PYHTÄÄ KOTKA HAMINA-MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2017

Transkriptio

1 PYHTÄÄ KOTKA HAMINA-MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2017 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018 Henna Nakari & Liisa Muuri ISSN

2 TIIVISTELMÄ Pyhtää Kotka Hamina-merialueelle tulevasta kuormituksesta suurin osa kulkeutuu alueelle Kymijoen mukana. Tämän lisäksi merialueelle kohdistuu myös pistemäistä kuormitusta, jota aiheuttavat lähinnä Kotkan ja Haminan merialueen teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet. Tässä julkaisussa käsitellään vuoden 2017 vedenlaatutuloksia Pyhtää Kotka Hamina-merialueen yhteistarkkailusta, jonka avulla seurataan merialueelle kohdistuvan pistemäisen kuormituksen vaikutuksia alueen vedenlaatuun. Pistekuormitus oli vuonna 2017 samalla tasolla kuin kahtena edellisenäkin vuonna muilta osin, mutta kiintoaineen määrä oli suurempi. Mussalon jätevedenpuhdistamon ja Sunilan puhdistamon kuormitukset pysyivät lupaehtojen puitteissa. Kotkamills Oy:lla typen luparaja ylittyi marraskuussa johtuen ongelmista ravinteiden syötön optimoinnissa. Vuosikeskiarvona laskettuna kuormitus oli luvan sallimissa rajoissa. Talvinäytteenoton aikaan jäätä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna. Jäätä oli kuitenkin lähinnä rannikon tuntumassa ja ulommat merialueet olivat avoimia Pyhtään Pitkäviirin näytepistettä lukuun ottamatta. Haminan ja Pyhtään edustalla jääalue ulottui laajemmalle kuin Kotkassa. Pyhtää Kotka Hamina-merialueen alusveden happitilanne oli pääosin hyvä, eikä alusveden laadussa ollut suuria eroja alueiden välillä. Alusveden happipitoisuus oli hieman suurempi kuin edellisvuonna, mutta hapenkyllästysprosentti hieman pienempi. Lämpötila vaikuttaa hapenkyllästysprosenttiin ja vuonna 2017 veden lämpötila oli hieman matalampi kuin vuonna Typpipitoisuudet olivat talvinäytteenoton aikaan matalampia kuin edellisvuonna ja yleisesti rannikolla hieman korkeampia kuin ulompana merialueella. Edellisvuoteen verrattuna päällysveden fosforipitoisuudet olivat selvästi korkeampia koko alueella. Korkein fosforitaso oli Haminan edustalla ja ulommilla merialueilla, mutta erot eri alueiden välillä eivät olleet suuria. Joet vaikuttavat rannikon vedenlaatuun merkittävästi. Touko-syyskuun aikana vesi oli keskimäärin sameampaa ja sen näkösyvyys oli heikompi jokisuiden edustoilla kuin ulommilla näytepisteillä. Suuremmasta makean veden määrästä johtuen sähkönjohtavuus ja suolapitoisuus olivat matalampia Kymijoen haarojen vaikutusalueella kuin Haminan edustalla. Kasvukauden keskimääräinen hapenkyllästysaste oli matalin kahdeksan vuoden vertailujaksolla. Alusvedessä ei havaittu varsinaista hapenpuutetta, mutta monin paikoin happipitoisuus oli ainakin hetkellisesti matala. Keskimäärin happea oli kuitenkin edellisvuoteen verrattuna alusvedessä suunnilleen yhtä paljon ja jokien vaikutusalueella alusveden happitilanne oli hyvä. Vähähappisissa oloissa fosforia liukenee sedimentistä alusveteen, mikä oli havaittavissa myös tällä merialueella. Fosforipitoisuus oli sitä korkeampi, mitä matalampi oli hapenkyllästysaste. Päällysveden fosforipitoisuudet olivat edellisvuoden tapaan keskimäärin korkeimmat Haminan edustalla. Alusvedessä fosforipitoisuudet olivat korkeimpia ulommilla merialueilla ja Pyhtään edustalla. Kotkan edustalla oli korkeimmat typpipitoisuudet, mutta yleisesti typpipitoisuus oli selkeästi matalampi kuin edellisvuonna eikä rannikon ja ulompien pisteiden välillä ollut isoa eroa. Levämäärää kuvaavat a-klorofyllipitoisuudet vaihtelivat ajallisesti ja alueellisesti. Koko tutkimusalueen keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus jäi lähes yhtä matalaksi kuin edellisvuonna, jolloin se oli 2010-luvun matalin. Loppuvuodesta 2016 itäisellä Suomenlahdella havaittiin Itämeren pääaltaalta liikkeelle lähtenyt suolapulssi, jonka ennustettiin mahdollisesti nostavan fosforipitoisuuksia 2017 kesällä ja voimistavan näin levälauttojen muodostumisriskiä. Itäisellä Suomenlahdella ei kuitenkaan havaittu voimakkaita sinilevälauttoja, sillä tuulinen ja viileä sää rajoitti runsaiden sinileväkasvustojen muodostumista.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TAUSTATIEDOT Tutkimusalue Sääolot Meriveden pinnankorkeus Jäätalvi Jokien virtaama Summajoki, Vehkajoki ja Taasianjoki Kymijoki 7 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Fysikaalis-kemialliset vesinäytteet Kasviplanktonnäytteet Uimavesiseuranta 10 4 VESISTÖKUORMITUS Yleistä Merialueen pistekuormitus Pyhtään edustan merialueen kuormitus Kotkan edustan merialueen kuormitus Haminan edustan merialueen kuormitus Jätevesikuormittajien lupaehtojen täyttyminen Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Kotkamills Oy, Kotka Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka 17 5 VEDENLAATUTULOKSET Merialueen vedenlaatu talvella Merialueen vedenlaatu kasvukaudella Vedenlaatu intensiiviasemilla Kasviplanktontutkimus Uimarantojen vedenlaatu Vedenlaadun kehitys pidemmällä ajanjaksolla 37 6 YHTEENVETO 38 VIITTEET 41

4 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Kartta yhteistarkkailun havaintoasemista Merialueen yhteistarkkailun havaintoasemien tiedot Vesinäytteiden analyysitulokset Kasviplanktontutkimuksen raportti ja tulokset Kartta merialueen pistekuormittajista

5 1 JOHDANTO Itäinen Suomenlahti on tunnetusti Itämeren kuormitetuimpia ja rehevöityneimpiä alueita. Rannikkomallin (Henriksson ja Myllyvirta 2006) perusteella itäisen Suomenlahden alue on rannikkoalueistamme alttein hapettomuudelle ja siitä johtuvalle sisäiselle kuormitukselle. Ulkoisen kuormituksen ja erityisesti sisäistä kuormitusta lisäävän geomorfologiansa takia aluetta onkin luonnehdittu pohjan- ja vedenlaadun suhteen Suomen rannikon huonokuntoisimmaksi. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueella on leveä saaristovyöhyke, jonka lukuisat syvänteet ja matalat kynnysalueet estävät pohjanläheisen veden vaihtumista. Lokeroituneilla alueilla myöskään ulkoisen kuormituksen vaikutukset eivät välttämättä ole voimakkaimpia päästölähteen lähellä, vaan tulevat näkyviin geomorfologisten piirteiden mukaisesti. Valtaosa Pyhtää Kotka Hamina-merialueen kuormituksesta on Kymijoen mukanaan tuomaa hajakuormitusta. Tämän lisäksi aluetta kuormittavat myös pienemmät joet, kuten Taasianjoki, Siltakylänjoki, Summanjoki sekä Vehkajoki. Hajakuormituksen lisäksi Kymijoen alaosaan ja merialueelle kohdistuu pistemäistä yhdyskunta- ja teollisuusjätevesikuormitusta, joka on merialueella keskittynyt pääasiassa Kotkan edustalle. Pyhtään ja Haminan edustalla pistekuormitus on huomattavasti Kotkan edustaa vähäisempää. Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kuormittajilla on ympäristöluvissaan määrätty velvoite tarkkailla kuormituksensa vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Velvoitetta toteutetaan kuormittajien (Taulukko 1) yhteistarkkailuna, jossa käytännön vesistötutkimuksista vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Toteutettu tarkkailu perustuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymään Kymijoen ja sen edustan merialueen tarkkailuohjelmaan (kirje nro 0498Y , ) ja sen muutokseen (KASELY/545/07.00/2010, ). Merialueen tarkkailuohjelmaan sisältyvät vuosittain veden fysikaalis-kemiallisen tilan seuranta, rehevöitymisseuranta ja kasviplanktontutkimus. Rehevöitymisseurantaan kuuluva laaja pohjaeläintutkimus toteutettiin vuonna 2017, ja se raportoidaan erikseen (Anttila-Huhtinen 2018a). Ohjelmaan sisältyy myös kalataloustarkkailua, joka raportoidaan erikseen (Raunio 2018). Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan haitallisten aineiden tarkkailu toteutetaan erikseen laaditun ohjelman mukaan. Kaakkois-Suomen ELY-keskus hyväksyi (KASELY/545/07.00/2010, ) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ssä laaditun haitallisten aineiden tarkkailuohjelman. Em. ohjelman mukaan vuonna 2017 tarkkailuun sisältyi haitallisten aineiden tarkkailua vain merialueen sedimenteissä Kymijoen edustalla. Haitallisten aineiden tarkkailuun osallistuivat samat Kymijoen alaosan ja rannikkoalueen kuormittajat kuin muutoinkin merialueen yhteistarkkailuun (Taulukko 1). Haitallisten aineiden tulokset merialueen sedimenteissä on raportoitu erillisessä raportissa (Anttila- Huhtinen 2018b). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018 1

6 Tässä yhteenvedossa käsitellään Pyhtää Kotka Hamina-merialueen fysikaalis-kemiallisen tilan seurantaan sekä rehevöitymisseurantaan kuuluvat vedenlaatututkimusten tulokset vuodelta Kymijoen alaosan vedenlaatutulokset käsitellään erillisessä Kymijoen yhteistarkkailuraportissa (Åkerberg 2018). HaminaKotka Satama Oy:n Kotkan satamaalueiden vesistötarkkailun tuloksia vuodelta 2017 on lisäksi käsitelty omassa julkaisussaan (Anttila-Huhtinen 2018c). Merialueen ja Kymijoen alaosan vedenlaatua pidemmällä aikavälillä ( ) on tarkasteltu erillisessä raportissa (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2011). Taulukko 1. Kymijoen alaosan ja Pyhtää Kotka Hamina-merialue vedenlaadun ja haitallisten aineiden yhteistarkkailuun osallistuvat kuormittajat. Kymijoen alaosa UPM Kymmene Oyj, Kymi Kymin paperitehdas Kuusanniemen sulfaattisellutehdas Kouvolan kaupunki Akanojan puhdistamo, lopettanut 12/2014 Mäkikylän puhdistamo Kymen Vesi Oy Halkoniemen puhdistamo, lopettanut 8/2010 1) Huhdanniemen puhdistamo, lopettanut 9/2010 1) Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Anjalan paperitehdas Stora Enso Ingerois Oy Inkeroisten kartonkitehdas Kotkan Energia Oy Korkeakosken Hyötyvoimalaitos Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Merialue Kymen Vesi Oy Mussalon puhdistamo Kotkamills Oy Kotkan tehdas Stora Enso Oyj Sunilan tehdas, Sunilan Puhdistamo Oy Danisco Sweeteners Oy Kotkan tehdas Haminan kaupunki Nuutniemen puhdistamo, lopettanut 9/2010 2) siirtoviemäri Mussaloon HaminaKotka Satama Oy Kotkan satama Haminan ja Kotkan satamien pienet toimijat 1) toiminnassa tulvatilanteissa 2) jatkaa ohitusvesikäsittelylaitoksena 3) ei enää mukana, aiemmin vapaaehtoisesti Haminan satama Baltic Tank Oy Basf Oy, Production Unit Hamina Hexion Oy J.M. Huber Finland Oy, Haminan tehdas 3) Kuusakoski Oy, Kotka Lucoil Lubricants Europe Oy Neste Oil Oyj North European Oil Trade Oyj Oil Tanking Finland Oy, Hamina Oil Tanking Finland Oy, Kotka Oil Tanking Finland Oy (Sonmarin) Oy Phoenix Collector Ltd Oy Teboil Ab Prefere Resins Finland Oy Stanoil Oy STR Tecoil Trinseo Suomi Oy 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

7 2 TAUSTATIEDOT 2.1 TUTKIMUSALUE Pyhtää Kotka Hamina-merialue sijaitsee itäisen Suomenlahden pohjoisrannikolla. Ruotsinpyhtään edustalta Haminan edustalle asti ulottuva tutkimusalue on noin 50 kilometriä pitkä (Liite 1). Tarkkailualuetta kuormittavat alueelle laskevat joet sekä rannikon pistekuormitus. Selkeästi suurin kiintoaine- ja ravinnekuormittaja on Kymijoki, joka virtaa viitenä eri haarana mereen Pyhtään ja Kotkan edustalla. Kymijoen kaksi länsihaaraa laskevat Ruotsinpyhtään Ahvenkoskenlahteen ja Pyhtään Purolanlahteen. Näistä matalista ja saartensulkemista lahdista vedet virtaavat Keihässalmen ja Suursalmen kautta varsinaiselle merialueelle. Kotkan edustalla, missä Kymijoen kolme itähaaraa virtaavat mereen, vedet sekoittuvat paremmin. Haminan edustalla Suomenlahteen laskevat puolestaan selvästi Kymijokea pienemmät Summajoki ja Vehkajoki. Pyhtää Kotka Hamina-merialueen edustan tutkimusalue kuuluu pääasiassa saaristovyöhykkeeseen. Tutkimusalue onkin hyvin matalaa syvyyden ollessa pääsääntöisesti alle 20 metriä. Tutkimusalueen uloimmat osat sijaitsevat merivyöhykkeellä, jonka reuna-alueilta löytyy myös syvänteitä, jotka ulottuvat jopa metrin syvyyteen. Tuulilla, virtauksilla ja vedenkorkeuksilla on tärkeä merkitys joki- ja jätevesien leviämiselle ja sekoittumiselle merialueella. Tutkimusalueen virtaukset näyttävät riippuvan lähinnä tuulija kerrostuneisuusoloista. Kesäkerrostuneisuuden aikana virtausten suunta noudattelee pitkälle vallitsevan tuulen suuntaa. Loppukesällä lämpötilakerrostuneisuuden purkauduttua pintavirtaus suuntautuu rannikolla pääsääntöisesti länteen. Talven ja alkukevään jääpeitteisenä aikana idänpuoleiset virtaukset ovat todennäköisesti vallitsevia. Lämpötilan harppauskerroksen alapuolisen veden liikkeet ovat selvästi rajoitetumpia kuin päällysveden. Pyhtää Kotka Hamina-merialue on ympäristöltään monipuolinen. Alue sisältää jokien suistoalueita, merenlahtia, sisä- ja ulkosaaristoa sekä meren selkiä. Merialue ja sen saaristo muodostavat tärkeän virkistyskäyttöalueen, ja alueella onkin runsaasti yleisiä uimarantoja, leirintäalueita sekä paljon loma-asutusta. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alue alkaa Kaunissaaren, Rankin, Haapasaaren ja Tammion eteläpuolelta ja jatkuu aina Suomen aluevesien rajalle asti. Kotka ja Hamina ovat tärkeitä vientisatamia. Lähisaarten välillä harjoitetaan reittiliikennettä, ja huviveneily on alueella yleistä. Merialueella harjoitetaan sekä ammatti- että virkistyskalastusta. 2.2 SÄÄOLOT Talvikuukaudet olivat selvästi leudompia vuonna 2017 verrattuna pidemmän ajanjakson keskiarvoon (Kuva 1). Lunta satoi vähän ja kevättulvat jäivät vähäisiksi. Toukokuu oli edel- Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018 3

8 lisen vuoden tapaan hyvin kuiva, mutta kesä taas tavallista viileämpi. Kesällä satoi vettä normaalisti, mutta syksyn ja loppuvuoden sateet olivat poikkeuksellisen runsaat ja aiheuttivat myös runsaita tulvia Etelä- ja Lounais-Suomessa (Suomen ympäristökeskus 2018). Joulukuu oli yli 3 astetta pitkän ajan keskiarvoa leudompi ja vuosi päättyi lumettomana. Vuoden sadesumma 850 mm Kouvolan Anjalassa oli huomattavasti suurempi kuin pitkän ajan keskiarvo ( mm). Terminen kasvukausi alkoi tavanomaisesta noin viikon myöhempään 2.5. ja päättyi lokakuun puolenvälin paikkeilla (Ilmatieteen laitos 2017a). Kuva 1. Kuukausittainen keskilämpötila ( o C) Kotkan Rankissa ja sadesumma (mm) Kouvolan Anjalassa vuonna 2017 sekä vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos 2017b. Lounaistuulen osuus oli yli neljännes vuoden 2017 havainnoista Kotkan Rankin sääasemalla (Kuva 2). Vähiten tuuli väliltä luode-kaakko. Tuulen keskinopeus vaihteli ilmansuunnittain jaoteltuna alle 4 6 m/s välillä, ja voimakkain tuuli kävi etelästä. Navakan tuulen päiviä (keskimääräinen tuulen nopeus vähintään 10 m/s) mitattiin Rankissa vain neljä, joista kolme alkuvuodesta ja yksi marraskuussa. Kovatuulisia päiviä (keskinopeus yli 14 m/s) ei mitattu ainuttakaan. Kuva 2. Tuulensuuntien osuus (%) sekä tuulen keskinopeus (m/s) ilmansuunnittain vuoden 2017 tuulihavainnoista Kotkan Rankissa. Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

