Työkaarimalli: ikäjohtamisen periaatteet, haasteet ja hyödyt



Samankaltaiset tiedostot
Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Työpaikan ikäohjelma - työkaarimalli

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari

Työkaarityökalu - työpaikan omatoimisen kehittämisen tuki. Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK P

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Työkaariarvio. 1. Ikäjohtaminen. Työkaari johtamisessa

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Työn muokkaaminen tukee työkykyä läpi työuran

Hyvinvointia työstä Tiina Rajala. Työterveyslaitos

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työkykyjohtamisella tuloksiin Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

Työhyvinvointi ja johtaminen

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Innokas aloittelija: Olemme tiedostaneet työkaaren eri vaiheiden tärkeyden, mutta käytännön toimenpiteet ovat vasta alussa.

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria - opas ikäohjelman laatimiseen

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työhyvinvointi ja johtaminen

Miten jaksamme työelämässä?

Poliisin työikäohjelma

Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria - opas ikäohjelman laatimiseen

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän ikäohjelma

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Työterveyshuollon vaikuttavuus

Y L I H Y V Ä T Y Ö N A N TA J A

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

TOIMENPITEILLÄ KOHTI PIDEMPIÄ TYÖURIA: Teknologiateollisuuden työkaarimalli

TOIMENPITEILLÄ KOHTI PIDEMPIÄ TYÖURIA: Teknologiateollisuuden työkaarimalli

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä

Pitkän työuran salaisuudet

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Työkaari kuntoon hyvällä johtamisella. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P.

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

1.1 Työelämää on pidennettävä yhteiskunnan vuoksi Valtiovalta hakee ratkaisua ikääntymisen pulmaan 14

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhyvinvointia työkaarelle Forum Marinum, Turku

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen

Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työnantajan näkökulma työpaikkakuntoutukseen

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Ikä ja työ - työ ja ikä. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Helsinki Ari Tarkiainen, YTT projektiasiantuntija

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere

Maistraattien ikäohjelma ja mentorointipilotti

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

Johda työkykyä, pidennä työuria

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Työkaari kantaa. - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke. KOME-seminaari 2017 Juha Pesola, Teollisuusliitto ry Kirsi Mäkelä, Teknologiateollisuus ry

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Aloitustilaisuus

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

Transkriptio:

Työkaarimalli: ikäjohtamisen periaatteet, haasteet ja hyödyt Työhyvinvointi 2014 -seminaari Helsinki 8.5.2014 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työurien pidentäminen tavoitteena jo 20 vuotta Työurien pidentäminen on ollut keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite noin 20 vuoden ajan Taustalla elinajan ja eläkkeellä oloajan pidentyminen, mutta myös eläkejärjestelmän kantokyky ja julkisen talouden kestävyysvaje Jotta hyvinvointiyhteiskunta selviäisi velvoitteistaan, on etuuksien rahoittajien määrän suhteessa etuuksista nauttiviin oltava kunnossa Koska hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa varallisuuden kasvun myötä ja niiden tuottaminen muuttuu samalla jatkuvasti kalliimmaksi, on työn määrää ja tuottavuutta lisättävä Työurien pidentämisessä kyse on koko työiän aikana kertyvästä kokonaisuudesta, ei vain eläkkeelle siirtymisen ajoittumisesta Työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta Lähde: ETK, 2013

Elinajan odote eri elinvaiheisiin ositettuna: miehet Lähde: ETK 2013

Elinajan odote eri elinvaiheisiin ositettuna: naiset Lähde: ETK 2013

Terveys 2011: koettu terveys kohentunut Kaikissa ikäryhmissä, etenkin varttuneimmissa, suomalaiset kokevat olevansa merkittävästä terveempiä kuin 10 vuotta sitten Lähde: THL, 2012

Terveys 2011: työkykyisyys parantunut Työkyvyn lasku ikääntymisen myötä on loiventunut, varttuneimmissa ikäryhmissä se on jopa pysähtynyt verrattuna 10 vuoden takaiseen tilanteeseen Lähde: THL, 2012

