PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013

Transkriptio

1 PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014 Viivi Mänttäri ISSN

2 TIIVISTELMÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen kuormituksesta suurin osa on alueelle Kymijoen virtaamien mukana kulkeutuvaa hajakuormitusta. Tämän lisäksi merialueelle kohdistuu myös pistemäistä kuormitusta, jota aiheuttavat lähinnä Kotkan ja Haminan merialueen teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet sekä Kymijoen alaosan pistekuormittajat. Tässä julkaisussa käsitellään vuoden 2013 vedenlaatutuloksia Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailusta, jonka avulla seurataan merialueelle kohdistuvan pistemäisen kuormituksen vaikutuksia alueen vedenlaatuun. Talvella alusveden happitilanne pysytteli vähintään kohtalaisena. Lievää hapen vähenemistä havaittiin kuitenkin syvänteissä sekä rannikon lähellä. Täysin hapettomia alueita ei havaittu. Alusveden fosforipitoisuudet olivat muutamilla pisteillä lievästi koholla hapen vähenemisen seurauksena. Jokivesien vaikutus oli havaittavissa etenkin jokisuiden lähellä, jossa sameus oli selvästi ulompia merialueita korkeampi ja sähkönjohtavuus matalampi. Pintaveden ravinnepitoisuudet olivat talvella Haminan edustalla selvästi Kotkan ja Pyhtään rannikoiden edustoja korkeampia johtuen Summan- ja Vehkajoen kuormituksesta. Myös kesällä (touko-syyskuu) keskimääräisessä vedenlaadussa oli havaittavissa jokivesien vaikutus rannikkoa lähinnä sijaitsevilla tarkkailupisteillä. Makeiden jokivesien vaikutus näkyi alhaisina suolapitoisuuksina sekä kasvaneena sameutena ja heikentyneenä näkösyvyytenä. Happitilanne pysyi suurimmalla osalla pisteistä vähintään kohtalaisena, mutta syvänteissä sekä Haminan edustalla havaittiin selvää hapenpuutetta. Tämän seurauksena alusveden fosforipitoisuudet kohosivat vähähappisilla alueilla hyvin korkeiksi. Pintaveden fosforipitoisuudet olivat selvästi korkeimmat Haminan edustalla ja laskivat siirryttäessä rannikolta kohti ulompia merialueita. Myös klorofyllipitoisuudet olivat rannikolla selvästi ulompia merialueita korkeampia. Fosforipitoisuudet olivat rannikon lähellä selvästi edellisvuotta korkeampia. Viime vuosina Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen keskimääräinen vedenlaatu on pysytellyt hyvin samalla tasolla. Jokivesillä on selvä vaikutus erityisesti rannikon läheisiin pintavesikerroksiin. Vedenlaadussa tapahtuu luontaista vaihtelua vuosien välillä ja alueen tilan kehitystä arvioitaessa tulisikin tarkastella pidemmällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia. Vedenlaadun kehitystä pidemmällä aikavälillä Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella on tarkasteltu lähemmin vuonna 2011 ilmestyneessä pitkäaikaisraportissa (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2011). Kymijoen kuormitusta ja vedenlaatua vuoden 2013 osalta tullaan käsittelemään tarkemmin Kymijoen alaosan vuosiyhteenvedossa. Lisäksi Kotkan sataman edustan vedenlaatua on tarkasteltu omassa raportissaan (Mänttäri 2014).

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TAUSTATIEDOT Tutkimusalue Sääolot Meriveden pinnankorkeus Merialueen jäätalvi Jokien virtaamat Summanjoki ja Vehkajoki Kymijoki 6 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 8 4 VESISTÖKUORMITUS Yleistä Merialueen pistekuormitus Pyhtään edustan merialueen kuormitus Kotkan edustan merialueen kuormitus Haminan edustan merialueen kuormitus Jätevesikuormittajien lupaehtojen täyttyminen Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Kotkamills Oy, Kotka Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka 16 5 VEDENLAATUTULOKSET Merialueen vedenlaatu talvella Merialueen vedenlaatu kasvukaudella Vedenlaatu intensiiviasemilla Kasviplanktontutkimus Uimarantojen vedenlaatu 34 6 YHTEENVETO 35 VIITTEET 39 LIITTEET Liite 1 Merialueen yhteistarkkailun havaintoasemien tiedot Liite 2 Kartta yhteistarkkailun havaintoasemista Liite 3 Kartta merialueen pistekuormittajista Liite 4 Vesinäytteiden analyysitulokset Liite 5 Kasviplanktontutkimuksen raportti ja tulokset Liite 6 Kotkan yleisten uimarantojen vedenlaadun analyysitulokset

4 JOHDANTO Itäinen Suomenlahti on tunnetusti Itämeren kuormitetuimpia ja rehevöityneimpiä alueita. Rannikkomallin (Henriksson ja Myllyvirta 2006) perusteella itäisen Suomenlahden alue on rannikkoalueistamme alttein hapettomuudelle ja siitä johtuvalle sisäiselle kuormitukselle. Ulkoisen kuormituksen ja erityisesti sisäistä kuormitusta lisäävän geomorfologiansa takia alue onkin pohjan- ja vedenlaadun suhteen Suomen rannikon huonokuntoisin. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueella on leveä saaristovyöhyke, jonka lukuisat syvänteet ja matalat kynnysalueet estävät pohjanläheisen veden vaihtumista. Lokeroituneilla alueilla myöskään ulkoisen kuormituksen vaikutukset eivät välttämättä ole voimakkaimpia päästölähteen lähellä, vaan tulevat näkyviin geomorfologisten edellytysten mukaisesti. Valtaosa Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen kuormituksesta on Kymijoen mukanaan tuomaa hajakuormitusta. Tämän lisäksi aluetta kuormittavat myös pienemmät joet, kuten Siltakylänjoki, Summanjoki sekä Vehkajoki. Hajakuormituksen lisäksi Kymijoen alaosaan ja merialueelle kohdistuu pistemäistä yhdyskunta- ja teollisuusjätevesikuormitusta, joka on merialueella keskittynyt pääasiassa Kotkan edustalle. Pyhtään ja Haminan edustalla pistekuormitus on selvästi Kotkan edustaa vähäisempää. Tässä yhteenvedossa käsitellään Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen fysikaalis-kemiallisen tilan seurantaan sekä rehevöitymisseurantaan kuuluvat vedenlaatututkimusten tulokset vuodelta Kymijoen alaosan vedenlaatutulokset vuoden 2013 osalta tullaan julkaisemaan omassa raportissaan vuoden 2014 aikana. Kotkan satamaa ympäröivän merialueen tuloksia vuodelta 2013 on lisäksi käsitelty omassa julkaisussaan (Mänttäri 2014). Merialueen ja Kymijoen alaosan vedenlaatua pidemmällä aikavälillä ( ) on tarkasteltu erillisessä raportissa (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2011). Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kuormittajilla on ympäristöluvissaan määrätty velvoite tarkkailla kuormituksensa vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Velvoitetta toteutetaan kuormittajien yhteistarkkailuna, jossa käytännön vesistötutkimuksista vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Toteutettu tarkkailu perustuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymään tarkkailuohjelmaan (kirje nro 0498Y , ) sekä tarkkailuohjelman päivitykseen (KASELY/545/07.00/2010), jotka kattavat sekä Kymijoen alaosan että Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen. Merialueen tarkkailuohjelmaan sisältyvät veden fysikaalis-kemiallisen tilan seuranta, rehevöitymisseuranta, kasviplanktontutkimus sekä haitallisten aineiden kertymisseuranta ja sedimenttitutkimus. Vuonna 2013 Kymijoen alaosan ja Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailuun olivat velvoitettuja osallistumaan seuraavat kuormittajat: Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014 1

5 Kymijoen alaosa: UPM Kymmene Oyj, Kymi Kouvolan kaupunki Myllykoski Paper Oy Kymen Vesi Oy Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Stora Enso Ingerois Oy Sonoco-Alcore Oy Merialue: Kymen vesi Oy Kotkamills Oy Sunilan Puhdistamo Oy Haminan kaupunki HaminaKotka Satama Oy Haminan ja Kotkan satamien pienet toimijat * mukana vapaaehtoisesti Kymin paperitehdas Kuusanniemen sulfaattisellutehdas Akanojan puhdistamo Mäkikylän puhdistamo Myllykosken paperitehdas lopettanut 12/2011 Halkoniemen puhdistamo lopettanut 8/2010 Huhdanniemen puhdistamo lopettanut 9/2010 Anjalan paperitehdas Inkeroisten kartonkitehdas Karhulan kartonkitehdas Mussalon puhdistamo Kotkan tehdas Stora Enso Oyj, Sunilan tehdas Nuutniemen puhdistamo lopettanut 9/2010 siirtoviemäri Mussaloon jatkaa ohitusvesikäsittelylaitoksena Kotkan satama Haminan satama Baltic Tank Oy Basf Oy, Production Unit Hamina Dynea Chemicals Oy Kuusakoski Oy, Kotka Momentive Speciality Chemicals Oy Neste Oil Oyj North European Oil Trade Oyj Oiltanking Sonmarin Oy Oy Phoenix Collector Ltd Oy Teboil Ab Stanoil Oy Styron Suomi Oy Vopak Chemicals logistics Finland Oy, Hamina Vopak Chemicals logistics Finland Oy, Kotka Lucoil Lubricants Europe Oy J.M. Huber Finland Oy, Haminan Tehdas * 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

6 2 TAUSTATIEDOT 2.1 TUTKIMUSALUE Pyhtää-Kotka-Hamina merialue sijaitsee itäisen Suomenlahden rannikolla. Ruotsinpyhtään edustalta Haminan edustalle asti ulottuva tutkimusalue on noin 50 kilometriä pitkä (Liite 2). Tarkkailualuetta kuormittavat alueelle laskevat joet sekä rannikon pistekuormitus. Selkeästi suurin kiintoaine- ja ravinnekuormittaja on Kymijoki, joka virtaa viitenä eri haarana mereen Pyhtään ja Kotkan edustalla. Kymijoen kaksi länsihaaraa laskevat Pyhtään Purolanlahteen ja Ruotsinpyhtään Ahvenkoskenlahteen. Näistä matalista ja saartensulkemista lahdista vedet virtaavat Keihässalmen ja Suursalmen kautta varsinaiselle merialueelle. Kotkan edustalla, missä Kymijoen itäiset haarat (3 kpl) virtaavat mereen, vedet sekoittuvat paremmin. Haminan edustalla Suomenlahteen laskevat puolestaan Summanjoki ja Vehkajoki. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen edustan tutkimusalue kuuluu pääasiassa saaristovyöhykkeeseen. Tutkimusalue onkin hyvin matala ja syvyys on pääsääntöisesti alle 20 metriä. Tutkimusalueen uloimmat osat sijaitsevat merivyöhykkeellä, jonka reuna-alueilta löytyy myös syvänteitä, jotka ulottuvat jopa metrin syvyyteen. Tuulilla, virtauksilla ja veden korkeuksilla on tärkeä merkitys joki- ja jätevesien leviämiselle ja sekoittumiselle merialueella. Tutkimusalueen virtaukset näyttävät riippuvan lähinnä tuulija kerrostuneisuusoloista. Kesäkerrostuneisuuden aikana virtausten suunta noudattelee pitkälle vallitsevan tuulen suuntaa. Loppukesällä lämpötilakerrostuneisuuden purkauduttua pintavirtaus suuntautuu pääsääntöisesti länteen. Talven ja alkukevään jääpeitteisenä aikana idänpuoleiset virtaukset ovat todennäköisesti vallitsevia. Lämpötilan harppauskerroksen alapuolisen veden liikkuminen alueella on selvästi rajoittuneempaa kuin pintaveden. Pyhtää-Kotka-Hamina merialue on ympäristöltään monipuolinen. Alue sisältää jokien suistoalueita, merenlahtia, sisä- ja ulkosaaristoa sekä meren selkiä. Merialue ja sen saaristo muodostavat tärkeän virkistyskäyttöalueen ja alueella onkin runsaasti yleisiä uimarantoja, leirintäalueita sekä paljon loma-asutusta. Kotka ja Hamina ovat tärkeitä vientisatamia. Lähisaarten välillä harjoitetaan reittiliikennettä ja huviveneily on alueella yleistä. Merialueella harjoitetaan sekä ammattimaista että kotitarve- ja virkistyskalastusta. 2.2 SÄÄOLOT Vuoden 2013 maaliskuu oli erittäin kylmä ja vielä huhtikuussakin lämpötilat pysyttelivät keskimääräisen tason alapuolella (Kuva 1). Touko-kesäkuussa lämpötilat kuitenkin nousivat tavanomaista korkeammiksi. Sää jatkui lämpimänä vielä pitkälle syksyyn eikä terminen talvi päässyt alkamaan vuoden loppuun mennessä. Marras-joulukuussa lämpötilat pysyttelivät tavanomaista korkeampina eikä pakkaspäiviä juuri havaittu. Kesä 2013 oli varsin Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014 3