9 2.3 MERIVEDEN PINNANKORKEUS Tarkkailualueella sijaitsee meriveden pinnankorkeuden mittausasema lähellä Haminan Tervasaaren matkustajasatamaa. Meriveden pinnankorkeus vaihteli vuonna 2017 pääosin -40 cm:n ja +40 cm:n välillä (Kuva 3). Tammikuussa pinnankorkeus laski jyrkästi. Vähälumisen talven takia sulamisvesiä ei tullut keväällä juuri lainkaan, eikä pinnankorkeus noussut keväällä tyypilliseen tapaansa. Toukokuu oli hyvin vähäsateinen, mikä näkyi myös meriveden alhaisena korkeutena. Kesästä lokakuuhun asti pinnankorkeus vaihteli verrattain vähän, mutta runsaat syyssateet nostivat pintaa loppuvuodesta vuoden korkeimpiin lukemiin. Kuva 3. Meriveden vuorokauden keskimääräinen pinnankorkeus Haminassa vuonna 2017 sekä vuosien minimi- ja maksimihavainnot. Lähde: Ilmatieteen laitos, avoimen datan latauspalvelu. 2.4 JÄÄTALVI Jäätalvi oli leuto ja jääpäivien määrä Suomenlahdella oli keskimääräistä selvästi vähäisempi (Ilmatieteen laitos 2017c). Itäinen Suomenlahti jäätyi noin viikkoa tavanomaista myöhemmin. Jäätalven huippu havaittiin , jolloin jäätä esiintyi kaikkialla Suomen rannikkoalueilla. Pinta-alallisesti jäätä oli tuolloin koko Itämerellä km 2 alueella, mikä on verraten vähän. Yhteistarkkailun talvikierroksen aikaan helmi-maaliskuun vaihteessa jäätä oli Haminan edustalla Varvion saareen asti ja Kotkan edustalla Mussalon ympärillä ja Pyhtäällä Pitkäviirin saareen asti. Suomenlahden rannikolla oli kevättalvella paljon vaikeakulkuista ahtojäätä ja jäät olivat paikoitellen hyvin heikkoja. Suomenlahdella jäätalvi päättyi kahdesta viiteen viikkoon keskimääräistä aikaisemmin. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018 5

10 2.5 JOKIEN VIRTAAMA Summajoki, Vehkajoki ja Taasianjoki Haminan edustalle laskevien Summajoen ja Vehkajoen sekä Pyhtään edustalle laskevan Taasianjoen virtaamia mitataan harvoin, minkä takia kuormituksen laskennassa käytetään Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS, versio V.5B) simuloimia virtaamia. Mallin avulla lasketut virtaamien arvot voivat poiketa mitatuista virtaamista, mutta antavat silti hyvän kuvan jokien vesimääristä. Pitkän ajan keskiarvoon verrattuna Summajoen, Vehkajoen ja Taasianjoen kevättulvat olivat vuonna 2017 varsin maltilliset, mutta suurimmat kevättulvat ajoittuivat simulaation mukaan huhti-toukokuuhun (Kuva 4). Vesimäärä joissa väheni tasaisesti syyskuun puoliväliin asti. Syksy oli poikkeuksellisen sateinen ja runsaimmat syyssateet tulivat loka-joulukuussa, jolloin myös vesimäärä joissa lisääntyi. Summanjoen keskivirtaama vuonna 2017 oli 6,6 m 3 /s, Vehkajoen 3,5 m 3 /s ja Taasianjoen 4,4 m 3 /s. Keskivirtaamat olivat 2010-luvun keskivirtaamiin nähden keskitasoa tai hieman korkeampia. Kuva 4. Summa-, Vehka- ja Taasianjoen simuloidut virtaamat (m 3 /s) vuonna 2017 sekä keskimääräinen virtaama vuosina Lähde: Suomen ympäristökeskus, vesistömallijärjestelmä (WSFS). 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

11 2.5.2 Kymijoki Kymijoen virtaamaa mitataan Kuusankoskelta ja alajuoksulla joen eri haaroista. Kymijoen läntisimmästä haarasta vesi purkautuu Ahvenkoskenlahdelle ja Ediskosken kautta Pyhtään edustalle. Itäiset haarat virtaavat Koivukosken ja Korkeakosken kautta Kotkan edustalle. Koivukoskenhaarassa uoma jakautuu edelleen Huuman- ja Langinkoskenhaaroiksi. Kymijoessa virtasi vuonna 2017 pidemmän ajan keskiarvoa hieman vähemmän vettä (Taulukko 2). Ahvenkoskenhaara on vesimäärältään jokisuiston suurin haara. Koivukosken ja Korkeakosken haarat ovat virtaamiltaan lähes yhtä suuria, mutta vuonna 2017 Koivukosken kautta virtasi aavistuksen enemmän vettä. Pyhtään Ediskosken voimalaitoksen kautta juoksutetaan tasaisesti 5,3 m 3 /s ja tulva-aikaan hieman enemmän. Kymijoen virtaamat olivat kevään ja kesän aikana pitkän jakson keskiarvoja pienempiä ja syksyllä taas selvästi suurempia runsaiden syyssateiden seurauksesta (Kuva 5). Keväistä virtaamahuippua ei esiintynyt ollenkaan Kuusankosken virtaamamittauspisteellä, mutta Korkeakosken kautta juoksutettiin vettä Koivukoskea enemmän maalis-huhtikuussa. Vesimäärä joessa alkoi lisääntyä elokuussa, ja loppuvuodesta virtaamat nousivat tulvalukemiin. Taulukko 2. Kymijoen keskivirtaamat (m 3 /s) joen yläjuoksulla Kuusankoskella, alajuoksulla länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä alajuoksulla itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2017 sekä pidemmällä aikavälillä. Taulukossa on esitetty myös vuoden 2017 minimi- ja maksimivirtaamat. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. Paikka pidemmän ajan vuoden 2017 vuoden 2017 vuoden 2017 keskiarvo (m³/s) keskiarvo (m³/s) min (m³/s) max (m³/s) Kuusankoski Koivukoski Korkeakoski Ediskoski 9,1 5,3 4,9 11,3 Ahvenkoski Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018 7

12 Kuva 5. Kymijoen virtaama (m 3 /s) Kuusankoskella, länsihaarassa Ahvenkoskella ja Ediskoskella sekä itähaarassa Koivukoskella ja Korkeakoskella vuonna 2017 sekä pidemmällä aikavälillä. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. 3 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 FYSIKAALIS-KEMIALLISET VESINÄYTTEET Merialueen fysikaalis-kemialliseen vedenlaadun seurantaan kuuluu nykyään 34 havaintoasemaa (Liitteet 1 ja 2). Näistä havaintoasemista neljä on intensiiviasemia, joista vesinäytteet otettiin ohjelman mukaisesti 13 kertaa vuoden 2017 aikana (Taulukot 3 ja 4). Intensiiviasemien näytteenotto painottuu tuotantokaudelle siten, että touko-elokuussa näytteitä haettiin kaksi kertaa kuukaudessa. Muilta havaintoasemilta vesinäytteet otettiin kerran helmi-maaliskuussa ja kesällä heinäkuun puolivälin aikaan (Taulukko 3). Em. näyteasemista 21 on lisäksi mukana merialueen rehevöitymisseurannassa (Liitteet 1 ja 2): näiltä asemilta otettiin em. kesänäytteenoton lisäksi kasvukauden aikana neljä kertaa klorofyllinäytteet ja suppea analyysivalikoima 1 metristä (Taulukko 3). Näyteasemilla 91, 96, 133 ja 139 tarkkailu on muita asemia laajempaa liittyen Mussalon jätevedenpuhdistamon ja Mussalon satama-alueen tarkkailuihin. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

13 Taulukko 3. Yhteenvetotaulukko merialueen fysikaalis-kemiallisista tutkimuksista vuonna Määritys koodi menetelmä 1 m 5 m 10 m 20 m p -1 m 2x näkösyvyys Näkösyv. Lämpötila* T_WM x x x x x Happi* O2_DTB SFS 3040 x x x x x Happi % O2_STB x x x x x Sameus TBY_SNT SFS-EN x x x ph* PH_L25 SFS 3021 x x x Saliniteetti SAL_LS x x x Sähk.joht.* CTY_25L SFS-EN 27888s x x x Väri CNR_NC EN-ISO 7887 x x x Kok. P PTOT_NS SFS 3026 x x Kok. N NTOT_NCA SFS 3031 x x Fek.strep.** FS35_F2K SFS-EN ISO /00 x Klorofylli-a*** CP_E SFS 5772 x * määritetään klorofyllitarkkailussa mukana olevilta asemilta 1 m:n vesinäytteestä, kun klorofyllitutkimukseen ei liity muuta fysikaalis-kemiallista näytteenottoa ** määritetään vain touko-syyskuun näytteistä *** näyte vain klorofyllitarkkailussa mukana olevilta asemilta Taulukko 4. Intensiiviasemilta analysoitiin kokonaisravinteiden lisäksi myös mineraaliravinteet. Määritys koodi menetelmä 1 m 10 m* p -1 m Nitriitti+nitraatti NO23N_NA SFS 3031 x x x Ammonium NH4N_NS SFS 3032 x x x Fosfaatti PO4P_NS SFS 3025 x x x * näyte vain, jos kokonaissyvyys yli 20 m Pyhtää Kotka Hamina-merialueen vedenlaadun tarkkailuun liittyvästä näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Kaikessa näytteenotossa noudatettiin ympäristöhallinnon yleistä ohjeistusta (Mäkelä ym. 1992, Kettunen ym. 2008). Vesinäytteet analysoitiin voimassa olevien standardien ja Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti akkreditoidussa Kymen Ympäristölaboratorio Oy:ssä (Liite 3). Merialueen vedenlaatua on tarkasteltu sekä talven osalta että kasvukauden keskiarvoina, jotka on laskettu touko-syyskuun arvojen perusteella. Lisäksi intensiivipisteiden tuloksia on käsitelty tarkemmin. Tulosten tarkastelussa on lisäksi hyödynnetty Pyhtään edustalla sijaitsevan ympäristöhallinnon intensiivipisteen tuloksia (Kyvy-1). Pidemmän ajanjakson tarkastelussa on vertailtu Pyhtään, Kotkan ja Haminan edustoilla sijaitsevien näytepisteiden keskimääräisiä pitoisuuksia vuodesta 2000 lähtien. 3.2 KASVIPLANKTONNÄYTTEET Kasviplanktonnäytteet näytteet otettiin kerran heinäkuussa ja kaksi kertaa elokuussa intensiiviasemilta Kotkan (128) ja Haminan (212) edustalta kokoomanäytteinä samoista syvyysvyöhykkeistä kuin ko. aseman klorofyllinäytteet. Kestävöinnissä käytettiin Lugolliuosta (0,5 ml / 200 ml näytettä). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin Suomen ympäristökeskuksen ohjeistusta (Lepistö 2006, Järvinen ym. 2011). Näytteiden Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018 9

14 määrityksestä ja tulosten raportoinnista vastasi Tmi Zwerver, ja tarkempi kuvaus menetelmistä on esitetty erillisessä raportissa (Liite 4). 3.3 UIMAVESISEURANTA Pyhtään, Kotkan ja Haminan kaupungit seuraavat uimavesiensä laatua yleisillä uimarannoilla uimakauden ajan. Kotkan yleisiin merenrannalla sijaitseviin uimarantoihin kuuluvilla Mansikkalahdella (lastenranta ja ulkoranta), Santalahdella ja Äijänniemessä vedenlaatua tutkittiin neljä kertaa kesän aikana. Kotkan Ruonala ja Varissaari sekä Pyhtään Purola ja Flakanäs ovat pieniä yleisiä uimarantoja, joilta näytteet otettiin kolme kertaa. Haminan edustalla merenrannalla sijaitsevia yleisiä uimarantoja on vain yksi, Pitkäthiekat, mistä näytteitä otettiin viisi kertaa kesän aikana. Haminan Rampsinkari ja Neuvoton ovat pieniä yleisiä uimarantoja. Rampsinkarilla näytteenottoja oli kuusi ja Neuvottoman rannalla kolme. Kaikista näytteistä määritettiin E.coli -bakteerit sekä suolistoperäiset enterokokit. Aistinvaraisella havainnoinnilla kartoitettiin myös sinilevän sekä jätteiden (öljy, tervamaiset aineet, kelluvat materiaalit) esiintymistä vedessä. Sosiaalija terveysministeriön asetuksen (177/2008 ja 354/2008) mukaan uimaveden laatuvaatimukset mikrobiologisten muuttujien osalta täyttyvät rannikolla, mikäli E. coli bakteereja on alle 500 pmy/100ml ja suolistoperäisiä enterokokkeja alle 200 pmy/100ml. Uimarantavesissä ei myöskään saa olla havaittavissa syanobakteereja eli sinilevää eikä jätteitä. 4 VESISTÖKUORMITUS 4.1 YLEISTÄ Pyhtää Kotka Hamina-merialueelle tulee kuormitusta alueelle laskevien jokien ja rannikon pistekuormituslähteistä. Alueelle tuleva ravinnekuormitus oli edellisvuotta keskimäärin hieman runsaampaa vuonna 2017, mutta on pysynyt melko samalla tasolla vuodesta 2013 lähtien. Kymijoki tuo selvästi suurimman osan alueen kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta. Kymijoen vedenlaatu on kuitenkin parantunut viime vuosina ja nykyisin jokiveden ravinnepitoisuudet ovat meriveden pitoisuuksia matalampia. Kymijoen osuus ko. merialueelle tulevasta kokonaiskuormituksesta on fosforin osalta n. 75 % ja typen osalta n. 85 % (Kuva 6). Summanjoki ja Vehkajoki tuovat Haminan edustalle paljon kuormitusta, mutta Pyhtää Kotka Hamina-merialueen fosforikuormituksesta niiden osuus on n. 9 % ja typpikuormituksesta n. 7 %. Teollisuuslaitosten jätevedet kuormittavat merialuetta suhteessa enemmän fosfori- kuin typpipäästöillä. Jätevedenpuhdistamoiden osuus on suunnilleen yhtä suuri sekä fosfori- että typpikuormituksesta. Pyhtään edustalla olevat kalanviljelylaitokset tuottavat häviävän pienen osuuden merialueen kokonaisravinnekuormituksesta, mutta niillä voi olla paikallisesti vaikutusta levätuotantoon (Nakari 2018). 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

15 Suurin osa Kymijoen mereen tuomasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta on peräisin Kymijoen yläosalta ja Kymijoen alaosan hajakuormituksesta. Kymijoen kuormitusta ja vedenlaatua vuoden 2017 osalta käsitellään tarkemmin julkaisussa Åkerberg (2018). Kuva 6. Pyhtää Kotka Hamina-merialueen ravinnekuormitus (kg/vrk) vuonna 2017 sekä kunkin kuormittajan osuus (%) kokonaiskuormituksesta. 4.2 MERIALUEEN PISTEKUORMITUS Pyhtää Kotka Hamina-merialueelle tulee pistekuormitusta kahdelta suurelta ja useilta pieniltä teollisuuslaitoksilta, kahdelta yhdyskuntajätevedenpuhdistamolta sekä yhdeltä kalankasvattajalta (2 eri laitosta). Pyhtään merialuetta kuormittaa pistemäisesti vain kalankasvatus ja Haminan edustalle pistekuormitusta tulee useilta pieniltä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

16 teollisuusyrityksiltä. Kotkan edustalle tulee sekä teollisuus- että yhdyskuntajätevesikuormitusta selvästi enemmän kuin Haminan ja Pyhtään edustalle (Liite 5). Kuormitus oli kokonaisuudessaan hyvin samalla tasolla vuonna 2017 kuin sitä edeltävänä vuonna (Taulukko 5). Kemiallinen hapenkulutus ja fosforikuormitus olivat edelleen suurinta Sunilan Puhdistamo Oy:llä. Typpikuormitusta tuli eniten Mussalon jätevedenpuhdistamolta. Kiintoainepäästöt ja biologinen hapenkulutus olivat suurinta Kotkamills Oy:llä ja määrät olivat hieman kasvaneet edellisvuodesta. Taulukko 5. Pyhtää Kotka Hamina-merialueen pistekuormitus (teollisuus, yhdyskunnat ja kalankasvatus) vuonna Pistekuormitus Q BOD7 CODcr Kiintoaine N P AOX 2017 m³/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kotkamills Oy Sunilan Puhdistamo Oy Teollisuus yht Hamina, Nuutniemen jvp ei ohitusvesikäsittelyyn liittyvää kuormitusta vuonna 2017 Kotka, Mussalon jvp Yhdyskunnat yht Pyhtään kalankasvatus 15 1,6 Kaikki yhteensä PYHTÄÄN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Pyhtään merialuetta kuormittaa pääasiassa Kymijoki (Kuva 7). Valtaosa Kymijoen länsihaaran ainevirtaamista purkautui Ahvenkoskenlahteen (Ahvenkosken haara) ja vain pieni osa Purolanlahteen (Pyhtään haara). Keskimäärin Kymijoen mukanaan tuoma kuormitus Pyhtään merialueelle (Pyhtäänhaara + Ahvenkoskenhaara) vuonna 2017 oli 291 kg fosforia ja kg typpeä vuorokaudessa. Ahvenkoskenlahteen laskee myös peltovaltaisen valuma-alueen läpi virtaava Taasianjoki, joka mukaan lukien arvioitu jokien kuljettama kuormitus Pyhtään edustalle on keskimäärin noin 347 kg fosforia ja kg typpeä vuorokaudessa. Näiden jokien lisäksi alueelle tulee myös Siltakylänlahteen laskeva Siltakylänjoki, mutta sen kuormituksesta ei ole tietoa. Jokien ainevirtaamat mereen olivat suurimmillaan suurten virtaamien aikaan loka-joulukuussa (Kuva 4). Pyhtään edustan ainoa pistemäinen kuormituslähde on kalankasvatus. Purolanlahden edustalla Krokön saarilla kalaa kasvatettiin vuonna 2017 vain Sandvikin Lohen kahdella laitoksella. Sandivikin Lohen tuotanto oli kasvanut edellisvuoden noin 60 tonnista lähes 100 tonniin eli edellisvuosien tasolle, ja kalankasvatuksen tuotantokauden aikainen fosforikuormitus oli keskimäärin 3,8 kg/vrk ja typpikuormitus 35 kg/vrk. Kymijoen ainevirtaamiin verrattuna kalankasvatuksen kuormitusmäärät ovat vähäisiä (Kuva 7). Kalankasvatuksen kuormitus ajoittuu pääasiassa kesäkuun ja lokakuun väliselle ajalle, ja siten ne voivat lisätä juuri levien kasvua paikallisesti. Kalankasvatus on hiipunut hiljalleen Pyhtää Kotka-merialueen edustalla, ja kalaa kasvatetaan enää murto-osa 1990-luvun alkupuolen huippuvuosista. Samalla kasvatuksen kuormittavuus on vähentynyt, varsinkin kun rehujen fosforipitoisuutta on saatu vähennettyä. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

