KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2017

Transkriptio

1 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2017 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018 Anne Åkerberg ja Janne Raunio ISSN

2 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään Kymijoen alaosan kuormittajien yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta Velvoitetarkkailutulosten ohella on käytetty Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen näytteiden vedenlaatutuloksia. Teollisuuden kuormitus kasvoi edellisestä vuodesta. Kymmenvuotisjaksolla tarkasteltuna vain vuonna 2011 kuormitus on ollut suurempaa kuin vuonna UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaiden kuormitus oli lupaehtojen mukaista. Stora Enson Anjalankosken tehtailla oli muutama luparajaylitys. Kymijoen alaosan asumajätevesien kuormitus on vähentynyt edellisen kymmenen vuoden aikana. Edellisvuoteen verrattuna kuormitus kuitenkin hieman kasvoi. Mäkikylän jätevedenpuhdistamolla ei aivan kaikilta osin päästy lupaehtoihin mukaisiin tuloksiin. Vain tulvatilanteissa nykyisin toiminnassa olevat Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamot kuormittivat Kymijokea hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Huhdanniemi toimi lupaehtojen mukaisesti, Halkoniemellä oli joitakin lupaehtojen ylityksiä. Piste- ja hajakuormituksen vaikutus näkyy Kymijoen vedenlaadussa Rapakosken ja Hurukselan välillä. Kuormituksen vaikutus näkyi selvimmin ammoniumtyppipitoisuuden ja sähkönjohtavuuden nousussa, joka on selvempää pienempien virtaamien aikaan. Pistekuormitus selitti Rapakosken ja Hurukselan välisestä fosfori- ja typpipitoisuuden noususta puolet. Kiintoainekuormitus tulee pääasiassa hajakuormituksena. Fosforipitoisuus on laskenut huomattavasti Rapakosken alapuolisilla näytepisteillä 30 vuoden takaisista lukemista, ja nykyisin erot näytepisteiden välillä ovat kaventuneet. Hajakuormituksesta johtuen vedenlaatu oli Ahvenkoskella ajoittain heikompi kuin muilla näytepisteillä. Siellä havaittiin mm. vuoden suurimmat sameus-, kiintoaine- ja fosforipitoisuudet. Kokonaiskuormituksesta suurin osa on peräisin Kymijoen yläosalta. Alaosalla valtaosa kiintoaine- ja fosforikuormituksesta tulee hajakuormituksesta, typpikuormituksesta puolet. Kymijoen alaosan pistekuormituksen osuus Kymijoen mereen kuljettamasta kiintoainekuormituksesta on noin 3 %, typpi- ja fosforikuormituksesta 7-8 %. Fosfori on edelleen Kymijoen minimiravinne. Hurukselan jatkuvatoimisen mittarin mukaan vedessä oli vain vähän sameutta elokuun alkuun saakka, jolloin sademäärät ja virtaamat alkoivat kasvaa. Vesi oli sameinta marraskuun puolivälissä. Jatkuvalla seurannalla voidaan taltioida sameuspiikit, jotka helposti jäävät vesinäytteenotoilla havaitsematta. Kymijoen vesi oli vuonna 2017 hygieeniseltä laadultaan pääosin uimavedeksi soveltuvaa. Rapakoskella vesi oli puhtainta. Korkeimmat bakteeripitoisuudet havaittiin Karhulassa, jossa E. coli -bakteerien raja-arvo ylittyi useamman kerran. Karhulan bakteerituloksiin on vaikuttanut vuoto joen alittavassa jätevesiviemärissä. Piilevätutkimusten perusteella näytepisteiden väliset erot vedenlaadussa olivat pieniä. Luokittelussa käytetty PMA-indeksi osoitti hyvää tai erinomaista ekologista tilaa ja tyyppiominaisten taksonien indeksi tyydyttävää - hyvää ekologista tilaa. Kiviltä mitatuissa levämäärissä oli havaittavissa näytepisteiden välistä vaihtelua, mutta Kymijoen jätevesikuormituksella ei kuitenkaan näyttänyt olevan merkittävää vaikutusta levämääriin tai piileväyhteisöjen koostumukseen.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 MENETELMÄT Vesinäytteet Hurukselan jatkuvatoiminen sameusmittaus 2 3 SÄÄ JA VIRTAAMA 2 4 VESISTÖKUORMITUS Pistekuormitus Kokonaiskuormitus 8 5 TULOKSET Happitilanne Sameus ja kiintoaine Sähkönjohtavuus, happamuus ja puskurikyky Orgaaninen aines Fosfori Typpi Typen ja fosforin suhde Muut kemialliset yhdisteet Veden hygieeninen laatu Hurukselan jatkuvatoiminen sameusmittaus Vesinäytteet Kymijoen Keskikoskesta ja Inkeroisista 29 6 YHTEENVETO 30 VIITTEET 34 LIITTEET Liite 1 Kartta: Kymijoen vedenlaadun seurantapaikat ja kuormittajat Liite 2 Kymijoen alaosan velvoitetarkkailujen näytepisteet ja koordinaatit sekä analyysien määritysmenetelmät Liite 3 Kymijoen virtaamat 2017 Liite 4 Kymijoen pistekuormitus 2017 Liite 5 Ainevirtaamien laskentamenetelmä ja Kymijoen ainevirtaamat mereen vuonna 2017 Liite 6 Kymijoen jokihaarojen kuukausittaiset ainevirtaamat mereen 2017 Liite 7 Vedenlaatutulokset 2017

4 JOHDANTO Kymijoen alaosan (Pyhäjärvi-Suomenlahti) ja sen edustan merialueen kuormittajilla on ympäristöviranomaisen määräämä velvoite tarkkailla kuormituksen vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Velvoite on toteutettu kuormittajien yhteistarkkailuna, jossa käytännön vesistötutkimuksista on vastannut Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Kymijoen yhteistarkkailuun osallistuivat vuonna 2017 seuraavat kuormittajat (kartta Liite 1): UPM Kymmene Oyj, Kymi Kymin paperitehdas Kuusanniemen sulfaattisellutehdas Kouvolan kaupunki Mäkikylän puhdistamo Kymen Vesi Oy Halkoniemen puhdistamo, lopettanut 8/10* Huhdanniemen puhdistamo, lopettanut 9/10* Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Anjalan paperitehdas Stora Enso Ingerois Oy Inkeroisten kartonkitehdas Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Kotkan Energia Hyötyvoimalaitos *toiminnassa tulvatilanteissa Suoraan merialueelle jätevetensä purkavien kuormittajien yhteistarkkailu ja Kymijoen vaikutukset merialueella käsitellään erillisessä julkaisussa (Nakari & Muuri 2018). Tarkkailu perustuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (KAS) hyväksymään tarkkailuohjelmaan (Dnro 0498Y ). Ohjelman mukaan vuoden 2017 vesistötarkkailuun kuului: - kuukausittainen vedenlaatuseuranta viidellä tutkimuspisteellä: Rapakoski, Huruksela, Ahvenkoski, Kokonkoski ja Karhula (kartta Liite 1, koordinaatit Liite 2). Näistä Hurukselan näytepiste kuuluu mukaan kansainväliseen GEMS ohjelmaan (Global Environmental Monitoring System), minkä vuoksi ko. paikalla on normaalia laajempi analyysivalikoima. - Tammijärven klorofylli-a tutkimus - perifytontutkimus Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

5 Kymijoen yhteistarkkailussa mukana olevat osallistuivat myös veden laadun onlineseurantaan Kymijoen Hurukselassa, jotta äkillisiin laadun muutoksiin voitaisiin tarpeen vaatiessa reagoida viipymättä. Tässä raportissa on käsitelty jatkuvatoimisen sameusseurannan tulokset vuodelta MENETELMÄT 2.1 FYSIKAALIS-KEMIALLISET VESINÄYTTEET Sertifioitu näytteenottaja otti vesinäytteet kerran kuukaudessa Rapakosken, Hurukselan, Ahvenkosken, Kokonkosken ja Karhulan näytepisteiltä. Fysikaalis-kemialliset määritykset sekä bakteerimääritykset tehtiin pääosin voimassaolevien SFS-standardien mukaan (Liite 2). Analyysit tehtiin akkreditoidussa Kymen Ympäristölaboratorio Oy:ssä. 2.2 HURUKSELAN JATKUVATOIMINEN SAMEUSMITTAUS Hurukselassa mitattiin veden laatua jatkuvatoimisella mittarilla (YSI 6920) välisenä aikana. Sondissa oli online-yhteys, ja se lähetti tunnin välein optisesti mitatun sameuden, sähkönjohtavuuden sekä veden lämpötilan kolmen tunnin välein palvelimelle. Anturi puhdistettiin ja sondi huollettiin vesinäytteenoton yhteydessä noin kerran kuukaudessa. Jatkuvatoimista sameusmittausta tukevia lisänäytteitä otettiin vuonna 2017 yhteensä kolme kertaa. Koska optinen sameusmittari voi reagoida anturiin kiinni jääviin roskiin, kasvillisuuteen tai limoittumiseen ja antaa tuolloin todellisuutta suurempia sameusarvoja, aineistosta poistettiin virheellisiksi tulkitut mittaukset. Tunnin välein mitatuille sameusarvoille laskettiin vuorokausittaiset keskiarvot. 3 SÄÄ JA VIRTAAMA Vuonna 2017 tammi-maaliskuu oli tavanomaista leudompi (Kuva 1). Järvien selkävedet jäätyivät vasta tammikuun alkupuolella. Sademäärä jäi tammikuussa alle puoleen tavanomaisesta. Kevään tulvat jäivät selvästi tavanomaista pienemmiksi, koska vähäiset lumet sulivat useassa jaksossa. Jäät lähtivät huhtikuussa (Suomen ympäristökeskus 2017). Huhti-heinäkuussa oli keskimääräistä kylmempää, joten myös pintavedet pysyivät tavallista viileämpinä, varsinkin heinäkuussa. Toukokuussa satoi vain neljäsosa normaalista. Elo-joulukuussa satoi runsaasti, loka-joulukuussa kaksinkertaisesti normaaliin verrattuna. Marras- ja varsinkin joulukuussa oli tavanomaista leudompaa. Vuoden lopussa suuret vesistöt olivat vielä sulina. Vuoden sademäärä, 850 mm, oli pitkän ajan keskiarvoa (Anjala mm) selvästi suurempi. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

6 Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila (ºC) ja kuukauden sadesumma (mm) Kouvolan Anjalan mittausasemalla vuonna 2017 ja ajanjaksolla (Ilmatieteen laitos 2017). Kymijoen virtaama oli elokuuhun asti keskimääräistä pienempi ja kasvoi syyskuusta vuoden loppuun (Kuva 2). Vuoden maksimivirtaama mitattiin Kuusankoskella (509 m 3 /s). Minimivirtaama (185 m 3 /s) mitattiin Vuoden keskivirtaama 290 m 3 /s oli hieman keskimääräistä pienempi (MQ m 3 /s) (Liite 3). Vuonna 2017 Kymijokisuun eri jokihaarojen keskivirtaamien mukaan Kymijoen vettä virtasi Suomenlahteen hieman enemmän länsihaarojen (MQ Ahvenkoski + Ediskoski = 155 m 3 /s) kuin itähaarojen kautta (MQ Koivukoski + Korkeakoski = 125 m 3 /s). Kuva 2. Kymijoen virtaama (m³/s) Kuusankoskella vuonna 2017 ja pitkällä ajanjaksolla (vasen kuva). Kymijoen vuoden 2017 kuukausikeskivirtaaman poikkeama (%) ajanjakson keskiarvoista (oikea kuva). Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. 4 VESISTÖKUORMITUS 4.1 PISTEKUORMITUS Teollisuus ja kunnat laskivat Kymijokeen jätevesiä vuonna 2017 keskimäärin m 3 /vrk, jossa oli biologisesti happea kuluttavaa orgaanista ainetta (BOD 7 ) noin kg/vrk, kemiallisena hapenkulutuksena mitattuna (COD Cr ) kg/vrk, typpeä noin kg/vrk, fosforia 35 kg/vrk ja kiintoainetta kg/vrk (Liite 4). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018 3

