PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 Viivi Mänttäri ISSN 1458-8064

TIIVISTELMÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen kuormituksesta suurin osa on alueelle Kymijoen virtaamien mukana kulkeutuvaa hajakuormitusta. Tämän lisäksi merialueelle kohdistuu myös pistemäistä kuormitusta, jota aiheuttavat lähinnä Kotkan ja Haminan merialueen teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet sekä Kymijoen alaosan pistekuormittajat. Tässä julkaisussa käsitellään vuoden 2014 vedenlaatutuloksia Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailusta, jonka avulla seurataan merialueelle kohdistuvan pistemäisen kuormituksen vaikutuksia alueen vedenlaatuun. Talvella alusveden happitilanne pysytteli vähintään kohtalaisena koko alueella eikä täysin hapettomia alueita havaittu. Alusveden fosforipitoisuudet pysyivät varsin normaalilla tasolla eikä hapenpuutteesta johtuvia korkeita pitoisuuksia havaittu. Jokivesien vaikutus oli havaittavissa etenkin jokisuiden lähellä, jossa sameus oli selvästi ulompia merialueita korkeampi ja sähkönjohtavuus matalampi. Summan- ja Vehkajoen korkeista ravinnepitoisuuksista johtuen Haminan edustalla pintaveden typpi- ja fosforipitoisuus olivat selvästi muuta aluetta korkeampia. Myös kesällä (touko-syyskuu) keskimääräisessä vedenlaadussa oli havaittavissa jokivesien vaikutus rannikkoa lähinnä sijaitsevilla tarkkailupisteillä. Makeiden jokivesien vaikutus näkyi alhaisina suolapitoisuuksina sekä kasvaneena sameutena ja heikentyneenä näkösyvyytenä. Happitilanne pysyi suurimmalla osalla pisteistä vähintään kohtalaisena, mutta muutamilla alueilla havaittiin hapenpuutetta. Tämän seurauksena alusveden fosforipitoisuudet kohosivat vähähappisilla alueilla hyvin korkeiksi. Pintaveden fosforipitoisuudet olivat varsin tasaisia koko rannikolla ja laskivat hieman siirryttäessä ulommas merelle. Myös klorofyllipitoisuudet olivat rannikolla selvästi ulompia merialueita korkeampia. Vedenlaatu vaihtelee luontaisesti vuosien välillä, mutta viime vuosina Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen keskimääräinen vedenlaatu on pysytellyt hyvin samalla tasolla. Jokivesillä on selvä vaikutus erityisesti rannikon läheisiin pintavesikerroksiin. Vedenlaadussa tapahtuu luontaista vaihtelua vuosien välillä ja alueen tilan kehitystä arvioitaessa tulisikin tarkastella pidemmällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia. Vedenlaadun kehitystä pidemmällä aikavälillä Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella on tarkasteltu lähemmin vuonna 2011 ilmestyneessä pitkäaikaisraportissa (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2011). Kymijoen kuormitusta ja vedenlaatua vuoden 2014 osalta tullaan käsittelemään tarkemmin Kymijoen alaosan vuosiyhteenvedossa. Lisäksi Kotkan sataman edustan vedenlaatua on tarkasteltu omassa raportissaan (Mänttäri & Anttila-Huhtinen 2015).

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TAUSTATIEDOT 3 2.1 Tutkimusalue 3 2.2 Sääolot 3 2.3 Meriveden pinnankorkeus 4 2.4 Merialueen jäätalvi 2012-2013 5 2.5 Jokien virtaamat 5 2.5.1 Summanjoki ja Vehkajoki 5 2.5.2 Kymijoki 6 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 8 4 VESISTÖKUORMITUS 10 4.1 Yleistä 10 4.2 Merialueen pistekuormitus 12 4.3 Pyhtään edustan merialueen kuormitus 13 4.4 Kotkan edustan merialueen kuormitus 14 4.5 Haminan edustan merialueen kuormitus 15 4.6 Jätevesikuormittajien lupaehtojen täyttyminen 16 4.6.1 Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka 16 4.6.2 Kotkamills Oy, Kotka 16 4.6.3 Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka 17 5 VEDENLAATUTULOKSET 19 5.1 Merialueen vedenlaatu talvella 19 5.2 Merialueen vedenlaatu kasvukaudella 23 5.3 Vedenlaatu intensiiviasemilla 29 5.4 Kasviplanktontutkimus 34 5.5 Uimarantojen vedenlaatu 35 6 YHTEENVETO 37 VIITTEET 41 LIITTEET Liite 1 Merialueen yhteistarkkailun havaintoasemien tiedot Liite 2 Kartta yhteistarkkailun havaintoasemista Liite 3 Kartta merialueen pistekuormittajista Liite 4 Vesinäytteiden analyysitulokset Liite 5 Kasviplanktontutkimuksen raportti ja tulokset Liite 6 Kotkan, Haminan ja Pyhtään yleisten uimarantojen vedenlaadun tulokset

22.5.2015 1 JOHDANTO Itäinen Suomenlahti on tunnetusti Itämeren kuormitetuimpia ja rehevöityneimpiä alueita. Rannikkomallin (Henriksson ja Myllyvirta 2006) perusteella itäisen Suomenlahden alue on rannikkoalueistamme alttein hapettomuudelle ja siitä johtuvalle sisäiselle kuormitukselle. Ulkoisen kuormituksen ja erityisesti sisäistä kuormitusta lisäävän geomorfologiansa takia alue onkin pohjan- ja vedenlaadun suhteen Suomen rannikon huonokuntoisin. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueella on leveä saaristovyöhyke, jonka lukuisat syvänteet ja matalat kynnysalueet estävät pohjanläheisen veden vaihtumista. Lokeroituneilla alueilla myöskään ulkoisen kuormituksen vaikutukset eivät välttämättä ole voimakkaimpia päästölähteen lähellä, vaan tulevat näkyviin geomorfologisten edellytysten mukaisesti. Valtaosa Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen kuormituksesta on Kymijoen mukanaan tuomaa hajakuormitusta. Tämän lisäksi aluetta kuormittavat myös pienemmät joet, kuten Siltakylänjoki, Summanjoki sekä Vehkajoki. Hajakuormituksen lisäksi Kymijoen alaosaan ja merialueelle kohdistuu pistemäistä yhdyskunta- ja teollisuusjätevesikuormitusta, joka on merialueella keskittynyt pääasiassa Kotkan edustalle. Pyhtään ja Haminan edustalla pistekuormitus on selvästi Kotkan edustaa vähäisempää. Tässä yhteenvedossa käsitellään Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen fysikaalis-kemiallisen tilan seurantaan sekä rehevöitymisseurantaan kuuluvat vedenlaatututkimusten tulokset vuodelta 2014. Kymijoen alaosan vedenlaatutulokset vuoden 2014 osalta tullaan julkaisemaan omassa raportissaan vuoden 2014 aikana. Kotkan satamaa ympäröivän merialueen tuloksia vuodelta 2014 on lisäksi käsitelty omassa julkaisussaan (Mänttäri & Anttila-Huhtinen 2015). Merialueen ja Kymijoen alaosan vedenlaatua pidemmällä aikavälillä (2000 2009) on tarkasteltu erillisessä raportissa (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2011). Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kuormittajilla on ympäristöluvissaan määrätty velvoite tarkkailla kuormituksensa vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Velvoitetta toteutetaan kuormittajien yhteistarkkailuna, jossa käytännön vesistötutkimuksista vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Toteutettu tarkkailu perustuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymään tarkkailuohjelmaan (kirje nro 0498Y0085-103, 20.12.2006) sekä tarkkailuohjelman päivitykseen (KASELY/545/07.00/2010), jotka kattavat sekä Kymijoen alaosan että Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen. Merialueen tarkkailuohjelmaan sisältyvät veden fysikaalis-kemiallisen tilan seuranta, rehevöitymisseuranta, kasviplanktontutkimus sekä haitallisten aineiden kertymisseuranta ja sedimenttitutkimus. Vuonna 2014 Kymijoen alaosan ja Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailuun olivat velvoitettuja osallistumaan seuraavat kuormittajat: Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 1

Kymijoen alaosa: UPM Kymmene Oyj, Kymi Kouvolan kaupunki Myllykoski Paper Oy Kymen Vesi Oy Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Stora Enso Ingerois Oy Sonoco-Alcore Oy Merialue: Kymen vesi Oy Kotkamills Oy Sunilan Puhdistamo Oy Haminan kaupunki HaminaKotka Satama Oy Haminan ja Kotkan satamien pienet toimijat * mukana vapaaehtoisesti Kymin paperitehdas Kuusanniemen sulfaattisellutehdas Akanojan puhdistamo Mäkikylän puhdistamo Myllykosken paperitehdas lopettanut 12/2011 Halkoniemen puhdistamo lopettanut 8/2010 Huhdanniemen puhdistamo lopettanut 9/2010 Anjalan paperitehdas Inkeroisten kartonkitehdas Karhulan kartonkitehdas Mussalon puhdistamo Kotkan tehdas Stora Enso Oyj, Sunilan tehdas Nuutniemen puhdistamo lopettanut 9/2010 siirtoviemäri Mussaloon jatkaa ohitusvesikäsittelylaitoksena Kotkan satama Haminan satama Baltic Tank Oy Basf Oy, Production Unit Hamina Dynea Chemicals Oy Kuusakoski Oy, Kotka Momentive Speciality Chemicals Oy Neste Oil Oyj North European Oil Trade Oyj Oiltanking Sonmarin Oy Oy Phoenix Collector Ltd Oy Teboil Ab Stanoil Oy Styron Suomi Oy Vopak Chemicals logistics Finland Oy, Hamina Vopak Chemicals logistics Finland Oy, Kotka Lucoil Lubricants Europe Oy J.M. Huber Finland Oy, Haminan Tehdas * 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

2 TAUSTATIEDOT 2.1 TUTKIMUSALUE Pyhtää-Kotka-Hamina merialue sijaitsee itäisen Suomenlahden rannikolla. Ruotsinpyhtään edustalta Haminan edustalle asti ulottuva tutkimusalue on noin 50 kilometriä pitkä (Liite 2). Tarkkailualuetta kuormittavat alueelle laskevat joet sekä rannikon pistekuormitus. Selkeästi suurin kiintoaine- ja ravinnekuormittaja on Kymijoki, joka virtaa viitenä eri haarana mereen Pyhtään ja Kotkan edustalla. Kymijoen kaksi länsihaaraa laskevat Pyhtään Purolanlahteen ja Ruotsinpyhtään Ahvenkoskenlahteen. Näistä matalista ja saartensulkemista lahdista vedet virtaavat Keihässalmen ja Suursalmen kautta varsinaiselle merialueelle. Kotkan edustalla, missä Kymijoen itäiset haarat (3 kpl) virtaavat mereen, vedet sekoittuvat paremmin. Haminan edustalla Suomenlahteen laskevat puolestaan Summanjoki ja Vehkajoki. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen edustan tutkimusalue kuuluu pääasiassa saaristovyöhykkeeseen. Tutkimusalue onkin hyvin matala ja syvyys on pääsääntöisesti alle 20 metriä. Tutkimusalueen uloimmat osat sijaitsevat merivyöhykkeellä, jonka reuna-alueilta löytyy myös syvänteitä, jotka ulottuvat jopa 40 50 metrin syvyyteen. Tuulilla, virtauksilla ja veden korkeuksilla on tärkeä merkitys joki- ja jätevesien leviämiselle ja sekoittumiselle merialueella. Tutkimusalueen virtaukset näyttävät riippuvan lähinnä tuulija kerrostuneisuusoloista. Kesäkerrostuneisuuden aikana virtausten suunta noudattelee pitkälle vallitsevan tuulen suuntaa. Loppukesällä lämpötilakerrostuneisuuden purkauduttua pintavirtaus suuntautuu pääsääntöisesti länteen. Talven ja alkukevään jääpeitteisenä aikana idänpuoleiset virtaukset ovat todennäköisesti vallitsevia. Lämpötilan harppauskerroksen alapuolisen veden liikkuminen alueella on selvästi rajoittuneempaa kuin pintaveden. Pyhtää-Kotka-Hamina merialue on ympäristöltään monipuolinen. Alue sisältää jokien suistoalueita, merenlahtia, sisä- ja ulkosaaristoa sekä meren selkiä. Merialue ja sen saaristo muodostavat tärkeän virkistyskäyttöalueen ja alueella onkin runsaasti yleisiä uimarantoja, leirintäalueita sekä paljon loma-asutusta. Kotka ja Hamina ovat tärkeitä vientisatamia. Lähisaarten välillä harjoitetaan reittiliikennettä ja huviveneily on alueella yleistä. Merialueella harjoitetaan sekä ammattimaista että kotitarve- ja virkistyskalastusta. 2.2 SÄÄOLOT Vuosi 2014 oli yksi historian lämpimimmistä sekä Suomessa että muualla maailmassa (Ilmatieteenlaitos 2014). Kotkan mittausaseman tulosten perusteella kuukausittaiset keskilämpötilat nousivat useina kuukausina selvästi pitkän ajanjakson keskiarvon yläpuolelle (Kuva 3). Tammikuussa oli kylmiä pakkaspäiviä, mutta tämän jälkeen lämpötilat pysyttelivät hyvin korkeina. Talvi oli ennätyksellisen lyhyt ja terminen kevät alkoikin jo Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 3

helmikuun lopulla. Kesällä lämpötilat kohosivat hyvin korkeiksi ja hellepäiviä havaittiin runsaasti. Myös syksy oli tavanomaista lämpimämpi ja kuukausikeskiarvot olivat vuoden loppuun asti selvästi pitkänajan keskimääräistä tasoa korkeampia. Sademäärät olivat alkuvuonna hyvin vähäisiä, mutta kesällä satoi puolestaan ajoittain hyvin runsaasti (Kuva 1). Toukokuussa satoi hyvin runsaasti ja sadesumma nousi moninkertaiseksi keskimääräiseen tasoon verrattuna. Loppuvuodesta sadetta kertyi varsin vähän ja etenkin syys-marraskuu oli hyvin vähäsateista aikaa. 25 120 20 100 lämpötila ( C) 15 10 5 0 sademäärä (mm) 80 60 40-5 20-10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2014 1981-2010 2014 1981-2010 Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) Kotkan Rankissa ja sadesumma (mm) Virolahden Koivuniemessä vuonna 2014 sekä vastaavat pitkän ajanjakson (1981 2010) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos. Vuonna 2014 tuuli eniten lounaasta, jonne keskittyi reilu 24 % havainnoista (Taulukko 2). Vähiten tuuli puolestaan luoteesta. Tuulen voimakkuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat 2,3 ja 4,2 m/s välillä. Keskimäärin lounaistuuli oli voimakkain. Kovatuulisia päiviä (keskituulennopeus yli 14 m/s) havaittiin vuonna 2014 Kotkassa yhteensä neljä. Myrskypäiviä (keskituulennopeus yli 21 m/s) ei havaittu lainkaan. Taulukko 1. Keskimääräinen tuulen voimakkuus (m/s) ja suunta (% havainnoista) sekä voimakkuuden kuukausittaiset minimi- ja maksimiarvot (m/s) Kotkan Rankissa vuonna 2014. Lähde: Ilmatieteen laitos. pohjoinen koillinen itä kaakko etelä lounas länsi luode % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s min 2,3 2,3 3,3 3,0 2,5 4,2 2,6 2,5 maks 5,4 6,2 8,4 8,0 8,5 7,9 5,4 4,8 ka. 2014 9,6 3,8 13,3 4,4 11,8 5,4 8,7 4,2 15,5 5,3 24,3 5,8 10,2 3,7 5,9 3,5 2.3 MERIVEDEN PINNANKORKEUS Loviisaa lähin meriveden pinnankorkeuden mittausasema sijaitsee Haminassa lähellä Tervasaaren matkustajasatamaa. Vuonna 2014 meriveden pinnankorkeuden vuorokausikeskiarvot vaihtelivat -66 cm ja 49 cm välillä (Kuva 2). Pinnankorkeus nousi heti tammikuun alussa 41 cm tasolle ja lähti laskemaan tämän jälkeen voimakkaasti. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

