Joroisten kunta TALOUSARVIO 2010 1 VUODEN 2010 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 2011-2012 TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Kunnanjohtajan katsaus 2 Johdanto kunnan yleiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 3 Joroisten kunnan visio 3 Strategiat 3 Kunnan päämäärät vuoteen 2012 4 Valtuustotason tavoitteet vuodelle 2010 5 Yleinen talouskehitys 5 Vuoden 2010 talousarvion perusteet 6 Talousarviokirjan rakenne 8 Käyttötalousosa 11 Vaali- ja tarkastustoiminta 11 Kunnan johto kunnanvaltuusto ja -hallitus 11 Kehittämis- ja hallintoyksikkö 13 Maaseutu- ja lomatoimen toimiala 21 Perusturvan toimiala 22 Sivistys- ja vapaa-aikatoimiala 40 Ympäristötoimen toimiala 56 Tekninen toimiala 58 Investointiosa 65 Tuloslaskelma- ja rahoituslaskemaosat 68 Talousarvion tuloslaskelmaosa, kunta ja vesilaitos 68 Talousarvion rahoituslaskelmaosa, kunta ja vesilaitos 70 Alijäämän kattamislaskelma 71 Tuloslaskelma- ja rahoituslaskelmaosat, kokonaistalous 72 Joroisten Energialaitoksen talousarvio 74
2 TALOUSARVIO 2010 Joroisten kunta Kunnanjohtajan katsaus Kunnan verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on vuoden 2009 aikana merkittävästi pienempi verrattuna edelliseen vuoteen. Vuosi 2008 oli täysin poikkeuksellinen verokertymien ja valtionosuuksien suhteen eivätkä sen vuoden suhteen mitkään muutkaan ennusteet pitäneet paikkaansa. Yleensäkin on siten, että kuntien menot voidaan ennustaa ne ovat aina liian suuret ja yli inflatorisen kustannusnousun, koska aina pitää näköjään hyvinvointivaltiossa luoda uutta hyvää ilmaiseksi. Tulopohjan ennustaminen vastaavasti näyttää olevan mahdotonta. Huolimatta vuoden 2008 hyvästä tuloksesta taloutemme näyttää painuvan pysyvästi alijäämäiseksi. Tuloveroasteen nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä kiinteistöveroasteen nostamisen ohella ei tuota kunnalle tasapainoista taloutta. Veroasteen korottamiseen kohdistuu siis edelleen suuri paine. Vuodesta 2010 eteenpäin talouden kehityksen voidaan täydellä syyllä arvioida olevan varsin huolestuttava. Varkauden seudun mittasuhteiltaan kohtuuttoman suuret ja ikävät rakennemuutokset heijastuvat näin Joroisten talouteen varsin suoraviivaisesti. Kunnanhallitus asetti tuekseen vuonna 2009 toiminta- ja taloustyöryhmän, jonka tehtävänä on seurata talouden kehittymistä ja tehdä tarvittavia esityksiä kunnan talouden tasapainottamiseksi. Ryhmä kokoontui useita kertoja ja keskusteli kaikkien hallintokuntien kanssa kunnan palvelutuotannosta. Ryhmä päätyi osaksi hyvän edellisen vuoden tilinpäätöksen ja osaksi menossa olevien valtion hankkeiden (PARAS hanke; terveydenhuoltolainsäädäntö, sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolaki ym.) sisällön seuraamisen vuoksi tulokseen, että tarvittavat, todennäköisesti varsin suuret ja välttämättömät kunnallispoliittiset linjaukset tehdään keväällä 2010. Samalla seurataan kunnan talouden kehittymistä ja linjausten yhteydessä tarkastellaan kunnan palvelutuotannossa tarvittavia muutoksia. Tuotefilosofia ja tuotteistaminen ohjausjärjestelmänä on alkanut toimia paremmin. Parempaa informaatiota kunnan palvelutuotannon määrästä ja kustannuksista ei saada missään päin Suomen maata. Vuoden 2010 aikana toimintaa muutetaan siten, että valtuuston nähden sitova määrärahataso otetaan jälleen käyttöön ja tuotemäärät ja hinnat ovat tavoitteellisia ja informatiivisia. Kaikista