Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Antopäivä 6.3.2013 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Antopäivä 6.3.2013 1(44) I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1. Asia Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kalliokiviaineksen louhintaa, murskausta sekä maankaatopaikkatoimintaa. 2. Luvan hakija: NCC Roads Oy Äyrite 8 C 01510 VANTAA Y-tunnus 1765515-0 3. Laitos ja sen sijainti: Tupavuoren louhinta ja murskaus; kivenlouhimo, siirrettävä kivenmurskaamo ja ylijäämämaiden vastaanotto Lappeenranta, Armilan kylä, tila Tupavuori 405-405-2-311 4. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta: 5. Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus koskee kivenlouhimoa, siirrettävää kivenmurskaamoa ja maankaatopaikkaa, jossa loppusijoitetaan puhtaita ylijäämämaita. Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 7 c kohdan kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhimo, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja 7 e kohdan perusteella: kiinteä tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, asfalttiasema tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää. Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n kohta 4) jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen laitos- tai ammattimainen käsittely ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 12 f kohdan muu kuin c-e alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen hyödyntäminen tai loppukäsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 7 a ja b sekä 13 a kohtien perusteella lupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lupahakemus on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 8.12.2011. Ympäristölupahakemuksen liitteinä ovat sijaintikartta, asemapiirros, kaivannaisjätehuoltosuunnitelma, maisemointisuunnitelma, luontoselvitys, lainhuutotodistus, kiinteistörekisteriote, rajanaapuriluettelo, yleiskuvaus toiminnasta, kopio

2(44) ympäristösertifikaatista, kopio sivusta 36 julkaisusta Suomen Ympäristö 25/2010. Hakemusta on täydennetty 21.8.2012 saapuneella lepakkoselvityksellä ja tärinäselvityksellä. 6. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset ja kaavoitustilanne 7. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Hakemuksen mukainen toiminta-alue (405-405-2-311) sijaitsee Lappeenrannan Armilan kylässä tilalla Tupavuori RN:o 2:311. Hakemusalue on UPM-Kymmene Oyj:n omistamalla tilalla. Maaaineslupahakemus on yhtä aikaa vireillä ympäristölupahakemuksen kanssa. Luvanhakijalla on valtakirjaan perustuva oikeus lupien hakemiseen. Maa-aineslupahakemuksessa alueen hallintaoikeus perustuu maa-ainesten ottosopimukseen. Hakemuksen mukainen toiminta on alueella uutta eikä sillä ole aikaisempia ympäristönsuojelulainsäädäntöön liittyviä päätöksiä. Haettu maa-ainesten ottoalue sijaitsee Etelä-Karjalan maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (merkintä MU). Aluetta ei ole merkitty maakuntakaavaan maa-ainesten ottoalueeksi. Kaavassa on osittain ottoalueella moottorikelkkareitin yhteystarve. Ottamisalue (405-405-2-311) sijoittuu noin 7 km kaakkoon Lappeenrannan keskustasta Vanhan Viipurintien varrelle. Alue rajoittuu pohjoisessa ja idässä voimajohtoihin ja turvekankaaseen sekä etelässä ja lännessä hakkuin käsiteltyihin talousmetsiin. Tupamäen luolat sijoittuvat suunnittelualueen eteläpuolelle. Toiminnanharjoittajan antaman selvityksen mukaan Tupamäen alue on selvästi varsinkin pohjoisen puoleista maastoa korkeammalle kohoava kallioalue. Alueen kaakkoispuolella on laajempi kallioalue, Karhusjärven alue, joka on kallionsuojelualue. Tupamäen kivilajina on rapakivigraniitti, eli viborgiitti. Hakemusta varten tehdyn luontoselvityksen (Ramboll) mukaan alue on kasvatusmetsää, joka ei ole soveltuvaa uhanalaisten tai suojeltujen lajien esiintymiselle, eikä alueella luontoselvityksen mukaan ole erityisiä luonnonarvoja. Hankealuetta lähinnä sijaitseva suojelukohde on noin 200 m suunnittelualueesta kaakkoon sijaitseva Karhusjärven kallionsuojelualue. Seuraavat suojelualueet ovat Hämmäauteensuon luonnonsuojelualue sekä Vanha-Mielon metsän Natura-alue, jotka sijaitsevat n. 2 km etäisyydellä hankealueesta. Tupavuoren alueella kesäkuussa 2012 tehdyt lepakkohavainnot olivat vähälukusia eivätkä osoita Tupavuorten luolien olevan lepakoiden lisääntymiseen ja levähtämiseen käyttämiä alueita. Luolien suuaukkojen pohjoispuolinen metsä on harventamatonta ja tiheää

3(44) varttunutta kasvatusmetsää, eikä se siten sovellu lepakoille saalistusalueeksi. Puusto ei ole niin vanhaa, että alueella esiintyisi lepakoille päiväpiiloiksi soveltuvia kolopuita. Kallioiden lakialueet ovat karuja ja osittain puuttomia, eivätkä tarjoa lepakoille soveliaita päiväpiiloja. Suunnitelma-alue ei ole pohjavesialuetta eikä sijaitse sellaisen vaikutusalueella. Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema on +61 ja ylin taso +62,5. Lähimpään rakennusrekisterissä olevaan asuinrakennukseen ja vapaa-ajan asuntoon on alueelta noin 1,1 km:n matka. Suunnittelualueen kaakkoispuolella Lakiamäen takana on metsästysmaja. 8. Laitoksen toiminta NCC Roads Oy hakee ympäristölupaa toistaiseksi kallion louhinnalle ja murskaukselle Lappeenrannan kaupungin Armilan kylässä sijaitsevalle tilalle Tupavuori. Murskattava määrä vuosittain on keskimäärin 150 000 t ja enintään 250 000 t. Päivittäisen työajat murskaukselle ovat ma-pe klo 7-22 ja louhinnalle ma-pe klo 8-18. Myynnin kuormaukset tapahtuvat pääosin samana aikana murskauksen kanssa. Alueelle on myös suunniteltu otettavaksi vastaan puhtaita maa-aineksia, jotka muodostuvat rakentamisen ylijäämämaista, noin 30 000 t/a. Toiminta-aikana alueelle tuotaisiin kokonaisuudessaan 300 000 t pintamaita. Toiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä keskimääräisellä tuotannolla 15 ja maksimituotannolla 25 kuormaa arkipäivisin. Maiden vastaanotto tapahtuu kiviainesmyynnin kuljetusten paluukuormina, eikä lisää liikennettä alueelle. Liikenne alueelle kulkee Vanhaa Viipurintietä, jolta edelleen metsäautotietä alueelle. Metsäautotien varrella ei ole asutusta. Alue sijaitsee yli 1 km:n etäisyydellä lähimmästä asutuksesta, lähimmät asuintalot sijaitsevat suunnitelma-alueen länsiluoteispuolella Sinkkolan kylässä. Ottaen huomioon etäisyyden lähimpään asutukseen, ei toiminnasta hakemuksen mukaan voida katsoa aiheutuvan kohtuuttomana pidettävää haittaa lähimmälle asutukselle. Suomen ympäristökeskuksen julkaiseman ohjeen Suomen Ympäristö 25/2010 mukaan murskaustoiminnasta aiheutuva melu leviää eri tilanteissa enimmillään 650 m etäisyydelle aiheuttaen 55 db:n meluvaikutuksen. Valtioneuvoston ohjeen 993/1992 mukainen melun päiväaikainen(klo 7-22) ohjearvo asutulla alueella on 55 db. Toiminnan aiheuttamaa melupäästöä on vähennetty lyhentämällä louhinnan toiminta-aikaa murskausta lyhyemmäksi, lisäksi murskauslaitos tulee sijoittumaan asutukseen nähden kalliorintauksen taakse estäen melun kulkeutumisen. Myöskään pöly- ja tärinävaikutusten ei ole todettu kulkeutuvan yli 1 km:n etäisyydelle aiheuttaen kohtuutonta haittaa.

4(44) Suunnitelma-alueella ei ole erityisiä luontoarvoja, sillä alue on intensiivisesti hoidettua talousmetsää. Alueella tehdyn luontoselvityksen mukaan Tupamäen alueella ei esiinny suojeltuja lajeja. Alueen eteläpuolella, noin 200 m etäisyydellä, sijaitsee arvokkaaksi luokiteltu laaja kallioalue, mutta Tupamäki ei kuulu arvokkaaksi luokiteltujen kallioiden alueeseen. Tupamäellä sijaitsevat luolat eivät sijaitse suunnitelma-alueella. Alueelle vastaanotetaan ainoastaan sellaisia maa-aineksia, joita voidaan pitää puhtaina. Maa-ainekset läjitetään kaivannaisjätehuoltosuunnitelmassa esitetyille kaivannaisjätteen läjitysalueille, vaikka maa-ainekset eivät kaivannaisjätedirektiivin mukaista kaivannaisjätettä olekaan. Toiminnan päätyttyä alueelle vastaanotetut pintamaat käytetään alueen maisemoinnissa levittämällä ne louhoksen pohjalle ja rintauksille. Maisemointi voidaan osittain aloittaa rintausten osalta jo toiminnan aikana sitä mukaan kuin louhinta etenee maa-ainesten ottamissuunnitelman mukaisesti. Murskauslaitos koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimesta, seulastosta sekä niitä yhdistävistä kuljettimista. Murskauslaitos on siirrettävä, eikä laitosta sijoiteta alueelle kiinteästi. Toiminnan ajankohta Toiminto Keskimääräinen toiminta-aika (h/a) Päivittäinen toimintaaika, klo Murskaaminen 900 7-22 7-22 Poraaminen 450 8-18 8-18 Rikotus 680 7-22 7-22 Räjäyttäminen 0,1 8-18 8-18 Kuormaaminen ja kuljetus 450 7-22 7-22 Viikottainen toimintaaika ma-pe (ei arkipyhinä) klo Keskimääräisellä vuosituotannolla laitos on toiminnassa noin 15 vuotta. Toimintaa on vuosittain. Murskaus- ja louhintatoimintaa harjoitetaan noin 3-4 kk vuodessa. Toimintakuukaudet vaihtelevat kiviainesten kysynnän mukaan. Raaka-aineet Raaka-aine Keskimääräinen Maksimikulu- Varastointipaik- kulutus tus vuodessa ka vuodessa Alueella tuotettava kiviaines 150 000 t 250 000 t Esitetty asemapiirroksessa Muualta tuotava 0 0 kiviaines Kevyt polttoöljy 135 Tukitoiminta-alueella

5(44) lukittavassa säiliössä Öljyt 1,5 Tukitoiminta-alueella lukittavassa kontissa Voiteluaineet 0,5 Tukitoiminta-alueella lukittavassa kontissa Vesi 10 Siirrettävässä säiliössä Räjähdysaineet: emulsiot, dynamiitti 75 Ei varastoida alueella Pölynsidonnassa käytettävä vesi otetaan alueen laskeutusaltaasta. Louhe varastoidaan penkassa rintauksen vieressä noin viikon tarve kerrallaan, tuotteiden varastokierto pyritään pitämään mahdollisimman nopeana, enintään noin vuoden mittaisena. Varastokasojen alue on esitetty liitteen asemapiirroksessa ja niiden sijoittelu torjuu tehokkaasti melun ja pölyn leviämistä alueen ulkopuolelle. Tukitoiminta-alueelle sijoittuvat pysäköinti, työkoneiden tankkaus, öljyjen ja voiteluaineiden varastointi sekä siirrettävät sosiaalitilat. Liikenne Keskimääräisen tuotannon mukaisilla myyntimäärillä liikennettä aiheutuu 15 täysperävaunullista kuormaa päivässä arkipäivisin, maksimituotantomäärällä 25 käyntiä/d. Maiden vastaanotto ei aiheuta liikenteen lisääntymistä, sillä maiden vastaanotto hoidetaan myyntikuljetusten paluukuormina. Myynnin kuljetusten lisäksi toiminnasta aiheutuu tuotantojaksojen aikana raskasta liikennettä kaluston kuljetuksesta sekä huoltoajoista noin 2 käyntiä/d tuotannon aikana. Vanha Viipurintie on päällystetty, alueelle johtava metsäautotie murskepintainen. Tarvittaessa pölyn torjunta hoidetaan metsäautotiellä kastelemalla tai suolaamalla. Laitosalueen tiet ovat työmaateitä jotka siirtyvät alueella oton edetessä ja varastoalueiden siirtyessä. Laitosalueen teitä ei päällystetä, pölyntorjunta hoidetaan tarvittaessa kastelemalla. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta Toiminnassa käytetään matalarikkipitoista kevyttä polttoöljyä. Tuotannosta syntyvää hiukkaspäästöä vähennetään pölyn osalta kastelemalla prosessia sekä käyttämällä tarvittaessa katettuja kuljettimia ja pudotuskohtien suojauksia. Poravaunu on varustettu pölynsuodattimilla, joten porauksesta ei aiheudu pölypäästöä. Tupavuoren oton ja murskauksen suunnittelussa huomiota on kiinnitetty toiminnan aiheuttamaan melupäästöön lyhentämällä louhinnan toiminta-aikaa murskauksen toiminta-aikaa lyhyemmäk-

6(44) si. Otto on myös suunniteltu siten, että louhos avautuu idän suuntaan jossa ei ole asutusta, lännen puolella murskauslaitoksen ja asutuksen väliin jäävä kalliorintaus sekä varastokasat estävät melun leviämisen lähimmän asutuksen suuntaan. Louhintaan liittyvien porausten meluvaikutusten leviämistä torjutaan pintamaavallien sijoittamisella siten, ettei melulla ole vapaata leviämissuuntaa asutusta kohti. Hankealueen ja lähimmän asutuksen välinen etäisyys on yli 1 km. Energia Hakija arvioi käytettävän energian määräksi 0,9 GWh/a. Sähkö hankitaan aggregaatista. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Laitoksella on ISO 14001 sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Jätteet Jätenimike Arvioitu määrä Käsittely- tai hyödyntämistapa (kg/a) Sekajäte 500 Jätehuoltoyritys noutaa Metalliromu 2000 Romuliike noutaa Ongelmajäte (jäteöljyt, 200 Kerätään jäteöljysäiliöön suodattimet, ras- vaiset trasselit yms.) tai ongelmajätteivaiset den keräyspisteeseen Jäteöljyt kerätään tynnyreihin, jotka jäteöljyn käsittelyyn erikoistunut yritys toimittaa ongelmajätteen käsittelylaitokselle. Muut mahdollisesti syntyvät ongelmajätteet kerätään erillisiin astioihin, jotka tyhjentää kyseisten jätteiden käsittelyyn erikoistunut yritys tai jätteet toimitetaan itse ongelmajätteen keräyspisteisiin. Ongelmajätteitä ei varastoida alueella, vaan ne kuljetetaan välittömästi loppusijoituspaikkaan. NCC Roads Oy pitää ongelmajätteiksi luokiteltavista jätteistä kirjanpitoa, josta ilmenee jätteen laatu, varastointi, kuljetus, loppuvastaanotto sekä tapahtumapäivämäärät. Kirjanpito arkistoidaan NCC Roads Oy:n ohjeiden mukaisesti vähintään kolmeksi vuodeksi. Jätteiden käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja -asetusta sekä kunnan jätehuoltomääräyksiä. Ottoalueelle tehdään jätehuoltosuunnitelma ennen toiminnan aloittamista. Mahdollisesti alueella toimivat aliurakoitsijat sekä muut toimijat velvoitetaan noudattamaan jätehuoltosuunnitelmaa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Alueella syntyy kaivannaisjätettä pintamaan poiston yhteydessä. Arvio koko alueen pintamaan määrästä on noin 50 000 m3. Lisäksi louhinta- ja murskaustoiminnassa syntyy hyvin pieni määrä kiviai-

9. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen 7(44) nesta, joka on liian pienen raekokonsa vuoksi ns. epäkuranttia kiviainesta ja siten kaivannaisjätettä. Pintamaan kenttäkerroksesta poistetaan kannot, juurakot ja muut suurikokoiset orgaanista kiinteää ainesta sisältävät kappaleet. Kappaleet varastoidaan omalle kasalle ja haketetaan käytettäväksi esimerkiksi energiantuotannossa. Poistettavat pintamaat läjitetään varastokasoille tuotantoalueen reunaosiin meluntorjunta huomioiden. Meluvalleiksi tarkoitetut läjitysalueet ovat paikallaan toiminnan päättymiseen saakka. Kaikki alueelta kuoritut pintamaat käytetään toiminnan päättyessä alueen tasaukseen, luiskien muotoiluun ja maisemointiin. Pintaosista kuorittu kenttäkerros pyritään käyttämään mahdollisimman lyhyen varastointiajan jälkeen maisemointiin. Laskeutusaltaan pohjalle kertyvä hienoaines poistetaan säännöllisin väliajoin ja läjitetään pintamaiden seassa läjitysalueille. Päästöt ilmaan Päästö (t/a) Hiukkaset (sis.pöly) 0,02 Typen oksidit (NO x ) 0,3 Rikkidioksidi (SO 2 ) 0,1 Hiilidioksidi (CO 2 ) 265 Toiminnassa käytetään vähärikkistä kevyttä polttoöljyä, joten päästöt ovat lähtökohtaisesti melko alhaiset. Ilmapäästöistä merkittävimpänä voidaan pitää murskauksessa syntyvää kiviainespölyä, jonka leviämistä torjutaan laitoksen pölyävien kohtien kattamisella ja peitteillä sekä kastelemalla. Melu ja tärinä Valtioneuvoston asetuksessa 993/1992 melutasojen ohjearvoksi asutuilla alueilla päiväaikana klo 7-22 on määritelty 55 db. Suomen ympäristökeskuksen julkaisun 25/2010 selvitysten mukaan murskaustoiminnasta aiheutuva melu leviää enimmillään avoimessa esteettömässä maastossa 650 m etäisyydelle laitoksesta aiheuttaen 55 db melutason ilman meluntorjuntatoimia. Tupavuoren oton ja murskauksen suunnittelussa huomiota on kiinnitetty toiminnan aiheuttamaan melupäästöön lyhentämällä louhinnan toimintaaikaa murskauksen toiminta-aikaa lyhyemmäksi. Otto on myös suunniteltu siten, että louhos avautuu idän suuntaan jossa ei ole asutusta, lännen puolella murskauslaitoksen ja asutuksen väliin jäävä kalliorintaus sekä varastokasat estävät melun leviämisen lähimmän asutuksen suuntaan. Hankealueen ja lähimmän asutuksen välinen etäisyys on yli 1 km.

8(44) Toiminnan tärinävaikutukset syntyvät louhinnan aikaisista räjäytyksistä. Räjäytykset suunnittelee ja toteuttaa louhintoihin erikoitunut aliurakoitsija, jokainen irti ammuttava kenttä suunnitellaan erikseen ja toteutetaan parhaalla mahdollisella ammattitaidolla. Ottaen huomioon lähimmän asutuksen ja louhoksen välisen etäisyyden, ei toiminnasta voida olettaa aiheutuvan vahinkoa aiheuttavaa tärinää lähimmissä rakennuksissa. Hankealueen lounaispuolella noin 200 m etäisyydellä on kalliossa avoimia onkaloita, jotka ovat syntyneet kallioperässä tapahtuneiden siirrosten seurauksena. Muodostuneet kalliokuutiot ovat useiden metrien läpimittaisia ja väliin muodostuvat luolat ovat enimmillään puolen metrin levyisiä ja pystysuunnassa jopa 10 m syviä. Luolat sijoittuvat suppealle, noin 10*50 m kokoiselle alueelle. Hakija arvioi, ettei louhinnassa käytettävä panostusmäärä aiheuta haitallisia vaikutuksia Tupamäen onkalomuodostelmille. Päästöt veteen Alueelle rakennetaan laskeutusallas, jonka sijainti on esitetty asemapiirroksessa. Louhosalueen hulevedet johdetaan ojastoon laskeutusaltaan kautta. Laskeutusaltaan tarkoituksena on muodostaa vesiallas, jossa veden virtaus on niin hidas, että suspensiossa oleva hienoaines sedimentoituu altaan pohjalle. Arviolta 95 % toiminnallisen alueen pintavesistä saadaan johdettua laskeutusaltaan kautta alueelta pois. Sosiaalitiloissa syntyvät harmaat vedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään jätevedenpuhdistamolle. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Alueella käytetään vain kaksivaippaisia polttoainesäiliöitä. Tankkauksessa käytettävä polttoainesäiliö on lukittava ja varustettu laponja ylitäytönestimellä. Voiteluaineet säilytetään valuma-altaallisessa lukittavassa kontissa. Alueella on jokaisessa työkoneessa varattuna öljynimeytysainetta mahdollisen öljyvahingon varalle. Tukitoiminta-alueelle tulevan tankkauspisteen maaperä päällystetään asfaltilla vettä läpäisemättömäksi. Asfaltin päälle levitetään hienoainespitoista mursketta (esim. 0/8 mm), joka mahdollisen öljypäästön sattuessa pidättää nesteitä ja estää niiden suoran valumisen pois asfaltoidulta kentältä. 10. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnasta pidetään tuotantojaksojen aikana normaalia työmaapäiväkirjaa. Lisäksi työnjohtaja tekee viikoittain alueella ns. murskamittarin, jossa arvioidaan toiminnan vaatimustenmukaisuuden tasoa. Maankaatopaikkatoimintaan liittyen alueella pidetään kirjaa myös vastaanotetuista maa-aineksista. Alueelle saa tuoda pintamaita il-

9(44) man pilaantuneisuusanalyysiä sellaisista paikoista, jotka aiemmin ovat olleet ihmistoiminnan ulkopuolella. Tällöin on kuitenkin ilmoitettava mistä maa-ainekset ovat peräisin. Tuotaessa maa-aineksia alueilta, joilla on ollut jonkinlaista mahdollisesti pilaantuneisuutta aiheuttavaa toimintaa, on maa-aineksen tuottajan teetettävä selvitys maiden puhtaudesta. Alueelle otetaan vastaan vain sellaisia maa-aineksia, joissa havaitut pilaantuneisuutta aiheuttavien aineiden pitoisuudet alittavat PIMA-asetuksen kynnysarvot. Ylijäämämaiden vastaanotto tapahtuu samoina kellonaikoina kuin alueella on myyntitoimintaa, muuna aikana alue on suljettu lukittavalla puomilla. Toiminnasta pidetään jatkuvasti aistinvaraista päästötarkkailua, ja mahdolliset poikkeukselliset tilanteet kirjataan työmaapäiväkirjaan ja raportoidaan. Ottaen huomioon toiminnan sijoittumisen etäälle lähimmistä häiriintyvistä kohteista, ei ole syytä järjestää päästömittauksia lähimmissä kohteissa. Toiminnan vaikutuksia vesistöön tullaan tarkkailemaan oppaan Suomen ympäristö 25/2010 mukaisesti pintavesiin. Alueelta ei voida ottaa pintavesinäytettä ennen toiminnan aloittamista koska alueella ei ole pintavesiä, mutta tarkkailu aloitetaan toiminnan alettua. Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen ei ole erikseen syytä tarkkailla, koska alue ei ole pohjavesialuetta eikä alueen pohjavesi ole talousvesikäytössä. Toiminta raportoidaan ja tarkkaillaan viranomaisen lupapäätöksessä edellyttämällä tavalla. Vuosittain tehdään maaliskuun loppuun mennessä ympäristöluvan mukainen raportointi edellisen vuoden toiminnasta ympäristöhallinnon vahti-lomakkeilla. 11. Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöpäästöt Nykyaikaisiin, säännöllisesti huollettuihin laitoksiin liittyy hakijan mukaan hyvin vähän riskejä. Henkilövahinkojen estämiseksi alueella toimivilta henkilöiltä edellytetään suojaimien käyttöä sekä turvasäännösten osaamista ja noudattamista. Murskauslaitosten henkilökunta osallistuu työturvallisuuskoulutukseen työsuhteen alussa. Ympäristöriskeistä suurimpia ovat öljyvuodot. Öljyvuotojen estämiseksi laitteiden säännöllinen huolto ja oikea käyttö ovat tärkeässä asemassa. Öljyvuotojen riskit pyritään minimoimaan jo ennakolta käyttämällä kaksivaippaisia öljysäiliöitä, kunnostamaan ja huoltamaan laitteisto säännöllisesti sekä tarkkailemaan toimintaa jatkuvasti. Mahdollisten öljyvuotojen varalta kaikkiin työkoneisiin on varattu imeytysainetta.

12. Lupahakemuksen käsittely 769/211/2011 10(44) Tulipalojen varalta viranomaisten määräämä ensisammutuskalusto on jatkuvasti saatavilla mahdollisten syttymispaikkojen läheisyydessä. Mahdollisista onnettomuuksista ja häiriötilanteista tehdään vaadittavat ilmoitukset Lappeenrannan kaupungin viranomaisille sekä pelastusviranomaisille. Lupahakemuksen täydentäminen Toiminnanharjoittaja on täydentänyt lupahakemusta lepakkoselvityksellä ja selvityksellä toiminnan vaikutuksista luoliin. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustauluilla sekä Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla 21.12.2011 20.1.2012. Tiedoksianto vireille tulosta on julkaistu Etelä-Saimaa sanomalehdessä 21.12.2011. Naapureita on kuultu asiasta erikseen kirjeitse. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa. Lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 23.1.2012 Tupamäen kallioalue on ympäristöstään erottuva korkeahko kalliomuodostuma Sinkonsuon itäpuolella. Kyseinen kallioalue sijaitsee luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaan Karhusjärven kallioalueen länsipuolella (karttarajaus ja tiedot alueesta liitteenä). Nämä kallioalueet erottaa toisistaan SE-NW -suuntainen murrosvyöhyke (jossa Saunasuo). Karhusjärven kallioalue on pitkänomainen laaja ympäristöään korkeampi kalliojakso, joka sulautuu osittain ympäröivään metsämaisemaan. Karhusjärven kallioalue ympäristöineen kokonaisuudessaan pieniporfyyristä rapakivigraniittia, ns. sinkkograniittia, joka rapakivityyppinä on harvinainen. Ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa nyt suunniteltu kiviainesten ottamisalue sijoittuu MU-merkinnällä osoitetun alueen länsireunalle. Tupamäen itäosien halki kulkee voimalinja. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat suunnittelualueen lounaispuolella noin kilometrin etäisyydellä. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue katsoo, että suunnitellulle kallionlouhintahankkeelle Tupamäen pohjoisosassa ei ole erityisiä maa-aineslain 3 :n 1 momentin tarkoittamia esteitä. Kiviainesten ottoalueen läheisyy-

11(44) dessä ei ole asutusta. Alue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Suunniteltuun ottamisalueeseen Tupamäen pohjoisosassa ei liity geologisesti arvokkaita kohteita tai erikoisia luonnonesiintymiä. Alueelta tehdyn luontoselvityksen mukaan hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon, sillä ottoalue on tavanomaista metsätalouskäytössä olevaa metsää ja alueen puusto on nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. Alueella ei ole uhanalaisten tai direktiivilajien esiintymiä. Maa-aineslain 3 :n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle varaa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Tupamäen kallioalueen etelä- ja länsiosien säilyttäminen eheänä on maisemalliset näkökohdat huomioon ottaen Sinkkolan asutuksen kannalta katsottuna tarkoituksenmukaista. Lupamääräyksissä tulee kiinnittää huomiota ottamisalueen jälkihoitoon ja maastonmuotoiluun, koska alueen kaakkoispuolella on luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue. Maa-ainesten ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muinaismuistolain (295/1963) säädökset. Etelä-Karjalan liitto 18.1.2012 Suunniteltu ottoalue sijaitsee voimassa olevan maakuntakaavan MU -alueen länsirajalla. MU = maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamisen tarvetta. Alueelle suunniteltu tielinja kulkee silmämääräisesti arvioiden MU-alueen rajaa noudatellen. MU-alueella on lähimmillään noin 400 metrin päässä maakunnan arvokkaimpiin kuuluva kallioalue, joka on osoitettu maakuntakaavassa merkinnällä ge/k. Ottaen huomioon maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja sen, että suunniteltu ottoalue sijaitsee erillään muusta osasta MU-aluetta voimalinjojen ja syvien kallioiden välisten suojuottien rajaamana sekä sen että ottoalue avautuu pohjoiseen eli poispäin keskeiseltä MU-alueelta, voidaan sanoa, että maakuntakaavan aluevaraukset eivät ole esteenä ottoluvan myöntämiselle. Etelä-Karjalan liitto on toimittanut tarkennuksen lausuntoon, joka on saapunut ympäristötoimeen 30.1.2012. Etelä-Karjalan liitto täydentää lausuntoaan myöhemmin tulleiden tietojen vuoksi. Alueella on merkittäviä ulkoiluarvoja ja niiden säilyminen sekä edelleen kehittäminen on tärkeää aluetta ympäröivän asutuksen virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien turvaamiseksi.