17 Kuva 7. Pyhtään merialueen ravinnekuormitus (t/vrk tai kg/vrk) eri kuukausina vuonna Pyhtään haaran ainevirtaamat on arvioitu Ediskosken virtaamatietojen ja Ahvenkoskenhaaran typpija fosforipitoisuuksien avulla. Kalankasvatuksen kuukausikohtaisia tietoja ei ollut käytettävissä, joten kalankasvatus ei ole mukana kuvissa. 4.4 KOTKAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Kotkan merialueelle suurin osa kuormituksesta tulee Kymijoen Koivu- ja Korkeakoskenhaaroista (Kuva 8). Vuonna 2017 jokihaarat toivat vuorokauden aikana merialueelle keskimäärin noin 170 kg fosforia ja 6600 kg typpeä. Jokihaarojen ravinnevirtaamat olivat hieman edellisvuotta pienempiä. Suurimmillaan kuormitus oli syksyllä ja alkutalvella, jolloin virtaamatkin olivat suuria runsaiden syyssateiden johdosta. Kotkan edustalle tulevaan pistekuormitukseen on laskettu Kotkamillsin tehtaiden ja Sunilan Puhdistamolta tuleva kuormitus. Teollisuudesta aiheutui keskimäärin 35 kg:n fosfori- ja 312 kg:n typpipäästöt vuorokaudessa vuonna Fosforikuormitusta oli hieman vähemmän kuin vuonna 2016, mutta typpikuormitus oli hieman kasvanut. Kotkassa yhdyskuntajätevesiä käsitellään enää Mussalon jätevedenpuhdistamolla, jonka kuormitus oli kasvanut aavistuksen edellisvuodesta. Jokien tuoman kuormituksen ja rannikon pistekuormituksen yhteenlaskettu kokonaiskuormitus Kotkan merialueelle oli supistunut hieman edellisvuodesta sekä typen että fosforin osalta. Rannikon pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli melko samalla tasolla kuin edellisvuonna, fosforikuormituksen osalta aavistuksen pienempi ja typen osalta aavistuksen suurempi. Fosforista lähes viidennes oli peräisin pistekuormituslähteistä, kun taas typestä pistekuormituksen osuus oli noin 8 %. Kotkan edustalla pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli suurempi kuin keskimäärin Pyhtää Kotka Hamina-alueella. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

18 Kuva 8. Kotkan merialueen ravinnekuormitus (t/vrk tai kg/vrk) eri kuukausina vuonna Teollisuuden osalta on käytetty kuukausikohtaisia kuormituslukuja ja Mussalon puhdistamon osalta neljännesvuosijaksojen kuormituksia. 4.5 HAMINAN EDUSTAN MERIALUEEN KUORMITUS Haminan merialueelle tuleva pistekuormitus on vähentynyt vuosien saatossa, ja nykyisin yhteistarkkailussa eritellään enää jo päätoimisen toimintansa lopettanut Nuutniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus. Nuutniemen jätevedenpuhdistamo on toiminut vuodesta 2010 lähtien vain ohitusvesien käsittelylaitoksena, ja vuonna 2016 puhdistamolta tuli vain hyvin vähän kuormitusta. Vuonna 2017 toimintaa ei ollut ollenkaan. J.M. Huber Finland Oy oli mukana tarkkailussa vuoteen 2016 asti, aiemminkin J.M. Huber Finland Oy:ltä on käsitelty raporteissa vain kiintoainekuormitus. Vuoden 2008 jälkeen Huberin kiintoainekuormitus on ollut vuosittain keskimäärin vain 3 6 kg/vrk. Merialueelle tulevasta kuormituksesta tuleekin Haminassa suurin osa Summanlahteen laskevasta Summanjoesta ja Haminanlahteen laskevasta Vehkajoesta. Näiden jokien tuomaa kuormitusta arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän (WSFS) vedenlaatumallilla (versio V.5B), koska kyseisiltä joilta on hyvin vähän virtaama- ja ainepitoisuusmittauksia. Simuloitujen ainevirtaamien mukaan sekä Summan- että Vehkajoen ravinnekuormitushuiput ajoittuivat loka-joulukuulle, jolloin virtaamat olivat suuria syyssateiden takia (Kuva 9). Ravinnekuormitus oli arvion mukaan hieman kasvanut vuodesta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

19 Kuva 9. Haminan merialueen ravinnekuormitus (t/vrk tai kg/vrk) eri kuukausina vuonna Summanjoen ja Vehkajoen ainevirtaamat on arvioitu vesistömallijärjestelmän (WSFS) vedenlaatumallin avulla. 4.6 JÄTEVESIKUORMITTAJIEN LUPAEHTOJEN TÄYTTYMINEN Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Mussalon jätevedenpuhdistamon lupaehdot muuttuivat laajennuksen myötä (ISY Y-252). Ympäristölupamääräysten tarkistuksen yhteydessä Etelä-Suomen aluehallintovirasto asetti päätöksessään ( , Nro 217/2016/2, Dnro ESAVI/11525/2014) uudet luparajat. Vuonna 2017 Mussalon puhdistamon kuormitus on laskettu neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien ja tuloksissa on tavoiteltu loppuvuonna 2016 voimaan astuneen luvan määräyksiä (Taulukko 6). Vuosineljänneksille laskettu enimmäistyppipitoisuuden lupamääräys poistui uudessa ympäristöluvassa, mutta typen poistotehon tavoitteena on edelleen vähintään 70 %:n vuosikeskiarvo. Mussalon jätevedenpuhdistamo toimi uusien lupamääräysten puitteissa jokaisella vuosineljänneksellä vuonna 2017 (Albeni 2018). Myös kokonaistypen poistotehon vuosikeskiarvo ylitti tavoitteena olleen 70 %. Taulukko 6. Mussalon jätevedenpuhdistamon luparajat vuonna pitoisuus teho keskiarvona BOD 7ATU 15 mgo 2 /l 93 % 3 kk COD Cr 80 mgo 2 /l 85 % 3 kk Kiintoaine 15 mg/l 93 % 3 kk Kokonaisfosfori 0,45 mg/l 90 % 3 kk Kokonaistyppi 70 % 12 kk Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

20 4.6.2 Kotkamills Oy, Kotka Kotkamills Oy:n (ent. Stora Enso) vuonna 2003 myönnetty jätevesipäästöjä koskeva ympäristölupa (ISY, nro 72/03/1) tarkastettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (Dnro ESAVI/227/04.08/2011), jolloin annetut lupamääräykset ovat olleet voimassa asti. Uuden toiminnan aloittamisen ja lupien kokoamisen myötä Kotkamills Oy:lle myönnettiin uusi ympäristölupa (Nro 174/2016/1, Dnro ESAVI/10733/2015), joka korvaa myös toiselle toimintalinjalle asetetut ympäristölupamääräykset (Dnro ESAVI/6177/2014). Vuoden 2017 aikana voimassa oli uuden luvan ympäristömääräykset (Taulukko 7). Taulukko 7. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien luparajat vuonna kk-keskiarvo vuosikeskiarvo BOD 7ATU (kg O 2 /vrk) COD Cr (t O 2 /vrk) kokonaisfosfori (kg/vrk) kokonaistyppi (kg/vrk) kiintoaine (t/vrk) 1,8* / 2,4** 1,1* / 1,5** * voimassa alkaen TMP-tuotantolinjalle, sitä ennen tavoitearvo ** voimassa alkaen CTMP-tuotantolinjalle, sitä ennen tavoitearvo Kotkamills Oy:n kuormituksen vuosikeskiarvot pysyivät luparajoissa (Kuva 10). Typen kuukausikeskiarvo ylitti luparajan marraskuussa, jolloin typpikuormitus oli 375 kg/vrk. Pääasiallinen syy ylitykseen oli puhdistamolle tuleva liian korkea COD-kuormitus sekä ongelmat ravinneannostelussa. Kuormituksessa oli suuri poikkeama kuormitusarvoissa, joka nosti koko kuukauden kuormituksen yli kuukausiluparajan (Kotkamills Oy 2017). Uudessa ympäristöluvassa asetetut luparajat kiintoaineelle ovat voimassa vasta alkaen. 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

21 Kuva 10. Kotkamills Oy:n tehtaiden jätevesien kuormitus (tn/vrk tai kg/vrk) ja voimaan astuneet luparajat eri kuukausina vuonna Oranssi pylväs kuvaa vuosikeskiarvoja Sunilan Puhdistamo Oy, Kotka Etelä-Suomen aluehallintovirastossa annettiin päätös (Nro 3/2017/1, Dnro ESAVI/846/2016) Stora Enso Oyj:n, Sunilan sellutehtaan ja Sunilan Puhdistamo Oy:n ympäristölupahakemukseen. Uusi lupa astui voimaan AVI:n päätöksestä jätettiin valitus Vaasan hallinto-oikeuteen mm. jäteveden puhdistamon kiintoainerajasta. VAHO antoi asiasta päätöksen , jossa lupamääräyksiä muutettiin (Taulukko 8). Ne korvaavat voimaan astuneet lupaehdot. Kuormitus pysyi luparajojen sallimissa rajoissa (Kuva 11). Taulukko 8. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien luparajat vuonna vrk-arvo kk-keskiarvo vuosikeskiarvo BOD 7ATU (kg O 2 /vrk) COD Cr (kg O 2 /vrk) (tavoitearvo) kokonaisfosfori (kg/vrk) kokonaistyppi (kg/vrk) AOX (kg/cl/vrk) 200 kiintoaine (kg/vrk)* kiintoaine (kg/vrk) (sivuvirrat)** 800 * voimassa vuoden 2019 alusta, sitä ennen tavoitearvoja ** kiintoaine muissa kuin biologisesti käsitellyissä jätevesissä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

22 Kuva 11. Sunilan Puhdistamo Oy:n jätevesien kuormitus (t/vrk tai kg/vrk) eri kuukausina vuonna Kuviin on merkitty voimassa olevien lupaehtojen mukaiset kuukausi- ja vuosikeskiarvojen luparajat. Tammikuussa 2017 oli voimassa vielä vanhat luparajat, jotka biologista hapenkulutusta lukuun ottamatta olivat samat kuin uudet luparajat. 5 VEDENLAATUTULOKSET 5.1 MERIALUEEN VEDENLAATU TALVELLA Talvisin jokivesien vaikutukset ovat selvimmin havaittavissa etenkin rannikon tuntumassa, sillä jokivesi jää pintaveteen jään alle eikä juurikaan pääse sekoittumaan muuhun vesimassaan kerrostuneisuuden ja tuulen puuttumisen vuoksi. Helmi-maaliskuussa talvinäytteenoton aikaan Pyhtää Kotka Hamina-merialueella oli jäätä enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta jäätä oli lähinnä rannikon tuntumassa ja ulommat merialueet olivat avoimia Pyhtään Pitkäviirin näytepistettä lukuun ottamatta (Kuva 12). Kymijoen itäisimmän haaran edustalla jäätä ei ollut näytteenoton aikaan ollenkaan. Haminan ja Pyhtään edustalla jääalue ulottui laajemmalle alueelle kuin Kotkassa. 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

23 Kuva 12. Jäätilanne Pyhtää Kotka Hamina-merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa Mustilla näytepisteillä jäätä ei ollut ollenkaan. Jokien suualueiden lähellä vesi on usein sameaa jokien kuljettaman kiintoaineksen seurauksena. Sekä Kymijoen haarojen että Vehka- ja Summanjoen edustoilla merivesi oli hieman sameampaa kuin kauempana rannikosta (Kuva 13). Edellisvuoteen verrattuna sameudet olivat huomattavasti vähäisempiä jokien edustoilla, sillä vuonna 2017 ei ollut jokien virtaamissa samanlaista huippua kuin vuonna Sameat ja kiintoainepitoiset tulvavedet eivät vuonna 2016 sekoittuneet jääkannen alla meriveteen, jolloin päällysveden laatu oli näytteenottohetkellä normaalia heikompi. Alusvedessä sameus ei vaihdellut suuresti rannikon ja ulompien näytepisteiden välillä (Liite 3). Jokivesien vaikutus näkyi myös päällysveden sähkönjohtavuudessa. Pyhtään ja Kotkan edustalla jokivesien vaikutus näkyi ulompia alueita selvästi alhaisempana sähkönjohtavuutena (Kuva 14). Haminan edustalla jokiveden vaikutus ei ollut niin selkeä (Kuva 14). Näkösyvyydet olivat edellisvuoteen verrattuna suurempia eikä yhdelläkään näytepisteellä näkösyvyys ollut alle kahta metriä (Kuva 15). Yleisesti näkösyvyys kasvoi siirryttäessä rannikolta kohti ulompia näytepisteitä. Sameuden tapaan myös väriarvon korkeimmat lukemat olivat Haminan edustalla (Liite 3). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

24 Kuva 13. Päällysveden (1 m) sameus (FTU) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa Kuva 14. Päällysveden (1 m) sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

25 Kuva 15. Näkösyvyys (m) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella näytteenoton aikaan helmimaaliskuussa Typpipitoisuudet päällysvedessä olivat talvella melko samansuuruiset Pyhtään, Kotkan ja Haminan edustoilla (Kuva 16). Suurin havaittu pitoisuus oli 820 µg/l, joka havaittiin Haminan edustalla. Pitoisuudet olivat edellisvuotta pienempiä etenkin Haminassa, jossa päällysveden typpipitoisuudet ovat olleet viime vuosina korkeita, mutta nyt typpipitoisuus jäi kaikilla näytepisteillä selvästi alle 1000 µg/l. Typpitaso oli rannikolla korkeampi kuin ulompana merialueella, mutta vuonna 2017 rannikon ja uloimpien näytepisteiden välillä ei ollut yhtä suurta eroa kuin edellisvuonna. Rannikon päällysveden korkeammat typpipitoisuudet ovat pääosin seurausta jokivesien mukanaan tuomasta kuormituksesta, joka talvisin jää jään alle pintaveteen. Summajoen kuljettaman veden talven aikainen keskimääräinen typpitaso oli hieman yli 1600 µg/l ja Vehkajoenkin lähes 800 µg/l (WSFSvesistömallijärjestelmä). Alusvedessä jokivesien vaikutus oli selvästi vähäisempi ja pitoisuudet olivat tasaisempia koko alueella (Liite 3). Pyhtään edustalla Ahvenkoskenlahdella alusveden typpitaso oli näyteasemista korkeimmalla. Päällysveden fosforitaso oli selvästi korkein Haminan edustalla ja ulompana kaikilla merialueilla, joissa pitoisuus oli näytepisteillä yli 40 µg/l (Kuva 17). Pyhtään ja Kotkan edustalle laskevan Kymijoen keskimääräinen fosforitaso tammi-helmikuussa oli 8 11 µg/l kaikkien neljän haaran osalta, kun taas Vehka- ja Summanjoen pitoisuudet olivat selvästi tätä korkeampia. Vehkajoen simuloitu keskiarvo tammi-helmikuussa oli 37 µg/l ja Summanjoen 82 µg/l (WSFS-vesistömallijärjestelmä). Edellisvuoteen verrattuna alusveden fosforipitoisuudet olivat selvästi korkeampia koko alueella, mutta pitoisuudet Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

26 olivat melko tasaisia kaikilla pisteillä vaihdellen yleisesti ottaen välillä µg/l. Pyhtään edustalla oli sekä matalin alusveden fosforipitoisuus (8 µg/l) että korkein (78 µg/l). Talvella alusveden happitilanne oli näytteenottohetkellä helmi-maaliskuussa melko hyvä koko tarkkailualueella (Kuva 18). Happitilanne oli kohtalainen vain kolmella rannikon läheisellä näytepisteellä, joissa hapenkyllästysprosentti oli alle 70 %. Jäätä havaittiin kaikilla näillä pisteillä (Kuva 12), joten happea ei päässyt liukenemaan veteen. Voimakasta hapenpuutetta ei havaittu. Koska happitilanne oli talvella pääosin hyvä, hapenpuutteen aiheuttamia alusveden korkeita fosforipitoisuuksiakaan ei havaittu kuin yhdellä näytepisteistä, jossa oli huonoin happitilanne ja suurin fosforipitoisuus alusvedessä. Happipitoisuus oli talvella alusvedessä hieman suurempi kuin edellisvuonna, mutta hapenkyllästysprosentti oli hieman pienempi. Hapenkyllästys on yhteydessä veden lämpötilaan ja vuonna 2017 näytteenottohetkellä veden lämpötila oli hieman matalampi kuin edellisvuonna. Kuva 16. Päällysveden (1 m) typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

27 Kuva 17. Päällysveden (1 m) fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa Kuva 18. Alusveden hapenkyllästys (%) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella näytteenoton aikaan helmi-maaliskuussa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

28 5.2 MERIALUEEN VEDENLAATU KASVUKAUDELLA Vuosittain vaihteleva jokien kuljettama vesimäärä ja ainekuorma vaikuttavat merkittävästi suistoalueiden ja rannikon vedenlaatuun. Jokivesien vaikutus oli selvästi havaittavissa myös kesällä päällysvedessä (Kuvat 19 21). Jokivedet vaikuttivat koko rannikon edustan sameuteen ja näkösyvyyteen: näkösyvyys oli selvästi huonompi ja vesi sameampaa jokisuistoissa kuin ulompana merellä. Näkösyvyys parani noin 20 km:n matkalla kahdesta lähes neljään metriin. Kotkassa ja Pyhtäällä makean jokiveden vaikutus oli nähtävissä myös sähkönjohtavuudessa, joka oli pienempi suistoalueilla kuin ulompana merellä. Haminassa näkösyvyydet olivat samalla tasolla kuin Kotkassa ja Pyhtäällä, mutta sameus ja sähkönjohtavuus olivat hieman korkeammat Haminassa. Kuva 19. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen näkösyvyys (m) Pyhtää Kotka Haminamerialueella vuonna Arvo perustuu 11 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

29 Kuva 20. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden sameus (FTU) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 21. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden sähkönjohtavuus (ms/m) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Arvo perustuu 11 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

