rekrytoi SISÄLTÖ 1/2010 Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen Asiakaslehti 1 2011 Mukana kampuksen toiminnassa vielä valmistumisen jälkeenkin Työnantajat ja yliopistolaiset opetussuunnitelmatyössä 1
PÄÄKIRJOITUS rekrytoi SISÄLTÖ 1/2011 Työantajat mukaan opetussuunnittelutyöhön Yliopisto on uudistanut sisäisiä hallintorakenteitaan ja uudistaa koulutusta oppiainelähtöisistä tutkinnoista laaja-alaisemmiksi osaamisperustaisiksi ohjelmiksi. Opiskelija voi laaja-alaisen kandidaattiohjelman suoritettuaan hakeutua vaihtoehtoisiin maisteriohjelmiin, joissa osaamista syvennetään. Osaamisperustaisuus edellyttää, että suunnittelutyössä voidaan ennakoida ja tunnistaa niitä osaamistarpeita ja muutoksia, joita työelämässä on meneillään. Haasteena on suunnitella koulutusta tulevaisuuden työtehtäviin, joita ei vielä edes ole olemassa. Tähän haasteeseen olisi tärkeää saada aikaisempaa systemaattisemmin myös työelämän näkemyksiä mukaan. Työelämän edustajia voidaan kuulla opetussuunnittelutyössä monilla erilaisilla tavoilla. Uudistetun hallintorakenteen myötä yliopiston ulkopuolisia jäseniä on valittu tieteenalayksiköiden johtokuntiin, mikä mahdollistaa jatkuvan vuoropuhelun tieteenalan sidosryhmien ja työelämän kanssa. Suunnittelutyöhön vaikuttaminen on mahdollista myös jatkuvan osallistumisen kautta, esimerkiksi erilaisten yhteistyöprojektien ja harjoittelijoiden palkkaamisen ja monen muun toimintamuodon avulla. Yliopistosta valmistuneet alumnit ovat myös työelämän edustajia. Alumnit tukevat opiskelijoita mentoreina tai tulevat kertomaan opiskelijoille omista urapoluistaan ja samalla rohkaisevat opiskelijoita tekemään omia valintojaan. Tieteenalayksiköt voivat pyytää alumnien näkemyksiä koulutuksen ja työelämän osaamistarpeiden vastaavuudesta ja koulutuksen kehittämistarpeista. Koulutuksen kehittämistyössä ja opiskelijoille suunnatuissa tapahtumissa mukana oleminen antaa niin yksittäiselle alumnille kuin hänen taustayhteisölleenkin uusia virikkeitä ja tietoa siitä mitä omalla tieteenalalla ja laajemmin yliopistossa on meneillään. kaisa lammi U&R kehittämispäällikkö s. 6-7 Maisterit töihin PÄÄKIRJOITUS 2 TAKAISIN KAMPUKSELLE, YHTEYS YLIOPISTOON Työelämästä voi osallistua yliopistoyhteisön toimintaan monin tavoin 4 maisterit töihin! Poimi hyvän tekijän tiedot talteen 6 TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET Opetussuunnitelmatyötä työnantajien kanssa 8 s. 4 s. 9 Hallintotieteilijä hyödyntää osaamistaan kansainvälisessä yrityksessä < MENNÄÄN TYÖMARKKINOILLE Hyvää hallintoa kehittämässä 9 U&R:ssä tapahtuu Uratapahtumia ja uutisia 10 Takaisin kampukselle, yhteys yliopistoon Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen asiakaslehti nro 32. Toimitus: Vastaava päätoimittaja Kaisa Lammi, kaisa.lammi@uta.fi Toimitussihteeri Marika Vanhatalo, marika.vanhatalo@uta.fi Toimittajat Marika Vanhatalo ja Sari Viitaniemi Kuvaaja Saana Säilynoja Taitto Turkoosi print & digital design Ky Painopaikka PK-paino Oy, Tampere Painos 700 kpl Lehden postitukset 33014 Tampereen yliopisto, 050 420 1477, rekry@uta.fi 2 3
