallinto Rakennuttaja Nimi: Paimion kaupunki Osoite: Vistantie 18 (PL 50) PAIMIO Yhteyshenkilö: Tekninen johtaja Markku Kylén Puhelin: Sähköposti: etunimi.sukunimi@paimio.fi Rakennuttaminen ja valvonta Kohteen valvoja nimetään myöhemmin, yhteystiedot sopimusneuvottelujen yhteydessä Suunnittelija Nimi: Paimion kaupunki Osoite: Vistantie 18 (PL 50) PAIMIO Yhteyshenkilö: Tekninen johtaja Markku Kylén Puhelin: Sähköposti: etunimi.sukunimi@paimio.fi 2 (27) Katselmukset Alku- ja loppukatselmus Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatselmus. Urakoitsija suorittaa myös rakennustyöalueen vaikutusalueella olevien rakennusten, rakenteiden, laitteiden ja rajamerkkien kuntotarkistukset ennen työn aloitusta ja vastaa niille aiheuttamistaan vahingoista. Urakoitsijan on ilmoitettava kiinteistökatselmuksen ajankohdasta rakennustyömaan valvojalle hyvissä ajoin. Aloituskatselmuksessa sovitaan työalueet ja varastointialueet. Katselmuksista laaditaan pöytäkirja.

9 Räjäytys- ja tärinäkatselmus Ennen räjäytystöiden ja muiden tärinää aiheuttavien töiden aloittamista on suoritettava riskialueella katselmus, jonka perusteella laaditaan tärinämittaussuunnitelma Luvat Rakennuttaja on hankkinut seuraavat työsuoritukseen liittyvät luvat: - liittymäluvat - sijoitusluvat - maanomistajien työluvat. Vesijohdon / viemärin sijoittamiseen maantien tiealueelle vaaditaan ELY:n (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) lupa. Tilaaja hakee luvan ELY:lta (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Muista työsuoritukseen liittyvien lupien hankkimisesta ja ilmoitusten tekemisestä huolehtii urakoitsija. Urakoitsijan tulee noudattaa em. lupien ehtoja. 2.2 Toiminnan järjestely Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Tarvittavat luvat haetaan teitä hallinnoivilta tahoilta, kuten ELY:ltä, kunnasta. Työaikaisen liikenteen järjestely kuuluu urakoitsijalle. Urakoitsija hakee luvan ELY:lta (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) / Paimion kaupungilta. Urakoitsijan tulee määrätä henkilö, joka vastaa työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Urakoitsija laatii työvaihekohtaiset liikenteenohjaussuunnitelmat ja hyväksyttää ne rakennuttajalla. Liikenteenohjaussuunnitelmia tulee päivittää ja työmaalla on oltava joka hetki päivitetty ja tilaajan hyväksymä liikenteenohjaussuunnitelma. Katutyöt on tehtävä siten, että liikenteelle muodostuisi mahdollisimman vähän haittaa. Kadut ja kevyen liikenteen väylät on pidettävä liikennöitävänä rakennustöiden aikana. Liikennöinti tonteille on oltava mahdollista koko urakan ajan ennalta ilmoitettuja vähäisiä katkoksia lukuun ottamatta. Työaikaisen liikenteen järjestelyissä noudatetaan seuraavia julkaisuja: - Liikenne tietyömaalla Yleiset käytännöt ja turvallisuusvaatimukset, LO/ Liikenne tietyömaalla, Luvanvaraiset työt Liikennejärjestelyt luvanvaraisissa töissä, TIEH Liikenne tietyömaalla, Tienrakennustyömaat, TIEH (27)

10 - Sulku- ja varoituslaitteet Laatuvaatimukset ja käyttö Toteuttamisvaiheen ohjaus, LO 39/ Väliaikainen vedenjakelu Käytössä olevia vesijohtolinjoja ei saa sulkea ilman valvojan lupaa. Liitostöitä tehtäessä tai vesijohtolinjoja suljettaessa on vesihuoltolaitoksen edustajan oltava mukana. Lisäksi linjoja suljettaessa on oltava yhteydessä hankkeen valvojaan 3 vrk ennen linjojen sulkemista. Urakoitsijan on hyväksytettävä väliaikaisen vedenjakelun toteutustapa rakennuttajalla. Urakoitsijan on vähintään 2 vrk aikaisemmin ilmoitettava vesijohtolinjojen sulkemisesta kiinteistöjen omistajille. Urakoitsija vastaa siitä, ettei takaisinvirtaus rakennettuun vesijohtoverkostoon ole missään tilanteessa mahdollinen Työnaikaiset viemäriveden ohipumppaukset Käytössä olevia viemärilinjoja ei saa sulkea ilman valvojan lupaa. Liitostöitä tehtäessä tai viemärilinjoja suljettaessa on vesihuoltolaitoksen edustajan oltava mukana. Lisäksi linjoja suljettaessa on oltava yhteydessä hankkeen valvojaan 3 vrk ennen linjojen sulkemista. Urakoitsijan on hyväksytettävä ohipumppauksen toteutustapa rakennuttajalla. Urakoitsijan on vähintään 2 vrk aikaisemmin ilmoitettava viemärilinjojen sulkemisesta kiinteistöjen omistajille. 2.3 Työmaan huolto Työturvallisuus ja terveydenhoito Urakoitsija laatii työturvallisuussuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla. Työturvallisuuden osalta noudatetaan erillistä turvallisuusasiakirjaa. Turvallisuusasiakirja perustuu valtioneuvoston päätökseen rakennustyön turvallisuudesta (VNp) 205/2009. Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa työskentelyalueen rajaavat suoja-aitaukset ja muut suojarakenteet, jotka ovat tarpeen ulkopuolisten henkilö- tai omaisuusvahinkojen välttämiseksi. 4 (27)

