Hyvinvointia työstä
Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm, Hannu Rintamäki, Sirkka Rissanen, Jari Latvala, Kimmo Vaara, Panu Oksa TTL ja Suomen Terveystalo, Oulu
Osallistujat Työterveyslaitos Eltel Networks Oy Relacom Oy Corenet Oy VR-Yhtymä Oy Suomen Terveystalo
Projektin tarkoitus on selvittää Mikä on työntekijöiden kuormittuneisuus tyypillisissä mastotyöntekijän töissä? Kuinka paljon sääolosuhteet (kesä/talvi) vaikuttavat kuormittuneisuuteen ja palautumiseen? Millainen on mastotyöntekijöiden fyysinen toimintakyky? Minkälainen toimintakyvyn taso on tarpeen työstä suoriutumiseksi? Mitkä fyysisen toimintakyvyn testit sopivat parhaiten työkyvyn arviointiin?
Projektin kulku Hanke alkoi 1.3.09 Hanke päättyi 15.6.11 Neljä vaihetta 1. Kyselytutkimus mastotyötä tekeville 4-8/09 2. Tutkittavien ensimmäinen laboratoriokäynti (toimintakyvyn määritys) 9/09 3/10 3. Kenttämittauksia tutkittaville 3 krt / hlö 2/10 12/10 4. Toinen laboratoriokäynti (toimintakyvyn testit) 2-3/11
Kyselytutkimus Selvitettiin itsearvioidun nykyisen työkyvyn iän kehon painoindeksin (BMI) työssä koetun fyysisen kuormittuneisuuden Yhteyttä työssä koettuun fyysiseen kuormittuneisuuteen liikunta-aktiivisuuteen (vapaa-aika, kestävyys, lihasvoima) koettuun väsymykseen työpäivän jälkeen työstä palautumiseen ympäristötekijöihin (kylmä, tuuli, märkä, liukas, kuuma) mastoon nousuun (kaikki korkeudet) korkealla työskentelyn kuormittavuuteen (fyysinen, henkinen)
Mitä huonommaksi työkyky koetaan sitä enemmän Koetaan työssä kuormittuneisuutta Työpäivän jälkeistä väsymystä Kosteuden, liukkauden, tuulen ja kylmyyden lisäävän kuormittuneisuutta Korkealla työskentelyn kuormittavan fyysisesti ja henkisesti
Toisaalta, hyväksi koettu työkyky on yhteydessä Vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen Kestävyys- ja voimatyyppiseen harjoitteluun
Kyselytutkimuksen johtopäätöksiä Jos kokee kuormittuvansa paljon työssään fyysisesti, lähes kaikki muut tekijät (kylmä, kuuma, kosteus, liukkaus) koetaan myös kuormittavina Kestävyys- ja voimaharjoittelua harrastavat kokevat kuormittuvansa vähemmän Vapaa-ajallaan aktiiviset ja kestävyys- ja voimaharjoittelua harrastavat kokevat työkykynsä paremmaksi Ikä lisää fyysisen kuormittuneisuuden kokemusta yleensä Iän myötä ympäristötekijöiden (kylmä, kuuma, kosteus, liukkaus) merkitys kuormittavuuden kokemisessa kasvaa
Laboratoriotutkimukset I Määritettiin yleiskunto Lihasvoima (+maksimaalinen sähköinen aktiivisuus) ranteen koukistaja ranteen ojentaja hauis ojentaja (hauiksen vastapuolelta) vatsa selkä reisi etu reisi taka Pituus, paino ja painoindeksi
Yleis- ja lihasten kuormittuneisuus 100 % Lihaksen Yleiskuormittuneisuus Sähköinen Sydänsyke aktiivisuus
Tutkittavat 19 koehenkilöä 41 v 86 kg 180 cm 26,8 BMI (8/4) Yleiskunto: ml/kg/min (= 11,5 MET) tarkoittaa 35-44 vuotiailla miehillä keskimääräistä kuntoa asteikolla 1 7 (heikko erinomainen) tulos on 4 4 yli, 6 alle Lihasvoima: puristusvoima 53 kg, kuntoluokitus on 3,3 asteikolla 1 5, vatsa 93 % / kehon paino, kuntoluokitus 4,3 selkä 109 % / kehon paino, kuntoluokitus 4,5
Kenttätutkimus Mittaukset aloitettiin 10.2.10 44 kenttämittausta Mittausten kesto vaihdellut 1,5 6 tuntia Lämpötila - 28 C Tuuli 0 3,7 m/s
