Julkaisu 193 2019 ILOA JA ELINVOIMAA 2019 OSAAMISESTA 2021 P O H J O I S - KA R J A L A N KOULUTUS - JA S I V I S T Y S S T R AT E G I A
SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Koulutuksen toimintaympäristö ja koulutustoimiala Pohjois- Karjalassa 5 2.1 Koulutus osana aluekehittämistä 7 2.2 Koulutustarjonnan nykytila 9 Perusaste 10 Lukiokoulutus 10 Ammatillinen koulutus 11 Ammattikorkeakoulutus 12 Yliopistokoulutus 13 Vapaa sivistystyö 14 2.3 Pohjois-Karjala tutkimusmaakuntana 16 3 Toimintaympäristön muutokset ja haasteet 17 Koulutuksesta liiketoimintaa 20 5 Koulutusstrategiaa toteuttavat teot 26 Nopeisiin työvoimatarpeisiin vastataan koulutuksella 27 Työurien katkokset käytetään hyödyksi ja uuden ammatin oppiminen ja yrittäjyys tehdään helpoksi 28 Tiivistetään koulutus- ja työelämätoimijoiden ja työnantajien yhteistyötä 28 Pohjois-Karjala houkutteleva koulutusmaakunta, johon sijoittuminen on helppoa 28 ICT:n mahdollisuuksia hyödynnetään älykkäästi 29 Pohjois-Karjalasta jatkuvan oppimisen kärkimaakunta 29 6 Koulutus- ja sivistysstrategian toimeenpano ja seuranta 30 7 Liitteet 32 Liite 1 Koulutusstrategian laadintaprosessi 33 Liite 2 Tavoitetaulukot 34 4 Koulutusstrategiassa priorisoitavat tavoitteet 22 Sivistyksen ja osallisuuden tuki 23 Työn ja yrittäjyyden uudistuminen 24 Koulutuksen vetovoiman ja työllistymisen parantaminen 25
1 JOHDANTO
1 JOHDANTO Työ- ja koulutuspolitiikan tavoitteiden yhteensovittaminen on yhä merkityksellisempää alueen hyvinvoinnin, elinvoiman ja kasvun turvaamiseksi. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin vastaamiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia, vaikuttavampia ja markkinoiden tarpeita vastaavia palveluja, kuten koulutusta tukemaan yritysten kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä sekä turvaamaan osaavan työvoiman saatavuutta. Oikein kohdennetulla koulutuksella tuetaan elinkeinojen uudistumista ja luodaan uutta työtä. Muutoksen seuraaminen ei riitä, vaan on pystyttävä ennakoimaan työelämän muuttuvia tarpeita. Suurista muutoksista erityisesti digitalisaatio muuttaa ratkaisevasti ammatteja ja työn sisältöjä sekä nostaa osaamisvaatimuksia. Tämä haastaa koulutus- ja sivistyssektoria kehittämään koulutustarjontaa, pedagogisia ratkaisuja ja tehokkaampia toimintatapoja. Työelämän muutoksissa pärjäämisessä korostuu jatkuvan oppimisen ja oppimistaitojen merkitys. Työelämään tarvitaan monialaosaajia, joilla on hyvä peruskoulutus ja jotka pystyvät kouluttautumaan uusiin ammatteihin tai tehtäväkokonaisuuksiin. Koulutus on keskeinen keino edetä elämässä ja saavuttaa hyvinvointia. Laadukas perusopetus ja varhaiskasvatus antavat valmiudet opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Osaavan työvoiman saatavuus on yhä tärkeämpi yritysten menestystekijä. Usealla toimialalla on haasteena osaavan työvoiman saatavuus, vaikka koulutettuja osaajia olisi työttömänäkin. Kohtaanto- ongelmat eivät enää rajoitu vain kasvukeskuksiin, vaan ne ovat yleistyneet koko maassa alueesta ja monesti myös toimialasta riippumatta. Kohtaanto-ongelmat aiheuttavat työttömyyden suoria ja välillisiä kustannuksia sekä haittaavat talouskasvua ja taloudellista toimeliaisuutta. Koulutuksella voidaan parantaa yritysten kilpailukykyä lisäämällä osaavan työvoiman tarjontaa ja samalla parantaa työllisyyttä. Pohjois-Karjala voi toimia esimerkkinä koulutuksen arvostuksen ja laadun nostamisessa uudelle tasolle. Pohjois-Karjalan erityispiirteenä on kattava ja monipuolinen koulutusverkosto sekä laaja-alainen yhteistyö koulutustoimijoiden ja kehittäjäorganisaatioiden välillä. Pohjois-Karjala on jo nyt kokoaan suurempi koulutustoimija ja mm. Itä-Suomen yliopiston toteuttama Suomen laajin opettajakoulutus luo pohjaa koulutusosaamisen kehittämiselle. Tiivistämällä kaikkien tahojen (koulutusorganisaatiot, työnantajat, työelämän kehittäjät, järjestöt ja opiskelijat) yhteistyötä voi Pohjois-Karjala vahvistaa entisestään asemaansa ja profiloitua koulutusmaakunnaksi. Koulutus, tutkimus ja osaaminen ovat kriittisiä menestystekijöitä alueen kehittymisessä ja maakunnalla on keskeinen rooli haettaessa alueellisia painopisteitä ja vahvuusalueita. Maakuntauudistuksen toteutuessa alueen toimijoiden roolit ja organisaatioiden väliset suhteet muuttuvat ja syntyy tarve luoda pysyvä toimintatapa koulutuksen yhteistyön kehittämiselle. Strategiatyö tukee EU:n seuraavan strategiakauden aluekehitys- ja rahoitusinstrumentteja koskevaa vaikuttamista. 4
2 KO U L U T U K S E N TO I M I N TAY M PÄ R I S TÖ JA KO U L U T U S TO I M I A L A P O H J O I S - K A R JA L A S S A 2 KO U L U T U K S E N T O I M I N TAY M PÄ R I S T Ö J A KO U L U T U S T O I M I A L A P O H J O I S - KA R J A L A S S A 5
2 KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KOULUTUSTOIMIALA POHJOIS-KARJALASSA Pohjois-Karjala on runsaan 162 000 asukkaan maakunta, joka muodostuu kolmesta seutukunnasta ja 13 kunnasta, joista viisi on kaupunkeja. Maakunnan väkiluku kasvaa 3500 hengellä ja kuntamäärä yhdellä Heinäveden liittyessä Pohjois-Karjalaan vuoden 2021 alussa. Väljästi asutun maakunnan yhdyskuntarakenteelle on tyypillistä asutuksen keskittyminen haja-asutusalueilta keskustaajamiin ja erityisesti Joensuun seudulle, joskin asukkaista yli puolet asuu edelleen tilastoluokituksen mukaisella maaseudulla. Pohjois- Karjalan väestörakennetta luonnehtii suurten ikäluokkien korkea osuus. Nuorisoikäluokkien pienuus verrattuna työelämästä poistuviin suuriin ikäluokkiin on Pohjois-Karjalan suurin haaste. Vuoden 2015 väestöennusteen mukaan työmarkkinoilta poistuvien määrä ylittää työmarkkinoille tulevien määrän vuoteen 2035 asti (Kuvio 1). Pohjois-Karjalassa avautuu työpaikkoja eläköitymisen seurauksena ja näihin työvoimatarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan nuorisoikäluokkien kouluttamisen lisäksi jatkuvaa oppimista ja aikuiskoulutusta. Nuorten ikäluokkien koon pysyessä suhteellisen vakaana joudutaan opiskelijoiden ja työntekijöiden rekrytointialueita laajentamaan maakunnan ulkopuolelle. Jatkuvan oppimisen tueksi ja uusiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan räätälöityjä koulutusratkaisuja kaikille koulutusasteille. KUVIO 1: 18- ja 65-vuotiaiden määrän kehitys vuoteen 2040 saakka Pohjois-Karjalassa. Lähde: tilastokeskus, väestöennuste 2015. 18- ja 65-vuotiaiden määrän kehitys Pohjois-Karjalassa vuoteen 2040 3000 2500 2000 1500 18 vuotiaat 65 -vuotiaat 1000 500 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2015. Väestön ikääntymisen lisäksi pitkät välimatkat vaikuttavat koulutuksen tarjontaan ja saatavuuteen Pohjois-Karjalassa. 6
2 KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KOULUTUSTOIMIALA POHJOIS-KARJALASSA Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistotason koulutuksen alueellisen saavutettavuuden merkitys korostuvat jatkossa. Tasa-arvo on turvattava erityisesti toisen asteen koulutuksessa siten, että nuorisoasteella opiskelevien matkat koulutusta järjestäville paikkakunnille eivät muodostu liian pitkiksi. On turvattava toimivat joukkoliikenneyhteydet maakunnan sisällä ja korkeakoulutuksen osalta myös ylimaakunnallisesti. Saavutettavuutta voidaan parantaa myös opetusmenetelmiä kehittämällä ja järjestämällä koulutuksia lähellä opiskelijoiden asuinpaikkaa. Viime vuosina koulutussektorin rooli on vahvistunut PohjoisKarjalassa ja on alettu puhua kaikki opetustasot käsittävästä koulutusklusterista. Itä-Suomen yliopiston päätös keskittää opettajankoulutus Joensuun kampukselle ja esiopetuksesta korkeakoulutukseen ulottuva koulutustarjonta mahdollistavat uudenlaisen osaamisen ekosysteemin. Global Education Park on lähtenyt tuotteistamaan laajaa koulutustarjontaa koulutusvientiin. Samalla on lisätty koulutustoimijoiden välistä yhteistyötä. Itä- Suomen yliopisto toteuttaa koulutusvientiä Finland University -koulutusvientiyhtiön kautta osana Global Education Parkia. 