taloudellisista uhkakuvista ja hallinnollisista muutospaineista huolimatta palvelutuotantoa on kaikkien (tämä koskee myös ostopalveluissa työskentelevää henkilöstöä) omien edellytystensä mukaan edelleen kehitettävä valitun linjauksen mukaisesti. On lähdettävä siitä, että nykyisellä palvelutuotannon mallilla ja yhteistyöllä parannetaan tuottavuutta. Mahdollisessa hallinnollisessa muutostilanteessa on hyödynnettävä tähän asti tehty kehitystyö uudessa yhteistyössä. Henkilöstöllä on täysi työrauha kehittää omaa toimintaansa ja tuottavuutta; kaikkia tarvitaan mukaan. Kunta ei ole vähentämässä palkattua väkeä eikä lomauttamassa sitä. Toivon kaikilta rakentavaa ja positiivista otetta yhteisen veneen pitämiseksi vakaana. Talouden voimakkaan niukkenemisen vuoksi tulevana vuonna joudumme siis tarkastelemaan palvelutuotantoa varsin ennakkoluulottomasti. Tärkeää ja haasteellista on se, että palvelutuotannon sopeuttaminen, henkilöstön rekrytointitarve ja kiihtyvä eläköityminen osataan sovittaa yhteen siten, että kenenkään, joka töitä haluaa tehdä ja tätä yhteisöä motivoituneesti rakentaa, ei tarvitse olla huolissaan työpaikkansa suhteen. Tämä edellyttää positiivista asennetta ja joustavuutta myös henkilöstöltä. Toivotan luottamushenkilöstölle ja palkatulle väelle haasteellista yhteistyön vuotta 2010. Tenho Hotarinen Kunnanjohtaja
Joroisten kunta TALOUSARVIO 2010 3 Johdanto kunnan yleiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Vuoden 2010 talousarviot ovat JJR allianssikunnissa edelleen nettobudjetointiin perustuvia. Yhteistyö pohjautuu tuotekauppaan kuntien välillä. Tuotteiden määrissä ja hinnoissa on alkanut tapahtua vakiintumista ja ohjausjärjestelmästä on saatu huomattava määrä informaatiota johtamisen ja päätöksentekoon. Ohjausjärjestelmämme on valtakunnallisestikin varsin innovatiivinen, vaikkakin se on vaatinut ja edelleen vaatii kehitystyötä. Talousarvioon 2010 tuodaan uutena elementtinä valtuuston vahvistama sitovuustaso, joka sitoo tuotantoa määrärahojen käytössä. Sitovan tason määrärahataulukkoa seuraa tuotetaulukko, joka on tavoitteellinen ja informatiivinen ja jota tarkennetaan tarvittaessa kunnanhallitusten toimesta vuosiraportointien yhteydessä. Nettobudjettien ja tuotteiden tarkoitus on tehdä toiminta siten läpinäkyväksi, että kukin kunta maksaa omien rakenteidensa mukaisesti palveluiden käytöstä. Jos kunnan asukas käyttää toisen kunnan palveluita, peritään tästä palvelusta asukkaan kotikunnalta tuotelistan mukainen hinta. Kukin isäntäkunta laskuttaa sisäisellä laskutuksella omien nettobudjetoitujen palveluyksiköidensä käytöstä. Tuotteistettujen palveluiden ohella talousarvioon sisältyy tuotteistamattomia palveluita ja erillismäärärahoja. Joroisten kunnan visio Joroinen on Savon Pariisi. Joroisissa Sinulle ja perheellesi tarjotaan laadukkaat peruspalvelut, viihtyisä ja turvallinen asuin- ja harrastusympäristö sekä huoliteltu kulttuurimaisema. Strategiat Strategiset päämäärät: - Tasapainoinen kuntatalous - Hyvin toimivat, kustannustehokkaat palvelut kuntalaisille toimivin sopimuksin, yhteistyössä toiminnallisista lähtökohdista eri kumppaneiden kanssa - Kunnan kehittäminen houkuttelevaksi ja viihtyisäksi asuin- sekä yrityskunnaksi ja hyvinvointia sekä vapaa-aikaa tukevaksi Kriittiset menestystekijät: Kohta A - menojen jatkuva tarkkailu ja talouden seurantajärjestelmän kehittäminen - talousarvion tarkka noudattaminen - palvelujen priorisointi - tulopohjan kasvattamiseen etsittävä keinoja - tuottamattoman pääoman realisointi Kohta B - uusien, luovien toimintatapojen ja yhteistyövaihtoehtojen etsintä - hyvien ja toimivien käytäntöjen soveltaminen omassa kunnassa - henkilöstöpolitiikka - palvelutuotannon monipuolistaminen