30 Päällysveden fosforipitoisuus oli kasvukaudella korkein (43 µg/l) Pyhtään Kaunissaaren luoteispuolella Heikinhellissä (Kuva 22), jossa pitoisuus oli aiempana vuonna 23 µg/l. Edellisvuonna korkein pitoisuus oli Äyspäänselällä, n. 7 km Heikinhellin pisteestä koilliseen. Matalimmat fosforipitoisuudet havaittiin Mussalon koillispuolella (19 µg/l), Purolanlahdessa ja Kirkonmaan kaakkoispuolella (18 µg/l). Kymijoen alajuoksulla fosforipitoisuus on keskimäärin µg/l. Pyhtään edustalla Ahvenkoskenlahdella fosforipitoisuus oli hieman korkeampi kuin Kymijoen Ahvenkoskenhaarassa. Vuonna 2017 fosforipitoisuus oli päällysvedessä rannikolla melko tasainen, mutta edellisvuoden tapaan Haminan edustalla fosforipitoisuudet olivat keskimäärin hieman korkeampia kuin Kotkan ja Pyhtään edustoilla. Alusvedessä fosforipitoisuus taas oli selvästi korkein Pyhtään edustalla. Alusvedessä ulommilla merialueilla Pyhtäätä lukuun ottamatta fosforipitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin rannikon tuntumassa, mitä voi selittää vuoden 2016 lopulla Pohjanmereltä saapunut suolavesipulssi (SYKE 2017a). Meriveden keskimääräinen fosforipitoisuus kasvukaudella oli kuitenkin melko samalla tasolla kuin aiempinakin vuosina. Pintaveden fosforipitoisuus vaihtelee kasvukauden aikana levätilanteesta riippuen, joten esitetyissä keskimääräisissä pitoisuuksissa ei tule näkyviin pitoisuuden vaihtelut. Päällysveden typpipitoisuus vaihteli µg/l välillä (Kuva 23). Viime vuodesta poiketen typpipitoisuudessa ei ollut isoa eroa rannikon ja ulompien pisteiden välillä. Kotkan edustalla oli korkeimmat typpipitoisuudet, mutta koko näytteenottoalueella päällysveden typpipitoisuus oli selkeästi pienempi kuin edellisvuonna. Korkein typpipitoisuus (422 µg/l) havaittiin Kotkan edustalla Hallan länsipuolella. Pitoisuudet eivät eronneet suuresti näytepisteiden välillä, mutta koko näytteenottoalueella alusveden typpipitoisuus oli hieman korkeampi kuin päällysveden pitoisuus. Ainoastaan Kotkan edustalla päällysveden typpipitoisuus oli korkeampi kuin alusveden. Edellisvuoden tapaan levätuotanto oli vähäistä kasvukaudella viileästä kesästä johtuen (Kuva 24). Vuonna 2017 merialueen keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli 7,3 µg/l eli lähes yhtä matala kuin vuonna 2016, jolloin se oli matalin viimeisten seitsemän vuoden keskiarvoihin verrattuna. Kasvukauden keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella tarkkailualue kuului rannikkovesien rehevyysluokittelun mukaan rehevään luokkaan (Taulukko 9). Levätuotannon huippu havaittiin huhti-toukokuussa, ja toukokuussa klorofyllipitoisuus oli merialueella keskimäärin 11,5 µg/l. Toukokuun korkein klorofyllipitoisuus havaittiin Kotkan edustalla Varissaaren näytepisteellä, jossa se oli 27 µg/l (Liite 3). Typen ja fosforin välisen kokonaisravinnesuhteen (N:P) ollessa alle 10 typpi rajoittaa levien kasvua. Jos ravinnesuhde on vastaavasti yli 17, fosfori muuttuu minimiravinteeksi ja sen määrä vedessä toimii levien kasvua rajoittavana tekijänä (Forsberg ym. 1978). Kymijoessa on paljon typpeä ja nykyään melko vähän fosforia, joten fosfori on selkeästi minimiravinne (Muuri & Anttila-Huhtinen 2017). Sen sijaan merialueella keväällä ja kesällä fosfori sekä typpi olivat kummatkin paikasta riippuen minimiravinteita (Kuva 25). Rannikon lähellä 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

31 useimmiten fosfori rajoitti levien kasvua ja ulommilla alueilla typpi. Edellisvuoteen verrattuna typpeä oli merivedessä vähemmän, joten typpi oli myös useammin kasvua rajoittava tekijä kuin viime vuonna. Heinäkuussa typpi oli useimmiten minimiravinne, mutta syksyä kohden tilanne tasaantui ja alue oli yhteisrajoittunutta. Ulompi merialue oli ravinnesuhteen perusteella yhteisrajoittunutta aluetta, mutta typen määrä fosforiin verrattuna oli rannikkoalueita vähäisempi. Kuva 22. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Taulukko 9. Rannikkovesien luokittelu tuotantokauden keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella (Pitkänen 1994). Rehevyysluokka a-klorofylli µg/l I Karu alle 2 II Lievästi rehevä 2-5 III Rehevä 5-10 IV Hyvin rehevä V Erittäin rehevä yli 25 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

32 Kuva 23. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen päällysveden typpipitoisuus (µg/l) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 24. Kesän (touko-syyskuu) 5 9 havainnon keskimääräinen päällysveden a-klorofyllipitoisuus (µg/l) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Kaikilla pisteillä ei mitata klorofyllipitoisuutta. 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

33 Kuva 25. Typen ja fosforin kokonaisravinnesuhde (N:P) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Pienet pisteet ovat intensiiviasemien yksittäisiä tuloksia, suuremmat ovat useamman aseman keskiarvoja. Jos ravinnesuhde on alle 10, typpi rajoittaa levien kasvua, ja jos se on yli 17, fosfori rajoittaa levien kasvua. Päällysveden hapenkyllästysaste oli pääosin % välillä kesän aikana (Liite 3). Näytteenottoalueella kasvukauden keskimääräinen hapenkyllästysaste oli kuitenkin matalin kahdeksan vuoden vertailujaksolla, 88 %. Levätuotannosta johtuen lievää ylikyllästystä oli havaittavissa joillakin näytepisteillä toukokuussa. Kesäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin asti myös lievää alikyllästystä oli havaittavissa osalla näyteasemista. Alusvedessä ei havaittu varsinaisesti hapenpuutetta, mutta monin paikoin hapenkyllästysaste oli alle 50 % (Kuva 26) ja happipitoisuus alimmillaan noin 5 mg/l. Edellisvuoteen verrattuna happea oli alusvedessä melko saman verran ja jokien vaikutusalueella alusveden happitilanne oli hyvä. Happitilanne oli edellisvuosien tapaan huonoin elokuussa Haminan edustalla Varvion intensiiviasemalla 212, jossa hapenkyllästys oli 44 %. Hapettomissa olosuhteissa fosforia liukenee sedimentistä alusveteen, mikä oli havaittavissa myös tällä merialueella. Alusveden fosforipitoisuus oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sitä korkeampi, mitä matalampi oli hapenkyllästysaste (Kuva 27). Alusveden fosforipitoisuus oli kahdella pisteellä yli 100 µg/l (Kuva 28). Vesi oli sameampaa pohjan läheisyydessä kuin pinnassa. Sameus oli alusvedessä koko alueella keskimäärin 4,2 FTU. Vesi oli sameaa vähähappisilla alueilla, mutta myös jokien vaikutusalueella vesi oli paikoin sameaa (Kuva 29). Sameus oli hieman huonommalla tasolla alusvedessä kuin vuonna 2016 erityisesti Pyhtäällä, jossa Ahvenkoskenlahden näytepisteellä (KYVY-9) fosforipitoisuus ja sameus olivat molemmat korkeita. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

34 Kuva 26. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden happikyllästys (%) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 27. Alusveden touko-syyskuun aikaisen hapenkyllästysasteen (%) ja fosforipitoisuuden (µg/l) välinen riippuvuus Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

35 Kuva 28. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden fosforipitoisuus (µg/l) Pyhtää Kotka Hamina-merialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kuva 29. Kesän (touko-syyskuu) keskimääräinen alusveden sameus (FTU) Pyhtää Kotka Haminamerialueella vuonna Arvo perustuu 25 aseman osalta vain yhteen havaintokertaan. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

36 5.3 VEDENLAATU INTENSIIVIASEMILLA Päällysvesi Merialueen tilaa seurataan tehostetusti yhteensä neljällä asemalla (Liite 2). Haminan merialueen Varvion (as. 212) ja Hilloniemen (as. 218) sekä Kotkan edustan Lellerin (as. 123) ja Varissaaren (as. 128) intensiiviasemilta otettiin vesinäytteet 13 kertaa helmijoulukuun välillä vuonna Pyhtään edustalla sijaitsevalta Heinäsaaren (Kyvy-1) asemalta, joka kuuluu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen seurantaan, otettiin näytteet 6 kertaa. Ulkomerialueen Kyvy-1 on sijainniltaan melko erilainen esim. veden vaihtuvuuden kannalta kuin Kotkan ja Haminan lähempänä rannikkoa sijaitsevat näytepisteet, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa tuloksiin. Näkösyvyys oli intensiiviasemilla tarkkailujakson aikana noin 1,7 5 m (Kuva 30). Suurin näkösyvyys 4,9 m havaittiin aiemmista vuosista poiketen Haminan Varviossa (as. 212) helmikuussa, mutta keskimääräisesti näkösyvyys oli paras Kotkan edustalla Lellerissä. Näkösyvyys oli keskimääräisesti huonoimmillaan kesä-heinäkuussa sekä joulukuussa. Kesäkuun loppupuolella Haminan merialueella Hilloniemen edustalla (as. 218) näkösyvyys oli 1,7 m. Keskimääräinen kasvukauden näkösyvyys intensiiviasemilla oli 2,9 m eli hieman parempi kuin edellisvuotena (Muuri & Anttila-Huhtinen 2017). Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli pääosin µg/l välillä (Kuva 30). Isoimmat erot asemien välillä fosforipitoisuudessa olivat helmikuussa ja elokuussa, jolloin asemien välillä oli 20 µg/l pitoisuusero. Touko-kesäkuussa keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat alimmillaan, syksyä ja talvea kohden pitoisuudet nousivat. Kasvukauden keskimääräinen taso oli n. 29 µg/l ja Haminan edustalla Hilloniemen asemalla (as. 218) pitoisuudet olivat korkeampia kuin muilla näyteasemilla. Fosforipitoisuudet olivat keskimäärin samalla tasolla kuin edellisvuonna tai hieman korkeammat. Merivesi oli intensiiviasemilla fosforipitoisuuden perusteella rehevää. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus vaihteli µg/l välillä ja oli korkeimmillaan kesäkuun lopulla, jolloin pitoisuus oli Kotkan edustalla Lellerissä (as. 123) ja Varissaaressa (as. 128) 570 µg/l sekä Haminan edustalla Varviossa (as. 212) ja Hilloniemessä (as. 218) 550 µg/l (Kuva 30). Toukokuun lopulla Varviossa havaittiin selkeästi muita asemia korkeampi typpipitoisuus ja elokuun alussa taas Varissaaressa. Haminan edustalla päällysveden typpitaso on usein ollut etenkin talvella selvästi Kotkan edustan tasoa korkeampi, mikä johtuu Vehka- ja Summanjoen suurista ravinnepitoisuuksista, mutta tänä vuonna tällaista ei havaittu. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat kaikilla asemilla Varviota lukuun ottamatta pienempiä. Levätuotannon huippu ajoittui kaikilla asemilla toukokuun alkuun (Kuva 30). Toukoheinäkuussa Kotkassa Varissaaren edustalla (as. 128) levien sisältämän a-klorofyllin määrä oli hieman muita asemia korkeampi. Muilla asemilla pitoisuudet olivat keskenään 32 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

37 hyvin samansuuruisia. Edellisvuoteen verrattuna intensiiviasemien keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli hieman korkeampi, 7,8 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli hyvin korkea Hilloniemen (as. 218), Varvion (as. 212) ja Lellerin (as. 123) asemilla helmikuun alussa (Kuva 30), ja tavanomaista korkeampi myös Varissaaren (as. 128) asemalla. Keväällä, kun levät lisääntyvät ja sitovat liukoista fosfaattifosforia, sen määrä vedessä vähenee. Fosfaattifosforin pitoisuus oli vähäinen läpi kesän, tosin kesäkuun lopulta heinäkuun loppuun Haminan edustan asemien Varvion ja Hilloniemen pitoisuudet olivat hieman Kotkan asemien pitoisuuksia korkeampia. Syksyllä fosfaattifosforin pitoisuus alkoi taas kasvaa levätuotannon hiivuttua. Kuva 30. Kokonaistypen ja -fosforin, fosfaattifosforin ja a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) päällysvedessä (1 m) sekä näkösyvyydet (m) Pyhtää Kotka Hamina-merialueen intensiiviasemilla vuonna Alusvesi Alusveden happitilanne oli hyvä kaikilla intensiiviasemilla alkuvuodesta (Kuva 31). Elokuun alussa hapen kyllästysaste putosi Varvion (as. 212) näyteasemalla 40 %:iin, mutta muilla Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

38 asemilla happitilanne säilyi lähes tyydyttävänä. Syyskuun alussa vesimassa sekoittui syystäyskierron ansiosta ja happitilanne kohosi hyvälle tasolle loppuvuodeksi lukuun ottamatta Lelleriä (as. 123), jossa lokakuussa happitilanne oli tyydyttävä. Fosforipitoisuus oli alusvedessä keskimäärin korkeampi kuin päällysvedessä (Kuva 31). Toukokuun lopulla Varvion, Hilloniemen ja Varissaaren edustoilla havaittiin hieman matalampi fosforipitoisuus kuin Lellerin ja Heinäsaaren edustoilla, mutta kesä-elokuussa Haminan edustan näyteasemilla oli hieman korkeampia fosforipitoisuuksia kuin Kotkan edustalla. Elokuussa Varissaaressa oli muita korkeampia pitoisuuksia ja syys-lokakuussa taas Lellerissä. Pyhtään edustalla alusveden fosforipitoisuus säilyi melko tasaisena läpi vuoden. Kasvukauden keskimääräinen alusveden fosforipitoisuus oli edellisvuoteen nähden hieman korkeampi. Alusveden typpipitoisuus vaihteli kaikilla asemilla melko samanlaisesti tarkkailujakson aikana (Kuva 31). Pienimmät pitoisuudet (n. 200 µg/l) olivat kesäkuun alussa kaikilla asemilla, paitsi Pyhtään Heinäsaaressa pitoisuus oli 300 µg/l. Korkeimmat alusveden typpipitoisuudet havaittiin kesäkuun lopulla kaikilla intensiiviasemilla, jolloin pitoisuudet olivat µg/l. Kotkan edustan näyteasemilla Lellerissä (as. 123) korkein pitoisuus havaittiin lokakuussa ja Varissaaressa (as. 128) joulukuussa. Edellisvuoteen verrattuna kasvukauden keskimääräiset typpipitoisuudet olivat nyt kaikilla intensiiviasemilla pienemmät. Kuva 31. Kokonaistypen ja -fosforin pitoisuudet (µg/l) sekä hapen kyllästysaste (%) alusvedessä Pyhtää Kotka Hamina-merialueen intensiiviasemilla vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

39 5.4 KASVIPLANKTONTUTKIMUS Varissaaren (128) heinä-elokuun kokonaisbiomassan keskiarvot olivat aiempien vuosien keskiarvojen tasolla (Liite 4). Varvion (212) heinä-elokuun kokonaisbiomassan keskiarvot olivat aiempia vuosia alhaisempia. Kasviplanktonyhteisöt koostuivat rannikkovesille tyypillisestä lajistosta ja niissä esiintyi paljon vaihtelua tutkimusjaksolla. Sinileviä havaittiin näytteissä vain vähän, ja Mesodinium rubrum -ripsieläin oli edellisvuoden tapaan elokuun puolivälissä valtalaji ja muodosti yli puolet biomassasta. Varissaaren näytteiden lajisto oli monipuolisempaa kuin Varvion. Tulokset on esitelty tarkemmin liitteenä 4 olevassa raportissa. 5.5 UIMARANTOJEN VEDENLAATU Kotkan ja Pyhtään merenrannalla sijaitsevien yleisten ja pienten yleisten uimarantojen vedenlaatu luokiteltiin hyväksi koko uimakauden ajan (Kuvat 32 ja 33). Ainoastaan Flakanäsin uimarannalla Pyhtäällä havaittiin sinileviä 9.8., jolloin uimaveden laatu luokiteltiin heikentyneeksi. Rannikon uimavesille asetetun Eschericia coli - bakteeripitoisuuden raja-arvo 500 pmy/100 ml ja enterokkipitoisuuden raja-arvo 200 pmy/100 ml eivät ylittyneet yhdelläkään näytteenottokerralla. Haminan uimarantojen mikrobiologinen vedenlaatu pysyi hyvänä koko kesän (Kuvat 34 ja 35). Ainoastaan Pitkillä hiekoilla havaittiin sinileviä pieninä lauttoina vedessä ja rannalle ajautuneena. Kuva 32. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan merenrannalla sijaitsevien uimarantojen E.coli - bakteerien määrät (pmy/100ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua E.coli -bakteerien raja-arvoa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

40 Kuva 33. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan merenrannalla sijaitsevien uimarantojen enterokokkien määrät (pmy/100ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua suolistoperäisten enterokokkien raja-arvoa. Kuva 34. Haminan kaupungin merenrannalla sijaitsevien uimarantojen E.coli -bakteerien määrät (pmy/100ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua E.coli - bakteerien raja-arvoa. 36 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