11 2.4 Maastokatselmukset ja laadunvalvonta Maastomittaukset Suunnitelmissa on käytetty N2000 -korkeusjärjestelmää. Tasokoordinaattijärjestelmä on ETRS GK Maaperätutkimukset Alueella ei ole tehty pohjatutkimuksia Työnaikaiset mittaukset Urakoitsija huolehtii kaikista työn läpiviemiseen tarvittavista mittauksista. Urakoitsija tekee kohteen rakennekerrosten mittaukset omalla kustannuksellaan. Suunnittelijalta saa numeerista mittaustietoa. Kohteesta ei ole laadittu koneohjausmallia. Työn yhteydessä ei saa tuhota alueella olevia rajamerkkejä. Urakoitsijan tulee ennakkoon todeta rakennuttajan asettaman valvojan kanssa mitkä rajamerkit tuhoutuvat tai ovat vaarassa tuhoutua suunnitelmien johdosta. Muut ennakkoon toteamattomat tuhotut rajamerkit urakoitsija on velvollinen korvaamaan. Urakoitsija tarkistaa liittymispisteiden (mm. vesijuoksujen) korkeudet ennen rakennustöiden aloittamista. Ennen töiden aloittamista urakoitsijan on selvitettävä kaikkien olemassa olevien maanalaisten rakenteiden sijainti ja merkittävä ne maastoon. Suunnitelman maastoon merkitseminen Mittalinjojen paalutus: Paaluttamista varten tarvittavat tiedot ilmenevät mittaussuunnitelmaan sisältyvästä pääpistelaskennasta. Merkitseminen leikkaus-, pengerrys- ja pohjavahvistustöitä varten: Merkitseminen tehdään paalukohtaisten poikkileikkausten mukaan. Ojitus- ja putkitustöiden mittaukset: Sadevesiviemäreiden sijainti sekä korkeustiedot ilmenevät kartoista ja pituusleikkauksista. Tiedot on esitetty suunnitelmassa. Sivuojien sijainti ja korkeustiedot on esitetty paalukohtaisissa poikkileikkauksissa. Merkitseminen päällysrakenteen tekoa varten: Tiedot päällysrakenteen tekemistä varten saadaan pituusleikkauksista, tyyppipoikkileikkauksista ja paalukohtaisista poikkileikkauksista. Muilta osin noudatetaan InfraRYL. 5 (27)

12 2.4.4 Mittaukset ja tarkepiirustukset Tarkemittaukset ja loppupiirustukset tehdään tilaajan ohjeiden mukaisesti MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Puusto ja kasvillisuus poistetaan työalueelta vain rakentamisen kannalta välttämättömässä laajuudessa. Laajuus arvioidaan kaupungin, maanomistajien ja rakentajien kesken. Hyötypuuksi kelpaamaton puusto, kannot, pensaat ym. aluskasvillisuus, metsänkaatojätteet ja raivausjätteet kuljetetaan hyötykäyttöön (energiajäte) tai kaatopaikalle. Urakoitsija vastaa hävityksestä Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Työn aikana tulee huolehtia, että kaikki alueella olevat johdot, laitteet, varusteet yms. ovat toimintakunnossa koko työn keston ajan lukuun ottamatta vähäisiä, siirtotöistä aiheutuvia katkoksia. Siirrettävät järjestelmät ja rakenteet Johtojen ja kaapelien osalta tapahtuvat siirrot ja purut on sovittava laitteiden omistajien kanssa. Siirrettyjen johtojen sijainnista on tehtävä tarkekuvat omistajien toimesta. Suojattavat järjestelmät Ennen kaivutöiden aloittamista on pyydettävä kaapelinäyttö sähköyhtiöltä sekä teleyhtiöltä. Urakoitsija selvittää kaikki alueella mahdolliset olevat kaapelit ja johdot. Poistettavat rakenteet Käytöstä poistettavat putki- ja johtorakenteet puretaan kaivannon osalta, loput jätetään maan sisään. Maahan jäävien purettavien putkien päät tulpataan Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Alueella mahdollisesti oleva pintamaan multa läjitetään tarkoitukseen osoitetulle paikalle. Multa voidaan käyttää alueen viimeistelytöihin, mikäli se täyttää asetetut vaatimukset. 6 (27)

13 Urakka-alueelta rakenteisiin kelpaamattomat tai muuten ylimääräiset massat siirretään rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Kannot, risut yms. on käsiteltävä asianmukaisesti, niitä ei saa olla ylijäämämaan joukossa Perustusrakenteet Noudatetaan tätä työselostusta ja InfraRYL Arinarakenteet Pituusleikkauksissa erikseen esitetyillä linjaosuuksilla käytetään arinarakennetta. Arinarakenne valitaan rakennuspaikan pohjaolosuhteiden perusteella. Arinarakenne tehdään työselityksen kohdan mukaisesti Kiviainesarinat Arina tehdään murskeesta (0/32 mm). Arinan vahvuus on 300 mm. Materiaali ei saa olla jäässä. Kiviainesarina ympäröidään suodatinkankaalla N3. Tyyppikuva kiviainesarinan asentamisesta on esitetty liitepiirustuksessa T51. Mikäli hienoainespitoinen pohjamaa häiriintyy kaivun yhteydessä, korvataan se kitkamaatäytöllä Pohjarakenteet Suojaukset ja eristykset Lämmöneristykset Putkijohtorakenteiden ja rumpujen lämmöneristykset Lämpöeristeenä käytetään liikennealueiden ulkopuolella XPS 200 -routaeristelevyä ja liikennealueilla XPS 400 -routaeristelevyä. Eriste tulee ulottaa vähintään 500 mm putkien molemmin puolin Kuivatusrakenteet 7 (27)