7 Teollisuuden kuormitus kasvoi edellisestä vuodesta (Kuva 3). Kymmenvuotisjaksolla tarkasteltuna vain vuonna 2011 kuormitus on ollut suurempaa kuin vuonna Verrattuna tilanteeseen 10 vuotta sitten, fosforikuormitus on vähentynyt, mutta kiintoaineja BOD-kuormitus kasvanut. UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaalla kiintoainekuormitus oli selvästi edellisvuotta suurempaa, myös fosfori- ja BOD-kuormitus oli kasvanut. Jätevedenpuhdistamon jälkiselkeyttimillä oli helmi-huhtikuun aikana mekaanisia ongelmia. Stora Enson Anjalankosken tehtailla kuormitus oli kaiken kaikkiaan suurempaa kuin edellisenä vuonna jätevedenpuhdistamo-ongelmien takia. Sonoco-Alcoren jätevesikuormitus Kymijokeen oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Kuva 3. Kymijoen alaosan puunjalostusteollisuuden jätevesikuormituksen happea kuluttavan aineksen (BOD 7 ja COD Cr ) ja kiintoainekuormituksen (t/vrk) sekä ravinnekuormituksen (kok.fosfori ja -typpi, kg/vrk) kehitys vuosina Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (KAS). Lupaehtojen osalta (ISY 77/07/01, , VaHO , KHO , uusi lupa ESAVI/1834/2016 lainvoimaiseksi 4/2018) UPM-Kymmene Oyj:n Kymin kuormitus alitti selvästi sekä kuukausikeskiarvon että vuosikeskiarvon mukaiset luparajat (Kuva 4). COD:n vuorokausitavoitearvokaan ei ylittynyt. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

8 Stora Enson Anjalankosken tehtaiden fosfori- ja COD-kuormitus ylitti luparajat elokuussa (ISY 61/06/1, , uusi lupa ESAVI/8648 ja 2466/2016, ). Fosforin vuosiluparaja ylittyi niukasti. COD:n vuorokausitavoitearvossa oli ylityksiä varsinkin elokuussa. Typen kuukausitavoitearvo ylittyi viisi kertaa, myös vuositavoitearvo ylittyi (Kuva 5). Kymijoesta otettiin 24.4., ja ylimääräiset näytteet jätevedenkäsittelyhäiriön takia (Kappale 5.11). Kuva 4. UPM-Kymmene Kymin BOD 7 -, COD Cr -, fosfori-, typpi-, AOX- ja kiiintoainekuormitus (kg/vrk) kuukausi- ja vuosikeskiarvoina vuonna Kuvissa on esitetty myös vesistökuormituksen kuukausi- ja vuosiluparajat. Kuormitus oli lupaehtojen mukaista. Lähde: KAS/ VAHTI-tietojärjestelmä. Sonoco-Alcore Oy:n varsinaiset prosessijätevedet johdetaan Kymen Veden Mussalon puhdistamolle. Sonoco-Alcorella on luparaja vain Kymijokeen johdettavien tiivistevesien COD Cr kuormitukselle. Kuormitus oli vuonna 2017 lupaehtojen mukaista (Kuva 6). Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimalaitokselta Kymijokeen tulee vain lämpökuormaa ja varsinaiset jätevedet johdetaan Mussalon puhdistamolle. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018 5

9 Kuva 5. Stora Enso Anjalankosken tehtaiden BOD 7 -, COD Cr -, fosfori- ja typpikuormitus kuukausi- ja vuosikeskiarvoina (kg/vrk) vuonna Lisäksi kuvissa on kuukausi- ja vuosiluparajat. Luparajoissa oli yksittäisiä ylityksiä. Typen osalta kyseessä on tavoitearvo, kuukausitavoitearvo ylittyi useasti. Lähde: KAS/VAHTI. Kuva 6. Sonoco-Alcore Oy:n Karhulan kartonkitehtaan COD Cr -kuormitus (kg/vrk) Kymijokeen kuukausi- ja vuosikeskiarvoina vuosina Vuoden 2016 raportin kuormitustiedot olivat virheellisiä. Lisäksi kuvassa on esitetty kuukausi- ja vuosiluparaja COD Cr -vesistökuormitukselle. Kuormitus oli lupaehtojen mukaista. Lähde: KAS/VAHTI. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

10 Yhdyskuntakuormitus muodostuu jätevedenpuhdistamoille johdetuista asumajätevesistä. Kymijoen alaosan asumajätevesien kuormitus on vähentynyt edellisten kymmenen vuoden aikana (Kuva 7). Edellisvuoteen verrattuna kuormitus kuitenkin hieman kasvoi. Mäkikylän kuormitus oli vuonna 2017 suurempaa kuin edellisenä vuonna typpikuormitusta lukuun ottamatta. Mäkikylän puhdistamon lupaehdoissa (ympäristölupapäätös Nro 101/2013/2, Dnro ESAVI/286/04.08/2011) typen pitoisuus vesistöön menevässä vedessä pitää olla vähintään 12 C:een käsittelylämpötilassa korkeintaan 20 mg/l ja vuositavoitearvona puhdistustehon > 70 %. Typen poistoteho alitti niukasti tavoitearvon ja typen pitoisuus ylitti kerran niukasti lupapitoisuuden. Fosforipitoisuuden vuosineljännestä kohti laskettu lupaarvo ylittyi ensimmäisellä ja viimeisellä vuosineljänneksellä, viimeisellä neljänneksellä myös puhdistustehon luparaja alittui. Halko- ja Huhdanniemen jätevedet on suurimmaksi osaksi johdettu siirtoviemärillä Kotkaan puhdistettavaksi syksystä 2010 lähtien. Puhdistamot ovat toiminnassa vain lumien sulamisaikaan tai muissa vastaavissa runsasvetisissä tilanteissa. Vuonna 2017 Halkoniemen puhdistamo oli käytössä 7 vrk tammi-toukokuussa ja 82 vrk syysjoulukuussa. Huhdanniemen puhdistamo oli käytössä 9 vrk maalis-huhtikuussa ja 82 vrk elo-joulukuussa. Halkoniemen koko vuodelle jaettu kuormitus oli edellisvuotta selvästi suurempaa (Liite 4). Huhdanniemen kiintoainekuormitus oli suurempaa kuin edellisenä vuonna. Halkoniemen puhdistamo täytti toisella puolivuosijaksolla lupaehdot vain kiintoaineen ja COD:n osalta. Suurien vesimäärien johdosta jätevesi ei ehtinyt laskeutua kunnolla. Huhdanniemi toimi lupaehtojen mukaisesti. Karhulassa Kymijoen alittavassa jätevesiviemärissä oli vuoto, joka selvisi vasta kesällä 2018 ja korjattiin tuolloin välittömästi. Jätevettä vuoti Kymijokeen noin 56 m 3 /vrk. Kuva 7. Kymijokeen laskettavien yhdyskuntajätevesien happea kuluttavan aineksen (BOD 7ATU ja COD Cr ) kuormitus sekä kiintoaine- (SS) ja ravinnekuormitus (kok.fosfori ja -typpi) (kg/vrk) ovat vähentyneet viimeisen 10 vuoden aikana. Huom. kokonaisfosfori luetaan Y2-akselilta. Lähde: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS/VAHTI. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018 7

11 4.2 KOKONAISKUORMITUS Vuonna 2017 Kymijoen virran mukana kulkeutui Suomenlahteen noin tonnia kiintoainetta, tonnia typpeä ja 170 tonnia fosforia (laskentamenetelmät: Liite 5, ainevirtaamat: Liite 6). Vuonna 2017 tutkittiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tilaamana myös dioksiinien, furaanien ja elohopean kulkeutumista (Raunio & Itkonen 2018). Kymijoen Suomenlahteen aiheuttaman elohopeakuorman arvioitiin olleen vuonna 2017 keskimäärin 27 kg ja PCDD/F -kuorma 1,05 kg. Pyhtään haarasta, jonka virtaama on pieni, ei oteta yhteistarkkailun yhteydessä näytteitä, vaan sen osuutena kokonaisainevirtaamasta on käytetty vuoden 1992 arvoa 2 %. Ainevirtaamien laskemisessa analyysituloksina käytettiin sekä Kymijoen yhteistarkkailun että Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen (KAS) vedenlaatuseurannan tuloksia. Kymijoen ainevirtaamat ovat vaihdelleet runsaasti 2000-luvulla (Kuva 8). Vuonna 2017 ainevirtaamat olivat edellisvuoden tasoa. Virtaama vaikuttaa kuormituksen suuruuteen, joten suurten virtaamien (Kuva 2) aikaan loka-joulukuussa ainekuormat olivat suurimmillaan (Kuva 9). Vähiten kuormitusta oli liikkeellä helmikuussa ja typen osalta kesäkuussa, jolloin myös virtaamat olivat maltillisemmat. Hajakuormituksen osuus Kymijoen alaosan kuormituksesta voidaan karkeasti arvioida vähentämällä mereen joutuvista ainemääristä tunnetut tekijät eli yläpuolisesta vesistöstä tuleva kuormitus ja Kymijoen alaosalle johdettu pistekuormitus (Liite 4). Tässä hajakuormituksen laskentatavassa oletetaan, että Kymijoen suuren virtaaman takia sedimentaatio, ravinteiden sitoutuminen ja häviöt ilmakehään ovat vähäisiä. Koska näitä prosesseja jossain määrin tapahtuu, saatu tulos saattaa hieman aliarvioida hajakuormituksen osuutta. Yläpuolisesta vesistöstä tuleva kuormitus on arvioitu Kuusankosken keskivirtaaman ja Rapakosken analyysitulosten avulla. Alapuolinen kuormitus on jaettu Kymijoen alaosan virtaama- ja analyysitietojen avulla laskettuun hajakuormitukseen ja pistekuormitukseen, joka muodostuu teollisuuden ja yhdyskuntien kuormituksesta. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

12 Kuva 8. Kymijoen kiintoaine-, COD-, fosfori- ja typpivirtaama (t/a) Suomenlahteen (pois lukien Pyhtään haara) vuosina Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Suuri osa kiintoaine-, typpi- ja fosforikuormituksesta syntyy Kymijoen yläosalla, typpikuormituksesta jopa 85 % (Kuva 10). Hajakuormituksen osuus joen alaosan typpikuormituksesta on yhtä suuri kuin pistekuormituksen, mutta kiintoaine- ja fosforikuormituksesta suurin osa tulee alaosalla hajakuormituksesta. Kymijoen alaosan pistekuormituksen osuus Kymijoen mereen kuljettamasta kiintoainekuormituksesta on 3 %, typpi- ja fosforikuormituksesta 7-8 %. Vuonna 2017 teollisuudesta tuli enemmän typpi-, fosfori- ja kiintoainekuormitusta kuin yhdyskunnista. Teollisuuden osuus pistekuormituksesta on fosfori- ja kiintoainekuormituksen osalta vähentynyt viimeisten 25 vuoden aikana, mutta typpipäästöt jakautuvat edelleen noin puoliksi teollisuuden ja yhdyskuntakuormituksen kesken, tosin vuonna 2017 teollisuuden osuus oli edellisvuosia suurempi (Kuva 11). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018 9

13 Kuva 9. Kymijoen kiintoaine-, fosfori- ja typpivirtaama (t/vrk) Suomenlahteen (pois lukien Pyhtään haara) eri kuukausina vuonna Joulukuussa ainevirtaamat ovat olleet suurimmillaan ja helmikuussa pienimmillään, paitsi typpivirtaama kesäkuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

14 Kuva 10. Eri kuormittajien suhteelliset osuudet (%) Kymijoen Suomenlahteen kuljettamasta kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja -typpikuormituksesta vuonna Hajakuormitus sekä teollisuus- ja yhdyskuntakuormitus on eritelty Kymijoen alaosan osalta. Kymijoen yläosan osuus kuvaa tutkimusalueen yläpuolelta tulevaa kokonaiskuormitusta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/

15 Kuva 11. Teollisuuden osuus (%) Kymijoen alaosan pistekuormituksesta vuosina TULOKSET Vuonna 2017 velvoitetarkkailun (tulokset: Liite 7) näytteenoton lisäksi Kymijoen vesi ja ympäristö ry otti myös Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen (KAS) näytteet, joiden tuloksia on hyödynnetty tulosten tarkastelussa (Huruksela, Kokonkoski ja Ahvenkoski 12 näytteenottoa). Näytepistekohtaisissa kuvissa on esitetty vuoden minimi- ja maksimiarvot (siniset neliöt), mediaani (punainen neliö) sekä 10 ja 90 %:n desiilit (avoimet ympyrät). Vuosikuvissa on puolestaan esitetty näytepisteiden kuukausikohtainen keskiarvo (punainen neliö) ja kuukauden minimi- ja maksimihavainnot (mustat neliöt). 5.1 HAPPITILANNE Kymijoen veden happitilanne 1 m:n syvyydessä oli vuonna 2017 aiempien vuosien tapaan hyvä, keskimäärin noin 11 mg/l. Näytepisteiden välillä ei ollut suuria eroja happipitoisuudessa eikä hapen kyllästysasteessakaan. Happikyllästyksessä oli eniten vaihtelua Kokonkoskella, jonka yläpuolella on vettä hyvin hapettava koskijakso; siellä mitattiin korkein mediaaniarvo, mutta myös vuoden minimiarvo (Kuva 12). Happitilanne vaihteli kuukausien välillä, ja happipitoisuus oli alimmillaan kesällä lämpimän veden aikaan ja kyllästysaste talven aikana (Kuva 13). Poikkeuksena tästä oli Kokonkosken huhtikuun normaalia huonompi happitilanne. Myös Ahvenkoskella happitilanne oli tuolloin hieman normaalia huonompi. Muulloin happea oli vedessä yli 8 mg/l ja kyllästysaste pysytteli yli 85 %:ssa. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