12(44) Saatujen uusien tietojen valossa Etelä-Karjalan liitto toteaa, että alueelle ei ole suositeltavaa sijoittaa maa-ainesten ottoaluetta. Päätöstä tehtäessä tulee ottaa huomioon alueen merkitys virkistysja ulkoilualueena. Lappeenrannan kaupunki, tekninen toimi, kaavoitus 20.1.2012 Kaavallinen tilanne: Haettu maa-ainestenottoalue sijaitsee Etelä-Karjalan maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (merkintä MU). Aluetta ei ole merkitty maakuntakaavaan maa-ainestenottoalueeksi. Kaavassa on osittain ottoalueella moottorikelkkareitin yhteystarve. Merkintä ei estä alueen käyttöä muuhun toimintaan. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Lausunto: Hakemuksen mukainen maa-ainestenottaminen ei vaikeuta alueen tulevaa maankäyttöä. Suunnitelman mukaisesti toteutettuna alue voidaan ottamisajan jälkeen palauttaa metsämaaksi tai muuhun sopivaan käyttöön. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksella ei ole muuta huomautettavaa NCC Roads Oy:n maa-ainestenottohakemukseen. Fingrid Oyj, 17.12.2012 Olemme vastaanottaneet lausuntopyyntönne koskien NCC Roads Oy:n hakemusta kalliokiviaineksen ottamisesta Lappeenrannan Armilan kylän tilalla Tupavuori RN:o 2:311(405-405-2-311). Suunnitellun kalliokiven ottoalueen koillispuolella on Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimajohto Lempiälä - Luukkala, pylväsväli 2-4 ja kaakkoispuolella 2 x 110 kv:n voimajohto Yllikkälä - Lempiälä, pylväsväli 76 Y - 78 Y (liite). 110 kv:n voimajohtoa Lempiälä - Luukkala (sutu 1884) varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus yhteensä 46 metriä leveälle johtoalueelle (liite). Johtoalue muodostuu 26 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean reunoissa olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä, joissa puuston kasvua on rajoitettu niin, etteivät puut kaatuessaan osu johtimiin. Maapohja ja puusto ovat maanomistajan omaisuutta. 2 x 110 kv:n voimajohtoa Yllikkälä - Lempiälä (sutu 1906 A) varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus yhteensä 56 metriä leveälle johtoalueelle (liite). Johtoalue muodostuu 36 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean reunoissa olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä, joissa puuston kasvua on rajoitettu niin, etteivät puut kaatuessaan osu johtimiin. Maapohja ja puusto ovat maanomistajan omaisuutta.

13(44) Kalliokiven ottoa ja louhintaa voidaan harjoittaa Fingrid Oyj:n voimajohtojen läheisyydessä edellä määriteltyjen johtoalueiden ulkopuolella ottaen mainittujen johtojen osalta huomioon seuraavaa: Katselmus johtoalueella ja turvallisuusilmoitus Ennen kalliokiven ottamisen ja louhintatöiden aloittamista 100 metriä lähempänä voimajohtoa on räjäytysten vaikutusalueella olevilla johto-osilla pidettävä katselmus Fingrid Oyj:n Varkauden aluetoimipaikan voimajohtoasiantuntijan N.N* kanssa, puhelin *. Katselmuksessa tarkastetaan ottoalueen läheisyydessä olevien pylväsrakenteiden ja johtimien senhetkinen kunto. Katselmuksessa tulee olla mukana vähintään voimajohdon omistajan, louhintaurakoitsijan ja työn teettäjän edustaja. Kun louhintatyöt ovat päättyneet, tulee pitää loppukatselmus. Katselmuksista mahdollisesti aiheutuneisiin kustannuksiin Fingrid Oyj ei osallistu. Katselmuksessa varmistetaan myös turvalliset työskentelytavat ja tarvittaessa täytetään voimajohdon omistajan edellyttämä turvallisuusilmoitus. Louhintatoiminta voimajohdon läheisyydessä Kalliokiviaineksen ottoa, maan leikkausta tai louhintaa ei saa suorittaa eikä maa-ainesta tai alueelta mahdollisesti hakattavaa puustoa varastoida Fingrid Oyj:n 110 kv:n johtojen johtoalueilla. 110 kv:n johdon Lempiälä - Luukkala (sutu 1884) johtoalue ulottuu vaaka- ja kohtisuoraan mitattuna 23 metrin etäisyydelle 110 kv johdon keskilinjasta ja 2 x 110 kv:n johdon Yllikkälä - Lempiälä (sutu 1906 A) johtoalue 28 metrin etäisyydelle kyseisen johdon keskilinjasta. Johdon keskilinja maastossa on keskimmäisen virtajohtimen kohdalla. Louhittaessa voimajohdon läheisyydessä on noudatettava myös liitteenä olevaa Fingrid Oyj:n ohjetta Maaainesten louhinta ja murskaus voimajohtojen läheisyydessä. Kiviaineksen murskaus, räjähdys- ja polttoainevarastot, työmaakopit, työkoneiden huolto- ja säilytystilat sekä maa-aineksen ja murskeen varastointi tulee sijoittaa johtoalueiden ulkopuolelle vähintään 23 metrin etäisyydelle 110 kv:n johdon Lempiälä - Luukkala keskilinjasta ja vähintään 28 metrin etäisyydelle 2 x 110 kv:n johdon Yllikkälä - Lempiälä keskilinjasta. Kiviaineksen mahdollinen murskaus ja kallioporaus on suoritettava johtoalueiden ulkopuolella niin kaukana ja sellaisin työmenetelmin, että 110 kv johtojen virtajohtimet ja eristinketjut joutuvat mahdollisimman vähän alttiiksi pölyyntymiselle. Mikäli eristinketjuja joudutaan puhdistamaan normaalia useammin sähkön käyttöhäiriöiden välttämiseksi tai vaurioitunutta johtoa joudutaan korjaamaan, suoritamme työt louhintatoiminnan pitäjän kustannuksella. Räjäytystyön suorittajan on hankittava kaikki viranomaisten vaatimat luvat ja tehtävä ilmoitukset räjäytystöiden aloittamisesta. Räjäytystöissä on noudatettava räjäytysalan ajan tasalla olevia normeja. Räjäytystöiden tekeminen voimajohdon läheisyydessä edellyttää myös katselmuksen pitämistä johtoalueella.

14(44) Kun johdon läheisyydessä suoritetaan räjäytystöitä, on räjäytyskohteet suojattava niin hyvin, ettei johtoon pääse sinkoutumaan kiviä. Varsinkin johtimet ja eristimet vioittuvat hyvin herkästi. Louhinnassa ei saa käyttää niin suuria räjähdysainemääriä, että räjäytyksistä aiheutuva kallioperän tärinä aiheuttaa voimajohtopylväille ja niiden perustuksille tai haruksille minkäänlaista vahinkoa. Tarvittaessa on lähimpien pylväiden perustuksiin asennettava tallentavat tärinämittarit tai porattava rako työkohteen ja pylvään väliin. Myös ilma-aallon painevaikutus on otettava huomioon töitä suunniteltaessa. Sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuusmääräyksissä numero 16:0 käsitellään voimajohdoista räjäytystyölle aiheutuvia vaaratekijöitä ja suojaetäisyysvaatimuksia. Sähkönallien käyttöä varten turvallisuusmääräyksissä annetaan sytytysjohtojen sallitut vähimmäisetäisyydet suurjännitejohdoista. Työskentely johdon läheisyydessä Maa-aineksen ottaja vastaa henkilökuntansa työturvallisuudesta työskenneltäessä jännitteisen voimajohdon läheisyydessä sekä kaikista niistä vahingoista, joita voimajohdolle tai sähkön siirrolle saattaa aiheutua maa-aineksen oton ja louhinnan seurauksena. Tällaisia ovat esimerkiksi likaantuneiden eristimien ja niiden puhdistuksen aiheuttamat häiriöt ja katkokset sähkön siirrossa. Voimajohtopylväiden pylväsala ulottuu kolmen metrin päähän pylväiden maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista (liite). Pylväsala on suoja-alue, jolla ei saa kaivaa, läjittää eikä liikkua työkoneilla. Työskenneltäessä 110 kv:n johdon alla ei työkoneen työskentelyalue saa ulottua pystysuoraan mitattuna kolmea metriä lähemmäksi 110 kv:n johdon johtimia silloin, kun työkoneen työskentelyalue vaakasuoraan mitattuna ulottuu viisi metriä lähemmäksi kyseisen johdon reunajohtimia (liite). Jos louhinnan yhteydessä tapahtuu 110 kv:n johtoon liittyvä vahinko, pyydämme ilmoittamaan siitä heti Fingrid Oyj:n kantaverkkokeskukseen, puhelin 030 395 4300. Lausunnon vastaanottajan on huolehdittava siitä, että tässä lausunnossa annetut ohjeet ovat voimajohtojen läheisyydessä työskentelevien tiedossa. Toiminnan päättyminen Kun maa-aineksen otto ja louhinta alueella päättyy, pyydämme ilmoittamaan siitä loppukatselmusta varten osoitteeseen Fingrid Oyj, N.N.*, PL 1, 78201 Varkaus. Ilmoituksessa pyydämme viittaamaan tämän lausunnon arkistointitunnukseen AE-1884-8-2. Suunnitelmien muutos ja lausunnon voimassaolo Suunnitelmien mahdollisesta muutoksesta pyydämme ilmoittamaan meille osoitteeseen Fingrid Oyj, Maankäyttö ja ympäristö, PL 530, 00101 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen risteamalausunnot@fingrid.fi.

15(44) Tämä lausunto on voimassa kymmenen vuotta. Jos hanke toteutetaan myöhemmin tai toimintaa jatketaan sen jälkeen, tulee Fingridiltä pyytää uusi lausunto. Pyydämme viittaamaan uudessa lausuntopyynnössä tämän lausunnon arkistointitunnukseen. Pyydämme, että ilmoitatte myös, jos hanketta ei toteuteta ollenkaan. Muuta Mikäli johtoalueelle rakennetaan esimerkiksi teitä, vesi-, viemäritai sähköjohtoja, ojia, valaistusta, aitoja tai muita rakenteita tai laitteita, on asiasta pyydettävä lausunto voimajohdon omistajalta, jotta turvallisuusnäkökohdat voimajohdon sekä järjestettävän toiminnan kannalta tulevat huomioiduksi. *lausunnossa mainitut nimi- ja puhelinnumerotiedot poistettu Muistutukset Muistutusaikana saapui 9 muistutusta, joista osa ympäristölupaan liittyviä ja osa maa-aineslupaan liittyviä muistutuksia. Tähän lupapäätökseen sisällytetään kaikki hakemuksiin tulleet mielipiteet ja muistutukset. Muistutus 1, muistuttajia 3 henkilöä Muistutus vireillä olevaan ympäristölupaan...tupavuori on muuta maastoa korkeammalle kohoava kallioalue. Korkeimmalta kohdaltaan se on n. 100 m merenpinnan tasosta. Karhusjärven kalliosuojelualue (KAO050115) sijaitsee vain 200 m etäisyydellä suunnittelualueesta. NCC Road Oy:n hakeman suuren louhintamäärän ja esitettyjen leikkauspiirrosten (A-D, F) mukaan, koko Tupavuori tule tasoittumaan ja poistumaan maisemasta. Katsomme, että toteutuessaan NCC Roads Oy:n suunnitelma muuttaa merkittävästi maisemaa aivan suojelualueen välittömässä läheisyydessä emmekä voi hyväksyä tätä. Lisäksi arvokas ja monimuotoinen kallio muodostelma pirstoontuu ja louhinta rajoittaa merkittävästi alueen luonnossa liikkumista ja metsätalouden harjoittamista. Etelä-Karjalan seutukaavassa vuodelta 2001 (vahvistettu 14.3.2001) alue on merkitty MU-alueeksi ( Maa- ja metsätalousvaltainen alue, ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja ). Myös 21.12.2011 vahvistetussa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa, joka korvaa vuoden 2001 seutukaavan, alue on merkitty edelleen MUalueeksi. Ko. merkinnällä varustetun alueen suunnittelumääräyksen mukaan huomiota tulee kiinnittää todettujen ympäristöarvojen säilyttämiseen ja edellytysten parantamiseen. Katsomme, että NCC:n suunnittelema kalliokiviainesten otto tulee vaikeuttamaan merkittävästi alueen seutukaavassa varattuun tarkoitettuun käyttöön eikä ole linjassa suunnittelumääräysten kanssa. Ympäristöhakemuksen liitteenä olevan Luontoselvityksen mukaan ottoalueen hulevedet on tarkoitus johtaa ympäröivälle ojitetulle

16(44) suolle josta edelleen valtaojia pitkin Rakkolanjokeen. Suon ojittaminen on edistänyt metsän kasvua. Mikäli hulevesien määrä suunnitellulta louhinta-alueelta kasvaa, ei ojitettu suo nykyisellään ole suunniteltu ottamaan vastaan ja kuljettamaan em. johdosta lisääntyviä vesimääriä. Lisäksi lisääntynyt vesimäärä suolla tulisi vaikuttamaan alueen metsätuottoon. Kuvatunlainen tilanne voi syntyä seuraavan 10 vuoden aikana, esim. jos hakija joutuu ehkäisemään pölyhaittoja vesisuihkutuksella tai muuten louhintaalueella joudutaan lisäämään veden käyttöä. Metsätalouden harjoittamisen kannalta näemme kalliokiviaineksen louhinnalla seuraavia mahdollisia sivuvaikutuksia: 1) Suojavyöhyke, 20m, on riittämätön Tupavuori-tilaan rajoittuvien metsätilojen kannalta: louhinta vaikuttaa negatiivisesti pitkällä aika välillä suojavyöhykkeen reunalla sijaitsevan metsän kasvuun, koska pintavesien virtaukset muuttuvat louhinnasta johtuvien rajujen korkeuserojen ja räjäytyksistä aiheutuvien kalliohalkeamien johdosta. Oletettavaa on myös se, että suojavyöhykkeestä huolimatta, Tupavuori-tilaan rajoittuvissa metsätilojen reunalla puita tulee kuivamaan pystyyn. 2) Räjäytyksestä mahdollisesti lentävät rikkokivet ja sirpaleet aiheuttavat laatutappiot suojavyöhykkeen reunalla sijaitsevaan puustoon. 3) Kiviaineksen louhinnan tuloksena syntyvät rajut korkeuserot yhdessä suojavyöhykkeen riittämättömyyden kanssa aiheuttavat myrsky- ja tuulituhoja heti suojavyöhykkeen ulkopuolella, muiden metsänomistajien tiloilla. 4) Raskaan kaluston liikkuminen saattaa aiheuttaa vaara tilanteita nykyisin varsin kapealla metsäautotiellä. Edellä mainittujen asioiden johdosta toteamme, ettei Lappeenrannan seudun Ympäristölautakunnan tulisi myöntää ympäristölupaa NCC Roads Oy:lle Tupavuori-tilalle. Muistutus 2, muistuttajia 10 henkilöä Me allekirjoittaneet alueen maanomistajat vastustamme jyrkästi maa-aineksenoton, louhinnan ja murskauksen sekä maankaatopaikkatoiminnan sallivien lupien myöntämistä Tupavuori 2:311 - tilalle. Maa-aineslain 3 :n mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista taikka huomattavia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Maa-ainesten ottaminen tulee järjestää niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle ja ympäristölle vaaraa tai haittaa. Suunniteltu toiminta ei siten ole maa-aineslain 3 :n mukaista. Tupavuori on erityisen komea kallioalue, jonka laen korkeusasema on yli +100. Tupavuorta ympäröivän Sinkonsuon reunasta nousee