2.1 Koulutus osana aluekehittämistä Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa todetaan korkeatasoisen, monipuolisen ja kansainvälisen koulutuksen olevan maakunnan keskeisiä vetovoimatekijöitä. Vahvat koulutusorganisaatiot ja niihin kytkeytyvä tutkimus- ja kehitystoiminta tarjoavat hyvät resurssit alueen osaamisen ja elinkeinojen kehittämiseen. Maakunnan koulutustarjonnan kattavuus, laadukkuus ja monipuolisuus ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna kilpailukykyisiä ja kestävät myös kansainvälisen vertailun. Maakuntaohjelmassa on kolme osaamisen kehittämistavoitetta: Laadukas ja merkittävä koulutusmaakunta: Korkeaa koulutus- ja sivistystasoa pidetään kehittämisen kulmakivenä ja Pohjois-Karjala on myös jatkossa kokoaan merkittävämpi koulutusmaakunta. Koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän vahva kumppanuus: Koulutuksen, tutkimuksen, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin välillä on vahva vuorovaikutus Pohjois-Karjalassa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Elinikäinen oppiminen ja osallistuminen: Jatkuva oppiminen, aktiivinen osallistuminen ja osaamisen kehittäminen ovat toiminnallisia pohjoiskarjalaisia kehittämisen elementtejä. Maakuntaohjelmassa on myös kuvattu Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valinnat, joiden ytimen muodostavat kaksi osaamiskokonaisuutta: 1) Metsäbiotalouden uudet ratkaisut muodostaa maakunnan vahvimman tutkimus- ja osaamispohjaisen kokonaisuuden. Kansainvälisesti ainutlaatuisen osaamiskeskittymän ohella metsäbiotalouden kilpailutekijöinä ovat alueen mittavat metsäja bioenergiavarat sekä alan yli 500 yritystä. Metsäbiotalous on myös Joensuun kaupungin ja valtion välisen kasvusopimuksen pääteemana, johon liittyy fotoniikan ja oppimisen digitalisaation mahdollisuuksien vahvistaminen. 2) Teknologiat ja materiaalit kasvun mahdollistajina -osaamisala on teknologiateollisuuteen painottuva yritysvetoinen kokonaisuus. Elinkeinoelämän osaamista täydentävät Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden alat (tietojenkäsittelytiede, kemia, fysiikka ja matematiikka), Karelia-ammattikorkeakoulun tekniikan 7
2 KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KOULUTUSTOIMIALA POHJOIS-KARJALASSA (energia- ja ympäristötekniikka, konetekniikka, rakennustekniikka, talotekniikka, ICT-ala) ja Riverian tekniikan koulutusalojen osaaminen sekä näiden alojen tutkimus- ja testausympäristöt. Itä-Suomen yliopisto on mukana PREIN Photonics Research and Innovation -osaamiskeskittymässä, joka on yksi kuudesta hallitusohjelman mukaisesta Suomen Akatemian lippulaivasta. Kuvio 2: Älykkään erikoistumisen valintoihin liittyen maakuntaohjelmassa on neljä kehittämisen temaattista toimintakokonaisuutta, joissa kaikissa on koulutussektorilla keskeinen rooli: teollinen uudistuminen, ketterä innovaatiotoiminta, julkinen sektori kokeilu- ja kasvualustana sekä huippuosaamisen verkostot ja kumppanuudet. Pohjois-Karjalassa on laaja-alaista osaamista ja korkeatasoista koulutusta, joka tukee aluekehittämistä älykkään erikoistumisen valintoja laajemmin mm. oikeus- ja kauppatieteissä ja hyvinvointipalvelujen uudistamisessa (sote-alan osaaminen). Merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia liittyy myös kaivannaistoimintaan ja matkailuun. Luonnonvara-aloista myös maataloudella ja ruoantuotannolla on tärkeä merkitys. Valtakunnan kärkitasoa ollaan erityisesti luomutuotannossa, jonka osuus peltopinta-alasta vuonna 2016 oli noin neljäsosa. Metsäteknologia ja puunkorjuun logistiikka Hajautettu biojalostus Verkostot Kansainvälisyys Fotoniikka Metalli- ja konepajatuotteet Uudet biopohjaiset tuotteet Metsätiedon hallinta Metsien monikäyttö Metsäbiotalous Yrittäjyys Koulutus Resurssiviisaus Innovaatiot Digitaalisuus Teknologiat ja materiaalit ICT sovellukset Kemian materiaaliosaaminen Tarkkuustekniikka Uusiutuva energiantuotanto ja puurakentaminen Kaivannaisteollisuuden prosessiosaaminen 8
2 KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KOULUTUSTOIMIALA POHJOIS-KARJALASSA 2.2 Koulutustarjonnan nykytila Pohjois-Karjala on merkittävä koulutusmaakunta, jonka oppilaitosten tarjoamaan koulutukseen osallistui yli 39 000 koululaista ja opiskelijaa ja perusopetusta edeltävään esiopetukseen noin 1700 lasta vuoden 2017 aikana. Työvoimakoulutuksilla ammatillista osaamista täydentävissä koulutuksissa, kotoutumiskoulutuksissa, yrityslähtöisissä rekrytointikoulutuksissa ja yrittäjyyttä tukevissa koulutuksissa on koulutettu vuosittain noin 1 500 opiskelijaa Pohjois- Karjalassa. TAULUKKO 1: Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat ja suoritetut tutkinnot Pohjois-Karjalan oppilaitoksissa 2017. lähde: Tilastokeskus: koulutus, oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot. Näyttötutkintoon valmistava koulutus: perustutkinnot (ei oppisop.) Näyttötutkintoon valmistava koulutus: ammattitutkinnot (ei oppisop.) Näyttötutkintoon valmistava koulutus: erikoisammattitutkinnot (ei oppisop.) Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus (oppisop.) Näyttötutkintoon valmistava koulutus: perustutkinnot (oppisop.) Näyttötutkintoon valmistava koulutus: ammattitutkinnot (oppisop.) Näyttötutkintoon valmistava koulutus: erikoisammattitutkinnot (oppisop.) 1 790 399 1 105 310 251 55 16 0 421 110 324 76 181 17 Ammattikorkeakoulutus yhteensä 3 658 680 Pohjois-Karjala 2017 Opiskelijat yhteensä Tutkinnot yhteensä Ammattikorkeakoulutus, peruskoulutus 2 812 501 Koulutuslajit yhteensä 39 271 7 096 Ammattikorkeakoulutus, aikuiskoulutus 540 114 Peruskoulutus yhteensä 14 718 1 674 Ammattikorkeakoulutus, jatkokoulutus (ylemmät AMK-tutkinnot) 306 65 Peruskoulukoulutus 14 609 1 637 Yliopistokoulutus 8 165 1 528 Perusasteen aikuiskoulutus 109 37 Lukiokoulutus yhteensä 2 713 834 Lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma 2 508 819 Yliopistojen peruskoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) Yliopistojen jatkokoulutus (lisensiaatin-, tohtori- ja lääkäreiden erikoistumiskoulutus) 7 351 1 454 814 74 Lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma 205 15 Ammatillinen koulutus (ml. Oppisopimus) 10 017 2 380 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus (ei oppisop.) 5 929 1 413 Väestön koulutustaso ja tutkinnon suorittaneiden osuudet ovat nousseet Pohjois-Karjalassa ja koko maassa. Vuonna 2017 tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli Pohjois-Karjalassa hivenen suurempi (72,3 %) kuin koko maassa (72,1 %). Pohjois- 9
2 KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KOULUTUSTOIMIALA POHJOIS-KARJALASSA Karjalassa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus (46 %) on suurempi kuin koko maassa (40,3 %). Vastaavasti korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on pienempi Pohjois-Karjalassa (25,6 %) kuin koko Suomessa (31 %) ja siten aikuisväestön koulutustaso on koko maata matalampi. Perusaste Pohjois-Karjalassa oli 77 perusopetusta tarjoavaa oppilaitosta vuonna 2016, kun vuonna 2010 oppilaitoksia oli vielä 94. Perusopetuksen oppilasmäärä on ollut laskussa: 19 954 oppilasta vuonna 2000, 15 615 vuonna 2010 ja 14 258 vuonna 2017. Myös Heinävedellä perusopetuksen oppilasmäärä on laskenut: vuonna 2010 oppilaita oli 488 ja vuonna 2017 oppilaita oli 292. (lähde: OPH, Vipunen). Tilastokeskuksen kyselyaineiston perusteella vuonna 2016 Pohjois-Karjalan peruskoulujen opettajista 99,3 % oli muodollisesti kelpoisia antamaan opetusta hoitamassaan tehtävässä. Koko maassa muodollisesti kelpoisten opettajien osuus perusopetuksessa oli 96,4 %. Perusopetuksen luokkakoko oli Pohjois-Karjalassa keskimäärin 19,1 oppilasta kun koko maan keskiarvo oli 19,4 oppilasta vuonna 2016. Kaupunkimaisissa kunnissa luokkien ryhmäkoot olivat suurempia kuin maaseutumaisissa kunnissa. suomalais-venäläinen koulu on Suomen ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kansainvälinen kielikoulu, joka tarjoaa esi-, perus- ja lukio-opetusta Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa. Juuan lukio on erikoistunut kuvataiteeseen ja muotoiluun ja Pyhäselän lukio yrittäjyysopintoihin. Lyseon lukiolla on OKM:n päätöksellä erityisenä koulutustehtävänä IB-opetus ja Yhteiskoulun lukiolla on urheilulukiolinja, Joensuun aikuislukio on erikoistunut lukion verkko- ja kahden tutkinnon opintoihin sekä maahanmuuttajataustaisten oppivelvollisuusiän ohittaneiden perus- ja lukio-opetukseen. TAULUKKO 2. Lukiot ja lukiolaiset vuonna 2017 sekä lukio-opinnot vuonna 2017 aloittaneet kunnittain Pohjois-Karjalassa. Lähde: Vipunen Kunnat 2017 Oppilaitoksia 2017 Opiskelijoita 2017 uusia opiskelijoita 2017 LKM LKM LKM Ilomantsi 1 36 10 Joensuu 4 1 759 578 Juuka 1 39 15 Kitee 1 143 42 Kontiolahti 1 245 77 Lieksa 1 120 38 Lukiokoulutus Pohjois-Karjalassa toisen asteen yleissivistävää koulutusta tarjosi vuonna 2016 yhteensä 13 lukiota, jotka sijaitsivat 10 kunnassa. Pohjois-Karjalan kunnista Liperissä, Rääkkylässä ja Valtimolla ei ole omaa lukiota, mutta vuonna 2020 Pohjois-Karjalaan liittyvällä Heinävedellä on lukio. Normaalikoulun lukio on Itä-Suomen yliopiston alaisuudessa toimiva opettajankoulutusyksikön harjoittelukoulu. Itä-Suomen Nurmes 1 111 39 Outokumpu 1 83 28 Polvijärvi 1 70 22 Tohmajärvi 1 63 15 Pohjois-Karjala 13 2 669 864 Heinävesi 1 26 8 Pohjois-Karjala 2020 14 2 695 872 10
