ASLAK-kurssin GAS-tavoitteet kuntoutusprosessissa

Transkriptio

1 ASLAK-kurssin GAS-tavoitteet kuntoutusprosessissa Suunnittelija, TtM, Leena Penttinen Terveysosasto

2 Uutta standardissa Uudistustyön yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kuntoutusmuotojen sisällön ja toteutuksen nivominen paremmin kuntoutujan työhön ja kuntoutuksen aikaisen yhteistyön vahvistaminen työpaikan (esimies) ja työterveyshuollon kanssa. Uusissa standardeissa on kuntoutuksen tavoitteita selkeytetty. Vaikka kuntoutus toteutuu ryhmämuotoisena, kuntoutuksen tavoitteena on yksilöllisen kuntoutuspolun toteuttaminen. Yksilöllisempi ja kuntoutujan omien kuntoutustavoitteiden kautta laadittava kuntoutussuunnitelma on peruslähtökohta kuntoutuksen onnistumiselle ja tuloksellisuudelle. Kuntoutuksen tavoitteet ja sisältö muodostavat kuntoutuksen oppimisprosessin, mikä luo hyvän mahdollisuuden kuntoutujan kuntoutumiselle 2 Terveysosasto

3 Uutta stanadardissa Työterveyshuollolla on tärkeä rooli kuntoutustarpeen havaitsemisessa, kuntoutujien valinnassa, kuntoutukseen ohjaamisessa ja kuntoutuksen aikaisen ja jälkeisen seurannan toteutuksessa. Kuntoutusprosessin tärkeä osa on suunnittelukokous, missä luodaan puitteet työpaikan tarpeista lähtevälle kuntoutuksen toteutukselle. Kuntoutuksen sisältö muodostuu ammatillisesta ja työhön liittyvästä sekä terveyteen ja elämäntapoihin kohdistuvasta kuntoutuksesta. Työ ja ammatillisuus on nyt vahvemmin mukana kuntoutuksen toteutuksessa ja kuntoutuksen keinoin ja yhteistyöllä esimiehen kanssa pyritään käynnistämään työhön liittyviä kuntoutujan muutos- ja oppimisprosesseja. Nämä toimenpiteet tukevat kuntoutuksen jalkautumista kuntoutujan arkeen, työhön ja työyhteisöön. 3 Terveysosasto

4 Uutta standardissa ASLAK- ja TYK- kuntoutuksen toteutuksessa palveluntuottajat ottavat käyttöön GAS-menetelmän (Goal Attainment scaling). Työhön liittyvistä tavoitteista keskustellaan esimiehen kanssa Kuntoutus on prosessi, jossa välitehtävät tukevat kuntoutujan motivaatiota ja antavat keinoja tavoitteiden suuntaiseen toimintaan. Palveluntuottaja voi toteuttaa kuntoutuksen sisältöä myös verkkokuntoutuksena. Palveluntuottaja voi käyttää puhelin ja videoyhteyksiä työpaikkayhteistyön tekemiseen. 4 Terveysosasto

5 Uutta standardissa, ASLAK-kuntoutus ASLAK- kuntoutusta voidaan järjestää: lyhytkestoisena (10 12 vrk) tai pitkäkestoisena (20 22 vrk). Pitkäkestoisessa toteutuksessa voi olla seitsemänkin jaksoa ja lyhin jakso voi olla 3 vrk:n mittainen. Tämä palvelee yrittäjiä ja määräaikaisia työsuhteissa olevia hakijoita paremmin. Alueellisissa työpaikkakohtaisissa kuntoutuksen toteutuksissa pidetään ensimmäisellä jaksolla yhteistyökokous esimiehen, kuntoutujan ja palveluntuottajan välillä. Kuntoutuksen alkujakson jälkeen on mahdollisuus (kuntoutujaa, lähiesimies ja työterveyshuolto) järjestää yhteinen tapaaminen kuntoutujan työpaikalla työhön liittyvien muutostarpeiden johdosta. ASLAK-kuntoutuksen loppuvaiheessa on vielä yhteisneuvottelu, missä kuntoutuja, palveluntuottaja ja esimies käyvät läpi kuntoutuksen tuloksia ja sopivat jatkotoimenpiteistä. Yhteistyöpäivä järjestetään edelleen yhdellä kuntoutusjaksolla. Terveysosasto 5

6 Mitä uutta kuntoutuksen sisällössä? Kuntoutujan oma aktiivinen rooli kuntoutuksessa Tavoitteiden kirkastaminen( työhön liittyvät tavoitteet) Luentopainotteisuudesta -> toiminnalliseen ja reflektoivaan toimintatapaan Teemat: painotus enenevästi ammatilliseen ja työn tarkasteluun ja pääsääntöisesti kaikkia yhtä paljon Kuntoutuksen yhteistyö työpaikan (lähiesimies) ja työterveyshuollon kanssa 6 Terveysosasto