14 Katualueet kuivatetaan sadevesi- ja salaojaputkijärjestelmää sekä ojapainanteita käyttäen paitsi kohdissa, joihin on suunniteltu avo-ojat. Oja muotoillaan ympäristöön soveltuvaksi ja rumpujen kohdalla niihin viettäväksi Aluesalaojat Salaoja asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Salaoja on rakennettava, vaikkei sitä suunnitelmassa olisikaan esitetty kohtiin, joissa rakennustyön aikana esiintyy voimakasta pohjaveden virtaamista tai pintavesien suotautumista tien rakennekerroksiin. Salaojaputkien asennustyöt tehdään InfraRYL mukaisesti. Työssä käytetään tekniseen salaojitukseen tarkoitettuja SN8-luokan 110/95 mm PEH tuplaseinämäputkia Salaojan kaivot ja tarkastusputket Salaojan tarkastusputkina käytetään 200 mm muoviputkia. Tarkastusputket asennetaan metrin välein sekä vedenjakajille. Tarkastusputket varustetaan valurautaisilla umpikansistoilla Avo-ojat ja -uomat Ojat muotoillaan ympäristöön soveltuvaksi ja rumpujen kohdalla niihin viettäväksi Rummut Työssä käytetään SN8-luokan PE-putkia, rumpuputkien koot selviävät suunnitelmista. Rummut perustetaan InfraRYL 2010 kohdan ja kuvan 13310:K2 sekä pohjaolosuhteiden mukaisesti. 8 (27) Maaleikkaukset ja kaivannot Maaleikkaukset Hankkeesta saatavat leikkausmassat voidaan osittain käyttää penkereisiin ja luiskatäyttöihin, mikäli ne täyttävät sille asetetut vaatimukset. Ylimääräiset leikkausmassat läjitetään rakennuttajan osoittamaan paikkaan.

15 16200 Maakaivannot Kaivantosuunnitelma Urakoitsija tekee kaivantosuunnitelman. Kaivannon teossa noudatetaan Kaivanto-ohjetta RIL Tukemattoman kaivannon vähimmäismitat on esitetty InfraRYL 2010:n kohdassa ja tuetun kaivannon vähimmäismitat on esitetty InfraRYL 2010:n kohdassa Valmis maakaivanto Liikakaivua sekä leveys- että syvyyssuunnassa on vältettävä. Kaivannon alaosa kaivetaan varovaisesti, jotta alapuolista maaperää ei tarpeettomasti häiritä. Valmiiksi kaivettu kanavan pohja tasoitetaan ja siitä poistetaan kivet ja lohkareet. Kaivumaiden käsittely Kaivumaat on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkä putoa kaivantoon tai vaaranna työturvallisuutta. Kaivannon kuivana pito ja pohjavedenpinnan alentaminen Urakoitsijan on varauduttava kaivannon kuivana pitoon. Urakoitsija huolehtii, että kaivanto on peitetty tai rakenteet on ankkuroitu ennen kuivana pidon lopettamista Kaivannon tukirakenteet Urakoitsija laatii tarkemmat kaivantojen tuentasuunnitelmat. Kaivannon seinämät tuetaan, mikäli luiskia ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista tehdä riittävän loivina. Tukemistapa valitaan rakennuspaikan työnaikaisten pohjasuhteiden ja kaivannon mittojen perusteella. Kaivannon tukirakenteet on tehtävä siten, että työstä ei aiheudu haitallisia maaperän siirtymiä työn aikana. 9 (27)

16 Tuettu kaivanto aloitetaan noin yhden (1) metrin syvyisellä kevennyskaivuulla, jonka jälkeen aloitetaan kaivannon tukien asennus. Kaivuumassat kasataan vähintään 10 metrin etäisyydelle kaivannosta. Mikäli työn aikana ilmenee maalajin osalta poikkeavuutta suunnitelmiin verrattuna tai maakaivantoa ei muuten pystytä tekemään turvallisesti ilman tuentaa on oltava yhteydessä rakennuttajan nimeämään valvojaan lisätuennan tarpeellisuuden määrittämiseksi. Tukemistapa valitaan rakennuspaikan työnaikaisten pohjasuhteiden ja kaivannon mittojen perusteella. Soveltuvin osin noudatetaan VTT:n geotekniikan laboratorion tiedonantoja 29/77 "Johtokaivantojen tukemisohjeet" ja 28/77 "Pienten kaivantojen tukeminen", sekä Kaivanto-ohjetta RIL Kallioleikkaukset, -kaivannot ja tunnelit Kaivantosuunnitelma Urakoitsija laatii kaivantosuunnitelman. Räjäytyssuunnitelma Urakoitsija laatii räjäytyssuunnitelman InfraRYL 2010 mukaisesti. Räjäytys- ja tärinäkatselmukset Ennen räjäytystöiden ja muiden tärinää aiheuttavien töiden aloittamista on suoritettava riskialueella katselmus, jonka perusteella laaditaan tärinämittaussuunnitelma. Louhintamäärät Mikäli kalliolouhintaa esiintyy, mitataan louhittava kalliomassa teoreettisena kiintokalliona ja korvataan yksikköhinnan mukaan. Määrät tarkistetaan Rakennustieto Oy:n julkaisujen InfraRYL 2010 Osa 1 Väylät ja alueet sekä INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje mukaan. Annettua kalliolouhinnan yksikköhintaa käytetään tarjousvertailussa Kallioavoleikkaukset Louhintaa varten tulee laatia louhinta- ja räjäytyssuunnitelma. Louhinta- ja räjäytystyöt on tehtävä kaikki lupa-asiat, työturvallisuus- ja varo-ohjeet huomioiden. Tarvittavat rakennus-, rakenne- ja laitekatselmukset on pidettävä ennen töiden aloittamista. Katselmoitavat kohteet on esitettävä louhinta- ja räjäytyssuunnitelmassa. 10 (27)