2 KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KOULUTUSTOIMIALA POHJOIS-KARJALASSA Ammatillinen koulutus Keskiasteen tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta tarjosi vuonna 2016 Pohjois-Karjalassa yhteensä 13 oppilaitosta. Ammatillisesta koulutuksesta vastaa pääasiassa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, jonka toimipaikkoja on Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Valtimolla. Ammattiopintoja tarjoavat myös Itä-Suomen liikuntaopisto, Joensuun konservatorio, Kiteen evankelinen kansanopisto, Lieksan kristillinen opisto sekä ammatillista erityisopetusta Ammattiopisto Luovi. Riverian palveluihin kuuluvat ammatillisiin tutkintoihin johtava koulutus ja täydennyskoulutus, oppisopimustoiminta, vapaa sivistystyö ja kesäyliopistotoiminta. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa suurimmat opiskelijamäärät ovat teknologian toimialalla teollisuudessa ja rakentamisessa sekä palvelut ja hyvinvointi -toimialalla sosiaali- ja terveysalalla, liiketoiminnassa ja kulttuurialalla. TAULUKKO 3. Ammattikoulut ja niiden opiskelijoiden lukumäärä kunnittain Pohjois- Karjalassa vuonna 2017. Lähde Vipunen, ammattikoulut, koulutuksen järjestäjä Ammattikouluopiskelijat kunnittain ja kouluittain Oppilaitoksia Opiskelijoita 2017 LKM LKM Joensuu 6 5 240 Itä-Suomen liikuntaopisto 122 Joensuun konservatorio 73 P-K:n aikuisopisto 2 258 P-K:n amm. opisto Joensuu palvelut 1 269 P-K:n amm. opisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 1 415 Pohjois-Karjalan opisto 103 Kitee 2 260 Kiteen ev. kansanopisto 37 P-K:n amm. opisto Kitee 223 Lieksa 2 317 www.riveria.fi Riverian tehtävänä on valmentaa tulevaisuuden osaajia työelämään yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin johtavan koulutuksen tarjonta on monipuolista, ja opiskelu ammattiin on työelämälähtöistä, opiskelijan työllistymistä ja itsensä työllistämistä tukevaa. Ammatilliseen tutkintoon johtavan koulutuksen ohella tarjoamme täydennyskoulutusta ja vapaan sivistystyön koulutusta. Olemme myös aktiivinen aluekehittäjä. Riveriassa opiskelee vuosittain yli 17 000 nuorta ja aikuista ja henkilöstöä on noin 800. Lieksan kristillinen opisto 11 P-K:n amm.opisto Lieksa 306 Nurmes 1 216 P-K:n amm.opisto Nurmes 216 Outokumpu 1 549 P-K:n amm.opisto Outokumpu 549 Valtimo 1 213 P-K:n amm.opisto Valtimo 213 Pohjois-Karjala 13 6 795 11
2 KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KOULUTUSTOIMIALA POHJOIS-KARJALASSA Ammattikorkeakoulutus Karelia-ammattikorkeakoulu on Joensuun kaupungin omistama osakeyhtiö. Karelian tehtäviä ovat koulutus, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä palveluliiketoiminta. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä alueen elinkeino- ja työelämän sekä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Opiskelijamäärällä mitattuna runsas kolmannes Kareliaammattikorkeakoulun opetuksesta kohdentuu terveys- ja hyvinvointialoille, tekniikan aloja opiskelee joka viides ja lähes yhtä moni Karelian opiskelijoista opiskelee kauppa-, hallinto- ja oikeustieteitä. TAULUKKO 4. Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijamäärät koulutusaloittain vuonna 2018. Lähde: Vipunen Ammattikorkeakoulut, opiskelijat ja tutkinnot Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijamäärät koulutusaloittain vuonna 2018. Opiskelijamäärä 2018 LKM % Kasvatusalat 36 0,9 % Humanistiset ja taidealat 233 6,1 % Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 726 19,1 % Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 232 6,1 % Tekniikan alat 795 20,9 % Maa- ja metsätalousalat 220 5,8 % Terveys- ja hyvinvointialat 1 350 35,5 % Palvelualat 204 5,4 % Muut tai tuntemattomat koulutusalat 7 0,2 % Yhteensä 3 803 100,0 % www.karelia.fi Kareliassa on monipuolista ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Erilaisiin elämänvaiheisiin liittyvällä jatkuvalla oppimisella on tärkeä rooli korkeakoulun toiminnassa ja Karelia on maamme suurimpia avoimen ammattikorkeakoulun opintojen toteuttajia. Opiskelijakunta POKA on aktiivisesti mukana korkeakouluyhteisön kehittämisessä. Karelian tulokset ovat Suomen ammattikorkeakoulujen parhaimmistoa ja laadunhallinta on auditointien perusteella erinomaista. Karelia toimii tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten ja elinkeinotoimijoiden kanssa ja on maakunnan suurin aluekehityshankkeiden toteuttaja. Hanketoiminta suuntautuu maakunnan kannalta keskeisiin painoaloihin, joita ovat uudistuvat hyvinvointipalvelut sekä kestävät energiaratkaisut ja -materiaalit. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden lisäksi tarjoamme yrityksille monipuolisia asiantuntijapalveluita sekä täydennyskoulutusta. Yrittäjyyden edistäminen on keskeinen osa Karelian toimintaa. Opiskelijoille on rakennettu yrittäjyyden kehittymisen polku ja he voivat kytkeä oman yritystoiminnan osaksi opintojen suorittamista. www.karelia.fi/yrittajyyspolku 12
2 KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KOULUTUSTOIMIALA POHJOIS-KARJALASSA Yliopistokoulutus Itä-Suomen yliopisto (UEF) on yksi maamme suurimmista yliopistoista, joka toimii kahdella kampuksella: Joensuussa ja Kuopiossa. Itä-Suomen yliopistossa on neljä tiedekuntaa: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa koulutusta 13 koulutusalalla ja lähes sadassa pääaineessa tai koulutusohjelmassa. Koulutusalojen määrän mukaan Itä-Suomen yliopisto on Suomen monialaisin tiedeyliopisto, jossa opiskelun aloittaa 3000 uutta opiskelijaa joka vuosi. Itä-Suomen yliopistossa opiskelee vuosittain noin tuhat ulkomaalaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa. Yliopiston toiminta-ajatuksena onkin olla kansainvälinen, monitieteinen ja opiskelijakeskeinen tiedeyliopisto. Itä-Suomen yliopistossa on mahdollista kytkeä yrittäjyys osaksi opiskelua yrittäjyyspolkuopinnoissa, jotka toteutetaan yhteistyössä Kareliaammattikorkeakoulun kanssa. www.uef.fi Joensuun kampuksella opiskelee liki 8 000 tutkinto-opiskelijaa. Kampus on tiivis ja helppokulkuinen ja se sijaitsee aivan Joensuun keskustan tuntumassa. Palvelut ovat lähellä kampusta, ja kaupungille voi poiketa kesken opiskelupäivänkin. Joensuussa opiskelijan tarvitsemat palvelut terveydenhuollosta ylioppilaskuntaan sijaitsevat kampusalueella. Uudet itseopiskelutilat tarjoavat hyvät puitteet opiskelulle. Itä-Suomen yliopistossa opiskelee 3000 uutta opiskelijaa vuosittain. 13