17(44) yli 40 metrin korkeuteen pystysuoria kalliojyrkänteitä sekä eri puolilla Tupavuorta on myös luolia. Suunniteltu kiviainesten ottoalue sijaitsee Tupavuoren pohjois-/koillisreunalla, missä sijaitsee myös Tupavuoren yhtenäisin 400 metrin pituinen kalliojyrkänne. Voimassaolevaan ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamaan Etelä- Karjalan maakuntakaavaan on merkitty Karhusjärven kalliosuojelualue (Koiravuori-Lakiakallio-Alttarkallio). Tupavuori sijaitsee 200 m länteen em. kalliosuojelualueesta ja liittyy olennaisesti tähän valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään kallioalueeseen (kaavamerkintä ge/k = arvokas kallioalue). Tieyhteys suunnittelualueelle kulkee Vanhalta Viipurintieltä pitkin Lakiakallion metsätietä, jonka kantavuus ja leveys lienevät riittämättömiä suunnitellun toiminnan tarpeisiin. Lakiakallion metsätieltä edelleen suunnittelualueelle johtava kokonaan uusi tieyhteys on piirretty Tupavuoren lounais-/eteläpuolisten jyrkänteiden alle Sinkonsuon reunaan Sinkkolan kylän puolelle. Suunniteltu uusi tie kiertää Tupavuoren kallioalueen ympäri tuhoten samalla kauniin maiseman ja vaikuttaen vahingollisesti Tupavuorta välittömästi ympäröivän ojittamattoman suon luonnontilaan. Tupavuori on alueella lähiympäristön korkeimpia paikkoja ja suunnittelualueen lounaispuolella sijaitsevan Sinkkolan kylän asuintaloilta on Tupavuorelle näköyhteys. Suunnitellun toiminnan aiheuttama louhintaräjäytysten aiheuttama louhintaräjäytysten ja murskauksen sekä kiviainesrekkojen liikennöinnin aiheuttamat melu, pöly ja tärinä häiritsevät Sinkkolan kylän vakituista asutusta. Suunnittelualueella syntyvien hulevesien (huomioiden toiminnan häiriötilanteissa tapahtuneet konekaluston kemikaalipäästöt) johtaminen Sinkonsuon valtaojiin ja edelleen Kalliokoskenojan kautta Rakkolanjokeen vaarantaa Sinkkolan kylän vesihuollon, sillä useiden asuintalojen talousvesikaivot sijaitsevat suon laidassa aivan valtaojan tuntumassa. Maakuntakaavassa suunnittelualueen pääkäyttötarkoitukseksi on merkitty MU (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilun ohjaamisen tarvetta). Kaavan suunnittelumääräyksen mukaisesti Tupavuoren seudullisesti merkittäviä ulkoilumahdollisuuksia tulee edistää ja alueen polut ja ulkoilureitit sekä niihin liittyvät levähdysja tukialueet tulee ottaa huomioon. Tupavuorella jo nyt oleva edelleen kehitettävä retkeily-/ulkoilureitti onkin merkitty kaavakarttaan. Noin kilometrin etäisyydellä Tupavuoresta sijaitseva suojeltu Hämmäauteensuo on suosittu ulkoilu- ja retkeilykohde. Lappeenrannan kaupungin eteläisen alueen vireillä olevat kaavoitussuunnitelmat mahdollistavat lähitulevaisuudessa alueen tiheämmän asuinrakentamisen. Tällöin Tupavuoren ja sitä ympäröivien alueiden saavutettavuus monimuotoisena ulkoilu- j virkistysalueena aivan taajaman tuntumassa paranee entisestään ja alueen luonto- ja ulkoiluarvot entisestään korostuvat.

18(44) Tupavuorta ympäröivän luonnon merkittävää kauneusarvoa ja monimuotoisia luontosuhteita tulee suojella tulevia sukupolvia varten. Tupavuori erikoisena luonnonesiintymänä jyrkänteineen ja luolineen tulee ehdottomasti säilyttää eikä kiviainesten ottotoimintaa tule sallia alueella missään muodossa. Muistutus 3, Karhusjärven Erä ry Me Karhusjärven Erä ry:n jäsenet vastustamme louhoksen perustamista tilalle Tupavuori RN:o 2:311 koska alue johon louhos on tarkoitus perustaa, kuuluu metsäkanalintujen pesimäalueeseen ja on myös hirvien vasomis aluetta. Alueella on muutoinkin erittäin rikas eläimistö, toisin kuin Rambolin tutkimus väittää. Esimerkkinä mainittakoon vuonna 2008 löytynyt karhun talvipesä. Tupavuoren pohjoispuolella sijaitsee eläimille soveliaita pesäpaikkoja, jotka tuhoutuisivat jos louhos saa luvan. Kyseessä on Karhusjärven kalliosuojelualue, johon Tupavuoren vieressä sijaitseva Lakiakallio osana kuuluu. Samassa paikassa sijaitsee myös Karhusjärven erän perinteikäs metsästysmaja. Louhoksen toteutuessa, melu ja pöly haitat vaikuttaisivat varmasti myös oleellisesti seuramme toimintaan ja ennen kaikkea ympäröivän luontoon ja eläimistöön. Tupavuoren eteläpuolella on Hämmäauteensuon rauhoitus- ja suojelualue, eli louhos tulisi kahden suojelualueen väliin. Lisäksi tupavuori on merkitty maakuntakaavaan MU-alueena ja mielestämme hakemus sotii vahvasti lainvoimaista kaavaa vastaan. Tie jota tultaisiin käyttämään, muuttuisi vilkasliikenteiseksi vaaraksi muille liikkujille, koska tie on kapea ja tietä ei ole suunniteltu raskaalle liikenteelle mainitussa mittakaavassa. Lisäksi tulisi ottaa huomioon valuma vedet, jotka kulkeutuisivat sinkonsuon suo-ojien kautta kalliokoskeen. Maisemallisesti paikka on luonnon kaunista paikkaa, katsoi vuoren päältä mihin ilmansuuntaan tahansa. Lähdemme mielellämme maasto-oppaiksi ja esittelemään Tupavuoren monimuotoista luontoa siitä kiinnostuneille. Me Karhusjärven Erä ry:n jäsenet toivomme että järki voittaa ja tupavuori säilyy ennallaan. Muistutus 4, Lappeen Riento Lappeen Riento on Lappeenrantalainen liikunnan yleisseura, joka tuottaa mm. liikuntapalveluja hyvin laajoille ihmisryhmille. Nyt NCC Roads Oy:n hakema maa-aineslupahakemus sijoittuu Lappeen Riennon liikuntatoiminnan ydinalueelle, jossa vapaaehtoistyönä järjestetään retkeilyä, lenkkeilyä, vaelluksia ja suunnistustapahtumia. Haettu maa-aineslupa rikkoisi parhaimman taajaman läheisyydessä ja erittäin aktiivisessa käytössä olevan suunnistus-, lenkkeily-, retkeily- ja vaellusmaaston. Lappeen Riento on tehnyt myös mittavia talkoita ja taloudellisia uhrauksia alueelle mm. laatimalla ja päivittämällä suunnistuskarttoja

19(44) Tupavuoren alueella ja lähiympäristössä. Hyypiänvuoren- Rappukallion-Alttarkallion-Lakiakallion-Koiravuoren ja Tupavuoren yhtenäinen ja maastonmuodoiltaan ainutlaatuinen liikuntaaluekokonaisuus muodostaa parhaimman luontoliikuntapaikan Lappeenrannan kaakkoispuolella taajaman läheisyydessä. Tämä alue on syytä pitää sille varatussa käyttötarkoituksessa. Tupavuoren alueella on lukuisia pikku polkuja, jotka ovat muodostuneet vuosikymmenien saatossa liikunta- ja retkeilytoiminnan ansiosta. Esitetyn ottoalueen sisäpuolella, lounaisreunassa Suokkaankylän-Lasolan suunnasta, maakaasulinjojen risteyksestä nousee Tupavuoreen perinteinen retkeily- ja liikuntapolku, joka on tilapäisesti taimikoiden istutusten johdosta kasvanut hieman umpeen. Polun voi havaita aiemmista peruskarttaversioista. Lappeenrannan taajaman asutuksen laajetessa kaakkoon on tarpeen ottaa perinteinen Tupavuoren retkeilypolku käyttöön uudestaan. -Kartta- Liikunnan, ulkoilun ja retkeilyn ydinalue muodostuu Tupavuoren, Rappukallion, Alttarkallion, Lakiakallion ja Koiravuoren kalliomäkialueista (punainen väri). Karhusjärven Erän metsästysmaja on toiminut vuosikymmenet ydinalueen keskus- ja lähtöpaikkana. Laajempi alue (sinisellä) käsittää maakuntakaavan MU-alueen, jossa on ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueella on retkeilyreitistöjä. Alue kuuluu Etelä-Karjalan maakuntakaavan MU-alueeseen, jossa on kaavamääräyksen mukaan ulkoilun ohjaamistarvetta. Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyttötarkoituksen lisäksi ovat ulkoilun kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä. Merkinnällä osoitetaan ulkoilukohteet sekä retkeilyn kannalta tärkeät alueet maakunnallisten ja seudullisten reittien varrella. Merkintää käytetään myös alueilla, jotka sijaitsevat suuren ihmismäärien kannalta saavutettavuudeltaan hyvillä alueilla, esimerkiksi taajamien läheisyydessä. Alueen pääkäyttötarkoitus on edelleen maa- ja metsätalous. Maakuntakaavan suunnittelumääräys: Olemassa olevia ulkoilumahdollisuuksia ja toimintoja tulee edistää ja alueiden käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polut ja ulkoilureitit sekä niihin liittyvät levähdys- ja tukialueet. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevien rakennusten lisäksi olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää rakentamista. -Kartta- Lappeenrannan taajamaan liittyvä maakuntakaavan MUalue (sinisen rajauksen sisällä) Maakuntakaava on ainut alueen maankäyttöä ohjaava kaavamuoto tällä hetkellä. Näinkin arvokkaan alueen maankäytön huomattavia muutoksia on syytä ohjata maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin menetelmin. Yksistään ympäristölautakunnan luvituksella edetessä tullaan tilanteeseen, jossa eri maankäyttömuotojen ristiriidat

20(44) jäävät pysyviksi. Lappeenrannan kaupungilla on vireillä eteläisten alueiden oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka aluerajausta hiukan laajentamalla voidaan ratkaista alueen maankäyttö. Kalliokiviaineksen louhinta-alueet on syytä osoittaa jo rakennetuille ja rakentamiseen tulevaisuudessa osoitetuille alueille niin kuin esimerkiksi Mustolan satama-alueen Nuijamaan suunnan laajennusalueilla jo onkin kalliokiviaineksen louhintaa. Tupavuoren luonto-olosuhteita ja suunnitellun toiminnan vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. Luontoselvitys on laadittu liian suppealta alueelta. Käytännön vaikutukset ulottuisivat ainakin 1 km säteelle haetusta alueesta eli koko Tupavuori lähialueineen tulisi oleman käyttökelvotonta aluetta siihen tarkoitukseen, johon alue on maakuntakaavassa osoitettu. Näin ollen louhinta-alue olisi suuressa ristiriidassa nykyiseen maankäyttöön nähden. Tupavuori liittyy oleellisesti Karhusjärven kallionsuojelualueeseen (ge/k maakuntakaavassa), mutta jostain syystä se on rajattu suojelualueen ulkopuolelle. Tupavuoren luolat ja näyttävät kallioruhjeet eivät jätä ketään paikalla käynyttä ihmistä kylmäksi, koska ne ovat ainutlaatuisia ja seudullisesti sekä paikallisesti merkittäviä. Tupavuoren länsiosa on myös maisemallisesti merkittävä kokonaisuus. Tupavuoren kallioruhjeisen ja -jyrkänteisen länsirinteen alta alkaa samat suoalueet, joiden yli näkyy Sinkkolan kylään. Maisemavaikutelma on saman tyyppinen, jos suon tilalla olisi järvi. -Kartta- Tupavuoren maisemanäkymien suunnat. Sinkkolan kylä on lähin ja sinne on parhaat näkymät, myös Suokkaankylään on näkymäyhteys. Lappeen Riento esittää siis, että lupaa ei myönnettäisi ympäristölautakunnan luvilla. Alueelle on laadittava asianmukaiset selvitykset ja vaikutusten arvioinnit ja maankäyttö ratkaistaan tarvittaessa osayleiskaavoituksen avulla. Muistutus 5, Lappeen Riennon täydennys muistutukseen Lappeenrannan taajaman kaakkoispuolinen maakuntakaavan yhtenäinen MU-alue rajoittuu taajamarakenteeseen. Tuopavuoren- Karhusjärven muodostaman yhtenäisen kallioalueen voi saavuttaa jalkaisin taajamasta retkeilyreittejä edeten. Reitistö alkaa Karhuvuoren kaupunginosasta. Jo heti alkumatkasta reitti kulkee Veistovuoren jylhissä maisemissa. Reitistöjä pitkin voi edetä pitkälle maaseutukyliin. Ensimmäinen laavu on parin kilometrin päässä Lasolassa. Läntinen reitti suositulle Hämmäauteensuon laavulle kulkee maastonmuodoiltaan paikallisesti monimuotoisimman, ainutlaatuisen Tupavuoren kautta. Itäinen reitti johtaa Saimaan Ladun ja Karhusjärven Erän majoille. Reitti yhdistyy Lakiakalliolta läntiseen Tupavuoren reittiin. Karhusjärven Erän metsästysmajalta reitti jatkuu etelän suuntaan Kasukkalan pururadalle.

21(44) Seuraavalla sivulla on esitetty Lappeenrannan taajamasta ulottuva retkeilyreitistö levähdyspaikkoineen. Lisäksi reittien varrella on lukuisia yksityisten ylläpitämiä laavuja ja majoja. Suomen Ladun jäsenjärjestö, Saimaan Latu ry on tehnyt mittavat taloudelliset satsaukset upeaan majaansa Karhusjärven rannalla. Lappeenrannan alueella majan sijoituspaikan valintaan vaikutti aikoinaan voimakkaasti seutukaavan MU-alueen läheisyys. Saimaan Latu tekee aktiivisesti retkiä Tupavuoren alueelle. Harvinaisen monimuotoiset kalliot, kauas, jopa Lappeenrannan keskustaan ulottuvat maisemanäkymät ja etenkin luonnonmuovaamat luolat ovat vakituisia retkikohteita. Saimaan Ladun maja toimii myös talvella hiihtoreittien huolto- ja solmupisteenä. -Kartta- Tupavuoren alueen reitistöt ja yleiset levähdyspaikat Lappeen Riennon näkemys on, että louhimoa ei voi sijoittaa haetulle alueelle. Aikoinaan seutukaavan tehty aluevaraus on tehty perustellusti. Lappeenrannan taajaman lyhin, taloudellisin ja järkevin laajenemissuunta on juuri kaakkoon. Taajaman läheisyys muodostaa alueesta entistä arvokkaamman ja luo mahdollisuuden tuleville sukupolville ainutlaatuisiin elämyksiin suoraan kotiovelta. Lappeenrannan seutu on yksi Suomen kehittyvimmistä alueista yliopiston, teollisuuden, Saimaan ja rajaliikenteen sekä -kaupan solmupisteessä. Lappeenranta tarvitsee tulevaisuudessa uusia, laadukkaita asuinalueita. Suunniteltaessa uusia asuinalueita on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota ihmisten virkistysmahdollisuuksiin. Ainutlaatuiset virkistysmahdollisuudet asuinpaikan lähistöllä ovat hyvä markkinavaltti uusien asukkaiden houkuttelemiseksi Lappeenrantaan. Jopa ilmastonmuutoksen näkökulmasta alue tulee säilyttää nykyisessä käytössä: Myllymäen-Hiessillan-Karhuvuoren-Kaukaan- Lauritsalan-Mustolan taajama-alueita pääsee jalkaisin ainutlaatuiselle retkeilyalueelle ja vähän kauempaakin esimerkiksi polkupyörällä. Näin säästytään turhalta autoliikenteeltä. Tupavuoren luolille pyöräilyreitti kulkee Suokkaankylän kautta maakaasulinjojen risteykseen aivan Tupavuoren luoteisluolelle. Lappeen Riento ymmärtää myös sen, että yhteiskunnan kehittäminen vaatii myös kalliomurskaamojen olemassaolon. Murskaamot pitää kuitenkin sijoittaa suunnitelmallisesti ja harkitusti eikä yksittäisillä luvituksilla. Muistutus 6, Sinkkolantie asukkaat Muistutus maa-aineksen ottoa koskevaan hakemukseen. Me allekirjoittaneet Sinkkolan kylän asukkaat vastustamme kiviaineksen ottoluvan myöntämistä Tupavuoresta tilalla Tupavuori RN:o 2:311 (405-405-2-311).