Kenttämittaukset 44 kpl Talvi 14 kpl 10.2. Kuusamo (2) 11.2. Ylikiiminki (1) 25.2. Hyrynsalmi (1) 2.3. Kittilä (2) 3.3. Kittilä (2) 4.3. Sodankylä (1) 16.3. Vuolijoki (1) 22.3. Sodankylä (1) 25.3. Raahe (2) 13.12. Raahe (1) Kevät/Syksy 13 kpl 27.4. Taivalkoski (2) 28.4. Taivalkoski (1) 10.5. Kiiminki (2) 11.5. Kiiminki (2) 18.5. Sotkamo (1) 19.10. Rokua (2) 10.11. Pudasjärvi (1) 7.12. Rovaniemi (1) 8.12. Ylivieska (1) Kesä 17 kpl 18.5. Tervola (2) 2.6. Ranua (1) 21.6. Muhos (2) 22.6. Muhos (2).6. Kuusamo (2) 6.7. Pudasjärvi (1) 21.7. Sodankylä (1) 24.8. Kuopio (2) 25.8. Tornio (1) 9.9. Espoo (2) 14.9. Sodankylä (1)
Työanalyysi alle 15 m 15- m yli m
Analysoitiin Lämpötilavasteet kehon sisäosien lämpötila (syvälämpötila) ihon keskimääräinen lämpötila (keskimääräinen iholämpötila) ilman lämpötila Lihaksiston kuormittuminen kuormittuneisuus maksimista tahdosta riippumattomat työn aikaiset lyhyet lihaksen lepotauot (0,3-2 s) riippuvuudet Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuminen (yleiskuormittuminen) sykintätaajuus hapenkulutus (% maksimista) riippuvuudet
Lämpötilavasteet
Lämpötilavasteet 39 38 -kehon sisäosien normaali lämpötila on 37 C Lämpötila ( C) 37 36 35 34 33 32 -ihon keskimääräinen lämpötila normaalisti 33 C -molempien osalta keskimääräisesti pysytään normaali tasolla 31 29 Syvälämpötila Keskimääräinen iholämpötila 28 0 60 1 180 2 0 Aika (min)
Kehon sisäosien lämpötila vs. ilman lämpötila 38,0 Kehon sisäosien lämpötila ( C) 37,8 37,6 37,4 37,2 -lihastyö ja eristävä kylmänsuojavaatetus kohottavat lämpötilaa vaikka ilman lämpötila laskee n=17 p=0,143 37,0 - -25 - -15-10 -5 0 5 10 15 25 Ilman lämpötila ( C)
Ihon keskimääräinen lämpötila vs. ilman lämpötila 34 n = 31 p = 0,0037 Ihon keskimääräinen lämpötila ( C) 33 32 31 29 -tällä alueella toimintakyky voi hieman heikentyä -ihoverenkierto ohjataan kehon sisäosiin -pinta jäähtyy 28 - -25 - -15-10 -5 0 5 10 15 25 Ilman lämpötila ( C)
Lihaksiston kuormittuneisuus
Liikuntaelimistö / Jakeluverkkopylvästyö Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 50 45 35 25 15 10 5 0 Jakeluverkkopylvästyö -kaikissa työvaiheissa kyynärvarren alue kuormittuu selkeästi eniten, ylikuormittumisen riski on olemassa! Mahdollinen ylikuormittumisen riski 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihasryhmät 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi Ei riskiä
Liikuntaelimistö / Jakeluverkkopylvästyö Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 50 45 35 25 15 10 5 0 Jakeluverkkopylvästyö Maassa työskentely 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihasryhmät Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 50 45 35 25 15 10 5 0 Jakeluverkkopylvästyö Pylväässä työskentely 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihasryhmät
Liikuntaelimistö / Voimajohtopylvästyö Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 50 45 35 25 15 10 5 0 Voimajohtopylvästyö -kaikissa työvaiheissa kyynärvarren alue kuormittuu eniten, ylikuormittumisen riski selkeästi olemassa 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi Mahdollinen ylikuormittumisen riski 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihasryhmät Ei riskiä
Liikuntaelimistö / Voimajohtopylvästyö Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 50 45 35 25 15 10 5 0 Voimajohtopylvästyö Maassa työskentely 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 50 45 35 25 15 10 5 0 Voimajohtopylvästyö Pylväässä työskentely 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihasryhmät Lihasryhmät