Pinnankorkeus oli matalimmillaan tammikuun lopussa. Tämän jälkeen pinnankorkeus lähti jälleen nousemaan ja pysyi helmi-lokakuun välisen ajan pääsääntöisesti -30 ja 30 cm välillä. Joulukuun aikana pinnankorkeus nousi voimakkaasti ja saavutti vuoden korkeimman arvon 26.12. 60 40 vedenkorkeus (cm) 20 0-20 -40-60 -80 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kuva 2. Meriveden pinnankorkeus Haminassa vuonna 2014. Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data. 2.4 JÄÄTALVI Vuoden 2013 loppu sekä tammikuun alku olivat poikkeuksellisen lauhoja eikä jääpeitteisen alueen laajuus kasvanut suureksi (Ilmatieteenlaitos 2014). Tammikuun lopulla ilmat kuitenkin viilenivät ja kuukauden loppuosa olikin tavallista kylmempi. Tällöin jääpeitteinen alue kasvoi merialueella nopeasti. Jäät olivat kuitenkin ajankohtaan nähden tavallista ohuempia. Jäätalven huippukohta saavutettiin helmikuun alkupuolella, jolloin jääpeitteisen alueen koko oli 100 000 km 2. Tämän jälkeen lämpötilat nousivat ja jääpeitteen koko alkoi vähentyä. Maaliskuun lopulla jääpeitteinen alue oli jo hyvin pieni ja jäätä oli jäljellä vain noin 20 000 km 2 alueella. Huhtikuun aikana jäät kuitenkin sulivat melko hitaasti. Vappuaattona jäätä oli enää Perämeren pohjukassa. 2.5 JOKIEN VIRTAAMA 2.5.1 Summanjoki ja Vehkajoki Summanjoelta ja Vehkajoelta on vähän virtaamahavaintoja, minkä vuoksi jokien virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS, versio V.5B) avulla. Simuloidut arvot eivät kuitenkaan koskaan täysin vastaa mitattuja arvoja, vaan Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 5

toimivat lähinnä suuntaa antavina arvioina. Virtaamat olivat molemmissa joissa alkuvuoden selvästi tavanomaista tasoa korkeampia (Kuva 3). Tämän jälkeen virtaamat kuitenkin selvästi laskivat. Virtaamahuiput ajoittuivat alkuvuodelle ja loppuvuoteen. Vehkajoen keskivirtaama vuonna 2014 oli 3,5 m 3 /s (2,9 m 3 /s vuonna 2013) ja Summanjoen 3,8 m 3 /s (5,4 m 3 /s vuonna 2013). 18 16 m³/s Summajoki ka 2010-2013 2014 16 14 m³/s Vehkajoki ka 2010-2013 2014 14 12 10 8 6 4 12 10 8 6 4 2 2 0 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kuva 3. Vehka- ja Summanjoen simuloidut virtaamat (m 3 /s) vuonna 2014 sekä keskimääräinen virtaama vuosina 2010 2013. Lähde: Suomen ympäristökeskus, vesistömallijärjestelmä (WSFS). 2.5.2 Kymijoki Kymijoen virtaamia mitataan pohjoisessa Kuusankoskelta ja etelämpänä joen eri haaroista. Merialueelle purkautuvat vesimäärät vaihtelevat jokihaarasta riippuen hyvin paljon. Kymijoen läntisen haaran vedet laskevat Ahvenkosken kautta Ahvenkosken lahdelle ja Ediskosken kautta Pyhtään edustalle. Itäisen haaran vedet virtaavat Koivukosken ja Korkeakosken kautta Kotkan edustalle. Koivukosken haara jakaantuu vielä Huuman ja Langinkosken haaroiksi. Kymijoen keskivirtaamat olivat vuonna 2014 hieman edellisvuotta pienempiä (Taulukko 2). Keskivirtaamat olivat myös hieman pidemmän ajan keskiarvoa pienempiä. Merialueelle laskevista Kymijoen haaroista Ahvenkosken haara on selvästi suurin ja vähiten vettä tulee Ediskosken kautta. Ediskosella juoksutetaan pääsääntöisesti vakiovirtaamaa, joka on 5,3 m 3 /s. Toukokuun lopulla Ediskoskella kuitenkin juoksutettiin hetkellisesti huomattavasti suurempaa virtaamaa (Kuva 4). Muilla Kymijoen virtaamamittausasemilla virtaamat olivat alkuvuodesta selvästi keskimääräisen tason yläpuolella ja vastaavasti loppuvuoden hieman keskimääräisen tason alapuolella. Korkeakoskella virtaama vaihteli hyvin paljon vuoden aikana. Kuukausittaiset keskivirtaamat olivat pääsääntöisesti suurimmat alkuvuodesta, jolloin loppuvuoden 2013 runsaiden sateiden vaikutus oli edelleen nähtävissä (Kuva 5). Kesää kohti siirryttäessä keskivirtaamat laskivat selvästi. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

Taulukko 2. Kymijoen keskivirtaamat (m 3 /s) joen yläjuoksulla Kuusankoskella, alajuoksulla länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä alajuoksulla itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2014 sekä pidemmällä aikavälillä. Taulukossa on esitetty myös vuoden 2014 minimi- ja maksimivirtaamat. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. Paikka pidemmän ajan vuoden 2014 vuoden 2014 vuoden 2014 keskiarvo (m³/s) keskiarvo (m³/s) min (m³/s) max (m³/s) Kuusankoski 319 282 151 516 Koivukoski 67 51 21 163 Korkeakoski 78 78 24 95 Ediskoski 9,8 5,4 2,5 20 Ahvenkoski 156 142 74 253 600 500 400 300 200 100 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10 1.11 1.12... m³/s Kuusankoski 1981-2013 2014 350 300 m³/s Koivukoski 1993-2013 2014 300 250 250 200 200 150 100 150 100 50 50 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6.. 1.7.. 1.8.. m³/s Ahvenkoski 1993-2013 2014 1.9. 1.10 1.11 1.12 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5.. 1.6.. 1.7.. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 25 100 m³/s Korkeakoski 1993-2013 2014 20 80 15 60 10 40 5 20 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6.. 1.7.. 1.8.. m³/s Ediskoski 1998-2013 2014 1.9. 1.10 1.11 1.12 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10 1.11 1.12 Kuva 4. Kymijoen virtaama (m 3 /s) Kuusankoskella, länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2014 sekä pidemmällä aikavälillä. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 7

m³/s 450 Kuusankoski Ahvenkoski Koivukoski Korkeakoski Ediskoski 400 350 300 250 200 150 100 50 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 5. Kymijoen kuukausittaiset keskivirtaamat (m 3 /s) Kuusankoskella, länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2014. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Merialueen fysikaalis-kemialliseen vedenlaadun seurantaan kuuluu nykyään 35 havaintoasemaa (Liitteet 1 ja 2). Näistä havaintoasemista neljä on intensiiviasemia, joista vesinäytteet otetaan muita asemia useammin. Sekä Kotkan että Haminan edustalla sijaitsee kaksi intensiiviasemaa, joista vesinäytteet otettiin (Taulukot 3 ja 4) 13 kertaa vuoden 2014 aikana. Muilta havaintoasemilta vesinäytteet otettiin sekä helmikuussa että heinäkuussa 2014 (Taulukko 3). Taulukko 3. Yhteenvetotaulukko merialueen fysikaalis-kemiallisista tutkimuksista vuonna 2014. Määritys koodi menetelmä 1 m 5 m 10 m 20 m p -1 m 2x näkösyvyys Näkösyv. Lämpötila T_WM x x x x x Happi O2_DTB SFS 3040 x x x x x Happi % O2_STB x x x x x Sameus TBY_SNT SFS-EN 27027 x x x ph PH_L25 SFS 3021 x x x Saliniteetti SAL_LS x x x Sähk.joht. CTY_25L SFS-EN 27888s x x x Väri CNR_NC EN-ISO 7887 x x x Kok. P PTOT_NS SFS 3026 x x Kok. N NTOT_NCA SFS 3031 x x Fek.strep. FS35_F2K SFS-EN ISO 7899-2/00 x Klorofylli-a* CP_E SFS 5772 x * näyte vain klorofyllitarkkailussa mukana olevilta asemilta 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

Taulukko 4. Intensiiviasemilta taulukossa 1 mainittujen lisäksi tehdyt analyysit vuonna 2014. Määritys koodi menetelmä 1 m 10 m* p -1 m nitriitti+nitraatti NO23N_NA SFS 3031 x x x Ammonium NH4N_NS SFS 3032 x x x Fosfaatti PO4P_NS SFS 3025 x x x * näyte vain, jos kokonaissyvyys yli 20 m Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen rehevöitymisseurantaan kuuluu yhteensä 21 havaintoasemaa (Liitteet 1 ja 2). Asemista 20 on samoja kuin fysikaalis-kemiallisessa seurannassa. Tähän lukuun sisältyvät myös kaikki 4 intensiiviasemaa. Lisäksi rehevöitymistutkimuksen näytteitä haetaan yhdeltä Mussalon pohjoispuolella sijaitsevalta havaintoasemalta (106), koska tämä alue on muuta tutkimusaluetta selvästi rehevämpää. Kaikilta rehevöitymisseurannan havaintoasemilta otettiin klorofylli a näytteet toukosyyskuussa kerran kuukaudessa ja intensiiviasemilta touko-elokuussa kaksi kertaa kuukaudessa. Klorofylli a -määritykset (SFS 5772) tehtiin kokoomanäytteistä. Kokoomanäytteet koostuivat osanäytteistä, jotka otettiin pinnasta syvyyteen 2 x näkösyvyys asti. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun tarkkailuun liittyvästä näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Vesinäytteet analysoitiin voimassa olevien standardien ja Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti akkreditoidussa KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä (Liite 4). Merialueen vedenlaatua on tarkasteltu sekä talven osalta että kasvukauden keskiarvoina, jotka on laskettu touko-syyskuun arvojen perusteella. Lisäksi intensiivipisteiden tuloksia on käsitelty tarkemmin ja niistä on laadittu erillisiä kuvia. Tulostentarkastelussa on lisäksi hyödynnetty Pyhtään edustalla sijaitsevan ympäristöhallinnon intensiivipisteen tuloksia (Kyvy-1). Kasviplanktonnäytteet näytteet otettiin kerran heinäkuussa ja kaksi kertaa elokuussa kahdelta intensiivitarkkailun asemalta (128 ja 212) 0-2 m kokoomanäytteinä. Kestävöinnissä käytettiin Lugol-liuosta (0,5 ml/ 200 ml näytettä). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin Suomen ympäristökeskuksen ohjeistusta (Lepistö 2006 ja Järvinen ym. 2011). Näytteiden määrityksestä ja tulosten raportoinnista vastasi Satu Zwerver ja tarkempi kuvaus menetelmistä on esitetty raportissa (Liite 5). Pyhtään, Kotkan ja Haminan kaupungit seuraavat uimavesiensä laatua yleisillä uimarannoilla uimakauden ajan. Kotkan kaupunki tutki vuonna 2014 Kotkan ja Pyhtään yleisten uimarantojen sekä pienten yleisten uimarantojen vedenlaatua uimakauden aikana. Kotkan yleisiin merenrannalla sijaitseviin uimarantoihin kuuluu Mansikkalahti (lastenranta ja ulkoranta), Santalahti ja Äijänniemi, joilla vedenlaatua tutkittiin neljä kertaa kesän aikana. Kotkan Ruonala sekä Pyhtään Purola ja Flaknäs ovat pieniä yleisiä uimarantoja, joilta näytteet otettiin kolme kertaa. Haminan edustalla merenrannalla sijaitsevia yleisiä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 9

uimarantoja on vain yksi, Pitkät hiekat, mistä näytteitä otettiin viisi kertaa kesän aikana. Haminan Rampsinkari ja Neuvoton ovat pieniä yleisiä uimarantoja, joilla normaaleita näytteitä otettiin kolme kertaa kesän aikana. Lisäksi Rampsinkarilta otettiin elokuussa vielä ylimääräiset näytteet. Kaikista näytteistä määritettiin E.coli bakteerit sekä suolistoperäiset enterokokit. Aistinvaraisella havainnoinnilla kartoitettiin myös sinilevän sekä jätteiden (öljy, tervamaiset aineet, kelluvat materiaalit) esiintymistä vedessä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (177/2008 ja 354/2008) mukaan uimaveden laatuvaatimukset mikrobiologisten muuttujien osalta täyttyvät rannikolla, mikäli E. coli bakteereja on alle 500 pmy/100ml ja suolistoperäisiä enterokokkeja alle 200 pmy/100ml. Uimarantavesissä ei myöskään saa olla havaittavissa syanobakteereja eli sinilevää eikä jätteitä. 4 VESISTÖKUORMITUS 4.1 YLEISTÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialuetta kuormittavat sekä alueelle laskevat joet että rannikon pistekuormitus. Alueelle tuleva kokonaisravinnekuormitus oli vuonna 2014 selvästi edellisvuotta pienempi. Laskenut ravinnekuormitus selittyy pääosin merialueelle laskevien jokien edellisvuotta alhaisemmilla virtaamilla. Vuoden 2014 kuormitus oli hyvin samaa tasoa vuoden 2010 kanssa. Selkeästi suurin kiintoaine- ja ravinnekuormittaja on Kymijoki, joka tuo mukanaan paljon ravinteita. Kymijoen vedenlaatu on kuitenkin viime vuosina selvästi parantunut ja sen fosforipitoisuudet ovat nykyään matalampia kuin merialueella eikä jokivesi enää ole ollut rannikkoa rehevämpää. Vuonna 2014 Kymijoen mukanaan tuoma ravinnekuormitus oli edellistä vuotta pienempi, mutta osuus alueen kokonaiskuormituksesta oli pysynyt edellisvuosien tasolla. Kymijoen osuus vuonna 2014 oli 84 % fosfori- ja 93 % typpikuormituksen osalta (Kuva 6). Summanjoki ja Vehkajoki kuormittavat puolestaan Haminan edustaa, mutta niiden osuus koko merialueelle tulevasta fosfori- ja typpikuormituksesta oli selvästi alle 10 %. Teollisuuden jätevesikuormituksen osuus vuonna 2014 alueen kokonaisravinnekuormituksesta oli fosforin osalta 8 % ja typen osalta 1,7 %. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitusosuus oli 1,3 % fosforin ja 1,5 % typen osalta. Pyhtään edustalla olevan kalankasvatuksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta on alle 1 % sekä typen että fosforin osalta. Tämä kuormitus ajoittuu kuitenkin vesialueen perustuotantokaudelle, minkä vuoksi sillä saattaa olla paikallista vaikutusta levätuotantoon. Pyhtää-Kotka-Hamina merialuetta kuormittaa osaltaan myös Kymijoen alaosan pistekuormitus. Suurin osa Kymijoen mereen tuomasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta on yleensä peräisin Kymijoen yläosalta ja Kymijoen alaosan hajakuormituksesta. Kymijoen kuormitusta ja vedenlaatua vuoden 2014 osalta tullaan käsittelemään tarkemmin vuoden 2015 aikana ilmestyvässä Kymijoen alaosan vuosiyhteenvedossa. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

Kalankasvatus Yhdyskunnat 0,3 % 1,3 % Fosforia kg/vrk Kuormitus yhteensä 491 kg/vrk Teollisuus 8 % Vehkajoki 1,5 % Summanjoki 4,8 % Kymij Korkeakoski 28,1 % Kymij Koivukoski 12,7 % Kymij Pyhtää 1,6 % Kymij Ahvenkoski 41,8 % 0 50 100 150 200 250 Typpeä kg/vrk Kalankasvatus Yhdyskunnat 0,1 % 1,5 % Kuormitus yhteensä 16 699 kg/vrk Teollisuus 1,7 % Vehkajoki 0,9 % Summanjoki 2,7 % Kymij Korkeakoski 30,9 % Kymij Koivukoski 16 % Kymij Pyhtää 1,7 % Kymij Ahvenkoski 44,7 % 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 Kuva 6. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) vuonna 2014 sekä kunkin kuormittajan osuus (%) kokonaiskuormituksesta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 11

4.2 MERIALUEEN PISTEKUORMITUS Pyhtää-Kotka-Hamina merialueelle tulee pistekuormitusta kolmelta teollisuuslaitokselta, kahdelta jätevedenpuhdistamolta sekä yhdeltä kalankasvattajalta (2 eri laitosta) (Taulukko 5). Pyhtään merialueelle kohdistuu pistekuormitusta vain kalankasvatuksesta ja Haminan edustan pistekuormitus tulee J.M. Huber Finland Oy:n tehtaalta. Kotkan edustalla sen sijaan on sekä teollisuus- että yhdyskuntajätevesikuormitusta (Liite 3). Kotkan edustalle kohdistuva pistekuormitus onkin selvästi Haminan ja Pyhtään edustan kuormitusta suurempaa. Suurin pistekuormittaja vuonna 2014 oli kemiallisen hapenkulutuksen, kiintoaineen ja fosforin osalta Sunilan Puhdistamo Oy (Taulukko 5). Typpikuormitusta tuli eniten Mussalon jätevedenpuhdistamolta ja biologinen hapenkulutus oli suurinta Kotkamills Oy:llä. Pistekuormittajien kokonaiskuormitus oli selvästi edellisvuotta pienempää. Taulukko 5. Pyhtää-Kotka-Hamina -merialueen pistekuormitus (teollisuus, yhdyskunnat ja kalankasvatus) vuonna 2014. Pistekuormitus Q BOD7 CODcr Kiintoaine N P AOX 2014 m³/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kotkamills Oy 28 953 721 5 677 1 485 132 16 Sunilan Puhdistamo Oy 44 358 492 20 171 1 867 156 23 110 JM Huber 619 3 Teollisuus yht. 73 930 1 213 25 848 3 355 288 39 Hamina, Nuutniemen jvp ei ohitusvesikäsittelyyn liittyvää kuormitusta vuonna 2014 Kotka, Mussalon jvp 29 526 148 1 381 152 243 6 Yhdyskunnat yht. 29 526 148 1 381 152 243 6 Pyhtään kalankasvatus 15 1,6 Kaikki yhteensä 103 456 1 361 27 229 3 507 545 47 110 Merialueen pistekuormitus on vähentynyt monilta osin selvästi vuoden 2007 jälkeen (Kuva 7). Summan tehtaiden toiminnan loppuminen vuoden 2008 alkupuolella vähensi osaltaan merialueen kuormitusta. Sunilan Puhdistamo Oy:n AOX-kuormitus laski selvästi vuonna 2009, mutta nousi nopeasti takaisin aiempien vuosien tasolle. Vuoden 2014 kokonaiskuormitus merialueelle oli selvästi edellisvuotta pienempää. Pyhtään edustan kuormitus oli pysynyt varsin samalla tasolla kuin vuonna 2013. Haminan edustan kuormitus on nykyään selvästi viime vuosia pienempää Nuutniemen jätevedenpuhdistamon lopetettua toimintansa (puhdistamo jatkaa kuitenkin ohitusvesikäsittelyssä). Haminan edustalla kuormitus oli vuonna 2014 selvästi edellisvuotta pienempää, koska Nuutniemen jätevedenpuhdistamolta ei tullut ohitusvesien käsittelyyn liittyvää kuormitusta. Kokonaiskuormituksen lasku selittyy kuitenkin pääosin Kotkan edustan kuormituksen vähenemisellä. Kotkamills Oy:n tehtaan kuormitus oli selvästi laskenut edellisvuodesta. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