2 KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KOULUTUSTOIMIALA POHJOIS-KARJALASSA TAULUKKO 5. Vapaan sivistystyön koulutukset ja osallistujamäärät Pohjois-Karjalassa vuonna 2017. Lähde: Vipunen, koulutuksen yhteiset, tutkintoon johtamaton koulutus Vapaa sivistystyö Pohjois-Karjalassa vuonna 2017 Koulutukset kursseja Osallistuneet henkilöä Vapaa sivistystyö Kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa on tarjolla vapaan sivistystyön palveluja, jotka elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukevat yksilöiden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisössä. Niitä tarjoavat liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot, kansalaisopistot, musiikkiopistot, kesäyliopistot ja järjestöt. Olennainen piirre vapaassa sivistystyössä on, että se ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Taiteen perusopetusta Joensuussa antavat esimerkiksi Joensuun seudun kansalaisopisto, Taito Pohjois-Karjala ry, Joensuun konservatorio ja Joensuun Tanssiopisto. Ne tarjoavat muun muassa kuvataiteen, sirkustaiteen, näyttämötaiteen, käsityötaiteen ja sanataiteen sekä musiikin ja tanssitaiteen opetusta. Pielisen Karjalan musiikkiopisto toimii viidessä kunnassa ja myös Keski-Karjalassa on oma musiikkiopistonsa. Heinävedellä sijaitseva Valamon opisto on ortodoksinen kansanopisto, joka toteuttaa erityistä sivistystehtäväänsä antamalla opetusta Valamon luostarissa. Liikunnan koulutuskeskukset 1 826 13 835 Joensuu 1 826 13 835 Kansanopistot 106 2 254 Joensuu 4 67 Kitee 78 1744 Lieksa 24 443 Kansalaisopistot 2 927 35 076 Ilomantsi 255 2 861 Joensuu 1 755 20 104 Juuka 140 1 742 Kitee 186 1 992 Lieksa 222 3 050 Nurmes 243 3 501 Tohmajärvi 126 1 826 Kesäyliopistot 38 1 887 Joensuu 38 1 887 Yhteensä 4 897 53 052 Heinävesi Valamon opisto 124 1 v943 Pohjois-Karjala 2020 5 021 54 995 14
2 KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KOULUTUSTOIMIALA POHJOIS-KARJALASSA Joensuun seudun kansalaisopiston tarjoama koulutus tilastoituu Joensuuhun, vaikka koulutusta järjestetään Joensuun lisäksi Kontiolahdessa, Liperissä, Outokummussa ja Polvijärvellä. Keski-Karjalan kansanopisto järjestää koulutusta Kiteellä ja Rääkkylässä. TAULUKKO 6. Vapaan sivistystyön opetustunnit Pohjois-Karjalassa vuosina 2010-2017. Lähde: Vipunen, koulutuksen yhteiset, tutkintoon johtamaton koulutus. Opetustunnit vuosina 2010-2017 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ilomantsi 5 031 4 905 4 801 4 815 4 501 4 835 4 926 4 944 Joensuu 43 441 46 348 48 342 46 844 48 367 45 721 45 526 44 588 Juuka 3 527 4 493 4 624 4 188 4 003 4 102 4 234 4 176 Kitee 12 866 12 751 12 302 11 495 11 969 10 068 9 483 10 478 Lieksa 15 158 14 321 14 174 13 421 13 974 13 425 13 762 11 559 Nurmes 4 774 4 726 4 987 4 897 4 959 5 032 4 661 4 707 Tohmajärvi 3 516 3 248 3 067 3 082 3 014 3 033 3 007 2 868 Pohjois-Karjala 88 313 90 792 92 297 88 742 90 787 86 216 85 599 83 320 Heinävesi 3 916 4 890 4 646 4 360 4 189 3 794 4 353 3 903 Pohjois-Karjala 2020 92 229 95 682 96 943 93 102 94 976 90 010 89 952 87 223 15
2 KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KOULUTUSTOIMIALA POHJOIS-KARJALASSA 2.3. Pohjois-Karjala tutkimusmaakuntana Tutkimus- ja koulutusorganisaatioita ovat Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Pohjois-Karjalassa sijaitsevia merkittäviä tutkimuslaitoksia ovat Euroopan metsäinstituutti (EFI), Luonnonvarakeskus (LUKE) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Lisäksi tutkimusta tehdään Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toimipisteessä Outokummussa sekä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa (ISO). Tutkimuksellisina, kansainvälisen tason painopisteinä voidaan pitää biotalouteen ja erityisesti metsäbiotalouteen liittyvää koulutusta ja tutkimusta. Tulevaisuuden nousevina sektoreina voidaan nähdä optiikan ja sen sovellusten tutkimus. Myös digitalisaation sovellukset biotalouden ja optiikan tutkimus- ja kehitystyössä ovat vahvoja. TAULUKKO 8. Sektoritutkimuslaitosten tutkimusmenot Pohjois-Karjalassa vuonna 2017. Lähde: Vipunen, Tutkimus ja kehitystyö, sektoritutkimus, tutkimusmenot / maakunta Sektoritutkimus Pohjois-Karjalassa 2017 Tutkimusmenot (1000 euroa) Geologian tutkimuslaitos 2 437 Luonnonvarakeskus 5 741 Suomen ympäristökeskus 980 Yhteensä 9 158 TAULUKKO 7. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Pohjois-Karjalassa 2010 2017. Lähde: Tilastokeskus, Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta, Tutkimus- ja kehittämistoiminta T&K-menot Miljoonaa T&K-henkilöstö Tutkimustyövuodet Opetustunnit vuosina 2010 2017 Kaikki yhteensä Yritykset Julkinen sektori + YVT Korkeakoulusektori Kaikki yhteensä Yritykset Julkinen sektori + YVT Korkeakoulusektori Kaikki yhteensä Yritykset Julkinen sektori + YVT 2010 82,2 20,5 13,1 48,5 1 687 333 183 1 171 923,7 201 164,1 558,6 2011 87,6 22,9 13,6 51,1 1 513 372 184 957 923,1 207,6 162 553,5 2012 86,4 21,7 13,7 51 1 586 384 180 1 022 898,7 206,2 155,8 536,7 2013 85,8 21,6 13,3 51 1 503 440 169 894 885,2 229,5 146,4 509,3 2014 86,9 21,2 13 52,8 1 473 369 160 944 884,9 208,9 141,7 534,2 2015 79,2 21,2 10,2 47,8 1 430 387 115 927 811,2 241,1 73,1 496,9 2016 88,5 26,8 8,8 52,9 1 464 405 121 939 843,8 272,7 65 506,1 2017 97,3 28,9 9,3 59,2 1 490 403 124 963 875,6 254,5 69,8 551,3 Korkeakoulusektori *YVT -yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta 16
3 T O I M I N TAY M PÄ R I S T Ö N MUUTOKSET JA HAASTEET
3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA HAASTEET 87% sosiaali- Pohjois-Karjalassa naisten osuus työntekijöistä oli suurin vuonna 2016 ja terveysalalla Pohjois-Karjalan koulutussektorin toimintaympäristöön liittyviä keskeisiä haasteita luovat koulutuksen arvostuksen muuttuminen, työn ja siinä tarvittavan osaamisen muutos, nuorisoikäluokkien pieneneminen sekä koulutuksen rahoituksen kiristyminen. Selkeitä muutoksia ovat myös oppimistulosten eriytyminen alueiden välillä, opiskelijoiden erilaistuminen ja koulutuksen kansainvälistyminen. Opintojen jälkeisen työllistymisen merkitys korostuu niin opiskelupaikan ja -alan valinnassa kuin koulutuksen vaikuttavuuden mittauksessa. Koulutuksen alueellinen saavutettavuus ja osaamisen kehittämisen turvaaminen reunaalueilla tarvitsevat uusia ratkaisuja kouluverkon harventuessa ja koulutuksen maantieteellisesti keskittyessä. Koulutuksessa myös terveellisten oppimisympäristöjen merkitys nousee hyvinvointi- ja viihtyvyystekijänä. Työnantajien rooli koulutuksen suuntaamisessa ja toteuttamisessa on kasvamassa. Koulutuksen työelämäyhteyttä vahvistamalla vastataan työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja hyödynnetään työnantajien osaamista koulutuksen kehittämisessä. Muutokset arvoissa ja arvostuksissa haastavat perinteisen muodollisen koulutusjärjestelmän osaamisen ja ymmärryksen kehittäjänä ja voivat heikentää erityisesti nuorten motivaatiota hakeutua tutkintoon tähtäävään koulutukseen. Luottamusta koulutusjärjestelmään haastaa myös käsitys koulutusjärjestelmän kankeudesta reagoimaan muutoksiin ja uusiin osaamisvaatimuksiin. Koulutuksen arvostuksen koettiin kaipaavan nostetta ja koulutuksen arvon näkyväksi tekemistä. Yksilöllistymisen seurauksena yhteisesti jaetun tiedon ja tieteen asema yhteiskunnallisessa keskustelussa on vaarassa heikentyä. Taloudellinen eriarvoisuus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen vähäistä, mutta tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet. Alueet eriarvoistuvat koulutuksen saavutettavuuden mukaan ja riskinä on alhaisen koulutustason ja syrjäytymisen periytyminen sukupolvelta toiselle. Arvot ja arvostukset vaikuttavat myös nuorten koulutusalan ja ammatin valintaan. Suomalaisilla työmarkkinoilla vallitsee vahva sukupuolen mukainen segregaatio eli jakautuminen mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Pohjois-Karjalassa naisten osuus työntekijöistä oli suurin vuonna 2016 sosiaali- ja terveysalalla (yli 87 % työllisistä), majoitus- ja ravitsemisalalla kolme neljästä työntekijästä oli naisia (77 %) ja koulutusalalla kaksi kolmesta (66 %). Suhteellisesti eniten miehiä oli rakentamisen (93 %), kaivosteollisuuden (90 %) sekä kuljetuksen ja varastoinnin (86 %) aloilla. Koko maahan verrattuna Pohjois-Karjalassa on jyrkempi sukupuolten mukainen toimialajako työmarkkinoilla ja tätä jakoa pitää pystyä lieventämään. 18