4 TALOUSARVIO 2010 Joroisten kunta Kohta C - kunnan imagon ja markkina-arvon kasvattaminen uudistamalla ja kehittämällä markkinointiviestintää - vapaa-ajan palveluiden kehittäminen ja kunnossapito - golfalueen kaikinpuolinen kehittäminen Talous- ja palvelustrategia: Joroisten kunnan talousstrategiana on saattaa kunnan talous tasapainoiseksi kuluvalla vaalikaudella. Kuntaan on tehty merkittäviä investointeja viime vuosina ja edessä on myös suuria investointeja kuten päiväkoti, kehitysvammayksikkö, Kirvesniemen kunnallistekniikka ym. Nämä johtavat velkamäärän kasvamiseen vaalikauden aikana. Talous on pysynyt vuoden 2008 vahvan tilinpäätöksen johdosta vielä ylijäämäisenä n. 2,7 M. Tavoitteena on myös, että vuosikate ylittää poistojen määrän kolmen vuoden ajan keskiarvona laskettuna ja että vuosikate riittää nettoinvestointien toteuttamiseen. Tämä tullee edellyttämään palvelutuotannon ennakkoluulotonta sopeuttamista. Taloutta on tasapainotettu veroastetta nostamalla vuoden 2009 alusta alkaen. Kunnassa on toiminut toiminta- ja taloustyöryhmä vuoden 2009 aikana. Se on perehtynyt hallintokuntien toimintaan ja seuraa tilanteen kehittymistä tarvittavien esitysten tekemiseksi. Elinkeinostrategia: Kriittiset menestystekijät: työssäkäyntialueen työpaikkojen kasvu, työttömyysaste, työvoiman saanti, hyvät yritystontit, vetovoimaiset asuinalueet, liikenneinfrastruktuurin kehittyminen ja säilyminen sekä markkinoinnin kohdentuvuus Osaamisalueet: metalli, maaseutuyrittäjyys, informaatioteknologia/tietoteknologia, matkailu Toimenpiteet: yhteistyö seudullisella tasolla järjestetään, kuntamarkkinoinnin tehostaminen, palveluyritysten toimintaympäristön parantaminen, keskusta-alueen kehittämistoimenpiteet (ympäristökuva, liikennöinti ym.), yhteistyön kehittäminen yrittäjäjärjestön kanssa, Kotkatharju-Golf-lentoasema-Joronjälki alueen matkailullinen kehittäminen, maankäytöllisten valmiuksien luominen Kotkatharju-golf-lentoasema-venesatama alueelle, uusien asuinalueiden kaavoitus ja hankinta, yrittäjyyskoulutus, työvoiman koulutus metalliosaamiseen, kylien kehittämishankkeiden tukeminen, liikenneaseman toteuttaminen, Kiinteistö Oy Honkauran vuokra-asuntokannan kunnon säilyttäminen ja kilpailukykyisten vuokratasojen saavuttaminen ja kuntatalouden pitäminen vakaana Kunnan päämäärät vuoteen 2012 Joroinen on elinvoimainen ja itsenäinen kunta, jonka talous on tasapainossa. Joroisten kunta on järjestänyt koulutus-, tutkimus- ja kehittämisrakenteet sekä yhteistyömuotonsa Pieksämäen ja Varkauden seutujen kanssa. Maaseutuelinkeinoja ja pienimuotoista yritystoimintaa on tuettu ja kehitetty Rajupusu Leader ry:n kautta. Joroisten työllistymisen aste ja työssäkäyvien määrä on kasvanut. Joroisten kunta on järjestänyt kuntalaisilleen kustannustehokkaat ja toimivat palvelut yhteistyörakenteita ja muotoja kehittämällä. Valtion vaatimiin haasteisiin (PARAS hanke ja terveydenhuoltolainsäädäntö) on löydetty ratkaisu ja valittua toimintamallia on siten kehitetty, että se voidaan ottaa käyttöön vuoden 2013 alusta alkaen. Aktiivisella maankäytöllä on pystytty luomaan kysyntää asumis- ja teollisuustonttien osalta. Maankäytölliset valmiudet, kuten yleiskaavat, asemakaavat ja kunnan maanomistus strategisesti tärkeillä alueilla ovat ajan tasalla. Yrityspuisto on saatu alulle ja Kuvansin teollisuusalueelle on onnistuttu saamaan uusia investointeja