41 Kuva 35. Haminan kaupungin merenrannalla sijaitsevien uimarantojen enterokokkien määrät (pmy/100ml) kesällä Punainen viiva kuvaa rannikkoalueen uimavedelle asetettua suolistoperäisten enterokokkien raja-arvoa. 5.6 VEDENLAADUN KEHITYS PIDEMMÄLLÄ AJANJAKSOLLA Pyhtää Kotka Hamina-merialueen rannikon rehevyystasossa on ollut vuosien välistä vaihtelua, mutta yleisesti ottaen ravinne- ja klorofyllipitoisuudet ovat hieman madaltuneet 2000-luvun aikana (Kuva 36). Myös alueelle tulevan pistekuormituksen määrä on vähentynyt huomattavasti edellisten 10 vuoden aikana (Mänttäri 2016). Haminan edustalla fosforipitoisuus on yleensä ollut hieman korkeampi kuin Pyhtään ja Kotkan edustalla, ja näin oli myös vuonna Fosfori on Kymijoessa selkeästi minimiravinne (Muuri & Anttila-Huhtinen 2017), mikä näkyy myös Pyhtään ja Kotkan rannikon ravinnesuhteissa. Haminan edustalle tuleva typpikuormitus on huomattavasti vähäisempää kuin Kotkan ja Pyhtään edustalle tuleva kuormitus, minkä takia myös rannikon N:P-suhde on pienempi ja typpi voi olla ajoittain levätuotantoa rajoittava ravinne (Kuva 25). Jokien virtaava vesi on eroosiosta johtuen yleensä sameampaa kuin merivesi. Kymijoki tuo Kotkan ja Pyhtään edustan merialueelle moninkertaisesti enemmän makeaa vettä verrattuna Haminan edustalle laskeviin Summanjokeen ja Vehkajokeen. Vaikka Pyhtään ja Kotkan edustalle laskevan Kymijoen sameus onkin pienempi kuin Haminan edustalle laskevissa joissa, on se kuitenkin suurempaa kuin merialueella. Makean jokiveden suuri määrä nostaa Kotkan ja Pyhtään rannikkoalueella sameus- ja väriarvoja hieman Haminan rannikkovesiä suuremmiksi. Sen sijaan Kymijoen keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on pitkällä aikavälillä laskenut jopa rannikkovesiä pienemmäksi ja Kymijoen fosforipitoisuus on nykyään huomattavasti Haminan edustalle laskevia jokia pienempi. Makean veden määrä näkyy myös rannikkoveden sähkönjohtavuudessa, joka Kotkan ja Pyhtään edustalla on huomattavasti matalammalla tasolla kuin Haminan rannikolla. Lisäksi erilaiset rakennushankkeet, kuten Valtatien 7 rakentaminen, saattavat ajoittain hieman Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

42 vaikuttaa rannikon vedenlaatuun. Veden väriarvo on hieman noussut koko rannikkoalueella, mutta sameus on vaihdellut runsaasti eri vuosina. Kuva 36. Vedenlaadun kehitys Pyhtää Kotka Hamina-merialueella rannikon päällysvedessä kesäisin (touko-syyskuu) 2000-luvulta lähtien. 6 YHTEENVETO Tässä raportissa käsitellään Pyhtää Kotka Hamina-merialueen tilaa ja kuormitusta vuoden 2017 osalta. Suurin osa Kotkan ja Pyhtään edustan kuormituksesta tulee alueelle purkautuvista Kymijoen haaroista. Summanjoen ja Vehkajoen kuormituksen vaikutukset näkyvät lähinnä aivan Haminan edustalla, sillä määrällisesti niiden kuormitus on vähäisempää kuin Kymijoen. Jokien osuus tutkimusalueelle tulevasta fosforikuormasta on 93 % ja typpikuormasta 97 % kokonaiskuormituksesta, joten rannikon pistekuormittajien vaikutus merialueen vedenlaatuun jää vähäiseksi, mutta voi olla paikallisesti merkittävää. 38 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

43 Pistekuormittajien vaikutusta alueen vedenlaatuun on kuitenkin vaikea erottaa tutkimusalueelle purkautuvasta kuormituksesta. Jokien tuoman kuormituksen lisäksi merialueelle kohdistuu myös pistemäistä kuormitusta. Rannikon pistekuormitus on jakautunut merialueella epätasaisesti, ja suurin osa siitä tulee Kotkan edustalle. Pyhtään merialueen pistekuormitus on peräisin kahdelta kalankasvatuslaitokselta, mutta niiden osuus on ollut viime vuosina hyvin pieni. Haminan merialueella pistekuormitus on myös vähäistä, ja sitä tulee useilta pieniltä teollisuuden toimijoilta sekä ajoittain ohitusvesien käsittelylaitoksena nykyisin toimivalta Nuutniemen puhdistamolta. Kotkassa pistekuormitus on selvästi edellisiä alueita suurempaa. Kotkan edustan kuormitus tulee pääasiassa Sunilan puhdistamo Oy:ltä, Mussalon jätevedenpuhdistamolta ja Kotkamills Oy:n tehtailta. Vuonna 2017 kemiallinen hapenkulutus ja fosforikuormitus olivat edellisvuoden tapaan suurinta Sunilan Puhdistamo Oy:llä. Typpikuormitusta tuli eniten Mussalon jätevedenpuhdistamolta. Kiintoainepäästöt ja biologinen hapenkulutus oli suurinta Kotkamills Oy:llä. Pistekuormitus oli suunnilleen yhtä suurta kuin vuonna 2016, mutta viime vuosina kuormitus on ollut vähentymään päin Pyhtää Kotka Hamina-merialueella. Mussalon jätevedenpuhdistamon ja Sunilan puhdistamon kuormitus pysyi lupaehtojen puitteissa. Kotkamills Oy:lla typen kuukausikeskiarvo ylitti luparajan marraskuussa, koska laitoksella oli ongelmia ravinneannostelussa. Vuosikeskiarvoina Kotkamills Oy:n kuormitukset pysyivät kuitenkin uuden luvan sallimissa rajoissa. Jokivesien vaikutus näkyy erityisesti talvella, jolloin makea jokivesi ei sekoitu jääkannen alla suolaisempaan murtoveteen. Tästä johtuen vesi on päällysvedessä usein sameaa ja näkösyvyys heikompi kuin kesällä. Vuonna 2017 talvinäytteenoton aikaan jäätä oli lähinnä rannikon tuntumassa ja ulommat merialueet olivat enimmäkseen avoimia. Haminan ja Pyhtään edustalla jääalue ulottui laajemmalle alueelle kuin Kotkassa, jossa Kymijoen itäisimmän haaran edustalla jäätä ei ollut näytteenoton aikaan ollenkaan. Näkösyvyys ja sameus olivat keskimäärin paremmalla tasolla kuin edellisvuonna, jolloin etenkin Haminassa Summajoen ja Vehkajoen virtaamapiikit sekä jääkansi heikensivät vedenlaatua Haminan edustalla. Typpipitoisuudet olivat talvinäytteenoton aikaan matalampia kuin edellisvuonna ja yleisesti rannikolla hieman korkeampia kuin ulompana merialueella. Pyhtään, Kotkan ja Haminan edustoilla ei ollut isoja eroja typpipitoisuuksissa. Edellisvuoteen verrattuna päällysveden fosforipitoisuudet olivat selvästi korkeampia koko alueella. Korkein fosforitaso oli Haminan edustalla ja ulommilla merialueilla, mutta erot eri alueiden välillä eivät olleet suuria. Talvella alusvedessä ei havaittu voimakasta hapenpuutetta ja hapen kyllästysaste oli pääosin yli 70 % kolmea pistettä lukuun ottamatta. Tästä syystä fosfori pysyi sitoutuneena hapelliseen sedimenttiin eikä poikkeuksellisen korkeita fosforipitoisuuksia havaittu kuin yhdellä näytepisteellä. Happipitoisuus oli hieman suurempi kuin edellisvuonna, mutta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

44 hapenkyllästys hieman pienempi. Lämpötila vaikuttaa hapenkyllästysprosenttiin ja näytteenottohetkellä veden lämpötila oli hieman matalampi kuin vuonna Touko-syyskuussa päällysvedessä oli havaittavissa alueellisia eroja. Näkösyvyys oli selvästi huonompi ja vesi sameampaa jokisuistoissa kuin ulompana merellä. Haminan edustalla päällysvedessä oli keskimäärin enemmän fosforia, kun taas typpipitoisuudet olivat hieman korkeampia Kotkan edustalla. Typpipitoisuudessa ei kuitenkaan ollut yhtä isoja eroja rannikon ja ulompien pisteiden välillä kuin viime vuonna ja yleisesti ottaen typpipitoisuudet olivat pienempiä kuin viime vuonna. Alusveden fosforipitoisuudet olivat touko-syyskuussa korkeampia kuin päällysvedessä. Fosforia havaittiin pohjan läheisessä vedessä sitä enemmän, mitä vähemmän happea vedessä oli. Alusvedessä ei havaittu varsinaisesti hapenpuutetta, mutta hapenkyllästysaste oli syvimmillä näytepisteillä alle 50 %. Vesi oli sameampaa alusvedessä kuin päällysvedessä, ja jokien vaikutusalueella vesi oli paikoin sameaa. Levätuotannon huippu ajoittui toukokuun alkuun Pyhtää Kotka Hamina-merialueella. Klorofyllipitoisuus vaihteli ajallisesti ja alueellisesti, ja korkeimmat a-klorofyllipitoisuudet mitattiin Kotkan ja Haminan intensiiviasemilla toukokuussa. Kauden keskimääräinen klorofyllipitoisuus jäi kuitenkin edellisvuoden tapaan aiempaa selvästi alhaisemmaksi, mitä voi selittää viileä ja tuulinen kesä. Päällysvedessä oli havaittavissa vain lievää hapen ylikyllästystä joillakin näytepisteillä levätuotannosta johtuen, mutta ph oli hieman koholla varsinkin ulommilla näytepisteillä. Varissaaren intensiiviasemalta otettujen kasviplanktonnäytteiden biomassa oli aiempien vuosien keskiarvojen tasolla, mutta Varvion kokonaisbiomassan keskiarvot olivat aiempia vuosia alhaisempia. Leväyhteisöissä havaittiin heinäkuun ja elokuun alun näytteissä edellisvuoden tapaan poikkeuksellisen runsaana Mesodinium rubrum -ripsieläintä, jolla on sisällään yhteyttämiseen kykenevä leväosakas. Sinilevien osuus kasviplanktonyhteisön koostumuksessa oli vähäinen, mikä voi johtua viileästä ja tuulisesta säästä, joka esti laajojen pintalauttojen muodostumisen (SYKE 2017b). Itäisellä Suomenlahdella esiintyi runsaastikin sinilevää elokuussa, mutta tuulet pitivät sinilevät pääasiassa veteen sekoittuneena. Pyhtää Kotka Haminamerialueella sijaitsevien uimarantojen vedenlaatu pysyi mikrobiologiselta laadultaan hyvänä läpi kesän. Sinileviä havaittiin Flakanäsin uimarannalla Pyhtäällä 9.8., jolloin uimaveden laatu luokiteltiin heikentyneeksi. Erilaisesta kuormituspaineesta huolimatta rannikkoalueen keskimääräinen vedenlaatu ei poikennut suuresti eri alueiden välillä. Fosforipitoisuus oli kasvukaudella keskimäärin hieman korkeampi Haminan edustalla, mutta tilanne on vaihdellut vuosien välillä. Kymijoen fosforipitoisuudet ovat laskeneet viime vuosikymmenten aikana huomattavasti, ja nykyisin joen vesi on rannikkoalueen vettä karumpaa (Mänttäri 2013, 2014, 2015, 2016). Vedenlaatu oli ulkomerialueilla rannikkoon verrattuna vain hieman paremmalla tasolla; päällysveden fosforipitoisuus oli hieman rannikkoalueen pitoisuutta matalampi, vesi oli kirkkaampaa ja näkösyvyyttä oli enemmän. Pohjanläheisessä vedessä happitilanne oli 40 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

45 kuitenkin huonompi ja sen myötä fosforipitoisuudet olivat rannikkoaluetta korkeammat, mitä selittää ulompien näytepisteiden suuremmat syvyydet. Myös suolapitoisuuserojen muodostama halokliini ja lämpötilaerojen muodostama harppauskerros vaikeuttavat syvillä alueilla veden sekoittumista, jolloin hapekas päällysvesi ei pääse sekoittumaan vähähappiseen alusveteen. Suomenlahdella havaitaan sinilevien massakukintoja lähes vuosittain. Loppuvuodesta 2016 itäisellä Suomenlahdella havaittiin Itämeren pääaltaalta liikkeelle lähtenyt suolapulssi, jonka ennustettiin mahdollisesti nostavan fosforipitoisuuksia 2017 kesällä ja voimistavan näin levälauttojen muodostumisriskiä (SYKE 2016). Suomen merialueilla esiintyikin runsaasti sinilevää vuonna 2017, mutta todennäköisesti viileä sää ja tuuliset olosuhteet vähensivät levälauttojen muodostumista etenkin Itäisellä Suomenlahdella (SYKE 2017b). Vuonna 2017 syvemmillä pisteillä havaittiin hieman korkeampia suolapitoisuuksia alusvedessä kuin vuonna 2016 (SYKE 2017a). Rannikon läheisyydessä jokivesillä on kuitenkin suuri vaikutus veden laatuun, joten todennäköisesti osin siksi suolapulssin vaikutukset jäivät Pyhtää Kotka Hamina-merialueella melko vähäisiksi. VIITTEET Albeni, K Mussalon jätevedenpuhdistamon jaksoyhteenveto ja vuosiyhteenveto Kymen Vesi Oy. Anttila-Huhtinen, M. 2018a. Pohjaeläintutkimukset merialueella Pyhtää Kotka Hamina vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Käsikirjoitus. Anttila-Huhtinen, M. 2018b. Haitalliset aineet Kymijoen edustan merialueen sedimenteissä vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 270/2018. Anttila-Huhtinen, M. 2018c. Kotkan satama-alueiden hulevesi- ja vesistötarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti nro 401/2018. Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt.Int.Ver.Limnol. 21: Henriksson M. & Myllyvirta T Suomen rannikkoalueen luokittelu rehevöitymisriskin perusteella. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. 83 s. Ilmatieteen laitos 2017a. Terminen kasvukausi > Ilmasto > Vuodenaikojen tilastot > Terminen kasvukausi, luettu Ilmatieteen laitos 2017b. Kuukausikohtaiset ilmastokatsaukset. Ilmatieteen laitos 2017c. Jäätalvi oli leuto ja lyhyt. > Ilmasto > Vuodenaikojen tilastot > Talvitilastot > Jäätalvet, luettu Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M. ja Palomäki, A Kasviplanktonin laskentamenetelmät. Kettunen, I., Mäkelä, A. ja Heinonen, P Ympäristöopas Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/

46 Kotkamills Oy Jätevesipäästöjen juurisyyanalyysi 11/2017. Kymijoen vesi ja ympäristö ry Kymijoen alaosan ja merialueen Pyhtää Kotka Hamina tila vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no s. Lepistö L. (toim) Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät Suomen ympäristökeskus, päivitetty Nakari, H Pyhtään merialueen kalalaitosten vesistötarkkailu vuonna Käsikirjoitus. Muuri, L. ja Anttila-Huhtinen, M Pyhtää Kotka Hamina-merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 267/2017. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 10. Mänttäri V Pyhtää Kotka Hamina-merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 229/2013. Mänttäri V Pyhtää Kotka Hamina-merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 238/2014. Mänttäri V Pyhtää Kotka Hamina-merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 246/2015. Mänttäri V Pyhtää Kotka Hamina-merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu nro 256/2016. Pitkänen, H Eutrophication of the Finnish coastal Waters: Origin, fate and effects of riverine nutrient fluxes. Publications of the Water and Enviroment Research Institute. Raunio, J Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Käsikirjoitus. Sosiaali- ja terveysministeriö 2008a. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö 2008b. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 354) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Suomen ympäristökeskus Suomenlahdelle virrannut runsaasti ravinnerikasta vettä Itämeren pääaltaalta. Uutinen > Etusivu > Tutkimus & kehittäminen > Itämeren, vesistöjen ja vesivarojen kestävä käyttö Suomen ympäristökeskus. 2017a. Voimakkaat sinileväkukinnat mahdollisia kesällä 2017 Suomen merialueilla. Tiedote > Etusivu > Ajankohtaista Suomen ympäristökeskus. 2017b. Valtakunnallinen leväyhteenveto 2017: Merialueilla runsaasti sinilevää heinä-elokuussa, järvillä keskimääräistä rauhallisempi leväkesä. Tiedote > Etusivu > Ajankohtaista > Valtakunnallinen leväyhteenveto 2017 Suomen ympäristökeskus Vesitilanne vuoden 2017 lopussa: Vedet korkealla maan eteläosassa, heikkoja jäitä syytä varoa Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Kainuussa. Tiedote > Etusivu > Tutkimus & kehittäminen > Vesi Åkerberg, A Kymijoen alaosan vedenlaadun yhteistarkkailu vuonna Käsikirjoitus. 42 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 276/2018

47 LIITE 1

48 LIITE 2 Pyhtää Kotka Hamina-merialueen yhteistarkkailun näytepisteet ja näytteenottokertojen lukumäärä touko-syyskuussa vuonna Alue Asema Sijainti Koordinaatit YKJ fys.kem klorofylli intensiivi plankton näytteenotot kasvukaudella Pyhtää 18 Storsundet x 1 Pyhtää 32 Ahvenkoskenlahti x 1 Pyhtää 46 Purolanlahti x x 5 Pyhtää 66 Heikinhelli x x 5 Pyhtää 77 Äyspäänselkä x x 5 Pyhtää Kyvy-9 Ahvenkoskenlahti x x 5 Pyhtää Kyvy-10 Pitkäviiri x x 5 Kotka 91 Viikarinsaari x 5 Kotka 96 Mussalo x x 5 Kotka 100 Mussalo x 1 Kotka 104 Hovinsaari x x 5 Kotka 106 Majasaari x 5 Kotka 123 Lelleri x 9 Kotka 128 Varissaari x x 9 Kotka 133 Kotkansaari x 5 Kotka 139 Halla x x 5 Kotka 152 Hallanväylä x x 5 Kotka 156 Hallanväylä x x 5 Kotka Kyvy-2 Rankki x x 5 Kotka Kyvy-3 Ristisaari x 1 Kotka Kyvy-5 Kirkonmaa x 1 Hamina 179 Kuuttinki x x 5 Hamina 181 Kuuttinki x 1 Hamina 186 Neuvottomanlahti x 1 Hamina 198 Summanlahti x x 5 Hamina 212 Varvio x x 9 Hamina 218 Hillonniemi x 9 Hamina 225 Vilniemi x 1 Hamina 230 Hilloniemi x x 5 Hamina 231 Haminanlahti x 1 Hamina 346 Uolionmatala x x 5 Hamina Kyvy-4 Einonkari x x 5 Hamina Kyvy-12 Velpperkari x 1 Hamina Kyvy-13 Pyötsaari x 1