3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA HAASTEET Osaamisen ja työn muutos on nopeaa. Työuran aikana yksilöt joutuvat entistä tiiviimmin päivittämään osaamistaan täydentävällä tai uudelleen suuntaavalla koulutuksella, joskus on tarpeen suorittaa kokonaan uusi tutkinto. Koulutusrakenteissa tulee entistä paremmin mahdollistaa jatkuva oppiminen, nopeat ja myös täsmäsisältöiset koulutusmallit yritysten osaamistarpeisiin. Työssäoppiminen edellyttää koulutuksen ja työelämän tiiviimpää yhteistyötä. Pohjois-Karjalassa koulutusorganisaatioiden tuloksellista toimintaa haastaa nuorisoikäluokkien pieneneminen. Vuonna 2017 Pohjois-Karjalassa asui 23 269 alle 15-vuotiaista (14,3 % väestöstä) ja 40 578 yli 65-vuotiasta (24,9 % väestöstä). Vuoteen 2010 verrattuna alle 15 vuotiaiden määrä on vähentynyt 1 518 ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmä on kasvanut 7 397 hengellä. Koulutien aloittavien ikäluokkien pienentyessä on koulutuksen järjestäminen koko maakunnan alueella entistä haastavampaa. Toisaalta yhä useampi aikuinen tarvitsee uutta ammatillista osaamista. Koulutukseen kohdistuviin säästöpaineisiin haetaan vastausta digitalisaatiosta ja sähköisistä palveluista. Koulutuksen ja palveluiden kehittäminen edellyttää digitaalisten valmiuksien lisäksi uudenlaisia pedagogisia valmiuksia opetushenkilöstöltä. Kehittämistyön tueksi tarvitaan tutkimusta uusien välineiden vaikutuksesta oppimiseen, kasvuun ja elämänhallinnan valmiuksien kehittymiseen. PISA-tutkimuksen perusteella oppimistulokset eriytyvät aiempaa selkeämmin maaseudun ja kaupunkien sekä myös opetusryhmien välillä koulujen sisällä. Tämä johtaa koulutuksellisen tasa-arvon heikentymiseen, koska koulutus ja osaaminen keskittyvät alueille ja yksilöille, joilla on lähtökohtaisesti paremmat edellytykset osaamisen hankkimiseen ja ylläpitämiseen. Varhaiskasvatukseen osallistumisella on todettu olevan myönteinen vaikutus oppimistuloksiin koko perusasteen ajan. Varhaiskasvatuksen rooli korostuu, jos koulun ulkopuoliset harrastemahdollisuudet ovat rajalliset. Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat koulutuksen tärkeä erityisryhmä. Esim. Kareliaammattikorkeakoulussa on vuodesta 2018 alkaen järjestetty korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta maahanmuuttajille. Maakunnassa on koulutuksen, tutkimuksen ja yritysyhteistyön näkökulmista syntymässä uudenlaista yhteistyötä ja kehitystä, jota voi kuvata koulutuksen ekosysteemin alkuvaiheeksi. 19
3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA HAASTEET On tärkeää muistaa, että maahanmuuttajat eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan heillä on hyvin erilaiset taustat. Maahanmuuttajien kotoutumisessa ja koulutuksessa on tärkeää tunnistaa aikaisemmin hankittu osaaminen ja tukea suuntautumista omien vahvuuksien ja mielenkiinnon mukaan. Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat oma erityinen ryhmänsä koulutuksen kannalta. Vaikuttavalla aikuisten kotoutumiskoulutuksella turvataan kielitaidon kehittyminen ja mahdollisimman nopea polku koulutukseen tai suoraan työmarkkinoille. Maahanmuuttajien osaamistaustan tunnistaminen, joustavien koulutusväylien turvaaminen ja työelämälähtöinen oppiminen tuovat osaajia työvoimatarpeisiin. Työperäinen maahanmuutto on ollut yksi keino vastata yritysten työvoimatarpeisiin ja osa Pohjois-Karjalassa työtä tekevistä myös asettuu tänne asumaan. Koulutuksesta liiketoimintaa Maailmanlaajuisesti nopeasti kasvava koulutusliiketoiminnan alue käsittää koulutusviennin ja -myynnin ohella esimerkiksi opetus- ja peliteknologiaan liittyvää kehitystä ja toimeliaisuutta. Tähän kytkeytyy läheisesti uudenlaisten oppimisympäristöjen kehitys kaikissa koulutuslaitoksissa sekä yliopiston että yritysten tarve avata koulut tutkimuksen ja kehitysyhteistyön alustoiksi. Tämän vuonna 2016 alkaneen uudentyyppisen yhteistyön kattokäsitteeksi on luotu Global Education Park Finland -verkosto. Verkosto on avoin, päätoimijoina siinä ovat Joensuun kaupunki, Business Joensuu Oy ja Joensuun seudun koulutuksen tarjoajat (Riveria, Karelia, UEF sekä toisen ja perusasteen oppilaitokset). Verkosto on tehty näkyväksi luomalla sille verkkosivut ja uutiskirje. Lisäksi verkosto on kytkeytynyt kansalliseen Education Finland -verkostoon ja aloittanut kansainvälisen verkostoitumisen. Maakuntauudistuksen toteutuessa sivistyksen, osaamisen kehittämisen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden järjestämisen merkitys korostuu kuntien tehtävänä. Varhaiskasvatus ja perusopetus luovat pohjan oppimiselle sekä inhimillisen pääoman kerryttämiselle. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen merkitys kuntien vetovoimaja elinvoimatekijänä on tärkeä tuoda selvästi esille. Pohjois-Karjalassa on koulutuksesta valmistuvien työllistyminen ollut koko maata haasteellisempaa. Ero vuonna 2016 valmistuneiden työllisyydessä Pohjois-Karjalan ja koko maan välillä oli 8,3 prosenttiyksikköä koko maan eduksi. Tutkinnon jälkeinen työllistyminen on parasta lääkärien erikoistumiskoulutuksen ja YAMKtutkinnon suorittaneiden joukossa. Nämä tutkinnot suoritetaan usein työn ohessa. Työttömäksi Pohjois-Karjalassa jäi 13,5 % valmistuneista, joka on 3,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa. Eniten työllistymishaasteita on ammatillisen tai lukiokoulutuksen sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Pohjois- Karjalassa päätoimista opiskelua jatkoi 19,7 % valmistuneista eli 6,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa. Viime aikojen hyvä työllisyyskehitys koko maassa ja Pohjois-Karjalassa on oletettavasti laskenut myös vastavalmistuneiden työttömyyttä. 20
3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA HAASTEET TAULUKKO 9. Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden kuluttua valmistumisesta koulutusasteen mukaan Pohjois-Karjalassa 2017. Lähde: Tilastokeskus, Koulutus, Sijoittuminen koulutuksen jälkeen Pohjois-Karjala 2017 Tutkinnon suorittaneet yhteensä Päätoimiset työlliset Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Työttömät Muut Lukiokoulutus 844 15,0 17,8 48,7 9,6 8,9 Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto 1 947 54,2 7,6 10,3 20,4 7,6 526 76,4 8,9 4,2 7,0 3,4 366 6,0 48,1 43,4 1,9 0,5 62 91,9 6,5 0,0 1,6 0,0 290 68,3 13,4 3,1 8,6 6,6 Lisensiaatintutkinto 3 33,3 66,7 0,0 0,0 0,0 Tohtorintutkinto 43 74,4 7,0 2,3 4,7 11,6 Pohjois-Karjala yhteensä 4 081 46,4 13,9 19,7 13,5 6,5 Koko Suomi yhteensä 141 526 54,7 14,8 13,5 9,7 7,3 Vertailu -8,3-0,9 6,2 3,8-0,8 Pohjois-Karjalassa päätoimista opiskelua jatkoi 19,7 % valmistuneista, joka 6,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa. 21
4 KOULUTUSSTRATEGIASSA PRIORISOITAVAT TAVOITTEET
4 KOULUTUSSTRATEGIASSA PRIORISOITAVAT TAVOITTEET Opiskelijahyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää toimivaa yhteistyörakennetta ohjaus- ja opiskelijahuollon palveluiden järjestämisessä sekä opiskelijoiden osallistamista. Strategiset tavoitteet koulutuksen ja sivistyksen kehittämiselle hahmoteltiin kahdessa työpajassa. Työpajoissa keskeisiksi kehittämisteemoiksi nostettiin - Sivistyksen ja osallisuuden tukeminen, - Työn ja yrittäjyyden uudistuminen ja - Vetovoimainen ja työllistävä koulutus. Näiden lisäksi strategialla edistetään sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa ja työmarkkinoilla sekä yhtäläisiä oppimisen mahdollisuuksia. Valitut kehittämisteemat kytkeytyvät maakuntaohjelman tavoitteisiin (ks. liitteen taulukot 10-13). Sivistyksen ja osallisuuden tuki Sivistys ja monialainen osaaminen edistävät osallisuutta ja luovat pohjaa jatkuvalle oppimiselle. Osallisuuden tukemiseen liittyy myös pyrkimys oppimisen mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseen. Sivistyksen ja osallisuuden kehittämisteeman muutosajureiksi tunnistettiin: osaamisen, oppimisen ja ohjauksen muuttuvat tarpeet, ohjauksen yhteisöllisyys, koulutustason ja koulutuksen arvostuksen periytyminen, yksilöiden muuttuvat arvot ja arvostukset suhteessa osaamiseen, kouluttautumiseen ja työhön, digiosallisuus sekä eriikäisten ihmisten osallistuminen. Koulutuksen arvostuksen laskulla ja opiskelijoiden kokemalla turvattomuudella tai näköalattomuudella on pitkälle ulottuvat vaikutukset sivistykseen sekä osallisuuteen. Koulutuksen arvostuksen nostamiseksi täytyy pystyä osoittamaan, että koulutus parantaa hyvinvointia, työllistymistä ja taloudellista turvallisuutta. Opiskelijahyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää toimivaa yhteistyörakennetta ohjaus- ja opiskelijahuollon palveluiden järjestämisessä sekä opiskelijoiden osallistamista. Positiivisella ja yhdessä toteutetulla viestinnällä voidaan vaikuttaa koulutuksen arvostukseen ja koulutusmaakunnan imagoon. Tarvitaan koulutusja oppikokonaisuuksien läpinäkyvyyden ja tunnettavuuden parantamista sekä näkyvämpää markkinointia. Sivistykseen ja monipuoliseen osaamiseen kuuluvat myös taito- ja taideaineet. Niiden merkitys näkyy selvimmin luovan työn kasvuna, mutta niiden soveltamista tarvitaan myös perinteisillä toimialoilla. Välineellisen arvon lisäksi on tärkeä tunnistaa kulttuurin ja sivistyksen arvo itsessään tavoiteltavina asioina. Tutkintoon johtavan opiskelun lisäksi vapaalla sivistystyöllä on tärkeä rooli osallisuuden ja sivistyksen lisäämisessä. Vapaan sivistystyön kautta on mahdollista kehittää osaamistaan oman mielenkiinnon perusteella. Vapaan sivistystyön kurssitarjonta on helposti saavutettavaa ja monipuolista, mikä edistää osallisuutta. Sivistystä ja osallisuutta tukevaa työtä tehdään myös useissa järjestöissä. Järjestötoiminnassa opitaan monenlaisia työelämätaitoja ja järjestötoiminta parantaa hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, mahdollistaa osallisuuden kokemuksia sekä edistää omien vahvuuksien ja 23