2500 2000 BOD-kuormitus kg/vrk yhdyskunnat teollisuus 40000 35000 30000 COD-kuormitus kg/vrk 1500 25000 20000 1000 15000 500 10000 5000 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 90 80 70 60 Fosforikuormitus kg/vrk kalankasvatus yhdyskunnat teollisuus 1200 1000 800 Typpikuormitus kg/vrk 50 40 600 30 400 20 10 200 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 5000 4500 4000 Kiintoainekuormitus kg/vrk 250 200 AOX-kuormitus kg/vrk 3500 3000 150 2500 2000 100 1500 1000 50 500 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Kuva 7. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen pistekuormituksen (teollisuus, yhdyskunnat ja kalankasvatus) kehitys vuosina 2001 2014. 4.3 PYHTÄÄN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Pyhtään merialuetta kuormittaa pääasiassa Kymijoki (Kuva 8). Valtaosa Kymijoen länsihaaran ainevirtaamista purkautui Ahvenkoskenlahteen (Ahvenkosken haara) ja vain pieni osa Purolanlahteen (Pyhtään haara). Keskimäärin Kymijoen mukanaan tuoma kuormitus Pyhtään merialueelle (Pyhtäänhaara + Ahvenkoskenhaara) vuonna 2014 oli 213 kg fosforia ja 7735 kg typpeä vuorokaudessa. Kuormitus oli selvästi edellisvuotta pienempää. Vesimäärien vaihtelun myötä Kymijoen ainevirtaamien vuodenaikainen ja vuosien välinen vaihtelu voi olla ajoittain hyvin suurta. Kymijoen lisäksi Pyhtään alueelle tuovat hajakuormitusta myös pienemmät joet, kuten Siltakylänlahteen laskeva Siltakylänjoki. Pyhtään edustan ainoa pistemäinen kuormituslähde on kalankasvatus. Purolanlahden edustalla Krokön saarilla oli vuonna 2015 viisi voimassa olevan luvan omaavaa laitosta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 13

Näistä kalankasvatustoimintaa oli vain Sandvikin Lohen Sandvikin laitoksella ja Honkaniemen laitoksella. Laitosten lisäkasvu oli yhteensä 98 tonnia ja koko tuotantokauden aikainen fosforikuormitus yhteensä 596 kg ja typpikuormitus 5334 kg. Kalaa tuotettiin vuonna 2014 selvästi edellisvuotta enemmän. Myös ravinnekuormitus oli sekä typen että fosforin osalta selvästi noussut edellisvuodesta. Kalankasvatuslaitosten kuormitus ajoittui pääsääntöisesti kesäkuun ja lokakuun väliselle ajanjaksolle. Kymijoen ainevirtaamiin verrattuna kalankasvatuksen kuormitusmäärät ovat vähäisiä eikä kalankasvatuksen osuus näy siksi kuvassa 8. Kalankasvatuksesta vapautuvat ravinteet ajoittuvat kuitenkin kesäkauteen ja vaikutukset kohdistuvat suppealle alueelle. Kalankasvatuksesta vapautuvat ravinteet ovatkin siksi hyvin perustuotannon hyödynnettävissä. Pyhtää-Kotka alueen kalankasvatuksen vesistökuormitus on ollut suurinta vuonna 1992, jolloin alueella toimi useita kalankasvatuslaitoksia. Tällöin fosforikuormitus oli yli 12-kertainen nykyiseen verrattuna. 800 600 Pyhtään edustan fosforikuormitus kg/vrk Kalankasvatus Pyhtään haara Ahvenkoskenhaara 14 000 12 000 10 000 Pyhtään edustan typpikuormitus kg/vrk 400 8 000 6 000 200 4 000 2 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 8. Pyhtään merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna 2014. Pyhtään haaran ainevirtaamat on arvioitu Ediskosken virtaamatietojen ja Ahvenkoskenhaaran typpi- ja fosforipitoisuuksien avulla. 4.4 KOTKAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Myös Kotkan merialuetta kuormittaa ensisijaisesti Kymijoki (Kuva 9). Kymijoen Koivu- ja Korkeakosken haarojen yhteinen keskimääräinen ravinnevirtaama vuonna 2014 oli yhteensä 200 kg fosforia ja 7808 kg typpeä vuorokaudessa. Kymijoen ainevirtaamat Kotkan edustalle olivat hieman nousseet fosforin osalta ja laskeneet typen osalta. Kotkan merialueella on myös omaa pistemäistä jätevesikuormitusta. Kotkan alueen teollisuus eli Kotkamillsin tehtaat sekä Sunilan Puhdistamo Oy purkivat mereen keskimäärin 39 kg fosforia ja 288 kg typpeä vuorokaudessa. Määrä on hieman vuotta 2014 pienempi. Sunilan jätevedenpuhdistamon lopetettua toimintansa vuonna 2011 ainoa alueella toimiva yhdyskuntapuhdistamo sijaitsee Mussalossa. Mussalon jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus oli keskimäärin 6 kg ja typpikuormitus 243 kg vuorokaudessa. Myös Mussalon jätevedenpuhdistamon osalta ravinnekuormitus oli laskenut edellisvuodesta. Kotkan edustalle tuleva kokonaiskuormitus (joet + jätevedet) oli typen osalta hieman 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

edellisvuotta pienempi ja fosforin osalta edellisvuoden tasolla. Kotkan merialueen kokonaiskuormituksesta pistekuormituksen osuus oli vuonna 2014 fosforin osalta 19 % ja typen 6,4 %. Pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli hieman laskenut verrattuna edellisvuoteen. 800 700 600 500 400 300 Kotkan edustan fosforikuormitus kg/vrk Mussalon puhdistamo Teollisuus Korkeakoskenhaara Koivukoskenhaara 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 Kotkan edustan typpikuormitus kg/vrk 200 4 000 100 2 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 9. Kotkan merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna 2014. Teollisuuden osalta on käytetty kuukausikohtaisia kuormituslukuja ja Mussalon puhdistamon osalta neljännesvuosijaksojen kuormituksia. 4.5 HAMINAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Nuutniemen jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa vuonna 2010, mutta toimii edelleen ohitusvesien käsittelylaitoksena. Vuonna 2014 puhdistamolta ei kuitenkaan tullut kuormitusta. Puhdistamon lisäksi vähäistä kuormitusta tulee JM Huber Finland Oy:ltä. Haminan merialuetta kuormittavatkin pääasiassa Summanlahteen laskeva Summanjoki ja Haminanlahteen laskeva Vehkajoki. Summanjoelta ja Vehkajoelta ei ole juurikaan vedenlaatu- tai virtaamahavaintoja, joten jokien kuormitusta arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS) vedenlaatumallilla (versio V.5B). Simuloitujen ainevirtaamien mukaan sekä Summan- että Vehkajoen ravinnevirtaamahuiput ajoittuivat tammikuulle, jolloin virtaamat olivat yhä suuria loppuvuoden 2013 sateiden seurauksena (Kuva 10). Ravinnekuormitus oli vuonna 2014 selvästi edellisvuotta pienempää. 120 100 Haminan edustan fosforikuormitus kg/vrk Vehkajoki Summanjoki 2 500 2 000 Haminan edustan typpikuormitus kg/vrk 80 60 40 1 500 1 000 20 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 10. Haminan merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna 2014. Summanjoen ja Vehkajoen ainevirtaamat on arvioitu vesistömallijärjestelmän (WSFS) vedenlaatumallin avulla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 15

4.6 JÄTEVESIKUORMITTAJIEN LUPAEHTOJEN TÄYTTYMINEN 4.6.1 Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Mussalon jätevedenpuhdistamo sai ympäristöluvan Itä-Suomen ympäristölupavirastolta joulukuussa 2005. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, jonka päätöksellä (12.6.2008) jäteveden luparajat pysyivät kuitenkin ennallaan. 17.12.2008 annetun päätöksen (ISY-2008-Y-252) mukaan Mussalon laajennetun puhdistamon käyttöönoton takaraja siirtyi vuodella ja oli 1.1.2010. Laajennetun Mussalon jätevedenpuhdistamon lupaehdot muuttuivat 1.1.2010. Mussalon puhdistustulokset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina, mukaan lukien mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot (Taulukko 5). Mussalon typpipitoisuus lasketaan vuorokauden kokoomanäytteistä aikana, jolloin biologisen prosessin lämpötila on vähintään 12 astetta. Lisäksi kokonaistypen käsittelytehon tavoite on vähintään 70 %:n vuosikeskiarvo. Vuositasolla tarkasteltuna Mussalon jätevedenpuhdistamon lupaehdot täyttyivät vuonna 2014 sekä pitoisuuksien että tehon osalta. Vuositasolla myös kokonaistyppi saavutti 70 %:n puhdistustehotavoitteen. Myös vuosineljänneksiä tarkasteltaessa laitos toimi koko vuoden lupaehtojen mukaisesti. Taulukko 6. Mussalon jätevedenpuhdistamon luparajat vuonna 2014. pitoisuus teho BOD ATU 20 mgo 2 /l 90 % COD cr 125 mgo 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Kokonaisfosfori 0,8 mg/l 90 % Kokonaistyppi 20 mg/l, kun T>12 ºC 4.6.2 Kotkamills Oy, Kotka Itä-Suomen ympäristölupaviraston vuoden 2003 päätöksen (nro 72/03/1) mukaisesti Kotkamills Oy:n (ent. Stora Enso) tehtaiden jätevedet on käsiteltävä siten, että jätevesien mukana mereen joutuva kuormitus on enintään taulukossa 7 esitetyn mukainen. Taulukko 7. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien luparajat vuonna 2014. kk-keskiarvo vuosikeskiarvo BOD 7 (kg O 2 /vrk) 2 500 2 000 COD CR (kg O 2 /vrk) 10 000 7 000 kokonaisfosfori (kg/vrk) 30 20 kokonaistyppi (kg/vrk) 200 160 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

Kotkamills Oy:n tehtaiden kuormitus pysyi luparajojen alapuolella vuositasolla tarkasteltuna kaikkien aineiden osalta. Kuukausitasolla tarkasteltuna luparajat ylittyivät vain kaksi kertaa, fosforin ja typen osalta kesäkuussa (Kuva 11). 2 500 12 000 2 000 10 000 BOD (kg/vrk) 1 500 1 000 COD (kg/vrk) 8 000 6 000 4 000 500 2 000 0 40 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 250 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 35 30 200 fosfori (kg/vrk) 25 20 15 10 5 typpi (kg/vrk) 150 100 50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 11. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien kuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna 2014. Kuviin on merkitty voimassa olevien lupaehtojen mukaiset kuukausikeskiarvojen luparajat. 4.6.3 Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka Korkein hallinto-oikeus siirsi päätöksellään (15.10.2009) määräyksiä jätevesien käsittelyn tehostamisesta ja tiukemmista lupaehdoista, joiden piti Itä-Suomen ympäristölupaviraston (20.3.2006, päätös nro 33/06/1) ja Vaasan hallinto-oikeuden (13.6.2008) mukaan astua voimaan jo 1.1.2009. Voimassa olevan päätöksen mukaan tiukemmat lupaehdot astuivat voimaan 1.1.2011. Uusien lupaehtojen mukaan Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevedet on käsiteltävä siten, että mereen joutuva jätevesikuormitus on enintään taulukossa 8 esitetyn mukainen. Vuonna 2014 kuormitus ylitti luparajan vain kuukausitasolla tarkasteluna kesäkuun fosforikuormituksen osalta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 17

Taulukko 8. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien luparajat vuonna 2014. vrk-arvo kk-keskiarvo vuosikeskiarvo BOD 7 (kg O 2 /vrk) 3 000 1 500 COD CR (kg O 2 /vrk) 90000 (tavoitearvo) 30 000 20 000 kokonaisfosfori (kg/vrk) 32 25 kokonaistyppi (kg/vrk) 300 180 AOX (kg Cl/vrk) 300 200 kiintoaine (kg/vrk*) 800 * kiintoaine muissa kuin biologisesti käsitellyissä jätevesissä 3 000 30 2 500 25 BOD (kg/vrk) 2 000 1 500 1 000 COD (t/vrk) 20 15 10 500 5 0 4 000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 50 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kiintoaine (kg/vrk) typpi (kg/vrk) 3 000 2 000 1 000 300 250 200 150 100 50 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 fosfori (kg/vrk) AOX (kg/vrk) Kuva 12. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien kuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna 2014. Kuviin on merkitty voimassa olevien lupaehtojen mukaiset kuukausikeskiarvojen luparajat. 40 30 20 10 0 300 250 200 150 100 50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

5 VEDENLAATUTULOKSET 5.1 MERIALUEEN VEDENLAATU TALVELLA Talvella jääpeitteen alla havaitaan yleensä kesää korkeampia pitoisuuksia, koska jokivesi jää jään alle pintaveteen eikä pääse sekoittumaan vesimassan kerrostuneisuuden ja tuulen puuttumisen vuoksi. Jokien mukanaan kuljettama kiintoaines aiheuttaa veden samentumista jokien suualueiden lähellä. Etenkin Kotkan ja Haminan edustoilla pintavesi oli talvella jokivesien vaikutuksesta selvästi muita alueita sameampaa. Alusvedessä jokivesien vaikutusta ei kuitenkaan ollut enää juurikaan havaittavissa (Liite 4). Kuva 13. Pintaveden (1 m) keskimääräinen sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella 2014. Sameusarvojen lisäksi myös sähkönjohtavuudessa (Kuva 14) ja näkösyvyydessä (Kuva 15) oli havaittavissa jokivesien vaikutus etenkin pintavedessä. Sähkönjohtavuus oli talvella hyvin pieni Kymijoen edustalla Pyhtäällä. Myös Kotkan ja Haminan edustoilla sähkönjohtavuus oli selvästi ulompia alueita pienempi. Näkösyvyys oli talvella selvästi heikoin Haminan edustalla. Pyhtään ja Kotkan edustoilla näkösyvyys oli selvästi suurempi ja kasvoi edelleen siirryttäessä ulommas merialueella pois jokien vaikutusalueelta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 19

Kuva 14. Pintaveden (1 m) keskimääräinen sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella 2014. Kuva 15. Näkösyvyys (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella 2014. 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

Haminan edustalla pintaveden typpipitoisuudet kohosivat useilla pisteillä yli 1000 µg/l (Kuva 16). Kotkan ja Pyhtään edustoilla pintaveden typpitaso oli huomattavasti matalampi kuin Haminassa ja pitoisuudet jäivät selvästi 1000 µg/l tason alle. Pintaveden korkeat typpipitoisuudet ovat pääosin seurausta jokivesien mukanaan tuomasta kuormituksesta, joka talvisin jää jään alle pintaveteen. Summanjoen kuljettaman veden talven aikainen keskimääräinen typpitaso oli lähes 1500 µg/l ja Vehkajoenkin lähes 900 µg/l. Pintaveden typpitaso oli Haminan edustalla korkea myös edellisinä vuosina. Alusvedessä jokivesien vaikutus oli selvästi pienempi ja pitoisuudet ovat varsin tasaisia koko alueella (Liite 4). Korkeimmat alusveden typpipitoisuudet havaittiin Pyhtään edustalla. Kuva 16. Pintaveden (1 m) keskimääräinen typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella 2014 Pyhtään ja Kotkan edustoilla pintaveden fosforitaso oli talvella selvästi matalampi kuin Haminassa (Kuva 17). Pyhtään ja Kotkan edustalle laskevan Kymijoen keskimääräinen fosforitaso tammi-helmikuussa oli 15 21 µg/l kaikkien neljän haaran osalta. Vehka- ja Summanjoen pitoisuudet puolestaan olivat selvästi korkeammat. Vehkajoen simuloitu keskiarvo tammi-helmikuussa oli 43 µg/l ja Summanjoen 77 µg/l. Ulompana merialueella fosforitaso oli pintavedessä reilu 30 µg/l. Edellisvuoteen verrattuna Pyhtään fosforitaso oli hieman noussut, mutta muutoin merkittäviä muutoksia ei ollut tapahtunut. Alusveden fosforitaso puolestaan oli hyvin tasainen koko alueella eikä hapenpuutteesta johtuvia korkeita pitoisuuksia havaittu. Alusveden keskimääräinen taso oli samaa luokkaa Pyhtään, Kotkan ja Haminan edustoilla. Alusveden fosforipitoisuudet olivat edellisvuoden tasolla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 21