49 LIITE 3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 4,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1-0,2 13,1 92 0, ,74 7, < ,2 13, ,2 12, ,1 E E 1, ,96 7, < INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi 2 cm; Jää 15 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,0 12,4 86 4, ,98 7, ,0 11, ,1 11, ,1 11,0 78 1, ,92 7, < MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 4,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,1 12,7 87 1,4 95,9 0,49 7, ,1 12, ,0 12, ,1 12,2 86 1, ,91 7, MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 3,4 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,1 13,1 90 1, ,54 7, ,2 12, ,1 11,0 78 1, ,89 7, MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,2 12,4 86 1, ,83 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

50 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 4,9 m; Lumi 0 cm; Jää 10 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -12 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,1 13,4 94 0, ,66 7, ,1 13, ,1 12, ,1 11,8 84 0, ,04 7, MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 4,7 m; Lumi 0 cm; Jää 6 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -10 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,1 12,6 89 0, ,90 7, <0,2 5-0,1 11, ,2 12, ,2 11,5 81 1, ,91 7, <0, MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja jmä al; levä 0 /3; Ilm.lt. -10 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,1 12,6 86 0,7 44,4 0,21 6, <2 29 <0,2 5-0,1 11,0 77 0, ,47 7, ,1 11,8 83 0, ,92 7, < ,2 10,6 75 0, ,95 7, <0,2 0-2 < MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 6,2 m; Lumi 0 cm; Jää 8 cm; Klo 11:05; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -14 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,0 12,6 89 0, ,75 7, ,1 12, ,2 12, ,2 12,4 87 0, ,02 7, ,2 12,0 85 1, ,12 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

51 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 6,8 m; Lumi 0 cm; Jää 10 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -10 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,0 11,8 83 0, ,08 7, ,2 11, ,2 12, ,2 11,3 80 0, ,13 7, ,1 11,0 78 0, ,17 7,8 7, MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13,3 m; Näk.syv. 5,6 m; Lumi 0 cm; Jää 33 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,2 11,7 82 1, ,15 7, ,1 9, ,1 11,2 79 0, ,77 7, MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 5,0 m; Lumi 3 cm; Jää 28 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,1 11,3 80 0, ,42 7, ,1 12, ,0 12, ,1 12,0 85 0, ,78 7, MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 15,1 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 1 cm; Jää 33 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,0 10,9 76 1, ,69 7, ,2 10, ,0 10, ,3 10,6 75 2, ,76 7, MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 5,6 m; Näk.syv. 4,3 m; Lumi 5 cm; Jää 32 cm; Klo 13:05; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,2 11,3 80 1, ,50 7, ,5 0,2 11,6 82 1, ,72 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

52 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 14,9 m; Näk.syv. 4,6 m; Lumi 3 cm; Jää 29 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,0 12,4 87 0, ,62 7, ,1 12, ,0 12,4 87 0, ,79 7, MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11,4 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 3 cm; Jää 26 cm; Klo 1035; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,1 11,3 80 2, ,75 7, ,0 12, ,0 8,7 61 1, ,74 7, MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 9,3 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 3 cm; Jää 30 cm; Klo 10:05; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,6 11,2 80 3, ,87 6, ,2 12,0 85 1, ,71 7, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 6,0 m; Lumi 3 cm; Jää 26 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1-0,1 11,6 82 0, ,70 7, ,1 12, ,1 12,1 85 0, ,80 7, MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Lumi 3 cm; Jää 27 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1-0,1 13,0 91 1, ,72 7, ,1 10, ,1 9,0 63 0, ,75 7, MERI / 018 Suomenl Storsundat 018 Kok.syv. 16,6 m; Näk.syv. 5,4 m; Lumi 0 cm; Jää 15 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,3 12,3 87 1, ,73 6, ,2 12, ,0 12, ,5 0,2 11,9 85 1, ,94 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

53 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 032 Suomenl Ahvenkoskenl 032 Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. >3,6 m; Lumi 3 cm; Jää 42 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,2 13,0 89 1,3 9,3 0,05 7, ,6 11,5 80 1, ,42 6, MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 4,2 m; Lumi 3 cm; Jää 24 cm; Klo 13:55; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,5 12,9 89 1,9 34,9 0,17 6, ,5 11, ,5 11,1 79 1, ,63 6, MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15,8 m; Näk.syv. 4,5 m; Lumi 0 cm; Jää 29 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1 0,2 11,5 79 1,2 10,0 0,05 7, ,4 11, ,1 9, ,6 7,7 57 2, ,09 6, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 1 cm; Jää 29 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 0,1 11,1 78 1, ,51 7, ,0 9, ,0 9,0 63 1, ,73 7, MERI / 100 Suomenl Mussalo 100 Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 5,4 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 0,2 13,0 89 0,8 30,1 0,13 7, ,2 12, ,4 11, ,6 10,8 78 1, ,81 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6,2 m; Näk.syv. 4,8 m; Lumi 0 cm; Jää 37 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 0,1 12,3 84 1,3 18,2 0,09 7, ,1 10,6 75 0, ,48 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

54 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 6,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1-0,2 12,6 88 0, ,79 7, ,2 12, ,1 12, ,1 12,8 90 0, ,93 7, ,5 11,9 85 0, ,28 7,7 7, MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 42 m; Näk.syv. 6,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 0,1 12,5 88 0, ,86 7, ,1 13, ,2 13, ,0 12,6 89 0, ,90 7, ,8 11,7 85 0, ,46 7,7 7,5 40 1,2 10,6 78 1, ,60 7,6 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 4,9 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,0 12,3 87 1, ,66 7, < ,0 12, ,0 11, ,2 11,2 80 1, ,75 7, < INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 4,2 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 15:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,1 10,6 75 1,1 2, ,65 7, < ,0 12, ,1 11,5 81 0,9 1, ,70 7, < MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Näytt.ottaja JMä; Ei näytteitä! Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

55 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 5,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:20; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,0 11,8 83 0, ,55 7, ,0 12, ,0 12, ,3 11,0 78 1, ,98 7, MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 44 m; Näk.syv. 5,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SW; 1 0,0 12,9 91 0, ,85 7, ,0 12, ,0 12, ,0 12,5 88 0, ,93 7, ,2 12,1 86 0, ,06 7, ,3 10,7 76 1, ,09 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,6 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 1,8 14, , ,98 8, < ,5 17, ,5 15, ,0 12,6 92 1, ,93 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 2,4 14, , ,39 8, <5 36 <2 5 1,7 14, ,4 13, ,2 12,6 92 1, ,82 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,6 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 1,6 15, , ,33 8, < ,5 15, ,4 14, ,0 13,0 94 1, ,69 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

56 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,7 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 1,8 14, ,8 4, ,29 8, < ,7 14, ,1 13,0 95 1,3 2, ,60 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 4,0 14, , ,22 8, < ,7 14, ,0 14, ,0 12,8 96 1, ,88 8, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 4,5 13, , ,38 8, <5 30 < ,6 14, ,1 13, ,8 13, , ,62 8, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 4,3 13, , ,14 8, <5 <5 23 < ,2 13, ,1 14, ,3 14, , ,39 8, <5 < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

57 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,7 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 4,8 13, ,5 5, ,03 8, <5 < ,3 13, ,4 13, ,3 5, ,27 8, <5 <5 32 < MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 10,2 11, ,96 7, , MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 6,1 13, ,42 8, MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 15:35; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 7,2 14, ,07 8, , MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 47 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 6,5 13, ,32 8, MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 5,9 14, ,43 8, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /37

58 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 10/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 9,6 11, ,90 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 15:20; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 7,1 12, , ,25 8, < ,0 12, ,9 12, ,7 12, , ,31 8, < , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 6,9 12, ,9 4, ,18 8, < ,8 12, ,3 12, ,2 3, ,23 8, < , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 1 6,5 12, ,15 8, , MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 6,5 12, ,19 8, , MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 1 7,1 12, ,04 8, ,6 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

59 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 11/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NE; 1 6,7 13, ,19 8, MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 7,2 12, ,21 8, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 6,7 13, , ,98 8, <5 26 < ,5 13, ,4 13, ,3 11,2 84 1, ,98 7, < INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 7,1 13, , ,37 8, <5 21 < ,3 13, ,4 13, ,9 12,4 97 1, ,56 8, < MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 6,9 13, , ,86 8, ,7 14, , ,03 8,6 17 3,7 13, , ,66 8, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

60 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 12/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 6,5 13, , ,77 8, <5 19 <2 ~2 5 5,1 13, , ,26 8, < ,1 12, , ,47 8, < ,1 11,8 91 1, ,75 8, < , MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6,2 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 9,7 11, ,1 0,34 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 10,8 11, ,77 8, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 7,1 13, , ,40 8, ,4 13, , ,18 8,3 15 4,0 12,6 99 2, ,55 8, MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 8,9 12, , ,28 7, ,7 12, , ,07 8,2 10 4,0 12,3 97 2, ,42 8, ,0 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

61 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 13/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 7,4 12, ,00 8, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 7,1 12, ,92 8, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, JN, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 12,8 10, , ,19 8, <5 < ,5 10, ,5 9, ,2 8,3 68 2, ,69 7, <5 < , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,7 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JMä, JN, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 13,7 10, ,0 1, ,15 8, <5 < ,7 10, ,6 9,6 85 2,5 2, ,40 8, <5 < , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JMä, JN, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 11,9 10, ,01 8, , MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä, JN, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 14,1 10, ,08 8, ,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

62 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 14/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä, JN, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,4 10, ,08 8, , MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, JN, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 13,2 10, ,18 8, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä, JN, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 12,8 10, ,13 8, , MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt W; 1 15,1 9, ,34 7, , MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 11,0 10, ,49 8, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 12,1 10, ,36 8, , MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 46 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt W; 1 9,6 10, ,75 8, ,9 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

63 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 15/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt W; 1 9,7 10, ,59 8, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,4 9, ,79 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä, HK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NE; 1 9,4 9,8 88 1, ,32 8, < ,1 9, ,2 9, ,5 8,8 69 1, ,29 7, <5 < , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JMä, HK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,3 9,9 90 2, ,66 7, ~1 5 9,3 9, ,9 9, ,6 9,1 73 1, ,05 7, < , MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä, HK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NE; 1 11,3 10,6 99 1, ,57 8, ,7 10,8 97 1, ,19 8,2 17 5,7 9,9 81 0, ,97 7, ,0 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

64 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 16/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä, HK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NE; 1 12,0 10,3 97 2, ,98 8, <5 <5 23 <2 ~3 5 10,9 10,4 96 1, ,67 8, < ,0 9,9 80 0, ,05 7, <5 < ,3 9,0 72 1, ,17 7, , MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, HK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt NE; 1 11,4 10,5 98 3, ,31 7, ,0 10,2 92 3, ,77 7,9 15 5,9 9,7 80 1, ,87 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä, HK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt NE; 1 10,7 9,9 91 4, ,50 7, ,7 9,7 87 6, ,00 7,9 10 7,7 9,4 81 2, ,55 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, HK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt NE; 1 11,2 10, ,98 8, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, HK, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt NE; 1 11,2 10, ,04 8, ,4 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

65 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 17/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja jn al; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 14,8 10, ,46 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja jn al; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 15,5 9, ,56 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja jn,hk; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 11,7 10,4 98 1, ,35 8, < ,2 10, ,5 9, ,2 9,0 71 0, ,26 7, < , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jn,hk; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 1 12,8 10, , ,76 8, <5 23 < ,2 10, ,7 9, ,3 8,0 67 2, ,89 7, < , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja jn,hk; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt SW; 1 11,8 9,7 92 2, ,23 7, < ,6 9, ,8 9, ,8 8,6 71 2, ,77 7, < ,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

66 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 18/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja jn,hk; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt SW; 1 12,3 9,4 90 3,3 2, ,26 7, < ,3 9, ,3 7,5 66 8,5 8, ,46 7, < , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 4,4 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jn,hk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SE; 1 12,7 10, , ,47 8, < ,8 10, ,4 10, ,6 7,5 63 1, ,95 7, < , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 17 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja jn,hk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 15,5 9, , ,31 8, ,9 9, ,9 9, ,0 6,7 56 2, ,94 7, < , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja jn,sj; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 14,7 10, , ,34 7, < ,3 9, ,4 9, ,6 7,1 60 3, ,76 7, < ,9 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

67 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 19/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja jn,sj; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt S; 1 15,0 9, ,0 2, ,34 7, < ,5 9, ,0 9,2 86 4,2 4, ,46 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,6 10, , ,72 8, <5 24 < ,5 9, ,0 8, ,6 7,4 61 1, ,28 7, < , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, MK; INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,6 9, , ,76 8, <5 22 < ,7 9, ,6 8, ,2 7,2 67 4, ,48 7, < , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,4 9,4 99 2, ,49 8, ,2 9, ,6 8, ,6 5,5 47 3, ,04 7, ,0 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

68 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 20/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,3 9, , ,52 8, <0,2 5 14,2 9, ,1 8, ,0 8,2 75 1, ,69 7, <0, , MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,7 10, , ,46 8, <5 < <0,2 5 13,9 8,9 88 1, ,24 7, <5 < ,1 7,9 75 3, ,44 7, < ,2 6,0 51 4, ,06 7, < <0,2 0-2m MERI / 100 Suomenl Mussalo 100 Kok.syv. 15,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,5 9,0 98 3,4 99,8 0,50 7, ,3 8, ,9 7, ,5 11,6 6,5 61 9, ,46 7, MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,5 8,9 97 3, ,51 7, ,5 14,1 8,5 85 3, ,24 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,6 9, ,73 7, ,6 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

69 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 21/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,3 9,0 97 3, ,84 7, ,3 9, ,4 7, ,5 6,9 65 6, ,48 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,7 9, , ,20 7, ,4 8, ,6 7,2 69 4, ,32 7, MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,9 8,9 92 3, ,90 7, ,1 8, ,0 7,3 73 6, ,30 7, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,7 9,3 98 2, ,81 7, ,5 8, ,6 7,9 78 4, ,34 7, ,2 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

70 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 22/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / KYVY12 Suomenl Velperk kyvy-12 Kok.syv. 49 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,5 9,6 98 1, ,98 8, ,4 9, ,1 9, ,4 8,0 67 1, ,94 7, ,8 7,4 60 1, ,23 7, ,9 5,7 45 1, ,40 7, , MERI / KYVY13 Suomenl Pyöts kyvy-13 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,7 9,2 97 1, ,94 8, ,5 9, ,7 5,5 52 4, ,23 7, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 26 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,7 9,4 99 1, ,20 8, ,1 9, ,2 8, ,4 6,9 56 2, ,10 7, , MERI / KYVY-5 Suomenl Kirkonmaa kyvy-5 Kok.syv. 42 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,9 9,3 94 1, ,27 8, ,4 9, ,5 8, ,0 7,7 64 1, ,13 7, ,1 7,3 58 1, ,29 7, ,7 6,2 49 1, ,39 7, ,1 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

71 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 23/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 09:50; Näytt.ottaja MK, JMä; INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,0 9,2 95 2, ,14 8, <5 < ,9 9, ,7 8, ,3 7,4 68 2, ,48 7, < , INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,7 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,2 8,7 91 3,0 3, ,22 7, <5 < ,8 8, ,5 6, ,43 7, , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 14:50; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,6 7,8 80 2, ,13 8, ,1 8, ,4 7, ,5 6,2 57 4, ,52 7, , MERI / 181 Suomenl Kuuttinki 181 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,1 8,9 93 2, ,17 8, ,5 8, ,9 7, ,7 7,2 67 4, ,48 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

72 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 24/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 186 Suomenl Neuvottomanl 186 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,8 9,0 95 3, ,18 7, ~1 4,5 16,6 8,9 94 3, ,18 8, , MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,9 8,6 91 2, ,19 7, ,4 7, ,4 6,6 66 6, ,28 7, , MERI / 225 Suomenl Vilniemi 225 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,4 9,1 95 2, ,22 8, ,2 9, ,4 4,9 46 7, ,39 7, MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,2 9,1 97 2, ,16 8, ~1 5 16,9 9, ,1 6,9 69 5, ,27 7, , MERI / 231 Suomenl Haminanlahti 231 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,2 8,9 95 2, ,13 8, ,2 7,7 79 3, ,24 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

73 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 25/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,3 9,3 97 2, ,22 8, ,2 9, ,8 4,9 45 6, ,41 7, , MERI / 018 Suomenl Storsundat 018 Kok.syv. 22 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,0 9,2 93 2, ,63 7, ,4 8, ,3 8, ,6 6,2 51 2, ,36 7, MERI / 032 Suomenl Ahvenkoskenl 032 Kok.syv. 4,2 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,0 8,0 84 3, ,69 7, ~2 3,5 12,6 7,3 71 4, ,61 7, MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,6 8,9 94 2, ,14 7, ,9 6, ,5 6,9 68 3, ,42 7, , MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,5 9,4 95 1, ,56 8, ,8 9, ,0 8, ,5 7,7 65 1, ,36 7, ,4 6,0 48 2, ,52 7, ,3 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

74 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 26/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 47 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,8 9,5 96 1, ,73 8, ,4 9, ,3 9, ,9 8,6 75 0, ,29 7, ,7 7,6 61 1, ,64 7, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,8 9,6 97 1, ,51 8, ,7 9, ,7 8, ,0 8,1 66 1, ,49 7, ,9 6,8 54 2, ,70 7, , MERI / KYVY-3 Suomenl Ristis kyvy-3 Kok.syv. 42 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,6 9,6 97 1, ,55 8, ,4 9, ,3 9, ,8 8,7 74 0, ,34 7, ,1 7,7 61 1, ,73 7, ,3 5,9 46 1, ,26 7, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,7 9,1 95 3, ,26 7, ,8 7, ,8 7, ,7 7, ,90 7, ,3 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

75 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 27/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,7 9,1 97 2, ,24 8, ,8 9, ,6 8, ,2 6,7 61 2, ,79 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 18,5 8,7 94 3, ,24 7, ,1 9, ,6 8, ,2 6,7 64 8, ,57 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 11:05; Näytt.ottaja JMä, JN; MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,5 8,7 93 3, ,03 7, ,2 8,9 93 1, ,33 8, ,7 7,4 70 1, ,71 7, , MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 18,5 8,4 91 3, ,16 7, ,8 9,2 97 1, ,22 8, ,4 8,6 88 1, ,36 7, ,7 6,2 57 4, ,75 7, ,8 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

