JHL:n näkemyksiä turvallisuussektorista

1 (8) 4.12.2014 JHL:n näkemyksiä turvallisuussektorista JHL:n tai JHL:n jäsenliittojen jäseniä työskentelee turvallisuussektorilla: hätäkeskuksissa, pelastustoimessa, rajavartiolaitoksessa, puolustusvoimissa, tullissa, rikosseuraamuslaitoksessa ja poliisissa. Yleistä Aiemmat säästöpäätökset Uudet säästöpäätökset Kevään 2014 kehysriihessä sovittiin jo aiemmin päätettyjen tuottavuusohjelman perusteella suoraan henkilötyövuosiin kohdistuvien säästöpäätösten lisäksi valtion palkkaliukuman rajoittamisesta 0,44 %:a ja toimintamenojen tuottavuuden kasvua vastaavasta vuosittaisesta 0,5 %:n säästöstä. Palkkaliukumasäästöä on perusteltu sillä, että valtion palkat olisivat nousseet muita palkkoja nopeammin viime vuosina ja että palkkaliukuma pitäisi tästä syystä rajoittaa yleiselle työmarkkinatasolle. Palkkojen nousu ei kuitenkaan ole todellinen, sillä palkkaliukuma on muodostunut siitä syystä, että valtiolta on kadonnut suuri määrä pienipalkkaisia töitä. Virastojen budjetteihin on tehty vain sopimusten mukaiset korotukset henkilöstömenojen osalta, jolloin todellisuudessa palkkaliukuman rajoittamispäätös tarkoittaa suoraa budjettileikkausta. Valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistettava 0,5 %:n tuottavuuden kasvua vastaava vuosittainen määrärahasäästö toteutetaan sekin mekaanisena leikkauksena, jolloin se ei ole valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman tai aidon tuottavuuden lisäämisen kannalta relevatti. Suora budjettileikkaus tarkoittaa väistämättä henkilöstömenoista leikkaamista, sillä keskimäärin 80 %:a virastojen toimintamenoista on henkilöstömenoja. Edellä mainittujen säästöjen aiheuttama yhteenlaskettu määrä leikkaa virastojen toimintamenoja niin paljon, että se vaikuttaa merkittävästi virastoissa toiminnan tuloksellisuuteen, vaikuttavuuteen ja henkilöstömäärään. Ensimmäiset näistä leikkauksista juontuvat irtisanomisiin tähtäävät yt-neuvottelut aloitettiin kesäkuussa. Valtion henkilöstötyövuodet ovat vähentyneet vuodesta 2005 vuoteen 2012 lähes 9000:lla, mikä vastaa n.10 %:a henkilöstömäärästä. Määrässä ei ole huomioitu yliopistouudistusta. Edellisten leikkausten lisäksi vuoden 2015 budjetissa asetettiin turvallisuussektorille myös uusia säästöjä, jotka on eritelty tässä asiakirjassa hallinnonalakohtaisissa huomioissa. JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Sörnäisten rantatie (Sörnäs strandväg) 23, 00500 Helsinki, PL/Pb 101, 00531 Helsinki JHL Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena Puh/Tfn 010 770 31, Telefax 010 7703 330 www.jhl.fi v1.0

2 (8) JHL:n näkemykset leikkausten vaikutuksista JHL vaatii JHL on erityisen huolissaan nyt tehtävien leikkausten vaikutuksista kansalaisten turvallisuuteen sekä turvallisuussektorilla työskentelevien henkilöiden henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen. Hyvinvointivaltion olemassaolo perustuu palveluiden tasavertaiseen saatavuuteen sekä niiden korkeatasoiseen laatuun. Oikeusvaltion olemassaolo täyttyy vain, jos ja kun kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti lain edessä, rikoksista seuraa rangaistus, kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja turvallisuus pystytään takaamaan. Taloustilanne ja mekaanisesti asetetut määrärahavähennykset eivät saa määrittää palveluiden ja turvallisuuden tasoa, vaan kansalaisten on voitava luottaa järjestelmään myös huonoina aikoina. Nyt esitetyt leikkaukset ovat tulossa edellisten, jo tehtyjen ja päällä olevien leikkausten päälle, eikä toimintamenoista pystytä enää säästämään. Tämä tarkoittaa, että henkilöstöä on mahdollisesti irtisanottava myös operatiiviselta puolelta, eikä kaikkia tehtäviä pystytä enää hoitamaan tavoiteajassa tai ollenkaan. Suomi on eri vertailujen mukaan säilynyt kilpailukykyisimpien maiden joukossa. Eräinä