4 KOULUTUSSTRATEGIASSA PRIORISOITAVAT TAVOITTEET osaamisen tunnistamista. Maakunnan järjestötoiminnan tunnetuksi tekeminen on tärkeää kaikilla koulutusasteilla. Sivistystä ja osallisuutta voidaan tukea muun muassa tuomalla eri koulutustasojen yleissivistäviin opintoihin kulttuuriympäristöteemoja. Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt (arkeologia, rakennusperintö, maisema) tarjoavat monia mahdollisuuksia oppimiseen ja niiden kautta syntyvä historia- ja paikallistuntemus ja -ymmärrys osaltaan voivat kiinnittää opiskelijoita maakuntaan. Keskeinen tekijä maakunnan identiteetin muotoutumisessa on rakennettu ympäristö. Eri oppilaitosten opiskelijoita olisi hyvä ohjata myös tunnistamaan rakennetun ympäristön ominaisuuksia ja arvoja. Kulttuuriympäristöstä nousevat ideat ja innovaatiot antavat myös aineksia hankkeiden ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kulttuuriympäristöteemat antavat mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja aiheita riittää varhaiskasvatuksesta eri koulutus- ja oppilaitostasoille sekä eläkeläisille vapaan sivistystyön piirissä. Korjausrakentamiseen ja restaurointiin suuntautuvat koulutukset Moniammatillisuuden ja moniosaamisen mahdollistaa jatkuva oppiminen. ja kurssit voivat osaltaan auttaa Pohjois-Karjalan rakennusperinnön hoidossa. Työn ja yrittäjyyden uudistuminen Työn ja yrittäjyyden uudistuminen -teemassa muutosajureiksi tunnistettiin mm. yrittäjyyden ja työn tekemisen uudet muodot, tarve uudistaa ajattelutapaa yrittäjyydestä, tarve herättää yritysten ja yrittäjien kasvuhalu sekä hyödyntää digitalisaation ja koulutusviennin mahdollisuudet. Työn ja yrittäjyyden uudistuminen ja uudet osaamisvaatimukset vaikuttavat myös suoraan työvoiman kohtaantoon ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Keskeisenä ja laajasti työn muutokseen ja uudistumiseen vaikuttavana haasteena ja kasvumahdollisuutena tunnistettiin aikuiskoulutuksen tarve kaikilla koulutustasoilla. Nykyisiä työntekijöitä joudutaan kouluttamaan uudelleen ja pohjakoulutusvaatimukset ovat kasvaneet, tarvitaan entistä enemmän kielitaitoa ja erilaista ICT-osaamista. Työn uudistumisesta syntyy myös tarvetta ammattitaidon päivittämiseen, erikoistumisopintoihin ja työnantajan tarpeisiin räätälöityihin täsmäkoulutuksiin. Maakunnassa voidaan toimenpidetasolla muun muassa tehdä tiiviimpää yhteistyötä valtakunnallisen rahoituksen hakemisessa ja eri koulutusasteet ylittävän yrittäjyyspolun sekä koulutusvientiä tukevan yhteistyörakenteen laatimisessa. Koulutuksen arvostuksen kasvu vaikuttaa myös työttömien ja työssä käyvien haluun osallistua koulutukseen. Tulevaisuudessa varsinkin harvaan asutuilla alueilla voi olla tarvetta entistä laajemmalle osaamiselle ja ns. moniammatillisuudelle, jos yksi ammatti ei riitä takaamaan kokoaikaista työtä. Moniammatillisuuden ja moniosaamisen mahdollistaa jatkuva oppiminen. 24
4 KOULUTUSSTRATEGIASSA PRIORISOITAVAT TAVOITTEET Koulutuksen vetovoiman ja työllistymisen parantaminen Koulutuksen vetovoiman parantaminen tunnistettiin keskeiseksi kehittämiskohteeksi ja työllistyminen vetovoiman keskeiseksi tekijäksi. Haasteena Pohjois-Karjalassa on ollut valmistuvien nuorten koko maata heikompi työllistyminen tai työllistymisen viivästyminen valmistumisen jälkeen. Jos nuori ei heti valmistumisen jälkeen pääse työhön, voi työuralle aiheutua merkittävää haittaa. Työllistymisen estyessä tai viivästyessä moni myös muuttaa työn perässä muualle. Poismuutto pienentää nuorisoikäluokkia ja heikentää alueen elinvoimaisuutta ja vetovoimaa. Keskeisenä haasteena nähtiin se, että nuoret eivät kiinnity alueen yrityksiin jo opintojen aikana ja heti valmistumisen jälkeen. Opiskelijoiden kiinnittymistä alueen yrityksiin voidaan parantaa vahvistamalla yritysten tietämystä opiskelijoiden osaamisista ja koulutustoimijoiden tietämystä siitä, millaista osaamista yritykset ja työnantajat tarvitsevat ja millaisia kehittämishankkeita opiskelijoille on yrityksissä tarjolla. Toimenpidetasolla voidaan parantaa tiedonvälitystä ja tarjota foorumeita työnantajien, opiskelijoiden ja koulutustoimijoiden kohtaamiselle. Viestinnässä voidaan hyödyntää kansainvälisiä osaajia ja tuoda esille hyvän perusopetuksen merkitys vetovoimatekijänä. Jatkuva oppiminen ja osaamisen päivittäminen edellyttävät helposti saavutettavaa ja laadukasta koulutustarjontaa sekä sitä, että koulutuksen osallistumisen edellytykset on turvattu. Oppimisen ilon ja motivaation löytymisen kannalta ovat tärkeitä myös kaiken ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien ihmisten osaamisen tunnistaminen, näkyväksi tekeminen ja arvon antaminen. Automaatio korvaa 15 % työpaikoista (-375 000 hlö) Uuteen teknologiaan liittyvät uudet työt +5 % (+125 000 hlö) Tuottavuuden kasvun seurauksena paraneva työllisyys +11 % (+275 000 hlö) Nettovaikutus +1 % (+25 000 hlö) KUVA 1. Automatisaation työllisyysvaikutukset Suomessa vuoteen 2030 mennessä (McKinsey 2017c). Lähde: Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018, artikkeli Tekoäly ja muuttuva työ, Olli Koski). 25
5 KO U L U T U S S T R AT E G I A A T O T E U T TAVAT T E O T
5 KOULUTUSSTRATEGIAA TOTEUTTAVAT TEOT Strategiaprosessissa haettiin vuorovaikutteisesti yhteistä ymmärrystä toimintaympäristön haasteista ja mahdollisuuksista ja käytiin priorisointikeskustelua siitä, mitkä tunnistetuista koulutukseen ja sivistykseen liittyvistä haasteista ovat keskeisimmät Pohjois-Karjalan kehittymisen kannalta. Toimijoiden yhteiselle työlle muotoutui neljä priorisoitua tavoitetta: 1. Koulutuksen ja oman osaamisen kehittämisen arvostus kasvaa kaikissa ikäryhmissä 2. Opiskelijat kokevat opiskelun Pohjois-Karjalassa innostavana, tavoitteellisena ja turvallisena 3. Eri-ikäiset kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja koulutukseen osallistuminen on mahdollista ja luontevaa kaikissa elämäntilanteissa ja 4. Pohjois-Karjala on haluttu opiskelupaikka, jossa opiskelijat kiinnittyvät yrityksiin ja työelämään jo opintojen aikana ja työllistyvät nopeasti Tunnistetut kehittämishaasteet ovat koulutuksen laadun ja kehittämisen kannalta kansallisesti tärkeitä ja alueellisen kehittymisen ja erikoistumisen kannalta relevantteja. Työpajoissa myös löydettiin askelmerkkejä kohti tavoitetilaa. Näitä polkuja on jatkossa työstettävä siten, että koulutus- ja sivistystoimijat sekä alueen elinkeinoelämä vastuutetaan strategian toteutuksen osalta. Maakuntaliitolla on keskeinen rooli tiekartan toteutuksen koordinaattorina ja seuraajana. Koulutuksen ja sivistyksen kehittäminen edellyttää taustaksi tutkimustietoa. Erityisesti kaivataan tietoa siitä, miten digitaalisten oppimisympäristöjen ja välineiden kasvava käyttö vaikuttaa ajatteluun ja oppimiseen sekä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Itä- Suomen yliopiston laaja kasvatuksen ja koulutuksen tutkimus ja osaaminen tarjoavat erinomaisen yhteistyöalustan niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin toimijoille koulutuksen, kasvatuksen ja uusien oppimisympäristöjen tutkimusperustaiseen kehittämiseen. Strategiaa toteuttavia tekoja ovat Nopeisiin työvoimatarpeisiin vastataan koulutuksella Koulutusten toteutuksessa on huomioitava yhä vahvemmin opintojen osumatarkkuus suhteessa työmarkkinoilla tarvittavaan osaamiseen. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin tulee tarttua nopealla reagoinnilla silloin, kun koulutusratkaisuilla voidaan vaikuttaa niihin. 27