Kuva 17. Pintaveden (1 m) keskimääräinen fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella 2014. Talvella alusveden happitilanne oli näytteenottohetkellä helmikuussa melko hyvä koko tarkkailualueella (Kuva 18). Voimakasta hapenpuutetta ei juurikaan havaittu ja suurimmalla osalla asemista happikyllästys oli yli 70 %. Muutamilla asemilla havaittiin lievää hapenpuutetta talvella, mutta happikyllästys oli näilläkin pisteillä yli 60 %. Koska happitilanne oli talvella pääosin hyvä, hapenpuutteen aiheuttamia korkeita alusveden fosforipitoisuuksiakaan ei havaittu. Vuoden 2014 talvinen happitilanne ei juurikaan poikennut edellisvuodesta, jolloin alusvedessä oli hyvin happea koko tarkkailualueella. 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

Kuva 18. Alusveden keskimääräinen hapenkyllästys (%) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella 2014. 5.2 MERIALUEEN VEDENLAATU KASVUKAUDELLA Kymijoen sekä Vehkajoen ja Summanjoen vaikutus oli selvästi havaittavissa myös kesällä pintavedessä (Kuvat 19, 20 ja 21). Keskimääräinen näkösyvyys kasvoi rannikon reilusta yhdestä metristä uloimpien alueiden reiluun kolmeen metriin. Vesi oli myös sameinta aivan rannikon tuntumassa ja korkeimmat pintaveden sameusarvot havaittiin Pyhtään edustalla. Haminan edustalla sameus oli hieman vähäisempää, mutta erot eivät olleet suuria. Joet kuljettivat mukanaan makeaa vettä rannikolle ja etenkin Kymijoen edustalla veden sähkönjohtavuus oli selvästi ulompia alueita sekä Haminan edustaa pienempi. Edellisvuoteen verrattuna sameus oli hieman kohonnut Pyhtään edustalla, mutta muutoin sameus, näkösyvyys ja sähkönjohtavuus olivat edellisvuoden tasolla. Jokien vuotuiset virtaamat ja jokiveden ainepitoisuudet vaikuttavat merkittävästi rannikon vedenlaatuun jokisuiden lähellä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 23

Kuva 19. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen näkösyvyys (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna 2014. Kuva 20. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna 2014. 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

Kuva 21. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää- Kotka-Hamina merialueella vuonna 2014. Pintaveden keskimääräinen fosforitaso oli korkein Pyhtään ja Haminan edustoilla (Kuva 22). Kotkan edustalla fosforitaso oli hieman alhaisempi. Koko alueen fosforitaso oli kuitenkin vuonna 2014 varsin tasainen. Pitoisuudet olivat alhaisimpia uloimmilla merialueilla. Kesällä jokivesien vaikutus fosforipitoisuuksiin oli selvästi talvea vähäisempi. Kesällä jokivedet pääsevät helpommin sekoittumaan meriveteen. Edellisvuoteen verrattuna alueen keskimääräinen taso oli pysynyt varsin samanlaisena. Levätuotannon huippu ajoittui pääsääntöisesti toukokuulle, jolloin levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus oli lähes kaikilla pisteillä selvästi muita kuukausia korkeampi (Liite 4). Klorofyllipitoisuus oli tällöin useilla pisteillä 20 µg/l tuntumassa. Kasvukauden suurin klorofyllimäärä havaittiin elokuussa Kotkan edustan pisteellä 106 (88 µg/l), jonka tiedetään olevan hyvin rehevää aluetta. Kasvukauden keskimääräinen klorofyllitaso vaihteli reilun 3-34 µg/l välillä ja oli korkein rannikon tuntumassa (Kuva 23). Edellisvuoteen verrattuna klorofyllitaso oli Haminan edustalla hieman matalampi, mutta muutoin edellisvuoden tasolla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 25

Kuva 22. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna 2014. Kuva 23. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden klorofyllipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna 2014. Tyhjillä pisteillä ei mitata klorofyllipitoisuutta. 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

Pintaveden keskimääräinen typpitaso oli puolestaan hyvin tasainen koko alueella ja vaihteli pääsääntöisesti reilun 300 µg/l ja vajaan 600 µg/l välillä (Kuva 24). Rannikon edustalla pitoisuudet olivat hieman ulompia alueita suurempia. Pyhtään edustalla kasvukauden keskimääräinen taso oli hieman Pyhtään ja Kotkan edustoja suurempi. Edellisvuoteen verrattuna pintaveden typpitaso oli Haminan edustalla pysynyt samalla tasolla, Kotkan edustalla hieman laskenut ja Pyhtään edustalla puolestaan noussut. Kuva 24. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna 2014. Alusveden keskimääräinen happitilanne pysytteli vähintään kohtalaisena useimmilla pisteillä (Kuva 25). Kesän aikana alusvedessä oli kuitenkin havaittavissa hapenpuutetta useilla pisteillä ja happikyllästys laski selvästi alle 50 %:n. Happitilanne oli huonoin heinäkuussa pisteellä 46, missä hapenkyllästys oli vain 7 %. Täysin hapettomia alueita ei kuitenkaan tulosten perusteella havaittu. Vähähappisilla alueilla alusveden fosforipitoisuudet nousivat ajoittain hyvin korkeiksi fosforin päästessä liukenemaan pohjasedimenteistä veteen (Liite 4). Keskimääräinen kasvukauden aikainen taso pysyi kuitenkin alle 100 µg/l tasolla, kun se edellisvuonna nousi useilla pisteillä selvästi korkeammaksi. Sameus oli alusvedessä hieman pintavettä suurempaa (Kuva 27). Keskimääräinen taso oli korkein vähähappisilla alueilla sekä rannikon tuntumassa, jossa myös jokivedet ovat saattaneet vaikuttaa sameusarvoihin. Pyhtään edustalla sameus oli hieman edellisvuotta suurempaa, mutta muutoin pitoisuudet olivat edellisvuoden tasolla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 27

Kuva 25. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden happikyllästys (%) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna 2014. Kuva 26. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna 2014. 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

Kuva 27. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna 2014. 5.3 VEDENLAATU INTENSIIVIASEMILLA Pintavesi Merialueen tilaa seurataan tehostetusti yhteensä neljällä asemalla (Liite 2). Haminan merialueen Varvion (as. 212) ja Hillonniemen (as. 218) sekä Kotkan edustan Lellerin (as. 123) ja Varissaaren (as. 128) intensiiviasemilta otettiin vesinäytteet 13 kertaa helmijoulukuun välillä vuonna 2014. Pyhtään edustalla sijaitsevalta Heinäsaaren (Kyvy-1) asemalta otettiin näytteet 6 kertaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Ulkomerialueen Kyvy-1 on sijainniltaan melko erilainen kuin Kotkan ja Haminan lähempänä rannikkoa sijaitsevat näytepisteet, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa tuloksiin muun muassa erilaisen veden vaihtuvuuden kautta. Näkösyvyys vaihteli intensiiviasemilla tarkkailujakson aikana alle yhdestä metristä reiluun neljään metriin (Kuva 28). Näkösyvyys oli edellisvuoden tapaan suurin Lellerissä (as. 123) syksyllä ja pienin Hilloniemessä (as. 218) helmikuussa. Intensiivipisteet sijaitsevat melko lähellä rannikkoa ja merialueelle purkautuvia jokia. Joet kuljettavat mukanaan kiintoainesta, joka saattaa ajoittain selvästi heikentää näkösyvyyttä. Näkösyvyyden vuodenaikainen vaihtelu noudatteli pääosin hyvin samanlaista kehitystä kaikilla tarkkailupisteillä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 29

Keskimääräinen kasvukauden aikainen näkösyvyys vaihteli kolmen metrin molemmin puolin ja oli vuonna 2014 hieman edellisvuotta suurempi. 5 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 4,5 4 näkösyvyys (m) 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 28. Näkösyvyydet (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 2014. Pintaveden fosforipitoisuus vaihteli 11 50 µg/l välillä vuoden 2014 aikana (Kuva 29). Lellerissä fosforitaso oli joulukuussa varsin korkea ja Hilloniemessä talvella. Hilloniemen pisteellä Haminan edustan rehevien jokivesien vaikutus näkyy meriveden korkeina pitoisuuksina talvella. Kotkan edustalla pitoisuudet olivat talvella selvästi matalampia. 60 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 50 kokonaisfosfori (µg/l) 40 30 20 10 0 helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 29. Pintaveden fosforipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 2014. 30 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

Kasvukauden keskimääräinen fosforitaso vaihteli alueella 22 25 µg/l välillä ja oli edellisvuoden tapaan korkein Hilloniemessä. Keskimääräinen taso oli kuitenkin koko alueella hieman edellisvuotta matalampi. Keskimääräisen fosforitason perusteella merivesi oli kaikilla tarkkailupisteillä rehevää. Pintaveden typpipitoisuudet olivat hyvin tasaisia koko kasvukauden ajan (Kuva 30). Keskimääräinen taso vaihteli tällöin 326 388 µg/l välillä ja oli selvästi edellisvuotta matalampi koko alueella. Korkeimmat typpipitoisuudet havaittiin talvella Haminan edustalla missä pitoisuudet kohosivat jokivesien vaikutuksesta selvästi Kotkan edustaa korkeammiksi. Kesällä jokivesien vaikutusta ei kuitenkaan enää ollut havaittavissa ja typpitaso oli varsin samaa luokkaa sekä Kotkan että Haminan edustalla. 1000 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 800 kokonaistyppi (µg/l) 600 400 200 0 helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 30. Pintaveden typpipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 2014. Tulosten perusteella levätuotanto oli voimakkainta touko-kesäkuussa (Kuva 31). Pitoisuuksien perusteella levätuotannon voidaan olettaa olleen useilla pisteillä korkea myös huhtikuussa. Klorofyllitaso oli keskimäärin korkein Kotkanedustalla, missä Varissaaren kasvukauden keskimääräinen taso oli 10 µg/l ja Lellerin 8 µg/l. Näillä pisteillä havaittiin myös kesän korkeimmat yksittäiset pitoisuudet. Kesäkuun jälkeen pitoisuudet laskivat selvästi koko alueella ja pysyttelivät tämän jälkeen alle 10 µg/l tasolla. Levät käyttävät pääasiassa liukoista fosfaattifosforia. Levätuotannon ollessa runsasta fosfaattifosforin pitoisuudet pintavedessä ovat yleensä hyvin pieniä. Toukokuussa levätuotannon ollessa voimakasta fosfaattifosforin pitoisuudet laskivatkin hyvin nopeasti ja olivat toukokuun loppupuolella jo varsin alhaisia (Kuva 32). Levätuotannon hiipuessa loppukesällä fosfaattifosforin pitoisuudet lähtivät jälleen nousemaan. Fosfaattipitoisuuden vaihtelu oli varsin samanlaista kaikilla pisteillä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 31

25 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 20 klorofylli (µg/l) 15 10 5 0 touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys Kuva 31. Pintaveden klorofyllipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 2014. 35 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 30 fosfaattifosfori (µg/l) 25 20 15 10 5 0 helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 32. Pintaveden fosfaattifosforin pitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 2014. Alusvesi Talvella alusveden happitilanne pysytteli vähintään kohtalaisena kaikilla pisteillä (Kuva 33). Happitilanne pysyi hyvänä koko kevään kesäkuun alkuun asti. Tämän jälkeen alusveden happi alkoi kuitenkin tasaisesti laskea koko alueella. Happitilanne oli heikoin loppukesällä, jolloin happikyllästys laski alle 40 %:n Haminan edustalla ja alle 50 %:n Kotkan edustalla. Syyskuun aikana happitilanne alkoi kuitenkin jälleen parantua syystäyskierron tuodessa hapekasta vettä alimpiin vesikerroksiin. 32 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

120 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 100 happikyllästys (%) 80 60 40 20 0 helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 33. Alusveden happikyllästysprosentit (%) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 2014. Hapen väheneminen alusvedestä kesän aikana oli havaittavissa myös alusveden fosforipitoisuuksissa etenkin Kotkan edustalla (Kuva 34). Fosforipitoisuudet kohosivat Lellerissä ja Varissaarella selvästi muita pisteitä sekä kesän keskimääräistä tasoa korkeammiksi henäkuun alkupuolla. Pitoisuudet kuitenkin laskivat nopeasti takaisin normaalille tasolle. Alusveden keskimääräinen fosforitaso oli vuonna 2014 hieman edellisvuotta alhaisempi. 140 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 120 kokonaisfosfori (µg/l) 100 80 60 40 20 0 helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 34. Alusveden fosforipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 2014. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 33

Alusveden typpipitoisuus vaihteli pääsääntöisesti vajaan 300 µg/l ja vajaan 600 µg/l välillä (Kuva 35). Typpitaso oli korkein talvella sekä kesällä heinä-elokuussa. Kasvukauden aikainen keskimääräinen taso alueella oli varsin sama kaikilla pisteillä. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräinen taso oli kuitenkin kaikilla neljällä intensiivipisteellä selvästi edellisvuotta alhaisempi. 700 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 600 kokonaistyppi (µg/l) 500 400 300 200 100 0 helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 35. Alusveden typpipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna 2014. Intensiiviasemien vedenlaatutulosten perusteella voidaan edellisvuosien tapaan todeta, että vedenlaatu on Haminan edustan tarkkailupisteillä huonompi kuin Kotkan edustalla. Haminan edustalla meriveden laatuun vaikuttaa Summanjoen ja Vehkajoen korkeat ravinnepitoisuudet. Kotkan edustalla Kymijoessa pitoisuudet ovat selvästi alhaisempia. Edellisvuoteen verrattuna kaikkien intensiiviasemien rehevyys ja ravinnetaso olivat kuitenkin selvästi laskeneet sekä pinta- että alusveden osalta. 5.4 KASVIPLANKTONTUTKIMUS Sekä Varviossa (212) että Varissaaressa (128) kasviplanktonin biomassa oli selvästi edellisvuotta pienempi (Liite 5). Varissaaressa taksonien määrä oli kuitenkin edellisvuotta suurempi. Sinileviä havaittiin hieman edellisvuotta vähemmän. Sekä Varissaaren että Varvion kasviplankton kuvastaa niukkaravinteista vettä. Biomassan, sinilevien, solukokojen ja lajiston perusteella Varvion alue vaikuttaa olevan hieman heikommassa tilassa verrattuna Varissaaren alueeseen. Kasviplanktontutkimuksen tuloksia on käsitelty tarkemmin liitteenä olevassa raportissa (Liite 5). 34 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

5.5 UIMARANTOJEN VEDENLAATU Kotkan ja Pyhtään merenrannalla sijaitsevien yleisten ja pienten yleisten uimarantojen vedenlaatu luokiteltiin hyväksi koko uimakauden ajan (Kuvat 36 ja 37 sekä Liite 6). Sinilevääkään ei havaittu kesän aikana uimarannoilla. Haminan uimarantojen mikrobiologinen vedenlaatu pysyi hyvänä lukuun ottamatta Rampsinkarin uimarantaa elokuun alussa, jolloin enterokokkien määrä (870 pmy/100 ml) nousi selvästi yli raja-arvon (Kuvat 38 ja 39 sekä Liite 6). Muutaman päivän päästä otetussa uusintanäytteessä pitoisuus oli kuitenkin nolla. Haminan Pitkien hiekkojen uimarannalla havaittiin sinilevää runsaasti heinäkuun puolivälissä. Tämän jälkeen sinilevää ei kuitenkaan enää havaittu. 200 180 29.5. 12.6. 19.6. 10.7. 7.8. 160 enterokokit (pmy/100ml) 140 120 100 80 60 40 20 0 Mansikkalahti, lapset Mansikkalahti, ulkoranta Santalahti Äijänniemi Ruonala Tampsan monttu Kuva 36. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan merenrannalla sijaitsevien uimarantojen E.coli bakteerien määrät (pmy/100ml) kesällä 2014. Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua E.coli bakteerien raja-arvoa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 35

