KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA ESITYSLISTA 31-2011 KOKOUSKUTSU Kokousaika klo 15:30 Kokouspaikka Lautakunnan kokoussali, Käsitellään Tällä esityslistalla mainitut asiat

Asia Sivu VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 2 3 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) 4 4 Kruunuvuorenrannan valot -kilpailu (a-asia) 9 ASEMAKAAVAOSASTO 1 Pöydälle 22.11.2011 kokouksesta Lauttasaaren korttelin 31133 tontin 6 asemakaavan muutosehdotus nro 12083 (a-asia) 16 2 Lauttasaaren korttelin 31134 tonttia 2 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot (nro 12021) (a-asia) 23 3 Lauttasaaren tonttia 31134/13 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot (nro 11933) (a-asia) 28 4 Vattuniemen keskeinen yritysalue, tilannekatsaus ja tonttien 31112/5 ja 31114/6, 8 ja 15 asemakaavasuunn lähtökohdat (a-asia) 32 5 Telakkarannan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos (a-asia) 38 6 Pasilan konepajan osa-alueen 4 asemakaavan muutosehdotus (nro 12087) (a-asia) 55 7 Kruunuvuorenranta, rannat, puisto ja palvelukortteli -aluetta koskeva asemakaavaehdotus (nro 12080) (a-asia) 68 8 Kruunuvuorenranta, Haakoninlahti 2 asemakaavaluonnos (a-asia) 87 YLEISSUUNNITTELUOSASTO 1 Lausunto PEK-selvityksestä - Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt -työryhmän loppuraportti (b-asia) 104 HALLINTO-OSASTO/KSV

1 Talousarvion toteutumisennuste 4/2011 (b-asia) 108 ASEMAKAAVAOSASTO 9 Pöydälle 22.11.2011 kokouksesta Tapaninvainion kahden pientalotontin ja lähivirkistysalueen asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot (nro12044) (basia) 112 LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO 1 Pöydälle kokouksesta 22.11.2011 Länsiväylän aluevaraussuunnitelman konsultin valinta (b-asia) 116 2 Pöydälle kokouksesta 22.11.2011 Osallistuminen Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän yleissuunnitelman kustannuksiin (b-asia) 120 PUHEENJOHTAJA 1 Kaupunkisuunviraston viranhaltijoiden päätösten seuraaminen 122

1 (122) Vp/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi

2 (122) Vp/2 2 Ilmoitusasiat Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi kaupunkisuun- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätöksen sekä asemakaavaosaston ilmoitukset. Esittelijä Kaupunkisuun- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 17.11.2011 10013 Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 11.11.2011 kuulutettu valtuuston 28.9.2011 hyväksymästä Munkkiniemen, Vanhan Munkkiniemen korttelin 30040 sekä katu-, vesi- ja puistoalueiden (Tarvon alue) asemakaavan muutoksesta asemakaavaosaston piirustuksen 11925/12.11.2009 ja 5.5.2011 mukaisena. (Alue sijaitsee Laajalahden rannalla, Turunväylän eteläpuolella, Helsingin ja Espoon rajalla.) (2011-001164) asemakaavaosasto Asemakaavaosaston ilmoitukset 1) Hernesaaren tarkistettu osayleiskaavaluonnos asetetaan osallisten arvioitavaksi. Hernesaaren suunnitellaan asuntoja, rantapuistoa sekä kahta pienvenesatamaa. Risteilijälaivoille suunnitellaan omat laiturit ja Hernesaaren kärkeen helikopterikenttä. Alueen joukkoliikenne hoidetaan raitiovaunuilla. Keskustelutilaisuus järjestetään keskiviikkona 14.12. klo 18-20 näyttelytilassa Laituri, Narinkka 2 (vanha linja-autoasema). Kaavaa valmistelee projektipäällikkö Matti Kaijansinkko, puhelin 310 37195. 2) Maatullinpuiston etelälaitaan on suunnitteilla 44 pientalotonttia vuonna 2006 hyväksytyn Tapulikaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnitelman mukaisesti. Liikuntapuiston ja Maatullinpuiston alueelle laaditaan puiston yleissuunnitelma ja sen mukaisesti asemakaavaan tarkistetaan puisto- ja viheralueiden rajaus, mitoitus,

3 (122) Vp/2 ulkoilureittien sijainti, kenttä- ja pysäköintijärjestelyt sekä tulevat tilatarpeet. Keskustelutilaisuus on keskiviikkona 8.12. klo 17 19.30 Maatullin alaasteen koulun ruokasalissa, Kimnaasipolku 5. Kaavaa valmistelee arkkitehti Elias Rainio, puhelin 310 37275 Kaupunkisuunlautakunnan muut esille ottamat asiat Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Lisätiedot Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin: 310 37381 taru.koukkunen(a)hel.fi

4 (122) Vp/3 3 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) HEL 2011-007110 T 10 03 08 Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen Helsingissä ja hyväksyä seuraavat suositukset otettavaksi huomioon kaavoituksessa. Suositukset: Helsingin kaupungin alue jaetaan vyöhykkeiksi A, B, Ba ja C oheisen kartan osoittamalla tavalla. Vyöhyke A Alueelle ei kaavoiteta uusia merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Tarkemmat korkeustarkastelut tehdään asemakaavatyön yhteydessä. Vyöhyke B Korkea (yli 16 kerrosta) rakentaminen on mahdollista keskeisillä paikoilla, mikäli - rakentaminen edistää kaupunkirakenteen hahmotettavuutta ja alueen positiivista imagoa rakentaminen ei vaikuta kielteisesti Helsingin merellisen kansallismaiseman muodostamaan näkymään rakentaminen hahmottuu luontevaksi osaksi kaupungin uutta korkean rakentamisen kokonaisuutta tapauskohtainen edellytysten ja vaikutusten arviointi sekä vaihtoehtotarkastelu osoittavat rakentamisen olevan toteuttamiskelpoista ja täyttävän edellä mainitut kriteerit Vyöhyke Ba Ympäristöään korkeampi rakentaminen (max noin 16 krs) on mahdollista tapauskohtaisen edellytysten ja vaikutusten arvioinnin jälkeen, mikäli rakennus on perusteltu osa korttelirakennetta tai aluetta.

Vp/3 5 (122)

6 (122) Vp/3 Vyöhyke C Alueelle tehdään yleissuunnitelma, jossa osoitetaan korkean rakentamisen (yli 16 kerrosta) toivottavat ja mahdolliset sijoituspaikat esimerkiksi alakeskuksissa, liikenteen solmukohdissa ja kaupungin sisääntulonäkymissä. Suunnitelmassa otetaan huomioon korkeaan rakentamiseen liittyvät toiminnalliset, taloudelliset ja kaupunkikuvalliset näkökohdat. Ennen yleissuunnitelman valmistumista tulee jokaisen nykyisestä korkeusmittakaavasta merkittävästi korkeamman rakennuksen kaavasuunnitelmasta tehdä selvitys rakentamisen taloudellisista, toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista edellytyksistä. Voimassa olevien, toteutumattomien korkean rakentamisen asemakaavojen toteuttamiselle ei ole esteitä. Esittelijä Helsinkiin on viime aikoina esitetty useita korkean rakentamisen hankkeita ja suunnitelmia. Hankkeiden yhteisvaikutus on niin suuri, että niitä on välttämätöntä tarkastella laajemmassa yhteydessä. Perinteinen asemakaavaprosessi, joka painottuu lähiympäristötarkasteluun, ei riitä havainnollistamaan hankkeiden yhteisvaikutusta koko kaupungin mittakaavassa. Tästä syystä tarvitaan periaatteet korkean rakentamisen sijoittumisesta ja metodit suunnitelmien tarkasteluun. Tavanomaista korkeampia rakennuksia ovat esittäneet sekä kaupunkisuunnittelijat, yksityiset rakennuttajat ja investorit että päättäjät. Ilmiöllä on kansainvälistä vastaavuutta. Korkea rakentaminen on vilkkaan keskustelun kohteena myös Suomen lähialueilla. Kaupunkisuunvirastossa on selvitetty korkeaa rakentamista Helsingissä. Korkealla rakentamisella tarkoitetaan kaupunkimaisemassa alueen siluettiin tai keskeisiin näkymiin vaikuttavaa, ympäröivän rakennuskannan korkeuksista selkeästi poikkeavaa ja kauas näkyvää rakentamista. Korkean rakentamisen kerrosluku voi käytännössä vaihdella ympäristöstään ja rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen paljonkin. Ydinkeskustan kasvusuunnissa (Keski-Pasilassa, Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa) sekä esikaupunkialueilla korkean rakentamisen voidaan katsoa olevan yli 16 kerroksista ja kantakaupungin reunoilla olevilla vaiheistusvyöhykkeillä enintään noin 16 kerroksista rakentamista. 16 kerrosta on valittu korkean rakentamisen raja-arvoksi rakennuksille tällä hetkellä asetettavien teknisten ja turvallisuutta koskevien määräysten vuoksi.

7 (122) Vp/3 Korkeaa rakentamista on tarkasteltu toiminnallisista, taloudellisista ja kaupunkikuvallista näkökulmista. Työ on tehty hallintokuntien välisenä yhteistyönä. Selvitysraportti on liitteenä. Selvityksessä määritellään korkean rakentamisen periaatteet kantakaupungin osalta ja lähtökohdat muiden alueiden hankkeille. Kaupunkikuvallisen tarkastelun lähtökohtana on Helsingin kantakaupungin nykyinen merellinen imago ja kaupunkikuva, jossa kantakaupungin suhteellisen tasakorkean räystäslinjan yläpuolelle nousevat vain erityisrakennukset, kuten kirkontornit. Merellinen Helsinki on myös yksi ympäristöministeriön määrittelemistä Suomen kansallismaisemista. Korkea rakentaminen on kaikilla suunn ja toteuttamisen tasoilla vaativampaa ja kalliimpaa kuin ns. normaalirakentaminen. Tämän vuoksi siihen sisältyy taloudellisia riskejä, jotka realisoituessaan voivat heijastua kaupunkikuvaan haitallisesti. Toisaalta oikein kohdennettuna ja korkealaatuisesti toteutettuna korkea rakentaminen voi edistää kaupunkirakenteen hahmotettavuutta, rakentaa alueelle positiivista imagoa sekä parantaa mahdollisuuksia hyödyntää urbaanin talouden kasautumisedun tuottamaa lisäarvoa kaupungille. Lähitulevaisuudessa ei näytä olevan laajemmin taloudellisia edellytyksiä rakentaa korkeita rakennuksia muualle kuin sijainniltaan erityisen keskeisille paikoille ja sellaisiin erityiskohteisiin, joissa tornien tuottama rakennusoikeus muodostaa taloudellisen pohjan hankkeiden sisältämille mittaville infrastruktuuriin liittyville investoinneille (Pasila ja Kalasatama). Selvityksen yhteydessä tehtyjen näkymätarkastelujen perusteella ei Helsingin keskustaan ja eteläiseen kantakaupunkiin, erityisesti sen suoraan avomerelle avautuvalle rantavyöhykkeelle, tulisi sijoittaa rakennuskannan nykyisestä korkeusmittakaavasta oleellisesti poikkeavia uusia korkeita rakennuksia, koska ne vaikuttaisivat epäedullisesti Helsingin merelliseen siluettiin ja kilpailisivat huomioarvossa perinteisten merkkirakennusten kanssa. Harkiten sijoitettuna voidaan kaupungin muille alueille rakentaa korkeita rakennuksia, jolloin ne esimerkiksi alakeskuksissa tai liikenteen solmukohdissa lisäävät kaupunkirakenteen hahmotettavuutta tai edistävät alueiden kaupunkikuvallista ominaisluonnetta. Sen sijaan vanhan rakenteen ja 2000-luvun uuden kaupunkirakenteen saumakohdissa, jotka sijaitsevat merkittävien sisääntuloväylien varrella, on mallinnuksissa tehtyjen tarkastelujen perusteella korkealle rakentamiselle soveliaita vyöhykkeitä. Näiden vyöhykkeiden korkeilla rakennuksilla voidaan taitavasti suunniteltuna ilmentää uusien alueiden poikkeavuutta vanhasta kantakaupungista heikentämättä vanhan

8 (122) Vp/3 kaupunkimaiseman näkymiä ja korostaa uuden vuosituhannen uutta tulkintaa kaupungin olemuksesta. Näiden vyöhykkeiden ja vanhan kantakaupungin väliin jää raja-alueina kapeat vaiheistusvyöhykkeet, jotka kestävät ympäristöään maltillisesti korkeampaa rakentamista, mikäli se on perusteltu osa korttelirakennetta tai muuta alueellista kokonaisuutta. Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Lisätiedot Tuomas Rajajärvi, virastopäällikkö, puhelin: 310 37100 tuomas.rajajarvi(a)hel.fi Liitteet 1 2 Korkea rakentaminen Helsingissa -raportti Korkean rakentamisen vyöhykekartta Päätöksen jakelu Kaupunginhallitus Kiinteistölautakunta Rakennuslautakunta Talous- ja suunkeskus Yleisten töiden lautakunta

9 (122) Vp/4 4 Kruunuvuorenrannan valot -kilpailu (a-asia) HEL 2011-006141 T 02 08 02 00 Ksv 2701 Päätösehdotus päättänee oikeuttaa kaupunkisuunviraston järjestämään Kruunuvuorenrannan valot -suunkilpailun kilpailuohjelmasta ilmenevin ehdoin ja osallistumaan suunkilpailun kustannuksiin enintään 42 500 eurolla (+ arvonlisävero) liitteenä olevan kustannusarvion mukaisesti. Esittelijä Päätökset Kaupunginjohtaja päätti 9.11.2011 35 johtajistokäsittelyssä, että kaupunki järjestää osana World Design Capital 2012 vuotta Kruunuvuorenrannan valot -nimisen valaistuskilpailun. Kilpailun tavoitteena on luoda taiteellisen valaistuksen kokonaissuunnitelma Kruunuvuorenrantaan, minkä pohjalta osa-alueittaiset valaistussuunnitelmat voidaan toteuttaa. Kaupunginjohtaja päätti lisäksi, että kilpailun kokonaiskustannukset ovat yhteensä enintään 170 000 euroa ja ne jaetaan järjestäjävirastojen eli kaupunkisuunviraston, rakennusviraston, talous- ja suunkeskuksen sekä Helsingin Energia -liikelaitoksen kesken. Kaupunginjohtaja nimesi edelleen Kruunuvuorenrannan valot -kilpailun palkintolautakuntaan tämän asian päätöshistoriassa mainitut henkilöt. Suunalue Kruunuvuorenrannan valot -kilpailun alue on Laajasalon kaupunginosassa entisellä Laajasalon öljysatama-alueella. Kilpailualue on Kruunuvuorenrannan kantakaupungin puoleinen läntinen rantavyöhyke alkaen pohjoisesta Kruunuvuoresta ja ulottuen etelässä Koirasaarille. Kilpailualue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa entisellä Laajasalon öljysataman alueella. Kilpailuohjelman tiivistelmä Kruunuvuorenranta on näkyvyydeltään poikkeuksellinen, se sijoittuu vastapäätä kantakaupunkia avoimen merenselän toiselle puolelle kolmen kilometrin päähän kantakaupungista.

10 (122) Vp/4 Kruunuvuorenrannasta ja erityisesti sen laajalti keskustaan, Suomenlinnaan ja merelle näkyvästä läntisestä ja eteläisestä rantajulkisivusta on tarkoitus muodostaa suurmaisemassa hahmottuva valaisemattomien alueiden reunustama valotaideteos. Kilpailuehdotusten tulee sisältää ehdotus kaukonäkymän valaistusratkaisusta sekä rantavyöhykkeen lähiympäristön valaistusratkaisujen periaatteista eri ympäristötyypeittäin (rannan kävelyalue, katu, puisto, julkisivuvalaistus). Kruunuvuorenrantaan on tarkoitus sijoittaa pysyviä ja vaihtuvia valotaideteoksia. Kilpailijoiden tulee esittää vaihtuville valotaideteoksille sopivat sijaintipaikat ja luonnehtia paikkoihin sopivien valotaideteosten kokoa ja näyttävyyttä. Kruunuvuorenranta sopii hyvin yleisön nähtäväksi tarkoitettujen valotaidetapahtumien pitopaikaksi. Kilpailijoiden tulee myös esittää paikka valotapahtumille. Valaistuksen tulee perustua ekologisesti ja teknisesti kestäviin ratkaisuihin, joiden tulee olla teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoisia.

11 (122) Vp/4 Kilpailun järjestäjä ja tarkoitus Kruunuvuorenrannan valot -kilpailun järjestää. Kilpailu on osa Helsingin World Design Capital vuoden 2012 ohjelmaa, jolla pyritään edistämään kaupungin kehitystä designin keinoin. Kruunuvuorenrannan taidevalaistusprojekti julkistetaan vuonna 2012 kahdella hankkeella. Tämä kilpailun tulos julkistetaan syksyllä 2012 samanaikaisesti, kun Kruunuvuorenrannan ensimmäinen valotaideteos (valaistava öljysäiliö) paljastetaan. Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen suunssa painotetaan erityisesti valaistusratkaisuja ja valotaidetta. Kilpailun tarkoituksena on luoda Kruunuvuorenrannan taidevalaistuksen periaatteet, jonka pohjalta kaupunki laatii julkisia alueita ja tontteja koskevat valaistuksen yleissuunnitelmat. Kilpailumuoto Kilpailu järjestetään kansainvälisenä kutsukilpailuna, johon kutsutut valitaan avoimen ilmoittautumismenettelyn kautta. Osanottjat Kilpailusta julkaistaan hankintailmoitus EU:n Simap-verkkosivuilla osoitteessa www.simap.europa.eu ja HILMA-palvelussa osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Osanottajien vähimmäisvaatimukset ovat: Tarjoajan tulee koota työryhmä, jolla on tehtävän edellyttämää kokemusta kaupunkiympäristön ja sen valaistuksen taiteellisesta ja teknisestä suunsta. Suunryhmässä tulee olla ainakin valaistuksen taiteellinen ja tekninen asiantuntija, arkkitehti tai teollinen muotoilija tai vastaavan koulutuksen saanut asiantuntija, maisemaarkkitehti sekä kaupunkisuunnittelija. Tarjoajan tulee ilmoittaa työhön osallistuvat henkilöt sekä heidän koulutustaustansa, työkokemuksensa ja henkilöreferenssinsä nyt kyseessä olevan työn kannalta oleellisin osin asiantuntijalomakkeella. Kilpailun palkintolautakunta valitsee kilpailijoiksi neljä ryhmää. Valintaperusteet ovat: 1. Työryhmä Työryhmän arvioinnissa painotetaan työsuoritukseen osallistuvien ammattitaitoa ja aiempaa kokemusta vastaavista töistä edellä mainitut

12 (122) Vp/4 vähimmäisvaatimukset ylittävin osin sekä koko työryhmän monipuolisuutta. 2. Referenssikohteet (enintään kolme referenssiä/henkilö) Referenssien arvioinnissa painotetaan kokemusta kaupunkitilan valaistuksen suunsta monialaisissa työryhmissä ja taiteellista osaamista sekä innovatiivisuutta ja monipuolisuutta. Palkinnot Kullekin suunryhmälle maksetaan palkintona 30 000, yhteensä 120 000. Palkkio sisältää matkat Helsinkiin aloitusseminaariin ja palkintojen jakotilaisuuteen. Kilpailun aikataulu Kilpailun ilmoittautumisaika alkaa joulukuussa 2011. Kilpailu alkaa maaliskuussa ja loppuu elokuussa 2012. Kilpailun tulos julkistetaan loka-marraskuussa 2012. Kilpailun tavoitteet Kruunuvuorenrannasta on tarkoitus luoda kansainvälisestikin erityinen, yhtenäiseen valosuunnitelmaan perustuva alue. Kilpailun tavoitteena on luoda taiteellisen valaistuksen kokonaissuunnitelma toteutussuunnitelmien pohjaksi. Tavoitteena on taidevalaistuksen lähtökohtien määrittely koskien paitsi kaukonäkymää myös lähiympäristöä. Kilpailun tavoitteena on myös löytää paikat valotaideteoksille ja valotapahtumille. Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet Arvostelussa kiinnitetään huomiota taiteelliseen kokonaisvaikutelmaan, sopivuuteen vaativaan ympäristöön ja suurmaisemaan, elämyksellisyyteen, kokemuksellisuuteen ja vetovoimaisuuteen, visuaaliseen ja tekniseen kestävyyteen, energiatehokkuuteen ja elinkaariominaisuuksiin, valaistuksen ohjaukseen, tekniseen toteutettavuuteen, rakenneteknisiin laatutekijöihin, turvallisuuteen, huollettavuuteen, ylläpidettävyyteen, fyysisten ympäristötekijöiden, merellisten ja arktisten olosuhteiden ja vuodenaikojen vaihtelun huomioon ottamiseen ja kustannuksiin. Kokonaisratkaisua ja sen kehityskelpoisuutta sekä soveltuvuutta kaupunkikuvaan ja ympäristöön pidetään tärkeämpänä kuin osaratkaisujen virheettömyyttä. Suunkilpailuhankinnan vaiheet

13 (122) Vp/4 Suunkilpailu käynnistetään julkaisemalla EU:n Simapverkkosivuilla ja HILMA-palvelussa hankintailmoitus, jonka liitteenä on kilpailuohjelma. Ne, jotka haluavat osallistua kilpailuun, voivat jättää osallistumishakemuksen. Osallistumishakemusten saavuttua kaupunkisuunlautakunta päättää kilpailijoiden valinnasta palkintolautakunnan ehdotuksen pohjalta. Kilpailussa noudatetaan kilpailuohjelmaa. Kilpailun päätyttyä palkintolautakunta tekee suunnitelmien arvioinnista kaikkien jäsenten allekirjoittaman pöytäkirjan, jossa on valittu ensimmäisen palkinnon saanut suunnitelma. Pöytäkirja sisältää palkintolautakunnan huomautukset sekä mahdolliset selventämistä vaativat seikat (hankintalain 34 ). Tuomaristo antaa suosituksen jatkotoimenpiteiksi suunkilpailun tuloksen perusteella. Kaupunki tekee mahdollisen toimeksiannon jatkosuunsta kilpailun voittajan kanssa, tai jos voittajia on useita, näistä jonkun kanssa. Tällöin kaikki voittajat kutsutaan neuvotteluihin. Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Lisätiedot Riitta Jalkanen, projektipäällikkö, puhelin: 310 37293 riitta.jalkanen(a)hel.fi Liitteet 1 2 Kilpailuohjelma (ei julkisuuteen; valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista 6 ) Kilpailun kustannusarvio Päätöksen jakelu Hallintokeskus Rakennusvirasto Helsingin Energia -liikelaitos Talous- ja suunkeskus Päätöshistoria Kaupunginjohtaja/J 09.11.2011 HEL 2011-006141 T 02 08 02 00 Päätös

14 (122) Vp/4 Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä, että kaupunki järjestää osana World Design Capital 2012 vuotta Kruunuvuorenrannan valot nimisen valaistuskilpailun. Kilpailun tavoitteena on luoda taiteellisen valaistuksen kokonaissuunnitelma Kruunuvuorenrantaan, minkä pohjalta osa-alueittaiset valaistussuunnitelmat voidaan toteuttaa. Kaupunginjohtaja päätti lisäksi, että kilpailun kokonaiskustannukset ovat yhteensä enintään 170 000 euroa ja ne jaetaan järjestäjävirastojen eli kaupunkisuunviraston, rakennusviraston, talous- ja suunkeskuksen sekä Helsingin Energia -liikelaitoksen kesken. Kaupunginjohtaja päätti edelleen, että Kruunuvuorenrannan valot kilpailun palkintolautakuntaan nimetään seuraavat henkilöt: Kilpailun järjestäjien edustajina: Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja, palkintolautakunnan puheenjohtaja Pekka Sauri, apulaiskaupunginjohtaja Tuomas Rajajärvi, virastopäällikkö, Helsingin kaupunkisuunvirasto Raimo. K. Saarinen, kaupungininsinööri, Helsingin kaupungin rakennusvirasto Seppo Ruohonen, toimitusjohtaja, Helsingin Energia Riitta Jalkanen, projektipäällikkö, Helsingin kaupunkisuunvirasto Jari Tirkkonen, projektinjohtaja Helsingin kaupungin talous- ja suunkeskus Olli Markkanen, yksikön valaistuspäällikkö, Helsingin Energia Juhani Sandström, valaistuspäällikkö, Helsingin kaupungin rakennusvirasto Marjatta Uusitalo, kaupunkikuva-arkkitehti, rakennusvalvontavirasto sekä muiden tahojen edustajina: Anne Bureau, valaistussuunnittelija, Kansainvälisen valaistusjärjestön PLDA:n edustaja Marjut Kauppinen, arkkitehti, valaistussuunnittelija, Valoteknisen seuran edustaja Vesa Honkonen, arkkitehti, valaistussuunnittelija Työryhmä voi kuulla asiantuntijoita ja sen sihteerinä toimii arkkitehti Elina Ahdetoja kaupunkisuunvirastosta. Päätöksen perustelut

15 (122) Vp/4 järjestää "Kruunuvuorenrannan valot" -kilpailun. Kilpailu on avoin kansainvälinen ilmoittautumiskilpailu. Kilpailu on osa Helsingin World Design Capital vuoden 2012 ohjelmaa. Kilpailun tulos julkistetaan syksyllä 2012 samanaikaisesti, kun Kruunuvuorenrannan ensimmäinen valotaideteos (valaistava öljysäiliö) paljastetaan. Kruunuvuorenranta on yksi kaupungin näkyvimmistä merellisistä julkisivuista. Kruunuvuorenrannasta on tarkoitus tehdä kansainvälisestikin erityinen, yhtenäiseen valaistussuunnitelmaan perustuva alue. Kilpailun tavoitteena on luoda taiteellisen valaistuksen kokonaissuunnitelma, jonka pohjalta osa-alueittaiset toteutussuunnitelmat voidaan laatia. Kokonaissuunnitelman tulee sisältää ehdotus kaukonäkymäksi, lähiympäristön valaistusratkaisuiksi sekä osoittaa ratkaisut vaihtuville valotaideteoksille ja valotapahtumille. Kilpailun budjetti on 170 000. Kilpailun järjestävät yhdessä kaupunkisuunvirasto, rakennusvirasto, talous- ja suunkeskus ja Helsingin Energia -liikelaitos. Kruunuvuorenrannan valaistus tulee olemaan merkittävä koko kaupungin mittakaavassa. Kilpailua on järjestämässä ja sen tulosta toteuttamassa useita virastoja. Kaupunkisuunvirasto pyytää 20.10.2011 johtajistoa hyväksymään palkintolautakunnan jäsenet. Lisätiedot Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024 tanja.sippola-alho(a)hel.fi

16 (122) Akp/1 1 Lauttasaaren korttelin 31133 tontin 6 asemakaavan muutosehdotus nro 12083 (a-asia) Pöydälle 22.11.2011 kokouksesta HEL 2011-002589 T 10 03 03 Ksv 0790_12, Vattuniemenkatu 27, Vattuniemenranta 4, karttaruutu F2 Päätösehdotus päättänee lähettää 22.11.2011 päivätyn 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31133 tontin 6 asemakaavan muutosehdotuksen nro 12083 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Lisäksi lautakunta päättänee kehottaa kaupunkisuunvirastoa perimään hakijalta Kustannukset-liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Päätösjakelu: kaupunginhallitus hallintokeskus, Kaj:n rooteli laskutus, Halke laskutus, Ksv Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa teollisuus- ja varastorakennusten tontin 31133/6 (T) muuttamisen asuinkerrostalojen tontiksi (AK). Tontille suunnitellaan loft-tyyppisiä asuinhuoneistoja. Tontilla sijaitseva pienteollisuusrakennus suojellaan kaavamääräyksellä, paitsi matalaa siipirakennusta, joka puretaan ja tilalle rakennetaan kaksikerroksinen asuinrakennus. Asemakaavan muutosehdotuksen rakennusoikeus on 5 350 k-m2, jossa on vähennystä nykyiseen asemakaavaan 1 370 k-m2.