7 Kuntoutuksen tavoitteet Kuntoutus perustuu oppimisprosessiin ja kokonaistilanteen arviointiin, jossa kuntoutuja osallistuu itse kuntoutuksensa tavoitteen määrittelemiseen. Yksilöön kohdistuvat tavoitteet suuntautuvat terveyden ja voimavarojen vahvistamiseen sekä ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen. Työhön kohdistuvat tavoitteet painottuvat työn sisältöön ja fyysiseen työympäristöön sekä työyhteisöön. Lisäksi tavoitteena on auttaa kuntoutuksen keinoin kuntoutujaa jäsentämään työn muutoksia ja sitä kautta lisätä työhyvinvointia. 7 Terveysosasto

8 Yksilön työ- ja toimintakykyyn sekä terveyteen kohdistuvat kuntoutustavoitteet ovat terveyden edistäminen ja siihen liittyvän neuvonnan ja ohjauksen hyödyntäminen fyysisen kunnon kohentaminen ja tukeminen psyykkisten voimavarojen tunnistaminen ja niiden vahvistaminen elämänhallinnan tukeminen ja parantaminen tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisääminen ns. työelämävalmiuksien parantaminen työssä jaksamisen tukeminen ja sen vahvistaminen ergonominen neuvonta ja ohjauksen hyödyntäminen. 8 Terveysosasto

9 Yksilön työhön ja työympäristöön kohdentuvat kuntoutustavoitteet ovat omien työmenetelmien arviointi ja kehittäminen ammatillisten valmiuksien lisääminen ja voimavarojen vahvistaminen työnhallinnan parantaminen työssä tapahtuvien muutosten tukeminen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisöllisyyden korostaminen työnantajan ja työterveyshuollon sitouttaminen kuntoutusprosessiin työterveyshuollon tuen ja seurannan vakiinnuttaminen tukiverkoston hyödyntäminen kuntoutuksen aikana, esim. välitehtävien avulla. 9 Terveysosasto

10 GAS -tavoitteiden rajapinnat ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Tavoitteiden laatiminen Työpaikka Työterveyshuolto Kuntoutus GAS-tavoitteet Tavoitteiden arviointi Työpaikka Työterveyshuolto 10 Terveysosasto

11 Ohjaamassa kokonaisvaltaista kuntoutujan toimintakyvyn eri osa-alueille asettuvien tarpeiden ja tavoitteiden huomioon ottamista (ei kuntoutujan toiminnallisen tilan koodaamista) Ei-näkyvät haasteet (mm. käyttäytymisen, tunne-elämän muutokset, ajattelun ja tiedonkäsittelyn rajoitteet, kieleen liittyvät toiminnot), osallistuminen sekä ympäristö- ja yksilötekijät

12 Esimerkki tavoitteiden hierarkiasta ammatillisessa kuntoutuksesta Pitkäntähtäimen tavoite työterveyshuollossa > Työkyvyn ylläpitäminen ja säilyminen Fysioterapia ASLAK-kuntoutus 12 Tavoitteet GAS -tavoitteet

13 1.Lisää arkiliikuntaa 2. Viihtyy paremmin töissä 3. Rajaa työaikansa 8-9 h päivässä 13 Terveysosasto

14 ASLAK -kurssi Suunnittelukokous esimies tth Alkujakso yhteistyökokous Työpaikkakäynti esimies tth Kurssijakso Yhteistyöpäivä Loppujakso esimies tth esimies

15 GAS:in eli tavoitteen laatiminen käytännössä 1 Tavoitteen tunnistaminen Tavoitteen nimeäminen 2 3 Indikaattorin valinta 4 Asteikon määrittäminen 5 Asteikon tarkistaminen 6 Kuntoutuksesta sisällöstä sopiminen

16 GAS-menetelmä Kuntoutuksen tavoitteiden laadinnan ja arvioinnin apuvälineenä käytetään aina GAS-menetelmää (GAS = Goal Attainment Scaling). Tavoitteet laaditaan kurssin alussa ja niitä tarkennetaan ja arvioidaan kuntoutuksen aikana. Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kurssin loppuvaiheessa. Keskimmäisillä jaksoilla voidaan asettaa uusia tavoitteita ja tehdä arviointi viimeisellä loppujaksolla. ASLAK-kurssilla tehdään aina kaikille kuntoutujille tavoitteen arviointi GAS-menetelmällä käyttäen GAS-tavoitteen asettaminen lomaketta Tavoitteen arviointi tehdään jokaisella kurssijaksolla. 16