7 vähäsateinen (Kuva 2). Sademäärät jäivät useina kuukausina selvästi keskimääräistä tasoa alhaisemmiksi. Loppuvuodesta satoi kuitenkin hyvin runsaasti ja sademäärät olivat tällöin selvästi keskimääräistä tasoa korkeampia lämpötila ( C) sademäärä (mm) Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) Kotkan Rankissa ja sadesumma (mm) Virolahden Koivuniemessä vuonna 2013 sekä vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos. Vuonna 2013 tuuli eniten lounaasta, jonne keskittyi lähes 27 % havainnoista (Taulukko 1). Vähiten tuuli puolestaan kaakosta. Tuulen voimakkuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat 3,7 ja 5,7 m/s välillä. Keskimäärin lounaistuuli oli voimakkain. Kovatuulisia päiviä (keskituulennopeus yli 14 m/s) havaittiin vuonna 2013 Kotkassa yhteensä neljä. Myrskypäiviä (keskituulennopeus yli 21 m/s) ei havaittu lainkaan. Taulukko 1. Keskimääräinen tuulen voimakkuus (m/s) ja suunta (% havainnoista) sekä voimakkuuden kuukausittaiset minimi- ja maksimiarvot (m/s) Kotkan Rankissa vuonna Lähde: Ilmatieteen laitos. pohjoinen koillinen itä kaakko etelä lounas länsi luode % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s min 2,0 1,6 1,6 3,0 3,3 3,6 3,1 2,7 maks 4,9 6,7 9,7 7,8 7,5 8,7 5,8 7,1 ka ,1 3,7 10,4 4,5 10,7 5,0 6,9 4,5 12,2 5,0 26,8 5,7 13,3 4,0 9,3 4,0 2.3 MERIVEDEN PINNANKORKEUS Tutkimusalueen meriveden pinnankorkeuden mittausasema sijaitsee Haminassa lähellä Tervasaaren matkustajasatamaa. Vuonna 2013 meriveden pinnankorkeus vaihteli -82 cm ja 71 cm välillä (Kuva 2). Pinnankorkeus lähti laskemaan vuoden alusta ja oli matalimmillaan maaliskuun puolessa välissä. Tämän jälkeen pinnankorkeus lähti nousemaan ja pysyi varsin tasaisena touko-lokakuun välisen ajan. Marraskuussa vedenpinta jatkoi nousua ja oli korkeimmillaan joulukuun lopulla. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

8 vedenkorkeus (cm) Kuva 2. Meriveden pinnankorkeus Haminassa vuonna Lähde: Ilmatieteen laitos. 2.4 JÄÄTALVI Viimeisin jäätalvi luokiteltiin ilmatieteenlaitoksen jääpalvelun kolmiportaisen luokituksen perusteella keskimääräiseksi (Ilmatieteen laitos 2013a). Jäätalvi oli kuitenkin poikkeuksellinen, sillä jääalan laajuus vaihteli erittäin paljon talven aikana ja jääpeite oli laajimmillaan vasta maaliskuun lopussa. Jäät lähtivät myös hieman tavanomaista myöhemmin. 2.5 JOKIEN VIRTAAMA Summanjoki ja Vehkajoki Summanjoelta ja Vehkajoelta on vähän virtaamahavaintoja, minkä vuoksi jokien virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS, versio V.5B) avulla. Simuloidut arvot eivät kuitenkaan koskaan täysin vastaa mitattuja arvoja, vaan toimivat lähinnä suuntaa antavina arvioina. Sekä Summanjoen että Vehkajoen virtaamat olivat alkuvuodesta hieman viimevuosien keskimääräistä tasoa alhaisemmat (Kuva 3). Loppuvuodesta sademäärän kasvaessa myös virtaamat nousivat selvästi. Virtaamahuiput ajoittuivat tavanomaiseen tapaan keväälle ja syksylle. Vehkajoen keskivirtaama vuonna 2013 oli 2,9 m 3 /s (4,9 m 3 /s vuonna 2012) ja Summanjoen 5,4 m 3 /s (9,6 m 3 /s vuonna 2012). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014 5

9 18 16 m³/s Summajoki ka m³/s Vehkajoki ka Kuva 3. Vehka- ja Summanjoen simuloidut virtaamat (m 3 /s) vuonna 2013 sekä keskimääräinen virtaama vuosina Lähde: Suomen ympäristökeskus, vesistömallijärjestelmä (WSFS) Kymijoki Kymijoen virtaamia mitataan pohjoisessa Kuusankoskelta ja etelämpänä joen eri haaroista. Merialueelle purkautuvat vesimäärät vaihtelevat jokihaarasta riippuen hyvin paljon. Kymijoen läntisen haaran vedet laskevat Ahvenkosken kautta Ahvenkosken lahdelle ja Ediskosken kautta Pyhtään edustalle. Itäisen haaran vedet virtaavat Koivukosken ja Korkeakosken kautta Kotkan edustalle. Koivukosken haara jakaantuu vielä Huuman ja Langinkosken haaroiksi. Kymijoen keskivirtaamat olivat vuonna 2013 selvästi edellisvuotta pienempiä (Taulukko 2). Ediskoskea lukuun ottamatta vuotuiset keskivirtaamat olivat hieman pidemmän ajan keskiarvoa suurempia. Merialueelle laskevista Kymijoen haaroista Ahvenkosken haara on selvästi suurin ja vähiten vettä tulee Ediskosken kautta. Ediskosella juoksutetaan pääsääntöisesti vakiovirtaamaa, joka on 5,3 m 3 /s. Keväällä ja loppukesällä Ediskosken virtaama kuitenkin nousi noin m 3 /s tasolle (Kuva 4). Muilla Kymijoen virtaamamittausasemilla virtaamat olivat sekä alku että loppuvuodesta hieman keskimääräisen tason yläpuolella ja vastaavasti kesällä hieman keskimääräisen tason alapuolella. Korkeakoskella virtaama vaihteli hyvin paljon kesällä. Kuukausittaiset keskivirtaamat olivat pääsääntöisesti suurimmat alkuvuodesta, jolloin edellisvuoden marras-joulukuun runsaiden sateiden vaikutus oli edelleen nähtävissä (Kuva 5). Kesää kohti siirryttäessä keskivirtaamat laskivat selvästi, mutta nousivat jälleen loppuvuodesta sateiden seurauksena. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

10 Taulukko 2. Kymijoen keskivirtaamat (m 3 /s) joen yläjuoksulla Kuusankoskella, alajuoksulla länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä alajuoksulla itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2013 sekä pidemmällä aikavälillä. Taulukossa on esitetty myös vuoden 2013 minimi- ja maksimivirtaamat. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä m³/s Kuusankoski m³/s Koivukoski m³/s Ahvenkoski m³/s Korkeakoski Paikka pidemmän ajan vuoden 2013 vuoden 2013 vuoden 2013 keskiarvo (m³/s) keskiarvo (m³/s) min (m³/s) max (m³/s) Kuusankoski Koivukoski Korkeakoski Ediskoski 8, Ahvenkoski m³/s Ediskoski Kuva 4. Kymijoen virtaama (m 3 /s) Kuusankoskella, länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2013 sekä pidemmällä aikavälillä. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014 7

11 m³/s 450 Kuusankoski Ahvenkoski Koivukoski Korkeakoski Ediskoski tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 5. Kymijoen kuukausittaiset keskivirtaamat (m 3 /s) Kuusankoskella, länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Merialueen fysikaalis-kemialliseen vedenlaadun seurantaan kuuluu nykyään 35 havaintoasemaa (Liitteet 1 ja 2). Näistä havaintoasemista neljä on intensiiviasemia, joista vesinäytteet otetaan muita asemia useammin. Sekä Kotkan että Haminan edustalla sijaitsee kaksi intensiiviasemaa, joista vesinäytteet otettiin (Taulukot 3 ja 4) 13 kertaa vuoden 2013 aikana. Muilta havaintoasemilta vesinäytteet otettiin sekä helmi-/maaliskuussa että heinäkuussa 2013 (Taulukko 3). Taulukko 3. Yhteenvetotaulukko merialueen fysikaalis-kemiallisista tutkimuksista vuonna Määritys koodi menetelmä 1 m 5 m 10 m 20 m p -1 m 2x näkösyvyys Näkösyv. Lämpötila T_WM x x x x x Happi O2_DTB SFS 3040 x x x x x Happi % O2_STB x x x x x Sameus TBY_SNT SFS-EN x x x ph PH_L25 SFS 3021 x x x Saliniteetti SAL_LS x x x Sähk.joht. CTY_25L SFS-EN 27888s x x x Väri CNR_NC EN-ISO 7887 x x x Kok. P PTOT_NS SFS 3026 x x Kok. N NTOT_NCA SFS 3031 x x Fek.strep. FS35_F2K SFS-EN ISO /00 x Klorofylli-a* CP_E SFS 5772 x * näyte vain klorofyllitarkkailussa mukana olevilta asemilta 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

12 Taulukko 4. Intensiiviasemilta taulukossa 1 mainittujen lisäksi tehdyt analyysit vuonna Määritys koodi menetelmä 1 m 10 m* p -1 m nitriitti+nitraatti NO23N_NA SFS 3031 x x x Ammonium NH4N_NS SFS 3032 x x x Fosfaatti PO4P_NS SFS 3025 x x x * näyte vain, jos kokonaissyvyys yli 20 m Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen rehevöitymisseurantaan kuuluu yhteensä 21 havaintoasemaa (Liitteet 1 ja 2). Asemista 20 on samoja kuin fysikaalis-kemiallisessa seurannassa. Tähän lukuun sisältyvät myös kaikki 4 intensiiviasemaa. Lisäksi rehevöitymistutkimuksen näytteitä haetaan yhdeltä Mussalon pohjoispuolella sijaitsevalta havaintoasemalta (106), koska tämä alue on muuta tutkimusaluetta selvästi rehevämpää. Kaikilta rehevöitymisseurannan havaintoasemilta otettiin klorofylli a näytteet toukosyyskuussa kerran kuukaudessa ja intensiiviasemilta touko-elokuussa kaksi kertaa kuukaudessa. Klorofylli a -määritykset (SFS 5772) tehtiin kokoomanäytteistä. Kokoomanäytteet koostuivat osanäytteistä, jotka otettiin pinnasta syvyyteen 2 x näkösyvyys asti. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun tarkkailuun liittyvästä näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Vesinäytteet analysoitiin voimassa olevien standardien ja Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti akkreditoidussa KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä (Liite 4). Merialueen vedenlaatua on tarkasteltu sekä talven osalta että kasvukauden keskiarvoina, jotka on laskettu touko-syyskuun arvojen perusteella. Lisäksi intensiivipisteiden tuloksia on käsitelty tarkemmin ja niistä on laadittu erillisiä kuvia. Tulostentarkastelussa on lisäksi hyödynnetty Pyhtään edustalla sijaitsevan ympäristöhallinnon intensiivipisteen tuloksia (Kyvy-1). Vuonna 2013 otettiin ensimmäistä kertaa myös kasviplanktonnäytteet tarkkailuun liittyen. Näytteet otettiin kaksi kertaa heinäkuussa ja kerran elokuussa kahdelta intensiivitarkkailun asemalta (128 ja 212) 0-2 m kokoomanäytteinä. Kestävöinnissä käytettiin Lugol-liuosta (0,5 ml/ 200 ml näytettä). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin Suomen ympäristökeskuksen ohjeistusta (Lepistö 2006 ja Järvinen ym. 2011). Näytteiden määrityksestä ja tulosten raportoinnista vastasi Satu Zwerver ja tarkempi kuvaus menetelmistä on esitetty raportissa (Liite 5). 4 VESISTÖKUORMITUS 4.1 YLEISTÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialuetta kuormittavat sekä alueelle laskevat joet että rannikon pistekuormitus. Alueelle tuleva kokonaisravinnekuormitus oli vuonna 2013 selvästi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014 9

13 edellisvuotta pienempi. Laskenut ravinnekuormitus selittyy pääosin merialueelle laskevien jokien edellisvuotta alhaisemmilla virtaamilla. Vuoden 2013 kuormitus oli hyvin samaa tasoa vuoden 2011 kanssa. Selkeästi suurin kiintoaine- ja ravinnekuormittaja on Kymijoki, joka tuo mukanaan paljon ravinteita. Kymijoen vedenlaatu on kuitenkin viime vuosina selvästi parantunut ja sen fosforipitoisuudet ovat nykyään matalampia kuin merialueella. Vuonna 2013 Kymijoen mukanaan tuoma ravinnekuormitus oli edellistä vuotta pienempi, mutta osuus alueen kokonaiskuormituksesta oli pysynyt edellisvuosien tasolla. Kymijoen osuus vuonna 2013 oli 82 % fosfori- ja 92 % typpikuormituksen osalta (Kuva 6). Fosforia kg/vrk Kalankasvatus Yhdyskunnat 0,2 % 1,3 % Kuormitus yhteensä 600 kg/vrk Teollisuus 8 % Vehkajoki Summanjoki 2,1 % 6,1 % Kymij Korkeakoski 19,4 % Kymij Koivukoski 11,6 % Kymij Pyhtää 1,8 % Kymij Ahvenkoski 49,5 % Typpeä kg/vrk Kalankasvatus Yhdyskunnat 0,1 % 1,4 % Kuormitus yhteensä kg/vrk Teollisuus 1,9 % Vehkajoki 1,3 % Summanjoki 3,7 % Kymij Korkeakoski 23,3 % Kymij Koivukoski 18 % Kymij Pyhtää 1,7 % Kymij Ahvenkoski 48,7 % Kuva 6. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) vuonna 2013 sekä kunkin kuormittajan osuus (%) kokonaiskuormituksesta. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