500 450 29.5. 12.6. 19.6. 10.7. 7.8. 400 350 E.coli (pmy/100ml) 300 250 200 150 100 50 0 Mansikkalahti, lapset Mansikkalahti, ulkoranta Santalahti Äijänniemi Ruonala Tampsan monttu Kuva 37. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan merenrannalla sijaitsevien uimarantojen enterokokkien määrät (pmy/100ml) kesällä 2014. Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua suolistoperäisten enterokokkien raja-arvoa. 500 E.coli (pmy/100ml) 450 400 350 300 250 200 150 4.6/12.6. 25.6. 9.7/16.7 6.8. 8.8. 100 50 0 Pitkät Hiekat Nouvoton Rampsinkari Kuva 38. Haminan kaupungin merenrannalla sijaitsevien uimarantojen E.coli bakteerien määrät (pmy/100ml) kesällä 2014. Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua E.coli bakteerien raja-arvoa. 36 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

enterokokit (pmy/100ml) 1000 900 800 700 600 500 400 300 4.6/12.6. 25.6. 9.7/16.7 6.8. 8.8. 200 100 0 Pitkät Hiekat Nouvoton Rampsinkari Kuva 39. Haminan kaupungin merenrannalla sijaitsevien uimarantojen enterokokkien määrät (pmy/100ml) kesällä 2014. Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua suolistoperäisten enterokokkien raja-arvoa. 6 YHTEENVETO Tässä raportissa käsitellään Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen tilaa ja kuormitusta vuoden 2014 osalta. Suurin osa alueen kuormituksesta on hajakuormitusta, joka kulkeutuu pääasiassa Kotkan ja Pyhtään edustoille Kymijoen haarojen kuljettamana. Määrällisesti huomattavasti paljon vähäisempää hajakuormitusta aiheutuu myös esimerkiksi Haminan edustan Summanjoen ja Vehkajoen ainevirtaamista. Niillä onkin vedenlaatuun lähinnä paikallista vaikutusta. Hajakuormituksen lisäksi merialueelle kohdistuu myös pistemäistä kuormitusta. Pyhtään merialueen pistekuormitus on peräisin kahdelta kalankasvatuslaitokselta, mutta niiden osuus kokonaisuudessaan on ollut viime vuosina hyvin pieni ja vähentynyt jatkuvasti. Myös Haminan merialueelle tuleva kuormitus on vähäistä ja se tulee J.M. Huber Finland Oy:n tehtaalta sekä ohitusvesien käsittelylaitoksena toimivalta Nuutniemen puhdistamolta. Kotkassa pistekuormitus on selvästi suurempaa kuin Pyhtäällä ja Haminassa. Kotkan edustan kuormitus tulee Sunilan puhdistamo Oy:ltä, Mussalon jätevedenpuhdistamolta ja Kotkamills Oy:n tehtailta. Vuonna 2014 Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen suurin pistekuormittaja oli kemiallisen hapenkulutuksen, kiintoaineen ja fosforin osalta Sunilan puhdistamo Oy. Suurin typpikuorma puolestaan tuli Mussalon jätevedenpuhdistamolta ja suurin biologinen hapenkulutus Kotkamills Oy:ltä. Vuonna 2014 merialueella tuleva pistekuormitus oli hieman edellisvuotta pienempää. Pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna merialueen kuormitus on pääsääntöisesti osoittanut laskevaa kehityssuuntaa. Summan Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 37

tehtaiden toiminnan loppuminen vuoden 2008 alkupuolella vähensi osaltaan merialueen kuormitusta. Kymijoessa veden fosforipitoisuuksien on todettu olevan nykyään merialueen keskimääräistä tasoa alhaisempia (Mänttäri 2012, Mänttäri 2013, Mänttäri 2014), eikä jokivesi enää ole ollut rannikkoa rehevämpää. Jokivesien vaikutus näkyikin selvästi etenkin talvella Kymijoen haarojen lähellä. Pyhtään ja Kotkan edustoilla pintaveden fosforipitoisuudet jäivät selvästi muuta merialuetta alhaisemmiksi. Haminan edustalle laskevien Summanjoen ja Vehkajoen fosforipitoisuudet ovat edelleen selvästi merialueen pitoisuuksia korkeampia, mikä näkyykin Haminan edustalla meriveden korkeina fosforipitoisuuksina. Kesällä jokivesien vaikutus on huomattavasti pienempi ja fosforitaso on tasaisempi koko alueella. Ulommilla tarkkailupisteillä kesän fosforipitoisuudet olivat selvästi rannikkoa matalampia. Alusvedessä fosforipitoisuudet olivat hieman pintavettä korkeampia. Vähähappisilla alueilla alusveden fosforipitoisuudet nousivat muutamilla pisteillä hyvin korkeiksi fosforin päästessä vapautumaan pohjasedimenteistä. Keskimäärin fosforitaso oli kuitenkin pääosin pysynyt edellisvuoden tasolla. Typpipitoisuudet olivat talvella varsin korkeita etenkin Haminan edustalla jokivesien vaikutuksesta. Alusvedessä jokivesien vaikutus oli huomattavasti vähäisempää ja pitoisuudet tasaisempia koko alueella. Kesällä typpipitoisuudet oli sekä pinta- että alusvedessä selvästi korkeimmat Pyhtään edustalla, muualla typpitaso oli varsin tasainen. Pyhtään edustalla typpipitoisuudet olivat edellisvuotta korkeampia, mutta muilla alueilla pitoisuudet olivat edellisvuoden tasolla tai hieman matalampia. Kasvukauden aikana pintaveden happikyllästys oli koko merialueella pääsääntöisesti yli 70 %. Osalla tarkkailupisteistä oli kesän aikana havaittavissa levätuotannon aiheuttamaa hapen ylikyllästystä, jolloin happikyllästys kohosi yli 100 %:n. Talvella alusveden happitilanne oli koko alueella vähintään kohtalainen eikä hapenkyllästys laskenut helmikuussa alle 60 %:n. Kesällä alusveden happitilanne oli jonkin verran talvea huonompi ja selvää hapenpuutetta oli havaittavissa muutamilla pisteillä. Täysin hapettomia alueita ei kuitenkaan havaittu. Vähähappisilla alueilla alusveden fosforipitoisuudet ja sameus olivat hieman muuta aluetta korkeampia. Jokivesien vaikutus oli havaittavissa rannikon läheisyydessä pintavedessä erityisesti talvella. Kesällä jokivedet pääset sekoittumaan meriveteen helpommin ja vaikutukset eivät ole havaittavissa yhtä voimakkaina. Näkösyvyys oli alhaisin rannikon tuntumassa ja kasvoi selvästi siirryttäessä kohti ulompia merialueita. Vesi oli kirkkainta uloimmilla tarkkailupisteillä. Makean jokiveden vaikutuksesta myös sähkönjohtavuus oli jokien suualueiden lähellä selvästi uloimpien tarkkailupisteiden pitoisuuksia alhaisempi ja kasvoi tasaisesti siirryttäessä ulommaksi rannikosta. Jokien mukanaan kuljettama kiintoaines näkyi myös kohonneina sameusarvoina pintavedessä. Talvella sameus oli pintavedessä selvästi korkein Haminan edustalla. Kesällä korkeimmat pintaveden sameusarvot havaittiin puolestaan Pyhtään edustalla. Alusvedessä jokivesien vaikutus ei enää juurikaan näkynyt. 38 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

Jokivesien vaikutuksesta pintaveden suolapitoisuus laski rannikolla ajoittain varsin matalaksi. Alusvedessä suolapitoisuudet olivat sekä talvella että kesällä selvästi pintavettä korkeampia. Jokivesien vaikutus alusveden suolapitoisuuteen oli varsin vähäinen. Korkeimmat suolapitoisuudet havaittiin uloimpien tarkkailupisteiden syvänteissä, joissa veden vaihtuvuus harvoin on kovin hyvä. Pintaveden keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet olivat pääosin samaa tasoa kuin edellisenäkin vuonna. Haminan edustalla klorofyllitaso oli hieman edellisvuotta matalampi. Levätuotanto oli selvästi korkein rannikon läheisyydessä ja väheni siirryttäessä ulommaksi merelle. Levätuotannon huippu ajoittui touko-kesäkuulle, minkä jälkeen levätuotanto väheni selvästi. Merialueen pistekuormitus on hyvin epätasaisesti jakautunut ja selvästi suurin osa kuormituksesta tulee nykyään Kotkan edustalle. Rannikkoalueiden keskimääräinen vedenlaatu ei kuitenkaan poikennut merkittävästi Pyhtään, Kotkan ja Haminan välillä. Jokien kuormituksella on suuri vaikutus etenkin rannikkoa lähinnä sijaitsevien alueiden vedenlaatuun. Haminan edustalla jokien vaikutusalueella ravinnepitoisuudet olivat hieman Kotkan ja Pyhtään edustaa korkeampia ja jokivesien vaikutus oli voimakkainta talvella. Suurin osa jokien mukanaan tuomasta kuormituksesta päätyy Pyhtään edustalle, jossa pistekuormitusta tulee vain hyvin vähän kalanviljelylaitoksilta. Rannikkoalueella kuormituksen vaikutukset saattavat olla hyvinkin erilaisia eri alueilla, koska geomorfologiset ominaisuudet (merenpohjan muodot ja rakenteet) vaihtelevat hyvin paljon juuri rannikkoalueilla. Tämä saattaa osaltaan tasoittaa eri alueiden välisiä vedenlaatueroja sekä vaikeuttaa syy-seuraussuhteiden hahmottamista. Rannikkoalueilla keskimääräinen vedenlaatu saattaa myös vaikuttaa todellisuutta paremmalta, koska matala vesi on yleensä hyvin tasalaatuista pinnasta pohjaan. Tällöin alusveden happitilanne on selvästi parempi ja fosforipitoisuudet matalampia. Kasviplanktonin biomassa oli selvästi edellisvuotta suurempi. Sinileviä havaittiin kuitenkin edellisvuotta vähemmän. Sekä Varvion että Varissaaren alueen kasviplankton kuvastaa niukkaravinteista vettä. Kasviplanktontulosten perusteella Varvion alue näyttäisi olevan hieman Varissaarta heikommassa kunnossa. Ulkomerialue oli rannikkoon verrattuna vedenlaadultaan hieman parempaa. Pintaveden fosforipitoisuudet olivat hieman matalampia, vesi oli kirkkaampaa ja näkösyvyys suurempi. Ulkomerialueella veden vaihtuvuus on yleensä parempi ja kuormitus kohdistuu pääsääntöisesti rannikoille. Pohjanläheisen veden huono happitilanne ja korkeat fosforipitoisuudet selittyvät osittain näytepisteiden sijoittumisella syvänteiden kohdille. Myös suolapitoisuuden muodostama halokliini vaikeuttaa veden sekoittumista, jolloin hapekas pintavesi ei pääse sekoittumaan alusveteen. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 39

Vesistöjen tilan arvioinnissa pääpaino on nykyisin vesien ekologisen tilan arvioinnissa, jossa pääasiallisina luokittelutekijöinä ovat biologiset tekijät (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet). Lisäksi arvioinnissa käytetään hyväksi veden fysikaalis-kemiallista laatua ja hydrologis-morfologisia tekijöitä. Lähtökohtana luokittelussa on alueen luontainen, ihmistoimintaa edeltänyt tila, jota verrataan nykyiseen tilaan. Suomenlahti on luokiteltu tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevaksi merialueeksi. Syynä Suomenlahden ulkosaariston ja sisäsaariston heikentyneeseen tilaan on pitkälle edennyt rehevöityminen, jonka seurauksena levätuotanto on kasvanut ja laajat alueet merenpohjaa ovat säännöllisesti hapettomia ja vailla eliöstöä. Lisäksi Suomenlahdella havaitaan sinilevien massakukintoja lähes vuosittain. Jokien ravinnekuormituksen ohella syvänteiden happivajeen aiheuttama merialueen sisäinen kuormitus on myös vakava ongelma. Se on pahimpina vuosina ylittänyt jopa jokien ravinnekuorman. Kymijoen kuormituksen pienentyminen alkaa kuitenkin jo näkyä joen edustan rannikkoalueilla, jossa vedenlaatu on osoittanut hiljalleen paranemisen merkkejä (Suomen ympäristökeskus 2008). 40 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015

VIITTEET Henriksson M. & Myllyvirta T. 2006. Suomen rannikkoalueen luokittelu rehevöitymisriskin perusteella. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. 83 s. Ilmatieteenlaitos 2014. Ilmastokatsaus-lehti nro. 1-12. www.ilmatieteenlaitos.fi > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M. ja Palomäki, A. 2011. Kasviplanktonin laskentamenetelmät. Kettunen, I., Mäkelä, A. ja Heinonen, P. 2008. Ympäristöopas 2008. Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2011. Kymijoen alaosan ja merialueen Pyhtää Kotka Hamina tila vuosina 2000-2009. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 208. 102 s. Lepistö L. (toim) 2006. Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät Suomen ympäristökeksus, päivitetty 5.4.2006. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T. 1992. Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 10. Mänttäri V. 2012. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2011. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 216/2012. Mänttäri V. 2013. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 229/2013. Mänttäri V. 2014. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 238/2014. Mänttäri V. & Anttila-Huhtinen M. 2015. Kotkan satama-alueiden vesistötarkkailu vuonna 2014. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti nro 224/2014. Oravainen R. 1999. Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Sosiaali- ja terveysministeriö 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Suomen ympäristökeskus 2008. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella, www.ymparisto.fi > Kaakkois-Suomi > Ympäristön tila > Pintavedet > Ekologinen ja kemial... > Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila. Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) 2009. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 41

LIITE 1 Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailun näytepisteet vuonna 2014. Alue Asema Sijainti Koordinaatit fys.kem klorofylli intensiivi plankton Pyhtää 18 Storsundet 3475461 6695147 x Pyhtää 32 Ahvenkoskenlahti 3471898 6704087 x Pyhtää 46 Purolanlahti 3480773 6702860 x x Pyhtää 66 Heikinhelli 3485040 6696190 x x Pyhtää 77 Äyspäänselkä 3489188 6702768 x x Pyhtää Kyvy-9 Ahvenkoskenlahti 3472138 6699553 x x Pyhtää Kyvy-10 Pitkäviiri 3479128 6686618 x x Kotka 91 Viikarinsaari 3495013 6700360 x Kotka 96 Mussalo 3496604 6702624 x x Kotka 100 Mussalo 3495552 6705206 x Kotka 104 Hovinsaari 3495085 6706042 x x Kotka 106 Majasaari 3492527 6706177 x Kotka 123 Lelleri 3497703 6699466 x Kotka 128 Varissaari 3498349 6704145 x x Kotka 133 Kotkansaari 3498606 6705427 x Kotka 139 Halla 3497837 6707600 x x Kotka 152 Hallanväylä 3498763 6708268 x x Kotka 156 Hallanväylä 3500688 6706986 x x Kotka K2 Kirkonmaa 3504320 6697128 x Kotka Kyvy-2 Rankki 3492644 6695926 x x Kotka Kyvy-3 Ristisaari 3494237 6685746 x Kotka Kyvy-5 Kirkonmaa 3506433 6693008 x Hamina 179 Kuuttinki 3502675 6709030 x x Hamina 181 Kuuttinki 3506036 6709944 x Hamina 186 Neuvottomanlahti 3503698 6712541 x Hamina 198 Summanlahti 3506140 6713343 x x Hamina 212 Varvio 3507287 6707346 x x Hamina 218 Hillonniemi 3508510 6711497 x Hamina 225 Vilniemi 3511118 6710550 x Hamina 230 Hillonniemi 3510487 6713427 x x Hamina 231 Haminanlahti 3510099 6714689 x Hamina 346 Uolionmatala 3511874 6708993 x x Hamina Kyvy-4 Einonkari 3507562 6702816 x x Hamina Kyvy-12 Velpperkari 3516130 6697588 x Hamina Kyvy-13 Pyötsaari 3518817 6707574 x