17 (122) Akp/1 Tonttitehokkuusluku on e = 1,59. Kaikki 46 autopaikkaa tulee sijoittaa rakennukseen ja maanalaisiin tiloihin tontilla. Esittelijä Alueen sijainti Alue sijaitsee Lauttasaaressa, Vattuniemessä, osoitteessa Vattuniemenkatu 27, Vattuniemenranta 4. Lähtökohdat Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunkisuunlautakunnan 23.3.2006 hyväksymien Vattuniemen keskeisten toimitilatonttien maankäytön periaatteiden mukaan tontti saadaan muuttaa asuinkäyttöön mikäli rakennus suojellaan. Kaavoitustilanne Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitila), jota kehitetään asumisen, kaupan, julkisten palvelujen ja virkistyksen sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 7.11.1985. Kaavassa tontti on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), jolla saa olla enintään 35 % toimistotilaa ja 10 % opetus-, tutkimus ja myyntinäyttelytilaa. Tonttitehokkuusluku on e = 2.0 ja tontin rakennusoikeus 6 720 k-m2. Maanomistus Tontti on yksityisomistuksessa. Alueen yleiskuvaus Tontti sijaitsee Vattuniemessä Lohiapajanlahden venesataman eteläpuolella, lähellä Vattuniemen Heikkilänaukion ympäristöön keskittyneitä palveluja. Tontilla on vuonna 1956 valmistunut, Helkamatalona tunnettu viisikerroksinen teollisuus- ja varastorakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Heikki Sirén. Rakennuksen kerrosala on rekisteritietojen mukaan 5 500 k-m2. Suojelukohteet Kaupunginmuseo esitti 20.8.1999 eräitä Vattuniemen kohteita suojeltavaksi ja että alueen 1960- ja 1970-luvun rakennuskantaa tulisi

18 (122) Akp/1 myös pyrkiä säilyttämään ja ottaa purkamisen sijasta suunn lähtökohdaksi vanhan rakennuksen hyödyntäminen. Arkkitehti Heikki Sirenin suunnittelema rakennus on rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Maaperä ja ympäristöhäiriöt Vattuniemenkadun liikenne aiheuttaa meluhäiriötä. Rakennuksen Vattuniemenrannan puolella tasolla +1,5 sijaitseva pohjakerros on altis tulvariskille. Kiinteistössä toimivien yritysten käyttöhistoriasta ja maaperän pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeesta on tehty ympäristötekninen perusselvitys, jonka mukaan maaperässä on haitallisia aineksia. Asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan muutoksen tavoitteena on asuntojen rakentaminen olemassa olevaan, kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaaseen, asemakaavalla suojeltavaan rakennukseen. Siipirakennus on tarkoitus korvata uudisrakennuksella. Asemakaavan muutoksessa tontista muodostetaan Evata Development Oy:n laatiman viitesuunnitelman mukaisesti asuinrakennusten korttelialue (AK). Nykyinen rakennus muutetaan asuinkäyttöön. Katutasoon saadaan sijoittaa pieni liiketila, mikäli tulvariski otetaan sen suunssa huomioon. Tontille saadaan myös sijoittaa lasten päivähoitotiloja. Asemakaavan muutoksen rakennusoikeus on 5 350 asuinkerrosneliömetriä. Tontin ala on 3 360 m2 ja tonttitehokkuus on e = 1,59. Autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään 46 autopaikkaa, jotka kaikki tulee sijoittaa tontille rakennukseen ja maanalaisiin tiloihin. Kevyiden, rakennuksen tyyliin hyvin sopivien parvekkeiden sekä ranskalaisten parvekkeiden rakentaminen sallitaan. Kaupunkikuvallisesti merkittäville, rakennuksen arkkitehtuurin kannalta oleellisille näkymäsivuille Vattuniemenkadun ja Vattuniemenrannan puolelle saadaan rakentaa ainoastaan ranskalaisia parvekkeita. Rakennuksen koillissivulle saadaan rakentaa alimman asuinkerroksen loft-asuntojen eteen terassi. Suojelukohteet Rakennus määrätään suojeltavaksi sr-2 -määräyksellä. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

19 (122) Akp/1 Maaperän pilaantumista tulee edelleen selvittää ennen rakennusluvan myöntämistä ja pilaantunut maaperä puhdistaa ennen rakentamiseen ryhtymistä. Ympäristöhäiriöt Vattuniemenkadun ja Vattuniemenrannan puoleisten asuinhuoneistojen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyys liikenteen melua vastaan tulee olla vähintään 32 db(laeq). Pihan oleskelu- ja leikkialueen suojaamisesta liikennemelua vastaan on asemakaavassa määräys. Asemakaavamuutoksen vaikutukset Asemakaavan muutoksella tehdään mahdolliseksi kaupunkikuvassa näkyvän, arvokkaan rakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön ja suojeleminen. Rakennuksen lämpöeristäminen ja purettavan siipirakennuksen korvaava uusi rakennus tuovat vähäisiä muutoksia näkymiin. Suunn vaiheet ja vuorovaikutus Tontin omistaja on 20.4.2010 hakenut asemakaavan muuttamista siten, että rakennus voidaan muuttaa asuinkäyttöön. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos (päivätty 9.9.2011). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunvirastossa, Lauttasaaren kirjastossa ja kaupungin ilmoitustaululla 22.9. 13.10.2011 ja viraston internetsivuilla. Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusvalvontaviraston ja kaupunginmuseon kanssa. Viranomaisten kannanotot kohdistuivat maaperän ja rakennuksen rakenteiden pilaantuneisuuteen ja kunnostustarpeeseen sekä meluntorjuntatoimien riittävyyteen. Ympäristökeskuksen ilmoittamat asiat on otettu huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat liitteenä.

20 (122) Akp/1 Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse kolme mielipidettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Saapuneet mielipidekirjeet (3 kpl) on liitteenä. Saaduissa mielipiteissä kiitetään kaupunkisuunvirastoa hyvän kaavaluonnoksen laatimisesta ja rakennuksen säilyttämisestä. Mielipiteet kohdistuivat asuinrakennuksen ääneneristävyyteen veneiden talvisäilytyksen vuoksi, työpaikkojen ja palvelujen supistamiseen Lauttasaaressa, asuntojen keskipinta-alavaatimuksen kohtuuttomuuteen, autopaikkojen liian pieneen vähimmäisvaatimukseen, Lohiapajanlahden suunun kokonaisuutena, rakennuksen sisäpuoliseen lämpöeristyksen mahdollisuuteen, nykyisen savupiipun purkamiseen, parvekkeiden toteuttamiseen sisäänvedettyinä ilmeeltään kevyinä, lasittamattomina ja enintään 175 cm syvinä, lounaissivulle esitetyn katon pidennyksen poistamiseen, uuden erillisrakennuksen sijoittamiseen kauemmas tontin rajasta ja kuulemismahdollisuutta rakennuslupavaiheessa. Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten että asemakaavan muutosehdotuksessa on asuinkäyttöön muutettavaa rakennusta koskeva ääneneristävyysmääräys. Kaupunkisuunlautakunnan 23.3.2006 hyväksymien Vattuniemen keskeisten toimitilatonttien maankäytön periaatteiden mukaan tontti saadaan muuttaa asuinkäyttöön, mikäli rakennus suojellaan. Asemakaavan muutosehdotus ei vaikuta Lohiapajanlahden suunnitelmiin. Asuntojen keskipinta-alamääräys on asemakaavassa kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukainen. Lauttasaarta koskevasta autopaikkojen mitoitusohjeesta on kaavaehdotuksessa poikettu vähäisessä määrin säilytettävän rakennuksen rajoitusten ja tulevan metroaseman läheisyyden perusteella. Rakennuksen lämpöeristäminen vaatimuksia vastaavaksi edellyttää ulkopuolelle asennettavaa lämpöeristettä, jonka vuoksi rakennuksen ulkomitat kasvavat noin 20 30 senttimetriä. Eristeen päälle asennettava levyrakenne säilyttää rakennuksen ilmeen. Rakennuksen piippu tai sitä korvaava hormi tarvitaan pysäköintikellarin ilmanvaihtoa varten. Asemakaavan mukaan rakennukseen saadaan rakentaa kevyitä rakennuksen tyyliin sopivia parvekkeita ja ranskalaisia parvekkeita. Parvekkeita ei saa lasittaa suojeltavan rakennuksen ilmeen

21 (122) Akp/1 säilyttämiseksi. Tätä tarkempia määräyksiä ei ole tarkoituksenmukaista antaa. Rakennuksen lounaissivulle ei ole suunniteltu katon pidennystä. Kyseessä on luonnosvaiheen havainteen yläkerroksen parvekkeiden päälle piirretystä markiisikankaasta. Uuden kaksikerroksisen erillisrakennuksen suunnitelmaa on tarkistettu niin, että se ei ulotu nykyistä, purettavaa siipirakennusta lähemmäksi Asunto Oy Isopurjeen rakennusta. Naapureita kuullaan normaalikäytännön mukaan erikseen rakennuslupavaiheessa. Tilastotiedot Voimassa oleva asemakaava Käyttötarkoitus Pinta-ala Kerrosala m2 k-m2 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T) 3 360 6 720 Yhteensä 3 360 6 720 Asemakaavan muutosehdotus Käyttötarkoitus Pinta-ala Kerrosal a m2 k-m2 Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) 3 360 5 350 Yhteensä 3 360 5 350 Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Kaupunkisuunvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helsingin Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, kaupunginmuseon, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan,

22 (122) Akp/1 pelastuslautakunnan ja ympäristölautakunnan sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Kiinteistövirasto käynnistänee yksityisten maanomistajien kanssa kaupunginhallituksen edellyttämät maapoliittiset neuvottelut. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Lisätiedot Martin Bunders, arkkitehti, puhelin: 310 37203 martin.bunders(a)hel.fi Bernitz Olga, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37280 olga.bernitz(a)hel.fi Makkonen Leena, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37262 leena.makkonen(a)hel.fi Neuvonen Matti, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suun, puhelin: 310 37311 matti.neuvonen(a)hel.fi Tyynilä Satu, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37187 satu.tyynila(a)hel.fi Liitteet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Sijaintikartta Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12083 kartta, päivätty 22.11.2011 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12083 selostus, päivätty 22.11.2011 Havainnekuva 22.11.2011 Nykytilanne Vuorovaikutusraportti 22.11.2011 Viranomaisten kannanotot Mielipidekirjeet Kustannusliite (nro 12083) Otteet Ote Hakija Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, täytäntöönpano Liite 6 Liite 9 Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 6

23 (122) Akp/2 2 Lauttasaaren korttelin 31134 tonttia 2 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot (nro 12021) (a-asia) HEL 2011-001312 T 10 03 03 Ksv 0790_10, Melkonkatu 15, karttaruutu F2 Päätösehdotus päättänee lähettää 9.12.2010 päivätyn ja muutetun 31. kaupunginosan (Lauttasaaren) korttelin 31134 tonttia 2 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12021 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä, ja esittää etteivät tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Lautakunta päättänee muuttaa asemakaavan muutosehdotusta seuraavasti: Muistutusten ja lausuntojen johdosta tehdyt muutokset tontin pihan puolelle suunnitellun rakennuksen rakennusalaa on siirretty 3,5 metriä kauemmas naapuritontin 31134/6 rajasta ja rakennuksen ylin kerros on porrastettu itäsivulla kerrosta matalammaksi. tontille tulee sijoittaa vähintään 200 m2 myymälä-, ravintola- tai muuta asiakaspalvelutilaa. Muut muutokset pihalle on osoitettu ulkoiluvälinevaraston rakennusala ja maanalaista tilaa (ma) on laajennettu asukkaiden yhteistilojen tarkistetun mitoituksen mukaisesti. kadunvarsirakennuksen ylimmän kerroksen porrastusta on vähäisessä määrin muutettu ja kerrosluku tarkistettu maaston korkeusaseman mukaisesti kahdeksaksi kerrokseksi. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, ettei kaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville. Lisäksi lautakunta päättänee antaa kaupunkisuunlautakunnan esityksestä ja vuorovaikutusraportista ilmenevät vastaukset kaupungin perusteltuna kannanottona tehtyihin muistutuksiin.

24 (122) Akp/2 Lisäksi lautakunta päättänee kehottaa kaupunkisuunvirastoa perimään hakijalta Kustannukset-liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja kuulutuskustannukset kaavan tultua voimaan. Päätöksen jakelu: - kaupunginhallitus - hallintokeskus, Kaj:n rooteli ********** - laskutus, Halke ******** - laskutus, Ksv ***** Esittelijä päätti 9.12.2010 lähettää 9.12.2010 päivätyn 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31134 tonttia 2 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Merkittiin, että puheenjohtaja Rauhamäki jäsen Palmroth-Leinon kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Asemakaavamääräyksistä tulee poista kohta "Asuntojen keskipintaalan tulee olla vähintään 75 m2 huoneistoalaa". Merkittiin, että suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Holopainen, Villanen, Niemi, Puura, Soininvaara) 3 (Männistö, Palmroth-Leino, Rauhamäki). Jäsen Johansson äänesti tyhjää. Asemakaavan muutos mahdollistaa teollisuus- ja varastorakennusten tontin (T) muuttamisen asuinkerrostalojen tontiksi (AK), jolle saadaan rakentaa kadun varrelle kahdeksankerroksisen ja pihan puolelle viisi kuusikerroksisen asuinrakennuksen. Teollisuusrakennus tontilla puretaan. Rakennusoikeus on 5 900 k-m2 ja tonttitehokkuusluku e = 1,7 mikä on nykyistä asemakaavan tehokkuuslukua e = 2,0 alempi. Rakennusoikeuden vähennys on 1 056 k-m2. Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 huoneistoneliömetriä. Määräys ei koske vuokra-asuntotuotantoa. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää paikalla muurattua punatiiltä ja kolmikerrosrappausta. Autopaikat tulee sijoittaa maanalaisiin tiloihin tontilla. Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 21.1. 21.2.2011.

25 (122) Akp/2 Ehdotuksesta on tehty kaksi muistutusta. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa ympäristökeskus, kiinteistölautakunta ja rakennusvirasto. Muistutukset Lauttasaari-Seura ry esittää, että rakennusoikeutta on liikaa, vaatimus asuntojen keskipinta-alasta on kohtuuton, autopaikkojen vähimmäisvaatimus on liian pieni ja määräys sijoittaa vähintään 100 m2 myymälä- ja muita asiakaspalvelutiloja on liian alhainen. Lasten päiväkotitiloja tulee sijoittaa tontille. Työpaikkojen jatkuva väheneminen uustuotannon tieltä on huolestuttavaa. Muistutuksen tekijä vaatii kaavamuutoksen palauttamista oikeusperustein (MRL 1, 5 ja 54 ), koska asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Tonttitehokkuus on liian suuri, kerrosluvut liian korkeat ja pihanpuoleisen asuinrakennuksen etäisyys naapuritontin talosta liian pieni. Kaavamuutoksen tiedoissa on puutteita ja asiavirheitä. Tiedot ovat yksipuolisia ja tarkoitushakuisia. Naapuritalojen kerrosluvut on esitetty väärin. Näkymien muuttumisen osalta on valehdeltu. Käyttötarkoituksen muuttaminen yksin asumiskäyttöön ei ole välttämätöntä. Alueelle voi jäädä muutakin kuin asumista. Asemakaavaehdotusta on muistutusten johdosta tarkistettu niin, että tontille tulee sijoittaa vähintään 200 m2 myymälä-, ravintola- tai muuta asiakaspalvelutilaa. Tontin 31134/2 pihan puoleisen rakennuksen etäisyys muistutuksen tekijän rakennukseen tontilla 31134/6 on 27 metriä (nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa 23,5 metriä), kaksi metriä kauempana kuin nykyinen Teräskonttorin varastorakennus. Suunniteltua rakennusta on lisäksi porrastettu ko. naapurin puoleiselta sivulta osittain kerros matalammaksi. Suunnitellun kerrostalon räystäskorkeus on muutetussa asemakaavassa pihan puolella +27,8 (nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa +31,20 m). Lausunnot Lausunnoissa esitettiin että kohteessa on pilaantunutta maata. Maaperä tulee puhdistaa ennen rakentamiseen ryhtymistä. Kaavamuutoksen käsittelyä ei tule jatkaa ennen kuin tontinomistajan kanssa on käyty maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut ja tehty sopimus. Lausunnot on otettu huomioon siten, että asemakaavassa on maaperän puhdistamista koskeva määräys.

26 (122) Akp/2 Vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät muistutuksista ja lausunnoista sekä niiden vastineet laajemmin. Muut tehdyt muutokset Tontille laadittua viitesuunnitelmaa on tarkistettu vähäisessä määrin asukkaiden yhteistilojen mitoitustarpeen johdosta. Jatkotoimenpiteet Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä. Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Lisätiedot Martin Bunders, arkkitehti, puhelin: 310 37203 martin.bunders(a)hel.fi Bernitz Olga, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37280 olga.bernitz(a)hel.fi Makkonen Leena, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37262 leena.makkonen(a)hel.fi Neuvonen Matti, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suun, puhelin: 310 37311 matti.neuvonen(a)hel.fi Tyynilä Satu, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37187 satu.tyynila(a)hel.fi Liitteet 1 2 3 4 5 6 7 8 Sijaintikartta Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12021 kartta, päivätty 9.12.2010, muutettu Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12021 selostus, päivätty 9.12.2010, muutettu Havainnekuva Vuorovaikutusraportti 9.12.2010, täydennetty Kustannukset Muistutukset Lauttasaaren korttelin 31134 tonttia 2 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot...-päätöshistoria Otteet Ote Hakija Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, täytäntöönpano Liite 5 Liite 6

27 (122) Akp/2 Ne muistutukset esittäneet, jotka Esitysteksti ovat ilmoittaneet osoitteensa Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 5

28 (122) Akp/3 3 Lauttasaaren tonttia 31134/13 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot (nro 11933) (a-asia) HEL 2011-001346 T 10 03 03 Ksv 0790_5, Vattuniemenkuja 6, karttaruutu F2 Päätösehdotus päättänee lähettää 19.11.2009 päivätyn ja muutetun 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31134 tonttia 13 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11933 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Lautakunta päättänee muuttaa asemakaavan muutosehdotusta seuraavasti: tontin rakennusoikeutta on tarkistetun viitesuunnitelman mukaan vaiheittain toteuttamisen mahdollistamiseksi vähennetty 600 km2 ja rakennusaloja ja autopaikkamääräystä on vähäisessä määrin tarkistettu. Asemakaavamääräyksiin on lisätty polkupyöräpaikkojen mitoitusvaatimus. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, ettei kaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville. Lisäksi lautakunta päättänee kehottaa kaupunkisuunvirastoa perimään hakijalta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja kuulutuskustannukset kaavan tultua voimaan. Päätöksen jakelu: - kaupunginhallitus - hallintokeskus, Kaj:n rooteli ********** - laskutus, Halke ******** - laskutus, Ksv ***** Esittelijä päätti 19.11.2009 lähettää 19.11.2009 päivätyn 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31134 tonttia 13

29 (122) Akp/3 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11933 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Asemakaavan muutoksella tontti 31134/13 muutetaan asuinkerrostalojen tontiksi (AK), jolle saadaan rakentaa viisi seitsenkerroksiset asuinrakennukset Vattuniemenkujan varrelle sekä yksikerroksisen maanalaisen pysäköintihallin sisäänkäyntirakennus. Tontin rakennusoikeus on 5 700 k-m2, jossa on 3 700 k-m2 lisäystä nykyiseen asemakaavaan. Tontin tehokkuusluku on e = 1,54. Rakentaminen on suunniteltu tapahtuvaksi vaiheittain niin, että ensimmäisessä rakentamisvaiheessa rakennetaan toinen kahdesta asuinkerrostalosta ja sen tarvitsemat autopaikat maanalaisiin tiloihin, sekä lisäksi tontin nykyisille, maanpäällisille autopaikoille tilapäinen yksikerroksinen pysäköintirakennus purettavan liikerakennuksen paikalle. Toisen asuinrakennuksen valmistuessa kaikki autopaikat, tontin omat autopaikat sekä naapuritonttien 31134/11, 14 ja 15 asemakaavassa tälle tontille määrätyt autopaikat, sijoitetaan tontille enintään kolmeen kellaritasoon. Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 31.12.20091.2.2010. Ehdotuksesta ei ole tehty muistutuksia. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa Helsingin Energia ja Helsingin Sähköverkko, Helsingin Vesi, yleisten töiden lautakunta, pelastuslautakunta ja kaupunginmuseo. Lausunnot Lausunnoissa esitettiin paloturvallisuuteen, pelastustiejärjestelyihin, kiinteistöjen keskinäisiin vesijohtojen rasitesopimuksiin ja Vattuniemen rakennuskannan inventointityöhön liittyviä huomautuksia. Lausunnot on otettu huomioon siten, että Vattuniemen teollisuus-, varasto-, ja toimistorakennusten inventointi- ja arvottamistyö on valmistunut. Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (15.2.2010) ja yleisten töiden lautakunnalla (23.2.2010) ei ole muutosehdotukseen huomautettavaa. Ympäristölautakunta (12.10.2010) on päättänyt, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella (27.1.2010) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Helsingin Vesi toteaa (29.12.2009), että kiinteistöjen 31134/13 ja 31134/14 tulee sopia vesijohtojärjestelyistä keskenään. Helsingin Vesi

30 (122) Akp/3 puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin. Kaupunginmuseo (1.2.2010) ei arvota tontilla sijaitsevaa rakennusta arvokkaaksi eikä vastusta sen purkamista. Kaupunginmuseo huomauttaa, että jo vuosia tekeillä ollut Vattuniemen inventointi- ja arvottamistyö tulisi saattaa loppuun. Vastine Kyseinen inventointi- ja arvottamistyö on valmistunut. Pelastuslautakunta (23.2.2010) esittää, että yhteisten maanalaisten tilojen paloturvallisuus tulee suunnitella kokonaisuutena ja vaiheittaisessa rakentamisessa tulee säilyttää käyttöön otettujen tilojen pelastusturvallisuustaso. Puun käytössä rakennuksessa on huomioitava sitä koskevat määräykset. Pelastustien tulee olla käytössä myös purku- ja rakennustöiden aikana tai on huolehdittava korvaavista järjestelyistä. Vastine Pelastuslaitoksen vaatimukset otetaan normaalimenettelyn mukaan huomioon rakennuslupavaiheessa. Asianosaisten kuuleminen Jatkosuunn johdosta asemakaavan muutosehdotusta on muutettu niin, että tontin rakennusoikeutta on vähennetty 600 k-m2 ja rakennusaloja ja autopaikkamääräystä on vähäisessä määrin tarkistettu. Asemakaavamääräyksiin on lisätty polkupyöräpaikkojen mitoitusvaatimus. Hakija on kuullut esittämistään muutoksista naapuria. Asunto Oy Vattuniemenkatu 18 on kirjeessään 16.6.2011 ilmoittanut hyväksyvänsä tarkistetussa viitesuunnitelmassa esitetyt muutokset. Valion eläkekassan kirje liitteineen, joka saapui 28.11.2011, on esityslistan liitteenä. Jatkotoimenpiteet Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä. Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim

31 (122) Akp/3 Lisätiedot Martin Bunders, arkkitehti, puhelin: 310 37203 martin.bunders(a)hel.fi Bernitz Olga, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37280 olga.bernitz(a)hel.fi Makkonen Leena, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37262 leena.makkonen(a)hel.fi Neuvonen Matti, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suun, puhelin: 310 37311 matti.neuvonen(a)hel.fi Tyynilä Satu, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37187 satu.tyynila(a)hel.fi Liitteet 1 2 3 4 5 6 7 Sijaintikartta Asemakaavan muutosehdotuksen nro 11933 kartta, päivätty 19.11.2009, muutettu Asemakaavan muutosehdotuksen nro 11933 selostus, päivätty 19.11.2009, muutettu Havainnekuva Kustannukset Lauttasaaren tonttia 31134/13 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot...-päätöshistoria 28.11.2011 saapunut kirje liitteineen Otteet Ote Hakija Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, täytäntöönpano Liite 5

32 (122) Akp/4 4 Vattuniemen keskeinen yritysalue, tilannekatsaus ja tonttien 31112/5 ja 31114/6, 8 ja 15 asemakaavasuunn lähtökohdat (aasia) HEL 2011-007541 T 10 03 03 Ksv 0961_4 Päätösehdotus päättänee merkitä tilannekatsauksen tiedoksi hyväksyä tontin 31112/5 asemakaavasuunn lähtökohdaksi käyttötarkoituksen muuttamisen asumiseen siten, että olemassa oleva rakennus uusiokäytetään loft-tyyppiseen asuntorakentamiseen hyväksyä tonttien 31114/6, 8 ja 15 asemakaavasuunn lähtökohdaksi käyttötarkoituksen muuttamisen pääosin asumiseen siten, että rakentamattomien tonttien tehokkuutta tarkistetaan alaspäin korttelin muun osan rakentamistapaan yhteensopivaksi ja niin, että niille voidaan asumisen lisäksi sijoittaa alueelle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja. Esittelijä Taustaa on määritellyt Vattuniemen maankäytön periaatteet vuosina 2001 ja 2006. Päätöksissä rajattiin alueet, joilla toimisto- ja teollisuustontteja saadaan muuttaa asuntotonteiksi ja alue, joka pidetään toimitilakäytössä (liitekartat 2001 ja 2006). Kuluneen kymmenen vuoden aikana Vattuniemessä on 15 toimisto-, teollisuus- tai vastaavaa tonttia/tonttiryhmää muutettu asuinkäyttöön. Jäljellä on kaksi sallitulla muutosvyöhykkeellä olevaa tonttia, joiden omistaja ei ole hakenut asemakaavan muutosta asuinkäyttöön. Toimitilatonttien muutosten lisäksi Vattuniemessä on kaavoitettu kaksi kaupungin omistamalle satama- tai muulle alueelle sijoittuvaa asuntokorttelia. Vuoden 2010 lopussa Vattuniemessä oli 5 900 asukasta. Kun kaavoitetut ja kaavoitettavat asuintontit on rakennettu, asukasluku kasvaa noin 7 400 henkilöön.