14 Summanjoki ja Vehkajoki kuormittavat puolestaan Haminan edustaa, mutta niiden osuus koko merialueelle tulevasta fosfori- ja typpikuormituksesta oli selvästi alle 10 %. Teollisuuden jätevesikuormituksen osuus vuonna 2013 alueen kokonaisravinnekuormituksesta oli fosforin osalta 8 % ja typen osalta 1,9 %. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitusosuus oli 1,3 % fosforin ja 1,4 % typen osalta. Pyhtään edustalla olevan kalankasvatuksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta on alle 1 % sekä typen että fosforin osalta. Tämä kuormitus ajoittuu kuitenkin vesialueen perustuotantokaudelle, minkä vuoksi sillä saattaa olla paikallista vaikutusta levätuotantoon. Pyhtää-Kotka-Hamina merialuetta kuormittaa osaltaan myös Kymijoen alaosan pistekuormitus. Suurin osa Kymijoen mereen tuomasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta on yleensä peräisin Kymijoen yläosalta ja Kymijoen alaosan hajakuormituksesta. Kymijoen kuormitusta ja vedenlaatua vuoden 2013 osalta tullaan käsittelemään tarkemmin vuoden 2014 aikana ilmestyvässä Kymijoen alaosan vuosiyhteenvedossa. 4.2 MERIALUEEN PISTEKUORMITUS Pyhtää-Kotka-Hamina merialueelle tulee pistekuormitusta kolmelta teollisuuslaitokselta, kahdelta jätevedenpuhdistamolta sekä yhdeltä kalankasvattajalta (2 eri laitosta) (Taulukko 5). Pyhtään merialueelle kohdistuu pistekuormitusta vain kalankasvatuksesta ja Haminan edustan pistekuormitus tulee J.M. Huber Finland Oy:n tehtaalta. Kotkan edustalla sen sijaan on sekä teollisuus- että yhdyskuntajätevesikuormitusta (Liite 3). Kotkan edustalle kohdistuva pistekuormitus onkin selvästi Haminan ja Pyhtään edustan kuormitusta suurempaa. Suurin pistekuormittaja vuonna 2013, kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta, oli Kotkamills Oy. Kemiallinen hapenkulutus (COD CR ) oli suurin Sunilan Puhdistamolla (Taulukko 5). Taulukko 5. Pyhtää-Kotka-Hamina -merialueen pistekuormitus (teollisuus, yhdyskunnat ja kalankasvatus) vuonna Pistekuormitus Q BOD7 CODcr Kiintoaine N P AOX 2013 m³/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kotkamills Oy Sunilan Puhdistamo Oy JM Huber Teollisuus yht Hamina, Nuutniemen jvp ,1 11,0 0,1 Kotka, Mussalon jvp Yhdyskunnat yht Pyhtään kalankasvatus 11 1,2 Kaikki yhteensä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/

15 Merialueen pistekuormitus on vähentynyt monilta osin selvästi vuoden 2007 jälkeen (Kuva 7). Summan tehtaiden toiminnan loppuminen vuoden 2008 alkupuolella vähensi osaltaan merialueen kuormitusta. Sunilan Puhdistamo Oy:n AOX-kuormitus laski selvästi vuonna 2009, mutta nousi nopeasti takaisin aiempien vuosien tasolle. Vuoden 2013 kokonaiskuormitus merialueelle oli selvästi edellisvuotta suurempaa. Pyhtään ja Haminan edustan kuormitus oli pysynyt varsin samalla tasolla kuin vuonna Haminan edustan kuormitus on nykyään selvästi viime vuosia pienempää Nuutniemen jätevedenpuhdistamon lopetettua toimintansa (puhdistamo jatkaa kuitenkin ohitusvesikäsittelyssä). Kokonaiskuormituksen kasvu selittyy Kotkan edustan kuormituksen kasvulla. Kotkamills Oy:n tehtaan kuormitus oli selvästi noussut edellisvuodesta yhdyskunnat teollisuus BOD-kuormitus kg/vrk COD-kuormitus kg/vrk Fosforikuormitus kg/vrk kalankasvatus yhdyskunnat teollisuus Typpikuormitus kg/vrk Kiintoainekuormitus kg/vrk AOX-kuormitus kg/vrk Kuva 7. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen pistekuormituksen (teollisuus, yhdyskunnat ja kalankasvatus) kehitys vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

16 4.3 PYHTÄÄN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Pyhtään merialuetta kuormittaa pääasiassa Kymijoki (Kuva 8). Valtaosa Kymijoen länsihaaran ainevirtaamista purkautui Ahvenkoskenlahteen (Ahvenkosken haara) ja vain pieni osa Purolanlahteen (Pyhtään haara). Keskimäärin Kymijoen mukanaan tuoma kuormitus Pyhtään merialueelle (Pyhtäänhaara + Ahvenkoskenhaara) vuonna 2013 oli 308 kg fosforia ja 9701 kg typpeä vuorokaudessa. Kuormitus oli selvästi edellisvuotta pienempää. Vesimäärien vaihtelun myötä Kymijoen ainevirtaamien vuodenaikainen ja vuosien välinen vaihtelu voi olla ajoittain hyvin suurta. Kymijoen lisäksi Pyhtään alueelle tuovat hajakuormitusta myös pienemmät joet, kuten Siltakylänlahteen laskeva Siltakylänjoki. Pyhtään edustan ainoa pistemäinen kuormituslähde on kalankasvatus. Purolanlahden edustalla Krokön saarilla oli vuonna 2013 viisi voimassa olevan luvan omaavaa laitosta. Näistä kalankasvatustoimintaa oli vain Sandvikin Lohen Sandvikin laitoksella ja Honkaniemen laitoksella. Laitosten lisäkasvu oli yhteensä 69 tonnia ja koko tuotantokauden aikainen fosforikuormitus yhteensä 448 kg ja typpikuormitus 3986 kg. Kalaa tuotettiin vuonna 2013 selvästi edellisvuotta vähemmän. Myös ravinnekuormitus oli sekä typen että fosforin osalta selvästi laskenut edellisvuodesta. Kalankasvatuslaitosten kuormitus ajoittui pääsääntöisesti kesäkuun ja lokakuun väliselle ajanjaksolle. Kymijoen ainevirtaamiin verrattuna kalankasvatuksen kuormitusmäärät ovat vähäisiä eikä kalankasvatuksen osuus näy siksi kuvassa 8. Kalankasvatuksesta vapautuvat ravinteet ajoittuvat kuitenkin kesäkauteen ja vaikutukset kohdistuvat suppealle alueelle. Kalankasvatuksesta vapautuvat ravinteet ovatkin siksi hyvin perustuotannon hyödynnettävissä. Pyhtää-Kotka alueen kalankasvatuksen vesistökuormitus on ollut suurinta vuonna 1992, jolloin alueella toimi useita kalankasvatuslaitoksia. Tällöin fosforikuormitus oli yli 12-kertainen nykyiseen verrattuna Pyhtään edustan fosforikuormitus kg/vrk Kalankasvatus Pyhtään haara Ahvenkoskenhaara Pyhtään edustan typpikuormitus kg/vrk Kuva 8. Pyhtään merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna Pyhtään haaran ainevirtaamat on arvioitu Ediskosken virtaamatietojen ja Ahvenkoskenhaaran typpi- ja fosforipitoisuuksien avulla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/

17 4.4 KOTKAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Myös Kotkan merialuetta kuormittaa ensisijaisesti Kymijoki (Kuva 9). Kymijoen Koivu- ja Korkeakosken haarojen yhteinen keskimääräinen ravinnevirtaama vuonna 2013 oli yhteensä 186 kg fosforia ja 7934 kg typpeä vuorokaudessa. Kymijoen ainevirtaamat olivat selvästi edellisvuotta pienempiä. Kotkan merialueella on myös omaa pistemäistä jätevesikuormitusta. Kotkan alueen teollisuus eli Kotkamillsin tehtaat sekä Sunilan Puhdistamo Oy purkivat mereen keskimäärin 48 kg fosforia ja 363 kg typpeä vuorokaudessa. Määrä on etenkin typen osalta selvästi vuotta 2012 suurempi. Sunilan jätevedenpuhdistamon lopetettua toimintansa vuonna 2011 ainoa alueella toimiva yhdyskuntapuhdistamo sijaitsee Mussalossa. Mussalon jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus oli keskimäärin 8 kg ja typpikuormitus 277 kg vuorokaudessa. Kotkan edustan kokonaispistekuormitus oli edellisvuotta korkeampi. Kotkan merialueen kokonaiskuormituksesta pistekuormituksen osuus oli vuonna 2013 fosforin osalta 23 % ja typen 7,5 %. Pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli hieman noussut verrattuna edellisvuoteen. Kasvu selittyy jokien kuormituksen vähenemisellä johtuen edellisvuotta pienemmistä virtaamista Kotkan edustan fosforikuormitus kg/vrk Mussalon puhdistamo Teollisuus Korkeakoskenhaara Koivukoskenhaara Kotkan edustan typpikuormitus kg/vrk Kuva 9. Kotkan merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna Teollisuuden osalta on käytetty kuukausikohtaisia kuormituslukuja ja Mussalon puhdistamon osalta neljännesvuosijaksojen kuormituksia. 4.5 HAMINAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Nuutniemen jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa vuonna 2010, mutta toimii edelleen ohitusvesien käsittelylaitoksena. Tämän lisäksi vähäistä kuormitusta tulee JM Huber Finland Oy:ltä. Haminan merialuetta kuormittavatkin pääasiassa Summanlahteen laskeva Summanjoki ja Haminanlahteen laskeva Vehkajoki. Summanjoelta ja Vehkajoelta ei ole juurikaan vedenlaatu- tai virtaamahavaintoja, joten jokien kuormitusta arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS) vedenlaatumallilla (versio V.5B). Simuloitujen ainevirtaamien mukaan sekä Summan- että Vehkajoen ravinnevirtaamahuiput ajoittuivat tavalliseen tapaan kevääseen ja loppuvuoteen (Kuva 10). 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

18 Haminan edustan fosforikuormitus kg/vrk Vehkajoki Summanjoki Haminan edustan typpikuormitus kg/vrk Kuva 10. Haminan merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna Summanjoen ja Vehkajoen ainevirtaamat on arvioitu vesistömallijärjestelmän (WSFS) vedenlaatumallin avulla. 4.6 JÄTEVESIKUORMITTAJIEN LUPAEHTOJEN TÄYTTYMINEN Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Mussalon jätevedenpuhdistamo sai ympäristöluvan Itä-Suomen ympäristölupavirastolta joulukuussa Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, jonka päätöksellä ( ) jäteveden luparajat pysyivät kuitenkin ennallaan annetun päätöksen (ISY-2008-Y-252) mukaan Mussalon laajennetun puhdistamon käyttöönoton takaraja siirtyi vuodella ja oli Laajennetun Mussalon jätevedenpuhdistamon lupaehdot muuttuivat Mussalon puhdistustulokset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina, mukaan lukien mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot (Taulukko 5). Mussalon typpipitoisuus lasketaan vuorokauden kokoomanäytteistä aikana, jolloin biologisen prosessin lämpötila on vähintään 12 astetta. Lisäksi kokonaistypen käsittelytehon tavoite on vähintään 70 %:n vuosikeskiarvo. Vuositasolla tarkasteltuna Mussalon jätevedenpuhdistamon lupaehdot täyttyivät vuonna 2013 sekä pitoisuuksien että tehon osalta. Vuositasolla myös kokonaistyppi saavutti 70 %:n puhdistustehotavoitteen. Myös vuosineljänneksiä tarkasteltaessa laitos toimi koko vuoden lupaehtojen mukaisesti. Taulukko 6. Mussalon jätevedenpuhdistamon luparajat vuonna pitoisuus teho BOD ATU 20 mgo 2 /l 90 % COD cr 125 mgo 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Kokonaisfosfori 0,8 mg/l 90 % Kokonaistyppi 20 mg/l, kun T>12 ºC Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/

19 4.6.2 Kotkamills Oy, Kotka Itä-Suomen ympäristölupaviraston vuoden 2003 päätöksen (nro 72/03/1) mukaisesti Kotkamills Oy:n (ent. Stora Enso) tehtaiden jätevedet on käsiteltävä siten, että jätevesien mukana mereen joutuva kuormitus on enintään taulukossa 7 esitetyn mukainen. Taulukko 7. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien luparajat vuonna kk-keskiarvo vuosikeskiarvo BOD 7 (kg O 2 /vrk) COD CR (kg O 2 /vrk) kokonaisfosfori (kg/vrk) kokonaistyppi (kg/vrk) Kotkamills Oy:n tehtaiden kuormitus pysyi luparajojen alapuolella vuositasolla vain biologisen hapenkulutuksen osalta. Myös Kuukausitasolla tarkasteltuna kuormitukselle annetut luparajat ylittyivät useaan kertaan (Kuva 11). Biologinen hapenkulutus pysyi kuitenkin myös kuukausitasolla tarkasteltuna selvästi luparajan alapuolella. BOD (kg/vrk) fosfori (kg/vrk) COD (kg/vrk) typpi (kg/vrk) Kuva 11. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien kuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna Kuviin on merkitty voimassa olevien lupaehtojen mukaiset kuukausikeskiarvojen luparajat Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka Korkein hallinto-oikeus siirsi päätöksellään ( ) määräyksiä jätevesien käsittelyn tehostamisesta ja tiukemmista lupaehdoista, joiden piti Itä-Suomen ympäristölupaviraston 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