76 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 28/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 19,8 8, ,6 0,07 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 20,8 9, ,91 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 19,1 8,2 89 4, ,03 7, ,2 9,1 97 1, ,96 8, ,0 5,6 52 8, ,64 7, , MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 18,9 8,1 88 5, ,96 7, ,1 8,1 86 3, ,32 7, ,7 5,9 58 5, ,92 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,7 8, ,97 7, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 17,5 8, ,23 7, ,0 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

77 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 29/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,2 9, , ,93 8, <5 < ,9 9, ,2 8, ,8 4,7 44 4, ,49 7, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä, JN; INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,7 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,7 9,0 99 2,3 3, ,82 8, < ,1 8, ,5 5,6 55 4,2 4, ,18 7, < , MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,1 9, ,54 8, , MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,2 8, ,65 7, , MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,4 8, ,40 7, ,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

78 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 30/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 18,3 9, ,89 8, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17,7 9, ,97 8, , MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 19,7 8, ,92 7, , MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,7 9, ,47 8, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 17,4 9, ,16 8, , MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 46 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,2 9, ,64 8, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,4 10, ,45 8, ,9 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

79 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 31/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 18,9 9, ,24 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,3 9,1 93 1, ,78 7, ~1 5 15,3 8, ,4 7, ,9 6,3 57 1, ,80 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 15,8 8,2 84 1, ,21 7, ~9 5 15,5 7, ,1 6, ,8 6, ,61 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,2 8,5 88 1, ,74 7, ,2 8, ,0 8, ,0 6,8 68 3, ,40 7, ,6 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

80 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 32/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,1 8,3 86 1,5 2, ,72 7, ~1 5 16,0 8, ,8 6,5 64 5,8 7, ,24 7, , INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,6 9,4 94 1, ,81 7, ~1 5 14,6 9, ,6 9, ,6 9,0 90 2, ,89 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,7 9,3 94 2,1 3, ,76 7, ~3 5 14,7 9, ,6 8,9 89 3,6 4, ,79 7, MERI / 179 Suomenl Kuuttinki 179 Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,8 9, ,69 8, MERI / 198 Suomenl Summanlahti 198 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,9 9, ,67 8, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

81 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 33/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 230 Suomenl Hillonniemi 230 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,7 9, ,68 7, MERI / 346 Suomenl Uolionmatala 346 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,7 9, ,81 7, , MERI / KYVY-4 Suomenl Einonkari kyvy-4 Kok.syv. 25 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,7 9, ,88 7, , INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt SE; 1 14,7 9,4 95 1, ,92 7, ,7 9, ,7 9, ,5 8, ,08 7, , INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt SE; 1 14,9 9,2 93 1, ,16 7, ~2 5 14,9 9, ,6 8, ,5 8, ,02 7, ,4 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

82 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 34/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 091 Suomenl Viikarins 091 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt SE; 1 14,9 9,1 92 1, ,69 7, ,8 9,0 91 1, ,87 7, ,7 8,9 90 2, ,99 7, , MERI / 096 Suomenl Mussalo 096:139,133,91,IN128, IN123 kanssa Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt SE; 1 14,9 9,1 92 1, ,34 7, ~4 5 14,9 9,1 92 1, ,37 7, ,9 8,9 90 1, ,42 7, ,6 7,8 78 3, ,95 7, , MERI / 104 Suomenl Hovinsaari 104 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt S; 1 14,8 9, ,1 0,08 7, , MERI / 106 Suomenl Majasaari 106 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 14:05; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,1 9, ,75 7, MERI / 133 Suomenl Kotka 133 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt SE; 1 14,9 9,1 92 1, ,92 7, ,9 9,0 91 1, ,97 7, ,5 7,7 77 6, ,92 7, ,0 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

83 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 35/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / 139 Suomenl Halla 139 Kok.syv. 11 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt SE; 1 15,5 9,0 90 3, ,78 7, ,7 8,4 84 2, ,26 7, ,5 7,6 76 3, ,71 7, , MERI / 152 Suomenl Hallanväylä 152 Kok.syv. 10 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt SE; 1 14,9 9, ,82 7, , MERI / 156 Suomenl Hallanväylä 156 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JMä, JT, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt SE; 1 14,7 9, ,67 7, , MERI / 046 Suomenl Purolanlahti 046 Kok.syv. 13 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,0 10, ,63 7, MERI / 066 Suomenl Heikinhelli 066 Kok.syv. 33 m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,7 9, ,04 8, , MERI / 077 Suomenl Äyspäänselkä 077 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 15:45; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,2 10, ,80 8, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

84 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 36/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l MERI / KYVY10 Suomenl Pitkäv kyvy-10 Kok.syv. 46 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,8 9, ,18 8, , MERI / KYVY-2 Suomenl Rankki kyvy-2 Kok.syv. 32 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,9 9, ,05 8, , MERI / KYVY-9 Suomenl Ahvenkosk Kyvy-9 Kok.syv. 15 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 15,1 10, ,80 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:20; Näytt.ottaja JMä, JN, PS; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 1 9,7 9,7 87 1, ,09 7, ,7 9, ,7 9, ,8 6,3 57 1, ,07 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 2,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä, JN, PS; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 1 9,1 9,9 88 2, ,17 7, ,9 9, ,9 8, ,0 7,7 72 1, ,66 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:25; Näytt.ottaja JMä, JN, PS; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 1 9,1 9,8 87 2, ,59 7, ,1 7, ,1 9, ,6 8,4 77 1, ,22 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

85 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 37/37 Merialueen intensiivipisteet (INMERI) Kotka-Pyhtää-Hamina merialue (MERI) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/F Sähk salin ph Väri Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P PO4-P fek ent Klorof. Urea Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m 0/00 mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä, JN, PS; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NE; 1 9,1 9,5 84 2,8 3, ,62 7, ,5 9, ,6 8,7 80 2,0 2, ,03 7, INMERI / 123 Suomenl Lelleri 123 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 3,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SE; 1 3,8 12,2 95 1, ,04 7, ,8 12, ,8 12, ,8 11,9 93 1, ,05 7, INMERI / 128 Suomenl Varissaari 128 Kok.syv. 16 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SE; 1 2,2 12,4 91 4, ,92 7, ,4 11, ,6 11, ,8 11,6 90 2, ,94 7, INMERI / 212 Suomenl Varvio 212 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SE; 1 2,9 11,9 90 2, ,52 7, ,0 11, ,3 11, ,3 11,9 91 2, ,78 7, INMERI / 218 Suomenl Hillonniemi 218 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SE; 1 2,8 12,1 92 3,9 4, ,55 7, ,8 12, ,2 11,9 91 3,3 3, ,71 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

86 Raportti Kymijoen vesi ja ympäristö ry Kotka-Hamina 2017 kasviplankton - Zwerver LIITE 4 Kotkan ja Haminan edustan tarkkailu 2017 Kasviplankton lajisto ja biomassat Raportti nro Menetelmäkuvaus, määritysten tulokset ja tulosten tarkastelu Toimeksiantaja: Kymijoen vesi ja ympäristö ry Ajankohta: Maaliskuu 2018 Kirjoittaja: Päivi Hakanen Tmi Zwerver Planktonmääritykset Arkadiantie 2, Kemiö info@zwerver.fi

87 Sisällysluettelo 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Näytteet Mikroskooppi Menetelmä Näytteen esikäsittely Määritys ja laskenta Tulokset Numeeriset tulokset Leväryhmät Valokuvat Näytepaikkojen kuvaukset kasviplanktonin perusteella Suomenl Varissaari Suomenl Varvio Yhteenveto Lähdeluettelo... 8 Liite 1. Perusmäärityskirjallisuus... 9 Liite 2. Valokuvat... 11

88 1. Johdanto Kasviplankton on tärkeä biologinen muuttuja, jota käytetään vesimuodostumien ekologisen tilan arvioinnissa. Rannikkovesien tilan seurannassa käytetään kasviplanktonin a- klorofylli-arvoja sekä kokonaisbiomassaa (Aroviita ym. 2012). Tässä tutkimuksessa määritettiin kasviplanktonnäytteet Suomenlahdelta Kotkan ja Haminan edustalta kahdelta eri asemalta heinäelokuulta 2017 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiannosta. Näytteistä määritettiin kasviplanktonlajisto, lajien tiheydet sekä biomassat. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1. Näytteet Tutkimuksessa määritettiin Kotkan ja Haminan edustalta kuusi kasviplanktonnäytettä. Näytteet otettiin kahdelta eri asemalta heinä- ja elokuussa 2017 (kuva 1, taulukko 1). Näytteet otettiin kokoomanäytteinä m syvyydeltä ja säilöttiin happamalla lugol-liuoksella. Näytteet toimitettiin 200 ml ruskeissa lasipulloissa. Näytepullot säilytettiin jääkaapissa projektin määritystyön alkuun saakka. Tämän jälkeen näytteet pidettiin huoneenlämmössä valolta suojattuna. Toimeksiantaja hankki näytteiden SYKE-koodit Mikroskooppi Kasviplanktonnäytteiden määrityksissä käytettiin käänteismikroskooppia (Leitz Diavert), joka täyttää eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204) mikroskoopille asettamat vaatimukset kasviplanktonnäytteiden määrittämisessä (taulukko 2). Määritykset tehtiin kirkaskentässä Menetelmä Kasviplanktonyhteisön koostumuksen laskenta perustui Utermöhlin (1958), eurooppalaisen standardin (EN 15204), HELCOM:n (2014) sekä Suomen ympäristökeskuksen (Järvinen ym. 2011, Lehtinen ym. 2016) kuvaamille menetelmille. Näytteet laskettiin käyttäen HELCOM (2014) - ohjeistuksen laajaa kvantitatiivista menetelmään. Tarkempi kuvaus menetelmästä on esitelty kappaleessa Määritys ja laskenta. 1

89 Näytteen esikäsittely Näytteet sekoitettiin tasaiseksi rauhallisesti kääntelemällä pulloja muutaman minuutin ajan, jonka jälkeen tutkittava näytemäärä kaadettiin laskeutuskammioon (Hydro-Bios tai Zwerver). Näytteen annettiin laskeutua häiriöttömässä paikassa aina näytemäärälle ohjeistetun ajan (Lehtinen ym. 2016). Ennen tarkempaa määritystä varmistettiin näytteen tasainen jakauma laskeutuskammion pohjalla. Jos näyte oli epätasaisesti laskeutunut, laskeutettiin uusi näyte Määritys ja laskenta Laskenta Näytteet laskettiin kolmea suurennusta käyttäen (taulukko 3). Laskenta aloitettiin suurimmalla suurennuksella (630x), jolla laskettiin ja määritettiin pienimmät lajit (2-20 µm). Suurimmalla suurennuksella laskettiin vähintään 60 näkökenttää ja vähintään 400 laskentayksikköä. Tämän jälkeen laskettiin suuremmat (>20 µm) tai aiemmin havaitsemattomat taksonit 250x-suurennuksella vähintään 60 näkökentästä. Viimeiseksi laskettiin suurimmat ja harvinaisimmat taksonit vähintään 60 näkökentältä pienimmällä (100x) suurennuksella. Annetut laskentayksiköiden kokoluokat ovat suuntaa-antavia. Tarvittaessa määritys vielä varmistettiin suuremmalla suurennuksella. EnvPhyto-laskentaohjelmassa ei ole mahdollisuutta ottaa mukaan laskennan ulkopuolella havaittuja taksoneita, joten osaa harvakseltaan esiintyvistä taksoneista ei ole mainittu tuloslistoissa Laskennan tarkkuus Kvantitatiivisen kasviplanktonlaskennan tulosten teoreettiset virhearvot määräytyvät lasketun laskentayksikköjen lukumäärän funktiona (taulukko 4) (Järvinen ym. 2011, HELCOM 2014). Mitä enemmän laskentayksikköjä lasketaan, sitä luotettavampia tuloksista tulee Lajinmääritys Lajimääritys pyrittiin tekemään lajitasolle. Määritykset suoritti Päivi Hakanen. Satu Zwerver tarkisti tulokset. Määrityksessä käytetty kirjallisuus löytyy liitteestä Biomassa Kasviplanktonsolujen biomassat saadaan kertomalla laskentayksiköiden lukumäärä niiden tilavuudella (Järvinen ym. 2011). Laskenta suoritettiin EnvPhyto-laskentaohjelmassa HELCOM PEG laji- ja tilavuustaulukkoa käyttäen. Ohjelma laskee valmiiksi laskentayksiköiden tiheydet sekä biomassat Tietojen käsittely Kasviplanktonnäytteiden laskentaan käytettiin EnvPhyto-laskentaohjelmaa, joka laskee valmiiksi laskentayksiköiden tiheydet ja kokonaisbiovolyymit. 2

90 3. Tulokset Kaikkien kasviplanktonnäytteiden tulokset on tallennettu SYKE:n kasviplanktonrekisteriin. Tämän raportin liitteenä on Excel-tiedosto (KYMJV&Y Kotka-Hamina 2017 Kasviplanktontulokset - Zwerver.xlsx-tiedosto), johon on kerätty alkuperäiset yhteenveto-, luokka- ja lajilistat kasviplanktonrekisteristä. Lisäksi tiedostoon on tehty yhteenvetotaulukoita kasviplanktonlajien ja -ryhmien biomassoista sekä prosenttiosuuksista. Liitetiedosto sisältää sivut: 1) näytetiedot, 2) yhteenveto tuloksista, 3) lajilistat (biomassa, biomassa-%), 4) luokkalistat (biomassa, biomassa-%, tiheys, tiheys-%) sekä alkuperäiset 5) yhteenveto-, 6) laji- ja 7) luokkalistat Numeeriset tulokset Taulukossa 5 ja kuvassa 2 on esitetty tässä tutkimuksessa määritettyjen näytteiden keskeiset numeeriset kasviplanktontulokset. Klorofylli-a:n tuloksia ei löytynyt SYKE:n rekisteristä. Varvio 212 -näytepaikalla kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli alhaisempi kuin Varissaari 128 -näytepaikalla. Kummallakin näytepaikalla biomassa oli alhaisimmillaan elokuun lopussa. Sinileviä esiintyi tutkituissa näytteissä vain vähän (< 8 %). Heinäkuun näytteessä keskimääräinen yksikkökoko oli kummallakin näytepaikalla huomattavasti alhaisempi kuin elokuussa. Kokonaistiheys laski elokuun loppua kohti. Yhteisöjen kokonaistaksonimäärä oli Varissaaren näytteissä selvästi korkeampi kuin Varvion näytteissä. 1-5 taksonia muodosti 60 % biomassasta Leväryhmät Näytteiden kokonaisbiomassan jakautuminen eri leväryhmiin on esitetty kuvassa 3 sekä taulukossa 6. Kasviplanktonyhteisöt koostuivat useista eri leväryhmistä. Elokuun puolivälissä kummallakin näytepaikalla Mesodinium rubrum -ripsieläin (Ciliates with endosymb. algae) muodosti yli puolet kokonaisbiomassasta. Leväryhmien tiheydet ja tiheysosuudet on esitetty myös taulukossa 6. Varissaaren heinäkuun näytteessä piileviä esiintyi tiheydeltään eniten, mutta muuten ryhmä muut eli tunnistamattomat siimalliset ja siimattomat solut olivat tiheydeltään runsain ryhmä Valokuvat Yleiskuvat kaikista kasviplanktonnäytteistä on esitetty liitteessä 2. Kaikki näytteet olivat roskaisia. Näytteissä oli myös kohtalaisesti tai paljon pikokokoluokan yksittäisiä soluja (0,2-2 µm). Tätä kokoluokkaa ei huomioitu tässä tutkimuksessa, koska HELCOM:n ohjeistus ei sitä suosittele (HELCOM 2014). 3

