Kunnanhallitus 286 14.12.2015 Kunnanvaltuusto 101 22.12.2015 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimus 628/05.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.12.2015 286 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän jäsenkunnat ovat yhteistyössä valmistelleet kuntayhtymän ja sen perussopimuksen uudistamista. Yhteinen valmistelu aloitettiin marraskuussa 2014. Valmistelua on ohjannut kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajista koostuva ohjausryhmä. Perussopimuksen valmistelu on ja esitykset ohjausryhmälle on tehty virkamiesvalmistelussa, jossa Lahden kaupungilla on ollut keskeinen rooli. Ohjausryhmä on 5.11.2015 saapuneella sähköpostiviestillä lähettänyt uuden perussopimuksen kuntiin hyväksyttäväksi. Ohjausryhmältä tulleessa saatteessa on ilmoitettu tarkoitukseksi, että uusi perussopimus astuisi voimaan 1.1.2016 ja järjestämisvastuu siirtyisi uudistetulle yhtymälle 1.1.2017 alkaen. Jäsenkunnan tulee päättää viimeistään 28.2.2016 siitä antaako se perussopimuksen 2 :n 2 kohdassa tarkoitetut kansanterveystyön ja sosiaalihuollon palvelut yhtymän järjestettäväksi. Ohjausryhmän saatteessa uudistuksen periaatteista, strategisista tavoitteista ja perussopimukseen tehtävistä muutoksista on kirjoitettu seuraavaa: Uudistuksen periaatteet Lähtökohtana ja tavoitteena päijäthämäläiselle uudistukselle on, että yhteisellä maakunnallisella organisoitumisella pyritään maakunnan vahvempaan asemaan kansallisessa sote-uudistuksessa sekä varmistamaan, että Päijät-Häme muodostaa yhden valtakunnallisen SOTE-alueen ja palvelujen saatavuus sekä työpaikat lähellä turvataan. Tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta hyötymällä järjestäjien integraatiosta sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Tällä on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Uudistuksessa eteneminen ei edellytä maakunnan yksimielisyyttä. Esityksessä nojataan tulevaan valtakunnalliseen sote-malliin sekä soveltuen valtakunnallisesti yleistä tunnustusta saaneeseen Eksote-kuntayhtymän +toimintamalliin. Strategiset tavoitteet hyvinvointikuntayhtymälle Uusi hyvinvointiyhtymä perustuu alueella toimivaan horisontaaliseen ja vertikaaliseen integraatioon.
Palvelut tuotetaan monituottajamalliin pohjautuen tasalaatuisina keskitetysti ohjatussa palveluverkossa. Palveluverkko perustuu lähipalveluihin ja yhteisiin palveluihin. Uusi hyvinvointiyhtymä on perustasovetoinen, uudelleenorganisoitu ja toimintakulttuuriltaan ennakkoluuloton, nopeasti reagoiva ja ratkaisukeskeinen. Keskeisinä periaatteina ovat peruspalveluiden vahvistaminen, väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sosiaali- ja terveydenpalvelujen riittävän ja yhdenvertaisen saatavuuden luominen toimivalla, eheällä, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla palvelurakenteella sekä palvelukokonaisuuksien rakentaminen kansalaisen tarpeiden mukaisesti. Keskeinen ohjausasiakirja on hyvinvointikertomus. Onnistumisen peruselementtejä ovat yhteinen potilas/asiakastietojärjestelmä, henkilöstön sitouttaminen muutostyöskentelyyn, tavoitteellinen tiedolla johtaminen, laatuun, kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvien mittareiden käyttöönotto (virtaustehokkuus/kokonaiskustannuksien seuraaminen ja ohjaus) ja niiden pohjalta muodostuvat kannustimet, kansalaisten omahoitoon kannustavat muutokset sekä innovatiiviset uudet toimintamallit sekä tietotekniikan ja digitalisaation hyödyntäminen. Ikääntymisen haasteeseen vastataan vanhenevan väestön fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella kuntoutuksella ja kunnon ylläpidolla, mitä tukee alueellinen kuntoutusjärjestelmä. Uuden hyvinvointiyhtymän johtamisessa korostuu tulosvastuullisuus. Johdon tehtävänä on etsiä keinot, joilla haastaviin tavoitteisiin päästään. Laadun varmistus ja asiakasvastuu toimii. Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti ja kattavasti. Myös tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta mitataan. Tavoitepoikkeamiin reagoidaan. Uusi hyvinvointiyhtymä seuraa valtakunnallista uudistusta ja synkronoi toimintaansa linjauksien kanssa yhteensopivaksi. Rajapinnat pidetään avoimina tulevaa uudistusta ennakoiden. Valmistelu tehdään laajassa yhteistyössä. Strategiset tavoitteet 2017-2020: 1. Tehdään taloudellisesti kestävällä tavalla, jotta pitkäjänteinen toiminta kyetään takaamaan 2. Tehdään oikeita asioita, joilla on näkyviä vaikutuksia koko väestöön ja toimintaympäristöön 3. Tehdään asiakaslähtöisesti Valmistellut muutokset perussopimukseen Sairaanhoitopiirin kunnat kokoavat kuntien ja nykyisen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän palvelujen järjestämisvastuun
hyvinvointikuntayhtymälle. Uudistettu kuntayhtymä vastaa siten kuntien, PHSOTEY:n, Oivan ja Aavan palvelujen järjestämisestä. Uudistusta varten ei perusteta uutta kuntayhtymää, vaan muutetaan PHSOTEY:n perussopimusta. Yhtymän toiminta, talous ja hallinto uudistetaan merkittävällä tavalla. Uudistuksen läpivientiin valitaan määräaikainen vetäjä. Uuden toimintamallin lähtökohtana on Päijät-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin (Kuntalaki 1 ) ja itsenäisen toimintakyvyn tukeminen sekä hoivan turvaaminen tarvitseville käytettävissä olevilla resursseilla. Uudistuksen tavoitteena on lisätä ihmisten kokemaa hyvinvointia sekä tehostaa ja optimoida palvelutuotantoa, jotta käytettävissä olevilla verovaroilla ja asiakasmaksuilla saadaan rahoitettua laadukas hoiva, välttämättömät kalliit hoidot sekä muut lakisääteiset peruspalvelut. Uudistetun kuntayhtymän ylin päättävä elin on yhtymäkokous. Kunnanhallituksen valitsevat edustajansa kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen siten, että kunnan äänimäärä voidaan asukaslukuun perustuen jakaa mahdollisesti useammalle henkilölle. Yhtymäkokoukselle päätökset valmistelee yhtymähallitus, joka on palvelujen järjestämisvastuussa. Päätösvalta yhtymäkokouksessa perustuu kuntien peruspääoman pääomaosuuksiin. Perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan pakkokuntayhtymissä yksi kunta ei voi käyttää enemmistöä äänivallasta, vaan kaikkien kuntien vaikutusmahdollisuudet tulee turvata. Koska uuden hyvinvointikuntayhtymän toimintamalli edellyttää vahvaa erikoissairaanhoidon ja muun sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointia, ei päätöksenteossa ole erotettavissa erillisiä päätösmenettelyjä erikoissairaanhoidon ja toisaalta muun yhtymän toiminnan ja talouden välillä, joissa erikoissairaanhoidon osalta käytettäisiin lain vaatimaa äänileikkuria, mutta muun päätöksenteon osalta ei. Koska ei ole perusteltua, että yhdenkään kunnan äänivalta olisi pienempi kuin peruspääoman pääomaosuus ja laskennallinen osuus yhtymän toiminnan kuluista, äänileikkurin sijaan edellytetään riittävää enemmistöä päätöksenteon tueksi. Yhtymäkokouksessa päätöksen syntyminen edellyttää, että yli puolet väestömäärään eli peruspääoman pääomaosuuksiin perustuvasta saatavilla olevasta äänivallasta kannattaa esitystä, ja vähintään kolmasosan kunnista kannattaa päätöstä. 12 jäsenkunnan yhtymässä tämä tarkoittaa neljän kunnan tukea. Kunnan kanta on kunnan edustajien enemmistön kanta. Rahoitusmalli Kunnat rahoittavat yhtymän toimintaa pääsääntöisesti palvelujen käytön perusteella, mutta niiltä osin kuin käytön mukaiseen kohdentamiseen ei ole perusteita, käytetään asukasmääräpohjaista
