Kunnon ylläpito: Miksi? Mitä? Miten? Milloin? 4M ensihoitajien hyvän työkyvyn ylläpitämiseksi

Transkriptio

1 Kunnon ylläpito: Miksi? Mitä? Miten? Milloin? 4M ensihoitajien hyvän työkyvyn ylläpitämiseksi

2 Hyvä kunto on tärkeä osa ENSIHOITA JA, työkykyäsi! 4M: Miksi? Mitä? Miten? Milloin? Tietopaketti ensihoitajan työn ominaispiirteistä, työn fyysisistä kuormitustekijöistä, työtekniikoista ja fyysisestä kunnosta huolehtimisesta

3 Tavoite: ensihoitaja jaksaa työssään mahdollisimman pitkään ylikuormittumatta 1. Ymmärrä fyysisen toimintakyvyn merkitys työkyvylle ensihoitajan työssä 2. Kehitä työn tekemisen tapoja fyysiselle toimintakyvylle suotuisemmiksi Tietopakettia voi käyttää kokonaisuutena tai pienempinä opintokokonaisuuksina.

4 Lähtökohdaksi Ensihoitajan työssä liikutaan paljon, mutta se ei riitä tarvittavan fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon. Työhön kuuluva kantaminen, nostaminen, vetäminen, työntäminen ja hankalat työasennot voivat tutkitusti aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Oireiden ja vaurioiden ilmenemistä ehkäistään riittävällä fyysisellä kunnolla ja oikeilla työtavoilla. Ergonomian tavoitteena on kehittää fyysistä toimintaa kokonaisuutena siten, että se on ihmiselle sopivaa toistomääriltään ja voiman tarpeiltaan. Hyvä työtulos on saatava aikaan siten, että työntekijän voimavarat sekä työ- ja toimintakyky säilyvät mahdollisimman pitkään.

5 Työ- ja toimintakyky Työkyky muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä ja terveydestä, kyvystä hallita työtään sekä itse työstä. Kyky hallita työtä on muutakin kuin ammattitaito. Se on myös kykyä kehittyä työn muutosten ja vaatimusten mukana sekä kykyä nähdä itsensä ja työnsä osana laajempaa kokonaisuutta. Työ on kuormitustekijöiden lisäksi esimerkiksi vastuita, ihmissuhteita ja johtamiskäytäntöjä. Tässä esityksessä keskitytään ensihoitajien fyysiseen toimintakykyyn (= fyysiseen kuntoon).

6 Ergonomia Ergonomia on ihmisen ja tekniikan välisen vuorovaikutuksen kehittämistä. Sen tavoitteena on turvallisuus, terveys sekä järjestelmien häiriötön ja tehokas toiminta. Ergonomia on laaja käsite, käsittäen kognitiivisen, organisatorisen ja fyysisen ergonomian. Tässä yhteydessä puhumme pääasiassa fyysisestä ergonomiasta, jonka tavoitteena on kehittää fyysistä toimintaa kokonaisuutena siten, että se on ensihoitajille sopivaa toistomääriltään ja voiman tarpeiltaan.

7 Työturvallisuuslaki 8: Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. 15: Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi. 18: Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

8 Suositukset fyysisen kuormittuneisuuden tasoille ILO: Keskimääräinen kuormittuneisuus ei saisi tauottamattoman tai puutteellisesti tauotetun kahdeksan tunnin työjakson aikana ylittää 33 % VO₂max. WHO: Työn fyysinen kuormitustaso ei saisi kahdeksan tunnin normaalisti tauotetun työjakson aikana ylittää 50 % omasta toimintakyvystä. Raskaimpien, muutamia minuutteja kestävien jaksojen ei suositella nousevan yli 80 % omasta toimintakyvystä. Kirjallisuus (Jonsson 1982): 14 % tasoa lihaksen maksimaalisesta kapasiteetista ei saisi ylittää. Tällöin kuormituksen taso voi olla niin suuri, että se altistaa lihaksia ylikuormitukselle.