kilpailukyvyn mittareina on käytetty sosiaalista yhtenäisyyttä ja suvaitsevaisuutta yhteiskunnassa. Kriteerit on helppo johtaa turvallisuudesta ja kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta. Yritykset katsovat, että Suomi on maa, johon kannattaa vakautensa vuoksi investoida. Turvallisuuden heikentyessä myös investointihalukkuuden voidaan arvioida heikkenevän. Palveluiden ja turvallisuuden rapauttaminen tulee todennäköisesti lisäämään myös yksityisten turvallisuuspalveluiden käyttäjien määrää. Heikentynyt usko julkiseen sektoriin heijastuu nopeasti yleiseen veronmaksumoraaliin ja haluun maksaa veroja. Tämä rapauttaa puolestaan veropohjaa, jonka vuoksi joudutaan helposti leikkauskierteeseen. Erityisen haavoittuvia ovat hätäkeskuslaitoksen, pelastustoimen, poliisin, rajavartiolaitoksen, tullin ja rikosseuraamuslaitoksen toiminnot. Kyseisillä viranomaisilla on keskeinen tehtävä rikosten torjunnassa, ihmisten pelastamisessa ja turvallisuuden sekä turvallisuuden tunteen ja oikeusvaltion ylläpitämisessä. Edellä mainittujen toimintojen rapautuminen merkitsisi vakavaa uhkaa yhteiskunnan koheesiolle. Sisäisen turvallisuuden parlamentaarisen työryhmän työssä on huomioitava kaikki turvallisuusviranomaiset ja niiden resurssit. Turvallisuusalat tulee jättää mekaanisten budjettileikkausten ulkopuolelle ja mahdollisia säätöjä tulee tarkastella asiakohtaisesti ja hyvin kriittisesti. Virastojen toimintoja on vahvistettava niiltä osin, kuin se on kansalaisten turvallisuuden ja yritysten investointihalujen vuoksi välttämätöntä.

3 (8) Hallinnonalakohtaiset huomiot SM:n hallinnonala Hallinnonalalle on asetettu erilaisia säästö- ja sopeuttamiseen tähtääviä tavoitteita. Eduskunnalle tulee valmistella vuoden 2017 loppuun mennessä kokonaisvaltainen ja seikkaperäinen selonteko sisäisen turvallisuuden tilasta, sisäisen turvallisuuden viranomaisten ja muiden toimijoiden toiminnan tuloksellisuudesta, toimintojen kehittämistarpeista ja haasteista sekä eri tehtävien edellyttämistä pidemmän tähtäimen taloudellisista voimavaroista ja muista resurssitarpeista. Lisäksi eduskuntaan tulee käsiteltäväksi keväällä 2015 sisäisen turvallisuuden parlamentaarisen työryhmän selvitys viranomaistoiminnoista ja niiden resursseista. Säästöjä on kehotettu etsimään kaikkialta, erityisesti hallinnosta, turvallisuuspalveluja karsimalla, ei-kriittisistä ICT- ja muista kehittämishankkeista, sekä kaikista muista eikriittisistä pysyvistä menokohteista. JHL vaatii, että selvityksissä otetaan huomioon hyvinvointivaltion palvelujen taso ja laatu sekä oikeusvaltion periaatteiden toteutuminen kansalaisten turvallisuuden, turvallisuuden tunteen sekä oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Päättäjien on kannettava vastuu edellä mainittujen toteutumisesta. Säästöjä etsiessä on otettava huomioon henkilöstön jaksaminen. Organisaation ja hallinnon kehittäminen ja karsiminen eivät saa johtaa työhyvinvoinnin rapautumiseen. Hätäkeskus Hätäkeskuslaitokselle on esitetty yhteensä 12,72 miljoonan euron säästöjä vuodeksi 2015. Henkilöstömäärän vähennystavoite on n. 40, mikä vastaa n. 30 htv:tä. Hätäkeskusuudistus aiotaan viedä loppuun. Hätäkeskuslaitoksen sairauspoissaolot ylittävät reilusti valtion keskiarvon (toteutunut vuonna 2013 16,5 tpv/htv) mikä on erittäin huolestuttavaa. Hätäkeskuksissa on käyty lukuisia keskusten määrän vähentämiseen ja sen ohella henkilöstön vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluja viimeisen kolmen vuoden aikana ja organisaatiota on täten kevennetty merkittävästi. Hätäkeskusten määrä on vähennetty 15 keskuksesta kuuteen ja htv-määrä on supistunut kolmen vuoden aikana n. 100:lla. Hätäkeskuslaitoksen toimintaedellytyksistä riippuu paljon se, miten hyvinvointivaltio kansalaisistaan huolehtii. Oikea apu on saatava perille silloin, kun sitä tarvitaan.