Takaisin kampukselle, yhteys yliopistoon teksti Marika Vanhatalo ja Sari Viitaniemi KUVA Saana Säilynoja Monet alumnit pitävät yhteyttä yliopistoon valmistumisen jälkeenkin. Mitä yliopisto tarjoaa alumnille ja päinvastoin Työelämään lähteneet tapaavat opiskelijoita ja jakavat heidän kanssaan kokemuksia, osaamista ja ideoita. Työelämästä käsin yliopistoyhteisön toimintaan voi osallistua monin tavoin. Kampukselle voi tulla kertomaan uratarinansa tai vaikka mentorin roolissa. Vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa Opiskelijoita kiinnostavat oman alan työtehtävät ja -mahdollisuudet. Yliopistosta valmistuneiden uratarinoiden kuuleminen voi avata opiskelijalle uusia näkemyksiä työelämään. Mutta mikä saa valmistuneen, työelämässä jo vuosia toimineen alumnin palaamaan kampukselle ja kertomaan omista kokemuksistaan ja vaiheistaan opiskelun jälkeen? Kokemuksestaan ainejärjestön järjestämässä kasvatustieteilijöiden työelämätapahtumassa kertoo Skanskan kehityspäällikkö Aija Harju. Puheenvuoro työelämätapahtumassa oli erittäin hyvä tilaisuus avata nuorille opiskelijoille sitä, mitä työelämä on juuri kasvatustieteilijän näkökulmasta ja miten kannattaa esimerkiksi opintojaan suunnitella. Oman urakehityksen polun avaaminen on monen opiskelijan mielestä mielekästä, koska silloin syntyy ymmärrystä siitä, miten työelämä toimii. Samalla syntyy pieni käsitys myös siitä, mitä eri toimialat tarjoavat. Työelämäpäivissä käsitykset ja näkökulmat voivat laajentua niin opiskelijoilla kuin työelämässä jo olevilla. Alumnit voivat kertoa kokemuksistaan ja ajankohtaisista asioista työelämässä ja toisaalta, opiskelijat voivat välittää tietoa heitä askarruttavista asioista. Oppiaineisiin tai ammatteihin voi liittyä omia erityispiirteitään, joita alumni voi tuoda oman kokemuksensa pohjalta esille. Esimerkiksi kasvatustieteilijöihin liitetään vahvasti opettajuus tai ainakin pedagogisissa tehtävissä toimiminen, mitä ei ole koko totuus. Toisaalta pedagogisia opintoja kysytään kyllä enemmän ja enemmän, pohtii Harju. Harju koki puheenvuoron pitämisen positiiviseksi. Tapahtumassa oli mukavaa ja hauskaa. Interaktiivisuus opiskelijoiden kanssa on mielestäni se kaiken A ja O. Mentori jakaa kokemuksensa ja saa energiaa Pirkanmaan osuuskaupan kehityspäällikkö Mirko Lännenpää aloitti kauppatieteilijöiden ainejärjestö Boomi ry:n mentorointiprojektissa, koska halusi tukea yliopisto-opiskelijoita ja jakaa hiljaista tietoa työelämästä. Lännenpää ei ole Tampereen yliopiston alumni, mutta kontakti tärkeään yhteistyökumppaniin tuntui luontevalta. Mentoroinnissa opiskelija ja mentori luovat tapaamisille yhteiset tavoitteet ja miettivät teemoja joista haluavat keskustella. Mentorointisuhde kestää vuoden. Tapaamiset kestävät tunnista kokonaiseen työpäivään. Harvemmin vain tunnin, koska mielenkiintoista puhuttavaa riittää. Meillä on jo ollut erittäin innostavaa keskustelua ja ideointia markkinointiin liittyvästä esimerkkitapauksesta, Lännenpää kertoo. Lännenpää haluaa mentorina kertoa kokemuksistaan erilaisista työtehtävistä ja organisaatioista sekä tarjota apua työelämän verkostojen löytämiseen. Opiskelija voi benchmarkata minun polkuani, ja yhdessä mietimme millaisia vaihtoehtoja valmistuvalla voisi olla työelämässä etenemiseen. Alumnitoiminnan ytimenä on Tampereen yliopistossa opiskelleiden tai työskennelleiden ihmisten ja yliopiston välisen yhteyden