20 ( , päätös nro 33/06/1) ja Vaasan hallinto-oikeuden ( ) mukaan astua voimaan jo Voimassa olevan päätöksen mukaan tiukemmat lupaehdot astuivat voimaan Uusien lupaehtojen mukaan Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevedet on käsiteltävä siten, että mereen joutuva jätevesikuormitus on enintään taulukossa 8 esitetyn mukainen. Vuonna 2013 laitos toimi kuukausikeskiarvoja tarkasteltaessa koko vuoden lupaehtojen mukaisesti (Kuva 12). Kuormitus oli lupaehtojen mukaista myös vuositasolla tarkasteltaessa lukuun ottamatta kiintoainekuormitusta, jonka vuosikeskiarvo oli edellisvuoden tapaan selvästi luparajaa suurempi. Taulukko 8. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien luparajat vuonna vrk-arvo kk-keskiarvo vuosikeskiarvo BOD 7 (kg O 2 /vrk) COD CR (kg O 2 /vrk) (tavoitearvo) kokonaisfosfori (kg/vrk) kokonaistyppi (kg/vrk) AOX (kg Cl/vrk) kiintoaine (kg/vrk*) 800 * kiintoaine muissa kuin biologisesti käsitellyissä jätevesissä BOD (kg/vrk) COD (t/vrk) kiintoaine (kg/vrk) fosfori (kg/vrk) typpi (kg/vrk) AOX (kg/vrk) Kuva 12. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien kuormitus (kg/vrk) eri kuukausina vuonna Kuviin on merkitty voimassa olevien lupaehtojen mukaiset kuukausikeskiarvojen luparajat. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/

21 5 VEDENLAATUTULOKSET 5.1 MERIALUEEN VEDENLAATU TALVELLA Talvella jääpeitteen alla havaitaan yleensä kesää korkeampia pitoisuuksia, koska jokivesi jää jään alle pintaveteen eikä pääse sekoittumaan vesimassan kerrostuneisuuden ja tuulen puuttumisen vuoksi. Jokien mukanaan kuljettama kiintoaines aiheuttaa veden samentumista jokien suualueiden lähellä. Talvella jokivesien vaikutus olikin havaittavissa hyvin selvästi etenkin rannikkoa lähinnä sijaitsevilla tarkkailupisteillä, missä sameus oli selvästi ulompia merialueita suurempi (Kuva 14). Korkeimmat sameusarvot havaittiin Haminan edustalla Summanjoen ja Vehkajoen vaikutusalueella. Kotkan ja Pyhtään edustalla pintaveden sameus oli selvästi Haminaa vähäisempää. Sameus oli koko rannikkoalueella selvästi ulompia tarkkailupisteitä suurempi. Alusvedessä jokivesien vaikutus ei kuitenkaan ollut enää havaittavissa yhtä selvästi (Liite 4). Kuva 13. Pintaveden (1 m) keskimääräinen sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella Sameusarvojen lisäksi myös sähkönjohtavuudessa (Kuva 14) ja näkösyvyydessä (Kuva 15) oli havaittavissa jokivesien vaikutus etenkin pintavedessä. Sähkönjohtavuus kasvoi ja näkösyvyys lisääntyi siirryttäessä jokien vaikutusalueelta kohti ulappa-alueita. Näkösyvyys oli talvella selvästi heikoin Haminan edustalla, jossa näkösyvyys jäi pääasiassa alle 1 metrin. 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

22 Kuva 14. Pintaveden (1 m) keskimääräinen sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella Kuva 15. Näkösyvyys (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/

23 Haminan edustalla pintaveden typpipitoisuudet kohosivat useilla pisteillä yli 1000 µg/l (Kuva 16). Kotkan ja Pyhtään edustoilla pintaveden typpitaso oli selvästi matalampi kuin Haminassa. Myös Kotkassa havaittiin intensiivipisteellä 128 korkea pitoisuus (930 µg/l) talvella. Pintaveden korkeat typpipitoisuudet ovat pääosin seurausta jokivesien mukanaan tuomasta kuormituksesta, joka talvisin jää jään alle pintaveteen. Pintaveden typpitaso oli varsin samaa luokkaa kuin vuonna Alusvedessä jokivesien vaikutus oli huomattavasti pienempi (Liite 4). Rannikon tuntumassa pitoisuudet vaihtelivat pääosin 500 µg/l molemmin puolin ja uloimmilla tarkkailupisteillä pitoisuudet olivat alhaisempia. Kuva 16. Pintaveden (1 m) keskimääräinen typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella Pintaveden fosforitaso oli selvästi alhaisin Pyhtään edustalla ja korkein Haminan edustalla (Kuva 17). Pyhtään ja Kotkan edustalle laskevan Kymijoen keskimääräinen fosforitaso tammi-helmikuussa oli alle 20 µg/l kaikkien neljän haaran osalta. Vehka- ja Summanjoen pitoisuudet puolestaan olivat selvästi korkeammat. Vehkajoen simuloitu keskiarvo tammihelmikuussa oli 27 µg/l ja Summanjoen 84 µg/l. Alusveden fosforitaso puolestaan oli hyvin tasainen koko alueella eikä merkittävän korkeita pitoisuuksia havaittu. Alusveden keskimääräinen taso oli varsin samaa luokkaa Pyhtään, Kotkan ja Haminan edustoilla. Pyhtään edustalla sekä rannikon lähellä ulommilla pisteillä fosforipitoisuudet olivat alusvedessä hieman edellisvuotta korkeampia. Muutoin alusveden fosforipitoisuudet olivat edellisvuoden tasolla. 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

24 Kuva 17. Pintaveden (1 m) keskimääräinen fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella Talvella alusveden happitilanne oli näytteenottohetkellä helmikuussa melko hyvä koko tarkkailualueella (Kuva 18). Voimakasta hapenpuutetta ei juurikaan havaittu ja suurimmalla osalla asemista happikyllästys oli yli 70 %. Muutamilla asemilla havaittiin lievää hapenpuutetta talvella, mutta happikyllästys oli näilläkin pisteillä yli 50 %. Koska happitilanne oli talvella pääosin hyvä, hapenpuutteen aiheuttamia korkeita alusveden fosforipitoisuuksiakaan ei havaittu. Vuoden 2013 talvinen happitilanne ei juurikaan poikennut edellisvuodesta, jolloin alusvedessä oli hyvin happea koko tarkkailualueella. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/

25 Kuva 18. Alusveden keskimääräinen hapenkyllästys (%) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella talvella MERIALUEEN VEDENLAATU KASVUKAUDELLA Kymijoen sekä Vehkajoen ja Summanjoen vaikutus oli selvästi havaittavissa myös kesällä pintavedessä (Kuvat 19, 20 ja 21). Keskimääräinen näkösyvyys oli pääsääntöisesti kaikkien jokien edustoilla vajaa 2 metriä ja kasvoi tästä tasaisesti siirryttäessä kohti ulompia tarkkailuasemia. Kirkonmaanselällä ja Uolionselällä näkösyvyys oli jo 4 metriä. Vesi oli myös sameinta aivan rannikon tuntumassa ja korkeimmat pintaveden sameusarvot havaittiin Kotkan ja Pyhtään edustoilla. Haminan edustalla sameus oli hieman vähäisempää, joskaan erot eivät olleet suuria. Joet kuljettivat mukanaan makeaa vettä rannikolle ja etenkin Kymijoen edustalla veden sähkönjohtavuus oli selvästi ulompia alueita sekä Haminan edustaa pienempi. Vuoteen 2012 verrattuna näkösyvyys oli rannikon tuntumassa hyvin samaa tasoa, mutta ulompana selvästi edellisvuotta suurempi. Veden keskimääräinen sameus oli myös hieman edellisvuotta pienempää. 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

26 Kuva 19. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen näkösyvyys (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna Kuva 20. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/

27 Kuva 21. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää- Kotka-Hamina merialueella vuonna Pintaveden keskimääräinen fosforitaso oli selvästi korkein Haminan edustalla (Kuva 22), jossa lähellä Summanjoen suuta keskimääräinen taso oli 71 µg/l. Vehkajoen sekä etenkin Summanjoen veden fosforipitoisuudet ovat selvästi merivettä korkeampia ja jokivesien vaikutus näkyykin rannikon tuntumassa. Summanjoen simuloitu kasvukauden keskimääräinen fosforitaso oli 65 µg/l ja Vehkajoen 46 µg/l. Fosforipitoisuudet laskivat selvästi siirryttäessä rannikolta kohti ulkomerta, jossa keskimäärinen taso oli noin 20 µg/l. Keskimääräinen fosforitaso oli etenkin rannikon tuntumassa selvästi edellisvuotta korkeampi. Levätuotannon huippu ajoittui toukokuulle, jolloin levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus oli lähes kaikilla pisteillä selvästi muita kuukausia korkeampi (Liite 4). Levätuotanto oli tällöin voimakkainta Haminan edustan tarkkailupisteillä Kuutingissa (as. 179), Summanlahdella (as. 198), Hilloniemessä (as. 230) ja Einonkarilla (as. Kyvy-4), missä klorofyllipitoisuus oli yli 40 µg/l. Kasvukauden keskimääräinen klorofyllitaso vaihteli 2-20 µg/l välillä ja oli korkein rannikon tuntumassa (Kuva 23). Edellisvuoteen verrattuna klorofyllitaso oli varsin samaa luokkaa. 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

28 Kuva 22. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna Kuva 23. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden klorofyllipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna Tyhjillä pisteillä ei mitata klorofyllipitoisuutta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/

29 Pintaveden keskimääräinen typpitaso oli puolestaan hyvin tasainen koko alueella ja vaihteli pääsääntöisesti vajaan 400 µg/l ja vajaan 500 µg/l välillä (Kuva 24). Kotkan edustalla muutamilla pisteillä pitoisuudet olivat hieman muuta rannikkoa korkeampia, mutta rannikon ja ulappa-alueen pitoisuuksien erot eivät kuitenkaan olleet suuria. Myös alusveden typpitaso oli varsin tasainen koko alueella. Kuva 24. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen pintaveden typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna Alusveden happitilanne pysytteli vähintään kohtalaisena useimmilla pisteillä (Kuva 25). Muutamilla pisteillä oli kuitenkin havaittavissa selvää hapenpuutetta. Haminan edustalla (as. 225 ja 346) sekä alueen uloimmilla pisteillä (as. Kyvy-12 ja Kyvy-3) happikyllästys laski selvästi alle 40 %:n. Vähähappisilla alueilla, etenkin Haminan edustalla, alusveden fosforipitoisuudet nousivat hyvin korkeiksi fosforin päästessä liukenemaan pohjasedimenteistä veteen (Kuva 26). Myös Kotkan edustalla havaittiin selvästi keskimääräistä tasoa korkeampia pitoisuuksia. Kesän happitilanne oli hieman edellisvuotta heikompi ja fosforipitoisuudet tästä johtuen korkeampia. Täysin hapettomia alueita ei kuitenkaan tulosten perusteella havaittu. Sameus oli alusvedessä hieman pintavettä suurempaa (Kuva 27). Keskimääräinen taso oli korkein vähähappisilla alueilla sekä rannikon tuntumassa, jossa myös jokivedet ovat saattaneet vaikuttaa sameusarvoihin. 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

30 Kuva 25. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden happikyllästys (%) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna Kuva 26. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää-Kotka- Hamina merialueella vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/

31 Kuva 27. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden sameus (FTU) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueella vuonna VEDENLAATU INTENSIIVIASEMILLA Merialueen tilaa seurataan tehostetusti yhteensä neljällä asemalla (Liite 2). Haminan merialueen Varvion (as. 212) ja Hillonniemen (as. 218) sekä Kotkan edustan Lellerin (as. 123) ja Varissaaren (as. 128) intensiiviasemilta otettiin vesinäytteet 13 kertaa helmijoulukuun välillä vuonna Pyhtään edustalla sijaitsevalta Heinäsaaren (Kyvy-1) asemalta otettiin näytteet 6 kertaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Ulkomerialueen Kyvy-1 on sijainniltaan melko erilainen kuin Kotkan ja Haminan lähempänä rannikkoa sijaitsevat näytepisteet, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa tuloksiin muun muassa erilaisen veden vaihtuvuuden kautta. Näkösyvyys vaihteli intensiiviasemilla tarkkailujakson aikana alle yhdestä metristä neljään metriin (Kuva 28). Näkösyvyys oli suurin Lellerissä (as. 123) lokakuussa ja pienin Hilloniemessä (as. 218) helmikuussa. Intensiivipisteet sijaitsevat melko lähellä rannikkoa ja merialueelle purkautuvia jokia. Joet kuljettavat mukanaan kiintoainesta, joka saattaa ajoittain selvästi heikentää näkösyvyyttä. Näkösyvyyden vuodenaikainen vaihtelu noudatteli hyvin samanlaista kehitystä kaikilla tarkkailupisteillä. Näkösyvyydet vaihtelivat vuonna 2013 keskimäärin varsin samalla tasolla kuin edellisenäkin vuonna. 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

32 Pintaveden fosforipitoisuus vaihteli µg/l välillä vuoden 2013 aikana (Kuva 29). Fosforipitoisuudet olivat pääsääntöisesti alhaisimmillaan touko-kesäkuussa kaikilla pisteillä. Keväällä ja loppuvuodesta pitoisuudet olivat selvästi korkeammat. Kasvukauden keskimääräinen fosforitaso vaihteli µg/l välillä ja oli edellisvuoden tapaan korkein Hilloniemessä. Keskimääräisen fosforitason perusteella merivesi oli kaikilla tarkkailupisteillä rehevää. Pitoisuudet olivat pääsääntöisesti samaa luokkaa kuin edellisenäkin vuonna. 5 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 4,5 4 näkösyvyys (m) 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 28. Näkösyvyydet (m) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 60 kokonaisfosfori (µg/l) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 29. Pintaveden fosforipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/