33 (122) Akp/4 Toimitilojen tilanteen kartoittamiseksi Lauttasaaren yrittäjille tehtiin vuonna 2008 kysely kehittämistarpeista ja keväällä 2011 kiinteistösijoittajille ja omistajille kysely toimitilojen kehittämissuunnitelmista. Vattuniemen kaavatilanne Vattuniemen keskeinen yritysalue on yleiskaavassa kerrostalovaltaista aluetta, jota kehitetään asumisen, palvelujen ja virkistyksen käyttöön sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Tämän alueen toimitilatontit ovat asemakaavoissa toimisto- ja liiketontteja (K), tonttitehokkuus e = 1,0 tai 1,7 ja teollisuus- ja varastotontteja (T, TTV), tonttitehokkuus e = 2,0 tai 2,2. Vattuniemen vene- ja yrityspalveluja tarjoava itäranta on yleiskaavassa työpaikka-aluetta, eikä se ole ollut mukana vuosien 2001 ja 2006 maankäytön periaatepäätöksissä. Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteet hyväksyi 8.2.2001 ( 93) Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteet. Keskeisellä työpaikka- ja palveluvyöhykkeellä A tontit pidetään yritystoiminnan käytössä, vyöhyke B pienteollisuusalueena ja Vattuniemen reunavyöhykkeellä C teollisuustontteja saadaan muuttaa asuinkäyttöön. Lautakunta uudisti päätöksen 13.6.2002 ( 307). Lautakunta lisäsi 23.3.2006 korttelin 31134 viisi toimitilatonttia asuinkäyttöön muutettavaan alueeseen, sekä tontit 31117/7 ja 31133/6, mikäli arvokkaat rakennukset niillä säilytetään. Toimitiloina säilytettäville kiinteistöille annettiin mahdollisuus muuttaa rakennuksen ylin kerros asunnoiksi. Tähän mennessä on yksi tällainen loft-hanke tullut vireille. Toimipaikat ja elinkeinorakenne Koko Vattuniemessä on 924 toimipaikkaa, joissa työskentelee 4 800 henkilöä. Näistä 600 toimipaikkaa sijaitsee Vattuniemen keskeisellä yritysalueella ja niissä työskentelee 3 800 henkilöä. Työpaikkojen määrä on laskenut Vattuniemessä 2000-luvun aikana, osittain tehtyjen kaavamuutosten seurauksena. Vattuniemen elinkeinorakenne on erittäin monipuolinen. Suurin osa alueen toimipaikoista on pieniä, alle viisi henkilöä työllistäviä toimipaikkoja. Verrattuna muihin Lauttasaaren yrityksiin Vattuniemen yritykset ovat kuitenkin henkilömäärältään hieman isompia ja ne suuntautuvat myös muihin kuin paikallisiin palveluihin. Asiakkaat

34 (122) Akp/4 tulevat enimmäkseen muualta pääkaupunkiseudulta ja vain noin kolmannes Lauttasaaren lähiympäristöstä (yrityskysely KSV 2008). Toimitilakiinteistöjen tilanne Vattuniemessä toimistotilojen vajaakäyttöaste vaihtelee kiinteistöittäin 0-50 % pääasiallisesti kiinteistön kunnosta. Keskimääräinen toimistotilojen vajaakäyttöaste on alueella samaa luokkaa kuin muillakin työpaikka-alueilla, esimerkiksi Pitäjänmäessä, noin 25 %. Kuten muuallakin pääkaupunkiseudulla, liiketilojen ja varastotilojen käyttöasteet ovat pysyneet hyvinä. Tyhjän tilan ongelma kohdistuu pääasiassa vanhentuneeseen toimistotilaan. Vattuniemen keskeisen yritysalueen kiinteistönomistajat näkevät alueen vahvuuksina hyvän saavutettavuuden, liikenneyhteydet ja sijainnin sekä edulliset vuokrat ja ympäristön. Alueen vahvuutena nähdään myös toimintojen sekoittuneisuus ja hyvät palvelut. Osa vastaajista näki puolestaan saavutettavuuden ja sijainnin alueen heikkouksina. Myös asuinaluemaisuus, veturiyritysten puuttuminen ja yritysalueen profiili nähtiin heikkouksina. Metron vaikutus nähtiin kaksijakoisena. Osa näkee sen parantavan saavutettavuutta, osa vastaajista näkee metroaseman sijaitsevan liian kaukana. Lähempänä (noin 10 minuutin kävelyetäisyydellä) sijaitsevien kiinteistöjen omistajat näkivät metron tuomat hyödyt positiivisina, kun taas kauempana sijaitsevat eivät nähneet hyötyjä suuriksi. Kiinteistöjen omistajien näkemykset alueen kehittämisestä eivät ole yhdensuuntaisia. Suuri osa toivoo kaavamuutoksia, jotka mahdollistavat asuntorakentamisen. Osa haluaa alueen pysyvän toimitila-alueena ja he toivovat Vattuniemen säilyvän monipuolisena sekoittuneiden toimintojen alueena. Kiinteistöjen kunto selittää suurelta osin näkemyseroja. Vattuniemen yritysalueen merkitys kaupungin elinkeinoelämälle ja Lauttasaarelle Vattuniemen toimitila-alue tarjoaa yrityksille keskeisen sijainnin keskustan ja Ruoholahden sekä Espoon toimitila-alueiden välissä. Toimitilojen hintataso Lauttasaaressa on selkeästi halvempi kuin Ruoholahdessa tai Keilaniemessä. Lauttasaari kuuluu toimistotilojen keskimääräiseltä hintatasoltaan kantakaupungin reuna-alueisiin Vallilan ja Hermannin ohella. Vuokratasoa selittää osaltaan vanha rakennuskanta. Valtaosa on rakennettu 1940-1980 -luvuilla ja vain muutama 1990-luvulla. Toimitilojen ikääntyminen kasvattaa saneeraustarvetta. Koko kaupungin elinkeinotoimintojen kannalta on merkitystä sillä, että keskustan lähialueilta löytyy monipuolista ja hintatasoltaan erilaista

35 (122) Akp/4 toimitilatarjontaa. Tällöin toiminnoiltaan toisiaan tukevien, mutta erikoistumisasteeltaan erilaisten yritysten on mahdollista sijoittua toistensa läheisyyteen. Yrityspalveluja tarjoavat yritykset ovat yleensä pieniä ja ne toimivat aloilla, jotka on ulkoistettu suurten yritysten varsinaisesta toiminnasta. Ne pyrkivät usein sijoittumaan lähelle toimeksiantajaa keskustan tuntumaan. Pienten yritysten näkökulmasta uusi tila on kuitenkin usein liian suurta ja kallista. Halvemman hintatason toimitila-alueet tarjoavat myös yrittäjyydelle ja yrityksen aloittamiselle monipuoliset mahdollisuudet. Halutuinta toimitilaa Vattuniemessä onkin yrityskyselyn (2008) mukaan toisten yritysten kanssa jaettu toimistorakennus. Kyselyn mukaan yritykset myös haluavat pysyä Vattuniemessä. Johtopäätökset Vattuniemen lähes 5 000 työpaikkaa on paikallisesta näkökulmasta merkittävä tekijä. Ne tuovat alueelle erilaisia toimintoja, elävyyttä ja tarjoavat Lauttasaarelaisille palveluja lähietäisyydellä. Toimitilat tarjoavat alueella asuville yrittäjille mahdollisuuden työskennellä lähellä kotiaan. Erityisesti mikroyrityksissä yritysten sijaintipäätökseen vaikuttaa yrittäjän asuinpaikka. Myös koko Helsingin näkökulmasta 5 000 työpaikan alue on kooltansa merkittävä. Metron rakentaminen Lauttasaaren kautta Espooseen yhdistää Vattuniemen elinkeinoalueen tulevaisuudessa tiiviimmin metronvarren yritysalueisiin lännessä ja idässä. Asiakkaiden sekä työntekijöiden saavutettavuuden paraneminen voi nostaa Vattuniemen kiinnostavuutta. Vanhentuneen toimitilakannan kysyntä on pääkaupunkiseudulla yleisesti vähentynyt, kun tarjolla on ollut runsaasti uutta toimitilaa. Kuitenkin näin keskeisellä paikalla kysyntä on kohtuullisen hyvä ja alueen elinkeinotoiminta on vilkasta. Alihankkijayrityksille on tärkeä sijaita keskustan yritysten läheisyydessä. Vattuniemen keskeisen työpaikka-alueen muuttaminen asuinalueeksi on laaja periaatekysymys, jota tulee punnita koko kaupungin elinkeinopolitiikan kannalta. Uuden yleiskaavan valmistelun yhteydessä Helsingin elinkeinoalueiden kehitystä ja tavoitteita tullaan arvioimaan kokonaisuutena ja tällöin myös Vattuniemen toimitila-alue arvioidaan uudestaan. Ennen yleiskaavan selvitysten valmistumista toimitilojen muutoshakemuksia asumiseen voidaan kuitenkin erityisin perustein ottaa harkittavaksi edellyttäen, että hakemukset eivät ole ristiriidassa hyväksyttyjen maankäytön periaatteiden keskeisen hengen kanssa ja

36 (122) Akp/4 että asumisolosuhteille asetetut yleiset vaatimukset kyetään muutoksen yhteydessä tyydyttämään. Tonttien 31112/5 ja 31114/6,8 ja 15 asemakaavasuunn lähtökohdat Tontti 31112/5, Perttulantie 6 Lindström Invest Oy on 7.3.2011 tehnyt tonttia 31112/5, Perttulantie 6, koskevan asemakaavan muutoshakemuksen, jonka mukaan pienteollisuusrakennukseen tehdään loft-asuntoja. Osa syvärunkoisesta rakennuksesta puretaan ja katolle rakennetaan kaksi uutta kerrosta. Viitesuunnitelma selostetaan lautakunnalle tämän asian käsittelyn yhteydessä. Pienteollisuustalo sijaitsee Pajalahden puiston vieressä. Asemakaavassa tontti on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), jolla saa olla 25 % toimistoja ja 10 % opetus- yms. tiloja. Tonttitehokkuusluku on e = 2,2. Rakennuksessa on viisi kerrosta, alakerta ja kellari pysäköintikäytössä. Perttulantien varren muut rakennukset ovat asuinkäytössä, lukuun ottamatta Metallin Oy:n rakennusta tontilla 31117/7, Perttulantie 2, jonka asemakaavan muutosehdotus asuinkäyttöön oli kaupunkisuunlautakunnan esityslistalla 22.11.2011. Tontin 31112/5 muuttamiselle asuinkäyttöön on erityisiä perusteita. Perttulantie 6:n rakennus liittyy asuntokatuun. Sen sijainti puiston vieressä tarjoaa hyvät mahdollisuudet asumiselle. Rakennuksen uusiokäyttö loft -tyyppiseen asuntorakentamiseen monipuolistaa Lauttasaaren asuntokantaa. Tontit 31114/6, 8 ja 15, Kiviaidankatu 3-7 Skanska Oy on esitellyt kaupunkisuunvirastolle viitesuunnitelmaluonnoksen, jossa rakentamattomille tonteille 31114/6, 8 ja 15, Kiviaidankatu 3-7 on suunniteltu pääosin asuntoja sekä liikkeitä ja toimistoja alakerroksiin. Korttelin 31114 pääosa on asemakaavalla nro 11404 vuonna 2005 muutettu asunto-, liike- ja toimistokäyttöön. Asuinkerrostalotontit on lähes valmiiksi rakennettu, mutta liike- ja toimistotontit, yhteensä 18 650 k-m2, ovat rakentamatta. Tontit ovat tyhjillään. Viitesuunnitelma selostetaan lautakunnalle tämän asian käsittelyn yhteydessä.

37 (122) Akp/4 Tonttien muuttamiselle pääosin asuinkäyttöön on erityisiä perusteita. Korttelin keskellä on asuinkerrostalojen reunustama väljä keskuspiha, jonka reunalla rakentamattomat tontit sijaitsevat. Sijainti keskeisellä paikalla Heikkilänaukion vieressä puoltaa myös muiden toimintojen sijoittumista. Tontit 31114/6, 8 ja 15 soveltuvat sekä asumiseen että liikkeiden, toimistojen ja erilaisten palvelujen käyttöön. Muutettaessa tontteja asumis- ja monipuolisten palvelujen käyttöön tulee rakentamisen tehokkuus tarkistaa korttelin rakentamistapaan sopivaksi ja niin, että tonteille voidaan sijoittaa alueen tarvitsemia julkisia ja yksityisiä palveluja, myös sellaisia, joilla on erityisiä vaatimuksia pihatilan suhteen. Tontin nykyisen asemakaavan liike- ja toimistotilojen autopaikkaohjeen mukaan mitoitetun autopaikkamäärän ylimääräiset autopaikat voitaisiin toteuttaa myös asuntovaihtoehdossa, mikäli läheiset yrityskiinteistöt (esim. vastapäätä Kiviaidankadulla sijaitseva Villakehräämönä tunnettu yritystalo) haluavat hankkia niiltä nyt puuttuvia asemakaavan velvoitepaikkoja. Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Lisätiedot Martin Bunders, arkkitehti, puhelin: 310 37203 martin.bunders(a)hel.fi Liitteet 1 2 Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteet 8.2.2001 Keskeisten toimitilatonttien maankäytön periaatteet 23.3.2006

38 (122) Akp/5 5 Telakkarannan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos (aasia) HEL 2011-003434 T 10 03 03 Ksv 0841, Telakkaranta, karttaruutu G2 Päätösehdotus päättänee hyväksyä päivätyn Telakkarannan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen laadittavan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi. Asemakaavaluonnos koskee 20. kaupunginosan (Länsisatama) vesialuetta. Asemakaavan muutosluonnos koskee 5. kaupunginosan (Punavuori) katualuetta ja kaupunginosan rajaa, 6. kaupunginosan (Eira) katualuetta sekä 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin 20176 tonttia 17 sekä osaa tontista 20 ja katualuetta (muodostuvat uudet korttelit 20172, 20173, 20174 ja 20175). antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Tiivistelmä Hietalahden historiallisen telakka-alueen nk. Telakkarannan osalla telakkatoiminnot ovat loppuneet. Asemakaavan muutos mahdollistaa alueen muuttamisen asuin-, kulttuuri-, liike- ja toimitilakäyttöön. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun teollisuusrakennukset suojellaan ja niihin sijoitetaan kulttuuri-, toimi- ja liiketiloja. Alueen merkittävin suojeltava rakennus konepajahalli muutetaan kulttuurin monitoimisaliksi. Vanhojen teollisuusrakennusten yhteyteen osittain vanhan puutyöpaja-rakennuksen päälle on suunniteltu uusi hotellirakennus (n. 15 000 k-m2). Purettavien teollisuushallien paikalle alueen pohjoisosaan on suunniteltu kaksi uutta asuinkorttelia (yhteensä 19 800 k-m2). Uudet rakennukset on suunniteltu 4-13-kerroksisiksi. Alueen pysäköinti on sijoitettu kannenalaisiin tiloihin. Rantalaituri liitetään osaksi seudullista rantareittiä. Esittelijä

39 (122) Akp/5 Alueen sijainti Alue sijaitsee Länsisataman kaupunginosassa Hietalahden rannalla (tontit 20176/17 ja Telakkakadun varrelle sijoittuva osa tontista 20176/20). Alue rajautuu Hietalahden altaaseen ja Mallaskadun pohjoislinjaan, Telakkakadun itäreunaan ja Munkkisaarenkadun eteläreunaan. Lännessä alue rajautuu Hietalahden vesialueeseen ja STX Europe telakkaan. Lähtökohdat Kaupunkisuunlautakunnan aiemmin tekemät päätökset hyväksyi alueen asemakaavan muutoksen suunperiaatteet jatkosuunn pohjaksi 10.6.2010. Telakkarannan suun käynnistyi alueelle järjestettävällä kansainvälisellä arkkitehtuurikutsukilpailulla syksyllä 2010. Kilpailun voitti tanskalainen arkkitehtitoimisto Lundgaard&Tranberg Arkitekter A/S. Kilpailun voittaneelta arkkitehtitoimistolta on tilattu jatkosuunnitelma asemakaavan muutoksen pohjaksi. Kaavoitustilanne Yleiskaava ja asemakaavat Helsingin Yleiskaava 2002:ssa alue on pääosin teollisuus-, toimisto- ja satamakäyttöön varattua työpaikka-aluetta. Lisäksi korttelissa on lisämerkintä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävästä alueesta. Kaava-alueen pohjoisosa on keskustatoimintojen aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos poikkeaa yleiskaavasta siten, että alueen kehittämisen tavoitteena on keskustatoimintojen laajentaminen. Alue muutetaan asumisen, liiketoiminnan ja julkisten palveluiden käyttöön. Alueella on pääasiassa voimassa asemakaava, joka on hyväksytty vuonna 1982. Kaavan mukaan alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Tontin 17 rakennusoikeus on 25000 k-m2. Suunalue käsittää myös osan tontista 20, joka on nykyisen toimivan telakan tontti. Telakan tontilla on rakennusoikeutta yhteensä 140 000 k-m2. Maanomistus Tontti 20176/17 on yksityisessä omistuksessa. Skanska Talonrakennus Oy:llä on esisopimus tontin hankkimisesta omistukseensa. Tontin 20176/20 omistaa ja se on vuokrattu STX Finland

40 (122) Akp/5 Oy:lle. STX Finland Oy luopuu maanvuokraoikeudestaan koskien Telakkarannan osaa tontista 20176/20. Kaavan toteuttaminen edellyttää aluejärjestelyjä alueen maanomistajien ja maanvuokran haltijoiden välillä. Tavoitteena on, että kaava-alueeseen nykyisellään kohdistuva STX:n maanvuokraoikeus rakennuksineen siirretään Skanskalle. Kaupunki ja Skanska neuvottelevat maanvaihdoista, joilla konepajarakennukselle osoitettava tontti siirtyy rakennuksineen kaupungin omistukseen ja kaavamuutoksella kaupungin omistamalle maalle muodostettavat tontit luovutetaan vaiheittain Skanskalle. Maanvaihtojen yhteydessä muodostettaviin tontteihin kohdistuva maanvuokraoikeus merkitään päättyväksi. Alueen yleiskuvaus Telakkaranta sijaitsee Hietalahden rannalla Länsisataman kaupunginosassa. Länsisataman kaupunginosa on muuttumassa satamatoimintojen alueesta asuin- ja työpaikka-alueeksi. Hietalahden kaupunkikuvassa korostuu Helsingin vanha teollinen historia, josta on jäänyt jäljelle useampi arvorakennus sekä kaksi satamatoimintaa palvellutta satamanosturia. Alueen merellisyyttä korostavat Hietalahden pienvenesatama, Jätkäsaaren

41 (122) Akp/5 matkustajasataman alukset, Hernesaaren telakka sekä kesäkaudella suuret Hernesaaren valtameriristeilijät. Telakkaranta käsittää Telakkakadun varrelle sijoittuvan vanhimman osan Helsingin perinteisen telakkatoiminnan käytössä olleesta alueesta. Alueella on teollisuushistoriallisesti arvokkaita suojeltavia sekä suojeluarvoiltaan vähäisempiä purettavia rakennuksia. Telakkatoiminta tulee säilymään Hietalahdella Hernesaaressa alueen länsipuolella. Idässä alue rajautuu Punavuoren kaupunginosaan. Rakennettu ympäristö Telakkarannan rakennuskanta koostuu vanhasta punatiilisestä 1900luvun taitteessa rakennetusta teollisuusrakennusten ytimestä, jonka ympärille myöhemmät rakennukset ovat ryhmittyneet. Rakennusryhmä kuuluu osana yhteen Helsingin arvokkaimmista jäljellä olevista, varhaisen teollisuuden muovaamista ympäristökokonaisuuksista. Kaupunkikuvallisesti merkittävin rakennus on punatiilijulkisivuinen konepajahalli vuodelta 1916. Ensimmäinen telakkatoiminnasta vapautunut rakennus on nk. Nosturi, entinen varastorakennus vuodelta 1957. Elävän musiikin yhdistyksen ELMU ry:n toiminta aloitti rakennuksessa 1998. Alueen kaksi nosturia ovat tärkeitä teollisuushistoriasta kertovia maamerkkejä. Telakkakadulla asemakaava-alueen itäpuolella sijaitsevat kaupunkikuvallisesti komeat ja merkittävät Merikorttelin (entinen Kaapelitehtaan talo) ja Mestaritalon (entinen Fazerin makeistehdas) kiinteistöt. Telakkakadun varrella, Punavuorenkadun ja Merimiehenkadun välissä sijaitsee 1900-luvun alkuvuosilta peräisin oleva pieni puistoaukio, Telakanpuistikko. Asemakaava-alue sijoittuu Hietalahden altaan maisematilan reunalle ja muodostaa altaalle päin kantakaupungin julkisivun. Hietalahden vastarannalle rakentuu Jätkäsaaren uusi asuinalue. Eiran jugendhuvilaalue ja Merisataman laaja rantapuistovyöhyke sijaitsevat etelässä alueen välittömässä läheisyydessä. Munkkisaaren eteläosaan Hernesaareen ollaan laatimassa osayleiskaavaa alueen muuttamiseksi telakkatoimintaa palvelleesta alueesta asuin- ja työpaikka-alueeksi. Palvelut Elävän musiikin yhdistyksen ELMU ry:n toimitiloissa Nosturissa on konserttitoimintaa sekä ravintola. Pääosin alue on kuitenkin ollut yleisöltä suljettuna, joten siellä ei ole ollut palveluita. Alue tukeutuu Helsingin ydinkeskustan ja Punavuoren kaupunginosan palveluihin.

42 (122) Akp/5 Luonnonympäristö Asemakaava-alueen maanpinta on pääosin tasoitettua ja päällystettyä kenttää. Rantamuurin reunaan on tuotu täyttömaata. Alkuperäisestä kallioisesta rantamaisemasta muistuttaa vielä Telakkakadun maastonmuoto ja rakennusten perustusten tuntumassa pilkottavat kalliopaljastumat. Alueella ei ole säilynyt arvokkaita luonnonympäristön kohteita. Suojelukohteet Hietalahden telakka on Helsingin keskusta-alueen viimeisiä varhaisen teollisuuden muovaamia ympäristökokonaisuuksia. Alueen vanhimmat rakennukset ovat arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemat kolmikerroksinen puutyöpaja (rak.28, 1898) sekä kaksikerroksinen saha- ja höyläämörakennus (rak.14, 1899). Alkuperäisimmässä asussaan on säilynyt monumentaalinen konepajarakennus (rak.24, Sune Maconi 1916). Muita arvorakennuksia ovat konepajahallin kanssa samaa rakennusvaihetta edustava rautabetonirakenteinen entinen messinkivalimo (rak.11, 1914) Telakkakadulla sekä 1930-luvulta peräisin oleva Bertel Liljeqvistin suunnittelema punatiilinen konttorirakennus (rak.22), joka integroituu telakka-alueen vanhaan punatiilimuuriin Munkkisaarenkadun varrella. Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1982 vanhoja arvorakennuksia ei ole suojeltu. Alueen arvokkaimmat rakennukset on luetteloitu suojeltaviksi kaupunginmuseon teettämässä selvityksessä (Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt, kaupunginmuseo, 1995). Yhdyskuntatekninen huolto Alue on liittynyt yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Alueen pohjoisosassa, Telakkakadun länsireunassa, sijaitsee 1400 mm sekavesiviemäri, joka muuttuu viemäriin louhituksi viemäritunneliksi välittömästi Punavuorenkadun eteläpuolella. Alueen pohjoisosassa on sekavesiviemärijärjestelmään kuuluva 500 mm ylivuotoputki satamaaltaaseen. Alueen pohjoisosassa Hietalahdenrannan länsireunassa on 200-400 mm vesijohtoja. Alueen pohjoisosaa halkoo käytöstä poistettu kaasuputki. Hietalahdenrannan alla kulkee 500 mm kaukolämpö. Alueella on lisäksi runsaasti sekä tietoliikennekaapeleita että keski- ja korkeajännitteisiä sähkömaakaapeleita. Maaperä ja kallioperä

43 (122) Akp/5 Alueen maaperä on pääosin kalliota. Alueen pohjoisosa Punavuorenkadun linjasta eteenpäin sekä rantalaiturialue on saven päällä olevaa täyttömaata. Alueen alin korkotaso on noin +1.7 rantalaiturialueella, ylin noin +5.0 Telakkakadulla. Telakkakatu 8:n alueella tehtyjen tutkimusten mukaan kallionpinta on tasolla +0- -6,00. Ympäristöhäiriöt Läheisten katujen liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä ympäristöön. Niissä kohdin Telakkakadun lähiympäristöä, missä katuliikenteen melu pääsee leviämään vapaasti, ylittyvät melutason ohjearvot ulkona. Kaupungin vilkkaassa katuympäristössä typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten ohjearvot voivat toisinaan ylittyä epäedullisissa sää- ja sekoittumisolosuhteissa. Kaavamuutosalueen länsipuolella sijaitsee telakka, jonka toiminnan ympäristöhaittoja on arvioitu ympäristöluvan yhteydessä. Luvan mukaisen toiminnan ei arvioida aiheuttavan suunalueelle haitallisia vaikutuksia. Kaavamuutosalueella, on tehty maaperän haitta-ainetutkimuksia useaan otteeseen. Tehtyjen maaperän haitta-ainetutkimusten mukaan alueella on metalleilla, öljyhiilivedyillä, haihtuvilla hiilivedyillä ja/tai polyaromaattisilla yhdisteillä pilaantunutta maa-ainesta. Kaavamuutosalueen rakennusten haitta-aineita on tutkittu vuonna 2011. Tutkimusten mukaan vanhojen telakan toimitilojen rakenteissa on laajalti öljy- ja PCB-yhdisteitä, polyaromaattisia hiilivetyjä, asbestia ja metalleja. Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen sisältö

44 (122) Akp/5 Telakkarannan suunnitelma perustuu Punavuoresta johtavien katujen jatkamiseen rantalaiturille. Katujen rajaamina muodostuu korttelit asumiselle, hotellille ja toimitiloille sekä kulttuuritoiminnoille. Rantalaituri siihen liittyvine aukioineen muodostaa alueen tärkeimmän julkisen ulkotilan. Tavoitteet Telakkarannan asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset suljettuna olleen historiallisen telakka-alueen muuttamiseksi toiminnoiltaan monipuoliseksi osaksi kaupunkilaisten yhteistä merellistä Helsinkiä. Telakkarannasta suunnitellaan toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen kokonaisuus, jonka osatekijöinä ovat merellisyys, historiallinen rakennus- ja teollisuusperintö sekä uusi paikan luonnetta korostava arkkitehtuuri. Tavoitteena on korttelirakenne, joka parantaa alueen kytkeytymistä osaksi kantakaupunkia ja mahdollistaa ympäröivien korttelialueiden luontevat yhteydet ja katunäkymät rantalaiturille. Kantakaupunkiin kuuluva elävä katutila on keskeisenä tavoitteena. Maantasokerroksen liiketilat, luovien alojen studiotyyppiset toimitilat sekä kulttuuritilat tuovat Telakkarantaan toiminnallista sekoittuneisuutta. Laiturista sekä siihen liittyvistä katu- ja aukiotiloista kehitetään elävä ja korkeatasoinen

45 (122) Akp/5 julkinen koko kaupunkia palveleva ulkotila ravintoloineen ja historiallisine laivoineen. Alueelle suunnitellaan vahva oma identiteetti. Teollinen historia säilyy rakennuksissa, nostureissa ja laituritason rakenteissa sekä on suunn lähtökohtana. Asuinkorttelit, vanhat säilyvät teollisuusrakennukset sekä hotelli tulevat muodostamaan merkittävän uuden Hietalahden yli länteen avautuvan julkisivun. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Telakkarannan asuinrakennukset sijoittuvat kahteen Punavuorenkadun jatkeen erottamaan kortteliin 20174 ja 20175. Asuinrakennuksille luonnetta antavat jyrkät harjakatot ja telakan säilyvien rakennusten tapaan tiiliarkkitehtuuri. Korttelit sijoittuvat +3.0 tasossa olevalle terassille. Pohjoisin asuinkortteli (20175) muodostaa ympäristöään korkeampana näyttävän alueen kärkiosan. Kortteli muodostuu toisiinsa kytketyistä ja porrastuen 4-13-kerroksisista rakennuksista. Toinen asuinkortteleista on laiturin suuntaan avautuva u-kortteli (20174). Korttelipihan rajaa laiturista yksikerroksinen ravintolalle tai kahvilalle osoitettu rakennus. Korttelin korkeimmat kuusi- ja kahdeksankerroksiset lamellit ovat Punavuoresta johtavien katulinjojen suuntaiset, kun taas Telakkakadun suuntainen lamelli on nelikerroksinen. Asuinkortteleiden maantasokerrokset Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Hietalahdenlaiturin varrella on pääosin varattu ravintola-, liike- näyttely- tai muiksi asiakaspalvelutiloiksi tai studiotyyppisiksi toimistotiloiksi. Teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas yleisten rakennusten korttelialue, jota kehitetään kulttuuritoimintoja varten (Y/s) Kortteliin 20172 suunnitellaan kulttuuritoimintoja. Telakkarannan rakennustaiteellisesti merkittävin rakennus entinen konepajahalli (rak.24) suojellaan ja suunnitellaan kulttuurin monitoimisaliksi, ravintolatiloiksi ja muiksi kulttuuritoimintaa palveleviksi tiloiksi. Luonnoksessa on osoitettu mahdollisuus rakentaa uusi yksikerroksinen sisääntuloaula Pursimiehenkadun jatkeelle. Munkkisaarenkadun varrella sijaitseva suojeltava entinen telakkakonttori (rak.22) suunnitellaan kulttuuritoimintaa palveleviksi toimistotiloiksi. Telakkakonttorin länsipuolelle muuntamorakennuksen paikalle Munkkisaarenkadun varrelle voidaan sijoittaa uusi kolmikerroksinen rakennus musiikinharjoitustiloja varten.