17 Tavoitteiden kuvaus Tavoitteet tulee kuvata konkreettisesti GAS- tavoitteen asettaminen lomakkeelle ja kirjata selkeästi vastuuhenkilöt mukaan lukien. Tavoitteet kirjaa joko kuntoutuja tai työryhmän jäsen. Kuntoutuksen ammattihenkilö auttaa kuntoutujaa muovailemaan tavoitteet konkreettisiksi SMART-periaatteita noudattaen. Kuntoutuksen alussa laadittuja tavoitteita tarkennetaan ja niiden etenemistä ja muutoksia arvioidaan kuntoutujan kanssa. Kuntoutujalle annetaan tehtäväksi pohtia omia tavoitteita. Hänellä on työkirja tms., johon hän kirjaa oman edistymisensä. Kuntoutujan tavoiteasettelussa toimintakykyä tarkastellaan laajaalaisesti WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen (IC 17

18 Tavoitteen tunnistaminen ASLAK- kurssihaku KU 119 Suunnittelukokous> työpaikan ja työntekijöiden kuntoutustarve ja tavoitteet Työterveyshuollon kuntoutustarvearvio ja B- lausunnot Kuntoutujan kuntoutushakemus KU102 KU 107,Kuntoutushakemuksenliite,Kurssin esivalintatahon kannanotto Tiedotustilaisuus valituille

19 Tavoitteen tunnistaminen Kyselyt, ennakkokyselyt ja testit Fyysiset suorituskykytestit ja kuntokysely kävelytesti (2 km) tai polkupyöräergometritesti, lihaskuntotestit ja liikkuvuustesti Liikuntakysely * Psyykkiset hyvinvointitestit/kyselyt* masennus ja ahdistuneisuustesti (esim. DEPS-seula, BDI-21kysely tai vastaava arviointimenetelmä) stressikysely (esim. Työterveyslaitoksen stressikysely, QPSNordic-kysely tai vastaava arviointimenetelmä) uni- ja/tai uupumuskysely (esim. Bergen Burnout Indicator (BBI-15) tai vastaava arviointimenetelmä) Elämänlaatumittarit* 15 D, RAND-36 tai WHOQOL-BREF tai vastaava ruotsinkielinen Työkykyyn ja työhön liittyvä arviointimenetelmät* työkykykysely (esim. Työterveyslaitoksen työkykyindeksi (TKI) tai sitä vastaava arviointimenetelmä). työtä tai työolosuhteita kartoittava kysely * Osan kyselylomakkeista palveluntuottaja lähettää ensisijaisesti ennakkoon kotiin kuntoutujille täytettäväksi kutsukirjeen ja ennakkokyselylomakkeen yhteydessä.

20 Tavoitteen tunnistaminen/alkujakso Kurssin alkujakson aikana jokainen kuntoutuja osallistuu seuraaviin yksilöllisiin haastatteluihin tai tutkimuksiin Fysioterapeutti haastattelee ja tekee fyysisen toimintakyvyn tutkimuksen kolmen ensimmäisen päivän aikana. Lääkäri haastattelee ja tekee kliinisen tutkimuksen. Tässä yhteydessä hän vielä arvioi erityistyöntekijöiden konsultaation ja yksilötapaamisen sekä lisätutkimusten tarpeen alkujakson aikana. Kuntoutujan yksilöllisen tarpeen perusteella moniammatillisen työryhmän jäsenien tai erityistyöntekijöiden haastattelut. Jos alkujakso toteutetaan kolmen vuorokauden mittaisena, fysioterapeutin tekemät fyysiset suorituskykytestit ja kuntokysely voidaan jakaa siten, että ne voidaan toteuttaa osittain myös seuraavalla jaksolla.

21 Tavoitteen tunnistaminen/yhteistyökokous Kuntoutuja, lähiesimies, tth ja palveluntuottaja Yhteistyökokouksen keskiössä on yhteisen vuoropuhelun käynnistyminen. Tavoitteena on yhdessä pohtia ja selvittää kuntoutujien voimavaroja ja työssä jaksamista sekä lisätä esimiesten valmiuksia tukea työntekijöitä. Tarkoituksena on antaa havainnoinnin välineitä esimiehille ja työpaikalle, jotta kuntoutujan työkyvyn heikentymistä voidaan ennaltaehkäistä ja puuttua työstä aiheutuvan kuormituksen määrään.