22(44) Alue sijaitsee aivan Sinkon suon vieressä. Suoalue on kyläläisille lähiliikunta ja retkeilyalue. Mahdollinen louhinta poistaa mahdollisuuden jatkaa retkeilyä rauhallisella suoalueella. Tupavuori näkyy kylälle kauniina maisemana, tätä maisemaa ei saa pilata myöntämällä louhintalupa alueelle. Ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamassa maakuntakaavassa alue on merkitty MU alueeksi. Mielestämme tämä määritelmä sulkee pois mahdollisen kiviaineksen ottamisen alueella. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta: Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyttötarkoituksen lisäksi ovat ulkoilun kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä. Merkinnällä osoitetaan saariston ja järvialueen veneretkeilyyn liittyvät ulkoilukohteet sekä retkeilyn kannalta tärkeät alueet maakunnallisten ja seudullisten reittien varrella. Merkintää käytetään myös alueilla, jotka sijaitsevat suurten ihmismäärien kannalta saavutettavuudeltaan hyvillä alueilla, jotka sijaitsevat suurten ihmismäärien kannalta saavutettavuudeltaan hyvillä alueilla, esimerkiksi taajamien läheisyydessä. Alueen pääkäyttötarkoitus on edelleen maa- ja metsätalous. Metsätalouden harjoittaminen alueella perustuu metsälakiin. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset. Olemassa olevia ulkoilumahdollisuuksia ja toimintoja tulee edistää ja alueiden käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polut ja ulkoilureitit sekä niihin liittyvät levähdys- ja tukialueet. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevien rakennusten lisäksi olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää rakentamista. Hakemuksessa mainitaan, että alue ei ole varsinaisella pohjavesialueella. Suunnitellun louhoksen valumavedet kulkeutuvat suo-ojia myöten Kalliokoskeen. Ojan varressa noin 100 m etäisyydellä sijaitsee kaksi kaivoa joista neljä taloutta saa talousvetensä. Näitä kaivoja ei saa pilata. Muistutus 7, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry, Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Maa-ainesten ottamissuunnitelman mukainen alue (Lappeenrannan kaupunki, Armilan kylä, tila Tupavuori 405-405-2-311) sijaitsee kaupunkilaisten virkistys- ja retkeilyalueelle sekä luonto- ka kulttuurihistoriallisten alueiden lähituntumaan. Voimassaolevassa seutukaavassa ja vahvistamista vaille olevassa maakuntakaavassa alue on merkitty MU merkinnällä, joka tarkoittaa, että alueella on ulkoilun ja virkistyksen kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä ulkoilu- ja retkeilyarvoja. Alueen kautta kulkee suosittu kaukovaellusreitti E10. Alue kuuluu myös geologisesti arvokkaisiin alueisiin, sillä maakuntakaavassa alue on merkitty kaavamerkinnällä ge/k, joka tarkoittaa, että kallioalue on

23(44) arvokas luonnon- ja maisemansuojelun kannalta. Alueella on kaavamerkintä ma/km, joka tarkoittaa, että alue on maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Näistä kaikista kaavamerkinnöistä yhdessä ja erikseen seuraa, että alueelle ei tule sijoittaa ympäristöä voimakkaasti muuttavaa kallionmurskaustoimintaa. Maa-ainesten ottosuunnitelman luontoselvitysosassa 2.4. sanotaan, että ottoalueen hulevedet johdetaan laskeutusaltaan kautta ympäröivän suon ojiin ja siitä edelleen Rakkolanjokeen. Kallionmurskauksen määrä (1 milj. kuutiota) on varsin suuri ja siitä aiheutuvat vesistökuormitukset tulevat lisääntymään vuotuisten sademäärien kasvaessa. Sadevedet huuhtelevat tulevaisuudessa yhä enemmän ravinteita ja erilaisia kiintoaineita murskausalueen alapuolisiin osiin ja siitä edelleen ympäröivän suon ojiin aiheuttaen lisäkuormitusta Rakkolanjokeen, joka on jo muutoinkin ylikuormitettu joki. Luontoselvityksessä kohdassa 3.3 käsitellään direktiivilajeja ja todetaan että alueelta ei ole havaintoja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista. Tämä toteamus on harhaanjohtava, sillä luontoselvityksessä tulee aluetta tarkastella monipuolisemmin ja ottaa huomioon kaikki EU:n luontodirektiivin lajit, joiden elinolosuhteisiin ko. suunnitelma-alueen toiminta vaikuttaa. Oheiseen taulukkoon 1 on pikaisesti koottu alueella tai sen välittömässä läheisyydessä tavatut direktiivilajit yhteensä 16. Jo nämä alustavasti selvitetyt lajimäärät ilmaiseva selkeästi, että alueella on tärkeitä monimuotoisuudesta kertovia luonnonarvoja, joita ei saa heikentää. Lajihavainnot on koottu paikallisilta lintuharrastajilta, metsästäjiltä, retkeilijöiltä ja luontoharrastajilta. Linnut Nisäkkäät Matelijat ja sammakkoeläimet Helmipöllö Karhu Sammakko Viirupöllö Ilves Huuhkaja Susi Varpuspöllö Metsäjänis Teeri Pohjanlepakko Metso Pyy Jäkälät Kehrääjä Poronjäkälät Kalasääski Taulukko 1 luontodirektiivin lajeista, yhteensä 16 kpl Kalliomurskausaluetta ympäröivät suoalueet ja turvemaat ovat hirvien vakituisia vasomisalueita ja teerien soidin-, ruokailu- sekä pesimäalueita. Suunnitellun murskausalueen välittömässä läheisyydessä (200-300 m) on kalasääsken asuttu pesäpuu.

24(44) Alueen luonto- ja virkistysarvot ovat merkittävät, joten alueelle ei tule myöntää suunnitelman mukaista maa-ainesten ottolupaa. Muistutus 8, samat henkilöt kuin muistutuksessa 1 Muistutus maa-aineslupahakemukseen...tupavuori on muuta maastoa korkeammalle kohoava kallioalue. Korkeimmalta kohdaltaan se on n. 100 m merenpinnan tasosta. Karhusjärven kalliosuojelualue (KAO050115) sijaitsee vain 200 m etäisyydellä suunnittelualueesta. NCC Road Oy:n hakeman suuren louhintamäärän ja esitettyjen leikkauspiirrosten (A-D, F) mukaan, koko Tupavuori tulee tasoittumaan ja poistumaan maisemasta. Katsomme, että toteutuessaan NCC Roads Oy:n suunnitelma muuttaa merkittävästi maisemaa aivan suojelualueen välittömässä läheisyydessä emmekä voi hyväksyä tätä. Lisäksi arvokas ja monimuotoinen kallio muodostelma pirstoontuu ja louhinta rajoittaa merkittävästi alueen luonnossa liikkumista ja metsätalouden harjoittamista. Etelä-Karjalan seutukaavassa vuodelta 2011 (vahvistettu 14.3.2001) alue on merkitty MU-alueeksi ( Maa- ja metsätalousvaltainen alue, ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja ). Myös 21.12.2011 vahvistetussa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa, joka korvaa vuoden 2001 seutukaavan, alue on merkitty edelleen MUalueeksi. Ko. merkinnällä varustetun alueen suunnittelumääräyksen mukaan huomiota tulee kiinnittää todettujen ympäristöarvojen säilyttämiseen ja edellytysten parantamiseen. Katsomme, että NCC:n suunnittelema kalliokiviainesten otto tulee vaikeuttamaan merkittävästi alueen seutukaavassa varattuun tarkoitettuun käyttöön eikä ole linjassa suunnittelumääräysten kanssa. Metsätalouden harjoittamisen kannalta näemme kalliokiviaineksen louhinnalla seuraavia mahdollisia vaikutuksia: 1) Suojavyöhyke, 20 m, on riittämätön Tupavuori-tilaan rajoittuvien metsätilojen kannalta: louhinta vaikuttaa negatiivisesti pitkällä aika välillä suojavyöhykkeen reunalla sijaitsevan metsän kasvuun, koska pintavesien virtaukset muuttuvat louhinnasta johtuvien rajujen korkeuserojen ja räjäytyksistä aiheutuvien kalliohalkeamien johdosta. Oletettavaa on myös, että suojavyöhykkeestä huolimatta, Tupavuori-tilaan rajoittuvissa metsätilojen reunalla puita tulee kuivamaan pystyyn. 2) Räjäytyksestä mahdollisesti lentävät rikkokivet ja sirpaleet aiheuttavat laatutappiot suojavyöhykkeen reunalla sijaitsevaan puustoon. 3) Kiviaineksen louhinnan tuloksena syntyvät rajut korkeuserot yhdessä suojavyöhykkeen riittämättömyyden kanssa aiheuttavat myrsky- ja tuulituhoja heti suojavyöhykkeen ulkopuolella, muiden metsänomistajien tiloilla. 4) Raskaan kaluston liikkuminen saattaa aiheuttaa vaaratilanteita nykyisin varsin kapealla metsäautotiellä.

25(44) Edellä mainittujen asioiden johdosta toteamme, ettei Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan tulisi myöntää maa-aineslupaa NCC Roads Oy:lle Tupavuori-tilalle. Muistutus 9, muistuttajia 1 Muistutus NCC Roads Oy:n maa-aineslupahakemuksen johdosta tilalle Tupavuori 2:311. Omistamallani tilalla Mäntylä 2:156 sijaitsee suunnitellun louhintaalueen vieressä (50 m) aktiivisessa ja ympärivuotisessa virkistysja metsänhoitokäytössä (joulukuusien kasvatus) toimiva taukotupa. Kyseinen rakennus on otettu käyttöön rakennustarkastajan antamalla luvalla 13.3.1997, jolloin hän kävi paikan päällä ja teki rakennuksesta tarkastusmerkinnän. Kyseistä rakennusta, joka mielestäni vaikuttaa kyseisen maa-ainesluvan myöntämiseen, ei ole millään tavalla huomioitu maa-ainesluvan selosteessa. Lakiakallion metsäautotien kustannus osituksessa rakennus on luokiteltu kesämökiksi. Luonnonympäristö Tupavuori muodostaa eheän kokonaisuuden monimuotoisena kalliona, joka liittää läheisyydessä olevan Karhusjärven kalliosuojelualueen Sinkonsuo-Heinsuo-Murtsuo - suoalueisiin. Kokonaisuutena ne muodostavat ainutlaatuisen luonnonympäristön, johon kuuluvat kanalintujen (metso, teeri, pyy) soidinalueet, hirvien laiduntamis- ja vasomisalueet sekä luolaeläinten monimuotoiset suojapaikat. Tupavuoren kallioalueella on runsaasti luolastoja, joita sijaitsee myös suunnitellulla louhinta-alueella. Kallioiden lakialueet, joista nyt yksi aiotaan poistaa, muodostavat maisemallisen kokonaisuuden, josta avautuva näköala jatkuu kauas yli suoalueiden ja lähikylien. Virkistyskäyttö Tupavuoren alue on ollut perinteistä ulkoilualuetta, jonne johtaa jatkuvassa käytössä olevia maastopolkuja. Metsästysretkiä, marjastusta, sienestystä ja ulkoilua ja eritoten suunnistusta harrastaville Tupavuori on suuressa arvossa. Asia on huomioitu kesällä 2011 valmistuneessa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa, jossa alue on mu-merkitty. Uusi tekeillä oleva Lappeenrannan Eteläisen alueen osayleiskaava tuo uutta asutusta Kalliokoski-Mielo-Karkkola-Sinkkola -alueelle, jolloin yhtenäisen ja monimuotoisen luonnontilaisen virkistysalueen merkitys kasvaa entisestään. Louhinnan, murskauksen ja liikennöinnin, aiheuttama meluhaitta vaikuttaa luonnon ympäristöön laajemmin kuin on haluttu tuoda esille. Laajasta alueesta tulee muodostumaan autio ja lauluton metsä, kun lintujen ja eläinten elinympäristöt tuhoutuvat. Historia Tupavuori on ollut vuosisatojen saatossa myös lyhytaikainen piilo- ja suojapaikka vaikeina aikoina, jonka ovat mahdollistaneet juuri lähiseudun ainoat luolastot. Tosin kuin on esitetty, luolastoja sijaitsee myös louhintatoimen alueella, sillä tie joka kulkee louhinta-alueelle vuoren länsirinnettä pitkin vaatii louhintaa ja ja pengerrystä. Tämä tulisi tuhoamaan suurimpien luolastojen muodostaman ainutlaatuisen maiseman kokonaan.

26(44) Yhteenveto Suunniteltu hanke tuhoaa erittäin runsaasti arvokasta kalliojyrkänne- ja suoaluetta, joiden koskemattomuuteen ja säästämiseen kiinnitetään nykyisin metsänhoidossa erityistä huomiota. Esimerkiksi UPM ei ole hakannut jyrkänne- ja lakialueita, ja viimeisessä perkauksessa Sinkonsuon ojitusta on vähennetty, jotta alue palautuisi lähemmäs alkuperäistä luonnon tilaa. Tupavuoren alueella on mahdollista jättää tuleville sukupolville laaja-alainen ja monimuotoinen luontokohde sen alkuperäisine eläinlajeineen, joten toivon, ettei sitä tuhottaisi lyhytnäköisesti ja asiaan sen vaatimalla vakavuudella perehtymättä. Ehdotankin, että Tupavuoren kallioalue liitetään oleellisena osana Karhusjärven kallionsuojelualueeseen, johon se edellä mainituin perustein kuuluu. Vastineet Hakijalle on lähetetty saadut lausunnot vastineen antamista varten. Hakija toimitti vastineen 8.2.2012. Luvanhakijan vastine ympäristölupahakemuksen johdosta jätettyihin muistutuksiin (muistuttajien yksilöivät tiedot on poistettu tekstistä): 1.1 Muistutus 1 Muistuttajat ovat tilaan Tupavuori rajoittuvien tilojen Karijoki ja Kuusikko omistajia. Muistuttajien mukaan kallion louhinta ja murskaus tulevat muuttamaan maiseman Karhusjärven kallionsuojelualueen suuntaan, hankaloittamaan alueen virkistys- ja metsätalouskäyttöä ja olevan ristiriidassa sekä seutu- että maakuntakaavan kaavavarausten kanssa. Lisäksi muistuttaja huomauttavat toiminnan mahdollisesti lisäävän virtausta läheisen suon metsäojastoon. Muistuttajat katsovat myös, että ottoalueen viereisten tilojen väliin jätetty suojavyöhyke on riittämätön, toiminnasta aiheutuu laatutappioita naapuritilojen puustolle, myrsky- ja tuulituhot naapuritiloilla lisääntyvät, lisäksi muistuttajien mukaan lisääntyvä liikenne aiheuttaa vaaratilanteita alueelle johtavalla metsäautotiellä. 1.1.1 Maisemalliset muutokset Karhusjärven suuntaan Muistuttajien mukaan suunnitelman mukainen kallion louhinta tulee poistamaan koko Tupavuoren ja muuttamaan merkittävästi näkymää Karhusjärven kallioalueen suuntaan. Ensimmäisenä hakija huomauttaa, että maisemalliset asiat eivät kuulu käsiteltäväksi ympäristölupa-asian yhteydessä, vaan maisemallisista seikoista määrätään maa-aineslain 3 :ssä. Toisekseen on huomattava, että suunniteltu ottotto sijoittuu Tupavuoren luoteisosaan ja otto on suunniteltu siten, että näkymää kallionsuojelualueelle ottoalueelta ei ole. Tupavuoren itäinen osa jää siten muuttumatomaksi Karhusjärven suojelualueen suuntaan.