LIITE 2

LIITE 3

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 4.2.2014 MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 14,9 m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi 9 cm; Jää 30 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,0 11,6 81 1,1 644 3,74 7,8 20 520 34 5 0,0 11,2 77 14 0,1 9,7 68 1,2 691 3,98 7,8 20 550 34 4.2.2014 MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 10,7 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 10 cm; Jää 35 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,4 11,4 80 5,7 453 1,35 7,1 80 1100 38 5 0,1 12,5 86 8 0,2 12,5 88 2,2 671 3,88 7,6 25 540 35 4.2.2014 MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 10 cm; Jää 34 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,6 11,0 77 7,3 280 1,24 6,8 100 1100 40 6 0,1 11,2 79 1,9 666 3,82 7,7 25 570 36 4.2.2014 MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 3,3 m; Lumi 10 cm; Jää 30 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,0 12,8 90 1,2 649 3,74 7,8 20 570 38 5 0,0 13,0 89 14 0,4 12,0 85 1,5 705 4,12 7,8 20 510 34 4.2.2014 MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Kok.syv. 11,7 m; Näk.syv. 3,6 m; Lumi 7 cm; Jää 34 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,0 11,5 80 1,2 613 3,51 7,8 20 550 37 5 0,0 10,9 75 10 0,5 10,6 75 1,0 689 4,02 7,8 15 500 35 5.2.2014 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 7 cm; Jää 23 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,4 13,3 94 5,2 566 3,23 7,3 80 850 300 9 45 26 5 0,0 12,9 88 12 0,0 12,9 90 1,6 661 3,83 7,7 20 550 160 <5 36 28 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 1/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 5.2.2014 MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 14,4 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 10 cm; Jää 33 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 14,6 101 6,7 343 1,16 7,1 120 1400 40 5 0,0 11,7 80 10 0,0 12,1 83 14 0,3 10,2 72 1,9 677 3,96 7,6 25 560 34 5.2.2014 MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 5,2 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 10 cm; Jää 34 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 11,7 82 8,6 474 1,81 7,0 130 1300 45 4 0,4 12,4 88 2,5 645 3,82 7,6 30 590 35 5.2.2014 MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9,4 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 10 cm; Jää 33 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,8 10,2 73 6,3 464 0,94 7,1 90 1100 42 5 0,0 10,4 71 8 0,0 9,8 69 1,7 674 3,92 7,7 25 530 34 6.2.2014 MERI / 100 Suomenl Mussalo 100 Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 5 cm; Jää 31 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 13,3 91 4,3 7,9 0,04 7,0 40 700 15 5 0,4 11,9 82 10 1,0 10,9 77 15 1,5 9,8 72 2,2 714 4,24 7,5 20 550 46 6.2.2014 MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 5,9 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 6 cm; Jää 33 cm; Klo 12:50; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 11,5 78 4,2 8,3 0,04 7,0 40 700 16 5 0,4 9,0 63 2,8 542 3,26 7,5 25 650 34 6.2.2014 MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 11,6 80 6,9 86,8 0,81 7,0 40 660 41 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 2/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 6.2.2014 MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 12,9 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 5 cm; Jää 35 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 11,2 77 3,1 201 1,09 7,2 40 580 19 5 0,0 8,5 58 10 0,1 9,7 68 1,5 697 4,00 7,7 20 500 33 6.2.2014 MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 5 cm; Jää 32 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,3 16,3 113 2,0 177 0,91 7,2 55 830 23 5 0,1 13,0 89 10 0,2 12,3 85 14 0,5 11,8 84 1,7 703 4,10 7,6 20 490 35 11.2.2014 MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21,2 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja jmä al; levä 0 /3; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 13,2 90 2,8 25,4 0,12 7,1 35 670 320 8 14 3 11 <0,2 5 0,3 12,6 89 1,5 646 3,68 7,7 20 690 230 31 36 26 10 0,1 11,8 83 1,0 660 4,04 7,7 15 530 200 <5 38 27 20 1,2 10,9 79 1,5 731 4,30 7,6 15 530 210 24 45 34 <0,2 0-2 <1 12.2.2014 MERI / 018 Suomenl Storsundat 018 Kok.syv. 22,4 m; Näk.syv. 3,4 m; Lumi 3 cm; Jää 20 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,6 12,7 88 3,0 19,1 0,09 7,0 35 730 17 5 0,6 12,3 86 10 0,6 12,1 84 20 1,0 11,7 85 1,6 749 4,42 7,7 15 500 39 12.2.2014 MERI / 032 Suomenl Ahvenkoskenl 032 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 2,6 m; Lumi 5 cm; Jää 35 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,1 12,6 86 2,2 8,0 0,04 7,0 35 700 12 3.5 0,0 12,7 87 2,2 8,0 0,04 7,0 35 680 12 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 3/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 12.2.2014 MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 14,2 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 7 cm; Jää 33 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,2 12,2 84 3,7 22,1 0,11 6,9 40 730 15 5 0,4 12,3 85 10 0,5 12,1 86 2,5 615 3,50 7,5 25 620 36 12.2.2014 MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20,6 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi 4 cm; Jää 34 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,2 12,9 90 1,8 373 1,86 7,5 30 690 21 5 0,4 12,7 88 10 0,1 12,2 84 20 1,1 11,8 86 1,0 726 4,27 7,8 15 520 37 12.2.2014 MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15,7 m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi 3 cm; Jää 35 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,2 12,2 84 2,0 9,0 0,05 6,9 35 660 10,0 5 1,5 11,0 78 10 2,3 10,3 75 15 2,5 10,2 77 2,1 719 4,26 7,5 20 550 50 13.2.2014 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23,5 m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi 5 cm; Jää 27 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,1 13,0 89 2,4 99,3 0,50 7,2 35 611 270 10 13 6 5 0,0 13,1 90 10 0,1 12,9 88 20 1,2 11,4 83 1,1 759 4,45 7,7 15 500 180 12 33 31 13.2.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16,3 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 5 cm; Jää 27 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,2 12,1 83 2,3 53,4 0,22 7,0 35 620 300 13 11 3 5 0,2 12,4 85 10 0,2 9,6 66 15 0,4 10,0 71 1,6 675 4,07 7,7 20 500 180 <5 36 30 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 4/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 13.2.2014 MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,1 13,1 90 2,1 88,0 0,44 7,1 35 600 14 5 0,2 11,7 80 10 0,2 11,5 79 15 0,6 11,9 85 3,0 679 4,08 7,7 20 510 40 13.2.2014 MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11,9 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 3 cm; Jää 39 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,1 11,9 82 2,6 36,9 0,17 7,1 35 800 13 5 0,3 10,4 72 10 0,4 10,3 73 2,5 677 3,97 7,7 20 520 37 25.2.2014 MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,3 12,5 88 1,0 598 3,44 7,8 20 490 31 5 0,3 12,4 86 10 0,4 12,6 87 20 0,5 12,5 89 1,0 753 4,47 7,8 10 30 1,1 11,2 81 2,4 803 4,84 7,7 10 400 47 25.2.2014 MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,3 12,9 89 1,2 1,4 2,05 7,5 210 10 23 <0,2 5 0,3 12,8 88 10 0,3 12,6 87 17 0,6 12,1 84 1,1 1,8 4,02 7,7 190 8 35 <0,2 0-2 <1 25.2.2014 MERI / FERTILOG Mussalon satama, bulkkiterminaalin satama-allas Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,3 13,0 90 1,3 <1 0,95 7,3 250 15 13 <0,2 5 0,4 12,6 87 1,2 1,5 3,12 7,7 220 66 30 1,0 10 0,4 12,3 85 1,0 1,6 3,85 7,7 180 7 35 <0,2 17 0,7 11,7 82 1,1 1,4 3,21 7,7 210 22 32 <0,2 0-2 <1 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 5/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 25.2.2014 MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 43 m; Näk.syv. 4,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,5 12,3 88 0,9 687 4,04 7,8 20 450 36 5 0,3 12,6 87 10 0,3 12,7 88 20 0,9 12,4 90 0,9 816 4,90 7,8 10 35 1,4 11,4 84 1,3 863 5,24 7,8 10 410 39 25.2.2014 MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 15:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,4 12,4 88 0,9 622 3,61 7,8 20 470 34 5 0,4 12,4 86 10 0,5 12,0 83 20 0,6 11,4 81 0,9 708 4,19 7,8 15 30 1,4 11,0 81 1,1 804 4,83 7,8 10 440 37 25.2.2014 MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 41 m; Näk.syv. 4,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,4 12,6 89 0,9 649 3,79 7,8 20 470 33 5 0,3 12,8 88 10 0,5 11,5 80 20 0,9 10,7 77 0,9 769 4,59 7,8 10 30 1,8 10,9 81 1,3 849 5,17 7,7 10 40 2,5 10,6 80 1,3 890 5,43 7,8 10 400 43 26.2.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 21,4 m; Näk.syv. 4,1 m; Lumi 0 cm; Jää 38 cm; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,4 14,3 100 2,1 290 1,68 7,5 50 790 280 15 22 7 5 0,1 13,4 92 10 0,3 11,6 80 16 0,7 11,0 79 1,7 682 4,02 7,7 20 520 180 <5 35 28 26.2.2014 MERI / K1 Kirkonmaan linnake, oja Näytt.ottaja JMä; Ei näytteitä! Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 6/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 26.2.2014 MERI / K2 Kirkonmaan linnake Kok.syv. 10,2 m; Näk.syv. 5,3 m; Lumi 0 cm; Jää 31 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 13,0 91 1,4 417 2,38 7,7 580 31 5 0,1 12,9 88 9 0,1 12,2 86 1,0 632 3,67 7,8 500 35 26.2.2014 MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Kok.syv. 48,7 m; Näk.syv. 5,1 m; Lumi 0 cm; Jää 31 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 13,1 92 1,0 582 3,32 7,8 20 500 34 5 0,2 12,4 85 10 0,3 12,2 84 20 1,0 11,5 83 0,8 719 4,27 7,8 10 30 1,8 10,7 79 1,0 772 4,61 7,8 10 40 1,8 10,4 77 1,4 806 4,85 7,7 10 410 39 26.2.2014 MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 26,2 m; Näk.syv. 5,2 m; Lumi 0 cm; Jää 33 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 13,5 94 1,6 262 1,43 7,4 35 660 23 5 0,1 13,6 93 10 0,1 13,0 89 25 1,3 11,3 82 1,4 740 4,39 7,7 10 440 39 26.2.2014 MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 44,8 m; Näk.syv. 5,0 m; Lumi 0 cm; Jää 29 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 13,1 92 1,0 481 2,72 7,8 25 560 35 5 0,1 12,8 88 10 0,0 12,9 88 20 1,2 11,5 84 0,9 733 4,35 7,8 10 30 1,2 11,5 84 1,1 769 4,59 7,8 10 40 1,2 11,1 81 1,4 794 4,80 7,8 10 420 40 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 7/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 16.4.2014 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 3,0 13,4 102 1,3 659 3,88 7,9 20 400 140 <5 30 11 5 2,7 13,0 96 10 2,6 13,1 96 20 2,4 12,5 94 1,0 745 4,47 7,8 15 390 130 <5 33 21 16.4.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 3,2 12,8 98 2,0 548 3,15 7,8 25 470 160 7 29 11 5 2,7 12,8 94 10 2,5 12,9 95 15 2,4 12,8 96 1,5 734 4,41 7,9 20 420 120 6 35 21 16.4.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 2,8 13,4 101 1,5 653 3,89 7,9 25 380 92 <5 32 8 5 2,6 13,4 98 10 2,5 13,3 97 16 2,4 13,0 98 1,2 709 4,26 7,9 20 400 100 <5 32 16 16.4.2014 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 3,0 13,3 101 2,5 650 3,84 8,0 25 410 72 <5 34 6 5 2,8 13,3 98 12 2,4 12,8 96 1,5 700 4,22 7,9 20 430 110 <5 33 17 28.4.2014 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 9,3 14,6 130 1,4 558 3,14 8,6 20 390 13 <5 23 <2 0 5 5,6 14,4 115 10 3,8 12,0 91 20 2,4 11,0 83 1,1 794 4,90 7,8 10 420 92 <5 39 23 0-8 15 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 8/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 28.4.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16,6 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 8,0 13,3 114 1,8 443 2,54 8,4 25 420 49 <5 22 2 4 5 4,6 13,3 103 10 3,7 11,9 90 15 2,8 11,9 90 1,4 733 4,51 7,9 10 410 84 7 38 16 0-6 23 28.4.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 6,9 14,6 123 1,2 659 3,92 8,6 15 310 <5 <5 13 <2 0 5 5,8 13,6 109 10 3,7 12,2 92 16 3,4 12,1 93 3,3 705 4,26 8,0 10 410 40 <5 44 3 0-8 11 28.4.2014 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 7,0 14,8 125 1,9 643 3,78 8,5 20 310 <5 <5 18 <2 0 5 5,8 14,1 113 12 4,0 12,5 98 4,0 675 4,06 7,8 15 360 15 <5 41 3 0-6 7,6 12.5.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 6,7 12,3 103 1,5 624 3,70 8,2 20 350 24 6 30 <2 3 5 6,4 12,1 98 10 5,4 12,0 95 15 4,3 11,2 88 3,4 716 4,34 7,8 20 350 45 20 32 13 0-6 13 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 9/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 12.5.2014 MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,8 12,5 102 1,0 687 4,15 8,2 330 26 5 5,8 12,6 103 1,1 693 4,16 8,3 17 5,2 12,4 100 0,9 714 4,32 8,2 280 18 0-6 11 12.5.2014 MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 6,0 12,4 102 1,2 674 4,01 8,1 20 380 85 11 20 2 6 5 5,8 12,4 102 1,2 678 4,04 8,2 20 340 40 12 21 2 10 5,3 11,8 96 1,5 694 4,15 8,1 20 340 31 9 20 3 20 5,0 12,0 96 7,7 705 4,24 8,0 20 320 26 15 53 22 0-6 7,5 12.5.2014 MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 9,9 10,8 95 49,5 0,24 7,2 0-4 6,4 12.5.2014 MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 10,1 11,7 105 243 1,41 7,8 0-3 20 12.5.2014 MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 9,3 10,8 94 4,1 103 0,54 7,2 550 27 5 6,2 11,5 95 2,3 586 3,43 7,8 10 4,9 11,6 93 2,2 688 4,12 7,9 340 27 0-4 4,9 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 10/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 12.5.2014 MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 12,4 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,1 11,2 96 313 1,86 7,6 0-4 5,2 12.5.2014 MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13,5 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 6,4 12,1 101 649 3,87 8,1 0-6 7,3 13.5.2014 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 7,4 10,7 91 1,3 633 3,79 8,3 20 330 6 <5 26 <2 1 5 7,0 12,2 101 10 6,0 11,9 96 20 4,6 10,7 85 1,0 717 4,39 8,0 20 290 27 16 21 6 0-6 17 13.5.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20,3 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 7,2 10,5 89 1,6 674 4,07 8,3 20 300 7 <5 20 <2 0 5 7,0 10,6 87 10 7,0 11,3 93 16 5,5 11,2 91 1,3 689 4,18 8,1 20 330 14 8 21 3 0-6 6,2 13.5.2014 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,4 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 7,3 11,3 96 1,8 667 4,04 8,3 20 260 <5 <5 20 <2 1 5 7,2 11,3 94 12 7,0 9,9 84 2,6 671 4,08 8,3 20 250 <5 <5 27 3 0-6 6,1 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 11/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 13.5.2014 MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 16,8 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 8,8 10,5 91 3,9 227 1,35 7,6 490 26 5 6,2 10,5 87 1,6 659 3,97 8,2 15 4,2 9,6 76 6,5 715 4,35 7,8 400 46 0-4 7,6 13.5.2014 MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 7,6 10,8 92 661 3,98 8,2 0-6 7,0 13.5.2014 MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 8,0 10,0 86 640 3,82 8,2 0-4 8,9 13.5.2014 MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 10,6 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 9,2 10,6 94 613 3,63 8,0 0-4 8,7 13.5.2014 MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 7,2 12,3 104 671 3,99 8,5 0-6 9,6 13.5.2014 MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 7,2 11,7 99 677 4,08 8,2 0-6 11 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 12/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 15.5.2014 MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 11,4 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SE; 1 10,2 10,1 91 284 1,72 7,7 0-4 21 15.5.2014 MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 34,6 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 6,4 10,3 86 710 4,30 8,3 0-6 14 15.5.2014 MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20,4 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 7,0 11,1 94 686 4,13 8,3 0-8 13 15.5.2014 MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 40,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 6,2 11,7 97 694 4,22 8,4 0-6 17 15.5.2014 MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33,5 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 6,1 10,2 84 706 4,27 8,4 0-8 19 15.5.2014 MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 16,4 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SE; 1 9,5 10,5 92 195 1,11 7,6 0-4 11 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 13/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 9.6.2014 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,7 11,3 115 2,6 357 2,15 8,3 30 420 90 6 21 2 3 5 11,4 11,2 102 10 9,8 10,7 94 20 4,3 9,4 75 0,7 812 5,02 7,6 10 320 48 29 35 20 0-6 11 9.6.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,3 10,5 108 2,7 252 1,45 7,9 35 450 110 5 23 3 0 5 12,4 10,9 102 10 9,3 10,2 89 15 7,9 9,7 84 1,1 706 4,27 7,9 15 340 22 41 31 10 0-4 12 9.6.2014 MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,3 11,9 118 1,1 586 3,40 8,5 350 20 5 11,5 11,6 109 0,9 658 3,92 8,4 17 6,4 10,1 84 1,0 753 4,58 7,8 270 20 0-6 12 9.6.2014 MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,7 11,9 119 2,2 495 2,67 8,4 25 450 86 7 23 <2 2 5 12,2 10,8 103 1,1 644 3,84 8,2 20 310 27 12 21 <2 10 8,8 10,2 90 1,3 686 4,14 8,0 15 340 37 78 20 5 20 5,4 9,6 78 1,5 779 4,80 7,7 10 340 33 35 39 23 0-6 11 9.6.2014 MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,8 9,8 103 8,8 0,05 7,3 0-4 9,0 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 14/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 9.6.2014 MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,3 10,8 117 125 0,66 7,9 0-3 16 9.6.2014 MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,4 9,9 101 3,8 147 0,76 7,0 480 20 5 12,5 10,7 103 1,6 638 3,74 8,2 15 8,3 9,2 80 3,6 693 4,15 7,7 400 41 0-4 8,2 9.6.2014 MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,0 10,1 103 3,0 204 1,14 7,4 490 21 5 12,3 10,5 100 2,1 618 3,66 8,0 10 9,3 8,9 79 3,7 656 3,92 7,7 370 35 0-4 7,9 9.6.2014 MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 13,1 9,7 94 551 3,18 7,8 0-4 11 9.6.2014 MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,3 10,5 104 490 2,78 8,1 0-6 9,0 9.6.2014 MERI / S1 Suomenl Jänskänlaituri S1 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,5 1,8 3,7 460 26 <0,03 <0,03 5 12,0 0,9 2,1 10 9,2 1,8 3,8 440 33 <0,03 <0,03 0-4 13 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 15/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 10.6.2014 MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 19,3 9,5 104 228 1,33 8,0 0-4 15 10.6.2014 MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,8 10,6 107 634 3,78 8,6 0-6 7,1 10.6.2014 MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,4 11,0 112 589 3,46 8,5 0-6 7,0 10.6.2014 MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,0 11,3 114 592 3,52 8,6 0-6 10 10.6.2014 MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,5 11,8 118 640 3,82 8,6 0-6 7,5 10.6.2014 MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 19,0 9,2 99 78,7 0,40 7,7 0-4 11 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 16/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 11.6.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,9 11,7 118 1,3 603 3,55 8,4 20 270 9 <5 24 3 0 5 13,6 11,2 108 10 10,2 10,8 96 16 9,0 9,4 83 4,1 678 4,07 7,9 15 320 11 34 44 16 0-6 9,3 11.6.2014 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,3 11,2 116 1,7 621 3,67 8,4 25 320 8 <5 27 3 0 5 12,7 10,5 99 12 9,6 8,7 78 3,8 665 4,00 7,8 20 330 9 35 41 13 0-6 8,8 11.6.2014 MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,9 11,4 115 570 3,33 8,3 0-6 8,0 11.6.2014 MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,8 11,2 115 626 3,70 8,3 0-6 10 11.6.2014 MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,5 10,7 112 609 3,55 8,1 0-4 11 11.6.2014 MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,1 11,0 112 635 3,76 8,3 0-6 6,9 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 17/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 11.6.2014 MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,6 11,5 118 619 3,62 8,4 0-6 8,4 23.6.2014 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23,6 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 10,8 10,3 95 1,6 661 3,86 8,0 20 310 <5 <5 19 3 0 5 10,4 9,8 88 10 5,8 7,7 62 20 3,8 8,4 66 1,4 885 5,55 7,5 7,5 340 69 33 35 29 0-6 10 23.6.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 12,1 10,2 96 2,6 404 2,23 7,8 30 390 45 <5 25 3 10 5 9,6 7,6 67 10 6,0 7,4 59 15 4,6 6,0 48 2,2 833 5,21 7,3 10 350 57 39 32 24 0-4 19 23.6.