9 Motivaatio, motivoituminen, muutosvastarinnan voittaminen EMS fit fit The job will beat you down if you let it T x V x E > M (Bryan Fass: Tips and excercises to strenghten your body for job specific challenges)

10 Tehtävä Keskustelkaa pareittain: Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Miksi on tarpeellista ylläpitää omaa kuntoa?

11 Kuorma-kuormittuminen-malli

12 Miksi fyysiseen kuormittuneisuuteen tulee kiinnittää huomiota?

13 FYYSISET KUORMITUSTEKIJÄT ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ T YÖSTÄ JOHTUVAT: kantaminen nostaminen vetäminen työntäminen hankalat työasennot (esim. lattialla työskentely) YMPÄRISTÖSTÄ JOHTUVAT: ahtaat kulkutiet kulku por taikossa esteet, kulmat, käännökset yleinen paikka pimeys, kylmyys, liukkaus, liikkumisalusta asutustiheys

14 Työssä selviämiseen vaikuttavat yksilön ominaisuudet Terveys Työkyky Fyysinen toimintakyky: yleiskunto, lihaskunto ja motoriikka

15 Työn fyysiset vaatimukset ja toimintakyky Tasapaino (kuormittuminen sopivaa) työstä palautuu ja työ ylläpitää tai kehittää Työn kuormitustekijät Yksilön ominaisuudet Epätasapaino (yli- tai alikuormittumista) työstä ei palaudu, työ on kuluttavaa tuntemuksia, oireita ja vaivoja

16 Kestävyyskunnon määritelmä VO 2 max Hengitys- ja verenkiertoelimistön kyky kuljettaa happea ja toimivien lihasten kykyä käyttää sitä energiantuotantoon äärimmäisessä (maksimaalisessa) rasituksessa Yleiskuormittuneisuuden mittari Yksikkö ml/kg/min MET Metabolinen ekvivalentti, MET eli lepoaineenvaihdunnan kerrannainen on ihmisen suorituskykyä ilmaiseva yksikkö Yksi MET vastaa tuolissa levossa istuvan henkilön hapenkulutusta, joka on keskimäärin 3,5 ml/kg/min

17 Esimerkki kestävyyskuntotasosta

18 POTILAAN KANTAMINEN PAAREILL A POTILAAN KANTAMINEN KANTOTUOLISSA FYYSISESTI RASKAIMMAT TYÖVAIHEET ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ POTILAAN NOSTAMINEN TAI SIIRTÄMINEN PAAREILLE POTILAAN LASKEMINEN L AT TIALLE TAI ALUSTALLE POTILAAN SIIRTÄMINEN SÄNGYSTÄ PAAREILLE TAI PÄIN VASTOIN

19 % VO2max Työtehtävien keskimääräinen fyysinen kuormittavuus suhteessa omaan maksimaaliseen kapasiteettiin 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 muu ensihoidolliset toimenpiteet siirtyminen jalan hoitolaitossiirto kantaminen ja nostaminen siirtyminen autolla

20 Ensihoitajan fyysinen työkuormitus elimistössä Kuormitus kohdistuu pääasiassa lihaksistoon ja hengitys- ja verenkiertoelimistöön 4,6 9,8 MET, 38 84% maksimaalisesta kapasiteetista Lihaksiston kuormittuneisuus ylävartalo 8 44% ja yläraaja 8 23% lihasten maksimaalisesta kapasiteetista Kuormittuvimpia kehon osia ovat yläraajat, alaselkä ja (ajoittain) alaraajat selkärankaan kohdistuva ulkoinen voima N ylittää Yhdysvaltojen Työterveyslaitoksen suosituksen 3400 N Kehon ja liikkeiden hallinta