17 Louhinnassa syntyvää louhetta ei voida käyttää tukikerroksen materiaalina katujen ja kevyen liikenteen väylän tukikerroksissa ilman rakennuttajan suostumusta. Louhintaan sisältyvät kaikki >= 1 m kivet, joita ei voi kiertää tai poistaa kaivamalla. Louhintakohteet on hyväksytettävä ennen louhintaa rakennuttajalla. Noudatetaan InfraRYL Kalliokanaalit, -syvennykset ja -kuopat Vesihuoltolinjojen kaivojen kohdalle louhitaan tilavaraus, jonka ulottuma kaivon ulkopinnasta on 2,0 m. Vesihuoltolinjojen ja tonttihaarojen päihin louhitaan tilavaraus, jonka pituus lähimmästä rakenteesta on 2,0 m. Louhintamäärät Liikalouhintaa tulee välttää. Louhe poistetaan tasauskerroksen verran putken ala-reunaa syvemmältä. Pohja tasataan murskeella tai soralla ja tiivistetään. Asennusalustan alle asennetaan suodatinkangas. Suodatinkankaan käyttöluokka on N3. Noudatetaan InfraRYL Penkereet, maapadot ja täytöt Penkereet Maapenger asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Pengerrettävät osuudet on esitetty pituus- ja poikkileikkauksissa. Vanhat katurakenteiden alle jäävät ojat täytetään pengermateriaalilla, siirtymäkiilatäytteellä tai ympärillä olevan rakennekerroksen materiaalilla Kaivantojen täytöt Asennusalusta Kaivannon pohjalle, massanvaihto- tai pengertäytteen päälle tai arinan päälle tehdään putken seinämän pinnasta mitattuna vähintään 150 mm:n paksuinen asennusalusta pituusleikkauksissa esitetyille putkiosuuksille. Toimilaitteet, kuten kaivot ja venttiilit perustetaan aina asennusalustalle. Asennuskerros tiivistetään 90 % tiiviysasteeseen. Perusmaa ja asennusalusta eivät saa olla jäässä. 11 (27)

18 Kun olosuhteet ovat sellaiset, että asennusalustan hienoaines voi jäätyä, tasauskerros tehdään sepelistä tai sorasepelistä, jonka suurin raekoko on ohjeiden mukainen ja josta puuttuvat alle 8 mm:n rakeet. Venttiilit, kaivot ja yms. toimilaitteet perustetaan aina asennusalustan varaan Alkutäyttö Putkien alkutäyttö tehdään pääsääntöisesti hiekasta, sorasta tai murskeesta, joka täyttää putken tasauskerrosmateriaalille esitetyt vaatimukset ja tiivistetään vaadittuun tiiviyteen. Alkutäyttömateriaalin on täytettävä samat vaatimukset mitä asennusalustamateriaalinkin (kts ). Liikennealueilla PN10-luokan putkilla käytetään rakeisuusvaatimukset täyttävää hiekkaa, soraa tai mursketta. Liikennealueiden ulkopuolella PN10-luokan putkilla voidaan käyttää raekokovaatimukset täyttävää hiekka- ja soramoreenia sekä silttiä ja savea. Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Kaivannossa mahdollisesti oleva lumi ja jää poistetaan. Alkutäyttömateriaali pudotetaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muilla sellaisilla menetelmillä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan lopputäyttömateriaalin suurimman lohkarekoon verran, kuitenkin vähintään 300 mm, ylimmän putken yläpuolelle Lopputäyttö Tuetun kaivannon lopputäyttö tehdään tukirakenteiden poistamisen edetessä siten, ettei kaivanto pääse sortumaan, tiivistetty kaivantotäyte löyhtymään tai putket siirtymään. 12 (27) Johtokaivantojen virtaussulut Kaivannon ollessa huonosti vettä läpäisevässä maalajissa tulee veden virtaus estää tasauskerroksessa ja täyttömateriaalissa rakentamalla linjalle savisulkuja noin 50 metrin välein. Vettä pitävä pato eli savisulku rakennetaan savesta tai hienoja lajitteita sisältävästä silttimoreenista. Pato tulee perustaa koko kaivannon leveydelle kaivannon pohjaan saakka.

19 Padon harjan on ulotuttava vähintään 300 mm putken laen yläpuolelle. Pato tiivistetään mahdollisimman tiiviiksi alkutäytön tiiviysvaatimusten mukaisesti. Padon tulee olla noin yhden (1) metrin pituinen Työalueiden viimeistely Työalue siistitään ja kunnostetaan entistä vastaavaan kuntoon. Kaikki rakennusjätteet ja tilapäisiksi tarkoitetut rakenteet poistetaan. Tukkeutuneet ojat ja rummut avataan. Tilapäisesti siirretyt kasvit, laitteet yms. siirretään takaisin entisille paikoilleen. Raivaustyössä poistettu ruokamulta levitetään muun täytön ja tasauksen jälkeen kaivannon päälle sekä suoritetaan nurmikon kylvö entisen tilalle, ellei suunnitelmassa ole toisin esitetty PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Kantavuus- ja katuluokat on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Tiealueilla tehtävien kaivutöiden jälkeen teiden kerrosrakenteet korjataan alkuperäistä vastaaviksi. Vesihuoltokaivannon lopputäyttö katurakenteen alla tehdään päällysrakenteen mukaisista materiaaleista Päällysrakenteen osat Päällysrakenteiden rakennekerrokset ilmenevät suunnitelman tyyppipoikkileikkauspiirustuksista Suodatinrakenteet Suodatinkankaat Kuitukangasta käytetään jakavan kerroksen alla tyyppipoikkileikkausten mukaan. Suodatinkankaan käyttöluokka on N3. Asennus InfraRYL 2010:n ja valmistajan ohjeiden mukaan Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakava kerros murskeesta Jakava kerros tehdään suunnitelmien mukaan. Jakavan kerroksen materiaali on kalliomursketta KaM 0/90. Jakavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010:n kuvassa 21210: K4 esitetyt rakeisuusvaatimukset. 13 (27)