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 11,2 9,8 91 1,9 681 4,11 8,0 20 310 <5 <5 23 3 0 5 11,0 9,3 84 10 5,8 7,6 61 16 5,1 7,5 61 1,6 811 5,00 7,6 10 330 42 41 34 24 0-6 10 23.6.2014 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 10,6 9,6 88 1,8 690 4,14 8,0 20 310 <5 5 28 3 1 5 11,0 9,9 90 12 5,6 6,5 53 2,5 782 4,78 7,5 15 340 36 51 39 27 0-4 15 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 18/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 14.7.2014 MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,8 8,8 97 1,9 703 4,12 8,1 15 430 25 0 5 18,4 8,5 90 14 17,1 7,5 80 6,9 707 4,14 7,8 20 320 30 14.7.2014 MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 19,5 8,6 96 2,3 701 4,10 8,2 20 320 31 0 5 18,8 8,5 91 8 18,5 9,0 98 2,5 712 4,19 8,1 20 320 25 0-4 3,3 14.7.2014 MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 8 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 20,7 8,5 97 2,1 643 3,74 8,3 25 420 30 0 6 18,8 7,8 86 3,5 695 4,11 8,0 20 340 31 14.7.2014 MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,5 7,9 86 1,3 689 4,07 8,1 20 300 21 0 5 18,3 8,6 91 14 15,2 6,3 64 8,7 704 4,15 7,6 25 340 52 06 3,9 14.7.2014 MERI / K1 Kirkonmaan linnake, oja Näytt.ottaja jk tp; Ei näytteitä! 14.7.2014 MERI / K2 Kirkonmaan linnake Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,5 8,7 95 1,2 704 4,14 8,1 360 28 0 5 17,8 8,6 90 9 17,3 8,7 93 1,0 705 4,19 8,1 290 22 0-6 3,3 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 19/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 14.7.2014 MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Kok.syv. 47 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 16,9 9,0 95 0,8 686 4,06 8,1 15 310 16 0 5 16,5 9,1 93 10 16,5 8,7 89 20 11,0 7,2 67 1,4 746 4,46 7,6 15 30 4,2 5,6 44 1,1 914 5,67 7,4 7,5 40 3,8 5,7 45 1,2 947 5,83 7,3 7,5 350 49 0-8 3,9 14.7.2014 MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,3 9,0 98 1,3 663 3,88 8,1 20 330 22 0 5 18,1 9,6 102 10 10,3 2,9 27 2,1 786 4,69 7,3 15 330 49 0-6 3,8 14.7.2014 MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 26 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja jk tp; levä 2 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,1 8,3 90 1,3 708 4,19 8,1 15 310 23 0 5 17,6 8,4 88 10 17,5 8,7 91 25 12,0 6,2 59 2,5 724 4,32 7,5 15 350 35 0-6 3,6 14.7.2014 MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 42,5 m; Näk.syv. 3 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 16,8 9,3 98 0,7 694 4,07 8,1 15 320 18 0 5 16,4 8,5 87 10 16,3 8,5 87 20 13,7 7,5 74 1,3 713 4,22 7,8 15 30 4,2 5,8 46 1,5 922 5,69 7,4 7,5 40 4,1 5,1 40 1,8 931 5,72 7,4 7,5 410 59 0-8 3,7 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 20/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 15.7.2014 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 18,2 9,8 106 1,5 678 3,92 8,1 15 350 15 18 30 4 0 5 17,2 9,5 99 10 17,1 9,4 97 20 11,8 4,9 46 20 730 4,28 7,5 25 450 30 130 120 46 0-6 3,6 15.7.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 09:30; Näytt.ottaja JMä, LV; Ei näytteitä! 15.7.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 20,8 8,7 98 2,4 187 1,01 7,5 35 440 78 6 26 <2 5 5 18,5 9,0 96 10 16,7 9,1 94 15 14,2 7,1 71 20 701 4,12 7,6 20 400 23 64 96 37 0-4 6,5 15.7.2014 MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,8 9,3 104 1,9 537 3,05 8,0 20 390 33 0 <0,2 5 17,6 9,3 97 10 16,9 9,5 98 17 16,1 9,1 95 1,0 719 4,26 8,0 15 320 18 <0,2 0-6 3,8 15.7.2014 MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 20,4 9,2 103 2,3 385 2,14 7,9 30 490 75 20 31 4 1 <0,2 5 17,9 8,9 96 2,2 649 3,79 8,0 20 410 94 24 22 3 10 16,3 8,7 91 2,6 687 4,06 8,0 15 370 26 43 25 10 20 14,7 5,7 57 27 696 4,13 7,6 35 530 28 140 150 79 <0,2 0-2m 5,7 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 21/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 15.7.2014 MERI / 100 Suomenl Mussalo 100 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 21,2 9,4 106 2,6 108 0,55 7,3 35 470 26 0 5 17,8 8,5 89 10 16,2 8,3 84 14 10,0 3,9 36 15 781 4,60 7,3 20 570 130 15.7.2014 MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 21,7 9,1 103 3,5 18,7 0,09 7,4 35 470 20 1 5 17,6 9,0 96 2,2 669 3,90 8,0 20 310 19 0-4 8,7 15.7.2014 MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,3 9,7 112 101 0,51 7,7 0-3 15 15.7.2014 MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 15:35; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 20,3 9,0 100 1,9 305 1,81 7,8 30 360 22 1 5 18,1 8,7 92 10 15,8 8,1 82 15 12,3 5,9 56 8,5 685 4,03 7,4 20 470 74 0-4 5,9 15.7.2014 MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 21,0 8,6 97 3,0 140 0,73 7,5 35 440 22 5 5 16,9 8,2 85 10 15,2 8,2 83 3,8 664 3,85 7,8 20 340 35 0-4 7,5 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 22/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 15.7.2014 MERI / FERTILOG Mussalon satama, bulkkiterminaalin satama-allas Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,4 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä, LV; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 20,6 9,1 101 1,7 2,6 1,57 7,8 79 15 26 <0,2 5 18,2 8,9 94 1,8 2,8 4,00 8,1 12 16 21 <0,2 10 17,1 9,2 95 1,6 2,4 4,18 8,1 12 20 18 <0,2 17 14,7 7,8 77 4,6 7,4 4,20 7,9 100 610 38 <0,2 0-2 4,8 15.7.2014 MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 31 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,4 10,1 108 1,0 724 4,27 8,2 15 300 24 0 5 16,8 9,9 102 10 16,3 9,6 98 20 11,8 8,3 79 1,2 759 4,50 7,8 10 30 4,8 7,8 63 1,0 905 5,54 7,6 7,5 320 34 0-6 4,8 15.7.2014 MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 41 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,3 10,1 108 1,0 729 4,32 8,2 15 320 22 0 5 17,1 10,0 104 10 16,2 9,4 96 20 13,1 8,4 82 1,1 743 4,45 7,9 15 30 4,6 8,0 64 0,7 893 5,50 7,6 7,5 40 3,9 6,0 47 2,3 979 6,11 7,4 7,5 380 53 0-8 5,7 16.7.2014 MERI / 018 Suomenl Storsundat 018 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,3 9,0 99 3,3 415 2,22 7,9 30 490 27 0 5 16,6 8,8 90 10 16,0 8,7 88 20 12,2 4,7 45 77 761 4,47 7,5 100 780 310 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 23/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 16.7.2014 MERI / 032 Suomenl Ahvenkoskenl 032 Kok.syv. 4 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 21,3 8,6 97 8,9 8,2 0,04 7,3 40 580 37 1 3,5 21,3 8,5 96 8,3 8,2 0,04 7,1 40 730 27 16.7.2014 MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,1 8,5 98 3,0 299 1,72 7,7 35 500 31 1 5 15,7 3,7 37 7 10,9 0,8 7 6,1 711 4,17 7,1 25 680 53 0-4 9,5 16.7.2014 MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,8 9,3 102 1,4 657 3,85 8,2 20 420 24 0 5 17,7 8,7 91 10 16,2 8,8 89 20 14,0 8,2 82 1,4 749 4,48 8,1 20 30 4,7 6,5 52 1,5 905 5,56 7,5 7,5 440 43 0-6 5,1 16.7.2014 MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,0 9,4 103 2,1 621 3,59 8,2 20 450 23 0 5 17,4 9,1 95 10 16,4 9,1 93 19 10,2 3,7 34 7,8 768 4,53 7,4 20 530 110 0-6 4,1 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 24/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 16.7.2014 MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,3 8,9 95 1,3 713 4,23 8,1 15 430 29 3 5 17,3 9,0 94 10 16,6 8,6 88 20 14,3 8,4 84 0,8 756 4,50 8,1 10 35 4,8 7,4 60 1,5 900 5,52 7,6 7,5 400 39 0-8 4,6 16.7.2014 MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 20,6 8,9 99 4,4 64,1 0,31 7,2 40 590 33 0 5 17,1 7,6 79 10 9,2 4,0 35 15 8,7 4,3 38 6,0 790 4,70 7,4 15 730 91 0-4 8,6 17.7.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä; Ei näytteitä! 17.7.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,8 9,0 101 1,4 638 3,71 8,0 15 430 13 11 31 3 0 5 19,4 8,6 93 10 17,2 8,7 90 16 10,3 3,7 34 5,6 743 4,44 7,2 15 560 13 170 50 32 0-6 3,7 17.7.2014 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 20,6 8,8 100 1,9 686 3,99 7,9 20 470 <5 26 38 5 0 5 19,5 8,5 93 12 17,2 7,1 75 8,1 704 4,12 7,7 20 470 9 74 50 23 0-6 1,7 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 25/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 17.7.2014 MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,7 7,9 86 3,0 561 2,91 7,8 25 460 31 1 5 17,9 7,3 77 10 17,0 5,7 60 9,2 694 4,11 7,6 20 550 68 0-4 4,5 17.7.2014 MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,3 8,8 97 2,0 540 3,09 7,9 20 460 29 0 5 18,1 8,6 91 10 16,6 7,0 73 4,5 698 4,14 7,7 20 430 39 0-6 3,3 17.7.2014 MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,1 8,9 98 1,6 631 3,69 8,0 20 420 28 0 5 18,3 8,6 91 10 17,9 8,8 93 14 14,3 5,1 51 6,5 701 4,17 7,3 20 550 63 0-6 2,7 17.7.2014 MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,2 8,9 98 1,8 661 3,88 8,0 15 420 27 0 5 18,9 8,5 91 10 17,8 8,8 93 14 16,1 6,6 69 6,4 708 4,20 7,7 20 460 64 17.7.2014 MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 20,3 8,2 93 2,2 669 3,93 8,0 20 460 34 0 4,5 20,1 8,4 95 2,4 669 3,94 8,0 20 410 28 0-4 4,8 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 26/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 17.7.2014 MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 20,7 8,4 96 2,2 672 3,96 8,0 20 460 32 0 5 18,8 8,3 89 8 18,3 7,4 80 5,4 698 4,14 7,8 20 420 39 0-6 3,6 29.7.2014 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JMä, KL; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 24,2 8,2 100 1,0 595 3,46 8,3 15 360 <5 6 17 <2 0 5 18,4 7,6 81 10 15,4 7,2 72 20 6,5 5,5 46 1,8 886 5,42 7,4 10 410 52 70 47 38 0-10 2,0 29.7.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä, KL; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 24,3 8,3 101 1,5 478 2,66 8,2 25 410 9 9 21 <2 0 5 19,7 7,0 77 10 14,8 6,3 62 15 10,9 5,8 54 2,9 798 4,76 7,5 10 520 28 98 41 29 0-6 3,5 29.7.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, KL; levä 1 /3; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 24,4 8,7 106 1,1 606 3,44 8,3 20 350 <5 <5 18 <2 0 5 19,2 7,2 78 10 15,6 6,8 68 16 11,0 5,6 52 2,9 781 4,63 7,4 10 410 19 93 41 28 0-8 2,7 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 27/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 29.7.2014 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä, KL; levä 1 /3; Ilm.lt. 26 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 24,9 8,3 102 0,9 652 3,78 8,3 15 350 <5 <5 19 <2 0 5 18,1 6,3 67 12 14,6 4,5 45 3,5 725 4,28 7,6 15 520 <5 190 47 37 0-8 2,6 11.8.2014 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,3 8,1 95 0,9 672 3,91 8,1 10 450 13 <5 18 <2 0 5 20,2 7,1 78 10 13,7 6,4 62 20 5,4 5,2 43 1,7 908 5,58 7,4 2,5 400 94 57 45 39 0-8 5,0 11.8.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, LV; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,9 8,0 95 1,0 533 3,00 8,0 15 380 27 <5 17 <2 1 5 18,7 6,3 67 10 13,0 6,1 58 15 9,6 5,3 48 3,0 828 4,97 7,4 7,5 350 65 93 46 35 0-6 3,8 11.8.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, LV; Ei näytteitä! 11.8.2014 MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 23,5 7,1 85 493 2,75 7,7 0-4 9,5 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 28/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 11.8.2014 MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,2 8,5 99 562 3,18 8,2 0-6 5,0 11.8.2014 MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 21,4 8,3 96 693 4,00 8,1 0-8 3,9 11.8.2014 MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,2 8,2 96 1,1 694 4,03 8,1 330 20 5 19,8 7,4 83 0,8 735 4,29 7,9 17 6,8 6,7 57 1,3 875 5,30 7,4 430 37 0-8 6,0 11.8.2014 MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,6 7,8 92 1,2 491 2,75 7,9 15 410 39 8 17 <2 2 5 19,6 6,2 69 1,6 699 4,08 7,7 10 320 75 70 23 12 10 14,3 6,0 60 1,7 764 4,54 7,6 10 330 46 67 27 16 20 6,4 5,8 49 2,3 879 5,34 7,4 5,0 340 74 72 48 37 0-6 3,6 11.8.2014 MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 23,8 7,6 90 41,4 0,19 7,2 0-4 6,5 11.8.2014 MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 24,3 8,3 99 146 0,76 7,8 0-3 88 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 29/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 11.8.2014 MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 23,2 7,1 84 2,2 306 1,81 7,6 410 26 5 20,0 5,9 66 1,8 658 3,78 7,6 15 10,3 5,0 46 6,7 818 4,89 7,3 470 58 0-6 5,0 11.8.2014 MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 23,6 7,0 83 3,5 161 0,84 7,3 390 26 5 20,2 5,3 60 3,0 593 3,39 7,4 10 14,2 4,8 48 8,8 755 4,48 7,4 470 62 0-4 5,5 11.8.2014 MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,9 6,9 81 446 2,41 7,6 0-4 6,3 11.8.2014 MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,6 7,5 88 545 3,06 7,9 0-6 4,8 11.8.2014 MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 36,5 m; Näk.syv. 4 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 22,2 8,5 100 742 4,36 8,3 0-8 3,6 11.8.2014 MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,0 8,3 97 694 4,03 8,2 0-8 3,4 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 30/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 11.8.2014 MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 23,8 7,9 94 76,7 0,38 7,9 0-4 13 12.8.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja vl al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 22,7 7,1 84 1,0 643 3,71 8,1 10 390 12 6 19 <2 0 5 22,8 7,3 85 10 15,9 4,4 44 16 9,8 4,0 36 2,8 816 4,88 7,4 10 340 64 130 44 35 0-6 5,6 12.8.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 10:45; Näytt.ottaja vl al; Ei näytteitä! 12.8.2014 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja vl al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 22,6 7,2 85 1,6 666 3,85 8,1 7,5 370 11 <5 20 <2 0 5 22,8 7,2 84 12 14,8 3,4 34 7,3 743 4,40 7,4 10 590 42 200 51 41 0-6 4,6 12.8.2014 MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja vl al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 22,7 7,4 88 655 3,79 8,1 0-8 4,3 12.8.2014 MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 8,2 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja vl al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 22,8 7,2 85 661 3,83 8,1 0-6 3,6 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 31/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 12.8.2014 MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 10,9 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja vl al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 23,2 7,5 90 689 3,97 8,0 0-4 7,1 12.8.2014 MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja vl al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 22,5 7,0 83 695 4,03 8,1 0-6 5,3 12.8.2014 MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 23,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja vl al; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 21,8 6,6 77 690 4,01 8,0 0-8 2,7 27.8.2014 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23,7 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,1 7,7 80 0,9 727 4,31 7,9 10 290 <5 11 21 3 0 5 16,1 6,9 70 10 16,1 6,9 70 20 12,3 4,7 45 3,2 790 4,77 7,6 10 350 33 28 38 23 0-8 4,3 27.8.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16,6 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,0 4,7 50 1,7 587 3,37 7,8 20 330 33 24 23 7 10 5 16,8 6,3 65 10 15,9 6,6 67 15 13,4 6,1 60 3,1 768 4,64 7,6 15 360 34 41 32 19 0-6 3,7 27.8.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 10:55; Näytt.ottaja al; Ei näytteitä! Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 32/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 27.8.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20,4 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,1 5,0 53 1,1 710 4,21 8,0 10 300 13 15 25 7 0 5 17,2 5,4 56 10 16,6 5,2 53 16 11,6 3,2 30 4,4 787 4,77 7,5 15 370 50 74 44 30 0-8 4,0 27.8.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 10:25; Näytt.ottaja al; Ei näytteitä! 27.8.2014 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,4 6,2 66 1,3 690 4,09 7,9 15 320 9 21 25 8 4 5 17,3 6,9 72 12 15,8 4,4 45 4,4 727 4,39 7,6 15 410 19 73 36 22 0-6 3,7 8.9.2014 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,7 8,7 92 0,8 704 4,14 8,0 15 250 11 10 20 4 0 5 16,4 8,5 87 10 15,9 7,7 78 20 11,9 5,5 52 6,3 805 4,87 7,5 20 360 58 46 60 39 0-10 3,8 8.9.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,0 9,0 95 1,5 488 2,70 7,9 25 320 49 <5 19 7 3 5 16,4 8,0 82 10 15,8 7,3 74 15 14,5 6,1 61 3,7 759 4,55 7,7 15 350 33 59 38 24 0-6 5,1 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 33/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 8.9.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20,5 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 17,0 9,0 95 0,8 687 4,05 8,0 15 230 10 13 20 8 0 5 16,5 8,7 89 10 16,2 8,3 84 16 14,1 5,4 54 6,6 742 4,50 7,5 20 370 45 140 54 39 0-8 4,1 8.9.2014 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 17,1 9,0 95 1,1 699 4,14 7,9 15 290 10 6 21 6 0 5 16,5 8,8 90 12 16,2 8,0 83 1,7 714 4,29 7,8 15 330 15 43 26 14 0-8 4,2 8.9.2014 MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,8 8,4 88 0,9 617 3,54 7,9 340 21 5 16,6 8,7 91 0,7 712 4,22 8,0 17 14,5 6,6 66 4,8 762 4,56 7,7 320 41 0-8 4,3 8.9.2014 MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,0 8,7 91 1,7 337 2,00 7,7 30 340 74 9 21 2 4 5 16,4 8,0 84 1,0 686 4,08 7,8 15 290 28 39 20 9 10 15,9 7,2 75 1,3 723 4,31 7,8 10 310 22 66 25 16 20 12,4 4,3 41 6,6 796 4,81 7,4 20 320 69 130 89 70 0-6 4,2 8.9.2014 MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,4 9,9 104 184 0,98 7,9 0-5 9,9 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 34/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 8.9.2014 MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,6 9,8 103 286 1,64 7,6 0-3 32 8.9.2014 MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,0 8,2 85 2,5 241 1,28 7,5 380 20 5 16,2 7,1 74 1,3 689 4,05 7,7 15 14,5 6,0 60 6,9 760 4,55 7,6 340 43 0-6 4,1 8.9.2014 MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,8 8,0 83 3,1 288 1,62 7,4 390 21 5 16,1 6,5 67 2,3 675 3,95 7,6 10 15,9 7,1 73 2,3 720 4,26 7,6 330 32 0-6 4,0 8.9.2014 MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,5 8,6 90 562 3,19 7,9 0-6 5,5 8.9.2014 MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 4,6 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,4 8,5 89 633 3,66 8,0 0-10 3,2 8.9.2014 MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja jk; levä 2 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,7 9,1 95 634 3,71 8,0 0-8 4,0 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 35/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 8.9.2014 MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 17,1 8,8 93 689 4,10 7,8 0-8 4,3 8.9.2014 MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,8 9,1 96 701 4,17 8,0 0-4 5,2 8.9.2014 MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,6 8,9 93 709 4,24 8,0 0-8 4,2 8.9.2014 MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25,5 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 17,0 9,2 97 676 4,00 8,0 0-8 4,4 9.9.2014 MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,3 7,9 84 564 3,24 7,9 0-6 8,5 9.9.2014 MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SE; 1 16,6 8,3 87 720 4,25 8,1 0-8 4,6 9.9.2014 MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 16,8 8,7 92 700 4,13 8,0 0-8 6,7 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 36/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 9.9.2014 MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 37 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SE; 1 16,3 8,1 85 738 4,39 8,1 0-8 5,1 9.9.2014 MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SE; 1 16,3 8,6 90 735 4,35 8,0 0-8 3,8 9.9.2014 MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,6 9,5 100 229 1,32 7,8 0-4 12 13.10.2014 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23,2 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,8 8,8 81 0,8 725 4,31 7,8 10 380 35 <5 24 9 5 11,0 8,7 79 10 11,2 8,1 74 20 10,9 6,2 58 1,0 773 4,65 7,7 10 460 57 18 27 19 13.10.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16,5 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,7 8,4 77 1,8 618 3,57 7,8 20 390 64 10 25 10 5 10,9 9,5 86 10 11,1 7,9 72 15 11,1 7,4 69 2,1 749 4,48 7,8 10 390 55 23 30 20 13.10.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 18,8 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,6 7,2 66 1,7 714 4,22 7,9 15 370 28 14 27 13 5 10,9 7,9 71 10 10,9 9,1 82 16 11,0 9,1 85 2,0 720 4,28 7,8 10 400 36 23 28 16 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 37/38