Joroisten kunta TALOUSARVIO 2010 5 Kunnan imagoa ja markkina-arvoa on kasvatettu markkinaviestinnän keinoin siten, että Joroinen on kysytty ja viihtyisä asuin- ja yrityskunta. Valtuustotason tavoitteet vuodelle 2010 Vuosi 2010 toteutuu tasapainoisena. Budjettikuri: palvelualueet ja palveluyksiköt sitoutuvat ja ovat vastuussa enintään 2,0 %:n suuruisesta palkkamenojen ja 1,0 % suuruisesta muiden menojen kasvusta verrattuna vuoden 2009 talousarvioon Palvelualueet seuraavat toimintaansa siten, että menojen ja tulojen kehitys on tiedossa järjestelmällisesti vuoden kuluessa ja palveluyksiköt seuraavat säännöllisesti kuukausittain tuotteiden toteutuneita hintoja. Palveluyksiköt raportoivat oleellisen suurista menojen nousuista heti niiden ilmaannuttua. Työpaikkakehitys kunnassa on suotuisa. Kunnanvaltuusto päättää kunnan sosiaali- ja perusterveydenhuollon tulevista yhteistyörakenteista puitelaissa ja terveydenhuoltolakiluonnoksessa annettujen määräaikojen puitteissa huomioiden ympäristössä tapahtuvan kehityksen ja vaihtoehtoiset toteuttamismallit, kuntalaisten edun sekä ministeriöiden ja valtioneuvoston asettamat vaatimukset. Yleinen talouskehitys Suomen kansantalous on ollut kuluvana vuonna nopeassa syöksykierteessä. Alkuvuoden aikana tuotannon supistuminen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on ollut lähes 10 %. Teollisuustuotannon arvioidaan vähenevän tänä vuonna suhteellisesti enemmän kuin lamavuonna 1991. Alhaisen vientikysynnän johdosta Suomen teollisuustuotanto laskee 15 % edellisestä vuodesta.viestit maailmantalouden tämän hetkisestä kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta piristymisestä ovat olleet jossain määrin erisuuntaisia. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Vaikka maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa toipumisen merkkejä, niin elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta tuotannon alhaisesta vertailutasosta huolimatta. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluvälin ollessa 1 2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisinä 4,5 7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus yhdestä plus 2,5 prosenttiin. Kokonaistuotantomme supistuu tänä vuonna 6 %. Ennuste ensi vuodelle perustuu siihen, että kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. Tuotannon kasvu Suomessa jää kuitenkin vielä ensi vuonna verrattain heiveröiseksi eli se on vain 0,3 %. Työllisyyskehitys oli vielä viime vuonna suotuisaa. Koko vuoden tasolla palkansaajien ansiotyöpanos työtunneilla mitattuna lisääntyi ja työllisyysaste kohosi yli 70 prosenttiin. Tänä vuonna työllisyysaste alenee parisen prosenttiyksikköä ja ensi vuonna työllisyysasteen arvioidaan olevan 66 %. Työtön työvoima on ennusteen mukaan tänä vuonna 240 000 henkeä ja ensi vuonna keskimäärin 280 000 henkeä. Työttömyysaste kohoaa ensi vuonna yli kymmenen prosentin. Kuluttajahintojen viime vuoden nopeahko kohoaminen pysähtyi tänä vuonna. Vuonna 2009 kuluttajahintojen vuosikeskiarvon nousu onkin vain 0,1 prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja kotimaisten työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta.