16 Kuva 12. Happipitoisuus (mg/l) ja hapen kyllästysaste (%) Kymijoen viidellä näytepisteellä vuonna Happipitoisuus ja -kyllästys eivät eronneet suuresti näytepisteiden välillä. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kuva 13. Kymijoen happipitoisuuden (mg/l) ja hapen kyllästysasteen (%) kuukausittaiset keskiarvot, minimit ja maksimit vuonna Kymijoen happitilanne säilyi läpi vuoden hyvänä. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. 5.2 SAMEUS JA KIINTOAINE Eroosion voimakkuus vaikuttaa sameuteen ja kiintoainepitoisuuteen, joiden maksimiarvot esiintyvät yleensä kevätylivalumien aikana ja sadekausien jälkeen. Valumatilanne vaikuttaa etenkin sameustasoon, mutta kiintoainepitoisuuteen vaikuttaa myös perustuotanto itse joessa ja sen yläpuolisessa järvivesistössä. Vuonna 2017 Kymijoen veden kiintoainepitoisuus oli korkeimmillaan (noin 20 mg/l) Ahvenkoskella valumahuippujen aikaan keväällä ja syksyn sateissa (Kuva 14). Vesi oli sameinta suurten virtaamien ja sateiden aikaan joulukuussa, jolloin sameus oli maksimissaan 21 FTU. Kirkkainta vesi oli helmikuussa, jolloin sameus oli alle 1,5 FTU. Kymijoen vesi on yleisesti ottaen melko kirkasta, mutta Ahvenkoskella vesi on ajoittain sameampaa kuin muilla tarkkailupisteillä (Kuva 15). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/

17 Kuva 14. Kymijoen veden kiintoainepitoisuuden (mg/l) ja sameuden (FNU/FTU) kuukausittaiset keskiarvot, minimit ja maksimit vuonna Sameus ja kiintoainepitoisuus olivat korkeimmillaan keväällä lumien sulamisen aikaan ja loppuvuodesta suurten virtaamien aikaan. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kuva 15. Veden kiintoainepitoisuus (mg/l) ja sameus (FNU/FTU) Kymijoen viidellä näytepisteellä vuonna Kymijoen vesi on melko kirkasta, mutta Ahvenkoskella vesi on ollut sameampaa kuin muilla näytepisteillä. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kymijoen veden sameus ja kiintoainepitoisuus kohosi Rapakosken ja Hurukselan näytepisteiden välillä (1,4 FTU ja 1,5 mg/l) ja vielä selvemmin Hurukselan ja Ahvenkosken välillä (4,1 FTU ja 2,7 mg/l) (Kuva 15). Kuormitustietojen ja Kymijoen keskivirtaaman avulla laskettuna teollisuuden ja yhdyskuntien kuormitus selittää Kymijoen kiintoainepitoisuudesta vain noin 0,2 mg/l, joka on alle 4 % keskimääräisestä pitoisuudesta ja noin 11 % Rapakosken ja Hurukselan välisestä erosta. Hajakuormituksella on siis vahva rooli Kymijoen kiintoainepitoisuuden lisääntymisessä. 5.3 SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPAMUUS JA PUSKURIKYKY Jätevesien sisältämät ionit nostavat Kymijoen sähkönjohtavuutta, mikä on huomattavissa sähkönjohtavuuden selvänä nousuna Rapakosken ja Hurukselan välillä (Kuva 16). Sähkönjohtavuuden keskiarvo nousi tällä välillä 1,4 ms/m. Joessa virtaava vesimäärä vaikuttaa jätevesien sähkönjohtavuuteen. Mitä vähemmän joessa virtaa vettä, sitä voimakkaampi on jätevesien sähkönjohtavuutta kohottava vaikutus Rapakosken ja 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

18 Hurukselan välillä. Kymijoessa sähkönjohtavuus laski vuoden loppua kohden virtaamien kasvaessa. Kuva 16. Kymijoen veden sähkönjohtavuus (ms/m), ph-arvo ja alkaliniteetti (mmol/l) viidellä eri näytepisteellä ja kuukausittaiset keskiarvot, minimit ja maksimit vuonna Sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti kohosivat Rapakosken ja Hurukselan näytepisteiden välillä. Kymijoen veden ph oli lähes neutraali läpi vuoden. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Veden ph-arvon mediaani oli kaikilla näyteasemilla lähes neutraali (Kuva 16). Kymijoen veden ph on yleensä alhaisimmillaan keväällä, jolloin lumen happamat sulamisvedet laskevat ph:ta. Talvi oli kuitenkin vähäluminen, ja lumet sulivat useassa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/

19 jaksossa. Kymijoen veden ph vaihteli välillä 6,7 7,3. Perustuotannon vaikutus näkyy pharvojen lievänä kohoamisena tuotantokaudella. Kymijoen veden ph:n vaihtelua puskuroiva alkaliniteetti oli vuonna 2017 hyvä, noin 0,28 mmol/l. Jätevesikuormitus yleensä nostaa puskurikykyä, mikä on havaittavissa Rapakosken ja Hurukselan välisessä alkaliniteetin nousussa (Kuva 16). Alkaliniteetin kohoaminen Rapakosken ja Hurukselan välisellä alueella vastaa hyvin sähkönjohtavuuden nousua. Sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti korreloivat voimakkaasti vuoden 2017 aineiston (n=60) perusteella (korrelaatiokerroin 0,78). 5.4 ORGAANINEN AINES Orgaanisen eli eloperäisen aineksen pitoisuutta arvioitiin kolmen eri parametrin, väriluvun, kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja orgaanisen kokonaishiilen (TOC), avulla. Vuonna 2017 vahvimmin korreloivat kemiallinen hapenkulutus ja väri, r = 0,84 (n = 60). Tarkkailupisteiden väliset erot orgaanisen aineen määrässä olivat hyvin pieniä, eikä Rapakosken ja Hurukselan välillä esiintynyt suurta harppausta orgaanista ainesta kuvaavissa muuttujissa (Kuva 17). Ahvenkoskella tuloksissa oli suurinta vaihtelua. Väri ja kemiallinen hapenkulutus kasvoivat loppuvuodesta virtaamien kasvaessa (vrt. Kuva 2). TOC oli korkeimmillaan keväällä lumien sulamisen aikaan. 5.5 FOSFORI Kymijoen fosforipitoisuus oli vuonna 2017 keskimäärin 15 µg/l, matalimmillaan Rapakoskella, korkeimmillaan Ahvenkoskella ja Karhulassa (Kuva 18). Kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo nousi Rapakosken ja Hurukselan välillä 3,1 µg/l. Kuormitus- ja virtaamatietojen perusteella pistekuormitus vastasi lähes puolesta pitoisuusnousua (1,4 µg/l). Hurukselan ja Ahvenkosken välille laskevat peltovaltaisten alueiden läpi virtaavat Tallusjoki ja Teutjoki, ja näiden jokien vaikutus näkyi myös fosforipitoisuuden nousussa (6,5 µg/l) tällä alueella. Kymijoen vedessä oli vähiten fosforia alkuvuodesta, jolloin virtaamat olivat pienimmillään. Suurimmillaan fosforipitoisuus oli loka- ja joulukuussa, jolloin satoi runsaasti. Fosforipitoisuudella on yleensä selvä korrelaatio kiintoainepitoisuuden kanssa, ja nytkin niiden välinen riippuvuus oli vahva (r = 0,64, n = 103). Rapakoskella fosforipitoisuus on pysynyt samalla tasolla jo yli 20 vuoden ajan eli ollut noin µg/l (Kuva 19). Rapakosken alapuolisilla tarkkailupisteillä fosforipitoisuus oli vielä 1990-luvulla keskimäärin µg/l, mutta 2000-luvulla pitoisuudet ovat laskeneet alle 20 µg/l. Erot Rapakosken ja alapuolisten näytepisteiden välillä olivat 30 vuotta sitten jopa yli 20 µg/l, mutta nykyisin ero on enää hieman yli 5 µg/l luokkaa. 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

20 Kuva 17. COD Mn -arvo (mgo 2 /l), veden väriluku (mgpt/l) ja TOC-arvo (mg/l) Kymijoen viidellä näytepisteellä sekä niiden kuukausittaiset keskiarvot, minimit ja maksimit vuonna Näytepisteiden väliset erot orgaanisen aineksen pitoisuuksissa olivat pieniä. Eniten orgaanista ainesta oli jokivedessä keväällä ja loppuvuodesta. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/

21 Kuva 18. Kymijoen veden fosforipitoisuus (µg/l) viidellä eri näytepisteellä ja kuukausittaiset keskiarvot, minimit ja maksimit vuonna Fosforipitoisuus kohosi hieman Rapakosken ja Hurukselan sekä Hurukselan ja Ahvenkosken välillä. Korkeimmillaan fosforipitoisuus oli loka- ja joulukuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kuva 19. Kymijoen veden keskimääräinen fosforipitoisuus (µg/l) viidellä eri näytepisteellä vuosina Fosforipitoisuus on laskenut Rapakosken alapuolisilla näytepisteillä. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Liukoisen fosforin pitoisuus oli pienin Rapakoskella, suurin Ahvenkoskella ja Hurukselassa (Kuva 20). Liukoisen fosforin pitoisuus oli alimmillaan kesällä ja korkeimmillaan talvella. Sen osuus kokonaisfosforista oli korkein alkuvuodesta, jolloin se oli jopa 80 % (Kuva 21). Kasvukaudella liukoisen fosforin osuus kokonaisfosforista yleensä %. Liukoisen fosforin osuus kokonaisfosforista oli Ahvenkoskella ja Karhulassa kolmannes koko vuoden keskiarvoista, mutta Hurukselassa, Kokonkoskella ja Rapakoskella lähes puolet. 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

22 Kuva 20. Kymijoen veden liukoisen fosforin pitoisuus (µg/l) viidellä eri näytepisteellä ja kuukausittaiset keskiarvot, minimit ja maksimit vuonna Liukoisen fosforin pitoisuus oli pienin Rapakoskella. Pitoisuus oli alimmillaan kesällä ja korkeimmillaan talvella. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kuva 21. Kymijoen veden liukoisen fosforin (DIP) suhde kokonaisfosforiin (P) viidellä eri näytepisteellä vuonna Liukoisen fosforin suhde kokonaisfosforiin oli alimmillaan levien kasvukaudella. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö. 5.6 TYPPI Kymijoen typpipitoisuus oli vuonna 2017 keskimäärin 580 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli Hurukselassa noin 85 µg/l korkeampi kuin Rapakoskella (Kuva 22). Vuonna 2017 pistekuormitus kasvatti typpipitoisuutta noin 46 µg/l, joka selittää yli puolet Rapakosken ja Hurukselan välisestä pitoisuuden noususta. Kokonkoskella mitattiin 7.8. poikkeuksellisen korkea typpipitoisuus, 2000 µg/l, jolle ei löytynyt syytä ja 5.9. pitoisuus oli µg/l. Typpipitoisuus oli vuonna 2016 Kymijoessa pitkän ajan keskiarvoa pienempi, nyt keskimääräisellä tasolla. Typpipitoisuus oli korkeimmillaan kaikkien mittauspisteiden keskiarvojen perusteella huhtikuussa lumien sulamisen aikaan ja joulukuussa runsaiden sateiden ja suurten virtaamien aikaan (Kuvat 1 & 2). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/