33 Pintaveden typpipitoisuudet olivat hyvin tasaisia koko vuoden lukuun ottamatta helmikuuta, jolloin Hilloniemessä (as. 218) havaittiin selvästi tavanomaista korkeampi pitoisuus (Kuva 30). Helmikuun korkeaan pitoisuuteen on luultavasti vaikuttanut jokien mukanaan tuoma kuormitus. Jokivedet ovat jääneet jään alle pintakerrokseen eivätkä ole päässeet sekoittumaan muuhun vesipatsaaseen vesimassojen kerrostuneisuuden ja tuulen vaikutuksen puuttumisen seurauksena. Vuoden 2013 keskimääräinen typpitaso kasvukauden aikana vaihteli µg/l välillä ja oli samaa tasoa edellisvuoden kanssa kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 1200 kokonaistyppi (µg/l) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 30. Pintaveden typpipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna Levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus oli selvästi korkein toukokuussa (Kuva 31). Klorofyllipitoisuuksien perusteella levätuotannon huipun voidaan katsoa ajoittuneen loppukevääseen kaikilla tarkkailupisteillä. Haminan edustalla Varviossa (as. 212) ja Hilloniemessä (as. 218) klorofyllipitoisuudet olivat toukokuussa selvästi muita pisteitä korkeammat. Tämän jälkeen pitoisuudet kuitenkin laskivat nopeasti ja pysyttelivät kesäkuusta eteenpäin alle 20 µg/l tasolla. Kasvukauden keskimääräinen taso oli vuonna 2013 hieman edellisvuotta korkeampi. Levät käyttävät pääasiassa liukoista fosfaattifosforia. Levätuotannon ollessa runsasta fosfaattifosforin pitoisuudet pintavedessä ovat yleensä hyvin pieniä. Toukokuussa levätuotannon ollessa suurimmillaan fosfaattifosforin pitoisuudet laskivatkin hyvin nopeasti ja olivat toukokuun loppupuolella jo varsin alhaisia (Kuva 32). Levätuotannon hiipuessa loppukesällä fosfaattifosforin pitoisuudet lähtivät jälleen nousemaan. Fosfaattipitoisuuden vaihtelu oli varsin samanlaista kaikilla pisteillä Hilloniemeä (as. 218) lukuun ottamatta. Hilloniemessä fosfaattipitoisuus nousi hetkellisesti heinäkuun alussa selvästi muuta aluetta korkeammaksi, mutta laski jälleen heinäkuun lopulla lähes nollaan. 30 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

34 55 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi klorofylli (µg/l) touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys Kuva 31. Pintaveden klorofyllipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 30 fosfaattifosfori (µg/l) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 32. Pintaveden fosfaattifosforin pitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna Helmikuussa alusveden happitilanne oli melko hyvä Lellerissä ja Varissaaressa (as. 123 ja 128) (Kuva 33). Varvion ja Hilloniemen asemilla (as. 212 ja 218) alusveden happitilanne oli puolestaan kohtalainen ja lievää hapenpuutetta oli havaittavissa. Happi alkoi vähetä kevään ja kesän aikana ja laski loppukesästä osalla pisteistä lähelle 30 %:a. Loppuvuodesta happitilanne oli kuitenkin jälleen parantunut syystäyskierron myötä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/

35 120 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 100 happikyllästys (%) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 33. Alusveden happikyllästysprosentit (%) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna Hapen väheneminen alusvedestä kesän aikana oli havaittavissa myös alusveden fosforipitoisuuksissa (Kuva 34). Etenkin Varviossa ja Hilloniemessä (as. 212 ja 218) fosforipitoisuus kohosi useaan kertaan kesän aikana yli 100 µg/l tasolle. Muilla asemilla pitoisuudet pysyivät tasaisempina. Joulukuussa alusveden happitilanteen ollessa hyvä myös fosforipitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla kaikilla tarkkailuasemilla. Edellisvuoteen verrattuna havaittiin selvästi korkeampia pitoisuuksia, vaikka keskimääräinen taso olikin melko samaa luokkaa. 120 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 100 kokonaisfosfori (µg/l) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 34. Alusveden fosforipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

36 Alusveden typpipitoisuus vaihteli pääsääntöisesti 300 µg/l ja 500 µg/l välillä (Kuva 35). Kesäkuussa Varviossa ja Hilloniemessä (as. 212 ja 218) typpipitoisuus kohosi hetkellisesti yli 600 µg/l, mutta laski nopeasti takaisin. Loppuvuoden pitoisuudet pysyivät varsin tasaisina. 700 kyvy-1 Heinäsaari 123 Lelleri 128 Varissaari 212 Varvio 218 Hilloniemi 600 kokonaistyppi (µg/l) helmi huhti touko touko kesä kesä heinä heinä elo elo syys loka marras joulu Kuva 35. Alusveden typpipitoisuudet (µg/l) Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen intensiiviasemilla vuonna Intensiiviasemien vedenlaatutulosten perusteella voidaan edellisvuoden tapaan todeta, että vedenlaatu on Haminan edustan tarkkailupisteillä huonompi kuin Kotkan edustalla. Varviossa ja Hilloniemessä pintaveden rehevyystaso oli Kotkan edustaa suurempi ja ajoittain ravinnepitoisuudet kohosivat korkeiksi. Näkösyvyys oli Hilloniemessä myös ajoittain melko heikko. Heinäkuun puolenvälin jälkeen puhaltanut voimakas pohjoistuuli aiheutti koko Suomenlahdella kylmän alusveden kumpuamista kohti pintavettä (Ilmatieteenlaitos 2013b). Ilmiön seurauksena pintaveden lämpötila laski tavanomaista alhaisemmaksi. Ilmiö oli havaittavissa myös Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen edustalla, missä pintaveden lämpötila oli useilla pisteillä tavanomaista alempi heinäkuun loppupuolella. Elokuussa vedenlämpötila oli kuitenkin taas palannut normaalille tasolle. 5.4 KASVIPLANKTONTUTKIMUS Varissaaren (128) tarkkailuasemalla leväryhmiä oli paljon, mutta vain muutamat ryhmät muodostivat suurimman osan biomassasta (Liite 5). Näytteiden biomassa väheni kesän edetessä. Taksonimäärät olivat suhteellisen alhaisia, mutta se on tavallista rannikon näytteille. Kaikissa näytteissä oli hyvin paljon pienimpiä leviä (Picoplankton). Varissaarella lajisto liikkuvine lajeineen sekä pienikokoisine levineen viittaa siihen, että pintavedessä ei Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/

37 ole runsaasti ravinteita, vaan niitä haetaan muualta. Varviossa (212) lajisto, biomassat, sinilevien dominointi sekä picoplanktonin runsas määrä viittaavat huomattavasti rehevämpään veteen kuin Varissaaressa. Varvion näytteiden biomassa kasvoi koko kesän ja oli suurin viimeisessä näytteessä. 5.5 UIMARANTOJEN VEDENLAATU Kotkan kaupunki tutki vuonna 2013 yleisten uimarantojensa vedenlaatua Mansikkalahdessa lastenrannalla ja ulkorannalla, Santalahdessa, Äijänniemessä, Tampsan montussa ja Ruonalassa. Tutkituista uimarannoista ainoastaan Tampsan monttu kuuluu sisävesistöihin; muut uimarannat ovat rannikkoaluetta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (177/2008 ja 354/2008) mukaan uimaveden laatuvaatimukset mikrobiologisten muuttujien osalta täyttyvät rannikolla, mikäli E. coli bakteereja on alle 500 pmy/100ml ja suolistoperäisiä enterokokkeja alle 200 pmy/100ml. Sisävesistöissä vastaavat raja-arvot ovat alle 1000pmy/100ml ja alle 400 pmy/100ml. Uimarantavesissä ei myöskään saa olla havaittavissa syanobakteereja eli sinilevää eikä jätteitä. Uimarannoilta otettiin toukoelokuussa vesinäytteitä, joista määritettiin E.coli bakteerit sekä suolistoperäiset enterokokit. Aistinvaraisella havainnoinnilla kartoitettiin myös sinilevän sekä jätteiden (öljy, tervamaiset aineet, kelluvat materiaalit) esiintymistä vedessä. Kotkan kaupungin yleisten uimarantojen vedenlaatu luokiteltiin hyväksi koko uimakauden ajan (Kuvat 36 ja 37 sekä Liite 6). Äijänniemen uimarannalla havaittiin vähän syanobakteereita eli sinilevää ja 7.8. Rannalle vietiin asiasta varoittavat kyltit enterokokit (pmy/100ml) Mansikkalahti, lapset Mansikkalahti, ulkoranta Santalahti Äijänniemi Ruonala Tampsan monttu Kuva 36. Kotkan kaupungin yleisten uimarantojen E.coli bakteerien määrät (pmy/100ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua E.coli bakteerien raja-arvoa. 34 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

38 E.coli (pmy/100ml) Mansikkalahti, lapset Mansikkalahti, ulkoranta Santalahti Äijänniemi Ruonala Tampsan monttu Kuva 37. Kotkan kaupungin yleisten uimarantojen suolistoperäisten enterokokkien määrät (pmy/100ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua suolistoperäisten enterokokkien raja-arvoa. 6 YHTEENVETO Tässä raportissa käsitellään Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen tilaa ja kuormitusta vuoden 2013 osalta. Suurin osa alueen kuormituksesta on hajakuormitusta, joka kulkeutuu pääasiassa Kotkan ja Pyhtään edustoille Kymijoen haarojen kuljettamana. Määrällisesti huomattavasti paljon vähäisempää hajakuormitusta aiheutuu myös esimerkiksi Haminan edustan Summanjoen ja Vehkajoen ainevirtaamista. Niillä onkin vedenlaatuun lähinnä paikallista vaikutusta. Hajakuormituksen lisäksi merialueelle kohdistuu myös pistemäistä kuormitusta. Pyhtään merialueen pistekuormitus on peräisin kahdelta kalankasvatuslaitokselta, mutta niiden osuus kokonaisuudessaan on ollut viime vuosina hyvin pieni ja vähentynyt jatkuvasti. Myös Haminan merialueelle tuleva kuormitus on vähäistä ja se tulee J.M. Huber Finland Oy:n tehtaalta sekä ohitusvesien käsittelylaitoksena toimivalta Nuutniemen puhdistamolta. Kotkassa pistekuormitus on selvästi suurempaa kuin Pyhtäällä ja Haminassa. Kotkan edustan kuormitus tulee Sunilan puhdistamo Oy:ltä, Mussalon jätevedenpuhdistamolta ja Kotkamills Oy:n tehtailta. Vuonna 2013 Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen suurin pistekuormittaja, kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta, oli Kotkamills Oy, jonka kuormitus oli selvästi edellisvuotta suurempi. Kemiallinen hapenkulutus (COD CR ) oli suurin Sunilan Puhdistamolla. Kokonaispistekuormitus olikin selvästi edellisvuotta suurempaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/

39 johtuen teollisuuden kuormituksen kasvusta. Pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna merialueen kuormitus on kuitenkin pääsääntöisesti osoittanut laskevaa kehityssuuntaa. Summan tehtaiden toiminnan loppuminen vuoden 2008 alkupuolella vähensi osaltaan merialueen kuormitusta. Kymijoessa veden fosforipitoisuuksien on todettu olevan nykyään merialueen keskimääräistä tasoa alhaisempia (Mänttäri 2012 ja Mänttäri 2013). Jokivesien vaikutus näkyikin selvästi etenkin talvella Kymijoen haarojen lähellä Pyhtään ja Kotkan edustojen merialueilla, missä pintaveden fosforipitoisuudet olivat selvästi muuta aluetta alhaisempia. Myös kesällä pintaveden keskimääräinen fosforitaso oli Kotkan ja Pyhtään edustoilla selvästi Haminan edustaa alhaisempi. Haminan edustalle laskevien Summanjoen ja Vehkajoen fosforipitoisuudet ovat edelleen selvästi merialueen pitoisuuksia korkeampia. Ulommilla tarkkailupisteillä kesän fosforipitoisuudet olivat selvästi rannikkoa matalampia. Alusvedessä fosforipitoisuudet olivat hieman pintavettä korkeampia. Vähähappisilla alueilla alusveden fosforipitoisuudet nousivat muutamilla pisteillä hyvin korkeiksi fosforin päästessä vapautumaan pohjasedimenteistä. Keskimäärin fosforitaso oli sekä pinta että alusvedessä hieman edellisvuotta korkeampi. Kesällä typpipitoisuudet olivat varsin tasaisia sekä pinta- että alusvedessä koko merialueella. Talvella Haminan edustalla typpipitoisuudet kuitenkin nousivat pintavedessä yli 1000 µg/l jokivesien jäädessä jään alle pintaveteen. Muilla alueilla pitoisuudet jäivät selvästi 1000 µg/l alapuolelle. Alusvedessä pitoisuudet eivät talvella olleet yhtä korkeita ja pitoisuudet olivat selvästi tasaisemmat koko alueella. Kasvukauden aikana pintaveden happikyllästys oli koko merialueella pääsääntöisesti yli 70 %. Osalla tarkkailupisteistä oli toukokuussa havaittavissa levätuotannon aiheuttamaa hapen ylikyllästystä, jolloin happikyllästys kohosi yli 100 %:n. Talvella alusveden happitilanne oli koko alueella vähintään kohtalainen eikä hapenkyllästys laskenut helmikuussa alle 50 %:n. Kesällä alusveden happitilanne oli jonkin verran talvea huonompi ja selvää hapenpuutetta oli havaittavissa muutamilla Haminan edustan pisteillä. Täysin hapettomia alueita ei kuitenkaan havaittu. Vähähappisilla alueilla alusveden fosforipitoisuudet ja sameus olivat hieman muuta aluetta korkeampia. Jokivesien vaikutus oli havaittavissa rannikon läheisyydessä pintavedessä sekä talvella että kesällä. Näkösyvyys oli alhaisin rannikon tuntumassa ja kasvoi selvästi siirryttäessä kohti ulompia merialueita. Vesi oli kirkkainta uloimmilla tarkkailupisteillä. Makean jokiveden vaikutuksesta myös sähkönjohtavuus oli jokien suualueiden lähellä selvästi uloimpien tarkkailupisteiden pitoisuuksia alhaisempi ja kasvoi tasaisesti siirryttäessä ulommaksi rannikosta. Jokien mukanaan kuljettama kiintoaines näkyi myös kohonneina sameusarvoina pintavedessä. Talvella sameus oli pintavedessä selvästi korkein Haminan edustalla. Kesällä korkeimmat pintaveden sameusarvot havaittiin puolestaan Pyhtään ja Kotka edustoilla, missä myös näkösyvyys oli heikoin. Alusvedessä jokivesien vaikutus ei enää juurikaan näkynyt. 36 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