46 (122) Akp/5 Teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas hotellirakennusten korttelialue (KL-1/s) Kortteliin 20173 sijoittuva osittain10-kerroksinen hotelli muodostaa selvästi ympäristöstään erottuvan uuden elementin omaleimaisine taitekattomuotoineen. Hotellin kaksi uudisrakennusosaa kytkeytyvät kahteen suojeltavaan rakennukseen, entiseen messinkivalimoon (rak.11) ja puutyöpajaan (rak. 28). Messinkivalimoon sijoittuu hotellin pääsisäänkäynti Telakkakadulta. Hotellin 10-kerroksisen osan julkisivumateriaalina on rei'itetty kupari. Luonnos mahdollistaa rakennuksen rakentamisen puutyöpajarakennuksen päälle siten, että puutyöpajan kaupunkikuvallinen ja rakennustaiteellinen arvo sekä sisätilojen tilallinen eheys säilytetään. Puutyöpaja soveltuu 2. ja 3. kerroksen osalta erityisesti luovien alojen studiotiloiksi. Hotellin seitsemänkerroksinen uudisrakennusosa Merimiehenkadun jatkeen ja Telakkakadun varrella on vastaavasti taitekattoinen. Sen julkisivumateriaalina on tiili. Hotellikorttelin laiturin puolelle sijoittuu keskeinen laituritasoa ylempänä oleva julkinen aukio, jolta on laajat näkymät Hietalahdelle. Hotellin maantasokerroksiin varataan ravintola-, liike- ja muita asiakaspalvelutiloja palvelemaan hotellivieraiden lisäksi alueen muita käyttäjiä. Ajoyhteys hotelliin sijoittuu Pursimiehenkadun jatkeelle hotellin ja konepajahallin väliin. Teollisuushistoriallisesti arvokas toimitilarakennusten korttelialue (KTY/s) Korttelissa 20173 laiturin varrella sijaitsevaan suojeltavaan entiseen saharakennukseen (rak.14) suunnitellaan kaupungin merellisyydestä kertovia näyttely- ja muita asiakaspalvelutiloja sekä toimitiloja. Vesialue (W) Telakkarannan asemakaava-alue rajautuu lännessä Hietalahden vesialueeseen. Hietalahdenlaituriin on osoitettu veneiden kiinnityspaikkoja. Korttelialueiden edustalla venepaikat on suunniteltu historiallisille aluksille. Kadut ja aukiot Telakkarannan julkiset ulkotilat muodostuvat kortteleiden rajaamista katutiloista, aukioista ja rantalaiturista. Alueen pääkatuja ovat Hietalahdenranta ja Telakkakatu. Punavuoresta johtavat kadut Punavuoren-, Merimiehen- ja Pursimiehenkatu ovat Telakkarannassa luonteeltaan kävelykatuja, joille on kuitenkin sijoitettu sisäänajo

47 (122) Akp/5 pysäköintilaitokseen Punavuoren- ja Pursimiehenkadulle sekä sallittu huoltoajo Merimiehenkadulle. Hietalahdenlaituri on alueen tärkein julkinen ulkotila. Laiturin kansitasossa olevat telakan toimintaan liittyneet ja teollisuushistoriasta kertovat osat kuten teollisuusraide sekä satamanosturit säilytetään. Laituritaso liitetään levein porras- ja luiskayhteyksin uusille terassi- ja aukiotasoille. Hotellin länsipuolelle sijoittuu alueen keskeinen aukio. Kadut, niihin liittyvät julkiset terassit ja aukiot sekä Hietalahdenlaituri suunnitellaan yhtenäiseksi korkeatasoiseksi, alueen teollisuushistoriaan tukeutuvaksi kaupunkitilojen sarjaksi. Liikenne Telakkarannan alue liittyy katuverkkoon alueen itäpuolella sijaitsevien Telakkakadun ja Hietalahdenrannan kautta. Telakkarannan alueelle jatkuvat Punavuorenkatu ja Pursimiehenkatu toimivat yhteyksinä kannenalaiseen pysäköintilaitokseen. Punavuoren- ja Merimiehenkadulla huoltoajo on sallittu. Hietalahdenlaituri on varattu jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. Telakkakadun liikennemäärä Hernesaaren rakennuttua on noin 17 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Luonnoksen mukaiset toiminnot tuottavat liikennettä noin 1 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Telakkakatu ja Hietalahdenranta ovat osa kantakaupungin pääpyöräreittejä. Telakkakadun ollessa vanhaa Hietalahdenlaiturin tasoa korkeammalla yhteydet laiturilta Punavuorenkadulle, Merimiehenkadulle ja Pursimiehenkadulle järjestetään luiskien ja portaiden avulla. Mallaskadun liittymästä sekä Munkkisaarenkadun liittymästä voidaan järjestää luiskattomat ja portaattomat yhteydet. Munkkisaarenkatu 6 vastapäätä suunnitellaan porrasyhteys Hietalahdenlaiturille. Kortteleiden 20175, 20174 ja 20173 pysäköintipaikat sijoitetaan kannenalaisiin tiloihin. Korttelin 20172 pysäköintipaikkoja saa sijoittaa maantasoon kaavassa merkityille paikoille. Asemakaavan asuinkerrostalotonttien autopaikkojen määrien kaupunkisuunlautakunnan hyväksymänä laskentaohjeena käytetään 1 ap/125 k-m2. Toimistoille autopaikkoja saa toteuttaa enintään 1 ap/350 k-m2, myymälöille enintään 1 ap/120 k-m2, hotellille enintään 1 ap/350 k-m2 ja muille julkisille tiloille enintään 1 ap/700 km2. Telakkakadun ja Hietalahdenrannan varteen sekä huoltoaseman eteläpuolelle tulee maksullisia vieras- ja asiointipysäköintipaikkoja. Asuinrakennusten korttelialueiden tonteille on sijoitettava polkupyöräpaikkoja vähintään 1 paikka/30 m2 asuntokerrosalaa.

48 (122) Akp/5 Telakkakadulla ja Hietalahdenrannassa varataan tilaa raitiotielle, joka kulkee kadun keskellä ajoneuvoliikenteestä erotettuna Bulevardilta Hernesaareen. Suunalueen läheisyyteen on suunniteltu kaksi raitiovaunupysäkkiä, yksi Telakanpuistikon kohdalle ja toinen alueen eteläpuolelle. Kortteleiden sisälle ja pihoille järjestetään huoltoreitit Punavuorenkadun ja Merimiehenkadun kautta. Korttelin 20172 huolto järjestetään tontilta. Hotellin huoltoliikenne hoidetaan kannenalaisen pysäköintitilan kautta. Pelastusreitit kulkevat Hietalahdenlaiturilla ja Telakkakadulla sekä Punavuorenkadun ja Merimiehenkadun jatkeilla. Alueelle suunnitellaan myös vesibussin laituripaikka. Palvelut Kaupalliset palvelut Telakkarannan liiketilat sijoittuvat pääkatujen ja laiturin varrelle katutasoon. Kortteliin 20173 suunnitellaan hotelli. Julkiset palvelut Kortteli 20172 varataan kulttuuritoiminnoille. Kortteliin sijoitetaan erityisesti tiloja musiikkikulttuurille. Konepajahalli suunnitellaan kulttuurin monitoimisaliksi. Kortteliin on osoitettu rakennusala uudisrakennukselle musiikinharjoitustiloja varten. Kortteliin 20173 KTY/s-tontilla sijaitsevaan suojeltavaan entiseen saharakennukseen on suunniteltu mm. kaupungin merellisyydestä kertovia näyttelytiloja. Maanalainen pysäköintilaitos Alueelle suunniteltu maanalainen pysäköintilaitos on vaativa ja kallis suun- ja toteutushanke. Meren läheisyydestä johtuen toteutusvaiheessa on varauduttava veden hallintaan. Lisäksi kaikki tulvatason alapuoliset rakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa vesitiiviinä. Pysäköintilaitos on yksityisen toteuttajan hanke. Luonnonympäristö Alkuperäisestä kallioisesta rantamaisemasta muistumana jää Telakkakadun maastonmuoto; Hotellikorttelin suunniteltu pääsisäänkäynti entiseen messinkivalimoon on asemakaava-alueen korkeimmalla kohdalla. Luonnos edellyttää istuttamaan katupuita Hietalahdenrannan varrelle ja Hietalahdenlaiturin pohjoisosaan.

49 (122) Akp/5 Suojelukohteet Alueen arvokas rakennuskanta suojellaan asemakaavalla. Suojeltaviin rakennuksiin kuuluvat arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemat puutyöpaja (rak.28) sekä saha- ja höyläämörakennus (rak. 14), arkkitehti Sune Maconin suunnittelema konepajahalli (rak.24), samaa aikakautta edustava messinkivalimo (rak.11) sekä arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnittelema telakkakonttori (rak.22). Luonnoksen toteutuminen edellyttää suojeluarvoiltaan vähäisempien rakennusten kuten musiikin monitoimitalona toimineen nk. Nosturi-rakennuksen (rakennettu 1957) sekä Karl Lindahlin suunnittelemien 1930-luvulta peräisin olevien oppilastyöpajan sekä pannuhuoneen purkamista. Telakka-alueeseen, sen kaupunkikuvalliseen ilmeeseen ja käyttöhistoriaan kuuluvat olennaisesti myös suojeltavat nosturit. Niillä on teollisuushistoriallista arvoa ja ne ovat kaupunkikuvallisia maamerkkejä. Alueen teolliset jäljet laituritasossa säilytetään ja otetaan alueen kehittämisen lähtökohdaksi. Yhdyskuntatekninen huolto Yhdyskuntateknisen huollon verkostoja rakennetaan uusiksi vähäisiltä osin. Alueen vesihuolto ei muutu toimintaperiaatteiltaan. Viemäröintijärjestelmä säilyy sekavesiviemäröintinä. Jäte- ja hulevedet johdetaan sekavesiviemäreissä painovoimaisesti. Kaavamuutosalueen pohjoisosassa, suunniteltujen asuntojen kohdalla sekaviemäri siirretään Telakkakadun uudelleen järjestetylle katualueelle. Korttelien 20174-75 alueilla olevat sähkö- ja tietoliikennekaapelit siirretään katualueelle. Suunniteltu uusi 110 kv korkeajännitelinja (Salmisaari - Punavuoren katu) sijoittuu Mallaskadun ja Punavuorenkadun väliselle katuosuudelle ja sivuaa siten suunaluetta. Uusi linja on tarpeen huomioida jatkosuunssa. Alueen jätehuollon toteutusvaihtoehdot on huomioitava jatkosuunssa. Maaperän pilaantuneisuus ja rakenteiden haitta-aineet Kaavassa on maaperän pilaantuneisuutta koskeva määräys, joka edellyttää alueella olevan maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen tarkempaa selvittämistä ennen rakentamiseen

50 (122) Akp/5 ryhtymistä. Vaikka maaperän kunnostustarvetta ei olisi, alueella maaaineksia kaivettaessa tulee haitta-ainepitoinen maa-aines toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kaavassa on haitta-ainepitoisten rakenteiden kunnostusta koskeva määräys, joka edellyttää kunnostamista siten, että haitta-aineista ei aiheudu haittaa rakennusten suunnitellulle käytölle. Lisäksi rakennusja purkutöiden yhteydessä tulee kiinnittää huomiota haitta-aineista johtuviin työturvallisuusvaatimuksiin sekä toimittaa syntyvä jäte asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Ympäristöhäiriöt Katuliikenteen aiheuttamaa melua on arvioitu melumallin avulla. Melulaskennan perusteella suunniteltu massoittelu Telakkakadun varressa estää tehokkaasti katuliikennemelun leviämisen Hietalahdenlaiturin suuntaan. Rakennusten Telakkakadun puoleisille julkisivuille kohdistuu suurimmillaan noin 66 69 db päiväaikainen keskiäänitaso. Melutason ohjearvojen saavuttaminen sisällä edellyttää siten asuinrakennusten osalta suurimmillaan noin 35 db äänitasoerovaatimusta rakennuksen Telakkakadun puoleiselta ulkovaipalta. Katuliikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien takia on rakennusten ilmanvaihto suositeltavaa järjestää mahdollisimman etäältä päästölähteestä. Nimistö Alueen nimistöä on alustavasti käsitelty nimistötoimikunnassa. Alueen yleisnimenä on sovittu käytettävän nimeä Telakkaranta Docksstranden. Alueen uudet kadut toimivat Punavuoresta johtavien katujen Punavuoren-, Merimiehen- ja Pursimiehenkadun jatkeina samannimisinä. Hietalahdenlaituri jatkuu myös samannimisenä alueella. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vaikutukset Historiallisen telakka-alueen rakentaminen muuttaa sata vuotta aidattuna ja ulkopuolisilta suljettuna olleen alueen osaksi kantakaupunkia. Samalla alueella oleva arvokas rakennuskanta tulee osaksi julkista ympäristöä. Asemakaavan toteuttaminen tuo alueelle noin 300 uutta asukasta. Uudet asukkaat vahvistavat kantakaupunkia toiminnallisesti. Konepajahalli saadaan uuteen kulttuuria palvelevaan käyttöön.

51 (122) Akp/5 Rakennettua ympäristöä muutetaan purkamalla telakan toimintaan liittyneitä suojeluarvoltaan vähäisempiä rakennuksia. Suojeltavat rakennukset otetaan uuteen käyttöön. Hietalahden altaan maisemassa rakentamisen aiheuttama muutos on merkittävä: telakan teollinen ilme muuttuu ja täydentyy kantakaupunkimaiseksi julkisivuksi. Muistumina vanhasta jäävät suojeltavat rakennukset, alueen tärkeät maamerkit nosturit sekä rantalaituri. Suunniteltu kaupunkirakenne avaa uusia näkymiä kantakaupungista merelle. Kaupunkisuunvirastossa on laadittu selvitys korkean rakentamisen vaikutuksista kuvaan. Asemakaavaalueen rakentaminen on tutkittu osana selvitystä. Selvityksen perusteella Telakkarannan uudet rakennukset sijoittuvat vaiheistusvyöhykkeelle Ba, jossa ympäristöään korkeampi rakentaminen (max noin. 16 krs) on mahdollista tapauskohtaisen edellytysten ja vaikutusten arvioinnin jälkeen, mikäli rakennus on perusteltu osa korttelirakennetta tai aluetta. Tapauskohtaista arviointia jatketaan kaavaehdotusvaiheessa. Asemakaava-alueesta ja liittymisestä lähiympäristöön on laadittu pienoismalli mittakaavaan 1:1000. Lisäksi Hietalahden ympäristön suunnitelmista on laadittu korkeaa rakentamista tutkivaan selvitykseen liittyvä malli 1:1000. Pienoismallien avulla voidaan arvioida muodostuvaa kaupunkirakennetta ja sen suhdetta olemassa olevaan ympäristöön. Telakkarannan asemakaava-alue tuottaa liikennettä noin 1 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne johdetaan harkitusti kokoojakatujen kautta pääkatuverkkoon. Telakkaranta liitetään joukkoliikenteen verkostoon. Suunniteltavien raitioteiden ja pysäkkien myötä joukkoliikenneyhteydet paranevat lähialueella. Alueelle rakennettavat kevyen liikenteen uudet yhteydet parantavat koko lähialueen saavutettavuutta. Alue tulee laajentamaan seudullista rantareittiä. Pilaantunut maaperä puhdistetaan ennen alueen ottamista asemakaavan mukaiseen käyttöön. Rakennusten haitta-ainepitoiset rakennusosat puhdistetaan. Alueen korkeustason määrittelyssä on merenpinnan korkeusvaihtelu otettu huomioon sijoittamalla uudisrakennukset maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön antamien ohjeiden mukaisesti.

52 (122) Akp/5 Kaupunkirakenteen eheytyminen, palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien lisääntyminen parantaa asukkaiden toimintamahdollisuuksia. Muusta kaupunkirakenteesta irrallaan olevan alueen liittäminen osaksi kaikille avointa kantakaupunkia lisää myös turvallisuuden tunnetta. Alueelle suunnitellaan eri väestöryhmien liikkumiseen soveltuvat esteettömät reitit. Rannan avaaminen lisää Helsingin merellisyyteen liittyviä toiminta- ja virkistysmahdollisuuksia. Asemakaavan muutoksella on vaikutuksia yhdyskuntateknisen huollon järjestämiseen. Katujen ja aukioiden rakentamisesta kaupungille koituvat investointikustannukset ovat noin 2,1 miljoonaa euroa. Kustannusarvio ei sisällä vesihuollon järjestämisen muutoksista johtuvia kustannuksia eikä Telakkakadun rakentamisen kustannuksia (ml. raitiotien rakentamiskustannukset). Toteutus Rakentamisen aloittamisen on arvioitu olevan mahdollista vuonna 2013. Kaava-alueen toteuttaminen kestää arviolta 3-5 vuotta. Suunn vaiheet ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 29.12.2009). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 19.1.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 13 mielipidettä. Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunvirastossa, kaupungin ilmoitustaululla Kaupungintalolla, näyttely- ja infokeskus Laiturissa 19.9. 7.10.2011 ja viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 21.9.2011. Kaavaluonnoksesta jätettiin 11 mielipidettä. Mielipiteissään asukkaat ilmaisivat pitävänsä hyvänä asiana alueen avaamista ja suunnittelemista toiminnoiltaan monipuoliseksi osaksi kaupunkia, mutta olivat huolissaan lisääntyvästä liikenteen määrästä, Telakanpuistikon varjostumisesta sekä julkisen ulkotilan riittävyydestä lähialueella ja vastustivat rakentamisen määrää ja korkeutta. Asukkaat

53 (122) Akp/5 toivovat Telakanpuistikon jatkamista rantaan asti ja liikenteen ohjaamista tunneliin. Kaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosaston, tilakeskuksen, talous- ja suunkeskuksen, kaupunginmuseon, liikuntaviraston, rakennusviraston, pelastuslaitoksen ja rakennusvalvontaviraston, ympäristökeskuksen sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Kannanotot liittyvät rakennettavan rannan kustannusvaikutuksiin, Telakkakadun liikenteen ilmanlaatu- ja meluhaittojen, maaperän pilaantuneisuuden ja konepajan rakenteiden pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen selvittämiseen, suojelun toteutumiseen puutyöverstaan ja messinkivalimon osalta sekä hotellin konepaja- ja verstasarkkitehtuurista poikkeavaan mittakaavaan. Vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät mielipiteistä ja viranomaiskannanotoista sekä niiden vastineet. Kannanotot ja mielipidekirjeet ovat esityslistan liitteinä. Punavuoriseura ry - Föreningen Rödbergen rf:n 28.11.2011 lähettämä kirje on esityslistan liitteenä. Tilastotiedot Voimassa oleva asemakaava Käyttötarkoitus Pinta-ala m2 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T) Katu Vesi 21 030 Yhteensä 38 143 Kerrosala k-m2 15 258 1 855 Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos Käyttötarkoitus Pinta-ala m2 Kerrosala k-m2 6 120 4 520 19 700 20 300 Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Hotellirakennusten korttelialue (KL-1)

54 (122) Akp/5 Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) Yleisten rakennusten korttelialue (Y) Katu 330 4 383 22 799 650 7 350 Yhteensä 38 152 48 000 Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Lisätiedot Kirsi Rantama, arkkitehti, puhelin: 310 37207 kirsi.rantama(a)hel.fi Salastie Riitta, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218 riitta.salastie(a)hel.fi Nervola Anna, liikenneinsinööri, liikennesuun, puhelin: 310 37135 anna.nervola(a)hel.fi Immonen Kati, insinööri, teknistaloudellinen suun, puhelin: 310 37254 kati.immonen(a)hel.fi Liitteet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Sijaintikartta Telakkarannan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen kartta, päivätty Telakkarannan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen selostus, päivätty Havainnekuva 29.11.2911 Alustava Telakkakadun liikennesuunnitelma Vuorovaikutusraportti ja muistiot 19.1.2010 ja 21.9.2011 Viranomaisten kannanotot Mielipidekirjeet 28.11.2011 saapunut kirje Otteet Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 6

55 (122) Akp/6 6 Pasilan konepajan osa-alueen 4 asemakaavan muutosehdotus (nro 12087) (a-asia) HEL 2011-000055 T 10 03 03 Ksv 0851_3, Aleksis Kiven katu 17, karttaruutu G4/T2 Päätösehdotus päättänee lähettää päivätyn 22. kaupunginosan (Vallila) osaa korttelista 390 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12087 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Lisäksi lautakunta päättänee kehottaa kaupunkisuunvirastoa perimään hakijalta Kustannukset-liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Päätösjakelu: kaupunginhallitus hallintokeskus, Kaj:n rooteli laskutus, Halke laskutus, Ksv Tiivistelmä Asemakaavan muutoksessa korttelin käyttötarkoitus teollisuusalueesta muuttuu asumiseen ja toimitilakäyttöön. Kaavamuutos mahdollistaa kahden uuden asuinrakennuksen rakentamisen. Kaksi teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti huomattavan arvokasta konepajarakennusta suojellaan toimitilakäyttöön. Uusi asuinkerrostalojen korttelialueen on yhteensä 11 210 k-m2. Kaavamuutosalueen kerrosala on yhteensä 17 855 k-m2.

56 (122) Akp/6 Esittelijä Alueen sijainti Alue sijaitsee Vallilassa entisen Pasilan konepajan alueella Aleksis Kiven kadun varrella. Lähtökohdat hyväksyi Pasilan konepaja-alueen asemakaavan muutosluonnoksen 6.3.2003 asemakaavan muutosehdotuksen laatimisen pohjaksi. Asumisen määrän kasvattamiseksi alueesta laadittiin 2011 uusi asemakaavan muutosluonnos, jossa aiemman luonnoksen KTYkorttelialuetta on muutettu AK-korttelialueeksi. Kaavoitustilanne Helsingin Yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista asuin- ja toimitila-aluetta. Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1901. Kaavan mukaan alue on teollisuusrakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeutta ei ole määritelty. Rakennuskiellot Alueella on voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 2 momentin perusteella asemakaavan muuttamista varten 28.8.2013 saakka. Alueen tontteja ei ole merkitty kiinteistörekisteriin, joten alueella on voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 81 :n nojalla. Maanomistus Alueen omistaa VR-yhtymä Oy. Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Asemakaavan muutosalueella on VR Yhtymän käytössä olleita toimisto- ja varastorakennuksia. Konepaja-alueen sisäänkäynnin ympäröimänä ovat suunalueen arvokkaimmat rakennukset. Portin eteläpuolella oleva konttorirakennus on konepaja-alueen vanhin. Sen on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm vuonna 1899. Portin pohjoispuolella on ruokala ja oppilaskoulu vuodelta 1919. Kaavamuutosalueen eteläisimpänä on vuonna 1937 rakennettu

57 (122) Akp/6 varastorakennus. Sen vieressä on 1977 rakennettu varasto. Alueen pohjoisin oleva rakennus on vuodelta 1979 peräisin oleva konepajan toimisto. Eteläisintä varastorakennusta lukuun ottamatta kaikki rakennukset ovat konepajan yleisen rakennuskannan mukaisesti punatiiltä. Palvelut Palveluiden suhteen alueen sijainti on hyvä. Lähietäisyydellä on runsaat kantakaupungin julkiset ja kaupalliset palvelut. Kaupallisten palvelujen kerrosalan määrä suhteessa asukaslukuun osoittaa erittäin hyvää palvelutasoa. Luonnonympäristö Suurin osa konepaja-alueesta on alavaa, tasaista itä-länsisuuntaista laaksovyöhykettä. Itäpäässä kaava-alueen ulkopuolella laaksopainanne jatkuu aina merenrantaan saakka. Suojelukohteet Ympäristöministeriö hyväksyi 9.12.1998 sopimuksen valtakunnallisesti arvokkaiden asema-alueiden suojelusta. Pasilan konepaja on sopimuksen tarkoittama kohde. Museoviraston mukaan konepajan alue on merkittävin yksittäinen kokonaisuus rautateiden suojelusopimuksen kohdeluettelossa. Alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009, Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit). Pasilan veturitallit, VR:n entinen konepaja sekä SOK:n edustavat funktionalistiset tuotantolaitokset Vallilassa muodostavat laajan 1900luvun teollisuusympäristön. VR:n konepajan alue, joka on ollut Helsingin suurimpia teollisuuslaitoksia, on Sörnäisten satamaradan varteen rakentuneen laajan teollisuusalueen varhaisimpia tuotantolaitoksia. Kokonaisuus ilmentää liikenneyhteyksien ja erityisesti rautatien merkitystä pääkaupungin teollistumiselle. Alueen arvokkaimpaan rakennuskantaan kuuluu seitsemän rakennusta. VR:n ja Museoviraston välisellä sopimuksella suojellut rakennukset antavat koko alueelle sen erityisluonteen. Rakennuksista kaksi sijaitsee tällä asemakaavan muutosalueella. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Maaperä

58 (122) Akp/6 Olemassa olevan tiedon mukaan alueen maaperä on pääosin saven päällä olevaa täytealuetta. Täytekerroksen alapuolisen savikerroksen arvioitu paksuus alueella on suurimmaksi osaksi alle 3 metriä. Alueen keskiosassa savikerroksen paksuus on yli 3 metriä ja alueen kaakkoisosassa esiintyy moreenialue. Ympäristöhäiriöt Liikenne Konepajan alue sijaitsee vilkasliikenteisten pääkatujen ympäröimänä. Katuliikenne aiheuttaa ympäristöön melua sekä pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Katuliikenteen aiheuttama melu pääsee leviämään kaavamuutosalueelle Sturenkadun suunnasta siten, että osalla aluetta ylittyy melutason ohjearvo ulkona. Ilmanlaadun ohjearvot voivat epäedullisissa sekoittumisolosuhteissa ylittyä vilkkaassa katuympäristössä. Paahtimo Sturenkadun itäpuolella sijaitsee Meira Oy:n kahvipaahtimo, joka aiheuttaa ympäristöönsä melua ja hajua. Toiminta on alkanut vuonna 1937. Normaalisti päiväaikana liikenteen melu peittää kahvipaahtimon melun alleen, mutta ilta-aikaan on paahtimon melu havaittavissa sen lähiympäristössä, mikäli toimintaa tapahtuu kahdessa vuorossa. Kahvipaahtimon toiminnasta tehdyn selvityksen mukaan kaava-alueen itäpäässä ylittyy melutason päiväajan ohjearvo ulkona. Kaavamuutosalueella selvän hajun esiintymistiheyden on vuonna 2008 arvioitu olevan noin 4 % kokonaisajasta. Lähellä kahvipaahtimoa hajun ja selvän hajun esiintymistiheys on vähentynyt merkittävästi verrattuna 2001 tehtyyn edelliseen tutkimukseen. Paahtimon toiminnasta aiheutuvasta hajusta ei arvioida olevan merkittävää viihtyisyyshaittaa kaava-alueella. Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus Alueen maaperää on kuormittanut noin sadan vuoden ajan harjoitettu konepajatoiminta. Merkittävimmät maaperää mahdollisesti pilanneista toiminnoista ovat sijainneet asemakaavan muutosalueen ulkopuolella. Asemakaava-alueella sijaitsevissa rakennuksissa ovat toimineet muun muassa konttori, ruokala ja varastoja. Konepaja-alueen maaperää ja pohjavettä on tutkittu useaan otteeseen 2000-luvulla. Konepaja alueella todettuja haitta-aineita ovat mm. raskasmetallit, öljyhiilivedyt ja PAHyhdisteet. Asemakaava- alueella on todettu toistaiseksi pääosin paikallisesti rajautuneita alueita, joilla haitta-aineiden pitoisuudet

59 (122) Akp/6 ylittävät valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arviointiin antamat ohjearvot. Asemakaavan muutoksen sisältö Pasilan konepajan kortteliin 390 laaditaan asemakaavan muutokset osa-alueittain alueelle 6.3.2003 hyväksytyn asemakaavan muutosluonnoksen pohjalta. Asemakaavaosasto on yhdessä VR Yhtymä Oy:n, aluetta kehittävän YIT-Rakennus Oy:n sekä Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n kanssa laatinut alueelle uuden suunnitelman asemakaavan muutosluonnoksen pohjaksi. Asemakaavan muutosluonnos on muuttunut vuoden 2003 luonnosvaiheesta siten, että osa Aleksis Kiven kadun varren toimitilakortteleista on muuttunut asuinkortteleiksi. Kortteleiden koko pysyy pääpiirteittäin entisellään. Alueen eteläosassa on rakennusten korkeus kasvanut. Suunn lähtökohta on konepaja-alueen vahvan luonteen säilyttäminen ja hyödyntäminen osana uutta kaupunkitilaa, alueen liittäminen ympäröiviin kaupunginosiin kaupunkikuvallisesti, toiminnallisesti ja liikenteellisesti luontevalla tavalla sekä korkeatasoinen asuntorakentaminen. Tämä kaava-alue liittyy Aleksis Kiven kadun, Alppilan ja Alppiharjun kaupunkimaiseen asuintalovaltaiseen kerrostalomittakaavaan sekä historialliseen konepaja-alueeseen. Uusi korttelirakenne muodostaa sisäänkäynnit konepaja-alueelle lounaasta ja etelästä ja korvaa nykyisen umpinaisen varastorakennusten rintaman. Kolme olevaa rakennusta säilyy. Näistä kaksi suojellaan asemakaavalla. Säilyvien rakennusten kohdalla alueen käyttötarkoitus muuttuu teollisuusrakennusten korttelialueesta toimitilarakennusten korttelialueeksi. Uudet ja vanhat rakennukset rajaavat konepaja-aluetta selkeäpiirteisellä yhtenäisellä korttelijulkisivulla. Pitkä, kapea ja jalustaltaan muurimainen korttelirakenne rajautuu konepaja-alueella Konepajanraittiin, joka toimii alueen tärkeänä läpikulkuväylänä tulevaisuudessa. Asuinrakennusten pihat nostetaan raitin tasosta ylemmäs jalustamuureilla, jotta muodostuu suojattu yksityinen pihareviiri asukkaille. Arkkitehtuuriltaan Aleksis Kiven kadun puoleiset rakennukset ilmentävät alueen teollista perinnettä suurpiirteisellä, tasarytmisellä julkisivukäsittelyllä. Tiili julkisivumateriaalina liittää uudet ja vanhat rakennukset toisiinsa. Uusilla rakennuksilla on selkeä oma luonteensa samanaikaisesti kun alueen alkuperäinen miljöö korostuu.

