Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Samankaltaiset tiedostot
Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Kylvöalaennuste Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. SFS-ISO sertifioitu

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

KYLVÖAIKOMUKSET Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

VYR kylvöalaennuste 2016

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

KYLVÖAIKOMUKSET Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Sertifioidun siemenen käyttö

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Arvio vuoden 2014 viljasadosta ja sen käytöstä. Selvityksen tulokset uutisjutut

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

TYÖVOIMA Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Viljakaupan näkymät Euroopassa Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Kuluttajabarometri: taulukot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Kevät Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät

Petri Lintukangas Markkinariskien hallinta-hanke

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Varsinais-Suomen ruokaketju

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna Nimellisesti kantohinnat

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere Tarmo Kajander

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Kuluttajabarometri: taulukot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

Maatalouslaskenta 2010

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kuva: Matti Teittinen

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Raision sopimusviljely

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Tavoitteena innostaa uusia viljelijöitä aloittamaan siementuotanto ja motivoida nykyisiä jatkamaan.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Pankkibarometri III/

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljatutkimus 10/2007

Isännöinnin laatu 2015

Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys Csaba Jansik

Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä

VILJAVUOSI Julkaisupäivämäärä

Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

PANKKIBAROMETRI II /

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Miten homemyrkkyjä hallitaan viljaketjussa? Stina Hakulin

Pankkibarometri 3/

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Maatilojen Kehitysnäkymät tutkimuksen tavoite

Transkriptio:

Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS Gallup Oy:n lupaa.

Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Elintarviketieto Oy:llä teettämille tutkimuksille Tässä raportissa ennustetaan viljojen ja öljykasvien kylvöpinta-aloja Suomen eri alueilla keväällä 2009. Ennusteen aineistona on käytetty helmi- maaliskuussa tehtyä kyselyä jossa haastateltiin yhteensä 551 viljelijää. Kylvöpinta-alaennuste kuvaa näin ollen kyselyajankohtana, alkuvuodesta 2009, vallinneita kylvöaikomuksia. Tuloksia tulkittaessa ja verrattaessa niitä myöhemmin toteutuneisiin kylvöaloihin on otettava huomioon kylvösuunnitelmien muutokset kyselyajankohdan ja kylvöajankohdan välissä. Kyselyaineiston perusteella on määritelty muutosprosentti suhteessa vuoden 2008 kylvöalaan. Muutosprosentin avulla on laskettu hehtaarimääräiset pintaalaennusteet vuodelle 2009. Vuoden 2008 pinta-aloina on käytetty TIKEn joulukuussa 2008 julkaisemia tilastoja.

Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Tutkimusmenetelmä: informoitu puhelinhaastattelu sekä nettikysely DataLaarimaatilapaneelin tiloille Kyselyajankohta: 25.2.-9.3.2009 DataLaari on suomalaisia yli 5 peltohehtaarin tiloja edustava maatilapaneeli Vastaajanäyte on tulosten analysointivaiheessa oikaistu painokertoimilla siten, että se vastaa koko maan tilarakennetta peltoalan sekä tuotantosuunnan mukaan Tulokset ovat vertailukelpoisia edellisten vuosien tutkimuksiin Kyseessä oli viime vuoden tapaan erillistutkimus, haastatteluja tehtiin puhelimitse 368 kpl ja internetin kautta vastauksia kertyi 183 kpl Tulokset raportoidaan koko maan tasolla sekä suuntaa-antavasti viideltä suuralueelta

Kylvöpinta-alaennuste 13.3.2009 Tutkimuksessa käytetty aluejako Työvoima- ja elinkeinokeskukset 1 Uudenmaan 2 Varsinais-Suomen 3 Satakunnan 4 Hämeen 5 Pirkanmaan 6 Kaakkois-Suomen 7 Etelä-Savon 8 Pohjois-Savon 9 Pohjois-Karjalan 10 Keski-Suomen 11 Etelä-Pohjanmaan 12 Pohjanmaan 13 Pohjois-Pohjanmaan 14 Kainuun 15 Lapin Pohjanmaa Pohjois-Suomi 12 11 10 15 13 8 14 9 Itä-Suomi 3 5 7 Lounais-Suomi 2 1 4 6 Etelä-Suomi