20 Jakavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Urakoitsija tekee mittaukset omalla kustannuksellaan Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattoman kantavan kerroksen materiaali on määritelty tyyppipoikkileikkauksessa. Kantavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010:n kuvassa 21310:K3 esitetyt laatu- ja rakeisuusvaatimukset. Kantavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Ajoväylän päällysteen materiaalina käytetään Ab 16/120 tyyppipoikkileikkauspiirustustusten mukaan. Kevyen liikenteen väylän päällystemateriaalina käytetään Ab 11/100. Ennen päällystystyön aloittamista tehtävien töiden osalta noudatetaan InfraRYL 2010 vaatimuksia ja työohjeita. Nykyisen päällysteen päälle tehtäessä uusia päällystekerroksia, alusta puhdistetaan, paikataan ja liimataan. Tarvittaessa jyrsitään tai käytetään tasausmassaa vaadittavan korkeusalustan saavuttamiseksi. Tasausmassana käytetään AB Betoniset pintarakenteet Betonikivi- ja -laattapäällysteet Betonikivet ja -laatat asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Urakoitsija hyväksyttää käyttämiensä betonikivien ja -laattojen tyypin ja koon rakennuttajalla. Betonikiveykset tehdään harmaasta betonisesta suorakaidekivestä (esim. Kartano). Kiveyksissä käytetään h = 80 mm kiveä. Asennusalustana käytetään InfraRYL 2010 mukaista asennushiekkaa. Kivet ladotaan tiililadontana puolen kiven limityksellä siten, että kiven pitkä sivu on ajoradan suuntainen. 14 (27)

21 Betonikiveys rajautuu betoniseen reunatukeen. Saumahiekkana käytetään rakeisuudeltaan 0/1 mm kuivaa hiekkaa Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat Siirtymäkiilat rakennetaan alusrakenteen muutoskohtiin vallitsevien olosuhteiden mukaan. Siirtymäkiilat rakennetaan InfraRYL 2010 kohdan mukaisesti Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Reunatuet Reunatuet betonista tai komposiitista Liimattavat reunatuet Liimattavat betoniset reunatuet asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin (suojatiesaareke). Urakoitsija hyväksyttää käyttämiensä liimattavan reunatuen tyypin ja koon rakennuttajalla. Reunatukena käytetään betonista, liimattavaa reunatukea, joka on kooltaan 120*130. Reunatuet asennetaan suunnitelmien mukaisesti InfraRYL 2010 ohjeita noudattaen Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset Asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Noudatetaan InfraRYL Kasvillisuusrakenteet Kasvualustat ja katteet Nurmetusten vaatiman kasvualustan paksuus tiivistettynä on 150 mm. Maanleikkausmassojen käyttäminen kasvualustana on hyväksytettävä rakennuttajalla. Kasvualusta tiivistetään huolellisesti. Nurmikon kasvualustan on oltava pinnanmuodoltaan tasainen ja sen on liityttävä luontevasti ympäröiviin alueisiin. Tiivistetyn kasvualustan pintakaltevuuden tulee olla vähintään 1 %. Kasvualustat asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. 15 (27)

22 Noudatetaan InfraRYL Nurmi- ja niittyverhoukset Kylvönurmikot Teiden ja katujen luiskat ja ojapainanteet tehdään nurmetusluokan A3 -luokan (puisto- ja katunurmi) mukaisesti. Käytettävän siemenseoksen tulee olla käyttöluokkaa 3. Siemenet kylvetään sulaan kasvualustaan niin, että ne ehtivät orastua ja juurtua ennen kasvukauden päättymistä. Vaihtoehtoisesti siemenet voidaan kylvää niin myöhään syksyllä, etteivät ne ehdi itämään. Itämättömille ja huonosti itäneille alueille tehdään paikkauskylvöt ensimmäisenä sopivana kylvöajankohtana JÄRJESTELMÄT Vesihuollon järjestelmät Vesihuollon maarakennustyöt tehdään lukujen 11000, 13000, 14000, 16000, ja mukaisesti Jätevesiviemäriputket Jätevesiviemärin materiaalit Jätevesiviemäriputket Paineviemärit rakennetaan PN 10 luokan putkista. Halkaisijaltaan > 50 mm paineputkina käytetään seinämäsarjan SDR 17 (PE 100) putkia. Linjoissa käytettävä putkikoko ilmenee suunnitelmista. Paineviemärissä tulee olla merkintänä ruskea raita putken kyljessä. Viettoviemäriputkena käytetään PVC- muoviputkea, luokka SN8. Käytettävät putkikoot ilmenevät suunnitelmista. Muilta osin noudatetaan InfraRYL (27)

23 Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket Viemärin tarkistuskaivoina käytetään 400/315 ja 560/500 mm PEH -muovisia teleskooppikaivoja suunnitelmien mukaisesti (kts. kaivokortit). Pumppaamon tulokaivoon asennetaan ylivuotoputki, mikä johdetaan viereiseen hulevesikaivoon. Kaivojen kansistojen lujuusluokan tulee olla 40 t. Kannet ovat umpikansia. Kannen laatu on merkitty kaivokortteihin. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Asennusalusta Viettoviemärilinjat perustetaan asennusalustan varaan luvun Asennusalusta mukaisesti. Venttiilit, kaivot ja yms. perustetaan aina asennusalustan varaan. Jos kaivantojen pohja osoittautuu heikosti kantavaksi, perustetaan putket (ja asennusalustat) arinarakenteen varaan kohdan Arinarakenteet mukaisesti Jätevesiviemärin rakentaminen Jätevesiviemäriputken asentaminen Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiveyteen. Tarvittaessa alennetaan pohjavettä ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. Alkutäyttöön käytettävä maa-/kiviaines ei saa jäätyä. Asennus Putket asennetaan siten, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalustaan. 17 (27)