91 4

92 5

93 4. Näytepaikkojen kuvaukset kasviplanktonin perusteella 4.1. Suomenl Varissaari 128 Varissaari 128 -näytepaikalla kasviplanktonin kokonaisbiomassa pysyi korkeana heinäkuussa ja elokuun puolivälissä (1,1 mg/l). Elokuun lopussa biomassa laski kuitenkin selvästi (0,6 mg/l). Biomassa-arvot ovat samaa tasoa kuin vuosina (Kasviplanktonrekisteri). Rannikkovesien ekologisessa luokittelussa käytetään kasviplanktonbiomassan heinä-elokuun keskiarvoja (Aroviita ym. 2012). Varissaari kuuluu Suomenlahden sisäsaaristoon (Ss) eikä kyseiselle tyypille ole annettu kasviplanktonin kokonaisbiomassan vertailuarvoja ekologista luokitusta varten (Aroviita ym. 2012). Vuoden 2017 näytteiden keskiarvo 0,9 mg/l on aiempien vuosien heinä-elokuun näytteiden keskiarvojen tasolla (0,6-1,1 mg/l) (kuva 4). Sinileviä esiintyi vuoden 2017 näytteissä vain hyvin vähän (< 5 % kokonaisbiomassasta). Kaikissa Varissaaren näytteissä tavattiin sinilevistä eniten rihmamaista Aphanizomenon spp:tä, jonka ei ole havaittu olevan myrkyllinen Itämeressä (Lehtimäki ym. 1997). Anabaenasuvun rihmoja havaittiin vain elokuun näytteissä. Myrkyllistä Nodularia spumigena -sinilevää ei havaittu ollenkaan Varisaaren näytteissä. Kokonaistaksonimäärä oli Varissaaren näytepisteellä suhteellisen korkea (47-70 kpl). Taksonien määrä 60 %:ssa biomassaa oli heinäkuussa ja elokuun lopussa kohtalainen (4 taksonia), mutta elokuun puolivälissä ripsieläin Mesodinium rubrum muodosti yksin 59,8 % kokonaisbiomassasta. Myös vuonna 2016 M. rubrum muodosti elokuun puolivälin näytteessä yli puolet kokonaisbiomassasta. Isokokoisen ripsieläimen kukinta nosti keskimääräisen yksikkökokoon selvästi heinäkuun näytettä korkeammaksi. Kuten edellisenä vuonna Varissaaren heinäkuun näytteen kokonaistiheys oli huomattavasti suurempi kuin muiden määritettyjen näytteiden. Heinäkuun näytteessä tiheydeltään runsain ryhmä oli piilevät, koska näytteessä esiintyi hyvin runsaasti pieniä, tunnistamattomia kiekkomaisia piileviä. Tämän lisäksi näytteessä esiintyi runsaasti pieniä tunnistamattomia flagellaatteja, Chrysochromulina-tarttumaleviä ja Pyramimonassuomuviherleviä. Heinäkuun näytteessä kokonaisbiomassa jakautui tasaisesti usean leväryhmän kesken. Biomassaltaan runsaimmat leväryhmät olivat suomuviherlevät (24 %), silmälevät (18 %) ja piilevät (15 %). Biomassaltaan runsain taksoni oli suomuviherleviin kuuluvat siimalliset Pyramimonas-lajit (24 %, solua/ml). Pyramimonas-suvun lajit voivat esiintyä runsaana ja niitä tavataan Itämeren kasviplanktonissa ympäri vuoden (Hällfors & Lehtinen 2012). Seuraavaksi runsaimmat taksonit olivat Eutreptiella-suvun silmälevät (18 %, 783 solua/ml) ja tunnistamattomat, pienet piilevät (11 %, solua/ml). Yhteneväisesti viime vuoden kanssa Varissaaren heinäkuun näyte oli ainoa näyte, jossa Eutreptiella-lajia esiintyi merkittävissä määrin. Vuonna 2016 Eutreptiella spp. muodosti 11 % biomassasta (Hakanen 2017). Tämän suvun edustajat voivat dominoida Itämeren kasviplanktonyhteisöjä ja värjätä veden vihreäksi (Hällfors & Lehtinen 2012). Elokuun puolivälissä ripsieläin M. rubrum oli kasviplanktonyhteisön selvä valtalaji ja muodosti yli puolet biomassasta (60 %). M. rubrum on miksotrofinen ripsieläin, joka sisältää klorofylliä ja pystyy yhteyttämään nieluleväsymbionttinsa avulla (Lindholm 1998). M. rubrumin massaesiintymät voivat värjätä veden punertavaksi (Lindholm 1998). Ripsieläimen jälkeen toiseksi suurin leväryhmä elokuun puolivälissä oli piilevät (13 %). Biomassaltaan toiseksi runsain laji oli makean veden rihmamainen piilevä Aulacoseira ambigua (5 %). Tunnistamattomien flagellaattien jälkeen 6

94 tiheydeltään runsaimpina esiintyivät pienet Chlorococcales-viherlevät (918 solua/l) ja pienehkö nielulevä Plagioselmis prolonga (842 solua/l). Elokuun lopussa kokonaisbiomassa laski selvästi, mikä johtui M. rubrumin biomassan huomattavasta vähenemisestä (taulukko 6). Biomassaltaan runsaimmat ryhmät olivat nielulevät (29 %), piilevät (25 %) sekä M. rubrum (24 %). M. rubrumin jälkeen runsaimmat taksonit olivat isokokoinen piilevä Actinocyclus spp. (19 %) ja suurehkot makeanveden Cryptomonasnielulevät (14 %). Tiheydeltään runsaimmat tunnistetut taksonit olivat nielulevät P. prolonga (628 solua/l) ja Teleaulax spp. (308 solua /l) Suomenl Varvio 212 Varvion kasviplanktonin kokonaisbiomassat olivat alhaisia heinäkuussa ja elokuun lopussa (0,4 mg/l). Elokuun puolivälissä biomassa oli korkeampi (0,7 mg/l), mikä johtui pääasiassa Mesodinium rubrum -ripsieläimen runsaasta esiintymisestä. Myös Varvio kuuluu Suomenlahden sisäsaaristoon, jolle ei ole vertailuarvoja rannikkovesien ekologista luokittelua varten (Aroviita ym. 2012). Heinäelokuun näytteiden kokonaisbiomassan keskiarvo 0,5 mg/l on alhaisempi kuin aiempien vuosien keskiarvot (0,7-0,9 mg/l) (Kuva 4). Myös Varvion näytepisteellä sinileviä esiintyi vähän (< 8 %), mutta hieman enemmän kuin Varissaaren näytepisteellä. Rihmainen Aphanizomenon spp. oli runsain sinilevätaksoni. Myrkyllistä Nodularia spumigenaa havaittiin vain elokuun lopun näytteessä (2,5 %, 0,01 mg/l). SYKE:n valtakunnallisen leväyhteenvedon mukaan kesällä 2017 Suomenlahden rannikolla sinilevien pintakukintoja hillitsi meriveden alhainen lämpötila sekä tuulten aiheuttama pintaveden sekoittuminen (SYKE 2017). Taksonien lukumäärä oli Varvion näytepisteellä alhainen (29-37), mutta samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Aiempien vuosien tapaan Varvion kokonaistaksonimäärät ovat alhaisempia kuin Varissaaren (Hakanen 2017). Taksonimäärä 60 %:ssa biomassaa oli hyvä heinäkuun näytteessä (5 taksonia), mutta alhainen elokuun näytteissä (1-2 taksonia). Alhaiset määrät elokuussa johtuivat isokokoisten taksonien runsaasta esiintymisestä. Keskimääräinen yksikkökoko kasvoi selvästi elokuun puolessa välissä M. rubrum -ripsieläimen runsaan esiintymisen seurauksena Elokuun lopulla puolestaan isokokoinen piilevä Actinocyclus spp. nosti yksikkökokoa. Kokonaistiheys puolestaan laski elokuun näytteissä, kun biomassaltaan suuremmat lajit vallitsivat yhteisössä. Heinäkuun kasviplanktonyhteisö koostui tasaisesti useista leväryhmistä. Runsaimmat leväryhmät olivat ripsieläin M. rubrum (21 %), Prasinophyceae-suomuviherlevät (18 %), ryhmä muut eli tunnistamattomat siimalliset ja siimattomat solut (14 %) ja nielulevät 12 %. Biomassaltaan runsaimmat taksonit olivat M. rubrum, pienet siimalliset suomuviherlevät Pyramimonas spp. (18 %) ja pienehkö nielulevä Plagioselmis prolonga (10 %). Tunnistamattomien flagellaattien ja yksittäissolujen jälkeen tiheydeltään runsaimmat lajit olivat pienet siimalliset Chrysochromulina-tarttumalevät (1 723 solua/ml), P. prolonga (1 680 solua/ml) ja Pyramimonas spp. (1 153 solua/ml). Elokuun puolivälissä M. rubrum -ripsieläin lisääntyi ja muodosti jopa 63 % kokonaisbiomassasta. Myös vuonna 2016 M. rubrum muodosti yli puolet yhteisön biomassasta elokuun puolivälissä. Ripsieläimen jälkeen biomassaltaan toiseksi runsain laji oli hyvin isokoinen kiekkomainen piilevä Coscinodiscus granii (11 %). Tiheydeltään runsaimpina esiintyneet tunnistetut taksonit olivat pienikokoinen siimallinen Pseudopedinella tricostata (471 solua/ml), pienet yksittäiset Chlorococcales-viherlevät (362 solua/ml) ja Pyramimonas spp. (217 solua/ml). Elokuun lopulla M. rubrum -ripsieläimen määrä oli vähentynyt ja Varvion kasviplanktonyhteisössä vallitsivat pii- (42 %) ja nielulevät (27 %). Biomassaltaan valtalaji oli iso, kiekkomainen Actinocyclus-piilevä (40 %). Myös edellisenä vuonna tämä laji oli ollut valtalaji Varvion elokuun lopun yhteisössä (Hakanen 2017). Actinocyclus runsastuu tavallisesti syksyä kohti ja voi esiintyä runsaanakin (Hällfors & Lehtinen 2012). Biomassaltaan toiseksi runsain taksoni oli Cryptomonas-nielulevät (20 %), joita esiintyi runsaasti myös Varissaaren näytepisteellä elokuun lopussa. Cryptomonas-lajit ovat tyypillisiä Itämeren rannikon vähäsuolaisemmassa vedessä (Hällfors & Lehtinen 2012). Tiheydeltään runsaimpina esiintyivät nielulevä P. prolonga (546 solua/ml), 7

95 Pyramimonas spp. (112 solua/ml) ja Chlorococcales-viherlevät (112 solua/ml). 5. Yhteenveto Varissaaren heinäkuun ja elokuun puolen välin kokonaisbiomassat olivat kohtalaisen korkeita, mutta elokuun lopussa biomassa laski selvästi. Varvion biomassa-arvot olivat kaikki kohtalaisia. Heinä-elokuun näytteiden keskiarvo oli Varissaaren näytepaikalla aiempien vuosien keskiarvojen tasolla. Varvion heinä-elokuun kokonaisbiomassan keskiarvo oli nyt aiempia vuosia alhaisempi. Näytepisteet kuuluvat Suomenlahden sisäsaaristoon eikä tälle tyypille ole kasviplanktonin biomassan vertailuarvoja rannikkovesien luokittelua varten. Kasviplanktonyhteisöt olivat rannikkovesille tyypillisiä. Heinäkuun yhteisöissä esiintyi runsaasti pieniä siimallisia taksoneita kuten Pyramimonas- ja Chrysochromulina-lajeja, pientä nielulevää Plagioselmis prolongaa ja pieniä tunnistamattomia kiekkomaisia Centrales-piileviä. Ripsieläin Mesodinium rubrum oli kummallakin asemalla elokuun puolivälissä valtalaji ja muodosti yli puolet biomassasta. Elokuun lopussa M. rubrumin määrä väheni ja nielu- sekä piilevien osuudet kasvoivat kummallakin asemalla. Sinileviä esiintyi kaikissa näytteissä vain vähän. 6. Lähdeluettelo Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, J., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, J., Mitikka, S., Olin, M., Perus, J., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela, T., Vehanen, T., Vuori, K.-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Suomen ympäristökeskus. 144 s. Hakanen, P Kotkan ja Hamina edustan tarkkailu Kasviplankton: lajisto ja biomassa. Tmi Zwerver, Raportti , 14 s. HELCOM Manual for Marine Monitoring in the HELCOM COMBINE Programme of HELCOM. Annex C-6: Guidelines concerning phytoplankton species composition, abundass and biomass, s Hällfors, S., Lehtinen, S Kasviplankton. Teoksessa: Leppänen, J-M., Rantajärvi, E., Bruun, J-E., Salojärvi, J. (toim.). Meriympäristön nykytilan arvio. C. Merenpohjan ja vesipatsaan eliöyhteisöt s. Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M., Palomäki, A. (toim.) Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät. FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tilan_s euranta/biologisten_seurantamenetelmien_ ohjeet/kasviplanktonin_tutkimusmenetelma t Lehtimäki, J., Moisander, P., Sivonen, K., Kononen, K Growth, nitrogen fixation, and nodularin production by two Baltic Sea cyanobacteria. Applied and Environmental Microbiology 63: Lehtinen, S., Hällfors, H., Oja, J Meren kasviplanktonseuranta XM1003. Menetelmäohje ELY-keskusten käyttöön. Suomen ympäristökeskus, Merikeskus, s Lindholm, T Algfenomenon och algproblem. Åbo Akademi, 168 s. SYKE Valtakunnallinen leväyhteenveto 2017: Merialueilla runsaasti sinilevää heinäelokuussa, järvillä keskimääräistä rauhallisempi leväkesä. FI/Ajankohtaista/Levatilannekatsaukset/Vuo sittaiset_levayhteenvedot/valtakunnallinen_ levayhteenveto_2017_mer(44321) Utermöhl, H Zur Vervollkommnung der quantitativen Phytoplankton Methodik. Mitteilungen Internationale Vereinigung für Theoretische und Angewandte Limnologie 9:

96 Liite 1. Perusmäärityskirjallisuus Biecheler, B Recherches sur les Péridiniens. Supplement XXXVI, Paris, Laboratoire D Evolution Des Etres Organises, 149 s. Ciugulea, Ionel & Triemer, Richard, E., A color atlas of photosynthetic Euglenoids. Michican State University Press, 204 s. Coesel, P.F.M., Meesters, K.J., Desmids of the Lowlands. KNNV Publishing, Zeist, the Netherlands, 351 s. Coesel, P.F.M., Meesters, K.J., European flora of the desmid genera Staurastrum and Staurodesmus. KNNV Publishing, Zeist, the Netherlands, 357 s. Cox, E.J., Identification of freshwater diatoms from live material. Chapman & Hall, 158 s. Cronberg, Gertrud, Heléne Annadotter Manual on aquatic cyanobacteria. A photo guide and synopsis of their toxicology. ISSHA, Copenhagen, 106 s. Eloranta, P., Sinileväkurssi: syvennetty lajintuntemus. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, limnologia, 41 s. Fott, B Chlorophyceae (Gründalgen), Ordnung: Tetrasporales. Teoksessa: Huber- Pestalozzi G. (toim.): Das Phytoplankton des Süsswassers, Die Binnengewässer 16, 6. osa, Schweizerbart Verlag, Stuttgart, 117 s. Hallegraeff, G.M., Anderson, D.M., Cembella, A.D. (Eds), Manual on harmful marine microalgae. UNESCO Publishing, Monographs on oceanographic methodology 11, 793 s. Hallegraeff, G.M., Bolch, C.J.S., (et al.), Algae of Australia: Phytoplankton of temperate coastal waters. ABRS, Canberra; CSIRO Publishing, Melbourne, 421 s. Hällfors, G., Checklist of the Baltic Sea phytoplankton species. Baltic Sea Environmental Proceedings No. 95, 208 s. Hindák, F., Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). III. Biologické Práce, XXX/1, 308 s. Hindák, F., Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). V. Biologické Práce XXXVI/4, 227 s. Hoppenrath, M., Elbrächter, M., Drebes, G., Marine phytoplankton. Kleine Senckenberg-Reihe, Band 49, 264 s. Håkansson, Hannelore A compilation and evaluation of species in the general Stephanodiscus, Cyclostephanos and Cyclotella with a new genus in the family Stephanodiscaseaé. Diatom Research John, D.M., Whitton, B.A., Brook, A.J. (Eds), The freshwater algal flora of the British Isles. Cambridge University Press, 878 s. Joosten, A.M.T Flora of the blue-green algae of the Netherlands I The non filamentous species of inland waters. KNNV Publishing, Utrecht, 239 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H Bacillariophyceae. 3.Teil: Centrales, Fragilariaceae, Eunotiaceae. Julk.: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (toim.), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Jena, 576 s. Kristiansen, J., Flagellates from Finnish Lappland. Særtryk af Botanisk Tidsskrift 59: Komárek, J., Cyanoprokaryota, Teil 3: Heterocytous Genera. Süßwasserflora von Mitteleuropa, Band 19. Springer Spectrum, s. (Aphanizomenon). Komárek, J., Anagnostidis, K., Cyanoprokaryota, 1.Teil: Chroococcales. Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 19. Gustav Fischer Verlag, Jena, 548 s. Komárek, J., Fott, B Chlorophyceae (Gründalgen), Ordnung: Chlorococcales. Teoksessa: Huber-Pestalozzi G. (toim.): Das Phytoplankton des Süsswassers, Die Binnengewässer 16, 7/1: , , , Schweizerbart Verlag, Stuttgart. Komárek, J., Hindák, F., Taxonomic review of natural populations of the cyanophytes from the Gomphospaeria-complex. Arch. Hydrobiol. Suppl. 80: Komárek, J., Jankovská, V., Review of the green algal genus Pediastrum; implication for pollen analytical research. Bibliotheca Phycologica, Band 108. J.Cramer, Berlin, Stuttgart, 127 s. Komárek, J., Komárková, J., Review of the European Microcystis-morphospecies (Cyanoprokaryotes) from nature. Czech Phycology, Olomouc 2:

97 Komárek, J., Komárková, J., Diversity of Aphanizomenon-like cyanobacteria. Czech Phycology, Olomouc 6: Komárek, J., Komárková-Legnerová, J., Variability of some planktic gomphosphaerioid cyanoprokaryotes in northern lakes. Nordic Journal of Botany 12: Komárek, J., Zapomelová, E., Planktic morphospecies of the cyanobacterial genus Anabaena = subg. Dolichospermum 1. part: coiled types. Fottea 7(1): Komárek, J., Zapomelová, E., Planktic morphospecies of the cyanobacterial genus Anabaena = subg. Dolichospermum 2. part: straight types. Fottea 8(1): Kraberg, A., Baumann, M., Dürselen, C., Coastal phytoplankton: Photo guide for northern european seas. Verlag Dr. Friedrich Pfeil, Munchen, 204 s. Lind, E.M., Brook, A.J., Desmids of the English lake district. Freshwater Biological Association, Scientific publication No. 42, 123 s. Moestrup, Ø., Jensen, K.G., The Genus Chaetoceros (Bacillariophyceae) in inner Danish coastal waters. Opera Botanica 133: Rintala, J-M., Hällfors, H., Hällfors, S., Hällfors, G., Majaneva, M., Blomster, J., Heterocapsa arctica subsp. frigida subsp. nov. (Peridiniales, Dinophyceae)- Description of a new dinoflagellate and its occurrence in the Baltic Sea. Journal of Phycology 46: Round, F.E., Crawford, R.M., Mann, D.G., The diatoms: biology and morphology of the genera. Cambridge University Press, 760 s. Thomsen, H.A. (Ed.), Plankton i de indre danske farvande. Havforskning fra Miljøstyrelsen, Nr. 11, København, 331 s. Tikkanen, T., Kasviplanktonopas. Suomen Luonnonsuojeluliiton tuki Oy, s. 278 s.. Tomas, C.R. (Ed.), Identifying marine phytoplankton. Academic Press, Inc., San Diego, New York, Boston, London, Sydney, Tokio, Toronto, 858 s. Vors, N., Heterotrophic amoebae, flagellates and heliozoan from the Tvärminne area, Gulf of Finland, in Ophelia 36 (1): Wehr, J.D., Sheath, R.G., Kociolek, J.P. (toim.), Freshwater Algae of North America. Academic Press, Elsevier, London, UK, 2. painos, 1050 s. 10

98 Liite 2. Valokuvat Yleisvalokuvat 10 ml:n laskeutetuista näytteistä 10-kertaisella objektiivilla. 11

99 LIITE 5