Liikuntaelimistö / Voimajohtopylvästyö Lihaksen kuormituuneisuus maksimista % 50 45 35 25 15 10 5 0 Voimajohtopylvästyö Kiipeäminen 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 50 45 35 25 15 10 5 0 Voimajohtopylvästyö Laskeutuminen 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihasryhmät Lihasryhmät
Liikuntaelimistö / Mastotyö Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 50 45 35 25 15 10 5 0 Mastotyö -kaikissa työvaiheissa kyynärvarren alue kuormittuu eniten, ylikuormittumisen riski selkeästi olemassa 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi Mahdollinen ylikuormittumisen riski 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihasryhmät Ei riskiä
Liikuntaelimistö / Mastotyö Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 50 45 35 25 15 10 5 0 Mastotyö Maassa työskentely 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihasryhmät Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 50 45 35 25 15 10 5 0 Mastotyö Mastossa työskentely 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihasryhmät
Liikuntaelimistö / Mastotyö Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 50 45 35 25 15 10 5 0 Mastotyö Kiipeäminen 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 50 45 35 25 15 10 5 0 Mastotyö Laskeutuminen 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihasryhmät Lihasryhmät
Tahdosta riippumattomat lihasten lyhyet lepotauot Lihaksen lyhyet lepotauot / min 55 50 45 35 25 15 10 Jakeluverkkopylvästyö 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi -yläraajan alueella kaikissa työvaiheissa vähiten taukoja 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihasryhmät
Tahdosta riippumattomat lihasten lyhyet lepotauot Lihaksen lyhyet lepotauot / min 55 50 45 35 25 15 10 Voimajohtopylvästyö 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi -yläraajan alueella kaikissa työvaiheissa vähiten taukoja 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihasryhmät
Tahdosta riippumattomat lihasten lyhyet lepotauot Lihaksen lyhyet lepotauot / min 55 50 45 35 25 15 10 Mastotyö 1 Ranteen koukistaja 2 Ranteen ojentaja 3 Hauis 4 Ojentaja 5 Vatsa 6 Selkä 7 Etureisi 8 Takareisi -yläraajan alueella kaikissa työvaiheissa vähiten taukoja 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Lihasryhmät
Lämpötilariippuvuus Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 100 90 80 70 60 50 10 Ranteen koukistaja 0 22 24 26 28 32 34 36 38 Kyynärvarren lämpötila R -0,14162 N 1 P 0,04492 -mitä kylmempi iho ja lihas sen alla sitä suurempi kuormittuneisuus -kun kyynärvarren iholämpötila laskee 5 C, ranteen koukistajan kuormittuneisuus lisääntyy 6 %
Lämpötilariippuvuus Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Hauis R -0,38387 P 0,031 N 31 0 27 28 29 31 32 33 34 35 36 37 -mitä kylmempi iho ja lihas sen alla sitä suurempi kuormittuneisuus -kun olkavarren iholämpötila laskee 5 C, hauiksen kuormittuneisuus lisääntyy 4 % Olkavarren lämpötila [ o C]
Lämpötilariippuvuus Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 25 15 10 5 Selkä R -0,49349 P 0,00762 N 28 0 26 27 28 29 31 32 33 34 35 36 -mitä kylmempi iho ja lihas sen alla sitä suurempi kuormittuneisuus -kun selän iholämpötila laskee 5 C, selkälihasten kuormittuneisuus kasvaa 5 % Selän lämpötila [ o C]