23 Kuva 22. Kymijoen veden typpipitoisuus (µg/l) viidellä eri näytepisteellä ja kuukausittaiset keskiarvot, minimit ja maksimit vuonna Typpipitoisuus kohosi hieman Rapakosken ja Hurukselan välillä. Elokuussa Kokonkoskella mitattiin poikkeuksellisen korkea typpipitoisuus. Muutoin typpipitoisuus oli suurimmillaan huhti- ja joulukuussa runsaiden sateiden ja sulamisvesien aikaan. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Nitriitti- ja nitraattitypen pitoisuus oli Kymijoessa vuonna 2017 noin 220 µg/l, pitoisuudet olivat hieman pienempiä kuin edellisinä vuosina. Nitriitti- ja nitraattitypen pitoisuus oli Hurukselassa keskimäärin 36 µg/l korkeampi kuin Rapakoskella, ja Ahvenkoskella 23 µg/l korkeampi kuin Hurukselassa (Kuva 23). Nitriitti-nitraattityppipitoisuuteen näyttää vaikuttavan vuodenajat ja niiden mukaan vaihtelevat biokemialliset prosessit sekä valumat enemmän kuin pistekuormitus. Yleisesti pitoisuudet olivat talvella korkeampia kuin kesällä, jolloin perustuotanto kulutti nitraattia. Nitraatti-nitriittitypen osuus kokonaistypestä oli vajaa 40 %, joka on hieman pienempi osuus kuin edellisinä vuosina. Kuva 23. Kymijoen nitriitti- ja nitraattityppipitoisuus (NO 23 -N µg/l) viidellä eri näytepisteellä ja kuukausittaiset keskiarvot, minimit ja maksimit vuonna Nitriitti- ja nitraattitypen pitoisuus oli hieman suurempi Hurukselassa kuin Rapakoskella. Pitoisuus oli alimmillaan kesällä, jolloin perustuotanto kulutti sitä. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

24 Jätevesikuormituksen vaikutus näkyy Rapakosken ja Hurukselan välillä selvimmin ammoniumtyppipitoisuuden nousuna vaikkakin pitoisuudet ovat kaiken kaikkiaan melko pieniä. Vuodesta 2013 lähtien pitoisuusnousu on ollut aiempaa pienempi, 5 7 μg/l. Vuodesta 2013 lähtien myös Mäkikylän jätevedenpuhdistamon ammoniumtyppikuormitus on ollut selvästi aiempaa pienempää. Ammoniumtyppipitoisuuden mediaani oli yli kaksinkertainen Hurukselassa verrattuna Rapakoskeen (Kuva 24). Ahven- ja Kokonkosken ammoniumtyppipitoisuudet olivat pienempiä kuin Hurukselassa, joten joen alaosan hajakuormitus ei näissä haaroissa lisännyt ammoniumtypen pitoisuutta. Sen sijaan Karhulassa pitoisuus oli aiemmasta poiketen suurempi kuin Hurukselassa, mihin on vaikuttanut Karhulassa joen alittavan jätevesiviemärin vuoto. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat talvella pienempiä kuin kesällä. Keväällä pitoisuuksiin on vaikuttanut Mäkikylän jätevedet, joiden ammoniumtyppikuorma oli maalis-huhtikuussa koholla, loppuvuoden korkea kuormitus ei niinkään näkynyt tulokissa Kymijoen suuren virtaaman takia. Kuva 24. Kymijoen ammoniumtyppipitoisuus (NH 4 -N µg/l) viidellä eri näytepisteellä ja kuukausittaiset keskiarvot, minimit ja maksimit vuonna Pitoisuus nousi Rapakosken ja Hurukselan välillä ja edelleen Karhulassa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. 5.7 TYPEN JA FOSFORIN SUHDE Mikäli kokonaisravinteiden painosuhde (kok.n:kok.p) on yli 17, fosfori on levien kasvua rajoittava tekijä, ja mikäli suhde on alle 10, typpi on kasvun minimitekijä (Forsberg ym. 1978). Kokonaisravinnesuhteen keskiarvon 45 perusteella fosfori on selkeästi Kymijoen minimiravinne myös kuormitetulla jokialueella. Typpeä oli enemmän suhteessa fosforiin etenkin lopputalvella (Kuva 25). Vuoden 2017 aikana N:P-suhde oli kuormitetulla osalla vähintään 17. Rapakoskella typpeä oli vähintään 30-kertaisesti fosforiin nähden. Myös mineraaliravinnesuhteiden perusteella fosfori on selkeästi Kymijoen minimiravinne (Kuva 25). Fosfori on rajoittava ravinne, jos liukoisten mineraaliravinteiden painosuhde - (NO 3 + NO 2 + NH 4 N : liuk. fosfori) on yli 12. Mikäli suhde on alle 5, on typpi rajoittava tekijä (Forsberg ym. 1978). Alimmillaan suhdeluku oli vuoden aikana 14. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/

25 Kuva 25. Kymijoen kokonaistypen ja -fosforin suhdeluku (yllä) sekä liukoisten typpi- (nitriitti-, nitraatti- ja ammoniumtyppi) ja fosforiyhdisteiden (fosfaattifosfori) suhdeluvut (alla) eri kuukausina vuonna Fosfori on Kymijoen minimiravinne. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö ry. 5.8 MUUT KEMIALLISET YHDISTEET Kymijoen Hurukselassa vuonna 2017 analysoitujen muiden alkuaineiden ja yhdisteiden pitoisuudet olivat muuten samaa tasoa kuin edellisvuosina, mutta kloridi- ja sinkkipitoisuudessa on havaittavissa lievä laskeva ja piioksidipitoisuudessa lievä nouseva trendi (Kuvat 26 & 27). 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

26 Kuva 26. Kymijoen Hurukselan keskiarvopitoisuuksia vuosina Tuloksissa on yhdistelty eri menetelmillä tehtyjä analyysituloksia. Tulokset: Kymijoen vesi ja ympäristö ja KAS. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/

27 Kuva 27. Kymijoen Hurukselan raskasmetalli- ja seleenipitoisuudet (μg/l) vuosina Tulokset: KAS. 5.9 VEDEN HYGIEENINEN LAATU Uimarantavesien mikrobiologista laatua seurataan ulosteperäistä saastumista kuvaavien indikaattoribakteerien avulla (Escherichia coli ja suolistoperäiset eli fekaaliset enterokokit) (Pitkänen 2008). E. coli -bakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien runsas esiintymien uimavedessä on yhteydessä taudinaiheuttajamikrobien esiintymiseen. Voimassa olevien EU-normien (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta, nro 177/2008) mukaan vesi on hygieeniseltä laadultaan huonontunutta ja voi aiheuttaa uimareille terveydellistä haittaa, mikäli yksittäisen tuloksen perusteella fekaalisia enterokokkeja havaitaan yli 400 pmy/100 ml (pmy = pesäkettä muodostava yksikkö) tai Escherichia coli -bakteereja yli 1000 pmy/100 ml. Kymijoen veden hygieenistä laatua arvioidaan tutkimalla fekaalisten enterokokkien, E. coli -bakteerien ja koliformisten bakteerien pitoisuuksia. 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

28 Vuonna 2017 Kymijoen vesi oli hygieeniseltä laadultaan pääosin uimavedeksi soveltuvaa. Karhulassa fekaalisten enterokokkien pitoisuus oli suurin (vuoden keskiarvo 189 pmy/100 ml), mutta raja-arvo 400 pmy/100 ml ei ylittynyt (Kuva 28). Rapakoskella enterokokkipitoisuudet olivat pienimmät (keskiarvo 3 pmy/100 ml). E. coli -bakteerien pitoisuudet jäivät alle raja-arvon 1000 pmy/100 ml lukuun ottamatta Karhulaa, jossa raja-arvo ylittyi lähes joka toisella tutkimuskerralla (vuoden keskiarvo 879 pmy/100 ml) (Kuva 29). Karhulan bakteerituloksiin on vaikuttanut vuoto joen alittavassa jätevesiviemärissä. Rapakoskella E. coli -pitoisuudet olivat pienimmät (keskiarvo 12 pmy/100 ml). Kuva 28. Fekaalisten enterokokkien pitoisuus (pmy/100 ml) Kymijoen näytepisteillä vuonna Punainen katkoviiva kuvaa STM:n (177/2008) uimaveden hygieenisen laadun rajaa. Raja ei ylittynyt, mutta veden hygieeninen laatu oli Karhulassa huonompaa kuin muilla näytepisteillä. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö. Aikaisemmin käytössä olleissa uimavesiasetuksissa (STM 292/1996 ja 41/1999) uimaveden laadun arvioinnissa otettiin huomioon myös koliformisten eli kolimuotoisten bakteerien kokonaismäärä. Kolimuotoisten bakteerien raja-arvona oli pmy/100 ml. Ne eivät kuvaa välttämättä veden hygieenistä laatua, sillä niitä tavataan paljon myös maaperässä ja orgaanisessa aineksessa. Raja-arvo ei ylittynyt, mutta Karhulan kesä- ja marraskuun, Hurukselan, Ahvenkosken ja Kokonkosken lokakuun tulos oli yli 2400 pmy/100 ml (Kuva 30). Eniten kolimuotoisia bakteereja oli Karhulassa, vähiten Rapakoskella. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/

29 Kuva 29. Escherichia coli -bakteerien pitoisuus (pmy/100 ml) Kymijoen näytepisteillä vuonna Punainen katkoviiva kuvaa STM:n (177/2008) uimaveden hygieenisen laadun rajaa. E. coli - bakteerien pitoisuus ylitti rajan Karhulassa viisi kertaa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Kuva 30. Kolimuotoisten bakteerien pitoisuus (pmy/100 ml) Kymijoen näytepisteillä vuonna Punainen katkoviiva kuvaa STM:n vanhentuneiden uimavesiasetusten (292/1996 ja 41/1999) hygieenisen laadun rajaa. Karhulassa bakteereja oli eniten. Karhulan kesä- ja marraskuun, Hurukselan, Ahvenkosken ja Kokonkosken lokakuun tulos oli > 2400 pmy/100 ml. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö. 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

30 5.10 HURUKSELAN JATKUVATOIMINEN SAMEUSMITTAUS Jatkuvatoiminen sameusmittaus oli käynnissä Hurukselassa. Suurin sameus havaittiin marraskuun puolivälissä (Kuva 31). Sameus pysyi elokuun alkuun saakka suurimmaksi osaksi alle 5 NTU:ssa, sitten sademäärien ja virtaamien kasvu lisäsi sameutta (Kuvat 1 & 2). Vesinäytteistä analysoitu sameus oli samaa tasoa sondilla mitatun sameuden kanssa (Kuva 31). Sameuden ja kiintoainepitoisuuden suhteen sekä läheisen Piirteenvirran virtaaman avulla laskettiin vuorokausikohtainen kiintoainekuormitus. Kiintoainekuormituksessa oli piikkejä , , , ja (Kuva 32). Neljänä kuukautena vesinäytteiden avulla laskettu kuormitus oli hieman suurempi, kolmena kuukautena sameusseurannan tuloksista mallinnettu kuormitus oli hieman suurempi (Kuva 33). Näytteenoton ajoittuminen suhteessa sameuspiikkeihin vaikuttaa vesinäytetulosten perusteella laskettuun kuormitukseen. Toisaalta myös sameuden avulla mallinnettuun kiintoainepitoisuuteen liittyy epävarmuutta. Sähkönjohtavuus oli koko mittausjakson ajan pääasiassa välillä 7,6-8,2 ms/m (Kuva 34). Sähkönjohtavuudessa oli muutama pieni piikki , ja , jolloin sähkönjohtavuus oli maksimissaankin vain 9,3 ms/m. Keskimääräistä suurempi jätevesikuormitus on voinut nostaa sähkönjohtavuutta. Kuva 31. Jatkuvatoimisella mittarilla mitattu (NTU) ja vesinäytteistä analysoitu (FTU) sameus Kymijoen Hurukselassa sekä vuorokausisademäärät (mm) Anjalassa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/

31 Kuva 32. Jatkuvatoimisella mittarilla mitatun sameuden ja vesinäytteistä määritetyn sameuden ja kiintoainepitoisuuden suhteen ja Kymijoen virtaaman avulla laskettu vuorokausikohtainen kiintoainekuormitus (t/d) Kymijoen Hurukselassa ajalla Taustalla sademäärä (mm/vrk) ja laskennassa käytetty Piirteenvirran virtaama (m 3 /s, Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä). Kuva 33. Hurukselan sameusseurannalla tuotetun aineiston avulla mallinnettu kiintoainekuormitus verrattuna vesinäytteiden tulosten pohjalta laskettuun. 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

