Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu



Samankaltaiset tiedostot
Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari Hanna Pasonen

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Lataa Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Lataa

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta


Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

TAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesiensuojeluseminaari Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa

Vedenlaadun muutoksen rahamääräiset vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön - VIRVA-mallin sovellus Kauvatsanjoen valuma-alueella

Joroisten vesienhoito

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Vedenlaadun muutoksen rahamääräiset vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön - VIRVA-mallin sovellus Läntisellä Pien- Saimaalla

Puula-forum Kalevi Puukko

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Huittinen Heli Perttula

Raportin laatija. Toni Roiha, hydrobiologi, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous Arkadian yhteislyseo

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Lumetuksen ympäristövaikutukset

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

Vedenlaadun muutoksen rahamääräiset vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön - VIRVA-mallin sovellus Lapuanjoen valumaalueella

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Kalankasvatus Metsähallituksen vesialueilla. Kalaviikko Esko Maukonen

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta (alustava)

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Utsjoen kunnassa

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Vesienhoidon suunnittelu

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Transkriptio:

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Antti Haapala, LY 1

2

Humusyhdisteet tai niitä kuvaavat vedenlaatuparametrit eivät mukana tämänkään alueen luokituksissa, käyttökelpoisuusluokituksessa väri oli yhtenä tekijänä Valtakunnallinen käytäntö, jossa kemiallisista vedenlaatumuuttujista mukana vain kokonaisfosfori, -typpi ja jokien osalta ph Eri järvityypeille ja eri jokityypeille erilaiset luokkarajat (Erinomainen Huono) Kaikessa luokittelussa käytetty valtakunnallisia kriteerejä 3

Ekologisen luokituksen osatekijät Biologinen yleisluokka on määräävämpi kuin fysikaalis-kemiallinen luokka etenkin, jos biologinen aineisto kattavaa (esim. Puulan pääallas) Eräistä pikkujärvistä sekä joista on epäedustava biologinen aineisto => fysikaalis-kemiallinen luokka määräävämpi Länsi-Puulan alueen järviä, joissa pelkästään vedenlaatuluokitus: Hirvijärvi (E), Kuvasjärvi (E). Iso Ahvenainen on suppealla ekol.luokituksella Hyvässä luokassa, Synsiä Erinomaisessa luokassa. 4

Ekologinen luokitus osa-alueittain Puulan pääallas: Erinomainen Lihvanselkä-Kaiskonselkä: Erinomainen (sisältää myös nuhraantuneempia osia) Siikavesi: Hyvä (nuhraantuneempia osia) Synsiä, Haapajärvi ja Hirvijärvi: Erinomainen Hännilänjoki: Erinomainen Kälkäjoki: Hyvä Kälkäjoen yläosia, Mustajokea, Pajupurua jne. pienempiä muodostumia ei luokiteltu 5

Ekologinen luokitus: vesikasvien R-indeksi Ri paranee sekä Siikavedeltä että Haapaselältä Mainiemeen siirryttäessä Muut kaksi vesikasvimuuttujaa eivät tuloksiltaan yhtä selkeitä Pohjalehtisten esiintymissyvyys kohenee myös etelään ja kaakkoon siirryttäessä (ei luokittelumuuttujana) 6

Syvännepohjaeläinten luokitus Vain kolme näytteenottosyvännettä Länsi-Puulalla Tihein seurantaväli Puulavesi 85:lla (vuodet 2008 ja -11). Siikavesi ja Sikosalmen edusta (Puula 3) vuonna 2011; Siikavesi uusintana v. 2012 Puula 85: Erinomainen+, Sikosalmi Hyvä ja Siikavesi Hyvä: erot syv.pohjaeläinindeksissä selvät Pohjanlaatu Siikavedellä ja Sikosalmessa on savi - muta, Karttuunselän länsiosassa lieju/muta; turvetta ei missään Näytteenotto toteutettu kunkin alueen maksimisyvänteeseen 7

Ekologinen luokitus: syvännepohjaeläimet PCIM arvot kertovat alusveden O 2 tilanteesta toinen pohjaeläinmuuttuja ei selvävasteinen: Siikavesi yleisarvosanalla Hyvä heikoin pohjanlaatu Puulan alueella on Ryökkään ja Ruovedenselän maksimisyvänteissä 8

Luokituksen puutteellisuudet Vedenlaatuluokituksen tarkemmat rajaukset eivät nykyään mahdollisia toisin kuin käyttökelpoisuusaikakaudella (-2004). Kaikki pohjukatkin, jotka kuuluvat Puulan pääaltaaseen ovat erinomaisia, samoin Siikavedellä jokainen lahukka on kartalla hyvä, vaikka eroavuuksia on Seuranta-asemien harvalukuisuus Ei enää alle 50 ha järvien eikä alle 100 km² v.a. jokien luokittelua (esim. Kälkäjärvet, Pajupuru) 9

Luokituksen puutteellisuudet (jatkoa) Humusvesillä on löysemmät kriteerit; Siikavesi vs. Puula, Kälkäjoki vs. Hännilänjoki Jatkuvasti seurattavista fys.kemiallisista vedenlaatumuuttujista hyödynnetään paria-kolmea. Kehitteillä ollut raja-arvoja mm. näkösyvyydelle ja alusveden hapelle; ei riittävästi resurssointia eikä testaamista Luokitusasteikko viisiportainen; mm. Hyvän kategoriaan mahtuu haitari H/T rajalla olevia ja lähellä erinomaista tilaa olevia jokia/ järviä 10

Luokittelun ongelmia Puulalla Lihvanselkä-Kaiskonselkä: E/H rajalla ja laskennallisesti juuri ja juuri Erinomainen. Voidaan erottaa nuhraantuneempia erillisosia kuten länsi- Puulan hanke osoittaa. Puulan pääaltaan vedenlaatu, arvioituna syvännepisteen Puulavesi 85 perusteella, on notkahtanut humusmittareilla muttei ravinne- ja levämäärämittareilla. Erinomaisella ja erinomaisella on eroja. 11

Puulavesi 85 vedenlaatu kirkkauden suhteen Puulavesi 85 16 14 12 10 8 6 4 2 0 16.2.1968 25.3.1970 22.8.1972 28.8.1974 1.4.1976 15.3.1978 16.8.1979 16.3.1981 13.7.1982 17.8.1983 14.3.1985 18.8.1986 28.3.1988 15.8.1989 13.3.1991 26.8.1992 14.3.1994 22.8.1995 18.3.1997 19.8.1998 23.3.2000 16.7.2001 15.8.2002 22.3.2004 16.3.2005 23.8.2006 26.3.2008 17.6.2009 5.7.2010 14.6.2011 5.7.2012 18.3.2013 Näkö syvyys 20.3.2013: Väri: 70 COD: 15 Näkös. 2,5 m COD mg/l talvella 2013 ollut mittaushistorian korkein COD ja väri sekä alin näkösyvyys 12

Luokitustulokset ovat nähtävillä internetissä Edellytys: Microsoft silverlight käyttöliittymä www.ymparisto.fi =>Vesi ja meri => Pintavesien tila => Vesien tila karttakäyttöliittymä http://wwwp3.ymparisto.fi/silverlightviewer/?viewer= VemuPilotti

Puulan vedenlaadun seuranta jatkuu Fysikaalis-kemiallinen näytteenotto Karttuunselällä 4 x v Kasviplanktonnäytteenotto 1 * kasvukausi Syvännepohjaeläimet 3. vuosittain 14