6 TALOUSARVIO 2010 Joroisten kunta Kuntatalous vuosina 2009 2010 Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien tuloveroa kertyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla parisen prosenttia enemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna osittain kuntaryhmän jako-osuuden kohoamisen johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu viime vuoden kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3,5 % eli parisen prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat olleet kovat muun muassa lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle 2010. Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta tämän vuoden loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Ensi vuoden palkkasummaa arvioitaessa on tällä hetkellä lähdettävä laskentateknisestä oletuksesta kunta-alan ansiotason kohoamisesta. Huhtikuun Kuntataloustiedotteessa palkantarkistusten laskentateknisenä oletuksena oli, että ansiotasoindeksi kohoaisi ensi vuonna 2,5 3 %. Tätä suurusluokkaa olevaa lukua voidaan käyttää ansiotason muutoksena vuoden 2010 talousarvioita laadittaessa. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuihin on tulossa muutoksia vuonna 2010. Näitä muutoksia on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin jäljempänä tässä tiedotteessa. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu poistuu ensi vuoden alusta kokonaan. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksua ehdotetaan nostettavaksi 2,27 prosenttiin palkkasummasta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu kohoaa ensi vuonna. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuELmaksu säilynee nykyisellä tasollaan eli noin 23,6 prosenttina palkkasummasta. (Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2009 5) Vuoden 2010 talousarvion perusteet Menot Palkkamenojen osalta varaudutaan enintään 1.9.2009 palkkasumma + 0,5 %:n tai vaihtoehtoisesti talousarvion 2009 palkkamäärärahat + 2,0 %:n mukaiseen nousuun. Muiden menojen osalta nousu saa olla enintään 1,0 %.Palkkaperusteiseen KUEL - eläkemaksuun varataan 15,8 %(Kuntien Eläkevakuutuksen yleiskirje 1/2009) ja se budjetoidaan tehtäville palkkojen suhteessa. Työnantajan VaEL-eläkemaksuun varataan määrärahat VaEL-palkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määriteltyjen prosenttien mukaan: Joroinen 22,81 %, Juva 18,66 % ja Rantasalmi 22,85 %. Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan 6,36 % palkkasummasta (kansaneläkevakuutusmaksu poistuu 1.1.2010 alkaen, sairausvakuutusmaksu 2,16 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,9 % ja muut sosiaalivakuutusmaksut 1,3 %). Rantasalmen kunta varautuu lisäksi lomittajien tapaturmavakuutusmaksuun kuntakohtaisen prosentin mukaan.
Joroisten kunta TALOUSARVIO 2010 7 JJR-kunnat ovat keskisuuria työantajia ja niiden KuEL:n varhaiseläkemenoperusteinen eli ns. VARHEmaksu jakaantuu yhteisvastuulliseen osaan ja oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella määräytyvään osaan. VARHE-maksun yhteisvastuullinen osa arvioidaan kuntakohtaisesti: Joroisissa 1,28 %:n, Juvalla 0,60 %:n ja Rantasalmella 1,09 %:n mukaisesti ja se budjetoidaan ja kirjataan tehtäville KuEL-palkkamenojen suhteessa ja otetaan huomioon tuotteen hinnassa. (Prosentit laskettu kunnittain vuoden 2009 yhteisvastuullisten maksuosuuksien ja KuEL-palkkasummien suhteena). KuEL:n eläkemenoperusteiseen ja kunnan oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella määräytyvään VARHE - maksuun varataan määräraha yleishallintoon omalle yksikölle. Eläkemenoperusteiseen maksuun varaudutaan kertomalla vuoden 2009 maksu kertoimella 1,04 ja VARHE - maksuun kertomalla vuoden 2009 maksu kertoimella 1,03 (Kuntien Eläkevakuutuksen