32 Kuva 34. Jatkuvatoimisella mittarilla mitattu sähkönjohtavuus (ms/m) ja vesinäytteiden vastaavat analyysitulokset Hurukselassa VESINÄYTTEET KYMIJOEN KESKIKOSKESTA JA INKEROISISTA Stora Enso Anjalankosken tehtaat tilasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä ylimääräiset näytteenotot Kymijoesta jätevedenkäsittelyhäiriön takia tehtaan yläpuolelta Keskikoskesta ja alapuolelta Inkeroisista. Näytteet otettiin 24.4., ja (tulokset Liite 7.1). Tuloksissa oli havaittavissa lieviä Anjalankosken tehtaiden kuormituksen vaikutuksia. Kaikilla näytteenottokerralla sameus ja kiintoainepitoisuus olivat hieman suurempia tehtaan ala- kuin yläpuolella. Myös sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus olivat hieman suurempia alapuolisella pisteellä. Ravinne-, E. coli- ja enterokokkipitoisuuksien osalta tuloksissa oli vaihtelua, eikä selviä kuormitusvaikutuksia todettu. Sen sijaan kolimuotoisten bakteerien pitoisuudet olivat suurempia alapuolisella pisteellä. Osa erosta selittyy tehtaan normaalilla kuormituksella, osa häiriötilanteen lisäkuormituksella. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/

33 6 YHTEENVETO Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien velvoitetarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta Tarkkailu toteutettiin kuormittajien yhteistarkkailuna. Kymijoen alaosan vedenlaadun tarkastelussa käytettiin velvoitetarkkailutulosten lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tuloksia Kymijoen vesinäytepisteiltä. Kymijoen virtaama oli elokuuhun asti keskimääräistä pienempi ja kasvoi syyskuusta aina vuoden loppuun asti. Tammi-maaliskuu oli tavanomaista leudompi. Kevään tulvat jäivät selvästi tavanomaista pienemmiksi, koska vähäiset lumet sulivat useassa jaksossa. Jäät lähtivät huhtikuussa. Huhti-heinäkuussa oli keskimääräistä kylmempää, joten myös pintavedet pysyivät tavallista viileämpinä, varsinkin heinäkuussa. Elo-joulukuussa satoi runsaasti. Marras- ja varsinkin joulukuussa oli tavanomaista leudompaa. Vuoden lopussa suuret vesistöt olivat vielä sulina. Vuoden sademäärä oli pitkän ajan keskiarvoa selvästi suurempi. Jätevesien mukana Kymijokeen kulkeutui vuonna 2017 noin 1,2 t typpeä, 35 kg fosforia ja 4 t kiintoainetta vuorokaudessa. Orgaanisen aineen hapenkulutus (BOD) oli kg/vrk. Teollisuuden kuormitus kasvoi edellisestä vuodesta. Kymmenvuotisjaksolla tarkasteltuna vain vuonna 2011 kuormitus on ollut suurempaa kuin vuonna Verrattuna tilanteeseen 10 vuotta sitten, fosforikuormitus on vähentynyt, mutta kiintoaine- ja BODkuormitus kasvanut. UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaalla kiintoainekuormitus oli selvästi edellisvuotta suurempaa, myös fosfori- ja BOD-kuormitus oli kasvanut. Stora Enson Anjalankosken tehtailla kuormitus oli kaiken kaikkiaan suurempaa kuin edellisenä vuonna jätevedenpuhdistamo-ongelmien takia. Sonoco-Alcoren jätevesikuormitus Kymijokeen oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Kymin tehtaiden ja Sonoco-Alcoren kuormituksessa ei tapahtunut luparajojen ylityksiä vuonna Anjalankosken tehtaiden fosfori- ja CODkuormitus ylitti luparajat elokuussa. Kymijoen alaosan asumajätevesien kuormitus on vähentynyt edellisen kymmenen vuoden aikana. Edellisvuoteen verrattuna kuormitus kuitenkin hieman kasvoi. Mäkikylän kuormitus oli vuonna 2017 suurempaa kuin edellisenä vuonna typpikuormitusta lukuun ottamatta. Mäkikylän typpipitoisuus ylitti kerran niukasti luparajan. Fosforipitoisuuden vuosineljännestä kohti laskettu lupa-arvo ylittyi ensimmäisellä ja viimeisellä vuosineljänneksellä, viimeisellä neljänneksellä myös puhdistustehon luparaja alittui. Halko- ja Huhdanniemen puhdistamot toimivat vuonna 2017 suurten virtaamien aikaan 89 ja 91 vuorokautta, vastaavasti. Muulloin puhdistamoiden jätevedet ohjattiin Mussalon puhdistamolle. Halkoniemen kuormitus oli edellisvuotta selvästi suurempaa ja toisella puolivuosijaksolla lupaehdot täyttyivät vain kiintoaineen ja COD:n osalta. Huhdanniemi toimi lupaehtojen mukaisesti. Karhulassa Kymijoen alittavassa jätevesiviemärissä oli vuoto, joka selvisi vasta kesällä 2018 ja korjattiin tuolloin välittömästi. Jätevettä vuoti Kymijokeen noin 56 m 3 /vrk. 30 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

34 Vuonna 2017 Kymijoen virran mukana kulkeutui Suomenlahteen noin tonnia kiintoainetta, tonnia typpeä ja 170 tonnia fosforia. Ainevirtaamat olivat edellisvuoden tasoa. Suurten virtaamien aikaan loka-joulukuussa ainekuormat olivat suurimmillaan. Vähiten kuormitusta oli liikkeellä helmikuussa ja typen osalta kesäkuussa, jolloin myös virtaamat olivat maltillisemmat. Laskennallisesti noin puolet kiintoaine- ja fosforikuormituksesta sekä noin 85 % typestä oli peräisin Kuusankosken yläpuolisista vesistöistä. Joen alaosalla fosforin ja kiintoaineen kokonaiskuormituksesta hajakuormituksena syntyy valtaosa, typpikuormituksesta hajakuormituksen osuus on noin puolet. Kymijoen alaosan pistekuormituksen osuus Kymijoen mereen kuljettamasta kiintoainekuormituksesta on noin 3 %, typpi- ja fosforikuormituksesta 7-8 %. Fosfori on selkeästi Kymijoen minimiravinne. Pistekuormituksen ja hajakuormituksen vaikutus näkyi edellisvuosien tapaan useimpien analysoitujen pitoisuuksien lievänä nousuna Rapakosken ja Hurukselan välillä. Jätevesikuormituksen vaikutus näkyi selvimmin ammoniumtyppipitoisuudessa, joka kaksinkertaistui Rapakoski - Huruksela välillä vaikkakin pitoisuudet ovat kaiken kaikkiaan melko pieniä. Vuodesta 2013 lähtien pitoisuusnousu on ollut keskimääräistä pienempi. Ahven- ja Kokonkosken ammoniumtyppipitoisuudet olivat pienempiä kuin Hurukselassa, joten joen alaosan hajakuormitus ei näissä haaroissa lisännyt ammoniumtypen pitoisuutta. Sen sijaan Karhulassa pitoisuus oli aiemmasta poiketen suurempi kuin Hurukselassa, mihin on vaikuttanut Karhulassa joen alittavan jätevesiviemärin vuoto. Sähkönjohtavuus oli selvästi matalampi Rapakoskella kuin sen alapuolisilla näytepisteillä. Pistekuormitus Rapakosken ja Hurukselan välillä selittää noin puolet typpi- ja fosforipitoisuuden noususta. Ahvenkoskella vedenlaadussa on huomattavissa peltovaltaisten alueiden läpi virtaavien Tallus- ja Teutjoen vaikutus, sillä esim. sameus, kiintoaine- ja fosforipitoisuus kasvavat Hurukselan ja Ahvenkosken välillä. Ahvenkoskella havaittiin myös vuoden maksimiarvot mm. sameudesta, väristä sekä kiintoaine-, nitriittinitraattityppi- ja fosforipitoisuudesta, jotka kuvaavat hyvin pelloilta tulevaa kuormitusta sulan maan ja suurten virtaamien aikana. Kymijoen veden happitilanne 1 m:n syvyydessä oli vuonna 2017 aiempien vuosien tapaan hyvä, keskimäärin noin 11 mg/l. Happipitoisuus oli alimmillaan kesällä lämpimän veden aikaan ja kyllästysaste talven aikana. Poikkeuksena tästä oli Kokonkosken huhtikuun normaalia huonompi happitilanne. Myös Ahvenkoskella happikyllästys oli tuolloin hieman alentunut. Muulloin happea oli vedessä yli 8 mg/l ja kyllästysaste pysytteli yli 85 %:ssa. Kymijoen vesi oli vuonna 2017 hygieeniseltä laadultaan pääosin uimavedeksi soveltuvaa. Korkeimmat bakteeripitoisuudet havaittiin Karhulassa, jossa E. coli -bakteerien raja-arvo ylittyi lähes joka toisella tutkimuskerralla. Karhulan bakteerituloksiin on vaikuttanut vuoto joen alittavassa jätevesiviemärissä. Rapakoskella vesi oli puhtainta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/

35 Hurukselassa jatkuvatoimisella mittarin mukaan vesi oli sameinta marraskuun puolivälissä. Sameus pysyi suurimmaksi osaksi alle 5 NTU:ssa elokuun alkuun saakka, jolloin sademäärät ja virtaamat alkoivat kasvaa. Tuolloin myös jatkuvatoimisen mittarin tuottaman datan ja vesinäytteiden analyysitulosten avulla lasketussa kiintoainekuormituksessa oli joitakin piikkejä. Pelkkien vesinäytetulosten mukaan laskettu Kymijoen kuljettama kuormitus voi antaa todellista pienemmän tuloksen, sillä pitoisuushuiput voivat jäädä tavallisella näytteenotolla havaitsematta. Sähkönjohtavuudessa oli muutama pieni piikki touko-, heinä- ja syyskuussa, jolloin sähkönjohtavuus oli maksimissaankin vain 9,3 ms/m. Keskimääräistä suurempi jätevesikuormitus on voinut nostaa sähkönjohtavuutta. Loppuyhteenvedoksi on tarkasteltu vesialueen rehevyyden muutosta 2000-luvulla siirryttäessä Kymijokea alaspäin. Tarkastelun kohteena olivat ylimpänä Heinolan Konnivesi, keskivaiheilla Jaalan Pyhäjärvi ja alimpana Tammijärvi. Vuosittain kesäelokuussa otettujen näytteiden tulosten perusteella Kymijoen järvialtaat rehevöityvät siirryttäessä Konnivedeltä Tammijärvelle (Kuva 35). Konniveden luokitus klorofylli- ja fosforipitoisuuden perusteella oli karu, Pyhäjärvi oli lievästi rehevä ja Tammijärven rehevä. Näkösyvyys oli huomattavasti suurempi Konnivedellä kuin sen alapuolisissa vesistöissä, vajaa 4 m, vaikka siinä on huomattavissa lievää laskua 2000-luvun alkuun verrattuna. Pyhäjärvessä näkösyvyys oli 2 m ja Tammijärvessä vajaa 1,5 m. 32 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

36 Kuva 35. Vesialueen rehevyystason (kokonaisfosfori 1 m, klorofylli a) ja näkösyvyyden muutos siirryttäessä Kymijokea alaspäin Konnivedeltä Jaalan Pyhäjärvelle ja Kymijoen alaosan Tammijärvelle. Konniveden tulokset ovat kesä- ja elokuulta yhteistarkkailun näytepisteiden 8 ja 9 tuloskeskiarvoja. Pyhäjärven tulokset ovat yhdeltä elokuun näytteenottokerralta. Tammijärven tulokset perustuvat kahteen näytteenottokertaan heinä-elokuussa Kymijoki rehevöityy siirryttäessä Konnivedeltä Tammijärvelle. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö ja KAS. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/

37 VIITTEET Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt.Int.Ver.Limnol. 21: Ilmatieteenlaitos Ilmastokatsaus-lehti nro > Ilmasto > ilmastoviestintä > Ilmastokatsaus-lehti Nakari, H. & Muuri, L Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu 276/2018. Pitkänen, T Uimavesien mikrobiologinen laatu ja analytiikka. Ympäristö- ja Terveys-lehti 2:2008, s Raunio, J. & Itkonen, A Kymijoen PCDD/F- ja elohopeakulkeuman arviointi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti 386/2018. Suomen ympäristökeskus Vesitilannekatsaukset. > Etusivu > Ajankohtaista > Vesitilannekatsaukset 34 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