22 Tavoitteen tunnistaminen/tavoitteen tarkistaminen Alkujakson jälkeen, kun kuntoutuja on työssä, kuntoutuja, lähiesimies ja työterveyshoitaja ja/tai työfysioterapeutti sopivat tarpeen mukaan yhteisen tapaamisen kuntoutujan työpaikalle. Tapaamisessa pohditaan ja etsitään sopivia ratkaisuja kuntoutuksessa esille nousseista työhön ja työympäristöön kohdistuvista muutostarpeista. Lisäksi varmistetaan kuntoutujan työhön ja työympäristöön liittyvän välitehtävän eteenpäin saattaminen. Näin työterveyshuolto, työpaikka ja työympäristö sitoutetaan ja nivotaan kuntoutusprosessiin näkyväksi. Kuntoutuja kirjaa omat tavoitteensa. Lähiesimies kirjaa palaverista myös muistion ja toimittaa siitä tiedon työterveyshuoltoon. Kuntoutuksen seuraavalla jaksolla kuntoutujan kirjattuja tavoitteita käydään lävitse yhdessä/ryhmässä moniammatillisen työryhmän jäsenistä valittu työparin kanssa.

23 Tavoitteiden tarkistaminen/kurssijakso Kuntoutuja tapaa vähintään kerran keskimmäisten kurssijaksojen aikana yksilöllisesti yhden moniammatillisen työryhmän jäsenen. Keskusteluissa käydään lävitse kuntoutujan yksilölliseen hyvinvointiin ja työhön liittyviä tavoitteita sekä tarvittaessa tarkennetaan kuntoutustavoitteita. Tavoitteet kirjataan GAS-lomakkeelle.

24 Välitehtävät Välitehtävien antoa ja purkua käsitellään ohjatusti yksilöllisesti ja/tai ryhmässä jokaisella kurssijaksolla. Kuntoutuja tapaa vähintään kerran keskimmäisten kurssijaksojen aikana yksilöllisesti yhden moniammatillisen työryhmän jäsenen. Keskusteluissa käydään lävitse kuntoutujan yksilölliseen hyvinvointiin ja työhön liittyviä tavoitteita sekä tarvittaessa tarkennetaan kuntoutustavoitteita. Tavoitteet kirjataan GAS-lomakkeelle. Kuntoutujan tavoitteiden saavuttamista voidaan pohtia ryhmäkeskusteluissa. Varsinaisesti arviointi tehdään kuitenkin yksilökeskusteluissa. Jokaisen keskimmäisen kurssijakson lopussa on vähintään yksi ryhmätapaaminen työparin kanssa. Ryhmätapaamisessa jaetaan jaksolla saadut kokemukset ja pohditaan seuraavan kuntoutusjakson toteutusta 24

25 Palveluntuottajan työpaikkakäynti Palveluntuottajan mahdollisella työpaikkakäynnillä lähiesimies, tarvittaessa työterveyshuollon edustaja, palveluntuottajan edustaja ja kuntoutuja käyvät keskustelua kuntoutujan kuntoutuksen aikana esille nousseista työhön ja työympäristöön liittyvistä kehittämis- ja/tai muutostarpeista. Samalla perehdytään kuntoutujan työympäristöön. Moniammatillisen työryhmän jäsen laatii työpaikkakäynnistä muistion, johon kirjataan sovitut yhteiset asiat. Muistio jaetaan osallistujille. 25

26 Yhteistyöpäivä Yhteistyöpäivän aikana käsitellyt asiat kuntoutuja kirjaa ylös kuntoutustavoitteisiinsa. Kuntoutujan työhön ja työympäristöön liittyviä kuntoutustavoitteita voidaan jatkossa hyödyntää yksilöllisissä keskusteluissa ja/tai ryhmäkeskusteluissa. 26

27 Tavoitteen saavuttamisen arvioiminen/loppujakso Kurssin viimeisellä jaksolla (loppujaksolla) kuntoutujalle toistetaan seuraavat yksilölliset haastattelut ja tutkimukset: fysioterapeutin haastattelu ja tekemä fyysisen toimintakyvyn tutkimus kolmen ensimmäisen päivän aikana lääkärinhaastattelu loppujakson aikana kuntoutujan yksilöllisen tarpeen perusteella moniammatillisen työryhmän jäsenien tai erityistyöntekijöiden haastattelut.

28 Tavoitteen saavuttamisen arviointi/loppujakso Ennen loppukeskustelua moniammatillisen työryhmän jäsen lähettää kuntoutujan luvalla lähiesimiehelle sähköpostitse kyselyn, jossa tiedustellaan hänen näkemyksiään kuntoutusprosessin sujumisesta. Lähiesimies voi kommentoida kuntoutujan kuntoutusprosessia kokonaisuutena. Lähiesimiehen lähettämiä vastauksia hyödynnetään loppukeskustelussa.

29 Kiitos!