27(44) 1.1.2 Alueen virkistys- ja metsätalouskäyttö Muistuttajat esittävät muistutuksessaan, että suunnitelman mukainen toiminta pirstoo alueen arvokkaan ja monimuotoisen kalliomuodostelman ja samalla rajoittaa luonnossa liikkumista alueella sekä metsätalouden harjoittamista. Metsätalouden osalta on todettava, että suunniteltu louhinta ja murskaus vaikuttavat ainoastaan maanomistajan eli UPM- Kymmene Oyj:n metsätalouden harjoittamiseen. Hakija on tehnyt maanomistajan kanssa sopimuksen maa-ainesten otosta alueella. Muistuttajat tuovat muistutuksessaan esiin myös sen, että louhinta ja murskaus rajoittavat luonnossa liikkumista alueella. Onkin totta, että tulevalla ottoalueella ulkopuolisten liikkuminen ei ole sallittua, koska kyseessä on työmaa-alue, joka erotetaan ympäröivästä maastosta niin, etteivät sivulliset erehdy alueelle. Itse ottoalueen koko on kuitenkin vain 11 ha alueella, jolla ei sijaitse mitään muita liikkumista rajoittavia tekijöitä kuin yli 1 km:n etäisyydellä, joten kovin merkittävä liikkumisen rajoittaminen ei ole kyseessä. Kiinteistön Tupavuori RN:o 2:311 omistaja ei ole tehnyt kenenkään osapuolen kanssa sopimusta alueen käyttämisestä virkistystarkoitukseen, eikä kiinteistön rasitustodistuksessa ole mainintaa kiinteistöön kohdistuvista muista käyttötarkoituksista. Alueen käyttö virkistykseen perustuu jokamiehenoikeuteen, jolla ei voida rajoittaa kiinteistön omistajan oikeutta elinkeinonharjoittamiseen omistamallaan maalla. 1.1.3 Alueen seutu- ja maakuntakaava Muistutuksessa viitataan, että hakemuksen mukainen toiminta on ristiriidassa Etelä-Karjalan seutukaavan sekä maakuntakaavan kanssa. Seutukaava on korvautunut maakuntakaavalla siinä vaiheessa kun maakuntakaava on saanut lainvoiman. Maakuntakaavassa alueella on merkintä MU, joka tarkoittaa metsätalousaluetta jolla ulkoiluohjaamistarvetta. Itse suunnitellulla ottamisalueella ei kuitenkaan ole MU-merkinnän lisäksi muita varauksia, alueen läheisyydessä on merkintä moottorikelkkareitille. Merkintä ei estä alueen käyttöä hakemuksen mukaiseen tarkoitukseen. 1.1.4 Vesistökuormitus alueen metsäojiin Muistuttajat tuovat muistutuksessaan esiin sen seikan, että toiminnasta mahdollisesti aiheutuva hulevesien lisääntyminen kuormittaa läheisen suon ojastoa ja vaikuttaa siten metsän tuottoon. Alueelle on suunniteltu laskeutusallas kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on se, että huolevesien mukana ei kulkeudu alueen ulkopuolelle hienoainesta. Toinen merkittävä laskeutusaltaan tehtävä on tasata alueella mahdollisesti rankkasateilla lisääntyvää valuntaa toimien tasausaltaana. Ottamistoiminta sinällään ei lisää pintavesien määrää alueella tai sen ulkopuolella, eikä hakijan käsityksen mukaan ole todennäköistä, että ottamistoiminnan vuoksi läheisen suon metsän tuotto vähenisi.

28(44) 1.1.5 Suojavyöhykkeen leveys Muistuttajien mukaan 20 m suojavyöhyke ottoalueen ja naapuritilojen välissä on riittämätön ja tulee johtamaan puuston kuolemiin. Hakija ei ole havainnut muilla ottoalueillaan, että puusto olisi kuollut pystyyn edes aivan ottoalueen reunalla. On myös otettava huomioon, että Tupavuori on nykyiselläänkin melko jyrkkäpiirteinen kallioalue, jossa maaperän kosteustasapaino vaihtelee suuresti sateiden mukaan. 1.2.6 Laatutappiot naapuritilojen puustolle Muistutuksessa esitetään, että räjäytyksestä lentävät rikkokivet ja sirpaleet aiheuttavat laatutappioita suojavyöhykkeen reunalla sijaitsevaan puustoon. Suojavyöhykkeen tarkoituksena on estää toiminnan vaikutusten leviäminen alueen ulkopuolelle, eikä hakijan muilla ottoalueilla ole havaittavissa että puuston laatu olisi erityisesti alentunut ottoalueen välittömässä läheisyydessäkään. Mikäli alueelta heitteleitä louhinnan yhteydessä lentää, kohdistuvat vaikutukset suojavyöhykkeen puustoon, eivät suojavyöhykkeen ulkopuolelle. 1.2.7 Myrsky- ja tuulituhot Muistuttajat ovat sitä mieltä, että louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvat rajut korkeuserot johtavat siihen, että suojavyöhykkeen ulkopuolella sijaitseva puusto tulee jatkossa kärsimään myrsky- ja tuulituhoja. Hakijan käsityksen mukaan alue on jo nyt melko jyrkkäpiirteinen eivätkä korkeuserot ottamistoiminnan myötä lisäänny. Myrsky- ja tuulituhojen lisääntymisen riskiä voidaan verrata lähinnä alueella tapahtuvaan metsän hakkuuseen, jonka kuka tahansa maanomistaja voi alueella tehdä. 1.2.8 Liikenne metsäautotiellä Muistuttajien mukaan raskaan kaluston liikkuminen metsäautotiellä aiheuttaa vaaratilanteita kapealla tiellä. Hakija haluaa muistuttaa, että metsäautotie on tarkoitettu nimenomaan metsänhoidollista raskasta liikennettä varten. Alueelle johtava metsäautotie on melko suora ja liikenteen sujuvoittamiseksi sekä ohitustilanteiden helpottamiseksi tielle voidaan tarpeen vaatiessa lisätä levikkeitä kohtaamispaikoiksi. On myös huomattava, että suunnitelma-alueen ulkopuolisella tiestöllä tapahtuva liikenne ei kuulu ympäristöluvan harkinnan piiriin. 1.2 Alueen maanomistajien muistutus Alueen maanomistajiksi ilmoittautuvat 10 allekirjoittajaa ovat jättäneet hakemuksen johdosta muistutuksensa, jossa vastustavat jyrkästi haettujen lupien myöntämistä. Vastustusta maanomistajat perustelevat maisemallisilla seikoilla, tieyhteyden sopimattomuudella raskaalle liikenteelle, suunnitelman haitallisilla vaikutuksilla aluetta ympäröivälle suolle, melu, pöly ja tärinähaitoilla Sinkkolan kylälle, kylän vesihuollon vaarantumisella, suunnitellun toiminnan ja alueen kaavoituksen ristiriitaisuudella, alueen virkistysmahdolli-

29(44) suuksien heikkenemisellä sekä alueen liittymisellä suojeltuun kallioalueeseen. Maisemaan liittyviltä osin hakija viittaa kappaleeseen 1.1.1, maisemalliset seikat eivät kuulu ympäristölupa-asian yhteydessä ratkaistaviksi. Alueelle johtavaan metsäautotiehen liittyviltä osin hakija on vastannut kappaleessa 1.1.8. Muistutuksessa mainittuun kaavoituksen ja suunnitelman ristiriitaisuuden osalta hakija viittaa kappaleeseen 1.1.3 ja alueen virkistyskäytön osalta kappaleeseen 1.1.2. 1.2.1 Vahingolliset vaikutukset ojittamattomaan suohon Muistuttajat esittävät, että suunnitelman mukainen tieyhteyden toteuttaminen tulevalle ottoalueelle aiheuttaisi haitallisia vaikutuksia Tupavuorta välittömästi ympäröivään ojittamattomaan suohon. Tupavuorta ympäröivät Heinsuo ja Sinkosuo ovat sekä aluekäynnin että karttatarkastelun perusteella ojitettuja soita, joiden luonnontilaisuus on ojituksen yhteydessä muutettu. Tien rakentamisella kallion reunaan ei hakijan käsityksen mukaan ole vaikutuksia ojitetun suoalueen tilaan. 1.2.2 Melu-pöly ja tärinähaitat Sinkkolan kylälle Muistuttajien mukaan toiminnan aiheuttamat melu, pöly ja tärinähaitat häiritsevät Sinkkolan kylän vakituista asutusta. Suunnitelma-alueen ja Sinkkolan kylän lähimpien talojen välinen etäisyys on yli 1 km. Kuten lupahakemuksen liitteenä olleesta esimerkkimelumallinnuksen melun leviämiskuvasta voidaan todeta, melu ei leviä edes avoimessa, esteettömässä maastossa 1 km:n etäisyydelle siten, että Valtioneuvoston asetuksessa 993/1992 melulle asetetut ohjearvot ylittyisivät. Lisäksi on huomioitava, että louhos ja sen toiminnot on suunniteltu Tupavuorelle siten, ettei melulle ole esteetöntä leviämissuuntaa Sinkkolan kylälle. Pölyn leviäminen toiminta-alueelta aiheuttaa haittaa ilman pölyntorjuntaa samalla tavoin kuin melu. Ympäristölupahakemuksessa on kuitenkin kuvattu pölyntorjunattoimet alueella, eikä ole todennäköistä että pöly aiheuttaisi yli 1 km:n etäisyydellä kohtuutonta haittaa torjuntatoimet huomioon ottaen. Myöskin louhintatärinän leviäminen yli 1 km:n etäisyydelle kohtuutonta haittaa aiheuttaen on erittäin epätodennäköistä. Sinkkolan kylän ja Tupavuoren välissä on suoalue. Seismisten aaltojen (=tärinän) leviäminen suolla on melko heikkoa, sillä seismiset aallot vaimenevat siirtyessään väliaineesta toiseen. Turve väliaineena on erityisen vaimentavaa. 1.2.3 Sinkkolan kylän vesihuollon vaarantuminen Muistuttajat tuovat esille muistutuksessaan huolen siitä, että suunnitellulta louhosalueelta poisjohdettavat hulevedet vaarantavat Sinkkolan kylän talousvesikaivojen vedenlaadun, koska kaivot sijaitsevat suon laidassa ojan läheisyydessä. Muistuttajien huoli oja-

30(44) veden siirtymisestä talousvesikaivoihin on turha, sillä vesi ei suinkaan siirry ojasta suolle, vaan virtaussuunta on suolta ojaan. Mikäli kaivo on rakennettu oikein, ojan pintavesi ei kulkeudu kaivoon, vaan kaivossa on maaperästä tullutta pohjavettä. On myös huomattava, että Tupavuoren ja Sinkkolan kylän alueiden pohjavesillä ei ole hydraulista yhteyttä nimenomaan niiden välissä olevan suoalueen johdosta. 1.3 Karhusjärven Erä ry:n muistutus Karhusjärven Erä ry vastustaa louhoksen perustamista Tupavuorelle, koska yhdistyksen mukaan alue on metsäkanalintujen pesimäaluetta ja hirvien vasomisaluetta. Muistutuksessa Tupavuoren alue katsotaan muutenkin eläinten pesimiseen soveliaaksi paikaksi. Tämän lisäksi seuran muistutuksessa katsotaan, että toiminnan aiheuttamat melu- ja pölyhaitat vaikeuttaisivat oleellisesti seuran toimintaa sekä alueen luontoon ja eläimistöön. Muilta osin Karhusjärven Erä ry:n muistutuksessa esille tuotujen seikkojen osalta hakija viittaa aiemmin esittämäänsä, mutta luontoon kohdistuvien vaikutusten osalta vastataan seuraavassa. 1.3.1 Luontoon ja eläimistöön kohdistuvat vaikutukset Ramboll Finland Oy on tehnyt alueella maastokäynnin perusteella luontoselvityksen, jonka perusteella alueella ei ole havaittu luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisia lajeja. Lisäksi todetaan, että alueen hakkuin hoidetut metsät eivät ole otollisia uhanalaisille lajeille. On myös syytä muistaa, että alue ei kuulu Karhusjärven kallioidensuojelualueeseen. 1.4 Lappeen Riento ry:n muistutukset Lappeen Riento ry onjättänyt hakemuksen johdosta kaksi muistutusta. Ensimmäisessä muistutuksessa yhdistys toteaa tehneensä merkittäviä panostuksia Tupavuoren alueelle laatimalla ja päivittämällä suunnistukarttoja, alue on ainutlaatuinen liikuntaaluekokonaisuus Lappeenrannan taajaman läheisyydessä, alueella on umpeenkasvanut polku, suunnitelma on ristiriidassa kaavoituksen kanssa ja lisäksi että toiminnalla tulisi olemaan maisemallisia vaikutuksia. Toisessa muistutuksessaan yhdistys on toimittanut latureitistökartan ja toteaa edelleen, ettei lupaa tule myöntää koska suunnitelman mukainen toiminta estäisi alueen virkistyskäytön. Hakija on vastannut aiemmin tässä vastineessa kaikkiin Lappeen Riento ry:n esille tuomiin seikkoihin ja haluaa edelleen painottaa, että alueen maanomistaja ei ole tehnyt yhdistyksen kanssa sopimusta alueen käytöstä virkistystarkoituksiin. On myös huomattava, että yhdistyksen toimittamassa latureitistökartassa reitit eivät kulje suunnitellun louhoksen alueella, joten suunnitelman mukainen toiminta ei estä latureittien käyttöä jatkossa. 1.5 Sinkkolan kylän asukkaiden muistutus