ylläpitäminen ja kehittäminen. Toisin sanoen luoda yliopistoyhteisössä toimineille ihmisille mahdollisuus olla edelleen yhteisössä mukana, vaikka ei enää varsinaisesti opiskelisi tai työskentelisi yliopistossa. Aktiivinen ja systemaattinen alumnitoiminta on Suomessa vielä suhteellisen nuorta, pisimpään sitä on harjoiteltu juuri meidän yliopistossa. Eri toimijoiden odotukset ovat erilaisia. Valmistuneet ehkä toivoisivat saavansa tietoa oman alansa uusimmasta tutkimuksesta ja haluaisivat pitää yhteyttä opiskelukavereihinsa. Eräät olisivat halukkaita vaikkapa luennoimaan tai olemaan jollakin tavoin mukana seuraamassa tutkimusprojekteja. Yliopiston tutkijoille alumnit voivat puolestaan tarjota luontevia yhteyksiä työmarkkinoille. Yliopiston hallinnon näkökulmasta alumnit voivat olla vaikuttamassa myönteisesti yliopistoa koskeviin ratkaisuihin, puhua sen puolesta ja auttaa varainhankinnassa. Lisäksi alumneilla on monenlaisia sidoksia tamperelaiseen paikallisyhteisöön. Parhaillaan Tampereen yliopiston alumniyhdistys on tarkentamassa omaa strategiaansa. Sosiaalisten verkostojen ylläpitämistä ja yhdessäoloa tarvitaan jatkossakin, mutta entistä paremmin on tunnistettava ne asiat, joita yliopisto voi tarjota alumneille ja mitä alumnit voivat tarjota yliopistolle. Kysymys on viime kädessä vapaaehtoistoiminnasta, jota tehdään rakkaudesta asiaan eli omaan yliopistoyhteisöön. Alumnien saaman ammatillisen hyödyn ja yliopiston saaman materiaalisen hyödyn täytyy kummuta tästä viitekehyksestä. Omasta kokemuksestani voin vakuuttaa, että osallistuminen yliopistoyhteisön toimintaan on mielenkiintoista ja antoisaa. Itselläni kanavat ovat hallinnollisesti muodollisempi dosentuurin hoitaminen, joka on ollut lähinnä tutkimushankkeisiin osallistumista ja julkaisemista, sekä vapaamuotoisempi alumniyhdistyksen puheenjohtajana toimiminen viime syksystä alkaen. Juha Kostiainen, puheenjohtaja, Tampereen yliopiston Alymni ry 4 5
PÄÄKIRJOITUS maisterit töihin maisterit töihin Anna Halonen sosiaalipsykologia Sivuaineet: hallintotiede, psykologia ja naistutkimus Olen kiinnostunut erilaisista hallinnollisista työtehtävistä ja kehittämistehtävistä esimerkiksi koulutusalalla ja henkilöstöhallinnossa. Itsenäisen vastuunkannon ohella teen mielelläni tiimityötä muiden kanssa. Pidän työssäni myös ihmisten kohtaamisesta. Olen hyvä: Hankkimaan tietoa, hahmottamaan kokonaisuuksia ja viemään useita tehtäviä eteenpäin samanaikaisesti. Olen myös saanut kiittävää palautetta huolellisuudesta ja hyvästä työn laadusta. Asia- Asiakaspalvelu- Tutkinto: yhteiskuntatieteiden MAISTERI kaspalvelussa pyrin lähestyttävyyteen ja myönteiseen palveluasenteeseen. Minulla on kokemusta: Olen työskennellyt opintojeni aikana ja valmistumiseni jälkeen asiakaspalvelu- ja opintoneuvontatyössä Tampereen yliopiston opastuksessa ja opintoneuvonnassa. Työhöni on kuulunut myös mm. erilaisten tapahtumien järjestämistä, yliopisto- henkinen osaaja hallinnollisiin tehtäviin esittelyjen pitämistä lukiolaisryhmille, julkaisujen tuottamista sekä verkkotiedottamista. Gradussani olen käsitellyt sosiologien ja sosiaalipsykologien työllistymistä. Opiskeluaikanani osallistuin myös ainejärjestötoimintaan toimimalla mm. mentorointikoordinaattorina. Muusa