40 Alusvedessä suolapitoisuudet olivat sekä talvella että kesällä selvästi pintavettä korkeampia ja erot eri alueiden välillä huomattavasti vähäisempiä. Jokivesien vaikutus alusveden suolapitoisuuteen oli varsin vähäinen. Korkeimmat suolapitoisuudet havaittiin uloimpien tarkkailupisteiden syvänteissä, joissa veden vaihtuvuus harvoin on kovin hyvä. Pintaveden keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet olivat hyvin samaa tasoa kuin edellisenäkin vuonna. Levätuotanto oli selvästi korkein rannikon läheisyydessä ja väheni siirryttäessä ulommaksi merelle. Levätuotannon huippu ajoittui toukokuulle, jolloin korkeimmat pitoisuudet (yli 40 µg/l) havaittiin Haminan edustan tarkkailupisteillä Kuutingissa (as. 179), Summanlahdella (as. 198), Hilloniemessä (as. 230) ja Einonkarilla (as. Kyvy-4). Tämän jälkeen levätuotanto väheni selvästi. Merialueen pistekuormitus on hyvin epätasaisesti jakautunut ja selvästi suurin osa kuormituksesta tulee tällä hetkellä Kotkan edustalle. Rannikkoalueiden keskimääräinen vedenlaatu ei kuitenkaan poikennut merkittävästi Pyhtään, Kotkan ja Haminan välillä. Jokien kuormituksella on suuri vaikutus etenkin rannikkoa lähinnä sijaitsevien alueiden vedenlaatuun. Haminan edustalla jokien vaikutusalueella ravinne- ja klorofyllipitoisuus olivat hieman Kotkan ja Pyhtään edustaa korkeampia. Suurin osa jokien mukanaan tuomasta kuormituksesta päätyy Pyhtään edustalle, jossa pistekuormitusta tulee vain hyvin vähän kalanviljelylaitoksilta. Rannikkoalueella kuormituksen vaikutukset saattavat olla hyvinkin erilaisia eri alueilla, koska geomorfologiset ominaisuudet (merenpohjan muodot ja rakenteet) vaihtelevat hyvin paljon juuri rannikkoalueilla. Tämä saattaa osaltaan tasoittaa eri alueiden välisiä vedenlaatueroja sekä vaikeuttaa syy-seuraussuhteiden hahmottamista. Rannikkoalueilla keskimääräinen vedenlaatu saattaa myös vaikuttaa todellisuutta paremmalta, koska matala vesi on yleensä hyvin tasalaatuista pinnasta pohjaan. Tällöin alusveden happitilanne on selvästi parempi ja fosforipitoisuudet matalampia. Ulkomerialue oli rannikkoon verrattuna vedenlaadultaan hieman parempaa. Pintaveden fosforipitoisuudet olivat hieman matalampia, vesi oli kirkkaampaa ja näkösyvyys suurempi. Ulkomerialueella veden vaihtuvuus on yleensä parempi ja kuormitus kohdistuu pääsääntöisesti rannikoille. Pohjanläheisen veden huono happitilanne ja korkeat fosforipitoisuudet selittyvät osittain näytepisteiden sijoittumisella syvänteiden kohdille. Myös suolapitoisuuden muodostama halokliini vaikeuttaa veden sekoittumista, jolloin hapekas pintavesi ei pääse sekoittumaan alusveteen. Vesistöjen tilan arvioinnissa pääpaino on nykyisin vesien ekologisen tilan arvioinnissa, jossa pääasiallisina luokittelutekijöinä ovat biologiset tekijät (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet). Lisäksi arvioinnissa käytetään hyväksi veden fysikaalis-kemiallista laatua ja hydrologis-morfologisia tekijöitä. Lähtökohtana luokittelussa on alueen luontainen, ihmistoimintaa edeltänyt tila, jota verrataan nykyiseen tilaan. Suomenlahti on luokiteltu tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevaksi merialueeksi. Syynä Suomenlahden ulkosaariston ja sisäsaariston heikentyneeseen tilaan on pitkälle edennyt rehevöityminen, jonka seurauksena levätuotanto on kasvanut ja laajat alueet merenpohjaa ovat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/

41 säännöllisesti hapettomia ja vailla eliöstöä. Lisäksi Suomenlahdella havaitaan sinilevien massakukintoja lähes vuosittain. Jokien ravinnekuormituksen ohella syvänteiden happivajeen aiheuttama merialueen sisäinen kuormitus on myös vakava ongelma. Se on pahimpina vuosina ylittänyt jopa jokien ravinnekuorman. Kymijoen kuormituksen pienentyminen alkaa kuitenkin jo näkyä joen edustan rannikkoalueilla, jossa vedenlaatu on osoittanut hiljalleen paranemisen merkkejä (Suomen ympäristökeskus 2008). 38 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/2014

42 VIITTEET Ilmatieteenlaitos 2013a. Ilmastokatsaus-lehti nro > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Ilmatieteenlaitos 2013b. Ajankohtaista > Tiedotearkisto > Ajankohtaista > Kumpuaminen viilentänyt meriveden Suomenlahdella ja Selkämerellä, Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M. ja Palomäki, A Kasviplanktonin laskentamenetelmät. Kettunen, I., Mäkelä, A. ja Heinonen, P Ympäristöopas Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 10. Oravainen R Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3. Henriksson M. & Myllyvirta T Suomen rannikkoalueen luokittelu rehevöitymisriskin perusteella. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. 83 s. Kymijoen vesi ja ympäristö ry Kymijoen alaosan ja merialueen Pyhtää Kotka Hamina tila vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no s. Lepistö L. (toim) Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät Suomen ympäristökeksus, päivitetty Mänttäri V Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 216/2012. Mänttäri V Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 229/2013. Mänttäri V Kotkan satama-alueiden vesistötarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti nro 224/2014. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Suomen ympäristökeskus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella, > Kaakkois-Suomi > Ympäristön tila > Pintavedet > Ekologinen ja kemial... > Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 238/

43 LIITE 1 Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen yhteistarkkailun näytepisteet vuonna Alue Asema Sijainti Koordinaatit fys.kem klorofylli intensiivi plankton Pyhtää 18 Storsundet x Pyhtää 32 Ahvenkoskenlahti x Pyhtää 46 Purolanlahti x x Pyhtää 66 Heikinhelli x x Pyhtää 77 Äyspäänselkä x x Pyhtää Kyvy-9 Ahvenkoskenlahti x x Pyhtää Kyvy-10 Pitkäviiri x x Kotka 91 Viikarinsaari x Kotka 96 Mussalo x x Kotka 100 Mussalo x Kotka 104 Hovinsaari x x Kotka 106 Majasaari x Kotka 123 Lelleri x Kotka 128 Varissaari x x Kotka 133 Kotkansaari x Kotka 139 Halla x x Kotka 152 Hallanväylä x x Kotka 156 Hallanväylä x x Kotka K2 Kirkonmaa x Kotka Kyvy-2 Rankki x x Kotka Kyvy-3 Ristisaari x Kotka Kyvy-5 Kirkonmaa x Hamina 179 Kuuttinki x x Hamina 181 Kuuttinki x Hamina 186 Neuvottomanlahti x Hamina 198 Summanlahti x x Hamina 212 Varvio x x Hamina 218 Hillonniemi x Hamina 225 Vilniemi x Hamina 230 Hillonniemi x x Hamina 231 Haminanlahti x Hamina 346 Uolionmatala x x Hamina Kyvy-4 Einonkari x x Hamina Kyvy-12 Velpperkari x Hamina Kyvy-13 Pyötsaari x

44 LIITE 2

45 LIITE 3

46 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 15,4 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 13 cm; Jää 43 cm; Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,2 11,8 83 1, ,33 7, ,1 12, ,4 9,9 72 1, ,37 7, MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 10,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 25 cm; Jää 35 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0, , ,20 6, ,4 11, ,5 11,8 84 1, ,84 7, MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 25 cm; Jää 35 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,7 10,6 75 3, ,05 6, ,7 11,9 85 1, ,69 7, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15,7 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 13 cm; Jää 42 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 10,9 76 4, ,40 6, , ,2 10,4 76 1, ,35 7, MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Kok.syv. 12,4 m; Näk.syv. 4,3 m; Lumi 12 cm; Jää 38 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1-0,1 12,8 89 0, ,57 7, ,0 12, ,2 12,2 86 0, ,80 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,8 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 20 cm; Jää 28 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja jmä, al; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 0,4 12, ,5 0,37 6, ,4 11, ,0 6,8 49 2, ,14 7, < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /39

47 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 14,9 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 19 cm; Jää 50 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja jmä, al; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 0,2 12, ,8 0,35 6, ,3 11, ,6 11, ,6 10,7 79 0, ,53 7, MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 5,6 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 14 cm; Jää 41 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja jmä, al; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 0,2 10,2 70 6, ,78 6, ,9 11,5 82 1, ,47 7, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9,1 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 20 cm; Jää 55 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja jmä, al; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 0,1 11, ,1 0,18 6, ,6 11, ,6 10,9 78 1, ,77 7, MERI / 100 Suomenl Mussalo 100 Kok.syv. 15,6 m; Näk.syv. 3,1 m; Lumi 14 cm; Jää 33 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 13,2 90 1,3 7,9 0,04 6, ,4 11, ,2 10, ,5 8,2 60 1, ,56 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6,3 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 22 cm; Jää 45 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 13,4 92 1,1 7,7 0,04 7, ,1 13,5 92 1,3 11,8 0,05 6, MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 3,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0, ,3 16,3 0,08 6, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /39

48 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13,4 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 20 cm; Jää 50 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 11,6 80 0, ,62 7, ,3 10, ,8 10,6 76 0, ,92 7, MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi 4 cm; Jää 37 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 12,7 87 1, ,60 7, , ,7 11, ,8 9,7 72 0, ,61 7, MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21,3 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja jmä al; levä 0 /3; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 13,5 92 1,0 26,4 0,13 6, ,4 12,1 85 1, ,16 7, ,6 11,6 83 0, ,11 7, < ,0 10,2 76 1, ,07 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,3 10,9 77 0, ,47 7, < ,2 11, , ,6 10,3 76 0, ,28 7, < INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 16:00; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,1 10,8 76 0, ,51 7, < ,3 9, , ,7 7,8 58 1, ,72 7, < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /39

49 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / K1 Kirkonmaan linnake, oja Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. -6 C-ast; Ei näytteitä! MERI / K2 Kirkonmaan linnake Kok.syv. 10,3 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 17 cm; Jää 41 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,0 10,1 70 0, ,75 7, ,2 10, ,2 11,8 83 0, ,73 7, MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Kok.syv. 47 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 19 cm; Jää 63 cm; Klo 13:50; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt N; 1-0,5 11,3 78 0, ,06 7, ,5 10, ,0 10, ,4 7,7 57 0, ,26 7, ,9 8,2 61 0, ,57 7, ,3 7,9 60 1, ,70 7, MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 26 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,2 10,7 75 0, ,11 7, ,3 10, ,6 9, ,8 7,3 54 1, ,46 7, MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,2 11,7 82 0, ,42 7, ,1 11, ,2 10, ,4 9,8 72 0, ,18 7, ,1 8,8 66 0, ,57 7, ,3 8,2 62 1, ,65 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /39

50 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,6 10,1 71 0, ,41 7, ,3 10, ,4 7, ,8 8,8 64 0, ,03 7, ,8 7,4 55 2, ,35 7, MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 37 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,3 12,5 88 0, ,43 7, ,1 11, ,1 12, ,0 10,1 73 0, ,14 7, ,7 9,6 73 1, ,84 7, MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,4 12,2 85 0, ,44 7, ,2 11, ,4 10, ,9 8,7 65 0, ,31 7, ,8 8,6 66 1, ,74 7, MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 42 m; Näk.syv. 4,4 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,1 12,6 89 0, ,76 7, ,0 12, ,1 12, ,8 11,8 85 0, ,98 7, ,2 9,2 71 1, ,97 7, ,4 9,0 70 1, ,06 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /39