31(44) Sinkkolan kylän asukkaiden allekirjoittamassa muistutuksessa on 11 allekirjoitusta. Muistutuksessa vastustetaan luvan myöntämistä perustuen alueen virkistyskäyttöön, kaavoitukseen ja kylän vesihuoltoon. Hakija on vastannut aiemmin tässä vastineessa muissa muistutuksissa esiin tuotuihin samoihin seikkoihin. 1.6 Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry:n muistutus Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry esittää muistutuksessaan, että haettua lupaa ei tule myöntää, koska alue kuuluu geologisesti arvokkaaseen kallioalueeseen, alueella syntyvät hulevedet kuormittaisivat alapuolista vesistöä, alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on havaittu useita luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisia lajeja ja lisäksi koska alueen luonto- ja virkistysarvot ovat merkittävät. Aiemmin tässä vastineessa on vastattu kaikkiin yhdistyksen esille tuomiin seikkoihin. 1.7 Muistutus 9 Muistuttaja on läheisen tilan Mäntylä RN:o 2:156 omistajana tuonut esille, että hänellä on taukotupa suunnitelma-alueen välittömässä läheisyydessä jota ei ole huomioitu hakemuksessa. Lisäksi muistuttajan mukaan alueen luonnonympäristö, virkistyskäyttö ja historia estävät hakemuksen mukaisen luvan myöntämisen. Luonnonympäristön ja virkistyskäytön osalta hakija viittaa aiemmin esittämäänsä. 1.3.1 Muistuttajan taukotupa Muistuttaja tuo esille, että hänellä on suunnitelma-alueen välittömässä läheisyydessä taukotupa. Hakijan käytössä olevan tiedon mukaan alueelle ei ole myönnetty rakennuslupaa, vaikka tarkastuskäynti olisikin tehty. Rakennusta ei voida pitää muistuttajan esityksen mukaisena kesämökkinä. 1.3.4 Historia Muistuttaja tuo muistutuksessaan esille, että alueella on useita luolastoja, jotka tulevat tuhoutumaan alueelle rakennettavan tien vuoksi. Hakijalla ei ole aikomusta muuttaa louhinta-alueen ulkopuolista maastoa louhimalla, eikä tien rakentamisen vuoksi siten olla tuhoamassa muistuttajan esittämiä luolastoja tai ainutlaatuista maisemaa. 2 Lopuksi Ympäristölupahakemuksen johdosta jätetyissä muistutuksissa ei hakijan käsityksen mukaan tuoda esille mitään sellaista seikkaa, jonka vuoksi ympäristölupaa ei voitaisi haetunlaisena myöntää. Tarkastukset ja neuvottelut Alueella on tehty tarkastus 8.12.2011, josta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.

32(44) II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 13. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää NCC Roads Oy:lle Lappeenrannan Armilan kylän tilalle 405-405- 2-311 Tupavuori liitteessä 1 (kartta) ja hakemusasioissa tarkemmin esitetylle alueelle ympäristönsuojelulain 28 mukaisen ympäristöluvan kivenlouhintaan, murskaukseen ja maankaatopaikkatoimintaan. Laitoksen on toiminnassaan noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ympäristölupa myönnetään seuraavasti: Vuosittainen alueella käsiteltävän louhittavan kalliokiviaineksen määrä voi olla enintään 250 000 t. Alueella käsiteltävän louhittavan kalliokiviaineksen kokonaismäärä voi olla enintään yhteensä 1 000 000 k-m 3. Puhtaita maa- ja kiviaineksia (jäteluokka 17 05 04) voidaan vastaanottaa alueilta, joilla ei ole harjoitettu maaperän pilaantumisriskiä aiheuttavia toimintoja. Mikäli alueelle halutaan tuoda maa-aineksia alueilta, joissa on harjoitettu maaperän pilaantumisriskiä aiheuttavia toimintoja, tulee maaperän laatu määrittää ympäristönsuojelun viranhaltijan ohjeiden mukaisesti etukäteen. Maankaatopaikalle voidaan sijoittaa enintään 110 000 ktrm 3 puhtaita maa- ja kiviaineksia. Vuodessa vastaanotettavan maamassan määrä voi olla enimmillään 30 000 t. Alueella ei saa ottaa vastaan tai välivarastoida muita jätteitä. (YsL 43 ja 45, YsA 20, YsL 7 ) 2. Toiminta-alue tulee rajata maastossa, tarkemmin maaaineslupapäätöksessä esitetyn kuvauksen mukaisesti. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla yleisön nähtävillä ilmoitustaulu, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajaan ja toimintaan liittyvät tiedot. Työkoneiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikat eli tukitoiminta-alueet on merkittävä maastoon. (YsL 5, YsA 19, VnA 800/2010) 3. Ennen toiminnan aloittamista tulee lähialueen asukkaita tiedottaa toiminnan alkamisesta. Murskaustoiminnasta tulee ilmoittaa kirjallisesti ympäristötoimeen vähintään 7 päivää ennen jokaista tuotantojaksoa. (YsL 43, YsA 19 ) 4. Louhinta- ja murskaustoimintaa voidaan tehdä hakijan esittämän aikataulun mukaisesti ma-pe (ei arkipyhinä), edellyttäen etteivät määräyksessä 8 annetut melun raja-arvot ylity: o Louhinta arkipäivisin klo 7.00 22.00 o Murskaaminen arkipäivisin klo 7.00 22.00

33(44) o Poraaminen arkipäivisin klo 8.00 18.00 o Räjäytykset klo 8.00 18.00 o Rikotus arkipäivisin klo 7.00 22.00 o Kuormaaminen, kuljetus arkipäivisin klo 6.00 22.00 o Tuotannon valmistelevat työt arkipäivisin alkaen klo 6.00 alkaen o Muualta tuotavien maa-ainesten vastaanotto klo 7.00 22.00 Aikarajat perustuvat hakijan hakemustietoihin, Valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (993/1992) sekä Valtioneuvoston asetukseen (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta. (YsL 43, Naap 17 ) 5. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä alansa parhaan mahdollisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon myös melu-, pöly- ja tärinäpäästöjen ehkäisemisessä. (YsL 4, 43 ) 6. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ympäristötoimeen ympäristöluvan mukaisesta toiminnan alkamisesta aloitustarkastuksen pitämistä varten. Ennen kalliokiven ottamisen ja louhintatöiden aloittamista 100 metriä lähempänä voimajohtoa on räjäytysten vaikutusalueella olevilla johto-osilla pidettävä katselmus Fingrid Oyj:n aluetoimipaikan voimajohtoasiantuntijan kanssa (YsL 43, YsA 19 ) 7. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan muutoksista ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Fingrid Oyj:lle (YsL 43, YsA 19 ). Melu 8. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää seuraavia rajaarvoja: - Asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitasoa 55 db klo 7.00 22.00 eikä 50 db klo 22.00 7.00 välisenä aikana - Vapaa-ajankiinteistöillä piha-alueilla keskiäänitasoa 45 db klo 7.00 22.00 eikä 40 db klo 22.00 7.00 välisenä aikana (YsL 43, YsA 19, Vnp 29.10.1992/993) 9. Toiminnasta aiheutuvaa melua tulee mitata, mikäli siitä aiheutuu valituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo melumittaukset tarpeellisiksi. Mittaajan tulee olla ulkopuolinen asiantuntija. Mittauksessa tulee noudattaa ympäristöministeriön ohjetta 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle etukäteen. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten lopettamisesta. (YSL 46, YsA 19, VnA 800/2010 13)

34(44) 10. Mikäli melumittauksen perusteella voidaan todeta, että määräyksessä 8 annetut melun raja-arvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan esittää suunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Tarvittaessa toiminta voidaan keskeyttää. (YSL 43, YsA 19 ) Tärinä 11. Louhinta- ja räjäytystyön turvallisuussuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi ympäristöluvan valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelmassa tulee huomioida Fingrid Oyj:n lausunto 13.12.2012, AE-1884-8-2. (YsL 43 ja 46, YsA 19 ) Ilmapäästöt 12. Toiminnasta ei saa aiheutua asuinkiinteistöjen piha-alueilla ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvojen ylittymistä. (YsL 43 ja 46, YsA 19, VnA 38/2011, VnP 480/1996) 13. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuutta (PM10) tulee mitata asuinalueiden piha-alueilla, mikäli toiminnasta aiheutuu pölyvalituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo hiukkasmittaukset tarpeellisiksi. Mittaukset tulee tehdä jatkuvatoimisella hengitettävien hiukkasten mittaukseen soveltuvalla laitteella. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle ennen mittausten suorittamista. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten lopettamisesta. (YSL 43, YsA 19 ) 14. Pölyämisen estäminen - Porausvaunut tulee varustaa pölynkeräyslaitteilla tai käyttämällä muuta, pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. - Kuormattavan ja murskauslaitoksen kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteistojen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. - Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. - Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toimintaalueen ulkopuolelle estettävä.

35(44) - Työmaateiden ja varastoalueen kesäaikaisen pölyämisen ehkäisemiseen voidaan käyttää kalsiumkloridia, mikäli pölyämisen ehkäiseminen muilla menetelmillä ei ole riittävää. (YsL 43, VnA 800/2010 4 ) Vesistöt, pohjavesi 15. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Louhokselta ympäristöön johdettavat pintavedet on johdettava laskeutusaltaan kautta hienoaineksen leviämisen estämiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee mitoittaa ja suunnitella altaan sijainti ja laajuus siten, että alempiin vesistöihin ei aiheudu kiintoainekuormitusta. Alueen ulkopuoliset sadeja sulamisvesien pääsy maankaatopaikalle on estettävä. Ojien ja laskeutusaltaan on oltava valmiina ennen toiminnan aloittamista. Laskeutusaltaan kuntoa ja toimivuutta on seurattava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin altaan tyhjentämiseksi tai kunnostamiseksi. Luvan saaja on velvollinen tarvittaessa poistamaan laskeutusaltaan jälkeisistä purkuojista maankaatopaikalta peräisin olevat liettymät tai tukkeutumat. Huleveden johtamisesta ojaan ja ojan kunnossapidosta voidaan sopia ojitukseen osallisten asianosaisten kesken. Mikäli sopimukseen ei päästä, voi haitankärsijä saattaa asian Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaistavaksi. (YsL 43, VNA 800/2010 10 ) 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toiminnan mahdollisia vaikutuksia pintavesiin seuraavasti: - Suo-ojaverkostosta, johon hulevedet laskeutuksen jälkeen johdetaan, tulee ottaa kaksi vertailunäytettä ennen toiminnan aloittamista, mikäli ojissa on vettä. - Vesinäytteistä analysoidaan ph, sameus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja sähkönjohtokyky. - Näytesarjat toistetaan toiminnan alettua ennen laskeutusallasta ja toinen laskeutusaltaan jälkeen 2 kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin, lupakauden loppuun saakka. Näytteenotot tulee suorittaa käyttäen ulkopuolista asiantuntijaa. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ympäristönsuojelun viranhaltijan päätöksellä, jos näytteiden pohjalta on osoitettavissa ilmeistä ympäristöhaittaa tai se on valvonnan kannalta tarpeen. Jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi

36(44) tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. (YsL 5, 8 ja 46, YsA 19 ) 17. Käymäläjäte tulee käsitellä joko tiivispohjaisessa kuivakäymälässä tai johtaa umpisäiliöön. Mikäli harmaita jätevesiä aiotaan johtaa maastoon, tulee toiminnanharjoittajan hakea Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa jätevesien käsittelyjärjestelmälle. (YsL 43 ja 45, VnA 209/2011 talousvesien käsittelystä) Maankaatopaikan käyttö ja hoito 18. Mikäli alueelle tuotavien tai tuotujen maa-ainesten laadusta ei ole täyttä varmuutta, tulee maa-ainesten laatu tutkia. Ympäristönsuojeluviranhaltija antaa tarvittaessa ohjeita tutkimusten suorittamisesta. Alueelle tuotavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia kynnysarvoja. Mikäli alueelle on tuotu yli kynnysarvon ylittäviä maa-aineksia, tulee massat poistaa alueelta ja kuljettaa ne maa-ainesten vastaanottopaikkaa, jolla on lupa vastaanottaa kyseisen kaltaisia maa-aineksia. (YsA 7) 19. Toiminnanharjoittajan tulee tarkistaa läjitysalue, sen käyttö ja rakenteet säännöllisesti. Laskeutusaltaan keskimääräinen vesisyvyys tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Tarkastuksista ja laskeutusalueen tilavuudesta tulee pitää kirjaa. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä kunnossapitotöihin kuten laskeutusaltaan lietteen poistoon tai rakenteiden kunnostamiseen. (YsL 43 ja 45, YsA 19 ja 20 ) 20. Maankaatopaikan täyttöalueen korko ei saa ylittää alkuperäisen, ennen ottotoiminnan aloittamista olleen maanpinnan maksimikorkotasoa. Läjittäminen tulee suorittaa suunnitelmallisesti siten, että alueilla, joilla rajat eivät ole yhteydessä naapuritiloilla harjoitettavaan maa-ainesten ottoon, alueen reunat luiskataan kaltevuuteen 1:3 siten, että se soveltuu maisemaan ja ympäröivään luontoon. Läjityksen tulee mahdollistaa alueen palautuminen metsätalouskäyttöön. Maisemointia tulee toteuttaa työn edetessä. Mikäli alueelle tuotavien massojen määrä jää vähäiseksi, tulee maisemointisuunnitelma tarkistaa maa-ainesluvan määräysten mukaisesti. (YsL 43 ja 45, YsA 19 ja 20 ) 21. Maankaatopaikan rakentaminen on kokonaisuudessaan suunniteltava ja toteutettava siten, että estetään ja torjutaan haitat ja vaaratilanteet kuten sortumat ja kiinto- ja haitta-aineiden joutuminen pintavesiin. Pinta on muotoiltava siten, että siihen ei jää vettä kerääviä painanteita (YsA 20 )

Alueen hoito, onnettomuudet, poikkeukselliset tilanteet 37(44) 22. Polttoaineiden, vaarallisten jätteiden ja ajoneuvojen säilytysalue eli tukitoiminta-alue tulee sijoittaa tiiviille alustalle. Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä, tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. Mikäli polttoaineiden varastoidaan alueella on jatkuvasti, tulee jakelupiste varustaa öljynerotinjärjestelmällä. Tarkempi suunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle. (YsL 5, 7, 8 ja 43, YsA 19, VnA 800/2010 9 YsL 5, 7, 8 ja 43, YsA 19, VnA 800/2010 9 ) 23. Toiminnan hoitamista varten tulee olla nimettynä vastaava henkilö. Toiminnasta vastaavan henkilön tulee saattaa Fingrid Oyj: lausunnossa 13.12.2012 AE-1884-8-2 annetut ohjeet ovat voimajohtojen läheisyydessä työskentelevien tietoon. Yhteyshenkilöstä sekä yhteyshenkilön vaihtumista tulee tehdä ilmoitus ympäristötoimeen. (YsL 43, YsL 81, YsL 19 ) 24. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YsL 43 ) 25. Urakoitsijat ja asemaa hoitava henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtojen sekä poikkeuksellisten vahinkotilanteiden varalle. Henkilökunnan käytössä tulee olla riittävät asemaa koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet sekä ohjeet kohteista, jotka on säännöllisesti tarkistettava turvallisen käytön varmistamiseksi. (YsL 43, YsA 19 ) 26. Mahdollisista onnettomuuksista on tehtävä viipymättä ilmoitus Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle ja aluehälytyskeskukselle. (YsL 43, YsA 19 ) Jätteet 27. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. WC-jäte tulee toimittaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle tai kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminta-alueella ei saa säilyttää eikä varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai jätteitä. (YsL 43, 45, JL 6, JA 3a, 5, 6, VnP 659/1996, VnP 101/1997)

