Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti ja moniammatillisesti toteutuva kuntoutuspalvelu, joka vastaa vaikeavammaisten kuntoutujien pitkäaikaisen kuntoutustarpeen ajankohtaisiin ja yksilöllisiin tavoitteisiin monialaisesti 2
Ohjaa kuntoutujan toimintakyvyn eri osa-alueille asettuvien tarpeiden ja tavoitteiden kokonaisvaltaista huomioon ottamista muistaen Ei-näkyvät haasteet (mm. käyttäytymisen, tunne-elämän muutokset, ajattelun ja tiedonkäsittelyn rajoitteet, kieleen liittyvät toiminnot) Osallistumisen Ympäristö- ja yksilötekijät
Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson työote Asiakas- ja perhelähtöisyys Tasavertainen ja vuorovaikutuksellinen yhteistyösuhde Aktiivinen toimijuus Vaikutusmahdollisuudet Omaisten ja lähiverkoston kanssa tehtävää yhteistyötä Arjen ja ympäristön huomioimista (toiminnan ja osallistumisen tukeminen ja edistäminen) Kuunteleminen Monialaisuus: fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kasvatuksellinen kuntoutus Hyvään kuntoutuskäytäntöön ja näyttöön perustuva kuntoutus
Yksilöllinen kuntoutusjakson linjat Vaikeavammainen kuntoutuja voi valita yksilöllisen kuntoutusjakson toteuttajaksi kuntoutuslaitoksen, jossa on linja, jonka sisältö ja asiantuntemus ensisijaisesti vastaavat hänen sairautensa tai vammansa aiheuttamaan ajankohtaiseen kuntoutustarpeeseen ja -tavoitteisiin > diagnoosi ei yksin määrittävä tekijä Kuntoutusjakson linjat: Aikuiset Aistivammojen linja Neurologinen linja Tules- ja reumalinja Yleislinja Lapset Aistivammojen linja Tules- ja reumalinja Yleislinja
Moniammatillinen työryhmä Moniammatillinen työryhmä on laaja ja sen asiantuntemus linjojen kohderyhmän tarpeiden mukainen Kuntoutujan avainhenkilöt ja muut työryhmän työntekijät valitaan hänen tarpeidensa ja tavoitteidensa perusteella Lähtökohtana: kuntoutussuunnitelma, palveluntuottajan tekemä laaja-alainen ennakkokysely ja alkuvaiheen haastattelut ja arvioinnit ja mahdollinen verkostokäynti ICF ja GAS Riittävä aika Kokonaistilanteesta hyvä kokonaisnäkemys ja yhteisymmärrys kuntoutujan kanssa Keskinäinen, tavoitteiden suuntainen hyvä koordinaatio Asiakaslähtöisyys tukee muutokseen motivoitumista
Teemat Sisällön toteutuksessa käytetyt teemat ja niiden mukainen toiminta tuovat esiin kohderyhmän mahdollisia tarpeita esimerkin luontoisesti Työryhmän tehtävänä on tukea kuntoutujaa tunnistamaan hänelle tärkeät teemat ja tarpeet (ICF ja GAS) Suunnittelussa kuntoutujalla on aktiivinen rooli ja vaikutusmahdollisuuksia Teemoista ja niiden toiminnoista valitaan ne, jotka tukevat kuntoutujan tavoitteiden saavuttamista monipuolisesti Teemoista ja niiden osioista syntyy tavoitteellisesti etenevä kokonaisuus
Jaksojen käyttö Periaatteet Aistivammojen linjalla lyhyet jaksot ovat mahdollisia, myös lasten yleislinjalla voivat jaksot olla lyhyitä, jos se on tarkoituksenmukaista. Noudatetaan standardin yleisessä osassa esitettyjä periaatteita Muissa linjoissa jako pääperiaatteessa kahteen osaan. Yksiöllisten perustelujen huomioon ottaminen on kuitenkin mahdollista (esim. työssä käyvät) Yksilöllisen tarpeen mukaisesti
Omaisten osallistuminen Aikuisten kuntoutujien omaisen osallistuminen 5 vrk Yli 7-vuotiaat voivat osallistua, kun se on tarpeellista ja lapsi kykenee osallistumaan ja hyötyy ohjelmasta Alku- ja/tai päätösvaiheessa tai yksilöllisen tarpeen mukaisesti Keinoja kuntoutujan arjen tavoitteiden suuntaiseen tukemiseen ja omien voimavarojen löytymiseen Lasten ja nuorten omaisten osallistuminen on mahdollista koko jaksolle voimavaroja kuntoutujan tukemiseen ja lapsen kuntouttavan arjen rakentamiseen
Verkostoneuvottelu Työvälineitä Arjen kokonaistilanteen kartoittaminen Välitehtävät Tavoitteita tukevien teemojen työstäminen Kuntoutuspäiväkirja Kuntoutusprosessin tukeminen kuntoutusjaksolla ja jaksojen väliaikoina. Mittarit Tarpeiden havaitseminen toimintakyvyn eri osa-alueilla Seuranta
9. 3. 2 GAS-menetelmä Kuntoutuksen tavoitteiden laadinnan ja arvioinnin apuvälineenä käytetään aina GAS-menetelmää (GAS = Goal Attainment Scaling). GAS-tavoitteet asetetaan kuntoutuksen alussa arvioidaan ja tarkennetaan kuntoutuksen aikana saavuttaminen arvioidaan kuntoutuksen loppuvaiheessa. 1 1
GAS-tavoitteiden asettamisen Pitkän ajan tavoite Tavoitealue Kuntoutussuunnitelma yhteistyössä asiakkaan kanssa Ajankohtainen tieto Terveydenhuolto: Palveluntuottaja: Kuntoutujan hakemus Ennakkokysely Alkuhaastattelu Arvioinnit Verkostoneuvottelu 1. Tavoitteiden tunnistaminen Yhteinen näkemys: Asiakaslähtöinen dialogien keskustelu 2. Tavoitteiden nimeäminen 3. Indikaattorin valinta 4. Asteikon määrittämien 5. Asteikon tarkistaminen 6. Kuntoutuksen sisällöstä sopiminen
GAS-tavoite Kuntoutuja Sairauden tai vamman aiheuttamat ajankohtaiset kuntoutustarpeet ja tavoitteet kokonaistilanne ja erityispiirteet huomioiden mm. Kommunikaation tai aistitoiminnon rajoite Etenevä sairaus Kuntoutuja ja terveydenhuolto/kela Linjan valinta Kuntoutuja ja palveluntuottaja Avainhenkilöt sekä muut kuntoutuksen asiantuntijat Moniammatillisuus 1 3 Teemat ja toimintatavat Omaiset ja verkostotyö Arjen huomioon ottaminen Perheen ja omaisten osallistuminen