Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014
Kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyö Hyvinvoinnin alueelliset tukiverkostot (HYVE) projektista (1998 2001) pysyvään kehittämistoimintaan: kehittämiskumppanuus Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton ja kaupungin kesken järjestön ja kaupungin työntekijä työparina > sopimuksellisuus, yhteiset kehittämistavoitteet > verkostotyö, uudet vuoropuheluareenat, yhteiset kehittämishankkeet, monitoimijaorientaatio, ym.
Kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyön lähtökohdat (2007) Yhteistyön linjaukset Sakari Möttösen johdolla: Kolmannen sektorin toiminta vahvistaa paikallisdemokratiaa ja sosiaalista pääomaa Osallistumisen ja kansalaisvaikuttamisen edistäminen Luottamuksen vahvistaminen, yhteisöllisyyden edistäminen Kolmas sektori luo hyvinvointia kuntalaisille Terveyden edistäminen, sosiaalinen tuki, ennalta ehkäisevyys, Palvelujen tarvetta vähentäviä vaikutuksia Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on koko kaupunkia ja kaikkia toimialoja koskeva asia Yhteistyöverkostot Asennoitumiskysymys
Vuoden 2010 työryhmän tehtävä Kartoittaa kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyön nykytila ja valmistella yhteistyön periaatteet: Kolmannen sektorin vaikutus kaupunkilaisten terveyteen ja hyvinvointiin Avustukset ja ostopalvelusopimukset kohdentuminen ja laajennus Yhteistyö tilojen osalta koko Jyväskylän alueella Työryhmää veti apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen, edustajat kaikilta palvelualueilta http://www.jyvaskyla.fi/osallistu/kansalaistoiminta/yhteistyo
KANSALAISTOIMINNAN EDISTÄMINEN 1) Yhteistyö järjestöjen kanssa - Verkostoyhteistyö - yhteistoimintasopimukset (alueellisuus, yksittäiset) - Kansalaistoiminnankeskus Matara - Järjestöjen toimintamahdollisuuksien tukeminen (avustukset, tilat/ tilavaraukset) 2) Osallisuus ja vaikuttaminen - Asuinalue- ja kyläillat - Asiakas- ja kansalaisraadit - Avoimet foorumit, ym. vuorovaikutteiset toimintamallit 3) Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki - Vapaaehtoistoiminnan koordinaatio (kaupungilla) - Vertaistoiminnan kehittäminen (Matara) ks. http://www.jyvaskyla.fi/osallistu
Jyväskylän kaupunkistrategia 22.3.2010; nyt uusi valmisteilla 6. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa
Jyväskylän kaupungin Palvelu- ja organisaatiouudistus 2013 Tavoitteet: - Asiakaslähtöisyyden korostaminen - Organisaatiorakenteen yksinkertaistaminen - Poliittisen ohjauksen turvaaminen - Tehokas palvelutuotanto - Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen - Oikeudenmukaisuuden turvaaminen
Palvelulinjaukset 2013-2016 Palvelujen kehittämistä, järjestämistä ja tuottamista koskevat yhteiset periaatteet Talouden näkökulma mukana linjauksissa Laaja-alainen valmistelu (Pirjo Tuosa); mm. avoin Otakantaa.fi Painopisteitä; ennaltaehkäisy, palvelujen käyttäjien osallisuus, varhainen tuki, eri toimijoiden yhteistyö Palvelujen nykyistä parempi kohdentaminen ja vaikuttavuus Monipalvelupisteiden sisältö ja laajuus räätälöidään alueen muiden palveluiden ja erityispiirteiden mukaan Huhtasuo, Korpilahti, Säynätsalo ja Tikkakoski selvittely käynnistynyt
USO:n kautta uudet rakenteet Kansalaistoiminnan tiimi eri palvelualueiden edustus, järjestöjen edustajat pj. muutosjohtaja Risto Kortelainen (Tapio Soini) Hyvinvointipoliittinen toimikunta kaikkien valtuustoryhmien edustajat pj. Tuulikki Väliniemi Esittelijä Kortelainen (Soini)/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys
Johtopäätöksiä ja haasteita yhteistyövalmiudet ovat kasvaneet (lisäarvo ei menoerä) Olemassa olevat verkostot ja yhteistyörakenteet (esim. Matara) myös julkisella puolella nähdään kuntalaisten osallisuus ja yhteistyö järjestöjen kanssa tärkeänä (yhteinen pyrkimys: hyvinvoinnin vahvistaminen) Miten saada tiiviimmäksi vuoropuhelu päättäjien, viranhaltijoiden ja järjestöjen kesken (> yhteinen kehittäminen?) Resurssipula (raha, henkilöt, tilat, ) Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan arvostus?