Halu jatkaa työssä 63 ikävuoden jälkeen on lisääntynyt (% työssä olevista vähintään 45-vuotiaista, Työ ja terveys haastattelututkimukset 2006-2012) Mitkä asiat saisivat sinut jatkamaan työelämässä mukana oloa 63 ikävuoden jälkeen? Oma terveys Taloudelliset tekijät Mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ Työn keventäminen Työaika Hyvä ja kannustava työyhteisö Hyvä ja toimiva työympäristö Muu syy Ei mikään 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % 2006 2009 2012 Työterveyslaitos: Työ ja terveys Suomessa 2012

Ikäryhmittäiset työllisyysasteet Lähde: TEM. Sihto, Sardar. 2012

Ikäohjelmatyöryhmän toimeksianto: Raamisopimus Ikäohjelmat Laaditaan yhteinen malli yritys-, kunta- tai virastokohtaisia ikäohjelmia varten valmistellaan malli ja jalkautetaan se elementteinä mm. joustavat työaikajärjestelyt senioreille, terveystarkastusohjelmat sekä senioreille suunnatut koulutustoimet

Ikäohjelmatyöryhmän toimeksianto: Työurasopimus Ikäohjelmat ja yksilölliset työurasuunnitelmat Työmarkkinaosapuolet laativat raamisopimuksen mukaisesti yhteisen mallin työpaikkojen ikäohjelmia varten Työpaikoilla varmistetaan ikäohjelmien soveltaminen yksilötasolla esim. yksilöllisellä työurasuunnitelmalla Työmarkkinaosapuolet ovat laatimassa yhteistä mallia ikäohjelmia varten. Sen elementteinä ovat työpaikkojen yhteiset mm. joustavat työaikajärjestelyt, terveystarkastusohjelmat sekä senioreille suunnatut koulutustoimet. Ikäohjelma koskettaa kaikkia ikäryhmiä Ikäohjelman lisäksi jokaisen ikääntyneen (vähintään 58 60 täytettyään) työntekijän kanssa käydään henkilökohtainen kehityskeskustelu, jossa sovitaan toimet, joilla tuetaan työuran pidentämistä. Tämän pohjalta voidaan laatia yksilöllinen etenemismalli (esim. työurasuunnitelma). Suunnitelmassa huomioidaan esimerkiksi työn kehittämistarpeet (työjärjestelyt, työajat jne.), työuralla jatkaminen sekä mahdollinen osaamisen siirto Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusosapuolet selvittävät, miten ikäohjelmien käyttöä sekä yksilöllisten työurasuunnitelmien tekemistä edistetään

Työkaarimallin tavoitteet Työtä, työympäristöä, työyhteisöä sekä esimiestyötä ja johtamista kehitetään eri-ikäisten työntekijöiden työntekoa, työn tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevaksi Eri ikäkausiin liittyvien vahvuuksien hyödyntäminen ja työkykyriskien hallinta Eri elämänvaiheisiin liittyvien kuormitustekijöiden hallinta sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottaminen Osaamisen ja ammattitaidon jatkuva kehittäminen ja ylläpitäminen Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, työkyvyttömyyden ehkäisy Eri-ikäisten yhdenvertaisuus työpaikalla Ikäjohtamisen kehittäminen ja linkittäminen muihin henkilöstön kehittämisen suunnitelmiin ja työvälineisiin

Työkaarimallin ja oppaan keskeinen sisältö Ikäjohtaminen Työuran ja työssä jatkamisen suunnittelu Työn hallinnan varmistaminen: osaaminen ja ammattitaito Työaikajärjestelyt Työn muokkaaminen Terveystarkastukset Terveellisten elämäntapojen ja elämänhallinnan edistäminen Ikäohjelman käytännön toteutus Tulosten ja vaikuttavuuden arviointi Esimerkkejä organisaatioiden ikäohjelmista