21 Liikuntaelimistön kuormittuminen eri työtehtävissä x kg 42,9 kg 14,75 kg 13,4 kg 8,8 kg Kuvat: Juha Oksa

22 Lihaskuormitus % maksimista Defibrillaattorin nosto ambulanssin sisäpuolelta kuormittaa lihaksistoa vähemmän ambulanssissa ulkopuolelta nosto ulkopuolelta nosto sisäpuolelta Kuvat: Juha Oksa

23 Lihaskuormitus % maksimista Lihaskuormitus % maksimista Jokainen lisäkantamus kasvattaa lihaksiston kuormitusta kävely 5 km/h+hoitolaukku kävely 5 km/h+hoitolaukku+defa Kuva: Satu Mänttäri

24 Lihaskuormitus % maksimista Lihaskuormitus % maksimista Paarien nosto ambulanssiin kuormittaa enemmän kuin nosto ambulanssista Paarien nosto ambulanssiin Paarien nosto ambulanssista

25 Lihaskuormitus % maksimista Lihaskuormitus % maksimista Paarien nosto pääpuolelta on kuormittavampaa kuin nosto jalkopäästä Paarien nosto pääpuolelta Paarien nosto jalkopäästä

26 Lihaskuormitus % maksimista Lihaskuormitus % maksimista Tuolin nostaminen yläkahvoista kuormittaa enemmän kuin alakahvoista nostaminen 60 Tuolin nosto yläkahvoista 60 Tuolin lasku yläkahvoista

27 Lihaskuormitus % maksimista Lihaskuormitus % maksimista Askelma auttaa pienentämään kuormitusta 60 Tuolin nosto askelmalla yläkahvoista 60 Tuolin nosto askelmalla alakahvoista

28 Lihaskuormitus % maksimista Alakahvoista nostaminen ja laskeminen kuormittaa yläkahvoista nostamista vähemmän

29 Lihaskuormitus % maksimista Lihaskuormitus % maksimista Porrasnousu on lihaksistoa kuormittavaa 20 Porrasnousu- ja lasku+hoitolaukku 20 Porrasnousu- ja lasku+hoitolaukku+defa

30 Minkälainen kuntotaso ensihoitotyöhön vaaditaan? (Ikä huomioon ottaen, jotta jaksetaan koko työura)

31 Ensihoitajan laskennallinen keskimääräinen energiankulutus 12 h työvuoron aikana on 2,7 MET

32 Autonominen hermosto säätelee sykettä Lähde: Firstbeat Technologies Oy

33 Päivävuoro, yövuoro ja palautuminen Lähde: Firstbeat Technologies Oy

34 Fyysisen kuormittumisen mittaaminen Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen määrä ja rasitustaso määritetään fyysiseen rasitukseen liittyvien tunnuslukujen kautta Lähde: Firstbeat Technologies Oy

35 Työvuoron aikainen hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuminen ei aiheuta ylikuormittumisen riskiä kuormittavin 60 min 2,5 24 % maksimista kuormittavin 15 min 3,5 33 % maksimista kuormittavin ajanhetki 6,1 58 % maksimista työvuoron keskiarvo 1,5 15 % maksimista maksimi 10, MET

36 Stressi ja palautuminen ovat tasapainossa työvuoron aikana 100,0 90,0 80,0 70,0 % 60,0 50,0 28,1 25,1 30,8 40,0 30,0 20,0 10,0 42,8 46,1 39,8 0,0 kaikki päivä yö stressireaktioiden määrä (%)/työvuoro palautumisen määrä (%)/työvuoro

37 min Työvuoron aikaista palautumista esiintyy ajallisesti enemmän yövuorossa päivävuoro 191 yövuoro palautuminen muu