51 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 018 Suomenl Storsundat 018 Kok.syv. 22,3 m; Näk.syv. 3,9 m; Lumi 5 cm; Jää 31 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, JK; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,2 12,6 86 1,3 15,9 0,08 6, ,3 11, ,8 10, ,8 9,9 74 0, ,06 7, MERI / 032 Suomenl Ahvenkoskenl 032 Kok.syv. 3,9 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 20 cm; Jää 46 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja JMä, JK; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,2 12,3 84 1,2 8,2 0,04 7, ,1 12,6 86 1,2 7,9 0,04 6, MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13,9 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 10 cm; Jää 37 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, JK; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,2 11,1 76 2,7 13,5 0,06 6, ,4 10, ,8 10,4 74 1, ,39 7, MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20,3 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 18 cm; Jää 41 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, JK; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,4 12,1 84 0, ,96 7, ,3 12, ,6 12, ,4 9,5 72 1, ,16 7, MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 25 cm; Jää 39 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä, JK; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,1 12,8 88 1,1 8,9 0,05 6, ,5 11, ,0 11, ,4 10,4 76 1, ,36 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /39

52 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, JK; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,3 12,8 89 1, ,91 7, ,1 12, ,1 12, ,2 11,0 80 1, ,50 7, < MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä, JK; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,1 11,9 82 1,0 1,61 7, ,3 11,6 80 0,7 3,40 7, ,4 11,4 79 0,6 4,05 7,7 140 < ,1 10,9 77 0,6 4,93 7, m < MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä, JK; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,4 12,7 89 3, ,65 7, ,4 12, ,3 12, ,1 12,0 87 1, ,21 7, MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä, JK; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,1 13,2 91 1, ,62 6, ,2 12, ,5 12,2 87 1, ,85 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,5 10,7 75 1, ,31 7, ,6 9, ,7 10, ,6 9,1 67 0, ,34 7, < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /39

53 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,9 12,3 87 3, ,79 7, ,8 11, ,7 12, ,1 10,0 73 1, ,04 7, < INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,7 12,0 85 0, ,04 7, ,7 10, ,9 9, ,6 8,4 62 1, ,14 7, < INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,4 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,7 9,5 68 2, ,31 7, ,6 8, ,1 7,5 54 0, ,54 7, < MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja jk al; levä 0 /3; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,7 11,7 83 1, ,57 7, ,8 10,6 76 1, ,32 7, ,8 9,4 68 0, ,68 7, < ,4 8,3 61 1, ,25 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä; levä 0 /3; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 1 3,1 12,5 95 2, ,49 7, ~2 5 2,0 12, ,7 10, ,3 9,5 72 1, ,66 7, < ,8 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /39

54 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; levä 0 /3; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 1 4,4 12,1 95 3, ,62 7, ~12 5 2,5 11, ,6 10, ,8 9,8 73 1, ,45 7, < , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä; levä 0 /3; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 1 2,2 11,8 88 3, ,46 7, ,1 12, ,3 11, ,4 11,2 82 0, ,11 7, , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,7 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä; levä 0 /3; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 1 2,0 12,0 89 4, ,32 7, ~2 5 1,3 11, ,3 11,2 82 1, ,43 7, < , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,4 16, , ,62 8, <5 < ,1 14, ,5 13, ,5 10,7 81 1, ,10 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05) /39

55 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 10/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 9,7 12, , ,40 7, < ,1 13, ,0 12, ,0 11,0 84 1, ,84 7, MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 9,0 13, , ,45 8, ,1 13, , ,34 8,1 17 3,3 12,3 95 1, ,84 7, MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 10,4 11, , ,17 7, < ,8 13, , ,29 7, < ,5 13, , ,59 8, ,6 11,1 84 1, ,94 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 11,4 10, ,4 0,05 6, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 13,6 11, ,6 0,50 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

56 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 11/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 9,4 10,9 96 3, ,98 7, ,5 12,4 98 1, ,26 7,8 15 2,9 11,2 85 2, ,83 7, MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,2 10,8 92 3, ,41 7, ,4 11,6 92 2, ,93 7,6 10 3,3 11,6 89 1, ,57 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 7,7 13, ,08 8, MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,8 13, ,78 8, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 9,8 16, , ,55 8, < ,3 13, ,6 11, ,8 10,5 78 1, ,97 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

57 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 12/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 9,5 16, , ,57 8, ,0 13, ,9 12,0 91 2, ,48 7, MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 9,4 15, ,44 8, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 10,7 14, ,36 8, MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 8,3 15, ,64 8, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 10,0 17, ,88 9, MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 27 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 9,6 15, ,63 8, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

58 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 13/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 9,8 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,6 10, ,05 8, MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 9,0 15, ,44 8, MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja al; levä 0 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 12,4 14, ,25 8, MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 29 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja al; levä 0 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 9,1 14, ,62 8, MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja al; levä 0 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 9,2 15, ,17 8, MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,6 10, ,7 0,43 7, ,4 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

59 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 14/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SE; 1 20,1 9, , ,41 9, < ,6 10, ,8 10, ,4 10,0 83 1, ,50 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, TP; Ei näytteitä! INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SE; 1 21,1 10, , ,54 9, < ,2 6, ,0 6,0 52 2, ,01 7, MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,4 8, ,45 7, MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,6 9, ,83 8, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 20,0 10, ,33 9, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

60 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 15/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SE; 1 20,7 10, ,52 9, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SE; 1 22,0 10, ,53 9, MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 10 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SE; 1 21,4 10, ,51 9, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SE; 1 20,5 10, ,51 9, MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 35,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,6 9, ,22 8, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,5 10, ,85 8, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SE; 1 19,9 10, ,41 9, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

61 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 16/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 21,2 9, ,8 0,25 8, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt W; 1 15,5 9,2 94 1, ,64 8, < ,9 8, ,9 8, ,8 6,2 49 1, ,52 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16,8 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,5 8,4 87 2, ,29 8, < ,8 8, ,5 8, ,6 7,7 63 1, ,84 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 10:10; Näytt.ottaja AL,TP; MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 19,6 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja AL;TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt W; 1 13,5 8,8 86 1, ,24 8, ,8 10,6 98 0, ,93 8,6 17 4,5 10,4 83 0, ,48 7, ,8 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

62 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 17/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja AL;TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; 1 17,5 8,4 89 2, ,12 8, < ,3 9,0 84 1, ,55 8, ,5 8,1 68 1, ,77 7, ,4 7,2 57 1, ,37 7, , MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 7,8 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja AL;TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 19,2 9, ,2 0,38 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 2,9 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja AL;TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 20,7 8, ,56 7,6 0-2, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 16,7 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja AL;TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,5 8,2 85 3, ,42 7, ,9 7,6 73 2, ,06 8,3 15 6,3 8,9 74 1, ,74 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 10,9 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja AL;TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 17,3 8,2 86 4, ,92 7, ,2 6,9 64 3, ,44 8,0 10 7,6 7,7 66 2, ,38 7, ,5 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

63 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 18/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 10,8 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja AL;TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,8 6, ,59 7, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja AL;TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,5 7, ,40 8, , MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11,6 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja al tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,3 3,5 7, ,2 1,3 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,0 9, , ,28 8, < ,2 10, ,0 8, ,0 6,7 56 0, ,22 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,8 9, , ,30 8, < , , ,6 7,6 65 2, ,84 7, ,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

64 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 19/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,2 11, , ,73 8, <5 31 < ,3 9, ,0 10, ,8 5,4 45 1, ,02 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja AL,TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,1 9, , ,53 8, < ,6 8, ,8 6,2 52 2, ,70 7, MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 15,5 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 21,0 9, , ,88 8, ,6 8, ,7 3,2 29 5, ,40 7, MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 10 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 20,8 9, , ,89 8, ,5 8, ,7 6,0 60 4, ,06 7, , MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 8 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 15:30; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 21,0 9, , ,89 8, ,2 6,6 72 3, ,96 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

65 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 20/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 20,9 9, , ,87 8, ,2 8, ,5 3,2 28 5, ,61 7, , MERI / K1 Kirkonmaan linnake, oja Näytt.ottaja jk; Ei näytteitä! MERI / K2 Kirkonmaan linnake Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 19,8 8,8 98 1, ,90 8, ,5 9, ,7 5,2 57 0, ,93 8, , MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 20,6 9, , ,88 8, ,2 9, ,7 8, ,5 8,2 69 0, ,08 7, ,1 6,9 55 1, ,95 7, ,0 4,5 36 1, ,13 7, , MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 20,7 9, , ,78 8, ,5 8, ,8 5,6 53 2, ,19 7, ,0 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

66 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 21/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25,5 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 20,3 9, , ,81 8, ,1 9, ,4 6, ,5 6,3 52 2, ,41 7, , MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 43 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja jk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 20,4 9, , ,95 8, ,0 8, ,8 7, ,6 8,1 70 0, ,94 7, ,5 3,5 28 1, ,72 7, ,1 5,4 43 1, ,95 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt NW; 1 18,2 8,4 91 1, ,48 8, ,1 <5 27 < ,1 6, ,7 6, ,8 6,6 56 1, ,18 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt NW; 1 19,5 8,8 97 1, ,09 8, <5 25 < ,4 7, ,6 6, ,5 5,6 49 3, ,89 7, ,2 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

67 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 22/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 14:20; Näytt.ottaja jk tp; Ei näytteitä! MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,0 7,3 77 2, ,79 7, ,8 6, ,2 6, ,8 7,2 61 1, ,14 7, MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt NW; 1 18,7 8,0 87 1, ,95 8, <5 27 < ,3 5,9 60 2, ,91 7, ,8 6,2 57 2, ,54 7, ,4 5,3 45 1, ,06 7, MERI / 100 Suomenl Mussalo 100 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt NW; 1 21,1 8,0 90 2,4 80,3 0,40 7, ,6 5, ,2 4, ,0 4,7 44 8, ,49 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt NW; 1 21,2 8,2 93 1, ,87 7, ,6 5,8 61 3, ,25 7, ,5 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

68 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 23/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 31 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt NW; 1 21,9 8, ,56 7, , MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt NW; 1 19,7 8,2 90 2, ,99 7, ,3 6, ,7 5, ,5 5,8 53 4, ,59 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt NW; 1 19,8 7,8 86 3, ,80 7, ,2 7, ,0 5,4 51 4, ,34 7, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 31 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,2 8,0 85 1, ,05 8, ,5 7, ,8 7, ,3 7,7 64 0, ,21 7, ,5 5,5 44 1, ,90 7, ,4 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

69 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 24/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 42 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt NW; 1 18,4 8,3 90 1, ,22 8, ,2 8, ,2 8, ,2 8,0 67 0, ,26 7, ,3 6,6 53 0, ,93 7, ,2 4,2 34 1, ,42 7, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,3 8,1 84 1, ,01 7, ,5 7, ,9 7, ,8 7,6 67 1, ,80 7, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 10:15; Näytt.ottaja jk tp; Ei näytteitä! INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt NW; 1 13,3 7,3 71 2, ,21 7, ,4 6, ,7 7,8 71 1, ,65 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,6 6,6 67 3, ,10 7, ,5 4, ,7 4,4 41 4, ,38 7, ,9 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

70 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 25/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13,5 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,3 7,0 70 2, ,79 7, ,2 6, ,0 5,0 44 2, ,66 7, , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 14,7 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,0 7,1 70 1, ,04 7, ,6 6, ,2 5, ,3 6,2 56 2, ,66 7, , MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,9 7,6 77 1, ,09 7, ,2 6, ,3 7, ,1 7,6 69 1, ,58 7, MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 4,9 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,6 6,6 66 2, ,14 7, ,0 6,7 67 2, ,17 7, , MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,0 6,4 64 3, ,11 7, ,5 5, ,3 6,1 57 6, ,37 7, ,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

71 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 26/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 018 Suomenl Storsundat 018 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,3 8,6 89 2, ,64 7, ,2 7, ,4 7, ,6 6,5 55 1, ,28 7, MERI / 032 Suomenl Ahvenkoskenl 032 Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,6 8,0 86 2, ,39 7, ,5 15,0 6,3 64 2, ,56 7, MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 10 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,5 8,5 92 3, ,22 7, ,1 6, ,6 6,7 60 1, ,70 7, , MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 32,8 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt NW; 1 12,7 8,4 81 1, ,53 7, ,2 7, ,8 7, ,3 7,2 59 1, ,57 7, ,7 6,2 50 1, ,84 7, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20,3 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 0,5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 11,2 7,8 73 1, ,70 7, ,5 7, ,4 7, ,1 6,9 56 1, ,68 7, ,6 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

72 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 27/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,3 8,7 87 1, ,26 8, ,4 8, ,0 8, ,8 8,8 71 0, ,57 7,7 7,5 35 4,2 5,9 47 1, ,99 7, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 16,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja jk tp; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,6 8,3 88 3, ,02 7, ,3 6, ,5 7, ,5 6,6 57 2, ,11 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,1 9, , ,27 8, <5 <5 19 < ,1 9, ,9 9, ,1 7,6 73 4, ,48 7, < , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,2 9, , ,56 8, ,8 9, ,3 9, ,0 9, , ,26 8, < , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä; Ei näytteitä! Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

73 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 28/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,3 9, , ,94 8, <5 <5 18 < ,3 9, ,2 9, ,5 4,9 44 7, ,87 7, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä; Ei näytteitä! INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,7 9, , ,75 8, <5 <5 20 < ,7 9, ,5 9, , ,77 8, <5 < , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 20,3 8,7 98 1, ,56 8, <5 <5 21 < ,0 8, ,0 7, ,8 7,0 66 5, ,62 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä; Ei näytteitä! Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