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. C10-C21 C22-C40 Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l mg/l 13.10.2014 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,4 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,6 8,0 74 2,0 693 4,09 7,9 15 490 35 5 30 9 5 10,7 7,8 70 12 10,8 7,9 73 3,1 720 4,29 7,9 15 390 45 15 32 16 1.12.2014 INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 3,0 9,2 70 1,5 578 3,37 7,7 20 580 150 26 50 17 5 4,2 8,1 62 10 4,4 8,5 66 20 4,6 8,9 71 0,7 726 4,38 7,8 10 260 94 18 28 21 1.12.2014 INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 3,3 9,7 74 2,2 506 2,97 7,6 25 370 130 42 33 22 5 4,1 10,0 77 10 4,3 8,6 66 15 4,5 9,1 72 1,1 718 4,34 7,8 10 260 80 20 28 21 1.12.2014 INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20,2 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 3,6 9,2 71 1,3 688 4,13 7,8 10 280 85 23 29 19 5 3,7 9,1 69 10 3,7 8,7 66 16 4,0 9,1 71 1,1 695 4,18 7,8 10 300 110 21 27 20 1.12.2014 INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,4 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 3,5 9,9 76 1,3 681 4,09 7,8 10 310 94 22 34 20 5 3,6 8,5 64 12 3,6 9,0 70 2,3 679 4,09 7,8 10 300 87 23 34 23 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920, Fax (05) 3202259 38/38

Object 1 LIITE 5 Kotkan ja Haminan edusta 2014 kasviplankton Kymijoen vesi ja ympäristö ry Zwerver.odt Kotkan ja Haminan edustan tarkkailu 2014 Kasviplankton - lajisto ja biomassa Raportti vuoden 2014 näytteiden määrityksistä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiannosta ajankohta: huhtikuu 2015 raportti nro: 2015 13 1 Zwerver planktonmääritykset Arkadiantie 2, 25700 Kemiö 040-707 9385 info@zwerver.fi www.zwerver.fi

LIITE 5 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 2.1 NÄYTTEET...3 2.2 MIKROSKOOPPI...4 2.3 MENETELMÄ...4 2.3.1 Näytteen esikäsittely...4 2.3.2 Runsauden arviointi ja lajien määritys...4 2.3.2.1 Runsauden arviointi...4 2.3.2.2 Laskennan tarkkuus...5 2.3.2.3 Biomassa...5 2.3.2.4 Lajinmääritys...5 2.4 TIETOJEN KÄSITTELY...5 3. TULOKSET...6 3.1 YHTEENVETO TULOKSISTA...6 3.2 KAAVIOT YHTEENVEDOISTA...7 3.3 LEVÄRYHMIEN JAKAANTUMINEN, TAULUKOT...9 3.4 LEVÄRYHMIEN JAKAANTUMINEN, KAAVIOT...11 3.5 VALOKUVAT NÄYTTEISTÄ...12 4. NÄYTEPAIKKOJEN KUVAUS KASVIPLANKTONIN PERUSTEELLA...13 4.1 EKOLOGINEN LUOKITTELU KASVIPLANKTONIN PERUSTEELLA...13 4.2 KOTKAN JA HAMINAN EDUSTAN VEDENLAADUN KUVAUS KASVIPLANKTONIN PERUSTEELLA...13 4.2.1 Varissaari 128...13 4.2.2 Varvio 212...13 4.2.3 Näytepaikkojen vertailu...14 5. KIRJALLISUUS...15

LIITE 5 1. Johdanto Tässä raportissa esitetään Kotkan ja Haminan edustan vuoden 2014 kasviplanktonlaskentojen aineisto, menetelmät ja tulokset sekä annetaan lausunto näytepaikoista. Taulukko 1: Näytteet. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1 Näytteet Näytteitä toimitettiin määritettäväksi 6 kpl. Näytteet oli otettu kokoomanäytteinä 0-4/6/8 metrin syvyydeltä heinä- ja elokuussa 2014. Näytteet oli kestävöity happamella lugolin liuoksella ja niitä säilytettiin jääkaapissa n. 6 C:n lämpötilassa määrityksen alkuun asti. Laskeutetun Nimi Pvm Näyte- Nro Kunta Vesimuodostuma Pintavesityyppi Paikka KKJ / YK näytteen tilavuus (ml) Syvyysväli, m Suomenl Varissaari 128 15.07.2014 13310 Kotka Kotkan edustan sisäsaaristo Ss 6704140-3498190 10,23 0.0-4.0 Suomenl Varissaari 128 11.08.2014 13311 Kotka Kotkan edustan sisäsaaristo Ss 6704140-3498190 10,19 0.0-6.0 Suomenl Varissaari 128 27.08.2014 13312 Kotka Kotkan edustan sisäsaaristo Ss 6704140-3498190 10,19 0.0-6.0 Suomenl Varvio 212 17.07.2014 13313 Hamina Kotkan-Haminan sisäsaaristo Ss 6709140-3507960 10,24 0.0-6.0 Suomenl Varvio 212 12.08.2014 13314 Hamina Kotkan-Haminan sisäsaaristo Ss 6709140-3507960 10,26 0.0-6.0 Suomenl Varvio 212 27.08.2014 13315 Hamina Kotkan-Haminan sisäsaaristo Ss 6709140-3507960 10,09 0.0-8.0 3 +

LIITE 5 2.2 Mikroskooppi Määrityksissä käytettiin käänteismikroskooppia (Leitz Diavert). Määritykset tehtiin kirkaskentässä. Mikroskooppi täyttää kirkkaasti eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204) asettamat vaatimukset, joka ilmenee seuraavasta taulukosta: Taulukko 2: Mikroskoopin ominaisuudet. EN 15204 Zwerver valaistus 50-100 W 50 W kondensorin NA objektiivit Eurooppalainen suositus > 0,5 0,6 10x (faasi) tai 20x (faasi) 20x, NA>0,5 40x faasi 60x plan apo, öljy tai 100x plan apo, öljy, NA > 0,9 okulaarit 10x tai 12,5 x 10 x NA 0,22 Plan, Zeiss 25x NA 0,8 Neofluor, öljy, Zeiss 40x NA 0,75, Neofluor, faasi, Zeiss 63x NA 1,4 plan apo, öljy, Zeiss 10x 2.3 Menetelmä Määritys- ja laskentamenetelmä perustui HELCOMin (2015), Suomen ympäristökeskuksen (Järvinen, toim., 2011), Utermöhlin (1958) ja eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204, 2006) kuvaamille menetelmille. Kaikki näytteet laskettiin SYKEn laajaa menetelmää ympäristökeskuksen (Järvinen, toim., 2011) käyttäen. Tarkempi kuvaus menetelmästä löytyy kohdassa 2.3.2. Runsauden arviointi ja lajien määritys. 2.3.1 Näytteen esikäsittely Ennen näytteen valmistelua näytepullo otettiin jääkaapista ja sen lämpötilan annettiin nousta huoneenlämpötilaa vastaavaksi vähintään 12 tunnin ajan. Näyte sekoitettiin näytepulloa kääntelemällä muutaman minuutin ajan rauhallisesti, jonka jälkeen näyte laskeutettiin kyvetissä. Näytemäärä laskeutettiin Hydro-Bios- yrityksen 25 ml:n planktonkyvetissä. Näytteen annettiin laskeutua HELCOM (2015) ohjeistuksen mukaisen ajan. 2.3.2 Runsauden arviointi ja lajien määritys 2.3.2.1 Runsauden arviointi Näyte tutkittiin kolmea suurennusta käyttäen. Ensiksi tarkastettiin näytteen tasainen jakautuminen kyvetin pohjalle pienellä (100x) suurennuksella. Jos näyte oli epätasaisesti laskeutunut, laskeutettiin uusi näyte. Itse määritys aloitettiin suurimmalla suurennuksella, pienimmistä levistä. Kaikkein pienikokoisimmat (< 2 µm) taksonit, picoplankton, laskettiin erikseen 630xsuurennuksella 7:stä näkökentästä. Tämä askel on ylimääräinen HELCOMin ja SYKEn ohjeistukseen verrattuna. Se antaa kuvan aivan pienimpien planktoneliöiden (lähinnä sinileviä ja bakteereita) määrästä. HELCOMin ohjeistuksen mukaan Utermöhl-menetelmällä ei picoplanktonia voida kunnolla analysoida. Picoplankton käsitellään tässä kuitenkin, koska nimenomaan rannikolla picoplanktonia on paljon ja sen määrä kertoo veden tilasta. Seuraavaksi laskettiin ja määritettiin hieman suuremmat taksonit (2-20 µm) samalla (630x) suurennuksella vähintään 50 näkökentästä, HELCOMin ohjeistuksen mukaan. Tämän jälkeen laskettiin ja määritettiin suurikokoiset (>20 µm) sekä aikaisemmin havaitsemattomat taksonit 250x-suurennuksella, niin ikään vähintään 50 näkökentästä. 630x suurennuksella kerättiin vähintään 400 havaintoa. Eniten esiintyvästä taksonista pyrittiin keräämään vähintään 50 havaintoa, vähintään 20:stä näkökentästä, sekä 630x- että 250x -suurennuksella. Lopuksi laskettiin vähintään puolen kyvetin alalta suurimmat ja harvalukuisimmat taksonit 100x suurennuksella, käyttäen tarvittaessa suurempaa suurennusta määritykseen. 4 +

LIITE 5 Mainitut suurusluokat ovat vain suuntaa antavia. Levät määritettiin sillä suurennuksella, jossa tuntomerkit olivat luotettavasti havaittavissa. SYKEn Phyto-ohjelmassa ei ole mahdollisuutta ottaa mukaan laskennan ulkopuolella havaittuja taksoneita, joten osa harvakseltaan esiintyvistä taksoneista ei pääse rekisteriin. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenvetona yllä selvitetyn laskentamenetelmän keskeiset numerot. Taulukko 3: Laskentamenetelmä. Laaja laskentayksiköiden Vähintään suurennus koko näkökenttiä yksiköitä 630x 0-2 µm 5-10 630x 2-20 50 400 250x > 20 µm 50 100x/250x/630x > 20 µm 1/2 kyvettiä Runsaimmin esiintyvää taksonia väh. 50 kpl, väh. 20 näkökentältä, 630x- ja 250x- suurennoksilla. 2.3.2.2 Laskennan tarkkuus Laskennan tarkkuus vaihtelee laskentayksiköiden määrän mukaan seuraavasti: Taulukko 4: Laskennan tarkkuus. 2.3.2.3 Biomassa Levien biomassa saadaan kertomalla laskentayksiköiden lukumäärä niiden tilavuudella (Lepistö, L. toim., 2006). Laskennassa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen kasviplanktonrekisterin merilajien tilavuusarvoja. 2.3.2.4 Lajinmääritys Lajit pyrittiin määrittämään lajitasolle. Luettelo tärkeimmästä käytetystä määrityskirjallisuudesta löytyy kirjallisuusluettelosta. Lajilistana käytettiin SYKEn ylläpitämää meri-lajilistaa. 2.4 Tietojen käsittely Näytteen laskentaan käytettiin planktonlaskentaohjelmaa Count 6.2, jossa on käytössä SYKEn merilajilista. Laskennan jälkeen tulokset vietiin SYKEn kasviplanktonrekisteriin Env-Phyto-ohjelman avulla. Tämän jälkeen tulokset haettiin SYKEn Herttapalvelusta ja toimitettiin toimeksiantajalle taulukkomuodossa. Hertasta haettiin myös tulokset a-klorofyllin määrästä. Klorofylli-a:ta ei ole määritetty tämän tutkimuksen puitteissa, vaan nämä määritykset on tehnyt toinen taho. 5 +