TUTKIMUKSEN TULOKSET

Kylvöaikomusten mukaiset ennusteet vuoden 2009 viljelyaloiksi Ruisala pienenee edelleen viime vuodesta. TIKEn syksyllä tekemän kyselyn mukaan syksyllä kylvetty ruisala on noin 14 tuhatta hehtaaria. Kevätrukiin kylvöala on arvioitu mukaan kokonaisalaan, joten ruisala on ennusteessa hieman syysrukiin kylvöalaa suurempi. Syysvehnäala jäi TIKEn syksyn tietojen mukaan vain noin 16 tuhanteen hehtaariin, laskua edellisvuoteen verrattuna on jopa 29 %. Kevätvehnäala jatkaa kasvuaan aikomusten mukaan 6 %, vajaaseen 206 tuhanteen hehtaariin. Syysvehnän kylvöala jäi viime vuonna pieneksi ja tämä kasvattaa osaltaan kevätvehnäalaa. Myllylaatuisesta vehnästä on viime syksyn jälkeen saanut muita viljoja selkeästi parempaa hintaa, ja tämä kannustaa viljelijöitä vehnäalan lisäämiseen. Kokonaisuudessaan vehnäala kasvaisi aikomusten toteutuessa vajaat 2 %, noin 222 tuhanteen hehtaariin Kesantona, luonnonhoitopeltona, viherlannoituksena tms. oleva peltoala tullee kasvamaan 15-20 tuhatta hehtaaria. Myös energiakasvien sekä seosviljan viljelyalat tulevat todennäköisesti kasvamaan muutamalla tuhannella hehtaarilla

Kylvöaikomusten mukaiset ennusteet vuoden 2009 viljelyaloiksi Ohran viljelyala pienenee aikomusten mukaan noin 3,5 %, reiluun 591 tuhanteen hehtaariin. Kiinnostus rehuohran viljelyyn on vähentynyt jonkin verran. Mallasohra sen sijaan kiinnosta edelleen ja aikomusten mukaan mallasohran viljelyala pysyy suunnilleen viime vuoden tasolla, saattaa jopa aavistuksen kasvaa. Kauran viljelyala olisi aikomusten mukaan vähenemässä noin 5 % hieman reiluun 355 tuhanteen hehtaariin. Viime kesänä viljelyyn otettuja kesantopeltoja palautuu varmasti nyt kaura-alasta takaisin kesannoksi, luonnonhoitopelloksi tms. Rehuviljojen osalta tulee muistaa että ennusteen luvut sisältävät myös tuoreena korjattavan viljan kylvöalat niin viime vuoden lukujen kuin ennustelukujenkin osalta. Viime vuonna eri tavoin tuoreena korjattu vilja-ala oli TIKEN arvion mukaan 56 400 hehtaaria, jossa oli nousua edellisestä vuodesta yli kolmannes. TIKEn tilastoinnissa ei eritellä eri viljalajeja tuoreena korjattua alaa arvioitaessa. Rypsin ja rapsin kylvöala kasvaisi aikomusten mukaan noin 11 % reiluun 71 tuhanteen hehtaariin. Näin ollen öljykasvien osalta viljelyalan lasku taittuisi ja palattaisiin vuosituhannen alkupuolella yleiseen 70-80 tuhannen hehtaarin viljelyalaan.

Toteutuneet pellonkäytön pinta-alat 2008 ja ennuste 2009 Rehuohra 449,9 427,4 muutos- % - 5 % Kaura 372,7 355,3-5 % Kevätvehnä Mallasohra 196,7 205,8 162,8 163,5 + 6 % + 0,5 % Rypsi & Rapsi 64,5 71,8 2008 + 11 % Ruis 23,8 20,2 2009e - 15 % Syysvehnä 22 16-29 % 0 100 200 300 400 500 1000 ha 2008 tiedot ovat peräisin TIKEn pellonkäyttötilastosta, joten esim. ohran, kauran ja vehnän luvuissa on mukana myös tuoreena korjatut hehtaarit. Myös ennustelukuihin on laskettu mukaan tuoreena korjattava osuus viljanviljelyalasta. Vuonna 2008 tuo ala oli 56 400 ha, ja vuonna 2007 yhteensä 39 800 ha

Toteutunut kylvöpinta-ala 2008 ja ennuste 2009 -ohra Etelä-Suomi 142,1 140,5 Lounais- Suomi 180,2 174,5 Itä-Suomi 71,7 69,2 2008 2009e Pohjanmaa 146,3 138,6 Pohjois-Suomi 71,7 68,2 KOKO MAA 612,2 591,0 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 1000 ha

Toteutunut kylvöpinta-ala 2008 ja ennuste 2009 -kaura Etelä-Suomi 86,0 82,4 Lounais- Suomi Itä-Suomi 57,8 55,4 113,3 108,5 2008 2009e Pohjanmaa 80,9 77,5 Pohjois-Suomi 32,9 31,5 KOKO MAA 370,9 355,3 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 1000 ha

Toteutunut kylvöpinta-ala 2008 ja ennuste 2009 -vehnä Etelä-Suomi 87,3 91,6 Lounais- Suomi 95,9 94,2 2008 2009e Muu maa 34,2 36,0 KOKO MAA 217,3 221,8 0,0 100,0 200,0 300,0 1000 ha