kustannustenjakoa, kuten hallinto. Yhtymäkokous päättää hinnoittelun periaatteista. Henkilöstö Ohjausryhmän kokouksen jälkeen on tarkentunut sovellettava tapa. Henkilöstö siirtyy työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain liikkeenluovutusmääräysten mukaisesti eikä kuntaliitoksessa sovelletun kuntarakennelain mukaisesti. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy säilyttäen työsopimuksensa tai viranhoitomääräyksensä mukaiset palvelussuhteen ehdot. Henkilöstöllä ei ole oikeutta kieltäytyä siirtymästä. Kiinteistöt Uudistukseen ei liity kiinteistönomistusmuutoksia. Yhtymä tekee käytöstä vuokrasopimuksen kiinteistönomistajan kanssa. Kun kansallisen sote-uudistuksen linjauksen selviävät, omaksutaan ne osaksi Päijät-Hämeen valmistelua. Maan hallitus on luvannut kertoa kiinteistöjä koskevista linjauksistaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Päätösvalta kuntayhtymän perussopimuksen muutoksista on kunnilla. Kuntalain 57 :n mukaan kuntayhtymän perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kunnanhallitus on aiemmin (19.10.2015 235) antanut lausunnon perussopimusluonnoksesta. Lausunnossa on kiinnitetty huomiota erityisesti perussopimuksen muutosehdotukseen sisältyviin muutoksiin koskien yhtymän päätöksentekoa eli siirtymiseen yhtymävaltuustosta yhtymäkokoukseen, äänivaltaa ja yhtymähallituksen kokoonpanoa. Hyväksyttäväksi esitetyssä uudistetussa perussopimuksessa ei Iitin kunnan lausunnossa esitettyjä seikkoja ole huomioitu. Hallinto- ja talousjohtaja on laatinut 9.12.2015 päivätyn muistion ja vertailun esitetystä perussopimusmuutoksesta. Muistio on esityslistan oheismateriaalina. Muistiosta käy ilmi, että esitettyyn perussopimusmuutokseen sisältyy lukuisia ongelmakohtia ja puutteita. Perussopimuksen keskeisimmät muutokset ovat yhtymävaltuuston vaihtaminen yhtymäkokoukseen ja Lahden kaupungille annettavan yhtymän päätöksentekoa koskevan veto-oikeuden kirjaaminen perussopimukseen. Molemmat ovat seikkoja joihin kunnanhallitus on aiemmassa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota. Perussopimukseen esitettyjen muutosten ei voida katsoa juurikaan vastaavan niihin strategisiin tavoitteisiin, joita perussopimuksen uudistamisella tavoitellaan. Uudistuksen tavoitteet olisivat saavutettavissa yhtä hyvin tai yhtä huonosti nykyiselläkin perussopimuksella.
Yhtymän toiminnan uudistaminen ja kehittäminen taloudellisesti kestävämpään suuntaan on kuitenkin osakaskuntien talouden kannalta välttämätöntä. Tässä työssä Iitin kunnan on välttämätöntä olla mukana. Iitin kunnan tavoitteiden mukaista olisi hyväksyä esitetty perussopimusmuutos sen ilmeisistä puutteista huolimatta. Oheismateriaali: - perussopimusesitys 3.11.2015 ja sote-valmistelun ohjausryhmän puheenjohtajan saatekirje - hallinto- ja talousjohtajan muistio 9.12.2015 Lisätiedot: va. kunnanjohtaja Riku Rönnholm 040 735 3967 Ehdotus va. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää esittää, että kunnanvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan perussopimusesityksen 3.11.2015. Päätös kunnanhallitus: Kunnanhallitus 14.12.2015 286 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi Hjalmar Kahanpään ehdotuksen "Iitti on valmis edelleen järjestämään erikoissairaanhoidon Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Iitti ei hyväksy sopimusta tässä vaiheessa 2 :n 2 kohdan osalta ennen kuin ko. peruspalvelut on ensin kilpailutettu vaihtoehtoisena ratkaisuna." kannattamattomana raukeavan joten va. kunnanjohtajan ehdotus on tullut hallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen esittää, että kunnanvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan perussopimusesityksen 3.11.2015. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän jäsenkunnat ovat yhteistyössä valmistelleet kuntayhtymän ja sen perussopimuksen uudistamista. Yhteinen valmistelu aloitettiin marraskuussa 2014. Valmistelua on ohjannut kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajista koostuva ohjausryhmä. Perussopimuksen valmistelu on ja esitykset ohjausryhmälle on tehty virkamiesvalmistelussa, jossa Lahden kaupungilla on ollut keskeinen rooli. Ohjausryhmä on 5.11.2015 saapuneella sähköpostiviestillä lähettänyt uuden perussopimuksen kuntiin hyväksyttäväksi. Ohjausryhmältä tulleessa saatteessa on ilmoitettu tarkoitukseksi, että uusi perussopimus astuisi voimaan 1.1.2016 ja järjestämisvastuu siirtyisi uudistetulle yhtymälle 1.1.2017 alkaen.