60 (122) Akp/6 Muutosalueen pinta-ala on 9 883 m2. Kokonaiskerrosala on 17 855 km2. Uusi kerrosala asuinkortteleissa on 11 210 k-m2. Uusien asukkaiden määrä arvioidaan olevan noin 280 asukasta. Toimitilarakennusten korttelialueella kerrosala on 6 645 k-m2. Suojeltavan kerrosalan määrä on 4 050 k-m2. Asuinrakennusten korttelialue (AK) Kortteli 22392 Aleksis Kiven kadun varren kampamainen rakennusrivistö muodostuu kolmikerroksisesta yhtenäisestä jalustaosasta ja sen päältä kohoavista 3-6-kerroksisista pistetaloista, jotka ovat geometrialtaan vaihtelevia. Kadun puolella pistetalojen julkisivut pysyvät katujulkisivun pinnassa. Jalustaosassa on katettuja kulkuaukkoja pihatasolle. Jalustan räystäslinja jatkuu yhtenäisenä koko rakennusrivin pituudelta. Jalustan julkisivujen verhousmateriaalina käytetään paikalla muurattua punaista tiiltä. Kerrosala korttelialueella on 9 250 k-m2, josta myymäläpinta-alaa on oltava 360 m2. Kortteli 22394 Kulmarakennus sijaitsee Aleksis Kiven kadun ja Traverssikujan kulmassa konepaja-alueen tärkeän sisäänkäynnin kohdalla. Korttelia kiertävät joka puolelta julkiset liikennereitit, kahdelta puolelta raitiovaunun liikennöimät kadut ja pihan puolelta aukio sekä Konepajanraitti. Rakennusmassa on nelikerroksinen. Räystäslinja on yhtenäinen Aleksis Kiven kadun säilytettävien rakennusten kanssa. Rakennusmassa asettuu kadun puolella kiinni katukoordinaatistoon. Pihapuolella rakennusmassan viistoaminen avaa talojen välistä kujaa aukioksi sekä mahdollistaa asunnoista näkymät eri suuntiin tiiviissä korttelirakenteessa. Kerrosala korttelialueella on 1 960 k-m2, josta myymäläpinta-alaa on oltava 100 m2. Toimitilarakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (KTY/s) Teollisuushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas ympäristö, joka on säilytettävä. Rakennuksiin saa sijoittaa julkisia palvelutiloja, liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuustiloja, opetus-, koulutus-, studio- ja näyttelytiloja, kokoontumistiloja, kahvila- ja ravintolatiloja sekä liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Toimitilarakennusten korttelialueella on kolme olemassa olevaa rakennusta, joista kaksi on osoitettu suojeltavaksi merkinnällä sr-1. Rakentamisen määrä on tonteilla määrätty toteutuneen mukaiseksi. Kerrosala on 6 645 k-m2. Suojeltavan kerrosalan määrä on 4 050 km2.

61 (122) Akp/6 Liikenne Kaavamuutosalueella ei ole ajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja katualueita. Konepajan alueelle johtavat kujat ovat jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja katuja, joista yhdessä on huoltoliikenne sallittu. Palvelut Asuinrakennusten Aleksis Kiven kadun puolen ensimmäisiin kerroksiin on osoitettu myymälätilaa yhteensä 460 k-m2. Toimitilarakennusten korttelialueelle saa sijoittaa eri tyyppisiä julkisia ja kaupallisia palvelutiloja. Suojelukohteet Kaavamuutosalueella on kaksi valtakunnallisesti arvokasta rakennusta, jotka on suojeltu merkinnällä sr-1. Nämä ovat alueen vanhimpiin rakennuksiin kuuluva konttorirakennus vuodelta 1899 sekä vuonna 1919 rakennettu entinen ruokala ja oppilaskoulu. Molemmat ovat Bruno Granholmin suunnittelemia. sr-1 Rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja teollisuushistoriallisesti huomattavan arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen, sen julkisivujen, vesikaton tai arvokkaiden sisätilojen rakennustaiteellista tai teollisuushistoriallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa tai sen arvokkaissa sisätiloissa on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiteitä, tulee ne kyseisiin rakennuksen osiin kohdistuvien korjaus-, muutos- ja lisärakentamistöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi. Myöhemmät arvokkaat kerrostumat tulee kuitenkin säilyttää. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen ja sen arvokkaiden sisätilojen alkuperäisten tai niihin verrattavien rakenteiden, rakennusosien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti. Laajempia korjaus- ja muutostöitä suunniteltaessa tulee hankkeeseen ryhtyvän teettää rakennuksesta asiantuntijan laatima rakennushistoriaselvitys, joka on liitettävä lupahakemukseen. Ennen lupapäätöksen tekemistä hakemuksesta tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Yhdyskuntatekninen huolto

62 (122) Akp/6 Alueella on olemassa oleva teknisen huollon verkosto. Muutosalueen sähkönjakelu tulee vaatimaan asuntokortteliin 22392 15 m2 :n suuruisen muuntamotilan, jonka optimaalinen sijainti on korttelin lounaispäässä. Muuntamotila tulee sijoittaa ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen siten, että muuntamotilan ovet avautuvat suoraan ulos. Parhaita paikkoja ovat jätekatosten, autokatosten ja huoltorakennusten yhteyteen sijoitetut tilat. Muutosalueella KTY-tontilla sijaitsee keskijännitekaapeli (10 kv). Kaapeli on siirrettävä pois tontilta korvaavalle reitille ennen rakennustöiden aloittamista. Korttelialueen rakentamisjärjestys tulee kuitenkin viimekädessä ratkaisemaan korttelialueella olevan kaapelin korvaavan sijoituspaikan ja sitä kautta myös kustannukset. Korttelin alueella sijaitseva DIN 300 kaukolämpöputki tultaneen vaihtamaan alueen rakentamisen aikana kulutusta vastaavaan pienempään putkikokoon. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Olemassa olevan tiedon mukaan alueen maaperä on pääosin saven päällä olevaa täytealuetta ja alueen kaakkoisosassa esiintyy moreenialue. Alueen orsiveden pintakorkeus havaintoputkessa on välillä +14.13 +15.28 ja pohjavesihavainnot välillä +13.51 +15.23. Rakennukset perustetaan savialueella tukipaaluin kantavan kerroksen varaan, kitkamaa-alueella rakennukset perustetaan maan varaan. Rakentaminen ei saa aiheuttaa pysyvää pohja- ja orsiveden pinnan alenemista. Asemakaavassa on määräys maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden tutkimisesta sekä pohja- ja orsiveden muodostumisen edistämisestä. Alueen maaperässä esiintyvät haitta-aineet edellyttävät riskinarvioin laatimista ja pilaantuneen maaperän puhdistamista asemakaavassa esitettyyn käyttötarkoitukseen soveltuvaan tasoon. Puhdistaminen on suunniteltava riittävän laajana siten, etteivät mahdollisesti alueen ulkopuolelle maaperään jäävät haitta-aineet kulkeudu puhdistetuille alueille eivätkä muutenkaan aiheuta haittaa alueen tulevilla asukkaille tai muille toimijoille. Ympäristöhäiriöt Liikenne

63 (122) Akp/6 Liikenteen melua suunnitellussa tilanteessa on arvioitu melumallin avulla. Laskennassa on käytetty ennustettuja suurimpia liikennemääriä aluetta ympäröivällä katuverkolla. Uudet rakennusmassat muodostavat hyvän meluntorjunnan Aleksis Kiven kadun liikennettä vastaan. Sen sijaan sillalle nousevasta Sturenkadun liikenteestä kantautuu melua suunnitellun tontin 22392/1 itäpäähän siten, että ohjearvo ulkona ylittyy pihatasossa. Tontin länsipäästä voidaan kuitenkin osoittaa oleskeluun soveltuva alue, jossa alitetaan melutason ohjearvot ulkona. Julkisivuille kohdistuvat keskiäänitasot ovat laskennan mukaan suurimmillaan päiväaikana noin 67 68 db Aleksis Kiven kadun puolella. Tätä julkisivua lukuun ottamatta voidaan asuntoihin rakentaa hyvällä lasituksella varustetut parvekkeet, joissa on melun kannalta viihtyisät ohjearvojen mukaiset olosuhteet. Kaavassa on annettu meluntorjuntaa koskevia määräyksiä hyvän ja viihtyisän asuinympäristön varmistamiseksi jatkosuunssa. Aleksis Kiven kadun liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien huomioon ottamiseksi kaavassa on kielletty korvausilman ottaminen kadun puolelta. Paahtimo Meira Oy:n paahtimon toiminnasta aiheutuva ohjearvotason ylittävä melu kohdistuu tontin 22392/1 itäpäähän kuten katuliikennemelukin. Kaavassa oleskeluun osoitettu alue on paahtimon melualueen ulkopuolella. Kaavassa annetuissa meluntorjuntaa koskevissa määräyksissä on kiinnitetty huomiota myös paahtimon meluun. Annetuilla määräyksillä on pyritty varmistamaan myös se, ettei asumisen kaavoittaminen paahtimon läheisyyteen johda paahtimon osalta tiukentuviin ympäristölupaehtoihin. Nimistö Uusia nimiä alueelle tulee kaksi: Konepajanportti (Maskinverkstadsporten) ja Konepajanaukio (Maskinverkstadsplatsen). Asemakaavamuutoksen vaikutukset Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Konepaja-alueen rakentaminen muuttaa kaupunkirakennetta oleellisesti. Sata vuotta konepaja on ollut aidattuna alueena ja muodostanut kulkuesteen Alppilan ja Vallilan kaupunginosien välille. Aleksis Kiven kadun varren rakentaminen liittää konepajan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Rakentamisen myötä yhteydet konepaja-alueen sisälle paranevat ja

64 (122) Akp/6 alueen sisällä oleva arvokas rakennuskanta tulee osaksi julkista ympäristöä. Kaupunkikuvallinen vaikutus Aleksis Kiven kadun varrella on merkittävä. Suojelumerkinnöin varmistetaan, että vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ovat säilyttäviä. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Lukuun ottamatta tarvittavia johtosiirtoja asemakaavan toteuttaminen vahvistaa olemassa olevan teknisen huollon verkoston käyttöä. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Asemakaavan toteuttamisen edellyttämän 10kV:n maakaapelin siirrosta aiheutuu kustannuksia ilman arvonlisäveroa noin 15 000 euroa. Toteutus Alueelle laaditaan rakentamistapaohje. Suunn vaiheet ja vuorovaikutus Pasilan konepajan alueen kaavoitustyö on käynnistetty VR-Yhtymä Oy:n aloitteesta. Tämän osa-alueen 4 kaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 7.8.2011). Koko konepaja-alueen kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2002 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla (Pohjoisesplanadi 11 13), kaupunkisuunvirastossa 15.8. 2.9.2011 ja viraston internetsivuilla. Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusvalvontaviraston, Helsingin Energian, pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston, Museoviraston sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

65 (122) Akp/6 Pasilan konepajan alueen kaavoituksesta on pidetty viranomaisneuvottelu. Viranomaisten kannanotot kohdistuivat ympäristöhäiriöihin sekä alueen suojeluarvoihin. Ympäristökeskuksen ilmoittamat asiat on otettu huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa lisäämällä kaavamääräyksiä ympäristöhäiriöiden huomioon ottamiseksi. Museoviraston ilmoittamat asiat on otettu huomioon siten, että KTY määräykseen on lisätty teollisuusympäristön säilyttämistä edellyttäviä määräyksiä. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat esityslistan liitteenä. Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 3 mielipidettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty puhelimitse. Saapuneet mielipidekirjeet (3 kpl) on liitteenä. Saadut mielipiteet kohdistuivat asuntojen keskipinta-alaan, pysäköintiin ja asukkaiden elinoloihin. Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että olevien rakennusten pysäköinti on sallittu myös kaava-alueen ulkopuolisissa pysäköintilaitoksissa. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin. Tilastotiedot Asemakaavan muutosehdotus Käyttötarkoitus Pinta-ala m2 Kerrosala k-m2 Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Toimitilarakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (KTY/s) Katu Yhteensä 5 634 3 175 11 210 6 645 1 075 9 884 0 17 855 Jatkotoimenpiteet

66 (122) Akp/6 Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa. Kaupunkisuunvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helsingin Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan, Museoviraston sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnot sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Kiinteistövirasto käynnistänee yksityisten maanomistajan kanssa kaupunginhallituksen edellyttämät maapoliittiset neuvottelut. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Lisätiedot Satu Tyynilä, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37187 satu.tyynila(a)hel.fi Prokkola Janne, arkkitehti, puhelin: 310 37233 janne.prokkola(a)hel.fi Nikulainen Pekka, liikenneinsinööri, liikennesuun, puhelin: 310 37122 pekka.nikulainen(a)hel.fi Neuvonen Matti, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suun, puhelin: 310 37311 matti.neuvonen(a)hel.fi Salonen Peik, insinööri, teknistaloudellinen suun, puhelin: 310 37248 peik.salonen(a)hel.fi Laakso Kaarina, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suun, puhelin: 310 37250 kaarina.laakso(a)hel.fi Liitteet 1 2 3 4 5 6 7 8 Sijaintikartta Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12087 kartta, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12087 selostus, päivätty Havainnekuva Vuorovaikutusraportti Viranomaisten kannanotot Mielipidekirjeet Kustannukset Otteet Ote Hakija Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto,

67 (122) Akp/6 Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa täytäntöönpano Liite 5 Liite 8 Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 5

68 (122) Akp/7 7 Kruunuvuorenranta, rannat, puisto ja palvelukortteli -aluetta koskeva asemakaavaehdotus (nro 12080) (a-asia) HEL 2011-004840 T 10 03 03 Ksv 1663_1, karttaruudut J3/P1,R1 Päätösehdotus päättänee lähettää päivätyn 49. kaupunginosan (Laajasalo), Tahvonlahti, kortteleita 47277 47282 sekä kesämaja-, puisto-, leikkipuisto-, lähivirkistys-, uimaranta-, vesi- ja katualueita koskevan asemakaavaehdotuksen nro 12080 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Päätösjakelu kaupunginhallitus hallintokeskus, Kaj:n rooteli Tiivistelmä Asemakaava käsittää Kruunuvuorenrannan länsirannan ja itärannan, puistoalueen, joka yhdistää rannat toisiinsa, puistoalueeseen liittyvän palvelukorttelin sekä Pitkäluodon, Varisluodon, Varisluodonkarin ja Katinpaaden. Länsirantaan sijoittuu rannan kävelyalue, jota reunustavat kolmesta neljään kerrosta korkeat townhouse-rakennukset ja pienkerrostalot. Asuinkortteleiden keskellä puiston päätteenä on korkeampi asuin- tai (asunto)hotellirakennus, joka liittyy ranta-aukioon, aallonmurtajaan ja vesibussisatamaan. Ranta-aukion äärelle kallioiselle niemelle sijoittuu merikappeli. Etelässä rantavyöhyke jatkuu puistoalueena, jossa sijaitsee säilytettävä suuri öljysäiliö.

69 (122) Akp/7 Keskeisen puiston länsiosa on oleskelupuistoa ja itäosa leikkipuistoa. Leikkipuisto liittyy pohjoisessa palvelurakennusten korttelialueeseen, jonne sijoittuu Kruunuvuorenrannan pääkoulu, päiväkoti, leikkipuiston sisätila sekä liikuntahalli. Uimaranta on suunniteltu moreeni- ja hiekkapohjaiseen lahdenpoukamaan, jossa kasvaa komeita kilpikaarnamäntyjä. Uimaranta liittyy idässä Stansvikin kartanoalueeseen ja lännessä rannan puistoalueeseen. Pitkäluodon eteläosa on osoitettu kesämaja-alueeksi ja pohjoisosa lähivirkistysalueeksi, Varisluoto kesämaja-alueeksi ja Varisluodonkari ja Katinpaasi lähivirkistysalueiksi. Alueella on rakennusoikeutta yhteensä 39 154 k-m2. Asuinkortteleihin sijoittuu 22 150 k-m2, julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueelle 15 700 k-m2, kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueelle 500 k-m2, uimarannalle 200 k-m2 ja kesämaja-alueelle 604 k-m2. Alueelle tulee asunnot noin 500 asukkaalle. Esittelijä Alueen sijainti Alue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa Tahvonlahden osa-alueella entisen Laajasalon öljysataman keskiosassa käsittäen myös Stansvikinniemen länsipuolisen lahdenpoukaman sekä Pitkäluodon, Varisluodon, Varisluodonkarin ja Katinpaaden. Lähtökohdat on hyväksynyt 4.6.2009 pääosaa kaava-alueesta koskevan asemakaavaluonnoksen (länsiranta, puisto ja palvelukortteli) jatkosuunn pohjaksi. Kaavoitustilanne Helsingin Yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaiselle asumiselle ja pientalovaltaiselle asumiselle osoitettua aluetta, jonka keskellä on keskustatoimintojen alue ja kapea virkistysalue länsi- ja itärannan välillä. Asumiselle varattu alue ulottuu Pitkäluodon ja Varisluodon pohjoisosaan. Muutoin ne samoin kuin Varisluodonkari, Katinpaasi ja itäosa alueesta on merkitty virkistysalueiksi. Alueen kautta kulkee Katajanokalta Kruunuvuorenrantaan ja edelleen Yliskylän kautta Hevossalmen suuntaan kulkeva metrolinja.

70 (122) Akp/7 Kruunuvuorenrannan osayleiskaavassa länsirantaan on merkitty jalankululle varattu alue, palvelujen ja hallinnon alueita sekä pientalovaltaisia asuntoalueita ja palvelujen ja hallinnon alue sekä asuinalue ja puistoalueita. Kerrostalovaltaisten asuinalueiden välissä kulkee puistoalue länsirannalta itärannalle. Puiston koillispuolelle on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Itäisellä rantavyöhykkeellä on uimaranta-alue ja puistoaluetta. Pitkäluoto, Varisluoto, Varisluodonkari ja Katinpaasi on merkitty virkistysalueiksi. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä jätettiin 11 valitusta ja hallintooikeuden päätöksestä neljä valitusta. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen kumota osayleiskaava Aarne Aarnion ja Saara Aarnion jakamattoman kuolinpesän osakkaiden kiinteistöille osoitettujen virkistysalueiden ja Kruunuvuorenlammen luonnonsuojelualueen osalta. Muutoin korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyt valitukset hylättiin. Halinto-oikeuden päätös kumota Helsingin kaupunginvaltuuston päätös siltä osin kuin se koskee öljysatamaalueen itäosaan ja -puolelle osoitetun Stansvikinnummen asuntoaluetta (A) jäi siten voimaan. Tämä kaava-alue ulottuu vähäisessä määrin Stansvikinnummen alueelle. Asemakaavat Alue on asemakaavoittamaton. on hyväksynyt 4.6.2009 pääosaa kaava-alueesta koskevan asemakaavaluonnoksen (länsiranta, puisto ja palvelukortteli) jatkosuunn pohjaksi. Maanomistus Alue on kaupungin omistuksessa. Alueen yleiskuvaus Länsiranta ja alueen keskiosa ovat olleet öljysatama-aluetta, jossa on tehty louhintoja ja muokkausta, myös rantoja on muokattu voimakkaasti. Öljysatama-alueella ei ole säilynyt juurikaan luonnonympäristöä. Länsirannalla on säilynyt rantakallioita. Eteläosassa on säilytettävä suuri lastauslaituri ja öljysäiliö. Alueen rakennukset ja rakenteet on muutoin purettu ja alueen maaperä on pääosin puhdistettu. Lähellä itärantaa on Huttuvati, joka on aikoinaan ollut merenlahdelma ja kuroutunut irti merestä lammeksi. Lähellä Huttuvatia on kallioisia niemekkeitä ja luotoja. Stansvikinniemen länsipuoleinen lahdelma on hiekka- ja soraperäistä aluetta ja siellä kasvaa kilpikaarnamäntyjä.

71 (122) Akp/7 Stansvikin kartanoalueeseen liittyen on kesämaja-alue, jonka eteläisin osa kuuluu kaava-alueeseen. Pitkäluodolla ja Varisluodolla toimii Helsingin pelastuslaitoksen henkilökuntayhdistyksen mökkikylä. Katinpaadella on huvila ja sauna. Suojelukohteet Varisluodolla sijaitseva todennäköisesti Stansvikin kartanoon liittyvä kalastajan asuinrakennus on 1800-luvun lopulta. Rakennukseen liittyy verkkoaittarakennus. Rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Öljysataman länsirannalla sijaitsee suuri kauas näkyvä öljysäiliö, joka on merkitty osayleiskaavassa alueen historian kannalta arvokkaaksi rakennukseksi tai rakennelmaksi, joka tulee säilyttää. Varisluodonkari on linnustollisesti arvokas kohde, Helsingin ympäristökeskuksen luokittelussa 2005 se arvioitu arvoluokkaan III. Huttuvadin silokallio (kallioinen niemi) on geologisesti tai geomorfologisesti arvokas kohde. Se on arvioitu Helsingin ympäristökeskuksen luokittelussa arvoluokkaan 2, kohtalainen arvo. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alue on lähes kauttaaltaan avokallioaluetta. Rantaviivaa on täytetty louheella. Öljyhuoltoalueilla kallionpäälliset irtomaat on vaihdettu maaperän pilaantuneisuuden kunnostuksen yhteydessä. Varisluodonlahden pohjoispuolisella maa-alueella on kallion päällä pari metriä luonnollisia kitkamaita, hiekkaa ja moreenia. Maaperä ja merenpohja ovat geotekniseltä rakennettavuudeltaan hyviä, paitsi kohdissa, joissa koheesiomaiden päälle on täytetty suunnittelemattomasti louheella, erityisesti laskeutusaltaiden ympäristössä, sekä Haakoninlahden keskivaiheilla. Alueen maaperä on pääosin puhdistettu öljyhuoltotoimintojen lopettamisen yhteydessä. Maaperässä esiintyneitä haitta-aineita olivat etenkin öljyhiilivedyt ja raskasmetallit. Asemakaava-alueella sedimenteissä on todettu ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen kriteeritasojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Haakoninlahden kaikissa tutkimuspisteissä todettiin kriteeritason 2 ylittäviä öljy-, PAH- ja PCB- yhdisteiden pitoisuuksia. Varisluodon lahdelta otetut näytteet olivat huomattavasti puhtaampia. Ympäristöhäiriöt ja kemikaaliturvallisuus Suunalueella on nykyisin Helsingin mittakaavassa hyvin hiljaista. Santahaminassa suoritettavien ammuntojen ja räjäytysten ääni on

72 (122) Akp/7 ajoittain kuultavissa. Äänen voimakkuus riippuu mm. äänilähteestä ja sääolosuhteista. Varisluodonlahden saaret kuuluvat Santahaminan melualueeseen. Ohjearvot alittavaa melua aiheuttavat Malmin lentoasemalta merialueelle suuntautuvat rajavartioston helikopterilennot. Alue sijaitsee meren äärellä kaukana suurista liikenneväylistä, joten alueen ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla sijaitsevaksi alueeksi hyvä. Öljynhuoltotoiminnan maaperään aiheuttamia haitta-aineita ovat etenkin öljyhiilivedyt ja raskasmetallit. Maaperä kaava-alueella on pääosin kunnostettu. Oy Shell Ab:n polttonestevarasto ja St1 Oy:n Helsingin keskusvarasto ovat nykyisten kemikaalilupien polttonesteiden varastointimäärien perusteella luokiteltu suuronnettomuusvaaraa aiheuttaviksi laitoksiksi. Laitosten ympäristön maankäytön suuna koskevat nk. konsultointivyöhykkeet ovat Shellin alueen varastolle 0,5 km ja St1 varastolle 1,5 km. Asemakaava-alueen etäisyys Shellin Kruunuvuoren polttonestevarastosta on lähimmillään noin 100 metriä ja ST1:n Koirasaaren varastosta on lähimmillään noin 250 metriä. Asemakaavan sisältö Tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan mukaisesti rakentaa länsirannasta korkeatasoinen kaupunkimainen rantavyöhyke, jossa on julkisia alueita sekä asuinkortteleita ja palveluja. Tavoitteena on myös rakentaa alueelle keskeinen oleskeluja leikkipuisto, joka yhdistää länsi- ja itärannan toisiinsa. Puistoon liittyy julkisten palvelurakennusten kortteli. Tavoitteena on ollut sijoittaa kortteli siten, että sen sisältämät julkiset palvelut ovat hyvin saavutettavissa Kruunuvuorenrannan alueelta ja muualta ympäristöstä. Itärannalle on tavoitteena rakentaa korkeatasoinen uimaranta, joka liittyy virkistysalueisiin. Luodot ovat osa virkistysalueita, niillä olevat mökkikylät säilyvät. Asuinrakennusten korttelialueet (A, AK-1) Länsirannassa sijaitsee kaksi kapeaa asuinrakennusten korttelialuetta, jotka koostuvat kahdesta rakennusrivistöstä ja jaksottuvat viideksi pihapiiriksi. Rannanpuoleinen rivistö koostuu townhouse-tyyppisistä rakennuksista, jotka ovat komikerroksisia siten, että ylin kerros on vajaasti rakennettu. Saaristolaivastonkadun varren rivistöt voivat sisältää pientalomaisia ja kerrostalomaisia osia, rakennusten korkeus on kolmesta neljään kerrosta. Jokaiseen asuntoon tulee liittyä asuntokohtainen ulkotila asuntopiha, terassi, viherhuone, lasiveranta tai