38 LIITTEET 1 Kartta: Kymijoen vedenlaadun seurantapaikat ja kuormittajat 2 Kymijoen alaosan velvoitetarkkailujen näytepisteet ja koordinaatit sekä analyysien määritysmenetelmät 3 Kymijoen virtaamat Kymijoen pistekuormitus Ainevirtaamien laskentamenetelmä ja Kymijoen ainevirtaamat mereen vuonna Kymijoen jokihaarojen kuukausittaiset ainevirtaamat mereen Vedenlaatutulokset 2017

39 LIITE 1

40 LIITE 2 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT KLTAMM / 1 = Tammijärvi 1 ( ) KYMI93 / 001 = Ahvenkoski ( ) KYMI93 / 003 = Keskikoski, länsi KYMI93 / 014 = Kymijoki Kokonkoski 014 ( ) KYMI93 / = Kymijoki Karhula 022:5610 ( ) KYMI93 / = Huruksela ( ) KYMI93 / 045 = Inkeroinen KYMI93 / 063 = Rapakoski ( ) MÄÄRITYKSET levä = Levätilanne () 1 = levää vähän Kok.syv. = Kokonaissyvyys () Näk.syv. = Näkösyvyys () Ilm.lt. = Ilman lämpötila () Pilv. = Pilvisyys () 8 = täyspilvistä 3 = 3/8 pilvessä Tuulnop. = Tuulen nopeus () Tuulsuunt = Tuulen suunta () S = Etelä lt = Lämpötila (Lämpötila) Happi = Happi, vesi, titr. (Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3040:1990) Happi-% = Hapen kyllästysaste, vesi, titr. (Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3040:1990) Sameus = Sameus, vesi, nefelometr. (SFS-EN ISO 7027:2000) Kiint GF/C = Kiintoaine, vesi (GF/C 1,2 µm) (SFS-EN 872:2005) Sähk = Sähkönjohtavuus, vesi, konduktometr. (SFS-EN 27888:1994) Alkal. = Alkaliteetti, luonnonvesi, titr.4.5, 4.2 (Titrimetrinen, SFS 3005:1981, SFS-EN ISO :1996, mod.) Al = Alumiini, vesi, AAS-graf (Sis.menetelmä, SFS 5074:1990, kumottu SFS 5502:1990) ph = ph, vesi (SFS 3021:1979) Väri = Väriluku, vesi, komparatiivinen (SFS-EN ISO 7887:1995) COD Mn = COD(Mn), vesi, titrimetrinen (SFS 3036:1981) BOD7 = BOD7, vesi (Sis. menetelmä, per. kumottuun SFS 3019:1979) kok.n = N(tot), vesi, Aquakem (Sis.menetelmä, per. kumot. SFS 3031:1990) N(NO3+NO2) = N(NO3+NO2), vesi, Aquakem (Sis.menetelmä, per. kumot. SFS 3031:1990 (AK)) N(NH4) = Ammoniumtyppi, vesi, fotometr. (SFS 3032:1976) Kok.P = P(tot), vesi (Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3026:1986) liuk.p = P(tot), vesi, liukoinen (Nuclepore) (Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3026:1986) Cl = Kloridi, vesi, IC (Sis.menetelmä, per. kumottuun SFS-EN ISO :1995) SO4 = Sulfaatti, vesi, IC (Sis.menetelmä, per. kumottuun SFS-EN ISO :1995) SIO2 = Silikaatti (piidioksidi), vesi, Aquakem (Sisäinen menetelmä, perustuu AK menetelmä SIL 001) Fe spek = Rauta, vesi, fotometr. (SFS 3028:1976) Mn = Mangaani, vesi, fotometr. (SFS 3033:1976) E.coli = E.coli talous,uima,vesistö /100 Colilert (Colilert) koli36 = Kolim. bakt talous/luonto/jäte Colilert (Colilert) entero = Fek enterokokit talous/uima/ves Enterole (Enterolert) Klorof. = Klorofylli-a, vesi (SFS 5772:1993) Ca = Kalsium, vesi, AAS-liekki (SFS 3018:1982, SFS 3044:1980) Mg = Magnesium, vesi, AAS-liekki (SFS 3018:1982, SFS 3044:1980) Na = Natrium, vesi, AAS-liekki (SFS 3017:1982, SFS 3044:1980) Al = Alumiini, vesi, ICP (ICP) K = Kalium, vesi, AAS-liekki (SFS 3017:1982, SFS 3044:1980) TOC = TOC, vesi (EN 1484) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin. Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

41 LIITE 3 Kymijoen virtaaman kuukausikeskiarvot Kuusankoskella ja jokihaaroissa vuonna 2017 Kuusankoski Ahvenkoski Koivukoski Korkeakoski m 3 /s m 3 /s m 3 /s m 3 /s MQ NQ HQ MQ=keskivirtaama, NQ=minimivirtaama, HQ=maksimivirtaama Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä

42 LIITE 4 Kymijoen alaosan pistekuormitus vuonna 2017 Kuormittaja TEOLLISUUS Jätevesi K-aine BOD 7ATU COD Cr Kok.P Kok.N m 3 /vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk UPM-Kymmene, Kymi, paperit. ja sulfaattisellut. Stora Enso, Anjalan paperi- ja kartonkitehtaat Sonoco-Alcore, Karhulan kartonkit , Teollisuus yhteensä YHDYSKUNNAT Jätevesi K-aine BOD 7ATU COD Cr Kok.P Kok.N m 3 /vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kouvola, Mäkikylä Kymen Vesi, Anjala * Halkoniemi * Huhdanniemi ,2 9,2 15 6,2 Yhdyskunnat yhteensä ,5 0, Teollisuus + yhdyskunnat Huom. * Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoita on syksystä 2010 alkaen käytetty vain suurten virtaamien aikaan Lisäksi AOX-kuormitus UPM-Kymmene, Kymiltä: 258 kg/vrk

43 LIITE 5 Ainevirtaamien laskenta Vuotuiset ainevirtaamat laskettiin seuraavalla Ekholm ym. (1995) Kymijoen ainevirtaamien laskemisessa käyttämällä menetelmällä: Menetelmä: Vuosittainen kuormitus lasketaan näytteenottojaksojen (1 kuukausi) kuormitusten summana: N i 1 i L c( t ) Q T L = vuosikuorma c(t i ) = ainepitoisuuden keskiarvo kuukaudessa Q[T i ] = kuukauden keskivirtaama N = aikajaksojen lukumäärä eli 12 (kuukautta) i Ekholmin ym. (1995) mukaan em. menetelmä soveltuu hyvin ainevirtaamien laskemiseen Kymijoen kaltaiselle isolle, säännöstellylle joelle. Kymijoen ainevirtaama Suomenlahteen vuonna 2017 laskettuna em. menetelmällä. Kolmen jokihaaran ainevirtaamiin on vielä lisätty Pyhtään haaran osuus (2 % Kymijoen kokonaisainevirtaamista vuoden 1992 tulosten perusteella) Kiintoaine t/a COD Mn t /a Kok.N t/a Kok.P t/a M

44 LIITE 6 Kymijoen jokihaarojen ainevirtaamat mereen vuonna Kuukausittaiset ainevirtaamat on laskettu liitteessä 6 esitetyllä tavalla. Tuloksissa on mukana sekä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n että Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tulokset. Ahvenkoskenhaaran ainevirtaamat mereen vuonna 2017 Kiintoaine CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P Liuk.P Virtaama t/vrk t/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk m3/s 1 26,6 90, ,6 85, ,7 87, ,9 89, ,3 81, ,7 69, ,0 74, ,5 99, ,0 88, ,5 144, ,7 160, ,1 206, ka 73,0 106, Koivukoskenhaaran ainevirtaamat mereen vuonna 2017 Kiintoaine CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P Liuk.P Virtaama t/vrk t/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk m3/s 1 6,4 36, ,5 22, ,6 22, ,0 18, ,2 29, ,8 26, ,2 27, ,5 46, ,2 39, ,5 65, ,7 85, ,6 109, ka 25,9 44, Korkeakoskenhaaran ainevirtaamat mereen vuonna 2017 Kiintoaine CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P Liuk.P Virtaama t/vrk t/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk m3/s 1 32,8 33, ,5 40, ,0 61, ,7 59, ,5 39, ,5 29, ,6 34, ,7 35, ,7 33, ,5 41, ,0 36, ,9 61, ka 25,3 42,

45 LIITE 7.1 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 1/8 Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:35; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 2 C-ast; 1 0,6 12,9 90 0,8 <1 6,7 0,23 6,7 30 6, < , KYMI93 / Huruksela Klo 13:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 3 C-ast; 1 0,4 12,8 88 1,1 <1 8,4 0,28 6,8 30 7, < , KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 10:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 3 C-ast; 1 0,4 13,5 93 4,5 1,3 8,6 0,30 6,8 45 7, , KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 11:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 3 C-ast; 1 0,4 13,7 95 1,5 1,1 8,5 0,28 6,8 35 7, < , KYMI93 / Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 11:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 3 C-ast; 1 0,4 13,1 90 2,1 7,3 8,6 0,29 6,8 35 7, , KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -20 C-ast; 1 0,0 12,8 87 0,5 <1 6,7 0,24 7,0 25 6, , KYMI93 / Huruksela Klo 09:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -18 C-ast; 1 0,0 13,0 89 0,8 <1 8,6 0,28 6,9 30 7, , KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 13:05; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -15 C-ast; 1 0,0 13,0 89 1,3 <1 8,3 0,28 7,0 35 7, , KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -15 C-ast; 1 0,0 13,8 94 1,0 <1 8,5 0,27 7,0 30 7, ,6 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

46 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 2/8 Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l KYMI93 / Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -16 C-ast; 1 0,0 E E 1,0 1,2 8,3 0,27 6,8 30 7, , KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -9 C-ast; 1 0,4 12,8 88 0,7 <1 7,0 0,24 6,9 30 6, < , KYMI93 / Huruksela Klo 13:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -2 C-ast; 1 0,6 12,6 87 1,0 <1 8,5 0,27 7,0 35 7, , KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 10:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -6 C-ast; 1 0,3 12,5 86 3,8 1,3 9,0 0,31 6,9 35 8, , KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 11:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -5 C-ast; 1 0,5 13,5 93 1,2 <1 8,5 0,28 7,0 35 7, , KYMI93 / Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 12:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -5 C-ast; 1 0,4 13,0 90 1,8 2,5 8,6 0,28 7,0 35 8, , KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 5 C-ast; 1 3,3 12,4 93 2,4 1,7 6,9 0,24 7,0 30 7, KYMI93 / Huruksela Klo 13:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 9 C-ast; 1 4,0 12,4 94 5,1 3,6 8,2 0,28 7,0 40 7, KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 10:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 8 C-ast; 1 4,0 9, ,5 8,4 0,29 7,0 60 8, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

47 LIITE 7.1 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 3/8 Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 11:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 9 C-ast; 1 4,0 7,7 59 5,1 2,9 8,3 0,28 7,1 40 7, KYMI93 / Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 12:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 9 C-ast; 1 4,0 12,2 93 5,8 4,0 8,4 0,28 7,1 40 8, KYMI93 / 003 Keskikoski, länsi Klo 16:00; Näytt.ottaja jn; 1 4,4 12,2 94 2,1 1,9 8,3 0,27 7,0 35 7, KYMI93 / 045 Inkeroinen Klo 17:00; Näytt.ottaja jn; Ilm.lt. 5 C-ast; 1 4,4 12,2 94 3,2 2,7 8,7 0,28 7,1 40 8, KYMI93 / 003 Keskikoski, länsi Klo 10:20; Näytt.ottaja jn; Ilm.lt. 6 C-ast; 1 4,8 12,2 95 3,2 3,0 8,1 0,26 7,1 35 7, , KYMI93 / 045 Inkeroinen Klo 11:00; Näytt.ottaja jn; Ilm.lt. 6 C-ast; 1 4,8 12,1 94 3,6 3,9 8,4 0,27 7,1 35 7, KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:25; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 4 C-ast; 1 8,2 11,7 99 2,3 2,6 6,6 0,24 7,2 30 7, < , KYMI93 / Huruksela Klo 13:00; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 7 C-ast; 1 8,6 11, ,7 3,0 8,0 0,27 7,2 35 7, , KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 09:50; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 6 C-ast; 1 9,0 11,2 97 8,0 5,4 8,7 0,29 7,2 45 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