Työkaarimallin keskeinen sisältö Ikäjohtaminen Esimiesten ikäjohtamistaitojen kehittäminen, tietoa aiheesta esimiehenä toimiville Työyhteisötaitojen kehittäminen Ikään liittyvä erilaisuus työyhteisön voimavarana Eri-ikäisten erilaiset johtamisodotukset, elämäntilanteen huomioiminen Työuran ja työssä jatkamisen suunnittelu Työuran suunnittelu ja siihen liittyvien odotusten käsittely Työssä jatkamisen suunnittelu eläkeiän lähestyessä Osaamisen siirtäminen eläkkeelle siirryttäessä Työelämän ulkopuolisen tilanteen vaikutusten huomioon ottaminen

Työkaarimallin keskeinen sisältö Työn hallinnan varmistaminen: osaaminen ja ammattitaito Työhön liittyvistä tarpeista lähtevä osaamisen ja ammattitaidon monipuolinen kehittäminen työpaikalla ja sen ulkopuolella Lisä- ja täydennyskoulutus Työkierto monipuolisen osaamisen varmistamiseksi IT-valmiudet ja tukipalvelut Ohjaustehtävät, kuten mentorointi ja työnopastus Perehdytys, palauteprosessit jne. Yksilöllisen oppimisen ja eri-ikäisten oppimisen huomiointi osaamisen kehittämistä suunniteltaessa

Työkaarimallin keskeinen sisältö Työaikajärjestelyt Joustava työajan käyttö mahdollisuuksien mukaan Työpaikkakohtaiset järjestelyt Osa-aikatyö, yksilöllinen työaika, työaikapankki Etätyö Erityisesti senioreille suunnatut vapaat Palautumisen mahdollistaminen/varmistaminen työn intensiteetin mukaan Työaikamallien, erityisesti vuorotyön, kehittäminen hyvinvointia tukevaan suuntaan

Työkaarimallin keskeinen sisältö Työn muokkaaminen Työn muokkaaminen vastaamaan työkykyä Työn kuormitustekijöiden hallinta (fyysiset, psykososiaaliset) Työn määrä, mitoitus, työtahti ja tauotus Vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön Esimiesten osaamisen ja valmiuksien vahvistaminen työn muokkaamisessa Tukitoimet työyhteisön muutostilanteissa

Työn tekemisen lähtökohta: työn tekemisen edellytysten ja työn vaatimusten oltava tasapainossa Mahdoton työ Burn-out Työn vaatimukset Kiinnostamaton työ Bore-out Lähde: Seppo Kettunen Ilmarinen Työn tekemisen edellytykset

Työkaarimallin keskeinen sisältö Terveystarkastukset Työkykyä tukevat terveystarkastukset, jotka kohdistuvat eri-ikäisten työntekijöiden työkyky- ja terveysriskeihin sekä voimavarojen vahvistamiseen Yhteistyössä laadittavat työterveyssuunnitelmat Valmentava työote yksilön ja työyhteisön terveysneuvontaan ja työkyvyn tukitoimiin Terveellisten elämäntapojen ja elämänhallinnan edistäminen Terveellinen ravitsemus Liikunta Tupakoinnin ja päihteiden käytön vähentäminen Lepo, palautuminen ja stressinhallinta Varhaiskuntoutus

Työkaarimallin keskeinen sisältö Ikäohjelman käytännön toteutus Tietoperusta Toteutus työyhteisö- ja yksilötasolla Työkalut ja prosessit Tulosten ja vaikuttavuuden arviointi SWOT-analyysi Tasapainotettu mittaristo Esimerkkejä organisaatioiden ikäohjelmista Kela, Nordkalk, Helsingin kaupunki, Abloy, Oras, Saarioinen, Berner

Ikäjohtamisen ja työurien pidentämisen win-win-win Työntekijä hyötyy Parempi toimintakyky Parempi ansio- ja eläketaso Parempi elämänlaatu Työnantaja hyötyy Parempi työn tuottavuus Vähemmän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä Työvoiman saatavuus, osaaminen säilyy työnantajan käytössä Työnantajakuva Pienemmät eläkekustannukset ja muut sivukulut Yhteiskunta hyötyy Tehdyn työn määrä säilyy tai jopa lisääntyy Valtiontalouden kestävyysvaje pienenee