Jäsenkunnan tulee päättää viimeistään 28.2.2016 siitä antaako se perussopimuksen 2 :n 2 kohdassa tarkoitetut kansanterveystyön ja sosiaalihuollon palvelut yhtymän järjestettäväksi. Ohjausryhmän saatteessa uudistuksen periaatteista, strategisista tavoitteista ja perussopimukseen tehtävistä muutoksista on kirjoitettu seuraavaa: Uudistuksen periaatteet Lähtökohtana ja tavoitteena päijäthämäläiselle uudistukselle on, että yhteisellä maakunnallisella organisoitumisella pyritään maakunnan vahvempaan asemaan kansallisessa sote-uudistuksessa sekä varmistamaan, että Päijät-Häme muodostaa yhden valtakunnallisen SOTE-alueen ja palvelujen saatavuus sekä työpaikat lähellä turvataan. Tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta hyötymällä järjestäjien integraatiosta sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Tällä on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Uudistuksessa eteneminen ei edellytä maakunnan yksimielisyyttä. Esityksessä nojataan tulevaan valtakunnalliseen sote-malliin sekä soveltuen valtakunnallisesti yleistä tunnustusta saaneeseen Eksote-kuntayhtymän +toimintamalliin. Strategiset tavoitteet hyvinvointikuntayhtymälle Uusi hyvinvointiyhtymä perustuu alueella toimivaan horisontaaliseen ja vertikaaliseen integraatioon. Palvelut tuotetaan monituottajamalliin pohjautuen tasalaatuisina keskitetysti ohjatussa palveluverkossa. Palveluverkko perustuu lähipalveluihin ja yhteisiin palveluihin. Uusi hyvinvointiyhtymä on perustasovetoinen, uudelleenorganisoitu ja toimintakulttuuriltaan ennakkoluuloton, nopeasti reagoiva ja ratkaisukeskeinen. Keskeisinä periaatteina ovat peruspalveluiden vahvistaminen, väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sosiaali- ja terveydenpalvelujen riittävän ja yhdenvertaisen saatavuuden luominen toimivalla, eheällä, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla palvelurakenteella sekä palvelukokonaisuuksien rakentaminen kansalaisen tarpeiden mukaisesti. Keskeinen ohjausasiakirja on hyvinvointikertomus. Onnistumisen peruselementtejä ovat yhteinen potilas/asiakastietojärjestelmä, henkilöstön sitouttaminen muutostyöskentelyyn, tavoitteellinen tiedolla johtaminen, laatuun, kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvien mittareiden käyttöönotto (virtaustehokkuus/kokonaiskustannuksien seuraaminen ja ohjaus) ja niiden pohjalta muodostuvat kannustimet, kansalaisten
omahoitoon kannustavat muutokset sekä innovatiiviset uudet toimintamallit sekä tietotekniikan ja digitalisaation hyödyntäminen. Ikääntymisen haasteeseen vastataan vanhenevan väestön fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella kuntoutuksella ja kunnon ylläpidolla, mitä tukee alueellinen kuntoutusjärjestelmä. Uuden hyvinvointiyhtymän johtamisessa korostuu tulosvastuullisuus. Johdon tehtävänä on etsiä keinot, joilla haastaviin tavoitteisiin päästään. Laadun varmistus ja asiakasvastuu toimii. Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti ja kattavasti. Myös tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta mitataan. Tavoitepoikkeamiin reagoidaan. Uusi hyvinvointiyhtymä seuraa valtakunnallista uudistusta ja synkronoi toimintaansa linjauksien kanssa yhteensopivaksi. Rajapinnat pidetään avoimina tulevaa uudistusta ennakoiden. Valmistelu tehdään laajassa yhteistyössä. Strategiset tavoitteet 2017-2020: 1. Tehdään taloudellisesti kestävällä tavalla, jotta pitkäjänteinen toiminta kyetään takaamaan 2. Tehdään oikeita asioita, joilla on näkyviä vaikutuksia koko väestöön ja toimintaympäristöön 3. Tehdään asiakaslähtöisesti Valmistellut muutokset perussopimukseen Sairaanhoitopiirin kunnat kokoavat kuntien ja