Kostilainen Tutkinto: FILOSOFIAN MAISTERI ranskan kieli Sivuaineet: tiedotusoppi (journalistiikka), kansainvälinen politiikka, kasvatustiede Tavoitteeni on työllistyä tehtävään, jossa voin hyödyntää monipuolista osaamistani ja kehittyä viestinnän ammattilaisena. Olen kiinnostunut työstä viestintämateriaalien ja julkaisujen parissa, koska osaan suunnitella ja toteuttaa ulkoasua sekä tuottaa sisältöä. Olen hyvä: Kansainvälisissä tehtävissä, joissa tarvitaan kielitaitoa (ranska, englanti, espanja) ja asiakaspalveluosaamista. Kokemusta minulla on työtehtävistä kansainvälisissä konferensseissa ja kulttuuritapahtumissa, esimerkiksi Euroviisuissa. Hallitsen viestintämateriaalien taittamiseen tarvittavat ohjelmat hyvin. Julkaisujen tuottamisessa olen oppinut projektinhallintataitoja. Minulla on kokemusta: Olen tehnyt tiedotusmateriaaleja ja taittanut julkaisuja. Viime kesänä tein viestintätehtäviä ja käännöstöitä Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiössä (KIOS). Olen myös työskennellyt jätehuoltoyhtiön tiedotuksessa. Opiskeluaikana olen osallistunut aktiivisesti opiskelijajärjestöjen toimintaan ja olen ollut työharjoittelussa Suomen suurlähetystössä Tunisiassa sekä paikallisradiossa Tampereella. Yhteisöviestinnän materiaalien tuottamisen taitaja Anna-Mari Jermakka Tutkinto: HALLINTOTIETEIDEN maisteri julkisoikeus Sivuaineet: pohjoismaiset kielet, hallintotiede, psykologia Olen kiinnostunut kehittämään oikeudenmukaisia hallinnon prosesseja, joiden avulla päästään hyvään lopputulokseen sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta. Työni tavoite voisi olla organisaation hyvä hallinto ja työpaikkani julkisen alan organisaatiossa, järjestössä tai yrityksessä, jossa edistetään yhteiskunnallisesti merkittävää ja yleishyödyllistä asiaa. Olen hyvä: Tavoitteellisessa päätöksenteossa ja työryhmätyöskentelyssä. Osaan neuvotella ja edistää asioita yhteistyöhengessä. Ymmärrän hyvin hallinnolliset prosessit ja minulla on näkemystä niiden kehittämiseen. Minulla on erinomainen ruotsin kielen taito. Tavoitteena hyvä hallinto? Tässä kehittäjä organisaatioosi. Minulla on kokemusta: Olen saanut käytännön kielikokemusta työ- ja opiskelujaksoista Norjassa sekä Tanskassa. Olen toiminut Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana, joka oli kokopäiväinen luottamustehtävä. Edustin opiskelijoita yliopiston hallituksessa sekä opetusneuvostossa. Harjoittelussa olen työskennellyt notaarin sijaisena Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Työssäni vastasin osapuolten kirjallisista kuulemisista sekä mediakatsauksista ja arkistosta. Valmistun maisteriksi tämän vuoden aikana. Teuvo Moilanen Tutkinto: kasvatustieteen maisteri aikuiskasvatus Sivuaineet: liiketoimintaosaaminen, sosiaalipsykologia ja hypermedia Minua kiinnostavat HR-tehtävät teollisuuden alalla. Haluan löytää haastavan ja tavoitteellisen työn, jossa voin kehittää osaamistani ja nähdä työni jäljen osana menestyvää ja hyvinvoivaa organisaatiota. Olen hyvä: Kasvatustieteen tutkinto antaa työkaluja löytää tilanteita ja haasteita, joihin vastata oppimisen avulla. Sivuaineiden kautta tutkintoni suuntautuu yhteisöjen ja ryhmien toimintaan, teknologian hyödyntämiseen oppimisen tukena sekä