48 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 4/8 Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 11:25; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 7 C-ast; 1 8,3 11,5 98 3,3 2,9 8,0 0,27 7,2 35 8, KYMI93 / Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 11:50; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 7 C-ast; 1 8,4 11,3 96 4,1 3,4 8,1 0,28 7,1 35 8, KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 14,4 10, ,8 3,9 6,6 0,25 7,2 30 6, , KYMI93 / Huruksela Klo 13:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 20 C-ast; 1 14,3 9,9 96 3,4 4,9 8,2 0,29 7,3 35 7, , KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 10:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 18 C-ast; 1 15,2 9,9 98 3,8 4,5 8,6 0,30 7,3 35 7, KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 11:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 19 C-ast; 1 14,8 9,3 92 3,2 4,3 7,9 0,29 7,3 35 7, KYMI93 / Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 12:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 19 C-ast; 1 14,6 10,0 98 3,7 4,9 8,0 0,28 7,2 35 7, >2400 9, KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:30; Näytt.ottaja hk al; Ilm.lt. 14 C-ast; 1 17,6 8,7 91 4,5 5,1 6,7 0,25 7,1 30 6, , KYMI93 / Huruksela Klo 13:45; Näytt.ottaja hk al; Ilm.lt. 20 C-ast; 1 18,0 8,6 91 5,4 6,9 8,2 0,28 7,1 35 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

49 LIITE 7.1 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 5/8 Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 11:20; Näytt.ottaja hk al; Ilm.lt. 18 C-ast; 1 17,8 8,6 90 5,0 6,0 8,3 0,29 7,2 35 7, KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 12:45; Näytt.ottaja hk al; Ilm.lt. 18 C-ast; 1 18,4 8,9 95 5,1 6,1 8,3 0,28 7,2 35 7, KYMI93 / Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 13:10; Näytt.ottaja hk al; Ilm.lt. 19 C-ast; 1 18,3 8,5 90 6,3 11 8,3 0,28 7,1 35 8, KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; 1 18,8 8,4 90 4,1 5,0 6,8 0,25 7,2 30 6, , KYMI93 / Huruksela Klo 13:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 19,6 8,1 88 6,7 8,6 8,1 0,29 7,2 35 7, KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 09:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 16 C-ast; 1 19,6 8,1 88 6,0 7,4 8,5 0,30 7,2 35 7, KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 10:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 18 C-ast; 1 19,6 8,6 94 7,8 11 8,1 0,28 7,1 35 7, KYMI93 / Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 10:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 18 C-ast; 1 19,6 8,2 89 6,5 9,1 8,3 0,29 7,2 35 7, , KYMI93 / 003 Keskikoski, länsi Klo 09:50; Näytt.ottaja jn; Ilm.lt. 19 C-ast; 1 19,2 8,9 96 4,3 5,8 7,5 0,28 7,2 35 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

50 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 6/8 Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l KYMI93 / 045 Inkeroinen Klo 10:20; Näytt.ottaja jn; Ilm.lt. 19 C-ast; 1 19,5 8,5 92 4,9 6,8 7,8 0,29 7,2 35 8, KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:35; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 10 C-ast; 1 15,0 9,6 95 2,9 2,8 6,7 0,25 7,2 25 6, KYMI93 / Huruksela Klo 13:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; 1 16,0 9,2 93 3,3 3,5 8,0 0,28 7,3 30 6, KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 10:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; 1 15,2 9,3 92 4,1 3,7 8,1 0,29 7,2 35 6, , KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 11:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 14 C-ast; 1 15,7 9,7 97 3,3 3,6 8,0 0,28 7,3 30 6, KYMI93 / Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 12:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; 1 15,7 9,4 94 3,7 4,3 8,1 0,29 7,2 30 7, , KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 10 C-ast; 1 10,7 10,1 91 2,9 2,7 6,7 0,26 7,2 25 6, , KYMI93 / Huruksela Klo 13:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 10 C-ast; 1 11,0 10,4 94 7,5 5,6 7,8 0,29 7,1 40 7, > KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 10:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 10 C-ast; 1 11,0 9, ,2 8,5 0,33 7,1 80 9, > Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

51 LIITE 7.1 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 7/8 Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 11:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 10 C-ast; 1 11,0 10,1 91 8,1 7,1 8,0 0,29 7,1 40 8, > KYMI93 / Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 12:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 10 C-ast; 1 11,0 9,9 90 9,1 7,1 8,1 0,29 7,0 50 9, KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 2 C-ast; 1 4,7 11,5 89 1,4 1,3 6,6 0,25 7,2 30 6, < , KYMI93 / Huruksela Klo 13:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 5 C-ast; 1 4,6 12,0 93 2,6 1,8 7,8 0,29 7,1 30 7, , KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 10:35; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 3 C-ast; 1 4,0 11,9 91 6,6 3,1 7,8 0,30 7,2 50 8, KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 12:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 5 C-ast; 1 4,7 12,2 95 2,5 2,0 7,8 0,29 7,3 35 7, , KYMI93 / Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 12:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 5 C-ast; 1 4,5 11,9 92 2,6 2,4 7,8 0,29 7,1 35 7, >2400 9, KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 2 C-ast; 1 2,7 12,0 88 2,7 1,7 6,7 0,25 7,1 35 7, , KYMI93 / Huruksela Klo 13:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 2 C-ast; 1 2,9 12,0 89 7,8 3,7 7,5 0,28 7,0 50 8, ,6 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

52 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 8/8 Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 10:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 1 C-ast; 1 2,7 11, ,9 7,4 0,29 7, KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 12:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 2 C-ast; 1 3,0 12,1 90 5,3 3,5 7,3 0,28 7,0 50 9, , KYMI93 / Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 12:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 2 C-ast; 1 3,0 12,1 90 6,3 4,3 7,5 0,27 6,9 55 9, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

53 LIITE 7.2 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka Al Cl SO4 SIO2 Fe spek Mn Ca Mg Na Al K Näytepaikka µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l KYMI93 / Huruksela Klo 13:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 3 C-ast; ,9 11 3,3 96 <20 3,3 1,4 7,3 1, KYMI93 / Huruksela Klo 09:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -18 C-ast; ,0 11 3, ,8 1,4 7,7 1, KYMI93 / Huruksela Klo 13:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -2 C-ast; ,1 11 3,4 90 <20 5,0 1,4 7,3 1, KYMI93 / Huruksela Klo 13:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 9 C-ast; ,6 10 3, ,8 1,5 6,6 1, KYMI93 / Huruksela Klo 13:00; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 7 C-ast; ,4 11 2, ,2 1,5 7,1 1, KYMI93 / Huruksela Klo 13:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 20 C-ast; ,8 11 2, ,2 1,5 7,4 1, KYMI93 / Huruksela Klo 13:45; Näytt.ottaja hk al; Ilm.lt. 20 C-ast; ,9 11 1, ,2 1,6 7,7 1, KYMI93 / Huruksela Klo 13:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 17 C-ast; ,4 11 1, ,7 1,4 7,3 1, KYMI93 / Huruksela Klo 13:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; 1 4,5 11 1, ,8 1,4 7, , KYMI93 / Huruksela Klo 13:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 10 C-ast; ,4 9,7 2, ,0 1,7 6,2 1, KYMI93 / Huruksela Klo 13:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 5 C-ast; ,7 10 2,8 160 <20 4,5 1,4 5,9 1, KYMI93 / Huruksela Klo 13:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 2 C-ast; ,1 8,5 3,8 480 <10 5,2 1,6 5,6 1,6 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

54 LIITE 7.3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Tammijärven klorofyllitutkimus (KLTAMM) Pvm. Hav.paikka lt Kok.P Klorof. Näytepaikka oc µg/l µg/l KLTAMM / 1 Tammijärvi 1 Kok.syv. 3,3 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja hk al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 18, KLTAMM / 1 Tammijärvi 1 Kok.syv. 3,3 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:04; Näytt.ottaja mk al; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 16, ,5 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

55 PERIFYTONTUTKIMUKSET

56 TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Kymijoen alaosan (Voikkaa-merialue) perifytontutkimusten tuloksia vuodelta Piilevänäytteitä kerättiin 11 näytepisteeltä ja näiden ohella tutkittiin in situmittauksin samoilta näytepisteiltä rantakivien levämääriä. Piileväanalyysien perusteella näytepisteiden väliset erot vedenlaadussa olivat pieniä. Ekologisen tilan luokitteluun käytetty PMAindeksi osoitti hyvää tai erinomaista ekologista tilaa ja tyyppiominaisten taksonien indeksi tyydyttävää-hyvää ekologista tilaa. Kiviltä mitatuissa levämäärissä oli havaittavissa näytepisteiden välistä vaihtelua, mutta Kymijoen jätevesikuormituksella ei kuitenkaan näyttänyt olevan merkittävää vaikutusta levämääriin tai piileväyhteisöjen koostumukseen.

57 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3 TULOKSET Piilevätutkimukset Perifytontutkimukset 5 4 TULOSTEN TARKASTELU 6 VIITTEET 7 LIITE 1 Piileväanalyysien tulokset

58 JOHDANTO Kymijoen alaosan velvoitetarkkailu perustuu Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatimaan tarkkailuohjelmaan, jonka Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (nykyisin Kaakkois-Suomen ELY-keskus) hyväksyi kirjeellään (Dnro 0498Y ). Pohjaeläimet ja perifyton eli päällyslevät ovat muodostaneet Kymijoen alaosan biologisen tarkkailun rungon. Perifytontutkimuksissa menetelmänä on vuodesta 1993 käytetty ns. keinoalustamenetelmää (Mäkelä ym. 1992). Edellisessä ohjelmapäivityksessä rehevöitymistarkkailua päätettiin tehostaa piileviin perustuvan menetelmän avulla, koska piilevät on useissa todettu tutkimuksissa herkiksi veden laadun indikaattoreiksi ja nopean elinkiertonsa vuoksi ne reagoivat nopeasti muuttuviin olosuhteisiin (mm. Whitton ym. 1991, Prygiel & Coste 1993, Whitton & Rott 1996, Prygiel ym. 1999, Eloranta 1995, Eloranta & Andersson 1998, Eloranta 1999, Eloranta & Soininen 2002). Perinteistä keinoalustamenetelmää ei poistettu ohjelmasta, mutta levyjen inkubointijaksojen lukumäärää vähennettiin entisestä kolmesta yhteen ja tutkimusväliä pidennettiin vuosittaisesta joka toinen vuosi tehtäväksi. Tämä raportti käsittelee Kymijoen alaosan perifytontutkimuksien tuloksia vuodelta Vuoden 2017 tarkkailuun osallistuivat seuraavat kuormittajat (Kuva 1): UPM Kymmene Oyj, Kymi Kouvolan kaupunki Kymen Vesi Oy Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Stora Enso Ingerois Oy Sonoco-Alcore Oy Kotkan Energia Kymin paperitehdas Kuusanniemen sulfaattisellutehdas Mäkikylän puhdistamo Halkoniemen puhdistamo, lopettanut 8/10* Huhdanniemen puhdistamo, lopettanut 9/10* Anjalan paperitehdas Inkeroisten kartonkitehdas Karhulan kartonkitehdas Hyötyvoimalaitos *toiminnassa tulvatilanteissa 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Piilevänäytteitä kerättiin 11 näytepisteeltä heinäkuun 2017 aikana (Kuva 1). Näytteenotossa ja näytteiden käsittelyssä sovellettiin eurooppalaista menetelmästandardia (SFS-EN 13946:2003). Näytteet otettiin rantakiviltä harjaamalla niiden näkyvillä olleet pinnat hammasharjalla. Kultakin näytepisteeltä kerättiin ja harjattiin vähintään viisi kiveä. Kivet harjattiin muovivadissa, johon oli otettu jokivettä. Kivien pinnoilta irronnut aines sekoitettiin veteen ja siitä kaadettiin näytteet tuikepulloihin. Näytteet puhdistettiin Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018 1