5 KOULUTUSSTRATEGIAA TOTEUTTAVAT TEOT Joustavat opinnot ja opintojen räätälöinti tukevat jatkuvaa oppimista. Ennakoinnilla pyritään tunnistamaan tulevaisuuden työvoimatarpeet ja lyhentämään koulutuksen viivettä. Yhteistyössä viestitään tunnistetuista työvoima- ja osaamistarpeista ja vaikutetaan koulutuksen suuntaamiseen alueellisesti ja muiden maakuntien kanssa sekä valtakunnallisesti. Kehitetään oppimisympäristöjä ja oppimisen välineitä yhdessä yritysten, järjestöjen, julkisen sektorin työnantajien ja koulutustoimijoiden kanssa. Asiantuntijuutta ja ennakointitietoa hyödynnetään tehokkaasti yli organisaatiorajojen. Työurien katkokset käytetään hyödyksi ja uuden ammatin oppiminen ja yrittäjyys tehdään helpoksi Jatkuvan oppimisen tarjontaa ja saavutettavuutta sekä aikaisemman osaamisen tunnistamista kehitetään. Tuetaan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja työssäoppimista. Erikoistumisopinnoilla ja täydennyskoulutuksella laajennetaan aikaisempaa osaamista. Tuotetaan elinikäistä oppimista tukevia ohjaus- ja neuvontapalveluja tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kesken ja hyödynnetään asiantuntijuutta tehokkaasti yli organisaatiorajojen. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten työttömien osaamisen ja työelämätaitojen vahvistamiseen ja heidän työllistymiseensä. Nuorisotakuun seurannan mukaan Pohjois-Karjalan työttömistä nuorista 38 % oli vailla ammatillista tutkintoa. Vahvistetaan yhteisöllisiä ongelmanratkaisutaitoja ja kytketään ne yrittäjyyskasvatukseen läpi oppimispolun (yrittäjyyspolku). Tuetaan olemassa olevia yrittäjyyttä edistäviä toimintamalleja (esim. Y-akatemia). Karelia-ammattikorkeakoulu on panostustanut yrittäjyyteen tuomalla yrittäjyyden osaksi opintoja ja madaltanut yrittäjyyden kynnystä asenteellisilla ja taloudellisilla houkutteilla (Epic Challenge Joensuu -opinnot, Tuotteistaminen ja innovaatiotoiminta -opinnot, Innovation Month -opintojakso, Draft Program -mikrorahoitusohjelma, Yrittäjän taloushallinto -opintojakso, Valmiin liiketoiminnan mahdollisuudet opintojakso, Markkinoinnilla menestykseen). Tiivistetään koulutus- ja työelämätoimijoiden ja työnantajien yhteistyötä Jatkuvan oppimisen toteuttamiseksi eri opintotasojen välisiä rajoja madalletaan sekä lisätään koulutuksen tarjoajien yhteistyötä ja tuetaan koulutusklusterin kokonaisvaltaista kehittämistä. Vakiinnutetaan tutkimustiedon siirron ja tiedon hyödyntämisen menettelyt koulutus- ja elinkeinotoimijoiden välillä (esim. yhteiset foorumit, opiskelijaprojektit yrityksissä). Tuotetaan helposti saavutettavaa koulutusneuvontaa yrityksille osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Tuetaan yritysten kasvuedellytyksiä huolehtimalla osaavan työvoiman saatavuudesta sekä tarjoamalla osaamisen vahvistamista työpaikoilla esimerkiksi yrityslähtöisillä työvoimakoulutuksilla. Hyödynnetään aktiivisemmin jo olemassa olevia työelämäverkostoja kuten Työelämä 2020, esimerkiksi tuomalla esille hyviä käytäntöjä työpaikkakohtaisista ratkaisuista www.tyoelama2020.fi ja kannustetaan työnantajia tukemaan työntekijöidensä kouluttautumista ja ammatillista kehittymistä. Pohjois-Karjala houkutteleva koulutusmaakunta, johon sijoittuminen on helppoa Maakunnan huippuosaamista, koulutuspolkuja ja maakunnan vetovoimaisuutta markkinoidaan ja brändätään aktiivisesti. Pohjois- Karjalan maakuntaohjelmassa ja älykkään erikoistumisen valinnoissa tunnistettuja vahvuuksia ovat metsäbiotalouden uudet ratkaisut sekä teknologia ja materiaalit kasvun mahdollistajina. Niihin liittyvää 28
5 KOULUTUSSTRATEGIAA TOTEUTTAVAT TEOT osaamisen kehittämistä tuetaan viestinnällä ja koulutuksella. Korkeatasoinen koulutus on vetovoimatekijä, jota opetuksen fyysiset edellytykset (ml. terveet ja saavutettavissa olevat oppimisympäristöt) tukevat. Opiskelun aloittaminen Pohjois-Karjalassa pitää tehdä mahdollisimman helpoksi ja koulutuspolun mahdollisuudet pitää pystyä kertomaan selkeästi. Tämä edellyttää yhteistyötä oppilaitosten, viranomaisten ja kehittämisorganisaatioiden kesken. Positiivisilla viesteillä ja mahdollisuuksien näkyväksi tekemisellä vaikutetaan yksilöihin, yrityksiin ja koulutusorganisaatioihin sekä etsitään kansainvälisiä kumppaneita alojen kehittämiseen. Viestinnällä, ammatinvalinnan ohjauksella ja koulutuspolkujen rakentamisella pyritään hälventämään ammatteihin ja aloihin liittyviä sukupuolittuneita mielikuvia ja siten purkamaan jakoa miesten ja naisten ammatteihin. Pohjois-Karjalasta jatkuvan oppimisen kärkimaakunta Käynnistetään Koulutuksen ja osaamisen Pohjois-Karjala -projekti, jolla tuetaan osaamisen kehittämistä ja elinikäistä oppimista puuttumalla koulutukseen osallistumisen esteisiin ja tehdään osaamisen ja sivistyksen tuomat hyödyt näkyviksi. Opiskeluun ja oppimiseen liittyvät asenteet periytyvät. Esim. vanhempien koulutustaso ja perheen taloudellinen tilanne vaikuttavat nuorten asenteisiin koulutusta ja sen työllistävyyttä kohtaan. Tuetaan yleistä koulutustason nousua ja pyritään estämään matalan koulutustason periytymistä ja koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymistä. Koulutukseen osallistumisen sekä opinnoissa ja työelämässä pärjäämisen tueksi tarvitaan kaiken ikäisille suunnattua opinto- ja ammatinvalinnan ohjausta. Tietotekniikan mahdollisuuksia hyödynnetään älykkäästi Tietotekniikan rooli työssä ja opiskelussa tulee kasvamaan. Etätyö ja -opiskelu muokkaavat osaamistarpeita ja korostavat ohjauksen, pedagogiikan ja opetusteknologian tarpeita. Teknologian hallinnan ohella täytyy huolehtia monipuolisesta osaamisen kehittämisestä ja sosiaalisista taidoista. Tietotekniikan hyödyntäminen ei ole itseisarvo, vaan sillä on välinearvoa muiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Digitaalisesti teknologisoituvassa työelämässä ammattien uudelleen rakentuminen ja teknologian yhdistyminen työn organisointiin haastavat koulutuksen sisällön lisäksi myös niiden toteutustapoja. Esimerkiksi kun tekoäly tuhoaa ja muokkaa nykyisiä ammatteja, syntyy samalla tarvetta uusille taito- ja osaamisyhdistelmille, joita on huomioitava koulutussisällöissä (Lähde: Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018, artikkeli Tekoäly ja muuttuva työ, Olli Koski). 29
6 KOULUTUS- JA SIVISTYSSTRATEGIAN TOIMEENPANO JA SEURANTA
6 KOULUTUS- JA SIVISTYSSTRATEGIAN TOIMEENPANO JA SEURANTA Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia on jatkumoa vuonna 2011 laaditulle strategialle ja täydentää ja konkretisoi POKAT 2021 -maakuntaohjelmassa asetettuja koulutuksen ja osaamisen tavoitteita ja älykkään erikoistumisen valintoja. Maakuntaohjelman koulutuksen ja osaamisen kehittämistavoitteet ovat: 1) laadukas ja merkittävä koulutusmaakunta 2) koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän vahva kumppanuus, sekä 3) elinikäinen oppiminen ja osallistuminen. Toteutuessaan strategiassa esitetyt konkreettiset toimenpiteet koulutuksen arvostuksen nostamiseksi, työelämään siirtymisten helpottamiseksi ja elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteistyön tiivistämiseksi edistävät tavoitteiden toteutumista. Maakuntaohjelmassa esitetyt älykkään erikoistumisen valinnat (metsäbiotalouden uudet ratkaisut sekä teknologiat ja materiaalit kasvun mahdollistajina) pohjautuvat maakunnan elinkeinoelämän ja tutkimus- ja kehitystoiminannan vahvuuksiin. Korkeatasoisella koulutuksella on keskeinen rooli tavoitteiden toteutumisessa. Strategian toimeenpanoa ja koulutussektorin kehittymistä seuraa maakuntaliiton koollekutsuma POKAT -koulutus ja ennakointiryhmä. POKAT-ryhmän aineistot ja seurannassa käytetyt koulutusindikaattorit löytyvät maakuntaliiton internet-sivuilta www.pohjois-karjala.fi/pokat2021. Korkeatasoisella koulutuksella on keskeinen rooli tavoitteiden toteutumisessa. 31
7 LIITTEET