73 (122) Akp/7 lasitettu parveke. Rannan townhouse-asuntoihin tulee liittyä vähintään 20 m2:n suuruinen terassi ylimmässä kerroksessa. Alueella pyritään pienimittakaavaiseen ja vaihtelevaan ilmeeseen. Rannanpuoleisessa rivistössä rakennukset on jäsennöitävä yhden asunnon suuruisiin osiin massoittelun, julkisivun jäsentelyn ja/tai materiaalien suhteen. Autopaikat on sijoitettu pihakannen alla sijaitsevaan pysäköintilaitokseen, johon on ajo Saaristolaivastonkadulta. Suunnitelma perustuu Helsinki townhouse-kilpailun kolmannen palkinnon voittaneeseen työhön Monella (arkkitehtitoimisto AnttinenOiva), jota on kehitetty viitesuunnitelmaksi kaavoituksen yhteydessä. Alueen keskelle sijoittuu asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa myös hotellin (AK-1). Tarkoituksena on rakentaa rantavyöhykkeen keskelle, yhdelle Kruunuvuorenrannan parhaista paikoista sekä toiminnoiltaan, että ulkonäöltään erityinen, näyttävä rakennus. Rakennus sijaitsee rinteessä, sen kaksi alinta kerrosta sisältävät liike-, myymälä-, palvelu-, näyttely- tai muita asiakaspalvelutiloja ja ylimmät kerrokset asuntoja tai huoneistohotelli/hotellihuoneita. Rakennuksen ulkonäkö perustuu suureen vinoon kattopintaan, joka laskee seitsemästä kerroksesta kolmeen kerrokseen Saaristolaivastonkadulta Wiirinaukiolle. Pysäköinti on sijoitettu kahteen kerrokseen pihakannen alle ja rakennuksen kellariin. Suunnitelma perustuu Huttunen-Hirvonen-Pakkala arkkitehtien laatimaan viitesuunnitelmaan. Kiinteistöviraston kanssa on alustavasti neuvoteltu tontin luovutustavasta, joka voisi olla esim. viitesuunnitelmaan perustuva sekä rakennuksen toiminnallista konseptia että arkkitehtuuria käsittävä laatukilpailu kiinteän hinnan pohjalta. Tarvittaessa laaditaan kilpailun pohjalta asemakaavan muutos. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) Julkisten lähipalvelurakennusten kortteli liittyy pohjoisessa Kruunuvuorenrannan tulevaan kaupalliseen keskustaan ja etelässä keskeiseen puistoon. Kortteliin rakennetaan yhteishankkeena peruskoulun ala- ja yläaste (10 000 k-m2), päiväkoti (1 400 k-m2) ja leikkipuiston sisätila (250 k-m2). Korttelin sijoittuu myös liikuntahalli ( 4 000 k-m2), joka toimii myös koulun liikuntatilana. Koulun- ja päiväkodin pihojen lisäksi ulkotilat käsittävät 60 x 40 m suuruisen nurmi- tai tekonurmipintaisen kentän. Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK)

74 (122) Akp/7 Helsingin seurakuntayhtymän kanssa on neuvoteltu merikappelin rakentamisesta alueelle. Pieni kappeli (500 k-m2) sijoittuu Wiirinaukion ääreen kallioiselle niemelle. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Pieni Saaristolaivastonkatuun liittyvä LPA-alue palvelee merikappelia. Puisto, leikkipuisto (VP,VK) Kruunuvuorenrannan keskeisen puiston Haakoninlahdenpuiston länsiosa suunnitellaan oleskelupuistoksi ja itäosa leikkipuistoksi. Puiston keskeinen alue jää avoimeksi nurmipintaiseksi alueeksi välittämään näköaloja merelle. Leikkipuistossa suuret leikkivälineet ja aktiivileikkipaikat sijoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen puoleiseen reunaan. Puiston kohdalla Saaristolaivastonkatu, Haakoninlahdenkatu ja Stansvikin rantakatu kivetään aukiomaisiksi yhteen tasoon. Tällä viestitetään autoilijoille jalankulkijoiden määrän lisääntymisestä. Länsirannan Ilonpuistossa sijaitsee säilytettäväksi merkitty suuri öljysäiliö. Öljysäiliöstä suunnitellaan valotaideteos, joka näkyy keskustaan ja kertoo uudesta asuinalueesta. Vaippaa aukotetaan siten, että sisätilasta muodostuu itse tuulettuva suojattu tila. Sisätilan valaistus on osa valotaideteosta. Sisätilaa voidaan käyttää myös erilaisiin tapahtumiin. Huttuvadinpuisto käsittää rantavyöhykkeen, joka liittyy idässä uimarantaan. Huttuvadin puistossa sijaitsee komeita säilytettäviä kilpikaarnamäntyjä. Asemakaavamääräyksen mukaan kaikista alueella suoritettavista toimenpiteistä tulee sopia Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa. Asemakaavan mukaan avokallioalueilla ei saa rakentaa reittejä tai muita maanpengerrystä vaativia toimenpiteitä. Lähivirkistysalue (VL) Pohjoisosa Pitkäluodosta, Katinpaasi, Varisluodonkari ja Stansvikin kartanoalueeseen liittyvä metsäinen alue on merkitty lähivirkistysalueiksi. Virkistysalueella sijaitsee säilytettäviä kilpikaarnamäntyjä. Asemakaavamääräyksen mukaan kaikista alueella suoritettavista toimenpiteistä tulee sopia Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa. Pitkäluoto yhdistetään mantereeseen kevytrakenteisella kapealla jalankulkusillalla, jonka alituskorkeuden on oltava vähintään 1,5 m niin, että soutuveneet ja kanootit voivat alittaa sen. Lähivirkistys- alueita koskee määräys avokallioalueilla ei saa rakentaa reittejä tai muita maanpengerrystä vaativia toimenpiteitä. Katinpaadessa sijaitsevalle

75 (122) Akp/7 huvilalle ja saunalle sekä Pitkäluodossa sijaitsevalle saunalle on merkitty rakennusalat. Uimaranta-alue (VV) Uimaranta sijoittuu sora- ja hiekkapohjaiseen lahdenpoukamaan. Rantaa on tarkoitus täyttää siten, että varsinainen hiekkaranta sijoittuu pääosin nykyiselle vesialueelle kilpikaarnamäntyalueen meren puolelle. Kilpikaarnamäntyjä kasvavaa aluetta koskee määräys: kaikista alueella suoritettavista toimenpiteistä tulee sopia Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa. Uimarannan huolto- ja kioski/kahvilarakennukselle on varattu paikka Stansvikin rantatien vieressä ja rakennusoikeutta 200 k-m2. Asemakaavamääräyksen mukaan alueelle saa lisäksi sijoittaa uimarantaa palvelevia vähäisiä rakennelmia ja ulkoilureittejä. Kesämaja-alue (R-1) Eteläosa Pitkäluodosta sekä Varisluoto on merkitty kesämaja-alueiksi. Pitkäluodossa nykyisin sijaitsevalle neljälletoista majalle ja neljälletoista uudelle majalle sekä Varisluodossa nykyisin sijaitsevalle kuudelle majalle on merkitty rakennusalat ja rakennusoikeus 16 m2, joka sisältää myös varaston, avokuistin ja/tai lasiverannan. Lisäksi Pitkäluodon eteläosassa sallitaan 60 m2:n suuruisen saunan/talousrakennuksen rakentaminen. Varisluodossa sijaitsevat entinen kalastajan mökki ja verkkovaja on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi sr-2-merkinnällä. Vesialue (W) Merialueet on merkitty vesialueiksi. Länsirantaan on merkitty rakennusalat aallonmurtajalle ja säilyvälle laiturille. Aallonmurtajaan liittyen on varaus vesiliikennesatamalle vesibussien satamaa varten. Uimarantaan liittyen on mahdollista rakentaa laitureita ja uimarantatoimintaan liittyviä puulavoja yms. Liikenne Alueen joukkoliikenteen suun perustuu kaupunginvaltuuston päätökseen (12.11.2008), jonka mukaan Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjana on raitiotie- ja siltavaihto. Haakoninlahdenkadulle suunnitellun keskustaan suuntautuvan raitiotien lisäksi aluetta palvelevat Herttoniemen suuntaan kulkevat linja-autot. Linja-autopysäkkejä on suunniteltu Saaristolaivastonkadun pohjoispäähän, Astridinkadulle ja päätepysäkki Stansvikin rantakadun itäpäähän. Koulun vieressä oleva Haakoninlahdenkadun pysäkki on

76 (122) Akp/7 suunniteltu sekä linja-autoille että raitiovaunulle. Kaava-alueen kaikilta tonteilta on raitiovaunu- tai linja-autopysäkille alle 300 metrin matka. Polkupyörille on suunniteltu yksisuuntaiset pyörätiet/-kaistat Saaristolaivastonkadulle, Haakoninlahdenkadulle sekä Astridinkadulle. Haakoninlahdenpuistoon suunniteltu jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu reitti yhdistää toisiinsa rantoja pitkin kulkevat pääulkoilureitit. Puiston pohjoisosassa kulkeva reitti on myös puiston pohjoisreunassa olevan korttelin pelastusreitti. Kaava-alueella on kaksi paikallista kokoojakatua, Saaristolaivastonkatu ja Haakoninlahdenkatu, jotka yhdistävät alueen Koirasaarentiehen. Lisäksi aluetta reunustavat Varisluodonkatu ja Stansvikin rantakatu, jotka ovat suunniteltu katuluokaltaan alempiarvoisiksi. Liikennemääräksi Kruunuvuorenrannan rakennuttua on arvioitu Saaristolaivastonkadun pohjoispäähän maksimissaan noin 4 000 ajoneuvoa/vrk ja Haakoninlahdenkadulle koulun kohdalle noin 3 000-3 500 ajoneuvoa/vrk. Muut kadut ovat liikennemääriltään selvästi pienempiä. Asukkaiden pysäköinti on tonteille sijoittuvissa maanalaisissa pysäköintitiloissa. A-kortteleihin tulee rakentaa kaupunkisuunlautakunnan vuonna 2007 hyväksytystä autopaikkamäärien laskentaohjeesta poiketen vähintään 1 ap/105 km2. Poikkeaminen on perusteltu hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä sekä keskitetyllä pysäköintiratkaisulla. Myös AK-1-korttelin autopaikkamääräyksissä on poikettu laskentaohjeista. Liiketilojen osalta autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/100 k-m2. Poikkeaminen on perusteltu hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä sekä lähistön kadunvarsipysäköintipaikoilla. Koulun, päiväkodin ja liikuntahallin pysäköinti tapahtuu YL-korttelin eteläosaan sijoittuvalla pysäköintialueella. Vieras- ja asiointipysäköintipaikkoja sijoitetaan katujen varsille. Suojelukohteet Varisluodolla sijaitseva 1800-luvun lopulta peräisin oleva kalastajan asuinrakennus sekä siihen liittyvä verkkoaitarakennus on merkitty suojeltaviksi sr2-merkinnällä. Öljysataman länsirannalla sijaitseva suuri, kauas näkyvä öljysäiliö on merkitty alueen historian kannalta arvokkaaksi rakennukseksi tai rakennelmaksi, joka tulee säilyttää. Huttuvadin silokallio on merkitty puistoalueeksi merkinnällä; alueen osa, jossa on säilytettäviä geologisia arvoja. Yhdyskuntatekninen huolto ja kuivatus

77 (122) Akp/7 Alueelle rakennetaan normaalit yhdyskuntateknisen huollon verkostot. Jätteiden putkikeräyksestä huolehtiva yhtiö on perustettavana. Pohjarakentaminen ja pilaantuneen maan kunnostaminen Rantaviivaa levitetään vesialueelle Haakoninlahden etelä- ja pohjoispäässä uutta maankäyttöä ja korttelirakennetta varten. Vesibussisataman aallonmurtaja pengerretään Haakoninlahdelle. Haakoninlahden rannan ja vesialueen käyttötavoista johtuen rannat tuetaan rakenteilla ja pinnoitetaan korkeatasoisesti. Haakoninlahden sedimenttien kohonneet haitta-ainepitoisuudet edellyttävät varautumista syntyvien ruoppausmassojen sijoittamiseen muualle, kuin meriläjitysalueelle. Sedimentin haitta-aineet on otettava huomioon lupaprosesseissa. Varissuonlahden sedimenttien pitoisuudet eivät viittaa merkittävään pilaantuneisuuteen, uimarantatoiminnan kannalta on tarpeen ottaa sedimentin mahdolliset haitta-aineet huomioon jatkosuun- ja toteutusvaiheessa. Haakoninlahden länsirannan rakennukset voidaan perustaa suoraan vaihdettavan, täytettävän tai louhittavan pohjamaan varaan. Korttelin 49279 länsipään rakennukset jouduttaneen perustamaan paaluilla kovaan pohjaan. Helsingin tulvastrategian suunohjeen mukainen alin suositeltava rakentamiskorkeus on Wiirinlaiturin ja Wiirinaukion varrella 3,1 m, Haakoninlahdenlaiturin varrella 2,6 m ja muiden merialueiden äärellä 2,6 m. Em. katualueiden likimääräiset korkeustasot on esitetty kaavassa. Alueen maaperän pilaantuneisuus on kunnostettava käyttötarkoituksen edellyttämään tasoon ennen rakentamista, mitä koskeva määräys on kaavassa. Ympäristöhäiriöt Katujen moottoriajoneuvo- ja raitioliikenne aiheuttaa kaava-alueella jonkin verran melua. Saaristolaivastonkadun ennustetut liikennemäärät ovat 1 100-3 200 ajon./vrk ja Haakoninlahdenkadun 3 000 ajon./vrk. Rakennusten julkisivuille kohdistuvia päivämelutasoja on arvioitu pohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin perustuvilla pistemäisillä laskennoilla. Suurimmat päivän keskiäänitasot ovat Saaristolaivastonkadulla 58-62 db ja Haakoninlahdenkadun YLtontilla noin 60 db. Haakoninlahdenkadun raitio- ja bussiliikenteen sekä Saaristolaivastonkadun pohjoisosan bussiliikenteen aiheuttamien meluhuippujen johdosta kaavassa on annettu määräyksiä ko. katujen

78 (122) Akp/7 varressa olevien rakennusten rakenteiden ääneneristävyydestä. Lisäksi kaavassa on määräys Saaristolaivastonkadun asuinrakennusten kadun puoleisten oleskeluparvekkeiden lasittamisesta liikennemelua vastaan. Santahaminan melualue ulottuu Varisluotoon ja Pitkäluotoon. Alue soveltuu muutoin erittäin hyvin kesämaja-alueeksi, minkä johdosta sinne on sallittu lisää kesäkäyttöön tarkoitettuja majoja. Asemakaavoituksen lähtökohtana on öljyhuoltotoimintojen poistuminen Laajasalosta. Koska öljy-yhtiöiden omistamilla alueilla ei toiminta ole vielä kokonaan loppunut, kaavassa on määräys, jonka mukaan rakennuslupia ei saa myöntää ennen kuin polttonesteiden laajamittainen varastointi Laajasalon öljysatamassa on päättynyt. Nimistö Nimistötoimikunnalle päätti kokouksissaan 13.5.2009 ja 19.10.2011 esittää alueelle seuraavia nimiä: Varisluodonkatu - Kråkholmsgatan, Stansvikin rantakatu - Stansviks strandgata, Ilonpuisto - Iloparken ja Huttuvadinpuisto - Huttuvatiparken. Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Kruunuvuorenrannan rakentaminen täydentää Helsingin kaupunkirakennetta. Kruunuvuorenranta on yksi 2010-luvun merkittävimmistä asuntotuotantokohteista Helsingissä. Kruunuvuorenranta tukeutuu joukkoliikenteeseen, kun alue yhdistetään suoran keskustaan joukko- ja kevyen liikenteen silloilla. Kruunuvuorenrannan rakentaminen tukee Laajasalon kehitystä. Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä Kruunuvuorenselän itäisen rannan maisema- ja kaupunkikuva muuttuu. Entisen öljysataman paikalle nousee uusi merellinen kaupunginosa. Alueen luonne muuttuu suljetusta ja tuntemattomasta teollisuusalueesta avoimeksi ja kiinnostavaksi kaupunkiympäristöksi. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Siltä osin kuin alue on ollut öljysatama-aluetta maastoa ja rantaviivaa on muokattu täytöin ja leikkauksin. Alkuperäistä maastoa ja kasvillisuutta ei ole juurikaan säilynyt. Paikoin öljysatama-alueella on rantaviivassa näkyviä rantakallioita ja -luotoja. Öljysataman ulkopuolisia alueita länsi- ja itärantaa, Stansvikinniemen länsipuolista lahdenpohjukkaa sekä Pitkäluotoa ja Varisluotoa koskien

79 (122) Akp/7 on tehty luontoselvitykset erillisinä konsulttitöinä (Enviro 2005, 2011). Syksyllä 2011 laadittu luontoselvitys käsittää myös Stansvikinnummen alueen kokonaisuudessaan. Länsirannalla on säilynyt rantakallioita pohjois- ja keskiosassa. Rantakallioiden luontoarvot on inventoitu eikä sieltä ole löytynyt luonnonsuojelulain tai vesilain mukaan suojeltuja luontotyyppejä tai pienvesiä. Luontoselvityksessä ei todettu uhanalaisia lajeja tai niille sopivia elinympäristöjä. Itärantaa, Stansvikinniemen länsipuolista lahdenpohjukkaa sekä Pitkäluotoa ja Varisluotoa koskevassa luontoselvityksessä alueelta ei ole myöskään löytynyt arvokkaita luontokohteita. Vanha männikkö on säilyttämisen arvoinen lähinnä maisemallisista syistä. Hiekkarantaosuus täytetään pääosin mereen niin, että hiekkatäytöt eivät ulotu kilpikaarnamäntyjen kasvualueelle, mikä antaa paremmat edellytykset mäntyjen säilymiselle. Pääosa kilpikaarnamännyistä on kaavassa säilytetty. Pohjoisin osa kilpikaarnametsiköstä tulee kuitenkin poistumaan asunto- ja katurakentamisen johdosta. Varisluodonkari on linnustollisesti arvokas kohde (Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2005). Uimaranta on rajattu alkamaan vasta Varisluodonkarin länsipuolelta. Huttuvadin silokallio on osa puistoaluetta. Asemakaavaan se on merkitty alueen osaksi, jossa on säilytettäviä geologisia arvoja. Puistoja lähivirkistysalueita koskee määräys: avokallioalueilla ei saa rakentaa reittejä tai muita maanpengerrystä vaativia toimenpiteitä. Pitkäluodon ja Varisluodon inventoinnissa ei ole löydetty arvokkaita luontokohteita. Pitkäluodon pohjoispäässä oleva pieni kallioketo on saarten merkittävin kohde, mutta sitäkin voidaan pitää vain paikallisesti arvokkaana. Huttuvadin silokalliosta länteen ulottuvalla alueella, joka käsittää myös Huttuvadin ei ole selvityksessä löydetty merkittäviä luontokohteita. Pienet alueet Stansvikinnummen osayleiskaavasta kumotun alueen kaakkois- ja lounaisnurkasta (yhteensä noin 0,5 ha) kuuluvat tähän kaava-alueeseen. Stansvikinnummi on ollut mukana Helsingin kaupungin teettämissä luontokohdeselvityksissä, joiden aineistot on koottu Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmään. Öljysatama-alueella ei ole tehty luontoselvityksiä samassa laajuudessa kuin muualla Helsingissä. Ympäristösuun Environ vuonna 2005 laatima Kruunuvuorenrannan luontoselvitys kattoi osan Stransvikinnummea.

80 (122) Akp/7 Selvitystä on täydennetty 2011 siten, että luontoinventointi kattaa kokoa alueen. (Enviro 2005, 2011) Stansvikinnummen alueelta ei ole löydetty luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luototyyppejä tai vesilain suojaamia pienvesiä. Vaikutukset virkistysalueisiin ja virkistysmahdollisuuksiin Pääosa alueesta on ollut ulkopuolisilta suljettua öljysatama-aluetta. Kruunuvuorenrannan rakentaminen avaa hienot ranta-alueet reitteineen sekä rakennettavat puistot ja uimarannan myös ympäristön asukkaiden käyttöön. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Ennusteen mukaan Laajasalon liikennemäärä kasvaa noin 15 000 ajon./vrk Kruunuvuorenrannan (osayleiskaava-alue ja maankäyttösuunnitelma-alue) rakentamisen myötä. Lisääntyvä liikenne Itäväylältä Kruunuvuorenrantaan kulkee pitkin Linnanrakentajantietä, Laajasalontietä ja Koirasaarentietä Kruunuvuorenrantaan. Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän toimivuus liikenteen lisääntyessä pyritään turvaamaan. Kaupunginvaltuusto on 12.11.2008 hyväksynyt Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän liikennejärjestelyt kaupunkisuunviraston liikennesuunosaston esityksen mukaisina. Joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteydet paranevat kaava-alueella, erityisesti, jos suora raitiotie- ja pyöräily-yhteys keskustaan toteutuu. Kaava-alueen kaikilta tonteilta on raitiovaunu- tai linja-autopysäkille alle 300 metrin matka. Kaava luo edellytykset korkeatasoisille teknisen huollon palveluille. Vaikutukset terveyteen, pelastusturvallisuuteen, sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin Kaava luo edellytykset melun, ilmanlaadun ja maaperän pilaantuneisuuden osalta ohje- ja raja-arvot täyttävälle sekä pelastusturvallisuuden osalta määräysten mukaiselle jatkosuunlle ja toteutukselle. Kaava luo edellytykset jatkosuunlle, joka ottaa huomioon ohjeet korkealta merenpinnalta suojautumiselle. Kaavamääräyksellä on varmistettu, että aluetta ei oteta käyttöön ennen kuin polttonesteiden laajamittainen varastointi Laajasalossa on päättynyt. Pitkäluoto ja Varisluoto sijaitsevat Santahaminan ampumatoiminnan melualueella.

81 (122) Akp/7 Virkistysalueet sekä rantojen jalankulku- ja polkupyöräreitit tarjoavat alueen asukkaille ja ympäristössä asuville urbaanista luonnonläheiseen vaihtelevia ulkoilu- ja virkistysympäristöjä. Rantakorttelit tarjoavat uusille asukkaille merellisen pientalomaisen asuinympäristön, jossa on erilaisia asuntoja. Lähipalvelurakennusten korttelialueen koulu, päiväkoti ja liikuntahalli sijoittuvat keskeisesti Kruunuvuorenrannan alueelle ja ovat hyvin saavutettavissa myös alueen ulkopuolelta. Pieni osa Stansvikin kartanoalueeseen liittyvästä Uusikylän kesämajaalueesta kuuluu tähän kaava-alueeseen, loppuosa kuuluu vuonna 2016 valmistuvan Stansvikinnummen kaavan alueeseen. Stansvikinnummen toteutus on ohjelmoitu alkavaksi vasta 2010-luvun puolella, jolloin Stansvikin rantakadun rakentaminen kokonaisuudessaan tulee ajankohtaiseksi. Uimaranta on tarkoitus toteuttaa siten, että läntinen osa, joka on kauempana Uusikylästä, toteutetaan etupainotteisesti ja itäosa myöhemmin. Uusikylän asukkaille on kaavoitettu uudet kesämajapaikat Stansvikin alueelle Vanhakylään. Asukkailla on mahdollisuus siirtyä Vanhakylään vähitellen tämän vuosikymmenen kuluessa. Kaavatalous Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti: kadut rantarakenteet puistot aukiot vesihuolto sähkö kaukolämpö yhteensä 1,5 Me 6,5 Me 1,5 Me 1,0 Me 1,0 Me 0,5 Me 0,5 Me 13 Me Kustannukset eivät sisällä uimarannan ruoppaus- ja rakentamiskustannuksia, satamien massa- ja sedimenttien puhdistuskustannuksia, laitureita ja aallonmurtajia sekä YL-korttelin toteuttamista. Asemakaavan toteuttamisen kustannukset ovat korkeat saavutettavaan kerrosalaan nähden. Kaava sisältää kuitenkin Kruunuvuorenrannan merkittävimpiä julkisia ulkotiloja, jotka toteutuessaan palvelevat koko Kruunuvuorenrannan aluetta. Teknisen

82 (122) Akp/7 huollon verkoston osalta kustannukset sisältävät vain alueelle rakennettavien järjestelmien osat. Townhouse- ja pienkerrostalotonttien sekä rantarakenteiden toteuttaminen on rakenne - ja tuotantoteknisesti erityisen vaativaa. Olosuhdetekijät ja rakentamistapa, kuten mm. pohjaolosuhteet ja vesialueelle rakentaminen, nostavat rakennuskustannuksia myös oleellisesti ja rakentamista voidaan siten pitää kustannustasoltaan korkeana. Vaiheittainen toteuttaminen tulee myös ottaa huomioon esimerkiksi autosuojan sekä rantarakennelmien osalta. Wiirinaukion varren kerrostalo on haastava ja kallis kohde monikäyttöisyytensä, muotonsa, julkisivujensa ja mahdollisesti kaksikerroksisen kellaripysäköintinsä takia. Edellä kerrottuja kustannusarvioita ja taloudellisuusarviointia tarkennetaan asemakaavaehdotuksen lausuntoaikana konsulttityöllä Toteutus Kaava toteutuu Kruunuvuorenrannan aluerakentamisprojektin osana. Kunnallistekniikan rakentaminen alueella on tarkoitus aloittaa vuonna 2014 ja asuntorakentaminen vuonna 2016-17. Suunn vaiheet ja vuorovaikutus Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 9.5.2011). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2011 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä kaupunkisuunvirastossa, Laajasalon kirjastossa ja kaupungin ilmoitustaululla kaupungintalolla 17.10. - 4.11.2011 sekä viraston internetsivulla. hyväksyi Haakoninlahti 1:n asemakaavaluonnoksen 4.6.2009 jatkosuunn pohjaksi. Asemakaavaluonnos käsitti tästä kaava-alueesta länsirannan ja lähipalvelurakennusten korttelialueen. Viranomaisyhteistyö

83 (122) Akp/7 Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kiinteistö-, opetus-, sosiaali-, liikunta- ja rakennusviraston sekä ympäristökeskuksen kanssa. Kaavaluonnoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ympäristökeskukselta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä, kaupunginmuseolta, museovirastolta ja turvallisuus- ja kemikaalivirastolta. Asemakaavaluonnoksesta on saapunut kannanotot Helsingin seudun liikenteeltä, ympäristökeskukselta, terveyskeskuksen hallinto- ja palvelukeskukselta, rakennusvirastolta ja liikennelaitosliikelaitokselta (HKL). Liikuntavirasto ja asuntotuotantotoimisto ovat ilmoittaneet ettei niillä ole huomauttamista kaavaluonnoksesta. Kannanotot koskivat osayleiskaavavaiheessa tehtyjen vaikutusarvioiden tarkistamista asemakaavoitusta vastaaviksi, lisäluontoselvitysten raportointia kaavaselostuksessa, Kruunuvuorenrannan eteläosaan ulottuvan Santahaminan ampumaratojen melualueen yli 55 db melualueen vaikutusten arvioimista, liikennemeluselvityksen liittämistä kaavaselostukseen, Huttuvadin silokallion merkitsemistä alueeksi, jossa on säilytettäviä geologisia arvoja, alueen maisemallisten arvojen kuten rantakallioiden, kilpikaarnamännikön ja luonnonvaraisena säilyneiden luotojen ottamista huomioon ja turvaamista kaavoituksessa, Varisluodon kahden rakennuksen suojelua, 300 m:n suojavyöhykkeen noudattamista uusien asuttujen rakennusten ja käytössä olevien öljysäiliöiden välillä, alueen rakentamisen ilmastovaikutusten huomioimista ja ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin varaumista, tarvetta ottaa kaavoituksessa huomioon siltavaihtoehdon ohella vesiliikenne- ja köysiratavaihtoehdot, kaupungin esteettömyyslinjausten huomioon ottamista, puisto- ja katualeen merkintöjen yksityiskohtaisuutta, kaavarajoja virkistysalueiden osalta, kilpikaarnamäntyalueiden merkitsemistä VL-alueeksi, uimarannan pysäköintiä, Pitkäluodon sillan määritelmää ja raitiotien vaikutuksien huomioon ottamista asemakaavassa. Kannanotot on otettu huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa. Vaikutusarviot on tarkistettu asemakaavoitusta vastaaviksi ja lisäluontoselvityksiä raportoitu kaavaselostuksessa, meluselvitykset on tehty, maisemalliset arvot on otettu huomioon jättämällä arvokkaat alueet pääosin rakentamisen ulkopuolelle, Varisluodon rakennukset on suojeltu, öljysäiliöiden suojavyöhyke on otettu huomioon asemakaavamääräyksellä. Ilmastonmuutokseen on varauduttu kaavamääräyksillä. Muut joukkoliikennevaihtoehdot otetaan huomioon kaava-alueilla, joihin ne vaikuttavat. Kaupungin esteettömyyslinjaukset