24 Putkien ja toimilaitteiden väliset etäisyydet tehdään InfraRYL:in ohjeiden mukaisesti, jos suunnitelmissa ei toisin mainita. Paineviemärit liitetään yhteen hitsaamalla joko käyttäen sähköhitsausmuhvia tai puskuhitsausta. Putkihitsauksessa tulee käyttää hitsaustyöhön koulutettua henkilökuntaa. Tonttijohdot, viettoviemäri Jätevesiviemärin tonttijohdot päätetään tontin rajalle ja päätetään tarkastusputkeen. Tonttijätevesiviemärin koko ja materiaali on 200 PVC-SN8 putkea. Putkien peittosyvyys Paineviemärien peittosyvyyden on lumen suojaamilla alueilla oltava vähintään 1,8 m. Alueilla, joilla lumi liikenteen, kunnossapidon tai muun syyn takia poistetaan, on peittosyvyyden oltava vähintään 2,2 m. Mikäli putket asennetaan kalliokaivantoon, peittosyvyyden oltava vähintään 2,2 m. Paineviemärien asennussyvyys on edellä mainitun mukainen ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Viettoviemärit asennetaan suunnitelmien mukaiseen syvyyteen. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Tarkastuskaivojen ja -putkien asentaminen Noudatetaan InfraRYL Paineviemärin purkukaivon rakentaminen Paineviemärin purkukaivoina käytetään 560/500 mm PEH muovisia teleskooppikaivoja (kts. InfraRYL 2006, Vesihuolto, Kuva 31100:K10. Paineviemärin purkukaivo ). Paineviemärin tuloyhteen päähän asennetaan 90 0 käyrä. Käyrän purkuaukon tulee olla 150 mm:ä kaivon pohjasta. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin Viettoviemärin liitokset tehdään InfraRYL 2006 mukaisesti. Viemärit liitetään rakennettuihin viemäreihin suunnitelmissa esitetyissä kohdissa Pumppaamot Jätevedenpumppaamo rakennetaan pakettipumppaamona. Pumppaamo varustetaan täysin valmiiksi jätevedenpumppaamon hankintapiirustuksen 402 ja jätevedenpumppaamon hankintaohjelman mukaisesti. Jätevedenpumppaamon kaivanto ja perustaminen 18 (27)

25 Jätevedenpumppaamon kaivannon ollessa yli kaksi metriä syvä kaivanto tuetaan ponttiseinällä esim. Larssen tai teräsputkituella. Tuettu kaivanto aloitetaan noin 1 metrin syvyisellä kevennyskaivulla, jonka jälkeen aloitetaan kaivannon tukien asennus. Kaivumassat kasataan vähintään 10 metrin etäisyydelle kaivannosta. Urakoitsijan on oltava yhteydessä työmaavalvojaan, jos pumppaamokaivannon teon aikana todetaan maaperäolosuhteet sellaisiksi (pohjavesi, pehmeys jne.), että kaivannon teko vaatii tarkemman geoteknisen suunnittelun. Perustaminen Kaivannon pohjalle asennetaan suodatinkangas ja sepeliä tai mursketta 0/32 mm 500 mm:n vahvuudelta. Jätevedenpumppaamo perustetaan teräsbetonilaatalle: Betoni C25/30-2 Rasitusluokat XC 2 Teräs: A500HW, B500K Betonipeite: 35 ±10 mm, maata vasten 50 mm Laatta asennetaan tai valetaan paikalla tiivistetyn murskearinan varaan. Pohjaveden aiheuttaman nosteen pienentämiseksi voidaan jätevedenpumppaamo tarvittaessa asennuksen aikana täyttää osittain vedellä siihen asti, missä se ei haittaa asennustöitä. Jätevedenpumppaamon ympärystäyttö tehdään 0,5 m:n kerroksissa kivettömällä hiekalla kerroksittain tiivistäen. Ympärystäyttömateriaalin suurin sallittu raekoko on 32 mm. Muu kaivanto täytetään kaivannosta poistetulla, kivettömällä perusmaalla. Tulo- ja lähtöputkien täyttö tiivistetään junttaamalla. Koneellista tärytystä ei saa käyttää muuta kuin metrin syvyisellä alueella maanpinnasta luettuna. Tärylevyllä ei saa tiivistää aluetta, joka on alle 30 cm pumppaamon seinästä. Jätevedenpumppaamon yläosa täytetään siten, että pumppaamon ympärille muodostuu pengerrys. Jätevedenpumppaamon kannen tulee jäädä näkyviin pengerryksen yläpuolelle cm. Pumppaamon piha-alue Jätevedenpumppaamoja varten rakennetaan piha-alue pumppaamon asemapiirustuksen mukaisesti. Piha-alueen koko selviää asemapiirustuksesta. Piha-alueen pohja tasataan ja sille levitetään suodatinkangas. Suodatinkankaan päälle levitetään vähintään 40 cm:n kerros mursketta 0-32 mm, joka tiivistetään 90 %:n tiiveysasteeseen. 19 (27)