yleiskirje 1/2009). Jako toimintayksiköille tilastointia varten tehdään taloushallinto-ohjelman mahdollistamalla tavalla. Kunnan oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perustella määräytyvä VARHE-maksu ei saa sisältyä tuotteen hintaan. JJR:n ulkopuolisessa laskutuksessa KuEL eläkemenoperusteinen ja VARHE-maksu, joka määräytyy kunnan oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella, otetaan huomioon (selvitys kirjanpitoyksiköltä). Yleiskustannukset Vuoden 2010 talousarvioon tuotteiden kustannuksiin lasketaan toimialoittain vain toimialan yleiskustannukset. Yleiskustannusta 2 % ja palvelualueen yleiskustannusta ei huomioida tuotehintoihin (valmisteluryhmän 5.12.2008 asettama työryhmä 15.1.2009, kunnanjohtajien palaveri 12.2.2009 ja ohjausryhmä 20.3.2009). Toimialan yleiskustannukseen sisältyvät yhteislautakunnan menot, toimialajohtajan palkkauskustannukset ja sovitun kansliahenkilöstön palkkausmenot. Prosentin määrittelee toimiala itse ja sitä laskettaessa toimialan hallinnon kustannuksia suhteutetaan toimialan alaisten, isäntäkuntana tuottamien tuotteistettujen ja tuotteistamattomien yksiköiden yhteenlaskettuihin kustannuksiin. Toimialan yleiskulua laskettaessa ei huomioida toimialan erillismäärärahoja jakajassa. Tuotantohenkilöstön palkat ovat kaikki tuotteille jaettuja mukaan lukien kaikki päällikkövirkojen palkat. Tulot Joroisten kunnallisveroprosentti on 19 %. Kiinteistöverokertoimia ovat yleinen, vakituinen asunto, muu asunto ja voimalaitos. Asiakasmaksutulojen tulee perustua voimassa oleviin taksoihin. Taksat tulee tarkistaa ja saattaa ajan tasalle. Kukin kunta budjetoi omat asiakasmaksutulonsa, ja laskuttaa ne asiakkailta. Isäntäkunta budjetoi tuotteen hintaan vaikuttavat tulot (mm. työllistämistuki, matalapalkkatuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sv- ja tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset) ja huomioi ne tuotehintoja laskiessa vähentävänä eränä. Investoinnit Investointien alaraja on JJR kunnissa 10.000 euroa, eli investointiosaan ei budjetoida hankkeita, joiden kustannukset alittavat 10.000 euroa. Mikäli tilivuoden aikana hanke jää alle em. rajan, tulee huolehtia talousarviomuutoksesta määrärahojen siirtämiseksi käyttötalousosaan samoin kuin toteutuneen käytön oikaisusta. Tulee kuitenkin huomioida, että tätäkin suuremmat yksittäiset kunnossapitotyöt kuuluvat käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset ja uuden rakentaminen ovat investointiosaan kuuluvia. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon; Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon).
8 TALOUSARVIO 2010 Joroisten kunta Talousarviokirjan rakenne Joroisten kunta on yksi juridinen yksikkö, joka jakautuu kolmeen eri taseyksikköön: - peruskunta - Joroisten vesilaitos (taseyksikkö) - Joroisten energialaitos (liikelaitos) Talousarviokirjan rakenne on seuraavanlainen: - Johdanto - Käyttötalousosa - Investointiosa - Tuloslaskelma- ja rahoitusosat - Liikelaitoksen talousarvio Käyttötalousosa Käyttötalousosa jakautuu toimialoihin (taloudenhallintajärjestelmässä osastotaso 02), jotka on määritelty hallintosäännöissä. Toimiala jakaantuu palvelualueisiin (osastotaso 03) ja ne voivat jakaantua edelleen palveluyksiköihin (osastotasot 04-06). Palveluyksikkö voi jakaantua toiminnasta riippuen toimipisteisiin (kustannuspaikka). Valtuustoon nähden sitova taso on kunnassa osastotasolla 03-06 ja vesihuollossa osastotasolla 02. Talousarviokirjassa esitetään käyttötalousosassa sitovalla tasolla toiminnan kuvaus, vastuuhenkilö, tavoitteet, menomäärärahat ja tuloarviot, tuotteistetuissa toiminnoissa tuotantomäärä- ja hintaluettelot, lyhyet tuotekuvaukset ja perustelut sekä tunnusluvut. Vastuuhenkilö: Palveluyksiköittäin/toimipisteittäin ilmoitetaan henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta (sis. mm. raportoinnin kunnanhallitukselle ja -valtuustolle). Tavoitteet: Tavoitteita asetetaan 2 3 kappaletta ja niiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja mitattavia. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Resurssit ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Laissa määrätty tehtävä ei ole koskaan tavoite. Talousarvioihin sisällytetään tavoitetasolla isäntäkuntana tuotettujen tuotteistettujen palveluiden arvioidut tuotantomäärä- ja hintaluettelot. Toteutuneet tuotantomäärät ja hinnat raportoidaan kolmannesvuosittain. Raportointitilanteessa kunnanhallitus tarkistaa tarvittaessa tilausta. Tuotekuvaukset : Talousarviokirjassa tuotekuvauksen tulee olla lyhyt ja kuvata nimenomaan tuotteen sisältöä. Selvitykset ym. perustelut: Perusteluita sisällytetään talousarvioon vain erityisen olennaisesta päättäjille kerrottavasta informaatiosta. Tunnusluvut: Palveluyksiköittäin tai toimipisteittäin ilmoitetaan korkeintaan kolme olennaisesti toimintaa kuvaavaa tunnuslukua. Erillismääräraha: Erillismäärärahaa koskevan meno- ja/tai tuloarvion sisällyttää jokainen kunta omaan talousarvioonsa. Tuotteistettuunkin toimintaan voi liittyä erillismääräraha, joka varataan talousarvioon erikseen.
Joroisten kunta TALOUSARVIO 2010 9 Tuotteistamaton toiminta: Tuotteistamaton toiminta on toimintaa, jota ei ole voitu tuotteistaa tai jota ei ole tuotteistettu erityisestä syystä. Toimintaa varten esitetään menomäärärahat ja tuloarviot, toiminnan kuvaus ja tavoitteet talousarviovuodelle. Vuosisopimukset: Talousarviovuoden vuosisopimukset valmistellaan talousarviolaadinnan ohessa ja ne hyväksytään lopullisesti kuntakohtaisten talousarvioiden käsittelyn yhteydessä. Vuosisopimuksien liitteenä esitetään varsinaiset tuotekalkyylit, tarkat tuotekuvaukset ja tuottavan yksikön henkilöstölistat. Vuosisopimuksissa sovitaan myös talousarviomuutosten perusteista. Investointiosa Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Hanketaso on valtuustoon nähden sitova. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien 2011 2012 hankkeet. Tuloslaskelma- ja rahoitusosat: - Kokonaistalous (kunta, vesihuoltolaitos, energialaitos). - Alijäämän kattamislaskelma - Rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmamuodossa - Taloussuunnitelmavuodet 2011-2012 sisältävät laskelmat Liikelaitoksen taloussuunnitelma: Kunnallisen liikelaitoksen erillinen taloussuunnitelma
10 TALOUSARVIO 2010 Joroisten kunta KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ (kunta ja vesilaitos) KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Vaalitoiminta Tarkastustoiminta Kunnan johto Maaseutuja lomatoimi Perusturvan toimiala Sivistys- ja Vapaaaikatoimiala Ympäristötoimi Tekninen toimiala Rahoitus Kunta Yhteensä Vesihuoltolaitos Kaikki yhteensä TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 0 0 175 705 0 325 620 8 360 959 600 211 500 0 9 074 384 561 000 9 635 384 Maksutuotot 0 0 0 0 992 881 4 000 44 900 0 0 1 041 781 0 1 041 781 Tuet ja avustukset 0 0 5 000 0 229 100 181 472 0 150 0 415 722 0 415 722 Muut toimintatuotot 0 0 77 620 0 86 282 66 252 1 200 2 173 837 0 2 405 191 0 2 405 191 TOIMINTATUOTOT 0 0 258 325 0 1 633 883 8 612 683 46 700 2 385 487 0 12 937 078 561 000 13 498 078 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 0-2 400-1 414 077 0-62 023-9 064 198 0-31 304 0-10 574 002-2 000-10 576 002 Palvelujen ostot 0-12 550-709 417-55 821-16 296 741-2 859 823-118 842-1 578 215 0-21 631 409-246 541-21 877 950 Aineet, tarvikkeet ja 0-200 -32 200 0-14 050-797 078-595 694 0-1 439 222-85 793-1 525 015 tavarat Avustukset 0 0-99 060-8 000-1 304 474-113 900-165 