liiketoiminnan kontekstiin. Kymmenen vuoden Britannian jakso ennen nykyisiä opintojani teki englannin kielestä ja monikulttuurisuudesta itselleni arkipäivää. Minulla on kokemusta: Käytännön kokemusta on vuosien mittaan kertynyt monenlaisista opetus-, ohjausja koulutustehtävistä lähinnä urheilun parissa. Omalla urheilu-urallani Kestäviä ja tuloksellisia osaamisen rakenteita työyhteisöön pääsin läheltä seuraamaan ihmisiä ja organisaatioita, jotka järjestelmällisesti rakensivat menestyksekkäitä ja mielekkäitä toimintatapoja. Opintoni ovat antaneet teoreettisia työkaluja jäsentää näitä rakenteita monipuolisesti erilaisissa konteksteissa. 6 7
MENNÄÄN TYÖMARKKINOILLE Tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen teksti Sari Viitaniemi kuva Harri Laitinen Hyvää hallintoa kehittämässä teksti Marika Vanhatalo opetussuunnitelmatyötä yhdessä työnantajien kanssa Työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö on yksi keino saada koulutuksen sisällöt vastaamaan entistä osuvammin työelämän tarpeita. Työnantajien edustajien näkemys on tärkeä, kun mietitään miten työelämätaitojen kehittyminen huomioidaan entistä paremmin yliopisto-opetuksessa. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median oppiaine syntyi vuoden 2009 alussa, kun hypermedialaboratorio ja informaatiotutkimuksen laitos yhdistyivät. Fuusioituminen tarkoitti mittavaa uudistusta opetussuunnitelmatyössä. Lähestyimme työnantajia kertomalla halustamme tietää, millaisia asioita työmarkkinat kaipaavat ja tavoitteestamme koota opetussuunnitelmatyön tueksi eri työmarkkinasektoreita edustava ohjausryhmä. Korostimme sitä, että tulemalla mukaan voi vaikuttaa siihen, millaista osaamista yliopistossa opitaan, muistelee amanuenssi Kati Koivu prosessin käynnistymistä reilu vuosi sitten. Työnantajat eri aloilta tarttuivat innokkaasti tilaisuuteen. Heitä informoitiin opetussuunnitelmatyön vaiheesta ja asetetuista tavoitteista. Halusimme työnantajat mukaan siinä vaiheessa, kun suunnittelutyö oli laitettu alkuun, mutta jolloin siinä oli vielä paljon liikkumavaraa, Koivu kertoo. Työnantajat ja yliopistolaiset työstävät yhdessä uutta opetussuunnitelmaa informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median oppiaineeseen. Muutoshalukkuutta ja osaamisen tunnistamista kaivattuja valmiuksia työelämään Kahdessa yhteisessä tapaamisessa käytiin vilkasta keskustelua mm. siitä, miten kouluttaa ihmisiä ympäristöön, jota ei vielä ole. Muutokset ovat väistämättömiä esimerkiksi informaatikon ammatillista pätevyyttä ajatellen. Enää ei riitä pelkästään hyvät tiedonhakutaidot vaan on oltava lisäksi kykyä analysoida ja jalostaa tietoa eteenpäin. Se, mikä on joskus ollut hyvää, ei välttämättä enää toimi, tiivistää Koivu tapaamisen yhden keskeisen näkökulman. Toinen puhututtanut aihe liittyi osaamistavoitteiden selkiyttämiseen. Yliopistossa opitaan paljon muutakin kuin mitä virallisissa tavoitteissa tuodaan julki. Jos näitä opittuja asioita ja taitoja kirjattaisiin konkreettisiksi osaamistavoitteiksi, saattaisi niiden tunnistaminen olla opiskelijalle ja vastavalmistuneelle helpompaa, pohtii Koivu. Muita työnantajien tärkeinä pitämiä valmiuksia olivat mm. johtamis- ja esimiestaidot ja projektityötaidot, mutta ennen