38(44) 28. Ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja haitalliset aineet on varastoitava siten, etteivät ulkopuoliset pääse aineisiin käsiksi. Aineet on säilytettävä suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. (YsL 43, 45, JL 6, JA 3a, 5, 6, 8, VnP 659/1996, VnP 101/1997) 29. Kantoja ja hakkuutähteitä saa välivarastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta, minkä aikana ne on toimitettava hyödynnettäväksi luvanvaraiseen paikkaan. (YsL 43 ja 45 ) 30. Luvan hakijan on noudatettava esittämäänsä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Pintamaa-ainekset, jotka kuuluvat kaivannaisjätteisiin, tulee pitää erillään muista maa-aineksista ja on hyödynnettävä joko alueen maisemoinnissa tai maarakentamisessa. Jos kaivannaisjätteen määrä tai sen käsittely muuttuu hakemuksesta ilmoitetusta merkittävästi, on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma päivitettävä. Alueen maisemointiin liittyviä tarkempia määräyksiä annetaan maa-ainesluvassa. (YsL 43 ja 45a ) Kirjanpito ja raportointi 31. Toiminnanharjoittajan tulee laatia käyttöönsä tarkkailuohjelma ja noudattaa sitä. Suunnitelmassa on käytävä ilmi mitä ympäristölupa-alueella tarkkaillaan, milloin ja mistä pisteistä. Tarkkailuohjelma tulee koota ympäristöluvassa annettujen määräysten pohjalta. (YsL 43, YsA 19 ) 32. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa ja laatia vuosittain ympäristöraportti, josta ilmenevät ainakin seuraavat asiat: - laitteiden toiminta-ajat - vastaanotetun ylijäämämaan (jäteluokka 170504) määrä vuoden aikana ja läjityksen sijoitus asemapiirrokseen merkittynä - toiminnassa syntyvien jätteiden määrä, laatu ja edelleen toimittaminen - poikkeukselliset laitoksen toimintaan liittyvät häiriö- ja vuototilanteista, niiden syyt ja korjaustoimenpiteet - pintavesien analyysitulokset

14. Päätöksen perustelut 769/211/2011 39(44) Ympäristöraportti tulee esittää Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. (JäteL 120, YsL 5, 43, YsA 19 ) Lupamääräysten tarkistaminen 33. Ympäristönsuojelumääräyksien tarkistaminen tulee saattaa vireille 31.12.2021 mennessä. Selvityksiin tulee liittää selvitykset käsiteltävästä materiaalista, ja sen määristä sekä melusta, pölystä ja jätemateriaalien käsittelystä. (YsL 55 ) Toiminnan lopettaminen 34. Toiminnan päättyessä tulee alueella olevat varastointi- ja murskausalueet jäädä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle, ympäristölle tai tulevalle maankäytölle. Maisemointi tulee suorittaa maa-ainesten ottoluvan mukaisesti. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toiminnanharjoittajan pyytää ympäristötoimelta tarkastus sekä Fingrid Oyj:n lausunnossa 13.12.2012 AE-1884-8-2 tarkoittama loppukatselmus. (YsL 43, 45, JL 6 ) Vakuus 35. Toiminnanharjoittajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 60 000 :n hyväksyttävä vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa sen ajan, kun alueella on toimintaa siihen saakka, kun sulkemisen jälkeinen tarkkailu ja muu jälkihoito on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus toimitetaan Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle. (YsL 43c ) Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristösuojelulain 43 mukaisesti on ollut tarpeellista antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi on lupapäätöksessä annettu määräyksiä, jotka liittyvät meluntorjuntaan, jätehuoltoon, tärinän ja pölyämisen ehkäisemiseen sekä vesistöön mahdollisesti aiheutuvan kuormituksen ehkäisemiseen. Hakemuksessa esitetyn mukaisen toiminnan harjoittaminen ei aiheuta toiminnan sijaintipaikan huomioiden (YsL 6 ) ja lupamääräyksiä noudattamalla sellaisia ympäristösuojelulain 42 (terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille) mukaista haittaa, jonka perusteella toiminta voitaisiin kieltää. Toiminta ei ole alueen kaavoituksen vastaista. Tällöin ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä.

40(44) Lupamääräysten yksilöidyt perusteet ja vastaus muistutuksiin ja lausuntoihin: Lupapäätöksessä on ollut tarpeen antaa määräyksiä toiminnan laajuuden, -ajan ja -paikan osalta, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristöön (määräykset 1, 2, 3, 4, 5). Toimintakapasiteetti perustuu toiminnanharjoittajan ilmoittamaan tietoon. Lupamääräyksissä on annettu määräyksiä mm. toiminta-ajoista ja toimintojen sijoittelusta, jotka perustuvat Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 annettuihin vaatimuksiin. Koska etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ovat pitkät, toiminnasta aiheutuva melu ei aiheuta melun raja-arvojen ylittymistä. Täten myös toimintaaikojen rajoittaminen ei ole perusteltua. Pitkien etäisyyksien vuoksi toiminnasta aiheutuvat pöly- ja tärinähaitat jäävät myös paikallisiksi eikä niiden arvioida aiheuttavan kohtuutonta haittaa muistutuksessa esiintulleella kyläalueella. Haitan suuruutta on arvioitu valtioneuvoston päätösten/asetuksen mukaisiin arvoihin vertaamalla. Toiminnasta aiheutuvan pölyämisen selvittämiseksi tehdään tarvittaessa mittauksia (määräys 13). Maisemaan liittyviä näkökohtia on tuotu muistutuksissa esille, mutta niitä ei käsitellä ympäristönsuojelulain perusteella annettavassa päätöksessä vaan maa-aineslain perusteella annettavassa maaaineslupapäätöksessä. Selvitysten mukaan toiminnasta ei aiheudu melun ohjearvojen ylittymistä eikä alueella ole tiedossa sellaisia maastollisia tai ympäristöllisiä ominaisuuksia, joiden perusteella Muraus-asetuksessa annettuja toimintojen vähimmäisetäisyyksiä tai toiminta-aikoja olisi tarvetta muuttaa (määräykset 4, 9, 13). Toimintaa ei ole erityisesti voitu rajoittaa muistutuksissa esille tuotujen jokamiehenoikeuksiin perustuviin alueen ulkoilukäyttöarvoihin. Alueen rajaaminen maastoon sekä tukitoiminta-alueiden merkitseminen on kuitenkin tarpeellista onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja alueen läheisyydessä liikkuvien turvallisuuden varmistamiseksi (määräys 2). Toimintajaksojen aloittamisesta tiedottaminen on tarpeellista, sillä toiminta on alueella uutta (määräys 3). Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa toimintajaksoista etukäteen valvontaviranomaiselle joko kirjallisesti tai sähköpostina. Aloitustarkastus on tarpeellinen luvan lupamääräysten toteutumisen todentamiseksi (määräys 6). Parhaan käyttökelpoisen tekniikan tunteminen ja käyttäminen on ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää (määräys 5). Toiminnasta aiheutuvia haittoja kuten melu- ja pölypäästöjä, voidaan merkittävästi vähentää toimintojen sijoittamisella sekä käyttämällä teknisiä laitteistoja ja menetelmiä. Kalsiumkloridin käyttäminen pölyämisen ehkäisemisessä on mahdollista tilanteissa, joissa esim. pitkän kuivan jakson jälkeen pelkällä vesikastelulla ei saavuteta riittävää tehoa. Kalsiumkloridin käyttäminen

41(44) sitoo pölyä pitkään, jolloin sen käyttömäärät ovat vähäiset eikä siten aiheuta pohjaveden pilaantumisvaaraa (määräys 14). Kalsiumkloridi on yleisesti käytössä hiekkapintaisten teiden kesäaikaisena pölynsidontamenetelmänä. Vastuuhenkilön nimeäminen perustuu Muraus-asetukseen (määräys 24). Toiminnan muutoksiin liittyviä tietoja tarvitaan arvioimaan toiminnasta aiheutuvia haittoja ja mahdollista lupapäätöksen muuttamisen tarvetta (määräys 7). Melu on yksi louhinta- ja murskaustoiminnan merkittävimmistä ympäristöhaitoista. Melun torjumiseksi on annettu melun vähentämiseen liittyviä määräyksiä, jotka liittyvät toiminta-aikoihin (määräys 4) sekä teknisiin laitteisiin ja toimintojen sijoitteluun. Lupapäätöksessä annetut melun raja-arvot perustuvat asetukseen melun ohjearvoista (määräys 8). Ympäristölupien yleiseksi periaatteeksi on muodostunut tulkinta, jonka mukaan toiminnasta aiheutuva melu, silloin kun se jää alle valtioneuvoston päätöksen meluohjearvojen, ei aiheuta sellaista ympäristö- tai terveyshaittaa, jonka perusteella toiminta voitaisiin kieltää. Lupaharkinnassa melua tarkastellaan erityisesti suhteessa asuinkäytössä oleviin alueisiin tai rakennusrekisterin mukaisiin rakennuksiin. Toiminnasta aiheutuvan melutason selvittämiseksi tehdään tarvittaessa melumittauksia (määräys 9). Lähellä asutusta olevan louhinta- ja murskaustoiminnan melutilanteen seuraaminen käyttämällä jatkuvatoimisia melumittauslaitteita antaa luotettavan tiedon melutilanteesta myös erilaisissa sääolosuhteissa. Lisäksi mittauksilla voidaan tarvittaessa optimoida melusuojaukseen käytettävien menetelmien toimivuus ja tarvittaessa ohjata suojaustoimintoja kriittisiin kohtiin (määräys 10). Tärinään liittyvä normisto perustuu rakennusten vaurioitumisen ehkäisemiseen. Toiminnasta ei saa tärinän muodossa aiheutua haittaa ympäristölle tai voimajohtolinjoille. Suomessa ei ole käytössä louhinnasta aiheutuvan tärinän viihtyvyyshaittaan liittyvää normistoa. Tärinän raja-arvoina käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisuusmääräykset 16:0 Räjäytysalan normeja - julkaisun ohjeita (määräys 11). Voimajohtolinjan läheisyyden vuoksi pyydetty Fingrid Oyj:n lausunto on huomioitu erityisesti tärinähaittojen ehkäisemiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi (myös lupamääräys 23). Louhinnan viihtyvyyshaittaa ehkäistään rajoittamalla räjäytysten toiminta-aikaa (määräys 4). Räjäytysten mahdollisesti rakennuksille, rakenteille tai muistutuksessa mainitulle puustolle aiheuttamista vahingoista vastaa räjähdyslainsäädännön perusteella räjäytysten suorittaja ankaran vastuun periaatteen mukaisesti. Ankaralla vastuulla tarkoitetaan sitä, että toiminnan harjoittaja on vastuussa toiminnastaan aiheutuvista vahingoista ai-

15. Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus 769/211/2011 42(44) na. Toiminnanharjoittajan puolella ei tarvitse olla puutteellisuutta tai huolimattomuutta. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, asutus sijaitsee suhteellisen kaukana eikä kallion halkeamissa olevaa vettä luokitella varsinaiseksi pohjavedeksi, joten pohjavesitarkkailua ei ole määrätty tehtäväksi. Myös muistutuksessa esille tuodut talousvesikaivot sijaitsevat toimintaan nähden suhteellisen kaukana. Pintavesien pilaantumisriskin estämiseksi on ollut tarpeen määrätä alueelta johdettavien vesien käsittelystä laskeutusaltaalla (määräys 15). Mikäli jätevesiä johdetaan maastoon, määritellään puhdistamiseen liittyvät vaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen toimenpideluvan yhteydessä (määräys 17). Hulevesien käsittelyä koskevissa määräyksissä on huomioitu asiaa koskevat muistutukset. Työkoneiden huolto ja tankkaus saattavat aiheuttaa maaperän pilaantumista. Pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on annettu määräyksiä laitteiden huoltoon, kemikaalien käsittelyyn, jätteiden varastointiin ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi (lupamääräykset 22, 27, 28). Henkilöstön ohjeistuksella ja toimintatavoilla voidaan vähentää onnettomuuksien yhteydessä aiheutuvaa ympäristön pilaantumisriskiä (määräys 24 ja 25). Liikenteen turvallisuuteen liittyen ei ole annettu erikseen määräyksiä. Muistutukseen on tältä osin vastattu maa-aineslupapäätöksen liikenteen ohjaamista koskevalla määräyksellä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laadinta perustuu ympäristönsuojelulain 45a :ään (määräys 30). Ympäristön roskaantumisen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on ollut tarpeen antaa määräyksiä jätteiden käsittelystä (määräykset 27 ja 28). Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi (määräykset 31 ja 32). Lupamääräysten määräaikaista tarkistamista voidaan pitää tarpeellisena ottaen huomioon toiminnan sijainti (määräys 33). Lupamääräykset on määrätty tarkistettavaksi maa-ainesten ottoa koskevan maa-ainesluvan voimassaolon päättyessä. Lopputarkastus on tarpeellinen, jotta voidaan varmistaa, että kaikki lupaan liittyvät velvoitteet on suoritettu ja lupa voidaan lopettaa. Lupamääräyksessä on huomioitu Fingrid Oyj:n lausunto (määräys 34). Ympäristönsuojelulaki edellyttää lupamääräyksiin vakuuden määräämistä (lupamääräys 35).

17. Päätöksen voimassaolo 18. Ympäristölupamaksu 769/211/2011 43(44) Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta (YsL 100 ) Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YsL 28 ) Jos asetuksella annetaan ympäristösuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan hyväksymän ympäristösuojeluviranomaisen taksan (18.1.2011 7) mukaisesti maksu ympäristölupapäätöksestä on 2.203,60 1705 maan kaatopaikka 935 louhimo (1870-50% 4.2) 508 murskaamo (2035-75 % 4.2) 3148-944,40 (- 30 % 5.5) 19. Muutoksenhaku. 2 203,60 Tähän ympäristölupapäätökseen ja päätökseen ympäristömaksusta saa kumpaankin hakea muutosta erikseen valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - Se jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - Rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - Toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - Alueellinen ympäristökeskus ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - Muu, asiassa yleistä etua valvova viranomainen. 20. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (86/2000). Ympäristönsuojeluasetus (169/2000). Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992). Jätelaki (646/2011). Jäteasetus (1390/1993).

21. Päätöksen tiedoksianto 769/211/2011 44(44) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997). Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996). Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitetasoista (480/1996) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000). Lappeenrannan kaupungin jätehuoltomääräykset Päätös annetaan tiedoksi hakijalle, Kaakkois-Suomen Elykeskukselle ja muille lausunnon antajille sekä niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Etelä-Saimaa sanomalehdessä (YsL 54 ) Liitteet Kartta alueesta NCC Roads Oy, Tupavuori Tieyhteys