4 (8) Mikäli hätäkeskuksista vähennetään vielä henkilöstöä, tulee eteen tilanne, jossa palvelulupaukseen ei enää pystytä vastaamaan ja jonotusajat pitenevät. Hätäkeskuksissa pyöritetään nyt jo vuoroja ylitöinä ja ylipitkinä vuoroina. Henkilöstön jaksamiseen ei ole kiinnitetty riittävää huomiota. JHL ei näe mahdollisena vähentää hätäkeskusten henkilöstöä nykyisestä. Leikkaukset hätäkeskusten osalta on ehdottomasti otettava uuteen tarkasteluun. Uudistus tulee toteuttaa niin, ettei yksittäiselle hätäkeskukselle tai hätäkeskuksen työntekijälle tule resurssipulan vuoksi liian laajaa maantieteellistä tai väestömäärään nähden ylimitoitettua aluetta hoidettavakseen. Hätäkeskuksen henkilöstömäärä on pidettävä sellaisella tasolla, etteivät tilapäiset poissaolot ja lomakaudet rapauta toimintakykyä ja että normaali toiminta pyörii ilman ylitöitä ja kohtuuttomia työaikajoustoja. Kansalaisten arjen turvallisuus on taattava taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Poliisihallinto Poliisihallinnon rakenneuudistusta jatketaan. Poliisitoimen osalta tavoitteena on, että poliisien määrä vähennetään 7000 henkeen vuoteen 2018 mennessä. Tämä tarkoittaa 500 poliisin vähentämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa poliisin toiminnan tason heikentymistä tietyiltä osilta, ja sen hyväksymistä. Tavoite edellyttää lisäksi tärkeän PORA III kehittämishankkeen tavoitteiden mahdollista hylkäämistä. Ohjeeksi on annettu, että kehittämishankkeet arvioidaan kriittisesti ja eivälttämättömät hankkeet laitetaan jäihin. Lisäksi tulee etsiä kaikki mahdolliset säästökohteet ja toimenpiteet. Itä-liikkuvuuden kasvun aiheuttamat toimenpiteet tulee kuitenkin huomioida. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista Lakihanke yksityisistä turvallisuuspalveluista etenee tällä hetkellä toisessa vaiheessa. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on yksityisiä turvallisuuspalveluita koskevan sääntelyn selkiyttäminen keskittämällä vartijoita, järjestyksenvalvojia ja turvasuojaajia koskeva lainsäädäntö yhteen lakiin. Laki korvaisi nykyisen yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain. Perustuslain 124 :ssä kielletään merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien antaminen muulle kuin viranomaiselle. Merkittävänä julkisen vallan käyttämisenä on pidettävä esimerkiksi itsenäiseen harkintaan perustuvaa oikeutta käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin Selvänä on pidetty, että perustuslaki estää varsinaisen poliisitoiminnan yksityistämisen. Poliisitoiminnan ja yksityisen turvallisuuspalvelun erona on pidetty tehtävien roolia ensisijaisena ja avustavana. Yleinen järjestyksenvalvonta on katsottu olevan poliisin

5 (8) tehtävä ja voimassa olevassa laissa onkin ollut pykälä, joka kieltää yksityistä vartioimisliikettä ottamasta vastaan toimeksiantoa, joka sisältää sitoumuksen ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Säännöstä ei enää ehdoteta uuteen lakiin. Perustuslakivaliokunta katsoi nykyistä lakia arvioidessaan, että em. säännös vahvistaa sitä vaatimusta, että vartioimistoiminta ei ole päällekkäistä poliisin hoidettavana olevan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistehtävän kanssa ja pitää tällaista säännöstä edelleen perusteltuna. JHL vaatii, että säilöön otettujen henkilöiden vartiointi hoidetaan jatkossakin poliisin tai muun viranomaisen taholta, sillä säilöönotto edustaa vankasti perustuslain 124 :n tarkoittamaa viranomaistehtävää, jossa käytetään julkista valtaa. Yksityisen turvallisuuspalvelualan yrityksen ei voida olettaa pystyvän täyttämään kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun, oikeusturvan tai hyvän hallintotavan vaatimuksia. Yksityisten turvallisuuspalvelujen roolin