26 Valmis jätevesiviemäri Noudatetaan InfraRYL Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Jätevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Johtotöiden laadunvalvonta Urakoitsija laatii laatusuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Jätevesiviemärin sijainnin toteaminen Urakoitsija tekee tarkemittaukset ja niiden perusteella loppupiirustukset. Tarkemittaukset tehdään InfraRYL 2006 mukaisesti Jätevesiviemärin tarkastuskuvaus Tarkastuskuvaus suoritetaan julkaisun; Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohjeen, 2005 (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Helsinki 2005), mukaan Paineviemärin tiiviyden toteaminen Tiiveyskoe tehdään kaikille uusille paineviemäriosuuksille InfraRYL 2006 kohdan mukaisesti Hulevesiviemärit Hulevesiviemärin materiaalit Hulevesiviemäriputket Hulevesiputket rakennetaan PEH- TAI PP- muoviputkesta luokka SN8. Linjoissa käytettävä materiaali ja putkikoko ilmenee suunnitelmista. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket Muoviset ja teräksiset tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket Hulevesikaivoina käytetään 400/315 ja 560/500 mm PEH -muovisia teleskooppikaivoja suunnitelmien mukaisesti (kts. kaivokortit). 20 (27)

27 Kansistot Kaivojen kansistojen lujuusluokan tulee olla 40 t. Kannet ovat umpi- tai ritiläkansia. Kannen laatu on merkitty kaivokortteihin. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Hulevesiviemärin asennusalusta Hulevesiviemärilinjat perustetaan asennusalustan varaan luvun Asennusalusta mukaisesti. Venttiilit, kaivot ja yms. perustetaan aina asennusalustan varaan. Jos kaivantojen pohja osoittautuu heikosti kantavaksi, perustetaan putket (ja asennusalustat) arinarakenteen varaan kohdan Arinarakenteet mukaisesti. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Hulevesiviemärin rakentaminen Hulevesiviemäriputken asentaminen Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiveyteen. Tarvittaessa alennetaan pohjavettä ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. Alkutäyttöön käytettävä maa/kiviaines ei saa jäätyä. Asennus Putket asennetaan siten, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalustaan. Putkien ja toimilaitteiden väliset etäisyydet tehdään InfraRYL:in ohjeiden mukaisesti, jos suunnitelmissa ei toisin mainita. Tonttijohdot Hulevesiviemäreiden tonttijohdot päätetään tontin rajalle ja tulpataan. Tonttijohdon koko ja materiaali on 250 PP/PEH SN8 ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. 21 (27)

28 Putkien peittosyvyys Putkien peittosyvyys on esitetty suunnitelmissa. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä -putkien asentaminen Noudatetaan InfraRYL Valmis hulevesiviemäri Noudatetaan InfraRYL Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Hulevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Johtotöiden laadunvalvonta Urakoitsija laatii laatusuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Sijainnen toteaminen Urakoitsija tekee tarkemittaukset ja niiden perusteella loppupiirustukset. Tarkemittaukset tehdään InfraRYL 2006, Vesihuolto mukaisesti Viettoviemärin tiiviyden toteaminen Hulevesiviemäreille ei suoriteta tiiviyskoetta edellyttäen, ellei viemärikuvausten perusteella tule tarvetta tiiviyskokeen suorittamiseen Hulevesiviemärin tarkastuskuvaus Uudet hulevesiviemäriosuudet tarkastuskuvataan. Kuvauksesta tehdään pöytäkirja ja kuvaus tallennetaan dvd:lle. Pöytäkirja ja tallenne tai sen kopio luovutetaan tilaajalle. Tarkastuskuvaus suoritetaan julkaisun; Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohjeen, 2005 (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Helsinki 2005), mukaan. 22 (27)

29 31300 Vesijohdot Vesijohtoputkistot Vesijohtoputket, yleistä Vesijohdot rakennetaan PN 10 luokan putkista. Putkiosuuksissa, jotka ovat halkaisijaltaan suurempia kuin 50 mm käytetään seinämäsarjan SDR 17 (PE 100) putkia. Putkiosuuksissa, jotka ovat halkaisijaltaan yhtä suuria tai pienempiä kuin 50 mm käytetään seinämäsarjan SDR 11 (PE 80) putkia. Vesijohdoissa tulee olla merkintänä sininen raita putken kyljessä. Vesijohtojen putkikoot ilmenevät suunnitelmista. Vesijohdot liitetään rakennettuihin vesijohtoihin suunnitelmissa esitetyissä kohdissa. Rakentamisessa käytetään uusia, laadultaan hyviä ja hyviksi tunnetuilta valmistajilta hankittuja putkia ja tarvikkeita. Niiden tulee olla voimassa olevien standardien ja määräysten mukaisia. Ellei suunnitelmassa tai muussa työkohteen asiakirjassa ole toisin määrätty, on käytettävä nimellispaineelle PN 10 tarkoitettuja vesijohtotarvikkeita. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Vesijohtolinjan laitteet Sulkuventtiilit Venttiileinä käytetään laadukkaita hyviksi tunnettuja kumiluistiventtiileitä elementtirakenteisin karanjatkoin. Karanjatkot tulee olla lämpöeristettyjä. Sulkuventtiilien tulee olla tiiviitä, toimintavarmoja sekä hyvin suojattuja korroosiota vastaan. Niiden tulee olla myötäpäivään sulkeutuvia. Venttiilien karan tulee olla ruostumatonta terästä. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Muut tarvikkeet Noudatetaan InfraRYL Vesijohdon asennusalusta Vesijohtojen asennusalusta Vesijohdot perustetaan asennusalustan varaan luvun Asennusalusta mukaisesti. Venttiilit, kaivot ja yms. perustetaan aina asennusalustan varaan. Jos kaivantojen pohja osoittautuu heikosti kantavaksi, perustetaan putket (ja asennusalustat) arinarakenteen varaan kohdan RYL13300 Arinarakenteet mukaisesti. 23 (27)