kaikkea rohkeus tuoda omaa osaamistaan ja uusia ideoita esille. Saimme vahvistusta työlle, jota olimme tehneet ja kannustusta asioiden eteenpäin viemiselle ja muutoksien rohkealle toteuttamiselle. Samalla työnantajat saivat mahdollisuuden vaikuttaa, arvioi Koivu. Yliopistossa eletään isojen muutosten keskellä. Uudet tieteenalayksiköt perustettiin vuoden 2011 alussa ja monia oppiaineita yhdistettiin. Kuten esitelty oppiaine-esimerkki osoittaa, muutokset voivat mahdollistaa uusia toimintatapoja, jotka vahvistavat koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Osaamisperustainen opetussuunnitelma auttaa myös opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan. Hallintotieteen opinnot antavat asiantuntemusta organisaatioiden toiminnasta ja niiden johtamisesta. Opiskelussa on tavoitteena lähestyä teoriaa käytännönläheisesti, esimerkkien kautta. Hallintotieteen yhtenä pyrkimyksenä on vähentää organisaatioiden hallinnon byrokraattisuutta. Opinnoissa analysoidaan yhtä lailla julkisten organisaatioiden kuin yritystenkin hallinnollisia toimintatapoja. Hallintotiedettä voi opiskella Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Jo työelämässä olevilta saamme palautetta, että organisaatioiden toiminnan kysymykset ovat tärkeitä erityisesti muutostilanteissa ja että opinnot ovat antaneet välineitä ymmärtää omaa työyhteisöä paremmin, professori Ismo Lumijärvi kertoo. Hallintotieteestä valmistuneet maisterit työllistyvät monipuolisesti valtionhallintoon, kuntayhtymiin, ministeriöihin, yrityksiin kuten pankkeihin tai vakuutusyhtiöihin sekä yrittäjäkonsulteiksi. Työnimikkeitä voivat olla asiantuntija, suunnittelija, kehittäjä, koordinaattori ja johtotehtävissä hallintojohtaja tai talousjohtaja. Hallintotiede on ollut vuosien ajan myös erittäin suosittu sivuaine Tampereen yliopistossa. Yhdellä kurssilla voi olla opiskelemassa lähes kolmesataa opiskelijaa, Lumijärvi sanoo. Jäsentämistä ja vastuuta omasta työstä Heli-Maija Tontti valmistui vuoden 2009 lopussa hallintotieteiden maisteriksi ja työskentelee nyt henkilöstökoordinaattorina Management Eventsissä Helsingissä. Kansainvälinen konserni järjestää yritystapahtumia ja konferensseja. Tontin työhön kuuluvat kahdeksassa eri maassa olevien toimipaikkojen henkilöstöasiat. Rekrytoin harjoittelijoita ja vastaan työsuhdeasioita koskeviin kysymyksiin. Olen myös mukana kehittämässä konsernin rekrytointimarkkinointia. Käytännössä teen paljon työtä puhelimessa ja sähköpostin äärellä, Tontti kertoo. Tontin mukaan hallintotieteen opinnoissa julkiset organisaatiot tulivat yksityisiä yrityksiä tutuimmiksi. Toisaalta kyky käsitellä asioita, priorisoida tai jäsentää ajatuksiaan paperille ovat hyödyllisiä taitoja missä tahansa työssä. Hallintotieteen opinnot tukevat monenlaisia uravalintoja ja tarjoavat mahdollisuuksia mielenkiintoisiin työtehtäviin. Itse olen Hallintotieteestä kansainvälisiin henkilöstötehtäviin Heli-Maija Tonttia kiinnostavat henkilöstötehtävien lisäksi työtehtävät koulutusalalla. nyt dynaamisessa ja kasvuhakuisessa yrityksessä, jossa on päivittäin otettava selvää asioista ja kehitettävä osaamistaan. Itsenäistä työskentelytyyliä ja vastuuta omasta työstä oppi jo yliopistoaikana, Tontti miettii. Tontti opiskeli yliopistossa myös saksaa ja ruotsia sekä sai käytännön kielikokemusta opinnoista ulkomailla. Työkielenäni on valtaosin englanti sekä viestin myös ruotsiksi ja jonkin verran saksaksi. Uskon, että vahvuuksiani nykyiseen työhöni hakiessani olivat monipuolinen kielten osaaminen sekä esiintymistaito. 8 9