kasvattaminen voi helposti heikentää kansalaisten yhdenvertaista kohtelua ja turvallisuutta yhteiskunnassa. Alueiden eriarvoistuessa syntyy riski mellakoille, joita olemme tottuneet näkemään tähän asti muissa maissa. JHL on huolissaan harventuvasta poliisin palveluverkosta, laajenevista toiminta-alueista, yksittäisen poliisin tai poliisipartioiden tehtävien liian suuresta määrästä sekä poliisin yleisen näkyvyyden katoamisesta etenkin harvaan asutuilla alueilla. Poliisihallinnon rakenneuudistus PORA III: n vaikutukset realisoituvat viiveellä. Vaikutusten tuomat säästöt pitäisi malttaa arvioida ennen uusia säästöpäätöksiä. Julkista vallankäyttöä sisältävät tehtävät tulee säilyttää jatkossakin viranomaistoimintana. Esimerkiksi säilöönottotehtäviä ei voida antaa yksityisen sektorin hoidettavaksi ilman, että kansalaisten perusoikeudet kiinniottotilanteissa vaarantuvat. Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksella on käynnissä noin 28 milj. euron sopeuttamisohjelma hallitusohjelman leikkausten ja kustannusten nousun hallitsemiseksi. Henkilöstöä vähennetään pysyvästi 300 htv:tta luonnollista poistumaa hyödyntäen. Rajavartiolaitokselle on esitetty vuodelle 2015 yhteensä 1,75 miljoonan euron leikkausta, joka vastaa esimerkiksi koko henkilöstön lomauttamista 6 päiväksi. Jo käynnissä olevan sopeuttamisohjelman toimeenpano on Rajavartiolaitokselle suuri haaste. Henkilöstön lomauttaminen heikentäisi Rajavartiolaitoksen kykyä huolehtia rajaturvallisuudesta, merellisistä turvallisuustehtävistä ja sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista.

6 (8) Itärajalla vähennettäisiin partiointia, mikä heikentäisi kykyä havaita ja puuttua luvattomiin rajanylityksiin sekä valvoa Suomen alueellista koskemattomuutta. Rajatarkastusten sujuvuus heikkenisi rajanylityspaikoilla, jos esimerkiksi elintarvikkeiden matkustajavienti Venäjälle lisäisi rajaliikennettä nopeasti. Merellisten yksiköiden vasteaikojen kasvu voi johtaa viivästyksiin meripelastuksessa ja merellisten ympäristövahinkojen hallinnassa. Kouluttajien lomautus heikentäisi puolestaan asevelvollisten koulutustuloksia. Kyky tuottaa Harva -alueiden turvallisuuspalveluja Pohjanlahdella, Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa heikkenisi, kun partiota olisi käytettävissä entistä vähemmän. Turvallisuusviranomaisten valmius huolehtia valtion ja väestön turvallisuudesta on pidettävä hyvänä tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perusteellisesti ja vaikutusten ennakointi on vielä mahdotonta. Budjettia tulisi tarkastella rajavartiolaitoksen osalta sekä rajaturvallisuuden, että toimivan rajanylitysliikenteen kautta. VM:n hallinnonala Tulli Tullille on esitetty yhteensä 3,01 miljoonan euron leikkauksia. Tullilla on merkittävä rooli rikosten torjunnassa ja oma roolinsa rajavalvonnassa. Lisäksi Tulli valvoo lukuisia EU:n kautta tulevia säädöksiä ja vastaa esimerkiksi myytävien tuotteiden alkuperän valvonnasta. Tullille on osoitettu lisämäärärahaa mm. harmaan talouden kitkemiselle, mutta esitetyt säästötavoitteet ylittävät moninkertaisesti myönnetyn lisämäärärahan. Tullin toimipisteistä kuusi on suunniteltu lakkautettavan ja osan toimipisteiden aukioloaikoja supistetaan. Toimilla on merkittäviä seurauksia paitsi kansalaisten palvelujen toimivuuden, myös järjestelmän uskottavuuden kannalta. Tulli ja rajavartiolaitos ovat pitkään kehittäneet yhteisiä toimintatapoja ja toiminnalle on löydetty sitä kautta tuottavuutta sekä tehokkuutta ja uskottavuutta. JHL vaatii, että tullille ja rajavartiolaitokselle annetaan työrauha yhteisen toiminnan kehittämisen suhteen. Tullin toimintaa tulee tarkastella laajasti sekä ihmisten, että turvallisten ja alkuperältään tunnistettavien tavaroiden näkökulmasta.