Voimatestit ja kuormittuneisuus Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 60 50 10 Ranteen koukistaja 0 45 50 55 60 65 70 Maksimi puristusvoima [kg] N=32 P =0,01003 -mitä suurempi puristusvoima sitä vähemmän ranteen koukistaja kuormittuu -kun maksimi puristusvoima kasvaa 10 kg, kuormittuneisuus työssä pienenee 10 %
Voimatestit ja kuormittuneisuus Lihaksen kuormittuneisuus maksimista % 25 15 10 5 Hauis 0 35 45 50 55 60 65 70 Maksimi puristusvoima [kg] R -0,41601 P 0,0144 N 34 -mitä suurempi puristusvoima sitä vähemmän hauis kuormittuu -kun maksimi puristusvoima kasvaa 10 kg, kuormittuneisuus työssä pienenee 3 %
Yleiskuormittuneisuus, hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuneisuus
Yleiskuormittuneisuus työssä 100 100 90 90 Hapenkulutus (ml/kg/min) 80 70 60 50 10 WHO suositus: kuormittuneisuus ei saa ylittää 50 % omasta maksimista 5,5 MET, vastaa esim. lapiointia 19,2 48,3 80 70 60 50 10 Kuormittuneisuus maksimista (%) 0 Työpäivän aiheuttama kuormitus Kuormittuneisuus omasta maksimista 0
Kuormittuneisuus pääryhmittäin 100 90 Maatyö Kiipeäminen Masto-/pylvästyö Laskeutuminen Kuormittuneisuus maksimista (%) 80 70 60 50 10 0 Masto Voimajohto Jakeluverkko
Sykintätaajuus 180 160 1 Keskiraskaaksi luokiteltavaa työtä jota vastaa esimerkiksi reipas sauvakävely 173 Syke (lyöntiä/min) 1 100 80 60 108 0 Työpäivän keskimääräinen syke Keskimääräinen maksimisyke
Kunto vs. kuormittuminen 90 Työ korkealla Kaikki työjaksot Kuormittuneisuus maksimista (%) 80 70 60 50 p < 0,001 r = -0,475 n = 80 -mitä parempi yleiskunto sitä vähemmän työssä kuormittuu -vähäinenkin kuntotason nousu (5 ml) laskee kuormittuneisuutta 5 % 25 35 45 50 55 Kuntotaso (ml/kg/min) Heikko Hyvä
Ikä vs. kuormittuminen Kuormittuneisuus maksimista (%) 90 80 70 60 50 Työ korkealla Kaikki työjaksot p = 0,033 r = 0,239 n = 80 -ikääntyminen lisää kuormittuneisuutta 1,5 % / 5 vuotta 25 35 45 50 55 60 Ikä (v)
Ulkolämpötila vs. kuormittuminen Kuormittuneisuus maksimista (%) 90 80 70 60 50 Työ korkealla Kaikki työjaksot p = 0,057 r = -0,184 n = 107 -lämpötilan aleneminen lisää kuormittuneisuutta -ympäristön lämpötilan lasku 5 C:lla lisää kuormittuneisuutta 1 % - - -10 0 10 Ilman lämpötila ( C)
Millainen yleiskunto tarvitaan? 65 60 55 50 Henkilökohtainen: Kuntotaso Kuormittuneisuuden taso Vaadittava kuntotaso (ka.) Kuormittuneisuuden taso työssä (ka.) = hieman ylikuormittuu =selkeästi ylikuormittuu Kuntotaso (ml/kg/min) 45 35 25 15 10 5 0 Mastotyö Voimajohtopylvästyö Jakeluverkkopylvästyö 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Henkilö
Palautuminen
Johtopäätöksiä Lämpötilavasteet voivat olla jonkin verran toimintakykyrajoituksen alapuolella Lihaksistossa kyynärvarren alueella suurin ylikuormittumisen riski Hengitys- ja verenkiertoelimistö kuormittuu osalla yli suosituksen Kylmä työympäristö ja ikä lisäävät kuormittuneisuutta Työssä vaaditaan hyvää yleiskuntoa ja lihasvoimaa Hyvä yleiskunto ja lihasvoima pienentävät kuormittuneisuutta Talvella palautuminen hidastuu
Sodankylä -24 C Sodankylä -24 C 15.9.11 Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi
50
varsinainen teksti vasemmalle, kuva oikealle varsinainen teksti vasemmalle, kuva oikealle varsinainen teksti vasemmalle, kuva oikealle 51
52
Kiitos! 15.9.11 Esittäjän Juha Oksanimi 53