PÄÄKIRJOITUS U&R:SSÄ TAPAHTUU U&R:SSÄ TAPAHTUU Yrittäjäksi yliopistosta Innostusta ja mahdollisuus Viestinnän laaja kenttä kiinnostaa eri alojen opiskelijoita muutokseen Kevään aikana kampustapahtumissa keskusteltiin yrittäjyydestä. Tapahtumissa yrittäjät ja opiskelijat vaihtoivat ajatuksia yrittäjänä toimimisen edellytyksistä sekä yrittäjyyden haasteista, kun liikeidea on vasta alkumetreillä. Suhtautuminen yrittäjyyteen on muutoksessa; riskinottokykyä on enemmän ja toisaalta työn sisältöön sitoudutaan aikaisempaa tiiviimmin. Opiskelijat ovat kiinnostuneita esimerkiksi yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuuksista. Alumnit antavat takaisin -tapahtumassa kolme Tampereen yliopiston alumnia, Katri Syvärinen Viestintätoimisto Tenhosta, Sari Vaajanen Innolink Oy:stä ja Timo Väliharju Mediamaisteri Oy:stä, jakoi kokemuksiaan yrittämisestä opiskelijoille. Tapahtuman järjestivät Tampereen yliopiston Alumni ry ja Ura- ja rekrytointipalvelut. Puheenjohtajana toiminut Alumni ry:n hallituksen jäsen Riikka Rahikainen Tutor Academy Oy:stä pohti puheenvuorossaan osaamisen kehittämistä ja yrittäjyyttä. Ensimmäinen on intohimo. Yrittäjän pitää olla innostunut omasta alastaan. Innostuneisuutta ja intohimoa voidaan pitää yrittäjyyden edellytyksinä, ja ne heijastuvat yrittäjän toimintaan. Lue kampustapahtumista myös verkossa www.uta.fi/rekry Yritys, joka tavoittelee hyvinvointia ja korjaa ongelmia Osallistavaa yrityskulttuuria, mullistavia liikeideoita ja kumppanuutta kilpailun sijaan nämä tavoitteet ja arvot kannustavat yhteiskunnalliseksi yrittäjäksi. Suomessa yhteiskunnallinen yrittäjyys on uusi ilmiö, mutta aktiivisia toimijoita ja hyviä kokemuksia on jo. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on tulevaisuuden yritystoimintaa, jossa yrittäjän missio on korjata yhteiskunnallinen ongelma ja saada aikaan sosiaalista muutosta. Asiakkaan ja yrittäjän hyvinvointi on taloudellista voittoa tärkeämpi tavoite, määrittelee Janne Lemettinen Suomen yhteiskunnallisten yrittäjien yhdistyksestä (SYY ry). Vaikka yhteiskunnallinen yritys mittaa menestystään saavuttamillaan vaikutuksilla, pitää toiminnan olla samalla taloudellisesti kannattavaa. Toisaalta liiketoimintaan voi liittyä myös vapaaehtoistyötä. Mahdollisuus aktiiviseen kansalaisuuteen voi tehdä yrittäjyydestä houkuttelevampaa esimerkiksi nuorille, Lemettinen pohtii. Mikä ihmeen yhteiskunnallinen yritys? -tapahtumassa yhteiskunnallisesta yrittämisestä kertoivat Osuuskunta Yxpilan toiminnanjohtaja Irene Ylikauppila, Oscar Fresan Landibar Mercur-pankista sekä HUB Tampereen toimitusjohtaja Elina Ruuskanen. Työtehtävänä viestintä -työelämätapahtumassa noin 80 opiskelijaa oli kuulemassa ja keskustelemassa, millaisia ovat viestintäalan tulevaisuuden näkymät ja työtehtävät. Tutkimuksen mukaan sosiaalisen median ja strategisen viestinnän koulutustarpeet tulevat kasvamaan. Toinen ajankohtainen kehityssuunta on viestinnän ja