38 Koko työuran mittainen haaste! Ilmarinen 1999

39 P I E N E N TÄÄ T YÖ S S Ä K UORMITTUMISTA JA VÄ S Y M YSTÄ L I S Ä Ä JA K S A M I S TA JA N O P E UT TA A T YÖTEHTÄVIEN S UORITTA M I STA HYVÄ YLEISKUNTO N O P E UT TA A PA L AUTUMISTA VÄ H E N TÄ Ä TA PATURMIA Y L L Ä P I TÄÄ TERVEYTTÄ PA R A N TAA KO G N I TIIVISTA S UORITUSKYKYÄ N Ä K Y Y A K TIIVISUUTENA M YÖ S VA PA A - A JA LL A

40 P I E N E N TÄÄ F Y YSISTÄ T YÖ S S Ä K UORMITTUMISTA JA VÄ S Y M YSTÄ RIITTÄVÄ LIHASKUNTO L I S Ä Ä JA K S A M I S TA JA N O P E UT TA A T YÖTEHTÄVIEN S UORITTA M I STA N O P E UT TA A PA L AUTUMISTA VÄ H E N TÄ Ä TA PATURMIA Y L L Ä P I TÄÄ TERVEYTTÄ PA R A N TAA KO G N I TIIVISTA S UORITUSKYKYÄ N Ä K Y Y A K TIIVISUUTENA M YÖ S VA PA A - A JA LL A

41 Voiko olla hyvä yleiskunto, Voiko jos on olla huono hyvä lihaskunto? yleiskunto, jos on huono lihaskunto? Voiko olla hyvä lihaskunto, Voiko jos on olla huono hyvä yleiskunto? lihaskunto, jos on huono yleiskunto?

42 Huomioi myös kehonhallinta ja liikkuvuus HYVÄ KEHON JA LIIKKEIDEN HALLINTA (MOTORINEN TOIMINTAKYKY) Ilmenee mm. keskivartalon- ja tasapainon hallintana sekä ketteryytenä Ennustaa hyvää fyysistä työkykyä Pienentää TULE-tapaturmien, - vammojen ja oireiden riskiä Tukee kehon ergonomista käyttöä työssä Vähentää työssä kuormittumista LIIKKUVUUS Ehkäisee lihasrevähdyksiä Vähentää tapaturmariskiä työssä ja liikunnassa On yhteydessä vähäisempään selkävaivojen ilmenemiseen

43 Kehon koostumus vaikuttaa RUNSAS RASVAKUDOKSEN MÄÄRÄ HEIKENTÄÄ Fyysistä toimintakykyä Työssä selviytymistä Energiankulutuksen taloudellisuutta Liikkeiden nopeutta Tasapainoa Ketteryyttä RIITTÄVÄ MÄÄRÄ LIHASKUDOSTA 00 Parantaa fyysistä toimintakykyä Pienentää työssä kuormittumista Nopeuttaa palautumista Mahdollistaa taloudellisen työskentelytekniikan

44 Mihin fyysistä työkuormitusta sääteleviin asioihin voit itse vaikuttaa ja mihin et?

45 SINÄ VOIT VAIKUT TAA APUVÄLINEET OMA KUNTO NOSTOTEKNIIKAT SIIRRON ALOITUS KANTAMINEN PAL AUTUMINEN NESTETASAPAINO JA RIIT TÄVÄ RAVINTO

46 APUVÄLINEILLÄ JA YHTEISTYÖLLÄ ON VÄLIÄ (pienentää vaikutusta selkälihaksen kuormitukseen %) Potilaan siir to pareittain 9 % Paareissa potilaan liukumista ehkäisevä hihna 15 % Liu utettava paari verrattuna kannettavaan n. 10 % Pyörillä kulkevan Porrastuolin edessä pidennetyt kahvat n. 26 %

47 Miten fyysistä kuormitusta voidaan vähentää? (esimerkkejä) Apuvälineet (ml työkaveri) Potilaan pareittain siirto verrattuna yksin siirtoon vähentää selkälihaksen kuormitusta 9 % Paareissa potilaan liukumista ehkäisevä hihna pienentää selkälihaksen kuormitusta 15 % Liu utettava paari verrattuna kannettavaan pienentää selkälihaksen kuormitusta n. 10 % Pyörillä kulkevan porrastuolin edessä pidennetyt kahvat pienentävät selkälihaksen kuormitusta n. 26 % Hyvä kuntotaso