Sertifioidun siemenen käyttöaikomukset Sertifioidun siemenen osuus, käyttöaikomus 2007 Sertifioidun siemenen osuus, käyttöaikomus 2008 Sertifioidun siemenen osuus, käyttöaikomus 2009 Rypsi ja Rapsi 98 98 95 Rehuohra 47 49 50 Kaura 43 43 44 Mallasohra 22 30 41 Ruis 37 38 53 Leipävehnä 23 36 33 Rehuvehnä 23 35 39 0 20 40 60 80 100 120 % kasvin kylvöalasta

% ei-sertifioitua siementä kylvävistä Mitä toimenpiteitä olette suorittaneet ei-sertifioidulle siemenelle? 100 90 80 70 60 50 80 62 71 70 60 75 60 58 89 67 78 62 82 68 60 92 67 40 30 37 40 45 41 35 20 10 25 25 0 Ruis Rehuvehnä Leipävehnä Mallasohra Rehuohra Kaura Kaikki Peitattu Itävyys ja tsp mitattu Lajiteltu

Tärkeimmät kylvöpäätöksiin vaikuttavat tekijät Kyselyssä tiedusteltiin myös viljelijöiden kylvöpäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Viljelijöitä pyydettiin mainitsemaan kolme kylvöpäätöksiin eniten vaikuttavaa tekijää. Viljelykierron mainitsi vaikuttavaksi tekijäksi yli kaksi viidesosaa (42 %) vastaajista. Vähiten vaikuttava tekijä listassa oli jäljellä olevat varastot. Alla olevassa taulukossa on esitetty tulokset myös tuotantosuunnan mukaan jaoteltuna. Mitkä tekijät vaikuttavat eniten päättäessänne siitä, mitä kasveja kylvätte Eläinten rehuntarpeet Viljelykierto ato, edellisvuoden viljamarkkinat Perinteet, tavat, tottumukset Maan rakenne jankohdan viljamarkkinanäkymät Viljelytekniikka Muu, mikä? Tukipolitiikka Jäljellä olevat varastot Kaikki Nautakarjatalous Muu kotieläintalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Muu tuotanto 51% 87% 84% 11% 6% 34% 39% 37% 41% 40% 31% 27% 21% 11% 10% 40% 58% 6% 21% 13% 11% 31% 37% 12% 15% 8% 11% 23% 14% 13% 15% 7% 13% 28% 30% 3% 12% 9% 16% 14% 34% % 10% 8% % 10% 18% 18% 10% 4% 14% 11% 25% 14% 6% 7% 12% 7% % %

Tärkeimmät kylvöpäätöksiin vaikuttavat tekijät Mitkä tekijät vaikuttavat eniten päättäessänne mitä kasveja kylvätte? vastaajilla mahdollisuus nimetä enintään kolme tekijää Viljelykierto Edellisvuoden sato, edellisvuoden viljamarkkinat Perinteet, tavat, tottumukset 21 21 31 40 39 40 Ajankohdan viljamarkkinanäkymät Maan rakenne Viljelytekniikka 15 15 14 12 23 28 Viljatilat Kaikki Tukipolitiikka 11 10 Eläinten rehuntarpeet 11 51 Muu, mikä? 10 10 Jäljellä olevat varastot 7 6 % 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Varastossa olevan sadon käyttöaikomukset Ohra (n=257) 13 18 57 22 3 Kaura (n=190) 11 26 51 22 3 Vehnä (n=94) 23 31 44 10 5 Ruis (n=23) 51 37 13 Rypsi ja rapsi (n=29) 49 41 11 % 20% 40% 60% 80% 100% 120% % vastanneista viljelijöistä Myyn teollisuuteen Myyn kauppaan Käytän itse Myyn toiselle tilalle En aio myydä ennen seuraavaa sadonkorjuuta

Kiinnostus kiinteähintaisiin viljelysopimuksiin Aiotteko sitoa tulevan satokauden 2008 viljasatoa kiinteähintaisiin sopimuksiin jo ennen sadonkorjuuta? Kyllä En En osaa sanoa Kaikki 2 85 12 Viljatilat 3 81 16 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ostolannoitteen käytön muutosaikomukset Ostolannoitten käyttö vuonna 2009 verrattuna edelliseen vuoteen - vertailu syksyn tuloksiin Lisää käyttöä Käyttö ennallaan Käyttö vähenee Eos. syksyn 2008 satokysely (lokakuu) 4 44 50 1 kevät 2009 (helmikuu) 4 45 46 5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Aiempien vuosien kylvöalaennusteiden erot toteutuneisiin korjattuihin aloihin

Vuoden 2008 kylvöalaennuste vs. TIKEn satotilaston pinta-alat 2008 Rehuohra 426,2 422,7 Kaura 383,2 372,9 Kevätvehnä Mallasohra 188 196,7 159,7 162,8 Rypsi & Rapsi Ruis Syysvehnä 29 24 27 23 75,8 64,5 2008e 2008 0 100 200 300 400 500 1000 ha