nykyisen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän palvelujen järjestämisvastuun hyvinvointikuntayhtymälle. Uudistettu kuntayhtymä vastaa siten kuntien, PHSOTEY:n, Oivan ja Aavan palvelujen järjestämisestä. Uudistusta varten ei perusteta uutta kuntayhtymää, vaan muutetaan PHSOTEY:n perussopimusta. Yhtymän toiminta, talous ja hallinto uudistetaan merkittävällä tavalla. Uudistuksen läpivientiin valitaan määräaikainen vetäjä. Uuden toimintamallin lähtökohtana on Päijät-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin (Kuntalaki 1 ) ja itsenäisen toimintakyvyn tukeminen sekä hoivan turvaaminen tarvitseville käytettävissä olevilla resursseilla. Uudistuksen tavoitteena on lisätä ihmisten kokemaa hyvinvointia sekä tehostaa ja optimoida palvelutuotantoa, jotta käytettävissä olevilla verovaroilla ja asiakasmaksuilla saadaan rahoitettua laadukas hoiva, välttämättömät kalliit hoidot sekä muut lakisääteiset peruspalvelut. Uudistetun kuntayhtymän ylin päättävä elin on yhtymäkokous. Kunnanhallituksen valitsevat edustajansa kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen siten, että kunnan äänimäärä voidaan asukaslukuun perustuen jakaa mahdollisesti useammalle henkilölle. Yhtymäkokoukselle päätökset valmistelee yhtymähallitus, joka on palvelujen järjestämisvastuussa.
Päätösvalta yhtymäkokouksessa perustuu kuntien peruspääoman pääomaosuuksiin. Perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan pakkokuntayhtymissä yksi kunta ei voi käyttää enemmistöä äänivallasta, vaan kaikkien kuntien vaikutusmahdollisuudet tulee turvata. Koska uuden hyvinvointikuntayhtymän toimintamalli edellyttää vahvaa erikoissairaanhoidon ja muun sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointia, ei päätöksenteossa ole erotettavissa erillisiä päätösmenettelyjä erikoissairaanhoidon ja toisaalta muun yhtymän toiminnan ja talouden välillä, joissa erikoissairaanhoidon osalta käytettäisiin lain vaatimaa äänileikkuria, mutta muun päätöksenteon osalta ei. Koska ei ole perusteltua, että yhdenkään kunnan äänivalta olisi pienempi kuin peruspääoman pääomaosuus ja laskennallinen osuus yhtymän toiminnan kuluista, äänileikkurin sijaan edellytetään riittävää enemmistöä päätöksenteon tueksi. Yhtymäkokouksessa päätöksen syntyminen edellyttää, että yli puolet väestömäärään eli peruspääoman pääomaosuuksiin perustuvasta saatavilla olevasta äänivallasta kannattaa esitystä, ja vähintään kolmasosan kunnista kannattaa päätöstä. 12 jäsenkunnan yhtymässä tämä tarkoittaa neljän kunnan tukea. Kunnan kanta on kunnan edustajien enemmistön kanta. Rahoitusmalli Kunnat rahoittavat yhtymän toimintaa pääsääntöisesti palvelujen käytön perusteella, mutta niiltä osin kuin käytön mukaiseen kohdentamiseen ei ole perusteita, käytetään asukasmääräpohjaista kustannustenjakoa, kuten hallinto. Yhtymäkokous päättää hinnoittelun periaatteista. Henkilöstö Ohjausryhmän kokouksen jälkeen on tarkentunut sovellettava tapa. Henkilöstö siirtyy työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain liikkeenluovutusmääräysten mukaisesti eikä kuntaliitoksessa sovelletun kuntarakennelain mukaisesti. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy säilyttäen työsopimuksensa tai viranhoitomääräyksensä mukaiset palvelussuhteen ehdot. Henkilöstöllä ei ole oikeutta kieltäytyä siirtymästä. Kiinteistöt Uudistukseen ei liity kiinteistönomistusmuutoksia. Yhtymä tekee käytöstä vuokrasopimuksen kiinteistönomistajan kanssa. Kun kansallisen sote-uudistuksen linjauksen selviävät, omaksutaan ne osaksi Päijät-Hämeen valmistelua. Maan hallitus on luvannut kertoa kiinteistöjä koskevista linjauksistaan vuoden 2015 loppuun mennessä.