markkinoinnin keskinäinen lähentyminen. Vuonna 2010 toteutetun Suomen suurimman yhteisöviestintätutkimuksen tuloksia oli esittelemässä Minna-Liisa Nurmilaakso ProCom Viestinnän ammattilaiset ry:stä. Ella Kootan (Viestintätoimisto Selander & Co Oy) mukaan viestintäala on tulevaisuuden ala: Viestinnän merkitys organisaatioissa on ymmärretty kehittämisessä ja tavoitteisiin pyrkimisessä. Viestintätehtäviin liittyviä tärkeitä taitoja ja valmiuksia voi oppia yliopistossa, eikä alan opiskelu ole välttämättä ehdoton edellytys, sillä omaa osaamistaan voi täydentää valmistumisen jälkeen erilaisilla kursseilla ja koulutuksilla. Työelämä, työkaverit ja työ itsessään ovat myös loistavia opettajia. Tilaisuudessa neljä Tampereen yliopiston alumnia, Marianne Partanen (Keskinäinen vakuutusyhtiö Ilmarinen), Minna Puntila (Tampereen teknillinen yliopisto), Ella Koota ja Ann-Marie Norrgran, kertoi kokemuksistaan viestintätehtävistä. Yleisiä ja erityisiä taitoja Puheenvuorot osoittivat, että organisaatiosta riippumatta viestintätehtävissä työskennellään usein samojen kysymysten äärellä. Tapahtuman puhujien tehtävät painottuivat kirjallisen viestintään, mutta käytettävä kieli ja se, millä ja miten viestitään, Millaisia taitoja ja tietoja yliopistosta valmistuvilla on tai pitäisi olla? Toisaalta työelämässä tunnutaan tarvitsevan niin sanottuja geneerisiä valmiuksia, kuten ongelmanratkaisua, viestintätaitoja sekä esimies- ja tiimityöosaamista, toisaalta oppiainekohtaisia erityistaitoja. Valmistuneet itse kokevat tarvitsevansa ihmisten välisiä taitoja, tiedonhankintataitoja sekä joustavuutta. Taidot karttuvat opinnoissa, mutta myös työssä. Antero Puhakka on selvittänyt työssä tarvittavien taitojen eroja samoissa tehtävissä, mutta eri työnantajilla työskentelevillä. Puhakan artikkeli on julkaistu artikkelikokoelmassa Kunhan kuluu viisi Minna-Liisa Nurmilaakso (oik.) kertoi viestinnän tehtävistä alasta kiinnostuneille opiskelijoille. tuovat työhön vaihtelevuutta ja erilaisuutta. Työtehtäviin vaikuttavat myös viestintään suunnatut resurssit. Joissakin organisaatiossa viestinnän tehtävät tai osa viestinnän tehtävistä on ulkoistettu, jolloin palvelut ostetaan muualta. vuotta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat. Kokoelman on julkaissut Suomen akateemisten rekrytointipalveluiden Aarresaari-verkosto. Artikkelikokoelmassa tarkastellaan eri näkökulmista, kuinka siirtyminen yliopistoista työelämään tapahtuu. Lue lisää arresaari.net. 10 11
Vasta leivottua. Tampereen yliopistosta valmistuu monen alan osaajia Biolääketieteellisen teknologian yksikkö www.uta.fi/ibt/ Informaatiotieteiden yksikkö www.uta.fi/sis/ Johtamiskorkeakoulu www.uta.fi/jkk/ Kasvatustieteiden yksikkö www.uta.fi/edu/ Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö www.uta.fi/ltl/ Lääketieteen yksikkö www.uta.fi/med/ Viestinnän, median ja teatterin yksikkö www.uta.fi/cmt/ Terveystieteiden yksikkö www.uta.fi/hes/ Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö www.uta.fi/yky/ Työ tavoittaa tekijänsä välityspalveluilla - workit.netti ja harjoittelupaikat.netti Näkyvyyttä kampuksella - ura- ja yritystapahtumat www.uta.fi/rekry rekry@uta.fi 050 420 1477 33014 Tampereen yliopisto, käyntiosoite Vuolteenkatu 20