48 Fyysistä kuormitusta voidaan vähentää myös ergonomisilla työtavoilla, esim. Nosto Siirron aloitus Kantaminen

49 Lihaskuormitus % maksimista Hoitolaukun huono nostotekniikka Kuva: Satu Mänttäri

50 Lihaskuormitus % maksimista Defibrillaattorin nosto ambulanssin sisäpuolelta kuormittaa lihaksistoa vähemmän ambulanssissa ulkopuolelta nosto ulkopuolelta nosto sisäpuolelta Kuvat: Juha Oksa

51 Lihaskuormitus % maksimista Nostotekniikka keskivaihe alkuvaihe keskivaihe keskivaihe 10 0 alaselkä ylaselkä etureisi väärä tekniikka oikea tekniikka Oikealla tekniikalla kuormitus siirtyy selästä vahvoille reisilihaksille Säästät selkääsi! Kuvat: Satu Mänttäri

52 Lihaskuormitus % maksimista Siirto, aloitus Potilaan kääntö kyljelleen Oikealla tekniikalla säästät selkääsi ja hartioitasi! Oikea tekniikka Väärä tekniikka etureisi alaselkä ylaselkä olkalihas väärä tekniikka oikea tekniikka Kuvat: Satu Mänttäri

53 Lihaskuormitus % maksimista Kantaminen Olkalaukku ja reppu Nopeus 4,5 km/h, 26 kg Käyttämällä reppua oikein (molempia olkahihnoja käyttäen) säästät itseäsi! etureisi alaselkä ylaselkä olkalihas laukku reppu Kuvat: Satu Mänttäri

54 Fyysinen toimintakykysi on kokonaisuus! Harjoita kaikkia fyysisen toimintakyvyn osa-alueita!! Systemaattisesti, säännöllisesti ja progressiivisesti Varmista riittävä palautuminen ja lepo Syö riittävästi ja terveellisesti Huolehdi nestetasapainosta Vältä liiallista nautintoaineiden käyttöä

55 Yleisiä ohjeita Aerobista liikuntaa (yleiskuntoharjoittelua) 3-5 kertaa viikossa, minuuttia hikoillen ja hengästyen Esimerkiksi lenkkeily, hiihto, uinti, pallopelit (edistää samalla myös motorista taitoa) Voimaharjoittelua harjoittelun tavoitteen mukaan erilaisilla rytmityksillä 2-3 kertaa viikossa Motorisen taidon harjoittelu (voi yhdistää kahteen edelliseen) Jokaisen harjoituksen jälkeen liikkuvuuden palauttaminen

56 Keskustelkaa: Mitkä ammattisi ominaispiirteet pitäisi ottaa huomioon harjoittelua suunnitellessa?

57 Minne tyypillisen työjakson (PPYYLVVV) aikana sijoittaisit kestävyys-, lihasvoimaja kehonhallintaharjoitukset?

58 Huolehdi työkyvystäsi kunnolla Heti ensihoitajakoulutuksen alusta, ellei ole jo elämäntapana Läpi työuran Tarkkaile fyysisen toimintakykysi mahdollisia muutoksia säännöllisin väliajoin (esim. puolen vuoden välein) Oma fyysinen kuntosi on erittäin tärkeä työväline Terävällä työvälineellä on helpompi työskennellä kuin tylsällä!!