7 (8) OM:n hallinnonala Hallinnonalalta on vähennetty vuodesta 2005 alkaen yhteensä 436 htv:tä. Vuoteen 2016 mennessä on meneillään olevan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaan vähennettävä vielä 100 htv:tä lisää. Virasto on arvioinut vähennyksillä olevan radikaaleja seurauksia tehtävien hoitamiseen. Lisäsäästöt ajavat hallinnonalan taloudellisen tilanteen erittäin kireäksi. Vuonna 2012 päätettiin 8 miljoonan euron lisäsäästöistä, jotka näkyvät vuodesta 2015 lähtien. Vuoden 2015 lisäsäästöt, yhteensä lähes 15 miljoonaa euroa vastaavat kokonaisuudessaan ennen ylimääräisen leikkauspäätöksen vaikutusten arviointia jo 260 htv:n palkkausmenoja. Oikeusvaltion nykytila ei kestä esitettyjä säästöjä. Esitetyillä leikkauksilla on arvioitu olevan vakavia seurauksia etenkin tuomioistuinten, ulosoton ja rikosseuraamuslaitoksen toimintaan. Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitokselle on esitetty yhteensä 4,24 miljoonan euron leikkausta vuodeksi 2015. Htv-määrän on arvioitu laskevan n. 60:lla vuoden 2013 tasoon verrattuna. Mikäli esitetyt leikkaukset toteutetaan, se tarkoittaa merkittävää heikennystä rikosseuraamusten täytäntöönpanossa. Viraston arvioiden mukaan leikattava summa vastaa esimerkiksi Pyhäselän suljetun vankilan vuokra-, toiminta- ja henkilöstömenoja. Vankilaverkostoa on luvattu olla karsimatta, mutta säästöjen löytäminen muulla tavoin näyttää mahdottomalta. Rikosseuraamuslaitoksen sairauspoissaolot ovat pysytelleet valtion keskiarvoa korkeammalla (vuonna 2013 toteutunut 14,0). Nyt esitetyillä leikkauksilla voidaan arvioida olevan vakavia seurauksia henkilöstön jaksamiselle. Rikosseuraamuslaitoksessa on ajalla 13.1 29.6.2014 tehty yhteensä 50483 ylityö- ja 7609 lisätyötuntia. Vuositasolla tuntimäärät vastaavat n. 40 htv:tta. Vuonna 2013 lisä- ja ylitöitä maksettiin tilinpäätöstietojen mukaan 1 834 842 edestä. Tuntuvista ylityömääristä huolimatta Rikosseuraamuslaitos ei pysty huolehtimaan kaikista sille asetetuista velvoitteista. Myös henkilökunnan työturvallisuus on ajoittain vaarassa henkilöstöleikkauksista johtuen. Viraston tilinpäätöskertomuksen mukaan uusintarikollisuuden vähentämiseen ja rangaistusten vaikuttavuuteen liittyviä ohjelmia ja rangaistusajan suunnitelmien mukaista toimintaa ei aina kyetä järjestämään vangin tarpeiden mukaisesti ja vankien vapaa-ajan toimintaa on jouduttu karsimaan. Virasto on arvioinut, että riskinä on se, että henkilöstövähennykset vaarantavat myös työturvallisuutta, mm. vankikuljetuksia joudutaan usein tekemään yhden vartijan voimin tai vastaavasti vanginkuljetustehtävien sujumista joudutaan varmistamaan ottamalla osastoilta vartijoita, jolloin osastot toimivat vajaamiehityksellä Onko yhteiskunta valmis tekemään kriminaalipolitiikkaa säästöjen asettamien reunaehtojen mukaan? Mikäli vankilaverkostoa karsitaan, on vankeja säästösyistä

8 (8) siirrettävä enemmän vapaudessa toimeenpantaviin avoseuraamuksiin, joiden valvominen vähennetyin resurssein on epävarmaa. Lisäksi rikoksia jää ratkaisematta ja rikollisia sitäkin kautta rankaisematta, millä on suoria vaikutuksia oikeusvaltion olemassa olon perusteiden vaurioitumiseen. Budjettiesityksen yhteydessäkin on todettu, että toiminnan nykytilan ylläpitäminen hankaloituu. JHL vaatii rikosseuraamuslaitokselle esitettyjen lisäsäästöjen perumista ja jo asetettujen säästötavoitteiden uudelleen arviointia. Lisätiedot: JHL: puheenjohtaja Jarkko Eloranta, 0400 912 399 neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch, 040 7289 046 sopimustoimitsija Sami Matikainen, 0400 885 016 sopimustoimitsija Jorma Viiala, 040 3101 215 sopimustoimitsija Mikko Siljander, 050 4619 308 suunnittelija Minna Salminen, 050 445 5350 YHTEISÖJÄSENLIITOT: Tulliliiton puheenjohtaja Markku Kosonen, 0403322 276 Rajaturvallisuusunionin puheenjohtaja Erkki Hirvonsalo, 040 7521 389 Vankilavirkailijain liiton puheenjohtaja Jari Tuomela, 050 3583 009