OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS Työntekijöille tarjottava henkinen ensiapu ja henkistä hyvinvointia tukevat toimenpiteet pelastustoimessa Jose Saarimaa Palopäällystön koulutusohjelma AmkN10
Tutkimuksen toteutus Maaliskuun 2014 aikana Etsin yhteyshenkilöitä ensin sähköpostitse, sitten puhelimitse. Tavoitteena oli suorittaa kyselyt puhelimitse, mutta osa laitoksista halusi vastata kirjallisesti. 19 pelastuslaitosta vastasi kyselyyn
Tutkimuksen toteutus Kyselyt kohdistettiin aluksi ensihoitopäälliköille, niissä pelastuslaitoksissa jotka järjestävät ensihoitopalveluita Muissa laitoksissa operatiivisesta pelastustoiminnasta vastaavalle pelastuspäällikölle Nämä henkilöt joko vastasivat tai antoivat sellaisen henkilön yhteystiedot, joka osasi parhaiten vastata
Tutkimuksen tavoitteet Kuinka työtilanteiden jälkeiset, alkuvaiheen henkiset tukitoimet on järjestetty pelastuslaitoksissa Mitä henkisen ensiavun menetelmiä on käytössä Mitä muita menetelmiä on käytössä Kuinka paljon aiheeseen on koulutettu henkilöstöä ja kuinka koulutus on järjestetty Kuinka toimintaa aiotaan kehittää tulevaisuudessa
Defusingin järjestäminen Defusingin järjestäminen, 19:stä vastanneesta pelastuslaitoksesta 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Järjestää itse Hankkii ulkopuolelta Ei defusingia
Defusingin järjestäminen Vastaajien arviot, kuinka monta kertaa vuodessa defusingia järjestetään niissä 17:ssä pelastuslaitoksessa, joissa on oma valmius tai palvelu hankittu ulkopuolelta. 7 6 5 4 3 2 1 0 0 1-5 6-10 Yli 10
Defusing Tarkoittako enemmän tehtäviä, että tarvitaan enemmän jälkipurkua? 25 20 15 10 Defusingia vuodessa Tuhatta hälytystä vuonna 2013 Lin. (Defusingia vuodessa) 5 0
Defusing Entä miten käytetyt resurssit vaikuttavat? Tai mistä ne kertovat? 25 20 15 Defusingia vuodessa 10 Koulutetut vetäjät 5 Lin. (Defusingia vuodessa) 0-5
Defusing Ulkopuolelta hankittua defusingia ei käytetä 14 pelastuslaitoksella on laadittu ohje defusingista ja/tai muista tukevista toimintatavoista. Niissä pelastuslaitoksissa, joissa ohjeistusta ei ole laadittu, ei pääsääntöisesti myöskään järjestetä defusingia 7 vastaajaa kertoi, että he tekevät yhteistyötä muiden pelastuslaitosten kanssa
Debriefing 16 pelastuslaitosta 19:stä kertoi, että heillä on valmius pitää debriefingiä tarvittaessa Kaikki hankkivat debriefingin ulkopuoliselta taholta Työterveyshuolto Terveyskeskus/SHP Kriisikeskus/Mobile Käytetään 0 2 kertaa vuodessa, lähinnä omaa henkilökuntaa suoraan koskettaneissa tapauksissa
Mielenkiintoisia kommentteja Ammattipalokunnissa defusingia ei kehdata pyytää, suurin osa pidetyistä jälkipurkutilaisuuksista on pidetty sopimuspalokunnan henkilöstölle. Yleensä defusingin tai debriefingin järjestämisestä päättää esimies tai P3
Defusing vetäjien osaaminen Vetäjille ei kerry kokemusta, koska tilaisuuksia tulee niin harvoin Täydennyskoulutuksia vetäjille oli järjestetty vain muutamalla laitoksella
Havaintoja ja ajatuksia Joillain alueilla defusing ja debriefing menetelmiä ollaan ottamassa käyttöön Toiminnan tilastointi ja seuranta? Keikan läpikäynti Defusing? Kuulostellaan tunnelmia Mitäs sen jälkeen?
Tulevaisuuden suunnitelmia Pääosin koulutetun henkilöstön määrää pidettiin riittävänä Muutamalla alueella liikaa, ei kerry kokemusta Yksi vastaaja mainitsi defusingvetäjien kuormittumisen Yleisin kehityssuunnitelma oli täydennyskoulutuksen kehittäminen
Tulevaisuuden suunnitelmia Muutamalla alueella oltiin ottamassa uusia toimintatapoja käyttöön Defusing toiminnan aloittaminen Seuranta/tilastointijärjestelmän kehittäminen Tukihenkilöitä Työnohjaus koulutetuille Jos henkistä ensiapua, tai muita tukevia menetelmiä ei ollut käytössä, ei sitä ollut suunnitteillakaan
Kiitos mielenkiinnosta!