Päätösvalta kuntayhtymän perussopimuksen muutoksista on kunnilla. Kuntalain 57 :n mukaan kuntayhtymän perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kunnanhallitus on aiemmin (19.10.2015 235) antanut lausunnon perussopimusluonnoksesta. Lausunnossa on kiinnitetty huomiota erityisesti perussopimuksen muutosehdotukseen sisältyviin muutoksiin koskien yhtymän päätöksentekoa eli siirtymiseen yhtymävaltuustosta yhtymäkokoukseen, äänivaltaa ja yhtymähallituksen kokoonpanoa. Hyväksyttäväksi esitetyssä uudistetussa perussopimuksessa ei Iitin kunnan lausunnossa esitettyjä seikkoja ole huomioitu. Hallinto- ja talousjohtaja on laatinut 9.12.2015 päivätyn muistion ja vertailun esitetystä perussopimusmuutoksesta. Muistio on esityslistan oheismateriaalina. Muistiosta käy ilmi, että esitettyyn perussopimusmuutokseen sisältyy lukuisia ongelmakohtia ja puutteita. Perussopimuksen keskeisimmät muutokset ovat yhtymävaltuuston vaihtaminen yhtymäkokoukseen ja Lahden kaupungille annettavan yhtymän päätöksentekoa koskevan veto-oikeuden kirjaaminen perussopimukseen. Molemmat ovat seikkoja joihin kunnanhallitus on aiemmassa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota. Perussopimukseen esitettyjen muutosten ei voida katsoa juurikaan vastaavan niihin strategisiin tavoitteisiin, joita perussopimuksen uudistamisella tavoitellaan. Uudistuksen tavoitteet olisivat saavutettavissa yhtä hyvin tai yhtä huonosti nykyiselläkin perussopimuksella. Yhtymän toiminnan uudistaminen ja kehittäminen taloudellisesti kestävämpään suuntaan on kuitenkin osakaskuntien talouden kannalta välttämätöntä. Tässä työssä Iitin kunnan on välttämätöntä olla mukana. Iitin kunnan tavoitteiden mukaista olisi hyväksyä esitetty perussopimusmuutos sen ilmeisistä puutteista huolimatta. Oheismateriaali: - perussopimusesitys 3.11.2015 ja sote-valmistelun ohjausryhmän puheenjohtajan saatekirje - hallinto- ja talousjohtajan muistio 9.12.2015 Lisätiedot: va. kunnanjohtaja Riku Rönnholm 040 735 3967 Ehdotus va. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää esittää, että kunnanvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan perussopimusesityksen 3.11.2015. Päätös kunnanhallitus:
Kunnanvaltuusto 22.12.2015 101 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi Hjalmar Kahanpään ehdotuksen "Iitti on valmis edelleen järjestämään erikoissairaanhoidon Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Iitti ei hyväksy sopimusta tässä vaiheessa 2 :n 2 kohdan osalta ennen kuin ko. peruspalvelut on ensin kilpailutettu vaihtoehtoisena ratkaisuna." kannattamattomana raukeavan joten va. kunnanjohtajan ehdotus on tullut hallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen esittää, että kunnanvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan perussopimusesityksen 3.11.2015. Oheismateriaali: - perussopimusesitys 3.11.2015 ja sote-valmistelun ohjausryhmän puheenjohtajan saatekirje - hallinto- ja talousjohtajan muistio 9.12.2015 ja nykyisen perussopimuksen ja muutosehdotuksen vertailu Lisätiedot: va. kunnanjohtaja Riku Rönnholm, 040 735 3967 Ehdotus kunnanhallitus: Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan perussopimusesityksen 3.11.2015. Päätös kunnanvaltuusto: Keskustelun kuluessa valtuutettu Olli Pasila esitti valtuutettu Markku Saarelman kannattamana, että valtuusto ei hyväksy liitteenä olevaa perussopimusesitystä 3.11.2015. Myös valtuuettu Hannu Suhonen esitti hyallituksen esityksen hylkäämistä. Lisäksi valtuutettu Olli Pasila esitti valtuutettu Markku Saarelman kiannattamana seuraavan ponsiesityksen: "Hylätessään Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän perussopimuksen muutosehdotuksen Iitin kunta esittää kantanaan, että neuvotteluja sopimuksen tarkistamiseksi ja palvelutoiminnan kehittämiseksi on kuitenkin syytä viedä eteenpäin. Iitin kunta haluaa edelleen jatkaa palvelusopimuksia Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa sekä erikoissairaanhoidon että peruspalvelujen osalta.