000-112 615 0-1 803 049 0-1 803 049 Muut toimintakulut 0 0-58 800 0-73 029-2 042 217-350 -235 010 0-2 409 406-4 020-2 413 426 TOIMINTAKULUT 0-15 150-2 313 554-63 821-17 750 317-14 877 216-284 192-2 552 838 0-37 857 088-338 354-38 195 442 TOIMINTAKATE/ -JÄÄMÄ 0-15 150-2 055 229-63 821-16 116 434-6 264 533-237 492-167 351 0-24 920 010 222 646-24 697 364 Verotulot 0 0 0 0 0 0 0 0 14 900 000 14 900 000 0 14 900 000 Valtionosuudet 0 0 0 0 0 0 0 0 10 561 014 10 561 014 0 10 561 014 Rahoitustuotot ja kulut 0 Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 27 000 27 000 0 27 000 Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 332 054 332 054 0 332 054 Korkokulut 0 0 0 0 0 0 0 0-265 000-265 000 0-265 000 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0-40 054-40 054 Rahoitustuotot ja kulut 0 0 0 0 0 0 0 0 94 054 94 054-40 054 54 000 VUOSIKATE 0-15 150-2 055 229-63 821-16 116 434-6 264 533-237 492-167 351 25 555 068 635 058 182 592 817 650 Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ 0 0-16 093 0-300 -61 604 0-900 204 0-978 201-164 305-1 142 506 0-15 150-2 071 322-63 821-16 116 734-6 326 137-237 492-1 067 555 25 555 068-343 143 18 287-324 856
Joroisten kunta TALOUSARVIO 2010 11 Käyttötalousosa Vaali- ja tarkastustoiminta Vaalitoiminta Sisältää keskusvaalilautakunnan, äänestysalueiden vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan menot. Vuonna 2010 ei järjestetä vaaleja. Seuraavat vaalit ovat eduskuntavaalit vuonna 2011. Vastuuhenkilö: kunnansihteeri Tarkastustoiminta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella kunnanvaltuuston päätettävät kunnan hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat sekä arvioida toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilintarkastus kilpailutettiin vuonna 2009 ja tehtävässä jatkaa Kuntatarkastajien Clavis Oy. Vastuuhenkilö: Kunnansihteeri Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Tarkastustoimi Toimintakulut -7 291-15 190-15 150 Tilikauden yli/alijäämä -7 291-15 190-15 150 Kunnan johto kunnanvaltuusto ja -hallitus Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio sekä koko joroislainen yhteisö toimimaan siten, että kunnan visio, toiminta-ajatus, asetetut strategiat, valitut päämäärät sekä valtuustotason tavoitteet kullekin vuodelle toteutuvat. Talousarvioon on laadittu merkittävä osa palvelualueista ja niiden tulosyksiköistä tuotteistuksen periaatteella. Palveluiden tilaajina toimivat kunnanvaltuusto ja hallitus. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Kunnanvaltuusto ja -hallitus Toimintatuotot 3 580 Toimintakulut -162 321-207 780-227 050 Toimintakate/jäämä -158 741-207 780-227 050 Tilikauden yli/alijäämä -158 741-207 780-227 050
12 TALOUSARVIO 2010 Joroisten kunta Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa ylintä päätösvaltaa. Talousarviossa ja suunnitelmassa valtuusto hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalousosassa valtuusto päättää strategiasta ja hyväksyy toimielimille annettavat määrärahat palvelujen järjestämiseksi. Samalla valtuusto antaa tavoitteet ja mittarit, joilla palveluille asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan. Valtuusto antaa myös liikelaitoksille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kunnan talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa sekä antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallituksen alaisena toimivat elinkeinojaosto, henkilöstöjaosto ja energialaitoksen johtokunta. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto Toimintakulut -29 441-27 780-33 700 Tilikauden yli/alijäämä -29 441-27 780-33 700 Kunnanhallitus Toimintatuotot 3 581 Toimintakulut -142 444-180 000-193 350 Tilikauden yli/alijäämä -138 863-180 000-193 350