30 Vesijohdon rakentaminen Vesijohtoputken asentaminen Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiveyteen. Tarvittaessa alennetaan pohjavettä ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. Alkutäyttöön käytettävä maa/kiviaines ei saa jäätyä. Asennustyöt Putket asennetaan tasaiselle asennusalustalle niin ettei putkistoon jää jännityksiä. Asennustöissä noudatetaan putkivalmistajan asennusohjetta ja tätä työselitystä. Putkien ja toimilaitteiden väliset etäisyydet tehdään InfraRYL:in ohjeiden mukaisesti, jos suunnitelmissa ei toisin mainita. Vesijohtoputket liitetään yhteen hitsaamalla joko käyttäen sähköhitsausmuhvia tai puskuhitsausta. Putkihitsauksessa tulee käyttää hitsaustyöhön koulutettua henkilökuntaa. Tonttijohdot Vesijohtojen tonttijohdot päätetään noin yhden (1) m tontin puolelle talosulkuventtiiliin. Tonttivesijohdon koko ja materiaali on 63 PEH-10 ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Tonttisulkuventtiilin koko on DN50 ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Putkien peittosyvyys Putkien peittosyvyys on lumen suojaamilla alueilla vähintään 1,8 m. Alueilla, joilla lumi liikenteen, kunnossapidon tai muun syyn takia poistetaan, on peittosyvyys vähintään 2,2 m. Mikäli putket asennetaan kalliokaivantoon, peittosyvyys on vähintään 2,2 m. Putkien asennussyvyys on edellä mainitun mukainen ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Lämpöeristetyissä kohdissa asennussyvyys on esitetty pituusleikkauksissa. Vesijohdot liitetään rakennettuihin vesijohtoihin suunnitelmissa esitetyissä kohdissa. 24 (27)

31 Vesijohdon huuhtelu Vesijohdot huuhdellaan ennen käyttöönottoa kaupunkiliiton yleistyöselityksen mukaan. Rakennuttaja hankkii/antaa veden huuhtelua varten. Vesijohdon käyttöönotosta päättää rakennuttaja. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Vesijohdon desinfiointi Ennen desinfiointia tulee putkiston painekoe olla suoritettu. Koe suoritetaan SFS standardin mukaan tai InfraRYL 2006 mukaan. Putkisto huuhdellaan ennen desinfiointia Sulkuventtiilin asentaminen Liikennealueilla venttiilit varustetaan kelluvilla valurautakansistoilla. Liikennealueen ulkopuolella venttiilien yläosa varustetaan valurautaisin venttiilihatuin. Venttiilien paikat on merkitty piirustuksiin. Venttiilit merkitään maastoon rakennuttajan käyttämän mallin mukaan tai ne merkitään metallikilvin ja terästolpin vrt. kaupunkiliiton julkaisu B44 kuva III Valmis vesijohtorakenne Noudatetaan InfraRYL Kelpoisuuden osoittaminen Vesijohdon kelpoisuuden osoittaminen Johtotöiden laadunvalvonta Urakoitsija laatii laatusuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Sijainnin toteaminen Urakoitsija tekee tarkemittaukset ja niiden perusteella loppupiirustukset. Urakoitsija tekee korjaukset suunnitelmien DWG-tiedostoihin. Tarkemittaukset tehdään InfraRYL 2006, Vesihuolto mukaan. Vesijohdon tiiveyden toteaminen Tiiveyskoe tehdään kaikille uusille vesijohto-osuuksille (InfraRYL 2006, Vesihuolto, kohta Vesijohdot) noudattaen standardia; SFS 3115 Muoviputket. 25 (27)

32 Vesijohdon desinfiointi Vesijohtovedestä otetaan huuhtelun jälkeen, ennen käyttöönottoa näyte (InfraRYL 2006, Vesihuolto, kohta Vesijohdot). Tarvittaessa vesijohdot desinfioidaan. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Turvallisuusrakenteet ja ohjausjärjestelmät Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikennemerkit Liikennemerkit on esitetty suunnitelmakartoissa. Merkkien sijoituksessa tulee noudattaa Kuntaliiton julkaisua Liikennemerkkien käyttö kaduilla. Merkkien sijainti määräytyy kartan mukaan. Jos mahdollista, liikennemerkkejä voidaan kiinnittää myös valaisinpylväisiin. Liikennemerkkien valmistuksessa, sijoittamisessa ja asentamisessa noudatetaan seuraavia Tiehallinnon julkaisuja: - Liikennemerkkien rakenne ja pystytys, LO 20/2013 Kilvet Uusille kaduille asennetaan kadunnimikilpi Tiemerkinnät Suojatiet tehdään suunnitelmien mukaisiin paikkoihin. Tiemerkinnät tehdään kestomerkintöinä, ellei piirustuksissa ole toisin esitetty. Tiemerkinnöissä noudatetaan seuraavia Tiehallinnon julkaisuja: Tiemerkintöjen teettäminen, LO 5/2015 Tiemerkintöjen suunnittelu, LO 25/2015 Tiemerkintöjen kuntoluokitusohje, LO 37/2015 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset, LO 38/ (27)

33 33000 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Valaistus rakennetaan erillisen suunnitelman mukaan Kaapelinsuojaputket Noudatetaan InfraRYL Valaistusrakenteet Uusien valaisinpylväiden jalustojen asentaminen, valaisinten sähköputkitukset kaapelointeineen ja maadoituksineen kuuluu urakkaan. Jalustat asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Jalustojen yläosat jätetään 15 cm ympäröivän valmiin (lopullisen) katutai luiskapinnan yläpuolelle. Paimiossa, 1. päivänä joulukuuta 2018 Laatinut: Paimion kaupunki 27 (27)