Hallinnon ylimpänä päättävänä elimenä tulee jatkossakin olla yhtymävaltuusto. Se ylläpitää jatkuvuutta ja säilyttää poliittisen edustavuuden. Lisäksi se on merkittävä keskustelufoorumi ja monipuolinen yhteydenpito- ja tiedotuskanava koko kuntayhtymän alueella. Yhtymävaltuuston päätöksenteossa tulee noudattaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kantaa kunnioittaen ns. pakkokuntayhtymiä koskevaa äänileikkuria. Käynnistetyn uudistushankkeen tavoitteita ja palvelujen järjestämisvastuun kokoamista voidaan lähteä toteuttamaan myös nykyisen hallintomallin pohjalta korjaten sitä vain tarpeellisilta osin. Toimintojen uudelleen organisoinnissa tulee jatkaa jo tähän mennessä tehtyä työtä esimerkiksi keskussairaalan ja peruspalvelujen alueilla substanssiosaamista kunnioittaen." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja määräsi toimitettavaksi äänestyksen ja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että kunnanhallituksen ehdotus on JAA ja Pasilan ehdotus on EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 JAA -ääntä (Alestalo, Soikkeli ja Lehtinen Seppo) ja 24 EI -ääntä (Aalto, Drockila, Heinonen, Hiltunen, Kahanpää, Kare, Koivunen, Kojonen, Lehtinen Eemeli, Lonka, Luoma-aho, Ojala, Pasila, Peltola, Pitkänen, Saarelma, Salonen, Seppälä, Suhonen, Laitinen, Tuomainen, Tuomala, Yli-Kaitala ja Lehtinen Esa) joten puheenjohtaja totesi valtuutettu Pasilan ehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi. Tämän jälkeen puheenjohtaja määräsi toimitettavaksi äänestyksen ponsi esityksestä ja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että ponnen hyväksyminen on JAA ja ponnen hylkääminen on EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 23 JAA -ääntä (Aalto, Drockila, Heinonen, Hiltunen, Kare, Koivunen, Kojonen, Soikkeli, Lehtinen Eemeli, Lehtinen Seppo, Lonka, Luoma-aho, Pasila, Peltola, Pitkänen, Saarelma, Salonen, Seppälä, Laitinen, Tuomainen, Tuomala, Yli-Kaitala ja Lehtinen Esa) ja 3 EI -ääntä (Kahanpää, Ojala ja Suhonen) sekä yksi tyhjä (Alestalo) joten valtuusto hyväksyi ponnen. Puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston päättäneen äänin 24-3, ettei se hyväksy liitteenä olevaa perussopimusesitystä 3.11.2015. Ponsi: "Hylätessään Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän perussopimuksen
muutosehdotuksen Iitin kunta esittää kantanaan, että neuvotteluja sopimuksen tarkistamiseksi ja palvelutoiminnan kehittämiseksi on kuitenkin syytä viedä eteenpäin. Iitin kunta haluaa edelleen jatkaa palvelusopimuksia Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa sekä erikoissairaanhoidon että peruspalvelujen osalta. Hallinnon ylimpänä päättävänä elimenä tulee jatkossakin olla yhtymävaltuusto. Se ylläpitää jatkuvuutta ja säilyttää poliittisen edustavuuden. Lisäksi se on merkittävä keskustelufoorumi ja monipuolinen yhteydenpito- ja tiedotuskanava koko kuntayhtymän alueella. Yhtymävaltuuston päätöksenteossa tulee noudattaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kantaa kunnioittaen ns. pakkokuntayhtymiä koskevaa äänileikkuria. Käynnistetyn uudistushankkeen tavoitteita ja palvelujen järjestämisvastuun kokoamista voidaan lähteä toteuttamaan myös nykyisen hallintomallin pohjalta korjaten sitä vain tarpeellisilta osin. Toimintojen uudelleen organisoinnissa tulee jatkaa jo tähän mennessä tehtyä työtä esimerkiksi keskussairaalan ja peruspalvelujen alueilla substanssiosaamista kunnioittaen."