59 laboratoriossa muusta orgaanisesta aineksesta happokäsittelyn ja sentrifugoinnin avulla. Esikäsitellyistä näytteistä tehtiin petaushartsin avulla kestopreparaatteja. Piilevien määrityksestä vastasi Juha Miettinen Ecomonitor Oy:stä. Määrityksessä käytettiin apuna Krammerin ja Lange-Bertalotin ( ), Lange-Bertalotin (2001, 2011), Krammerin (2002) ja Cantonatin ym. (2017) määritysoppaita. Kustakin näytteestä määritettiin vähintään 400:n piilevävalvan eli solukuoren satunnaisotos. Näytepisteiden vedenlaadun arvioinnissa hyödynnettiin IPS- ja TDI-indeksejä. IPS-indeksi ilmentää lähinnä orgaanista kuormitusta ja rehevyystasoa, kun taas TDI-indeksi kuvaa rehevyystasoa. Näiden indeksien on todettu soveltuvan hyvin jokien seurantoihin niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa tehdyissä tutkimuksissa (mm. Kelly ym. 1995, Eloranta & Anderson 1998). Vedenlaadun arvioinnissa hyödynnettiin Elorannan ja Soinisen (2002) ehdottamia rajaarvoja. Piileväindeksin ohella näytepisteiden tilanarvioinnissa hyödynnettiin lajien ekologisia jakaumia (Van Dam ym. 1994). Näiden jakaumien eli ns. spektrien avulla voidaan tutkia mm. saprobiaa, ravinteisuutta ja happipitoisuutta ilmentävien lajien suhteellisia runsauksia eri näytepisteillä. Indeksiarvot ja ekologiset jakaumat laskettiin Omnidia-ohjelman avulla (Lecointe ym. 1993). Näytepisteiden ekologista tila arvioitiin ympäristöhallinnon kehittämien luokitteluindeksien avulla (prosenttinen mallinkaltaisuus ja tyyppiominaiset taksonit) (Suomen ympäristökeskus 2013). Piilevien lajistoanalyysin ohella samoilta näytepisteiltä mitattiin myös in situ-mittarilla päällyslevien määrää. Työssä käytettiin BenthoTorch -sondia, jolla tehtiin kultakin pisteeltä vähintään 10 erillistä mittausta rantakiviltä. Sondi mittaa yhden neliösenttimetrin alalta kokonaislevämäärän (mg/cm 2 ) ja jakaa tämän keskeisimpien leväryhmien kesken takaisinheijastuneen valon spektrin perusteella. 3 TULOKSET 3.1 PIILEVÄTUTKIMUKSET IPS- ja TDI-piileväindeksin perusteella Kymijoen alaosan vedenlaatu vaihteli melko vähän tutkittujen näytepisteiden välillä (Taulukko 1, Liite 1). Indeksin perusteella Kymijoen vedenlaatu oli pääosin erinomaista. Heikointa vedenlaatu oli Hurukselan näytepisteellä (tyydyttävä). Rehevyyttä ilmentävä TDI-indeksin arvot ovat alimmillaan Hirvivuolteen ja Karhulan näytteille, osoittaen kohtalaisen suuria veden fosforipitoisuuksia. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

60 Kuva 1. Kymijoen alaosan perifytontarkkailun näytepisteet ja jätevesien purkupisteiden sijainti. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018 3

61 Taulukko 1. Näytteistä laskettujen leväyksikköjen (piileväkuorien) määrä ja taksonien lukumäärä, sekä tärkeimpien piileväindeksien arvot. Värejä vastaavat vedenlaatuluokat: sininen = erinomainen vihreä = hyvä ja keltainen = tyydyttävä. Paikka Kuoria Taksonit ACID IPS TDI %PT 1. Rapakoski ,45 18,2 8, Kuusankoski ,46 16,4 11 2,2 3. Koria ,87 17,4 9,7 3,6 4. Mäkikylä ,60 18,6 11,4 1,1 5. Erottelu ,83 18,3 10,4 1,6 6. Myllykoski ,39 17,9 7,8 2,7 7. Anjala ,71 17,6 11 1,2 8. Huruksela ,90 14,7 8,7 2,7 9. Hirvivuolle ,60 15,4 7,3 2,7 10. Karhula ,80 15,1 7,1 1,5 11. Ahvenkoski ,00 17,4 10,2 0,5 Veden ravinteisuutta kuvaava ekologisen jakauman mukaan eri indikaattoriryhmien suhteelliset runsaudet olivat melko samantapaiset (Kuva 2). Karua vedenlaatua ilmentäviä ryhmiä oli runsaimmin Kuusankosken ja Mäkikylän näytepisteillä. Vastaavasti rehevyyttä ilmentävät leväryhmät olivat runsaimmillaan Hurukselan, Hirvivuolteen ja Ahvenkosken näytepisteillä. Kuva 2. Piilevälajien jakautuminen ravinteisuutta ilmentäviin ryhmiin. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

62 Piileväaineistosta lasketun PMA-luokitteluindeksin perusteella Kymijoen alaosa oli luokiteltavissa hyvään tai erinomaiseen ekologiseen tilaan (Taulukko 2). Tyyppiominaisiin taksoneihin perustuva indeksi ilmensi PMA-indeksiä heikompaa ekologista tilaa. Ero indeksien välillä oli yhden tai kahden tilaluokan verran. Alueellinen vaihtelu joen ylä- ja alaosan välillä oli joka tapauksessa vähäistä. Taulukko 2. Kymijoen alaosan näytepisteiden ekologinen tila PMA-indeksin ja tyyppiominaisten taksonien perusteella arvioituna. Tyyppi Paikka TT40 TT luokka PMA PMA luokka Taksonit Yksiköt SkESk_E 1. Rapakoski 10 Tyydyttävä 0,505 Erinomainen SkESk_E 2. Kuusankoski 11 Tyydyttävä 0,552 Erinomainen SkESk_E 3. Koria 12 Tyydyttävä 0,542 Erinomainen SkESk_E 4. Mäkikylä 12 Tyydyttävä 0,539 Erinomainen SkESk_E 5. Erottelu 14 Hyvä 0,573 Erinomainen SkESk_E 6. Myllykoski 12 Tyydyttävä 0,365 Hyvä SkESk_E 7. Anjala 11 Tyydyttävä 0,496 Erinomainen SkESk_E 8. Huruksela 16 Hyvä 0,344 Hyvä SkESk_E 9. Hirvivuolle 14 Hyvä 0,522 Erinomainen SkESk_E 10. Karhula 12 Tyydyttävä 0,421 Hyvä SkESk_E 11. Ahvenkoski 16 Hyvä 0,529 Erinomainen PERIFYTONTUTKIMUKSET In situ-menetelmällä arvioituna Kymijoen alaosan levämäärissä oli havaittavissa jonkin verran alueellisia eroja (Kuva 3). Tuloksissa ei kuitenkaan ollut selkeää trendiä, vaan levämäärät saattoivat vaihdella melko paljon lähekkäisillä näytepisteillä. Myllykosken ja Hurukselan näytepisteiden levämäärät olivat mitatuista pisteistä suurimmat. Ero joen yläosan (Voikkaa) vertailupisteeseen oli kuitenkin melko pieni. Pienimmät levämäärät mitattiin vuonna 2017 Keltin (Koria) näytepisteeltä. Ero Keltin ja Myllykosken levämäärissä n. 1,7-kertainen (0,9 µg/cm 2 ). Useimmilla näytepisteillä valtaryhmän muodostivat piilevät (Kuva 3). Mäkikylän, Erottelun, Karhulan ja Ahvenkosken näytepisteillä runsaimpana esiintyivät sinilevät. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018 5

63 Kuva 3. Kymijoen alaosan perifytontarkkailun näytepisteiden levämäärät in situ-menetelmällä arvioituna. Pylväät kuvaavat rantakiviltä mitattujen levämäärien (klorofylli a µg/cm 2 ) keskiarvoa. Vuosien 2015 ja 2017 kokonaislevämäärissä oli parittaisen T-testin perusteella tilastollisesti merkitsevä ero. Samoin tilastollinen ero oli havaittavissa myös piilevien ja sinilevien runsauksissa. Sen sijaan viherlevien runsauksissa ei vuosien välisiä eroja ollut. 4 TULOSTEN TARKASTELU Kymijoen piilevätutkimusten perusteella joen alaosan vedenlaadun alueellinen vaihtelu oli eri indeksien perusteella vähäistä. IPS-indeksi ilmensi hyvää-erinomaista vedenlaatua. Ekologisen tilan luokitteluun käytetty PMA-indeksi ilmensi edellisen tutkimuksen tavoin hyvää tai erinomaista tilaa. Sen sijaan tyyppiominaisiin taksoneihin perustuva indeksi osoitti tyydyttävää-hyvää ekologista tilaa. Aikaisempiin vuosiin verrattuna tulokset olivat samantyyppisiä, eli piileväanalyysien perusteella Kymijoen alaosan vedenlaadussa ja ekologisessa tilassa ei ole tapahtunut viime vuosina juurikaan muutosta. Yksittäisillä näytepisteillä oli kuitenkin joitakin muutoksia havaittavissa edelliseen tutkimukseen nähden. Näistä merkittävimmät olivat vuonna 2017 Hurukselan ja Hirvivuolteen lajistossa havaittu rehevyyden ilmentäjälajien runsastuminen ja lajistokoostumuksen ero muihin näytepisteisiin verrattuna. Vuoden 2017 perifytontutkimuksien tulokset olivat samansuuntaisia piileväanalyysien kanssa, eli tuloksissa ei ollut havaittavissa ylä- ja alavirran näytepisteiden välillä selvää trendiä. Levämäärät saattoivat kuitenkin vaihdella suhteellisen paljon lähekkäisten näytepisteiden välillä. Suurimmat levämäärät mitattiin Myllykosken ja Hurukselan näytepisteiltä. Näilläkin näytepisteillä levämäärät olivat tosin lähellä Voikkaan 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

64 vertailupisteeseen tasoa. Levämäärissä oli vuosien välisiä eroja, sillä vuoden 2017 keskimääräiset levämäärät olivat tilastollisesti merkittävästi suuremmat kuin vuoden 2015 tutkimuksissa. Kymijoen jätevesikuormituksella ei kuitenkaan näyttänyt olevan merkittävää vaikutusta levämääriin tai piileväyhteisöjen koostumukseen. VIITTEET Cantonati M., Kelly M.G. & Lange-Bertalot H Freshwater Benthic Diatoms of Central Europe: Over 800 Common Species used in Ecological Assessment. Koeltz Botanical Books. Eloranta, P Type and quality of river waters in central Finland described using diatom indices. In: Marino, D. & Montresor, M. (eds.), Proceedings of the 13th International Diatom Symposium, Biopress, Bristol: Eloranta, P Applications of diatom indices in Finnish rivers. In: Prygiel, J., Whitton, B. A. & Bukowska, J. (eds.), Use of algae in monitoring rivers III. Agence de l Eau Artois-Picardie, Douai: Eloranta, P. & Anderson, K. 1998: Diatom indices in water quality monitoring of some South-Finnish rivers. Verh. Internat. Verein. Limnol. 26: Eloranta, P. & Soininen, J Ecological status of some Finnish rivers evaluated using benthic diatom communities. J. Appl. Phycol. 14: 1-7. Kelly, M. G., Penny, C. J. & Whitton, B. A Comparative performance of benthic diatom indices used to assess river water quality. Hydrobiologia 302: Krammer, K. & Lange-Bertalot, K Bacillariophyceae. Süβwasserflora von Mitteleuropa, 2 (1-4). Fischer, Stuttgart, Germany. Lange-Bertalot H Diatoms of Europe, vol. 2. Navicula sensu stricto 10 genera separated from Navicula sensu lato Frustulia. A.R.G. Gantner-Verlag K.G. Lange-Bertalot H. (ed.) Diatomeen im Süsswasser-Benthos von Mitteleuropa. A.R.G. Gantner-Verlag K.G. Krammer K Diatoms of Europe, vol. 3. Cymbella. A.R.G. Gantner Verlag K. Lecointe, C., Coste, M. & Prygiel, J Omnidia : Software for taxonomy, calculation of diatom indices and inventories management. Hydrobiologia 269/270: Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallitus, sarja B 10, 86 s. Prygiel, J. & Coste, M The assessment of water quality in the Artois-Picardie water basin (France) by the use of diatom indices. Hydrobiologia 269/270: Prygiel, J., Whitton, B. A. & Bukowska, J. (eds.) Use of algae for monitoring rivers III. Agence de l Eau Artois-Picardie, Douai, 238 s. SFS-EN 13946:2003. Water quality. Guidance standard for the routine sampling and pre-treatment of benthic diatoms from rivers. 13 s. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018 7

65 Suomen ympäristökeskus Jokien päällyslevästön luokittelu. MS Excel-laskentapohja. ten_seurantamenetelmien_ohjeet/biologisten_muuttujien_laskentapohjat. Ladattu 12/2013. Van Dam, H., Mertens, A. & Sinkeldam, J A coded checklist and ecological indicator values of freshwater diatoms from the Netherlands. Netherlands Journal of Aquatic Ecology 28: Whitton, B. A. & Rott, E. (eds.) Use of algae for monitoring rivers II. Institut für Botanik, Universität Innsbruck, 124 s. Whitton, B. A., Rott, E. & Friedrich, G. (eds.) 1991: Use of algae for monitoring rivers. Institut für Botanik, Universität Innsbruck, 193 s. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 277/2018

66 Liite 1. Piilevämääritysten tulokset. LIITE 1