74 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 29/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 1 20,6 7,3 83 1, ,76 8, <5 <5 24 < ,4 7, ,2 5,4 54 5, ,27 7, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 1 21,1 8, ,71 8, MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 21,2 8, ,72 8, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 20,3 8, ,75 8, MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 26 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 20,4 8, ,55 8, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,2 8,0 85 0, ,28 8, ,6 7, ,1 7, ,1 6,7 56 1, ,49 7, ,5 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

75 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 30/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SE; 1 19,2 8,0 88 1, ,37 8, ,2 7, ,2 7, ,3 6,3 57 2, ,02 7, , MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,8 8,2 86 1,3 4,18 8, ,9 8,0 81 1,1 4,38 7, ,0 7,5 68 1,5 4,82 7, ,9 7,1 61 1,8 5,05 7, m 4, MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 23,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,9 8,0 86 1, ,91 7, ,0 7,1 74 1, ,32 7, ,8 6,6 63 2, ,72 7, ,2 6,4 55 2, ,27 7, m 3, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6,1 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 20,1 8, ,66 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,4 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 20,6 8, ,71 7,5 0-2,5 17 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

76 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 31/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 16,6 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SE; 1 18,9 7,0 76 2, ,23 7, ,8 7,6 83 2, ,61 7, ,2 6, ,94 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 20,2 7,3 81 3, ,99 7, ,4 7,1 78 3, ,73 7, ,2 5,4 54 5, ,43 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 12,4 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 09:00; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SE; 1 19,8 7, ,60 7, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,6 7, ,59 7, , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15,1 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,6 7, ,80 7, , MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 19,6 7, ,15 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

77 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 32/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 31 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 17,1 8, ,36 8, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,3 8, ,25 8, , MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 35 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 16,4 8, ,57 8, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 30 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,0 7, ,35 8, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 19,3 7, ,80 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, LS; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,5 10, , ,79 8, <5 21 < ,1 9, ,3 8, ,9 7,1 72 2, ,35 7, ,5 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

78 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 33/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, LS; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,1 10, , ,85 8, < ,8 9, ,4 7, ,6 5,1 51 6, ,27 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä, LS; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,7 9, , ,94 8, < ,5 9, ,4 8, ,7 3,8 35 3, ,76 7, , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja JMä, LS; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,6 9,2 98 1, ,79 8, <5 18 < ,6 9, ,8 8,0 84 3, ,01 8, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,7 9, , ,14 8, < ,7 9, ,7 9, ,7 3,3 33 5, ,64 7, < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

79 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 34/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,9 9, , ,61 8, <5 28 < ,8 9, ,6 8,0 85 3, ,64 7, MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,7 9, ,42 8, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 18,1 9, ,62 8, MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,8 9, ,59 8, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,7 9, ,54 8, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,7 9, ,58 8, ,0 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

80 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 35/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 10,6 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,2 8, ,38 7, , MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 31,6 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,0 8, ,05 8, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,0 8, ,54 8, MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 36,5 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,0 8, ,17 8, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 21,4 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt E; 1 17,0 6, ,95 8, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja al; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 17,2 8, ,55 7, ,5 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

81 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 36/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 3 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,3 7,7 82 1, ,72 8, < ,3 8, ,3 8, ,2 5,3 54 5, ,25 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,2 8,6 90 2, ,31 7, ,3 8, ,3 8, ,0 6,5 69 2, ,81 7, , MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,3 8,7 92 1, ,61 8, ,2 8,6 91 1, ,66 8, ,1 8,3 88 1, ,79 8, , MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,2 7,8 82 1, ,83 8, ,3 8,9 94 1, ,42 8, < ,3 7,7 82 1, ,63 8, < ,6 4,9 51 7, ,91 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,1 9, ,69 7, ,3 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

82 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 37/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,1 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,3 8, ,26 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,5 8,0 84 2, ,01 7, ,3 7,5 80 1, ,51 7, ,5 5,2 54 6, ,90 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,4 8,6 90 2,8 28,9 0,14 7, ,2 7,0 74 3, ,17 7, ,9 6,4 67 2, ,68 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 10 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,2 9, ,82 8, MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä, TP; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,3 8, ,49 8, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä, TP; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt W; 1 9,5 9,7 87 1, ,72 7, < ,0 9, ,8 8, ,5 3,6 31 1, ,11 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

83 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 38/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä, TP; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt W; 1 9,7 8,7 78 1, ,00 7, < ,9 7, ,4 6, ,5 4,2 37 1, ,70 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:35; Näytt.ottaja JMä, TP; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt W; 1 10,0 9,4 85 1, ,51 7, < ,0 9, ,0 7, ,1 4,5 40 1, ,44 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä, TP; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt W; 1 10,0 9,2 84 1, ,52 7, < ,1 9, ,1 6,6 60 2, ,77 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 2,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 3,5 11,9 92 2, ,55 7, ,5 11, ,7 11, ,3 10,9 89 2, ,05 7, < INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 3,2 11,8 90 2, ,25 7, ,1 11, ,8 11, ,2 10,8 88 2, ,95 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

84 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 39/39 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 3,3 11,6 89 2, ,50 7, ,4 11, ,0 11, ,3 11,0 87 1, ,66 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt W; 1 2,9 11,5 88 3, ,35 7, ,0 11, ,6 11,1 86 2, ,54 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

85 LIITE 5 Varissaari ja Varvio 2013.odt Kasviplankton lajisto ja biomassa Suomenlahti Varissaari ja Varvio 2013 Raportti vuoden 2013 näytteiden määrityksistä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiannosta ajankohta: maaliskuu 2014 raportti nro: Zwerver planktonmääritykset Arkadiantie 2, Kemiö info@zwerver.fi

86 LIITE 5 Varissaari ja Varvio 2013.odt Sisällysluettelo 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT NÄYTTEET MIKROSKOOPPI MENETELMÄ Näytteen esikäsittely Määritys ja laskenta Laskenta Laskennan tarkkuus Lajinmääritys Biomassa Tietojen käsittely...4 Taksonominen huomautus TULOKSET NÄYTEPAIKKOJEN KUVAUS VARISSAARI VARVIO HUOMAUTUKSIA KIRJALLISUUS...9 2

87 LIITE 5 Varissaari ja Varvio 2013.odt 1. Johdanto Tässä tutkimuksessa määritetty laajan menetelmän mukaisesti Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiannosta kasviplanktonlajisto ja -biomassa vuoden 2013 rannikon näytteistä paikoilta Varissaari 128 ja Varvio Aineisto ja menetelmät 2.1 Näytteet Näytteitä toimitettiin määritettäväksi 6 kpl, tummissa 200 ml:n lasipulloissa. Näytteet oli kestävöity happamella lugolin liuoksella ja niitä säilytettiin jääkaapissa n. 6 C:n lämpötilassa määrityksen alkuun asti. Taulukko 2.1: Näytetiedot. Näytepaikka, näytteenottopäivämäärä, SYKEn näytekoodi, pintavesityyppi ja tutkittu näytemäärä. Nimi Pvm Näytenro Pintavesityyppi ml Suomenl Varissaari Ss 1,16 Suomenl Varissaari Ss 10,21 Suomenl Varissaari Ss 10,21 Suomenl Varvio Ss 25,27 Suomenl Varvio Ss 10,22 Suomenl Varvio Ss 0, Mikroskooppi Määrityksissä käytettiin käänteismikroskooppia (Leitz Diavert). Määritykset tehtiin kirkaskentässä. Mikroskooppi täyttää kirkkaasti eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204) asettamat vaatimukset, joka ilmenee seuraavasta taulukosta: Taulukko 2.2 suositus SFS-EN Zwerver valaistus W 75 W Kond. NA > 0,5 0,6 objektiivit 10x (faasi) tai 20x (faasi) 10 x NA 0,22 Plan, Zeiss 20x NA>0,5 40x faasi 60x plan apo, öljy tai 100x plan apo, öljy, NA > 0,9 25x NA 0,8 Neofluor, öljy, Zeiss 40x NA 0,75 Neofluor, faasi, Zeiss 63x NA 1,4 plan apo, öljy, Zeiss ja 100x NA 1,3 faasi plan apo, öljy, Zeiss okulaarit 10x tai 12,5 x 10x 2.3 Menetelmä Määritys- ja laskentamenetelmä perustui Utermöhlin (1958), eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204, 2006) ja Suomen ympäristökeskuksen (Järvinen, toim., 2011) kuvaamille menetelmille. Näyte laskettiin SYKEn laajaa menetelmää ympäristökeskuksen (Järvinen, toim., 2011) käyttäen. Tarkempi kuvaus menetelmästä löytyy kohdassa Määritys ja laskenta Näytteen esikäsittely Ennen näytteen valmistelua näytepullo otettiin jääkaapista ja sen lämpötilan annettiin nousta huoneenlämpötilaa vastaavaksi vähintään 12 tunnin ajan. Näyte sekoitettiin kääntelemällä pulloa muutaman minuutin ajan rauhallisesti, jonka jälkeen siitä laitettiin laskeutumaan Hydro- Bioksen 5, 10 tai 25 ml:n planktonkyvettiin tai Koeman en Bijkerk bv -yrityksen 1,25 ml kyvettiin, riippuen näytteen tiheydestä. Näytteen annettiin laskeutua Järvinen et al (2011) ohjeistuksen mukaisen ajan. 3

88 LIITE 5 Varissaari ja Varvio 2013.odt Määritys ja laskenta Laskenta Näyte tutkittiin kolmea suurennusta käyttäen. Ensiksi tarkastettiin näytteen tasainen jakautuminen kyvetin pohjalle pienellä (100x) suurennuksella. Määritys aloitettiin pienimmistä levistä. Kaikkein pienikokoisimmat (< 2 µm) taksonit laskettiin erikseen 630x-suurennuksella muutamasta 5-7:stä näkökentästä. Tämä askel on ylimääräinen SYKEn ohjeistukseen verrattuna. Se antaa kuvan aivan pienimpien planktoneliöiden määrästä. Seuraavaksi laskettiin ja määritettiin hieman suuremmat taksonit (2-20 µm) samalla (630x) suurennuksella vähintään 50 näkökentästä, ohjeistuksen mukaan. Tämän jälkeen laskettiin ja määritettiin suurikokoiset (>20 µm) sekä aikaisemmin havaitsemattomat taksonit 250xsuurennuksella niin ikään vähintään 50 näkökentästä. 630x suurennuksella kerättiin vähintään 400 havaintoa. Lopuksi laskettiin koko kyvetin alalta suurimmat ja harvalukuisimmat taksonit 100x suurennuksella, käyttäen tarvittaessa suurempaa suurennusta määritykseen. Mainitut suurusluokat ovat vain suuntaa antavia. Levät määritettiin sillä suurennuksella, jossa tuntomerkit olivat luotettavasti havaittavissa. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenvetona yllä selvitetyn laskentamenetelmän keskeiset numerot. Taulukko Laskennan tarkkuus Laskennan tarkkuus vaihtelee laskentayksiköiden määrän mukaan seuraavasti: Taulukko Lajinmääritys Lajit pyrittiin määrittämään lajitasolle. Luettelo tärkeimmästä käytetystä määrityskirjallisuudesta löytyy kirjallisuusluettelosta. Lajilistana käytettiin SYKEn ylläpitämää HELCOM- lajilistaa Biomassa Levien biomassa saadaan kertomalla laskentayksiköiden lukumäärä niiden tilavuudella (Lepistö, L. toim., 2006). Laskennassa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen kasviplanktonrekisterissä olevan HELCOM-lajilistassa mainittuja tilavuusarvoja kullekin taksonille Tietojen käsittely Näytteen laskentaan käytettiin planktonlaskentaohjelmaa Count 6.2, jonka jälkeen laskentatulokset vietiin SYKEn kasviplanktonrekisteriin Env-Phyto-ohjelman avulla. Tulokset löytyvät siis Hertta-palvelusta. Ne lähetetään toimeksiantajalle myös Exceltiedostona: Varissaari ja Varvio 2013.xlxs. Taksonominen huomautus Kaikkein pienimmistä yksittäisistä soluista (< 2µm = picoplankton) ei voi valomikroskoopissa säilötyistä näytteistä varmuudella sanoa, onko kyseessä pienet sinileväsolut vai bakteerit. Koska näiden solujen määrä kertoo jotakin ravinnetilanteesta, otettiin ne mukaan laskentaan. Näissä näytteitssä niiden määräkin oli huomattava. HELCOMin lajilistassa pienimmällä mahdollisella yksittäisellä solulla (Unicell spp) solutilavuutena on kuitenkin peräti 4,19 µm3. Jos tämä olisi valittu, olisivat biomassat nousseet merkittävästi. Tämän takia päätettiin laskea picoplanktoniin kuuluvat yksittäiset solut nimellä Chroococcales, jonka perään lisättiin cf ilmentämään sitä, ettei varmuudella tiedetä, onko kyseessä sinilevä vai aito bakteeri. Näin solutilavuudeksi jäi alle 2 µm3. HELCOMin listassa ryhmään Picoplankton lasketaan yksittäiset solut. Näiden koko on HELCOMin listalla aina > 2µm. Oikea picoplankton (eli < 2µm kokoiset solut) ryhmittyvät näissä tuloksissa sinilevien alle (Nostocophyceae, Chroococcales). 4