84 (122) Akp/7 on otettu huomioon kaavassa samoin raitiotien vaikutukset. Kaavarajoja on tarkistettu virkistysalueiden osalta. Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse neljä mielipidettä koskien osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaksi mielipidettä koskien asemakaavaluonnosta. Mielipiteet ja kirjeet koskivat rantakallioiden inventointia, luonnonrantojen säästämistä, Huttuvadin lammen hyödyntämistä osana puistoa, meritäyttöjä, osayleiskaavan pienissä osissa asemakaavoittamista ja kaava-alueen ulottumista osayleiskaavaalueen ulkopuolelle rajatun Stansvikinnummen alueelle, Stansvikinnummen luotoselvitysten tekemistä, mantereen ja Pitkäluodon välistä siltaa, uimarannan kaavoitus- ja rakentamisaikataulua, uimarannan sijaintia ja suuruutta, Uudenkylänkesämaja-alueen säilyttämistä, Metso-projektin arviointeja, meren läheisyyden ja ilmaston vaatimien teknisten ratkaisujen huomioon ottamista kaavassa. Katsottiin, että jos asemakaava-alueelle ei suunnitella riittävää tehokkuutta, se voi vaikeuttaa Kruunuvuorenlammen valuma-alueen jättämistä rakentamatta, ja ettei asemakaavoja tulisi laatia, kun keskustaan johtavan joukkoliikenteen sillan toteutuminen on epävarmaa. Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että luontoselvityksiä on täydennetty mm. Stansvikinnummen ja länsirannan rantakallioiden osalta, luonnonrantoja on säästetty, meren läheisyys ja ilmaston vaatimat tekniset ratkaisut on otettu tarpeen mukaan huomioon kaavaehdotuksessa. Tilastotiedot Asemakaavaehdotus Asuinrakennusten korttelialue (A) Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-1) Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) Kirkollisten ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (AK) Kesämaja-alue (R-1) Pinta-ala Kerrosala m2 k-m2 14 169 2 072 22 920 15 350 6 800 15 700 1 207 500 28 942 604

85 (122) Akp/7 Puisto (VP) Leikkipuisto (VK) Lähivirkistysalue (VL) Uimaranta-alue (VV) Autopaikkojen korttelialue (LPA) Vesialue Kadut 28 620 9 627 29 918 10 348 153 208 782 26 003 200 Yhteensä 382 404 39 154 Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta. Kaupunkisuunvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helsingin Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan, liikuntalautakunnan, sosiaalilautakunnan, opetuslautakunnan, Helsingin seurakuntayhtymän sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavaehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Lisätiedot Riitta Jalkanen, projektipäällikkö, puhelin: 310 37293 riitta.jalkanen(a)hel.fi Nicklen Mervi, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37221 mervi.nicklen(a)hel.fi Palomäki Heikki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37235 heikki.palomaki(a)hel.fi Kilpinen Jouni, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37251 jouni.kilpinen(a)hel.fi Saarinen Pekka, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37094 pekka.t.saarinen(a)hel.fi Hälvä Heikki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37142 heikki.halva(a)hel.fi Neuvonen Matti, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37311 matti.neuvonen(a)hel.fi Salonen Peik, insinööri, puhelin: 310 37248 peik.salonen(a)hel.fi Laakso Kaarina, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37250 kaarina.laakso(a)hel.fi

86 (122) Akp/7 Liitteet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Sijaintikartta Asemakaavaehdotuksen nro 12080 kartta, päivätty Asemakaavaehdotuksen nro 12080 selostus, päivätty Havainnekuva Liikennesuunnitelmaluonnos Perspektiivikuvia Vuorovaikutusraportti Viranomaisten kannanotot ja lausunnot Mielipidekirjeet Otteet Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 7

87 (122) Akp/8 8 Kruunuvuorenranta, Haakoninlahti 2 asemakaavaluonnos (a-asia) HEL 2011-004839 T 10 03 03 Ksv 1662, Laajasalo, Tahvonlahti Päätösehdotus päättänee hyväksyä päivätyn 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti) kortteleiden 49287-49294 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavaluonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen pohjaksi. antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Tiivistelmä Alue on osa tulevan Kruunuvuorenrannan tehokkaimmin rakennettua aluetta. Pääosalle aluetta rakennetaan kerrostalovaltaisia asuinkortteleita, jotka sisältävät eri talotyyppejä sekä suuria yhteispihoja. Kerrostalokorttelialueen läpi kulkee pyöräily- ja jalankulkuyhteys, jonka päätteenä on suurkorttelin sisäosaan silokallioiselle tontille sijoittuva päiväkoti. Pyöräily- ja jalankulkuyhteys toteutetaan puistomaisena kahdeksankerroksisten asuintornitalojen rytmittämänä tilasarjana. Rakentamisen korkeus laskee itärantaa kohden, missä rakentaminen liittyy saaristomaisemaan. Rantavyöhykkeelle rakennetaan nauhamaisia mutkittelevia kaupunkipientalokortteleita. Massoittelulla on pyritty saamaan merinäköala jokaisesta asunnosta. Alueen eteläosaan sijoittuu liikuntaviraston merellinen tukikohta, joka palvelee koko Helsingin ranta- ja vesialueita. Kruunuvuorenrannan alue tarjoaa hyvät lähtökohdat uudenlaisen kaupunkimaisen Merellisen tukikohdan toteuttamiselle. Tukikohdasta suunnitellaan korkeatasoinen, toiminnallisesti monipuolinen alue, joka elävöittää ranta-aluetta ja tuo alueelle työpaikkoja. Tukikohdan vieressä on Höyrypurrenaukio, jossa on raitiovaunun ja linja-autojen päätepysäkit. Aukion viereiseen asuinkorttelin pohjakerrokseen sijoittuu liiketilaa. Alueelle rakennetaan noin 83 000 k-m2 asuntoja, noin 2 400 k-m2 toimitiloja sekä 1 200 k-m2 kokoinen päiväkoti.

88 (122) Akp/8 Esittelijä Alue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa Tahvonlahden osa-alueella entisen Laajasalon öljysataman eteläosassa Koirasaaren pohjoispuolella. Lähtökohdat Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunginhallitus päätti 7.5.2007 myöntää suuntarveratkaisun Oy Esso Ab:n (nykyisin St1), Neste Markkinointi Oy:n ja Oy Shell Ab:n nykyisten vuokra-alueiden rakenteiden pitämiseksi paikallaan 31.12.2009 asti ehdolla, että purkutyöt sekä maaperän ja ympäristön puhdistus- ja kunnostustyöt suoritetaan riittävän ajoissa niin, että koko alue on vuokrasopimusehtojen ja ympäristölupien edellyttämässä kunnossa vuokra-ajan päättymiseen 31.12.2010 mennessä. Kaupunginvaltuusto päätti 12.11.2008 merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008 -raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo Korkeasaari Sompasaari Kruununhaka. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että Laajasalon suunssa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun. puolsi 17.12.2009 Hopealaakson ja Kaitalahden laajennuksen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. puolsi 9.6.2010 Haakoninlahti 1:n asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Kaavoitustilanne Helsingin Yleiskaava 2002:ssa alue kuuluu laajempaan pääosin kerrostalovaltaiselle asumiselle ja pientalovaltaiselle asumiselle osoitettuun alueeseen. Yleiskaavassa alueen kautta kulkee metroyhteys Katajanokalta Laajasalon suuntaan. Nyt laadittu asemakaava on yleiskaavan mukainen. Kruunuvuorenrannan osayleiskaava sai lainvoiman 23.6.2011 lukuunottamatta Stansvikinnummen aluetta. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavassa pääosa alueesta on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi. Lounaisranta on merkitty puistoksi. Eteläosaan on merkitty katuaukio/tori, joka rajautuu vesialueiksi

89 (122) Akp/8 merkittyihin alueisiin. Alueelle on merkitty kolme kaakkolounaissuuntaista kokoojakatua sekä yksi näitä yhdistävä poikkikatu alueen pohjoisosaan. Alue on asemakaavoittamaton. Maanomistus omistaa lähes koko alueen. ST1 Oy omistaa pienen alueen eteläosassa. Alueen yleiskuvaus Alue on ollut öljysatama-aluetta, jossa on sijainnut teräsrakenteisten öljysäiliöiden lisäksi erilaisia öljyn jalostukseen ja toimitukseen liittyviä huolto-, varasto-, toimisto- ja tehdasrakennuksia. Alueella on tehty runsaasti louhintaa ja muokkausta teollisuustoiminnan tarpeisiin, myös rantoja on muokattu voimakkaasti. Pääosa alueen rakennuksista ja rakennelmista on purettu ja maaperä puhdistettu tai puhdistus on käynnissä. Palvelut Alueen lähipalvelukeskuksena toimii Laajasalon keskus Yliskylässä. Herttoniemi on kasvamassa alueen paikalliskeskukseksi. Lähin koulu on Tahvonlahden ala-asteen koulu, lähin päiväkoti sijaitsee koulun itäpuolella. Lähin yläasteen koulu sijaitsee Laajasalon keskuksessa. Alueen terveysasema, kirjasto ja nuorisotalo sijaitsevat Laajasalon keskuksessa. Luonnonympäristö Maasto on topografialtaan loivapiirteistä mutta vaihtelevaa. Lounaisosassa on säilynyt avokallio joka laskee jyrkähkösti mereen. Alueeseen kuuluu noin 400 metriä rantaviivaa niemen molemmin puolin. Yhdyskuntatekninen huolto Öljyhuoltotoimintoja varten rakennettu kunnallistekniikka sijaitsee nykyisen Koirasaarentien varressa. Maaperän rakennettavuus ja pilaantuneisuus Kaava-alue on pääasiassa ohuiden irtomaiden peittämää avokalliota. Öljyhuoltoalueella on maaperän pilaantuneisuuden kunnostamisen yhteydessä vaihdettuja irtomaita. Maaperä ja merenpohja ovat geotekniseltä rakennettavuudeltaan hyviä.

90 (122) Akp/8 Öljyhuoltotoimintojen vaikutuksia maaperän tilaan selvitettiin Kruunuvuorenrannan osayleiskaavoituksen ja alueen öljyhuoltotoimintojen alasajoon tähdänneen suunyhteistyön aikana kaupungin hallintokuntien ja öljy-yhtiöiden tekemin tutkimuksin. Alueen maaperä on pääosin puhdistettu öljyhuoltotoimintojen lopettamisen yhteydessä. Asemakaava-alueeseen rajautuvan merialueen sedimenteissä on todettu ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen kriteeritasojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Sedimenttien pilaantuneisuus on otettava huomioon vesirakentamisen yhteydessä. Ympäristöhäiriöt Öljynhuoltoalueella suoritetut melumittaukset osoittavat, että suunalueella on nykyisin Helsingin mittakaavassa hyvin hiljaista. Santahaminassa suoritettavien ammuntojen ja räjäytysten ääni on ajoittain kuultavissa Kruunuvuorenrannassa. Äänen voimakkuus riippuu mm. äänilähteestä ja sääolosuhteista. Äänitaso Kruunuvuorenrannassa ei ylitä olemassa olevia ampumamelun ohjearvoja. Alue sijaitsee meren äärellä kaukana suurista liikenneväylistä, joten alueen ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla sijaitsevaksi alueeksi hyvä. Oy Shell Ab:n polttonestevarasto Kruunuvuoren alueella ja St1 Oy:n Helsingin keskusvarasto Koirasaaressa ovat vielä toistaiseksi luokiteltu polttonesteiden varastointimäärien perusteella suuronnettomuusvaaraa aiheuttaviksi laitoksiksi. Toiminnot ovat poistumassa ja asemakaavaalueella sijainneet öljyhuoltotoiminnot on jo lopetettu. Laitosten ympäristön maankäytönsuuna koskevat nk. konsultointivyöhykkeet ovat Shellin alueen varastolle 0,5 km ja St1 varastolle 1,5 km. Asemakaava-alueen etäisyys. Shellin Kruunuvuoren polttonestevarastosta on lähimmillään noin 100 metriä ja ST1:n Koirasaaren varastosta on lähimmillään noin 500 metriä. Asemakaavaluonnoksen sisältö Yleisperustelu ja -kuvaus Asuinkorttelit sijoittuvat keskeisesti Stansvikinrantakadun ja Saaristolaivastonkadun sekä Haakoninlahdenpuiston rajaamalle alueelle. Länsiosassa on kolme itä-länsisuuntaista korttelia, joissa rakennukset rajaavat suurpihaa. Kortteleiden välissä kulkee pienimittakaavaiset kadut. Pohjois-eteläsuunnassa alueen läpi kulkee pyöräily- ja jalankulkuyhteys, joka kulkee kahdeksankerroksisten tornitalojen reunustamana. Yhteyden päätteenä etelässä on päiväkoti ja

91 (122) Akp/8 pohjoisessa muusta kaupunkirakenteesta poikkeava porrastuva nauhamainen puistotalo. Suurkortteleita rajaavat viidestä kuuteen kerroksiset asuinrakennukset, joiden vajaat ylimmät kerrokset terasseineen luovat eloa kattomaisemaan. Merelle päin alue muodostaa tärkeän osan Kruunuvuorenrannan rantajulkisivua, jossa selkeiden kortteliseinämien takaa kohoavat korttelin keskiosan kahdeksankerroksiset tornit. Pysäköinti on sijoitettu AH-tonteille kannen alle suurkortteleiden keskelle. Pääosa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon pysäköintipaikoista saadaan sijoitettua Mirandankadun ja Ellidankadun LPA-tonteille. Haakoninlahdenkatua rajaa itäpuolella nelikerroksiset lamellitalot ja niiden meren puoleiselle osaa korttelia sijoittuu kaupunkipientalorivistö. Kaupunkipientalorivistö mutkittelee nauhamaisena jotta lähes jokaisesta asunnosta saadaan merinäkymä. Mutkitteleva rakenne mahdollistaa myös viihtyisien puolijulkisten sisääntulopihojen syntymisen. Pysäköintipaikat on sijoitettu kannen alle AHkorttelialueelle. Alueen palvelut sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle Kruunuvuorenrannan keskukseen. Kaava-alueelle on sijoitettu kaupallisia palveluja Haakoninlahdenkadun varteen rakennuksen pohjakerrokseen Höyrypurrenaukion yhteyteen sekä Haakoninlahdenpuistoa sivuavan terassitalon katutasoon. Suuri päiväkoti sijoittuu omalle tontille topografialtaan vaihtelevaan maastoon lounaisosan suurkorttelin sisäpihalle. Osa asukkaiden harraste- ja kokoontumistiloista on tarkoitus koota yhteen erityiseen asukastaloon kaava-alueen ulkopuolelle esimerkiksi merenrantasaunarakennuksiksi tai veneilyklubiksi, jotka olisivat kaikkien Kruunuvuorenrannassa asuvien käytettävissä. Lähipuistona toimii alueen pohjoispuolelle rakennettava Haakoninlahdenpuisto sekä länsipuolelle merenrantaan sijoittuvat Ilonpuisto, joissa kulkee koko aluetta kiertävä pyöräily- ja jalankulkureitti. Mitoitus Alueen pinta-ala on n. 12 ha. Alueesta on asuinkortteleita (A, AK, AH) n. 5 ha, LPA-kortteleita n. 0,2 ha, katuja n. 2,5 ha ja puistoa (VP) n. 1 ha. Rakennusoikeutta on asuntokortteleissa yhteensä 82 750 k-m2. Yhteensä rakennusoikeutta on 86 350 k-m2.

92 (122) Akp/8 Asuinrakennusten korttelialueet (A, AK, AH ) Länsiosa muodostuu kolmesta tilallisesti vaihtelevasta suurkorttelista. Kahden pohjoisimman suurkorttelin rakennuksien rajaamat suuret pihat on merkitty asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi niin, että ne ovat kaikkien taloyhtiöiden käytössä ja ne voidaan toteuttaa yhtenäisen suunnitelman pohjalta. Pysäköinti sijoittuu kannenalaisiin pysäköintihalleihin AH-korttelialueelle. Pääosa valtion tukeman vuokratuotannon autopaikoista sijoittuu Ellidankadun ja Mirandankadun varren LPA-alueille. Asuinrakennusten korkeus vaihtelee neljästä kahdeksaan kerrokseen. Aluetta sivuavien katujen varsilla on pyritty rauhallisiin viisikuusikerroksisiin julkisivurintamiin. Korttelin sisäosa muodostuu nelikerroksisista asuinrakennuksista joiden päätteenä on sisäistä pyöräily- ja jalankulkuakselia rajaavat kahdeksankerroksiset asuintornitalot. Noin puolessa nelikerroksisista rakennusosista on kaksi kaksikerroksista asuntoa päällekkäin, mikä tukee kerrostalonkehittämishankkeen mukaista pyrkimystä uuden tyyppisten kerrostaloasuntoratkaisujen syntymisestä. Viidestä kuuteen kerrosta korkeiden rakennusten ylimmät kerrokset on rakennettava vajaina ja niihin tulee rakentaa asuntoihin liittyviä kattoterasseja. Puistot ja suuret yhteiset pihat luovat hyvät olosuhteet leikkiin ja ulkona oleskeluun lähiympäristössä. Haakoninlahdenkatua rajaavat itäpuolella rauhallisen katujulkisivun muodostavat nelikerroksiset lamellitalot, joiden merenpuolelle sijoittuu nauhamainen kaupunkipientalovyöhyke. Kaupunkipientalojen ryhmittelyllä on pyritty saamaan merinäkymä lähes kaikista asunnoista sekä luomaan miellyttäviä pienimittakaavaisia sisääntuloaukioita. Lamellitalojen ja kaupunkipientalojen välinen alue on merkitty AHkorttelialueeksi, jonne pysäköinti sijoittuu kannen alle. Kaava-alueen pohjoisosaan Haakoninlahdenpuiston viereen on suunniteltu nauhamainen porrastuva terassitalo. Rakennus eroaa arkkitehtuuriltaan alueen muusta rakennuskannasta. Rakennuksen massoittelulla on haluttu minimoida suuren massan puistoa varjostava vaikutus ja hyödyntää mahdollisimman paljon tontilta avautuvia merinäköaloja kaakkoon Santahaminaan ja luoteeseen kaupunkiin päin. Puistotalo terassoituu keskeltä ylöspäin molempia päätyjä kohti, jättäen rakennuksen keskelle matalan kaksikerroksisen osan. Rakennuksen läpi johtaa kaksi pyöräily- ja jalankulkureittiä kadulta puistoon. Rakennuksen korkeat päädyt muodostavat päätteen sekä Haakoninlahdenkadun että Saaristolaivastonkadun taitteisiin. Puistotalossa yhdistetään erilaisia rakennustyyppejä ja asuntotyyppejä mm. penthouse-, kerrostalo- ja townhouse-asunnot. Asuntoihin liittyy

93 (122) Akp/8 erityyppisiä ulkotiloja, suuria terasseja istutusaltaineen, pihoja ja parvekkeita. Suunnitelma perustuu Playa arkkitehtien tekemään konsulttityöhön. Julkisten lähipalveluiden korttelialue (YL) Suuri 1 200 k-m2 kokoinen päiväkoti sijoittuu omalle tontille topografialtaan vaihtelevaan maastoon lounaisosan suurkorttelin sisäpihalle. Puisto (VP) Länsi- ja itärannalle olevien puistoalueiden kautta kulkee koko Kruunuvuorenrannan rantoja kiertävä rantareitti, joka länsirannalla ylittää sillalla merellisen tukikohdan sataman kulkuaukon. Länsirannalla sijaitseva Ilonpuisto on pääosin silokalliota. Itärannan puistoalueella on nykyistä puustoa. Erityisalue (E) ja venesatama (LV) Alueelle rakennetaan liikuntaviraston venesatama ja meritukikohta, jonne keskitetään koko Helsingin ranta- ja vesialueita palvelevat toiminnot. Tukikohdasta suunnitellaan korkeatasoinen, toiminnallisesti monipuolinen alue, joka palvelee Helsingin kaupungin liikuntaviraston sekä rakennusviraston ympäristötoimiston ja mahdollisten muiden toimijoiden tarpeita. Tukikohta työllistää noin neljäkymmentä henkilöä. Kruunuvuorenrannan alue tarjoaa hyvät lähtökohdat uudenlaisen kaupunkimaisen merellisen tukikohdan toteuttamiselle. Tukikohdasta suunnitellaan korkeatasoinen, toiminnallisesti monipuolinen alue. Tukikohdan toivotaan elävöittävän ranta-aluetta, mutta toiminnan mahdollisesti aiheuttamia häiriöitä halutaan vähentää rajaamalla tukikohta omaksi kokonaisuudekseen. Tukikohdasta on teetetty konsulttityöt koskien toimintojen tilankäyttöä, arkkitehtuuria ja kaupunkikuvaa sekä alustava yleissuunnitelma pohjavahvistuksista. Autopaikkojen korttelialueet (LPA) Ellidankadun ja Mirandankadun yhteydessä on yhteensä neljä pientä katuun liittyvää LPA-aluetta. Autopaikkoja ryhmitetään puuistutuksilla. Liikenne Alueen joukkoliikenteen suun perustuu kaupunginvaltuuston päätökseen 12.11.2008 hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon. Haakoninlahdenkatua kulkevan raitiotielinjan päätepysäkkiin on varauduttu Höyrypurrenaukiolla. Aukiolle sijoitetaan myös päätepysäkki Laajasalon keskuksen ja Herttoniemen suuntaan kulkeville linja

94 (122) Akp/8 autoille. Kaava-alueelle on suunniteltu myös linja-autopysäkki Astridinkadulle. Jalankulkuyhteydet alueella on suunniteltu jatkuviksi osana katuverkkoa, korttelirakennetta ja ulkoilureittejä. Tärkeinä on pidetty yhteyksiä joukkoliikenteen pysäkeille. Polkupyörille on suunniteltu yksisuuntaiset pyörätiet/-kaistat Saaristolaivastonkadulle, Haakoninlahdenkadulle sekä Astridinkadulle. Vähäliikenteisillä Ellidankadulla ja Mirandankadulla polkupyöräilijät ajavat ajoradalla. Kaava-alueella on kaksi paikallista kokoojakatua, Saaristolaivastonkatu ja Haakoninlahdenkatu, jotka yhdistävät alueen Koirasaarentiehen. Lisäksi Höyrypurrenaukion sivuitse pääsee Kruunuvuorenrannan uimarannalle johtavalle Stansvikinrantakadulle. Liikennemääräksi alueen rakennuttua on arvioitu Saaristolaivastonkadulle noin 1 700 ajoneuvoa/vrk ja Haakoninlahdenkadulle noin 2 000 ajoneuvoa/vrk. Tonttikadut ovat liikennemääriltään selvästi pienempiä. Alueen asukkaiden pysäköinti sijoittuu pääosin kannenalaisiin pysäköintihalleihin. Vieraspysäköintipaikat sijoittuvat katualueille. Palvelut Mirandankadun varteen asuinkorttelin sisäosaan sijoittuu 1 200 k-m2 suuruinen päiväkoti. Tontti on päätteenä asuinkortteleiden lävitse kulkevalle pyöräily- ja jalankulkuyhteydelle. Osa tontista on luonnonmukaisena säilynyttä avokallio aluetta mikä luo erittäin hyvät edellytykset päiväkodin pihasuunlle. Haakoninlahdenkadun varteen Höyrypurrenaukion läheisyyteen asuinrakennuksen pohjakerrokseen sijoittuu yhteensä 300 k-m2 kaupallisia palveluja sekä puistoa reunustavan terassitalon länsipäähän 200 k-m2. Kruunuvuorenrantaan rakennetaan peruspalvelut sekä julkisten että kaupallisten palvelujen osalta. Alueen lähipalvelukeskuksena toimii Laajasalon keskus Yliskylässä. Herttoniemi on kasvamassa alueen paikalliskeskukseksi. Virkistys Sekä länsi- että itäpuolelle merenrantaan sijoittuu puistokaistaleet joissa kulkee koko aluetta kiertävä pyöräily- ja jalankulkureitti. Kaava-alueen pohjoisreuna liittyy Kruunuvuorenrannan keskeiseen Haakoninlahdenpuistoon. Puisto johtaa kaupunkimaiselle länsirannalle,

95 (122) Akp/8 itärannan pienvenesatamaan ja uimarannalle ja siitä edelleen Stansvikin kartanoalueelle. Kruunuvuorenrannan alue liittyy suoraan virkistysreittien ja puistojen kautta laajoihin virkistysalueisiin. Keskuspuistomainen metsäinen alue muodostaa Tullisaaren ja Stansvikin kartanopuistojen kanssa uusien rakennettavien alueiden laajan, maisemaltaan hyvin vaihtelevan virkistysalueen. Yhdyskuntatekninen huolto ja kuivatus Alueelle rakennetaan normaalit yhdyskuntateknisen huollon verkostot. Asemakaavaehdotuksen laadintavaiheessa alueelle laaditaan katujen ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmat ja rakentamiskustannusarviot. Pohjarakentaminen ja maaperän pilaantuneisuuden kunnostaminen Alueen rakennukset voidaan perustaa suoraan vaihdettavan, täytettävän tai louhittavan pohjamaan varaan. Merellisen tukikohdan satama-altaan rakentaminen edellyttää huomattavia maarakennustöitä. Maan alle menevien työnaikaisten ja pysyvien yhteyksien sekä pysäköintilaitosten ja rakennusten alimpien lattioiden kuivatustasojen jatkosuunssa tulee ottaa huomioon meriveden ylin pinnankorkeus, jonka mitoitusarvo tällä alueella on +2,7 m, mutta merellisessä tukikohdassa +3,1 m. Asemakaavan ehdotusvaiheessa arvioidaan rakentamisen vaatimia ja tuottamia maamassojen määriä osana projektialueen massatasapainotarkastelua. Alueen maaperän pilaantuneisuus on kunnostettava käyttötarkoituksen edellyttämään tasoon ennen rakentamista, mitä koskeva määräys on kaavassa. Ympäristöhäiriöt Haakoninlahdenkadun moottoriajoneuvo- ja raitioliikenne aiheuttavat jonkin verran melua. Haakoninlahdenkadun ennustettu liikennemäärä on 2 000 ajon./vrk. Muiden kaava-alueen katujen liikenne on huomattavasti vähäisempää. Rakennusten julkisivuille kohdistuvaa melua on arvioitu pohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin perustuvilla pistemäisillä laskennoilla. Laskelmien mukaan päivän keskiäänitaso Haakoninlahden varrella sijaitsevien asuinrakennusten julkisivuilla on korkeimmillaan noin 59 desibeliä. Tämä merkitsee sitä, että asuntojen sisämelutasot eivät ylitä

96 (122) Akp/8 ohjearvoja. Asuinrakennusten oleskelupihat ovat rakennusten muodostamassa melukatveessa. Asemakaavoituksen lähtökohtana on öljyhuoltotoimintojen poistuminen Laajasalosta. Alueen vaiheittain toteuttamisen edellytyksiä selvitettiin Kruunuvuorenrannan osayleiskaavoituksen aikana. Turvatekniikan keskuksen Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa varten antaman lausunnon (1.12.2005) mukaan säiliöiden 300 metrin turvaetäisyyden sisällä ei saa olla asuinrakennuksia ja tiloja, joissa oleskelee ihmisiä. Haakoninlahti 1:n alue sijaitsee suurelta osaltaan Shellin polttonestevaraston suojavyöhykkeellä, joten nykyisenkaltaisen varastotoiminnan on oltava päättynyt ennen kuin asemakaava-alue voidaan ottaa kaavanmukaiseen käyttöön. Koska öljy-yhtiöiden toiminnan päättymisen ajankohta niiden omistamilla alueilla on vielä tarkentumatta, kaavassa on määräys, jonka mukaan rakennuslupia ei saa myöntää ennen kuin polttonesteiden laajamittainen varastointi Laajasalon öljysatamassa on päättynyt. Maanalaiset tilat ja pelastusturvallisuus Asemakaavaehdotuksen laadintavaiheessa tarkennetaan alueen yleistasaussuuna katujen ja tonttien korkeustasojen yhteensovittamisen osalta. Samassa yhteydessä suunnitellaan myös pysäköintilaitosten rakennetekniikkaa, pelastusturvallisuutta ja arvioidaan rakentamiskustannuksia. Nimistö Nimistötoimikunta pääti 19.10.2011 esittää alueelle uusia nimiä: Astridinkatu - Astridsgatan, Ellidankatu - Ellidagatan, Frejankuja Frejagränden, Huttuvadinpuisto - Grötfatsparken, Höyrypurrenaukio Ångslupsplatsen, Ilonpuisto - Iloparken, Mirandankatu - Mirandagatan, Stansvikin rantakatu - Stansviks strandgata, Stansvikinranta Stansviksstranden. Asemakaavaluonnoksen vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaava-alue on osa Kruunuvuorenrannan uutta asuinaluetta. Kruunuvuorenrannan rakentaminen täydentää Helsingin kaupunkirakennetta. Kruunuvuorenranta on yksi 2010-luvun merkittävimmistä asuntotuotanto kohteista Helsingissä. 2010- ja 20luvuilla se tarjoaa asunnot noin 12 000 asukkaalle merellisellä ja luonnonläheisellä alueella. Vaikutukset luontoon ja maisemaan

97 (122) Akp/8 Alue on öljysatama-aluetta, jonka maastoa ja rantaviivaa on muokattu täytöin ja leikkauksin. Eteläosassa on säilynyt avokallioalue joka laskee jyrkähkösti mereen. Rannanpuoleinen avokallioalue on suunniteltu puistoalueeksi ja korttelialueelle jäävä avokallio on jätetty osaksi päiväkodin pihaa. Vaikutukset virkistysalueisiin ja virkistysmahdollisuuksiin Alue on ollut osa ulkopuolisilta suljettua öljysatama-aluetta. Kruunuvuorenrannan rakentaminen avaa alueen myös ympäristön asukkaiden käyttöön. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Öljysataman alasajon ja Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä Kruunuvuorenselän itäisen rannan maisema- ja kaupunkikuva muuttuu. Nykyisin hallitsevasti esilläolevat öljysäiliöt puretaan ja niiden paikalle rakentuu uusi merellinen kaupunginosa. Kruunuvuorenrannan suunssa on pyritty hallittuun rantajulkisivuun etenkin kantakaupunkiin päin kääntyvän länsirannan suhteen. Saaristolaivastonkadunvarren 5 6-kerroksisten rakennusten rintama ja niiden takaa näkyvät korkeammat tornit jatkavat aiheena myös kaavaalueen pohjoispuoleisen Haakoninlahti I:n alueen kaupunkikuvaperiaatteita. Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen Ennusteen mukaan Laajasalon liikennemäärä kasvaa noin 15 000 ajon./vrk Kruunuvuorenrannan (osayleiskaava-alue ja maankäyttösuunnitelma-alue) rakentamisen myötä. Lisääntyvä liikenne Itäväylältä Kruunuvuorenrantaan kulkee pitkin Linnanrakentajantietä, Laajasalontietä ja Koirasaarentietä, joka on pääliikenneyhteys Kruunuvuorenrantaan. Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän toimivuus liikenteen lisääntyessä pyritään turvaamaan. Kaupunginvaltuusto päätti 12.11.2008 hyväksyä Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän liikennejärjestelyt kaupunkisuunviraston liikennesuunosaston 12.6.2008 päivättyjen piirustusten nro 5667 3 ja 5668 3 (vaihtoehto C) mukaisina. Joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteydet paranevat kaava-alueella, erityisesti jos suora raitiotie- ja pyöräily-yhteys keskustaan toteutuu. Kaava-alueen kaikilta tonteilta on raitiovaunupysäkille alle 300 metrin matka. Uuden joukkoliikennetarjonnan myötä nykyisiin bussiliikenteen reitteihin tulee muutoksia vaiheittain Kruunuvuorenrannan rakentamisen edetessä.