59 Esimerkki ensihoitajan kahden viikon harjoitusohjelmasta (Fass 2016 mukaan) Tee kaikkia harjoitteita kolme kertaa, 15 toistoa kussakin, välissä s tauko Tee harjoite kaksi kertaa viikossa, jonka jälkeen min aerobista liikuntaa

60 Viikko 1 Harjoitus 1: Askellus Tasolla suorana seisten yhdellä jalalla laskeudu alas niin, että jalka koskettaa lattiaa ja ponnista takaisin ylös Pidä selkä suorana Tee 15 toistoa molemmilla jaloilla

61 Viikko 1 Harjoitus 2: Sivuloitonnus Nelinkontin nosta jalkaa kuvan osoittamalla tavalla niin ylös kuin saat ja pidä hetki paikallaan Tee molemmilla jaloilla 15 toistoa

62 Viikko 1 Harjoitus 3: Lantion nosto Selin makuulla, polvikulma 90, nosta lantio ylös niin, että vartalosi nousee suoraksi Voit käyttää halutessasi vastuksena narua (ks. kuva), levypainoa tms. Muunnelma: lantion noston aikana nosta samanaikaisesti kantapäät ylös lattiasta

63 Viikko 1 Harjoitus 4: Eteen kyykistys yhdellä jalalla Suorana seisten toinen jalka tasolla kyykisty 90 polvikulmaan Tee 15 toistoa molemmilla jaloilla

64 Viikko 2 Harjoitus 1: Turkkilainen ylösnousu Tätä harjoitetta voit joutua opettelemaan etukäteen Selin makuulla käsi suorana ylhäällä, saman puolen jalka 90 kulmassa nouse kuvan osoittamalla tavalla ylös Tee molemmille puolille

65 Viikko 2 Harjoitus 2: Rinnalle veto Voit tehdä liikkeen myös seisten Taljan voi korvata esim. TRX-laitteella tai renkailla

66 Viikko 2 Harjoitus 3: Vartalon ojennus Pidä selkä suorana Tämän liikkeen voit tehdä myös pienillä käsipainoilla

67 Viikko 2 Harjoitus 4: Punnerrus ja ojennus Tee molemmille puolille viisi kertaa tai halutessasi enemmän Voit käyttää myös naisten punnerrusasentoa (polvet lattiassa)

68 Viikko 2 Harjoitus 5: Hauiskääntö Valitse itsellesi sopiva paino Voit tehdä harjoituksen myös taljalla

69 A i n e i s t o on t u o e t t u Ty h y v e r k o s t o X t y ö t e r v e y t t ä, t y ö t u r v a l l i s u u t t a, t y ö h y v i n v o i n t i a v e r k o s t o i t u e n h a n k k e e s s a. K r o p p a ja n u p p i k u n t o o n o s a h a n k k e e s s a k e h i t e t t i i n y h d e s s ä h y v i ä t o i m i n t a t a p o j a ja v ä l i n e i t ä f y y s i s e s t i ja p s y y k k i s e s t i k u o r m i t t a v a a t y ö t ä t e k e v i l l e t e r v e y d e n ja t y ö k y v y n e d i s t ä m i s e e n. ( h t t p s : / / w w w. t t l. f i / t u t k i m u s h a n k e / k r o p p a - n u p p i - k u n t o o n - f y y s i s e s t i - p s y k o s o s i a a l i s e s t i - r a s k a s t a - t y o t a - t e k e v i e n - t y o k y v y n - t e r v e y d e n - e d i s t a m i n e n - t y o p a i k o i l l a / ) A i n e i s t o n o v a t l a a t i n e e t S a t u M ä n t t ä r i, J u h a O k s a, A n n e P u n a k a l l i o, J a n n e H a l o n e n j a S i r p a L u s a Ty ö t e r v e y s l a i t o k s e l t a y h t e i s t y ö s s ä O u l u - K o i l l i s m a a n p e l a s t u s l a i t o k s e n k a n s s a. A i n e i s t o a o v a t k o m m e n t o i n e e t K e s k i - U u d e n m a a n p e l a s t u s l a i t o k s e n s e k ä P e l a s t u s o p i s t o n e d u s t a j a t.

70 KIITOS! tyoter veyslaitos tyoter veys Tyoter veyslaitos