98 (122) Akp/8 Kaava luo edellytykset korkeatasoisten teknisen huollon palvelujen toteuttamiselle. Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Kaava luo edellytykset melun, ilmanlaadun ja maaperän pilaantuneisuuden osalta ohje- ja raja-arvot täyttävälle sekä pelastusturvallisuuden osalta määräysten mukaiselle jatkosuunlle ja -toteutukselle. Kaavan lähtökohta on Laajasalon öljyhuoltotoimintojen lakkaaminen. Kaavamääräyksellä on varmistettu, että aluetta ei oteta käyttöön ennen kuin polttonesteiden laajamittainen varastointi Laajasalossa on päättynyt. Alue tarjoaa uusille asukkaille merellisen asuinympäristön, jossa on erilaisia asunto- ja talotyyppejä sekä hallinta- ja rahoitusmuodoltaan erilaisia asuntoja. Lähipalvelut (koulu, päiväkoti, liikuntahalli ja kaupalliset palvelut) tulevat sijoittumaan välittömästi alueen itä- ja pohjoispuolelle. Ne palvelevat myös lähiympäristöä esim. Kaitalahden asukkaita. Kaavatalous Asemakaavaehdotuksen laadintavaiheessa arvioidaan kaupungin maksettaviksi tulevia rakentamiskustannuksia ja tonttien rakentamisen taloudellisuutta. Merellisen tukikohdan käynnisteillä olevan hankesuunnitelman tuottamat rakentamiskustannusarviot pyritään esittämään asemakaavaehdotuksessa. Suunn vaiheet ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 4.2.2011). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2010 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla (Pohjoisesplanadi 11 13), kaupunkisuunvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 17.10. 4.11.2011 ja viraston internetsivuilla.

99 (122) Akp/8 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, HSY:n vesihuollon, pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, rakennusviraston, liikuntaviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston, sosiaaliviraston ja geoteknisen osaston sekä Turvatekniikan keskuksen. Kaavan valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä, Museovirastolta, terveyskeskukselta sekä Turvallisuusja kemikaalivirastolta. Kaavan valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse kannanotot asemakaavan muutosluonnoksesta Museovirastolta, Helsingin kaupunginmuseolta, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä, pelastuslaitokselta, opetusvirastolta, ympäristökeskukselta, rakennusvirastolta, Helsingin liikennelaitokselta, liikuntavirastolta sekä asuntotuotantotoimistolta. Kannanotot koskivat 300 m:n suojavyöhykkeen noudattamista uusien asuttujen rakennusten ja käytössä olevien öljysäiliöiden välillä, uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksien huomioimista, alueen ja rakennusten esteettömyyttä, liikennemeluselvityksen liittämistä kaavaselostukseen sekä sen täydentämistä ampumameluselvityksellä, kaavan toteuttamisen ja alueen rakentamisen ilmastovaikutusten huomioimista ja ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin varautumista, tilavarauksien huomioimista vesihuollolle, tarvetta ottaa kaavoituksessa huomioon siltavaihtoehdon ohella vesiliikenne- ja köysiratavaihtoehdot, katujen puuistutuksia ohjeellisuutta, korttelin sisäistä katuaukion muuttamista tontiksi, raitiotien vaikutuksia ympäristöön, merellisen tukikohdan rakennusalaa ja -oikeutta, AKkortteleiden vajaiden kattokerrosten kustannuksia, rakennusalojen koon suurentamista, AH-korttelin toteutusta, terassoituvan puistotalon kustannuksia, kaksikerroksisten asuntojen lukumäärän paljoutta, harraste- ja kokoontumis-, pesula- sekä pyöräsäilytystilojen määrää. Kannanotot on otettu huomioon kaavaluonnosta valmisteltaessa. Suojavyöhyke on otettu huomioon asemakaavamääräyksellä. Kaava luo edellytykset esteettömien rakennusten suunlle. Lisäksi alueelle tehdään rakentamistapaohje, jolla ohjataan suuna. Haakoninlahdenkadun moottoriajoneuvo- ja raitioliikenne aiheuttavat jonkin verran melua. Haakoninlahdenkadun ennustettu liikennemäärä

100 (122) Akp/8 on 2 000 ajon./vrk. Muiden kaava-alueen katujen liikenne on huomattavasti vähäisempää. Rakennusten julkisivuille kohdistuvaa melua on arvioitu pohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin perustuvilla pistemäisillä laskennoilla. Laskelmien mukaan päivän keskiäänitaso Haakoninlahden varrella sijaitsevien asuinrakennusten julkisivuilla on korkeimmillaan noin 59 desibeliä. Tämä merkitsee sitä, että asuntojen sisämelutasot eivät ylitä ohjearvoja. Asuinrakennusten oleskelupihat ovat rakennusten muodostamassa melukatveessa. Merivesitulvat otetaan huomioon Helsingin tulvastrategian mukaisesti. Pintakuivatusreittien, jotka huolehtivat myös rankkasateiden johtamisesta, suunun ja osoittamiseen kaavakartoilla kiinnitetään erityistä huomiota. Ilmastomuutokseen sopeutuminen rantaraittien ja puistojen suunssa koskee näiden ympäristöjen yksityiskohtia, esim. kasvualustaa, pinnoitteita ja kasvivalintoja, joista päätetään vasta kaavoituksen jälkeisessä suunssa. Kaavasuunn osana tuotetaan vesihuollosta HSY:n mainitsemat tavanomaiset suunnitelmat ja arvioinnit. Muut joukkoliikennevaihtoehdot otetaan huomioon kaavaalueilla, joihin ne vaikuttavat. Katujen leveys on mitoitettu puuistutuksille. Puuistutuksilla on huomattava vaikutus katujen ilmeeseen ja viihtyvyyteen. Suurkorttelin sisäinen jalankulkuyhteys on alueen kokoava julkinen tila. Toteutuksen jakautuessa usealle taholle vaikeutetaan kaupunkikuvallisesti keskeisen alueen yhtenäisen ilmeen syntyä. Raitiovaunun tarvitsemille pylväille ja muille rakenteille on alustavasti varattu tilaa katualueelta. Jatkosuun tehdään yhteistyössä HKLliikelaitoksen kanssa. Raitiovaunuliikenteestä aiheutuva melu on huomioitu rakennusten melumääräyksissä. Merellisen tukikohdan tonttia koskevat kaavamääräykset tarkentuvat ehdotusvaiheessa tontista ja rakennuksesta tekeillä olevan konsulttityön tuloksena. Lamelleihin ei kohdistu muita yleisestä asuntorakentamisen tasosta poikkeavia vaatimuksia. Kattokerroksia koskeva määräys on perusteltu koska ylimmistä kerroksista avautuu poikkeuksellisen hienoja näköaloja merelle ja virkistysalueille. Rakennusaloihin on jätetty laskennallisesti väljyyttä. Rakennusaloja tarkistetaan ehdotusvaiheessa rakennustyyppien tarkentuessa jatkosuunn ja konsulttitöiden tuloksena. Koko kaava-alueen AH-tonttien rakennuttamisesta vastaa Kruunuvuorenrannan alueelle perustettava palveluyhtiö.

101 (122) Akp/8 Päällekkäisten kaksikerroksisten asuntojen lukumäärää on pienennetty. Terassoituva puistotalo suunnitelma perustuu Playa arkkitehtien tekemään konsulttityöhön. Rakennuksen massoittelulla on haluttu minimoida suuren massan puistoa varjostava vaikutus ja hyödyntää mahdollisimman paljon tontilta avautuvia merinäköaloja kaakkoon Santahaminaan ja luoteeseen kaupunkiin päin. Terassoituva puistotalo on yksi Kruunuvuorenrannan kaupunkirakenteen solmukohtiin ideoiduista erityisistä asuinrakennuksista joissa paikan tuomat mahdollisuudet pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon sekä kehittämään asuntorakentamista. Kaavassa on määräys jonka mukaan 1/3 harraste- ja kokoontumistiloista voidaan myös sijoittaa tontin ulkopuolelle. Tarkoitus on koota eri tonttien yhteistiloja koko kruunuvuorenrannan asukkaita palveleviksi asukastaloiksi, kuten esimerkiksi Viikissä on toimittu. Asukastalot tarjoavat eri palveluja esimerkiksi autohuoltoa, näyttely/esiintymistilaa tai merenrantasaunoja. Pesulamääräys on poistettu kaavasta. Pyöräpaikkamääräys on linjassa kaupunkisuunviraston uusimpien pyöräpaikkoja koskevien asemakaavamääräysten kanssa. Yhteistilamääräys on poistettu koskemasta rivitalotontteja. Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse neljä mielipidettä koskien osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä yksi koskien asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet koskivat asemakaavan valmistelun aloittamista ennen kuin osayleiskaavan käsittely on loppuunsaatettu. Kruunuvuorenrannan maanomistajien kohtelua pidettiin epätasa-arvoisena. Asemakaavaa pidettiin hyvin tehokkaana ja katsottiin, että rakennusoikeutta oli siirretty yksityisen omistajan maalta kaupungin maalle. Alueen suunssa tulisi kompensoida pientalojen vähäistä osuutta Haakoninlahden 1 alueella. Meritäyttöjä ei tule tehdä ja vanha rantaviiva tulee entistää. Kaavassa tulee huomioida syöttöliikenne lauttayhteydelle keskustaan sekä osoittaa paikka lauttaterminaalille. Venesatamalle tulee varata riittävästi pysäköintipaikkoja sekä veneille osoitettava talvisäilytyspaikat. Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet kohdistuivat pientalojen vähäiseen osuuteen kaava-alueella.

102 (122) Akp/8 Kruunuvuorenrannan osayleiskaava sai lainvoiman 23.6.2011 lukuunottamatta Stansvikinnummen aluetta. Asemakaava on osayleiskaavan mukainen. Länsi- ja itärannan puistoalueiden rannoille on jätetty nykyistä rantaviivaa jota on muokattu öljysatamatoimintojen tarpeisiin. Luonnonmukaiset kallioalueet on säilytetty. Meritäyttöjen tarvetta on pyritty minimoimaan. Öljysataman toiminnan aikana mantereeseen meritäytöillä yhdistetty Koirasaari on jälleen irrotettu saareksi kanavalla johon sijoittuu liikuntaviraston merellinen tukikohta. Mahdollisen lauttayhteyden tarvitsema lauttaterminaali sekä pienvenesatama tulevat sijoittumaan eri kaava-alueille. Yleiskaavassa Kruunuvuorenrannan alue on merkitty puoliksi kerrostalovaltaiseksi ja puoliksi pientalovaltaiseksi alueeksi. Alue on myös merkitty rajauksella joka jättää niiden sijainnin ja rajaukset ratkaistavaksi yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Kruunuvuorenrannan keskeinen länsiranta, johon kaava-alue kuuluu, on kerrostalovaltaista aluetta. Kaava-alueen itärannalle sijoittuu pientalovaltainen kortteli joka liittyy itäpuoliseen saaristomaiseen meriympäristöön. Suuremmat pientalovaltaiset alueet tulevat sijoittumaan virkistysalueisiin liittyville reuna-alueille Kruunuvuoren, Stansvikinnummen ja Koirasaarten asemakaava-alueille. Tilastotiedot Asemakaavaluonnos Käyttötarkoitus Asuinrakennusten korttelialue (A) Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) Puisto (VP) Kadut Katuaukio/tori Venesatama (LV) Autopaikkojen korttelialue (LPA) Erityisalue (E) Vesialue (W) Pinta-ala m2 Kerrosala k-m2 15 545 19 901 14 030 26 800 55 950 4 394 1 200 9 997 24 361 1 877 11 295 2 343 6 831 7 540 2 400

103 (122) Akp/8 Yhteensä 118 114 86 350 Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Lisätiedot Tyko Saarikko, arkkitehti, puhelin: 310 37441 tyko.saarikko(a)hel.fi Nicklen Mervi, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37221 mervi.nicklen(a)hel.fi Palomäki Heikki, liikenneinsinööri, liikennesuun, puhelin: 310 37235 heikki.palomaki(a)hel.fi Kilpinen Jouni, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suun, puhelin: 310 37251 jouni.kilpinen(a)hel.fi Liitteet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Sijaintikartta Haakonlahti 2 asemakaavaluonnoksen kartta, päivätty Haakoninlahti 2 asemakaavaluonnoksen selostus, päivätty Havainnekuva Kruunuvuorenrannan havainnekuva Perspektiivikuva, Ilmakuva Perspektiivikuva, terassitalo Perspektiivikuva, merellinen tukikohta Vuorovaikutusraportti, Viranomaisten kannanotot Mielipidekirjeet Otteet Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 9

104 (122) Ykp/1 1 Lausunto PEK-selvityksestä - Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt -työryhmän loppuraportti (b-asia) HEL 2011-005185 T 14 03 00 Päätösehdotus päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Lausunto Kaupunkisuunvirasto pitää hyvänä, että poikkihallintokuntainen ryhmä on selvittänyt parhaita käytäntöjä kaupunkitasolla kokonaisenergiatehokkuuden parantamiseksi. Tässä lausunnossa keskitytään selvityksessä mainittuihin toimenpiteisiin, jotka liittyvät suoraan kaupunkisuunviraston toimialaan. PEK-selvityksessä parhaat energiatehokkuuden toimenpiteet on jaettu viiteen ryhmään. Kaupunkisuunn toimialaan liittyvät toimenpiteet ovat kahdessa ryhmässä: rakennusten lämmittämiseen liittyvässä ryhmässä (R) sekä ihmisten liikkumiseen liittyvässä ryhmässä (L). Seuraavassa on käsitelty ne yksittäiset kohdat, jotka kuuluvat kaupunkisuunviraston toimialaan. R1 Energiakaavoitus Kuten selvityksessä kerrotaan, sisältyvät monet energiakaavoituksen periaatteet, kuten rakennusten suuntaus ja tuulisuuden huomioiminen jo nykyiseen kaupunkisuunviraston suunkäytäntöön. Selvityksen mukaan energiakaavoitus sisältää myös energian tuotantoon ja energian kulutukseen liittyviä tekijöitä monipuolisesti, jotta lopputuloksena olisi mahdollisimman energiatehokas ja ilmastovaikutuksiltaan optimoitu alue. Laajimmillaan selvityksessä kuvattuja energiakaavoituksen periaatteita on sovellettu Honkasuon ja Kuninkaantammen sekä Viikin ja erityisesti Eko-Viikin alueen kaavoituksessa. Myös jatkossa erilaiset energian säästöön liittyvät asiat ovat oleellinen osa kaupunkisuuna. Tulee kuitenkin huomata, että tieto energian säästöön liittyvissä asioissa lisääntyy koko ajan ja tekniset rakentamisratkaisut kehittyvät. Siksi kovin yksityiskohtainen kaavoitus tällaisten ratkaisujen osalta ei ole tarkoituksenmukaista. Uudisrakentamisen energiatehokkuutta ohjataan rakentamismääräyksillä, joita tiukennetaan ja uudistetaan parhaillaan. Vuonna 2012 voimaan tulevat uudet määräykset kiristävät energiatehokkuusvaatimusten tasoa keskimäärin noin 20 %. Merkittävä

105 (122) Ykp/1 muutos nykymääräyksiin on suunratkaisujen kokonaisenergiatarkastelu, jolloin myös muut tekijät, kuin rakennuksen vaipan ja ilmanpitävyyden vertailuarvot, tulevat huomioon otettaviksi. Lopuksi energiakaavoitusta koskevassa kohdassa todetaan vielä, että energiakaavoitusta voidaan edelleen tehostaa ottamalla käyttöön määrälliset tavoitteet alueen tulevien asukkaiden CO2-päästöille. Käytännössä asukkaiden hiilidioksidipäästöt sisältävät paljon kulutustottumuksiin liittyvää ei pelkästään rakennusten lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen liittyvää energiaa. Esimerkiksi lämmitysenergiaa merkittävämpää voi olla kotitaloudessa käytettävien sähkölaitteiden määrä ja käyttö. Todellisten määrätavoitteiden asettaminen tarkoittaisi henkilöauton, sähkön käytön ja muunkin kulutuksen voimakasta rajoittamista. Tämä ei ole kaavoituksen asia. Kaiken kaikkiaan energiakaavoitukseen selvityksessä liittyvät asiat tulisi mieltää esitettyä kokonaisvaltaisemmin. Tiivistämällä merkittävästi kaupunkirakennetta mahdollistetaan lähipalveluitten säilyminen ja paraneminen ja vähennetään siten olennaisesti liikkumistarvetta. Olemassa olevan infran ja joukkoliikenteen tehokas hyödyntäminen on ilmaston muutoksen hillinnässä merkittävimpiä kaavoituksen keinoin saavutettavia hyötyjä, kuten jäljempänä kohdassa L1 maankäytön tehostaminen todetaan. R2 Edulliset ja ekologiset asumisväljyystavoitteet Asumisväljyyden kasvattamiseen liittyvät tavoitteet ja energiatehokkuuden parantaminen ovat PEK-selvityksen mukaan ristiriidassa. Tällä viitataan 75 huoneistoneliömetrin keskipintaalavaatimukseen asemakaavoissa tai tontinluovutusehdoissa. Ihmiset valitsevat asuntonsa kuitenkin pääasiassa vapaaehtoisesti taloudellisten ja muiden resurssiensa puitteissa. Kaupunki voi ainoastaan tarjota erilaisia mahdollisuuksia. Erityisen monimutkaiseksi asumisväljyystavoitteiden ja energiatehokkuuden parantamispyrkimysten suhde muuttuukin, kun tilannetta tarkastellaan seudullisesta näkökulmasta. Teoreettisessa tilanteessa, jossa asumisväljyystavoitteista luopumisen myötä Helsinkiin rakennettaisiin entistäkin enemmän pieniä asuntoja, vähenisivät perheiden asumismahdollisuudet Helsingissä huomattavasti, joka puolestaan kiihdyttäisi yhdyskuntarakenteen hajautumista perheiden muuttaessa enenevässä määrin muualle seudulle. Tällaisen kehityksen aikaansaamat negatiiviset ilmastovaikutukset todennäköisesti kumoaisivat lämmitettävien asuinneliöiden suhteellisen määrän vähentämisestä saadun hyödyn.

106 (122) Ykp/1 R6 Energiarenessanssi - Energiatehokkuuskorjausten yhteishankkeet Olemassa olevan rakennuskannan saneeraaminen energiatehokkaammaksi on huomattavasti vaikeampaa kuin uusien rakennusten rakentaminen energiatehokkaiksi. Suurena ongelmana ovat kustannukset. Mikäli hankkeet eivät ole voimakkaasti subventoituja, ei näillä useimmissa tapauksissa ole toteutumisedellytyksiä. Laajamittaisella 1950-1980 luvulla rakennetun rakennuskannan energiasaneeraamisella tulisikin olla selviä yhtymäkohtia muuhun esikaupunkien kehittämistyöhön, jota on kaupunkisuunvirastossa tehty sekä asemakaavatasolla, että strategisella tasolla Esikaupunkien renessanssi- työssä ja Lähiöprojektissa. Energiasaneeraukset tulisi koordinoida osaksi muuta kaupunkikehitystä, siten että energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä voitaisiin saavuttaa edellytyksiä lisärakentamiselle. Tonttien lisärakentaminen voi olla keino rahoittaa korjauksia taloyhtiöissä. Kaupunkisuunn kannalta voi kuitenkin etenkin rakennusten ulkonäköä ja kaupunkikuvaa muuttavien ratkaisujen toteuttaminen on ongelmallista, mikäli rakennuksella ja kaupunkirakenteella on todettu olevan alkuperäisessä asussaan arkkitehtonista arvoa. L1 Maankäytön tehostaminen Energiatehokkuuden parantaminen maankäyttöä tehostamalla on keskeinen kaavoituksen keinoin toteutettava energiatehokkuustoimi. Kaupunkisuunvirasto pyrkii tehostamaan maankäyttöä lähitulevaisuudessa etenkin keskeisellä esikaupunkivyöhykkeellä, ns. Jokeri-vyöhykkeellä, jonka rooli tulee korostumaan kaupunkiseudulla poikittaisen raideliikenteen ja siihen tukeutuvan tavoitteellisen täydennysrakentamisen myötä. Raideliikenteen risteyskohtiin on mahdollista muodostua vahvoja noodeja, jotka voivat olla monikeskuksisen kaupunkirakenteen uusia ja monipuolisia alakeskuksia. Maankäytön tehostamisen energiatehokkuusvaikutukset toteutuvat nimenomaan liikenteen kautta. Vain riittävän tiivis alue voi ylläpitää riittävän houkuttelevaa joukkoliikennetarjontaa, joka puolestaan vähentää yksilötason autoriippuvuutta. L2 Pyöräpysäköinnin kehittäminen ja L6 Pyöräilyn pääväylien kehittäminen Pyöräpysäköinti on kehitettävä teema kaupunkisuunvirastossa. Erityisesti asia korostuu autottomien tai vähäautoisten asuinalueiden ja kortteleiden suunssa, joissa pyöräilyn rooli on suuri asukkaiden liikkumisessa. Lisäksi pyöräliityntäpysäköinnin järjestäminen on tärkeä

107 (122) Ykp/1 teema kaikilla raideliikenteen asemilla, sekä erityisesti tulevan raidejokerilinjan pysäkeillä. Yhteenveto Kokonaisuutena PEK-selvitys antaa hyvän yleiskuvan energiatehokkuuden parantamisen mahdollisuuksista Helsingissä. Lähes kaikkien esitettyjen toimenpiteiden tehokas toteuttaminen vaatii entistä parempaa hallintokuntien välistä yhteistyötä. Esitetyt toimenpiteet ovat vaikuttavuudeltaan ja kustannuksiltaan erilaisia, ja jatkossa olisikin hyvin tärkeää löytää kaikkein kustannustehokkaimmat toimenpiteet ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan edistämään näitä Esittelijä Lausuntopyyntö Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunlautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 30.11.2011 mennessä. Hallintokeskus on myöntänyt vastaukselle lisäaikaa 15.12.2011 saakka. Esittelijä yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Lisätiedot Alpo Tani, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 310 37316 alpo.tani(a)hel.fi Piimies Marja, yleiskaava-arkkitehti, puhelin: 310 37329 marja.piimies(a)hel.fi Kivilaakso Eija, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37247 eija.kivilaakso(a)hel.fi Oheismateriaali 1 PEK-selvitys - Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt -ryhmän loppuraportti

108 (122) Hp/1 1 Talousarvion toteutumisennuste 4/2011 (b-asia) HEL 2011-000019 T 02 02 01 Päätösehdotus Lautakunta päättänee merkitä talousarvion toteutumisennusteen 4/2011 tiedoksi ja lähettää sen talous- ja suunkeskuksen taloussuunosastolle huomioonotettavaksi. Esittelijä Talouden kehitys Kaupunginhallituksen 29.11.2010 antamien talousarvion 2011 noudattamisohjeiden mukaan virastojen ja laitosten on annettava lautaja johtokunnille talousarvion toteutumisennuste, joka laaditaan neljä kertaa vuodessa. Ennuste lähetetään kaupungin keskuskirjanpitoon muiden kuukausiraporttien yhteydessä. Lauta- ja johtokuntien on lähetettävä asiasta pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin se on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä.

109 (122) Hp/1 Tulosbudjetin ennustetaan toteutuvan yllä olevan arvion mukaisesti. Toimintakuluihin varatut määrärahat ennustetaan tässä vaiheessa käytettävän kokonaisuudessaan muuten paitsi asiantuntijapalveluihin varattujen määrärahojen osalta, käyttämättä jäänee noin 1,8 miljoonaa euroa. Vuodelle 2012 siirtyviä konsulttitöiden kustannuksia ovat mm. Kirjavan sataman kilpailu, Sompasaaren kansainvälinen arkkitehtikilpailu, Jätkäsaaren liikuntapuiston yleissuunnitelma, Kalasataman keskuksen selvityksiä, Laajasalon sillan ympäristövaikutukset, Östersundomin teknistaloudellisia ja ympäristöselvityksiä sekä metron yleissuun.