7 LIITTEET LIITE 1: Koulutusstrategian laadintaprosessi Pohjois-Karjalan edellinen koulutus- ja sivistysstrategia laadittiin vuosille 2011 2014, jonka jälkeen koko koulutuksen kenttä esiopetuksesta yliopisto-opintoihin on muuttunut. Tuorein toimintaympäristöä muuttava tekijä on ammatillisen koulutuksen reformi, mutta myös lukiokoulutus on uudistettu, korkeakoulujen opiskelijavalintaa on uudistettu ja koulutustarjonnassa on tapahtunut muutoksia. Kaikilla tasoilla koulutuksen rahoitus on pienentynyt ja koulutuksen järjestäjät ovat joutuneet tehostamaan toimintaansa ja profiloitumaan vastatakseen tiukentuneeseen kilpailutilanteeseen. Koulutuksen suunnittelun ohjausjärjestelmää on muutettu ja aikaisemmin ministeriövetoisesti toteutetuista KESU-prosesseista on luovuttu. Näiden muutosten seurauksena maakunnassa tehdyn kehittämisen ja yhteistyön merkitys on korostunut. Koulutusstrategia kohdistuu peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, mutta osa teemoista on koulutusjärjestelmän läpäiseviä. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2021 valmistui syksyllä 2017 ja siinä on vahva osaamis- ja koulutuspainotus. Koulutus- ja sivistysstrategiassa on huomioitu POKAT-painopisteet ja konkretisoitu osaamisen kehittämisen linjauksia. Työssä on hyödynnetty POKAT -koulutus- ja ennakointiryhmän asiantuntemusta. Strategian laadinnassa ja tilastotietojen koonnissa on huomioitu Heinäveden liittyminen Pohjois-Karjalaan vuoden 2021 alussa. Tarkemmat tilastotiedot koulutuksesta on koottu erilliseen tilastoliitteeseen. Strategiatyön pohjaksi muodostettiin tilannekuva kirjallisuuskatsauksella ja asiantuntijahaastatteluilla1. Yhteisessä työskentelyvaiheessa pidettiin kaksi työpajaa, joista ensimmäisessä tunnistettiin sellaiset koulutuksen muutostekijät, joihin voidaan alueella pyrkiä vastaamaan. Toisessa työpajassa jatkettiin muutosten ja haasteiden parissa työskentelyä, hahmoteltiin keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi ja muodostettiin kolme keskeistä kehittämisteemaa: sivistyksen ja osallisuuden tuki, työn ja yrittäjyyden uudistuminen sekä koulutuksen vetovoiman ja työllistymisen parantaminen. Raportointivaiheessa koottiin prosessin tuotokset strategiaksi. Työn tavoitteena oli turvata strategiatekstiä laajempi taustoitus valittuihin painopisteisiin ja mahdollisuus kriittisesti arvioida ja haastaa tiivistyksiä. Strategiaprosessin tausta-aineistoa on raportissa linkkeinä, joita voidaan hyödyntää strategian toimeenpanossa ja syventämisessä. 1Haastatellut asiantuntijat: Itä-Suomen yliopiston kehitysjohtaja Soili Makkonen, Karelia-ammattikorkeakoulun vararehtori Pekka Auvinen ja Riveria koulutuskuntayhtymän pedagoginen johtaja Jatta Herranen, Itä-Suomen yliopiston strategisen tutkimusalueen Oppiminen vuorovaikutuksellisissa ympäristöissä johtaja professori Leena Holopainen sekä Joensuun kaupungin strategiajohtaja Janna Puumalainen, lisäksi strategian laadintaan saatiin evästyksiä kunnanjohtajien kokouksessa helmikuussa 2018. 33
7 LIITTEET LIITE 2: Tavoitetaulukot TAULUKKO 10. Koulutuksen ja osaamisen arvostuksen nostaminen MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITE: Jatkuva oppiminen, aktiivinen osallistuminen ja osaamisen kehittäminen ovat toiminnallisia pohjoiskarjalaisen kehittämisen elementtejä Strategian tavoite: Mitä pitää tapahtua jotta vaikutus saadaan aikaiseksi? Koulutuksen ja oman osaamisen kehittämisen arvostus kasvaa kaikissa ikäryhmissä Pystytään osoittamaan ja vakuuttamaan: - kansalaiset siitä, että koulutus tuottaa (mitattavaa) hyvinvointia ja parantaa työllistymistä - yritykset siitä, että henkilöstön koulutus parantaa tuottavuutta Työnantajat arvostavat tuoreinta osaamista ja palkkaavat valmistuneita ja korkeasti koulutettuja ja myös kouluttavat henkilöstöään. Tehdään työtä, että kaikilla on yhtäläiset oppimisen ja osaamisen kehittämisen mahdollisuudet Koulutuksen korkeaa laatua ylläpidetään ja parannetaan Vastuulliset tahot/henkilöt Miten vaikutusta mitataan tai miten se todennetaan? Koulutuksen järjestäjät Kehittämisorganisaatiot Maakunnan markkinoinnista vastaavat Aikuiskoulutuspäivien määrän kehitys Koulutuksen vetovoimaa mitataan ensisijaisten hakijoiden ja vaihtoopiskelijoiden määrän kehityksellä. Oppilaitosten tulosrahoituksen kehitys Tarvittavat toimenpiteet? Mitä itse voidaan tehdä? Osoitetaan koulutuksen tuottavuutta parantava vaikutus työnantajille ja samalla vakuutetaan koulutuksen kannattavuus yksilölle. Viestitään yhdessä, että koulutusta ja osaamista arvostetaan Pohjois-Karjalassa. Viestinnässä tuodaan esille hyviä esimerkkejä koulutuksesta ja sen vaikutuksista työllisyyteen ja tuottavuuteen. 34
7 LIITTEET TAULUKKO 11. Opiskelijoiden arki tukee opinnoista selviämistä MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITE: Jatkuva oppiminen, aktiivinen osallistuminen ja osaamisen kehittäminen ovat toiminnallisia pohjoiskarjalaisen kehittämisen elementtejä Strategian tavoite: Mitä pitää tapahtua jotta vaikutus saadaan aikaiseksi? Opiskelijat kokevat opiskelun Pohjois- Karjalassa innostavana, tavoitteellisena ja turvallisena - Opiskelijoiden asumisen ja toimeentulon edellytykset ovat ennakoitavia ja vakaita - Opiskelijahuolto on toimivaa ja sillä on riittävät resurssit (esim. koulutoimen ja sote:n yhteistyö ja erityisesti ennaltaehkäisevä työ) - Reagoidaan nopeasti ongelmien ilmetessä ja prosessi on sujuva - Verkostoyhteistyö toimii ja ohjauksen resursseja hyödynnetään organisaatiorajat ylittävästi - Opiskelija voi sujuvasti tehdä muutoksia opintoihin opintojen aikana yksilölliset valinnat ovat mahdollisia (opintojen tuunaus ) - Opiskelijoita kuullaan oppilaitosten arjessa ja heidät osallistetaan toiminnan kehittämiseen koulutuksen laadun varmistamiseksi - Järjestöjen toimintaa tehdään tunnetuksi opiskelijoiden arjen tuen ja työelämäyhteistyön näkökulmasta Tarvittavat toimenpiteet? Mitä itse voidaan tehdä? Vastuulliset tahot/henkilöt Miten vaikutusta mitataan tai miten se todennetaan? Vahvistetaan yhteistyötä ja perheiden osallistumista koulutuksessa läpi koulupolun Rakennetaan toimiva ohjauksen ja opiskelijahuollon yhteistyöverkosto Viestitään maakunnassa ja maakunnasta ulospäin siitä, että täällä koulutusta ja opiskelijoita arvostetaan Koulutuksen järjestäjät Sote-palvelujen tuottajat Viestintä Opintojen läpäisyn tehostuminen ja keskeyttämisten vähentyminen Oppilailta kerättävä palaute 35
7 LIITTEET TAULUKKO 12. Aikuiskoulutuksen vetovoiman kasvattaminen ja koulutuksen laajentaminen MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITE: Pohjois-Karjalassa pidetään korkeaa koulutus- ja sivistystasoa kehittämisen kulmakivenä ja maakunta on jatkossa kokoaan merkittävämpi koulutusmaakunta Strategian tavoite: Mitä pitää tapahtua jotta vaikutus saadaan aikaiseksi? Eri-ikäiset kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja koulutukseen osallistuminen on mahdollista ja luontevaa kaikissa elämäntilanteissa Maakunnassa on tarjolla laadukasta, joustavaa, monimuotoista ja helposti saavutettavaa koulutusta kaikilla koulutustasoilla. Opiskelun rahoitus ja muut opiskelun edellytykset on turvattu. Aikuisten koulutukseen osallistumisen laajentaminen: Suuri määrä aikuisia (OKM:n arvion mukaan noin miljoona) tarvitsee uutta ammatillista koulutusta Tehdään asioita muita paremmin. Tarvittavat toimenpiteet? Mitä itse voidaan tehdä? Vastuulliset tahot/henkilöt Miten vaikutusta mitataan tai miten se todennetaan? Tehdään yhteistyötä valtakunnallisen rahoituksen hakemisessa Luodaan toimiva eri koulutusasteet ylittävä yrittäjyyspolku ja edistetään itsensä työllistämistä. Etsitään yhdessä rohkeita uusia avauksia ja reagoidaan nopeasti uusiin mahdollisuuksiin. Koulutuksen tuoma kasvupotentiaali hyödynnetään. Koulutuksesta tehdään liiketoimintaa (valtakunnallinen ja kansainvälinen koulutusvienti). Rakennetaan koulutuksen liiketoimintaa tukeva yhteistyörakenne, jossa ovat mukana koulutusorganisaatiot ja yritykset Koulutuksen järjestäjät Kehittämisorganisaatiot Aikuiskoulutuspäivien määrän kehitys Oppilaitosten tulosrahoituksen rahoituksen kehitys Koulutuksesta liiketoimintaa sektorin liikevaihto kasvaa 36
7 LIITTEET TAULUKKO 13. Koulutuksen vetovoiman ja työllistävyyden parantaminen MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITE: Koulutuksen, tutkimuksen, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin välillä on vahva vuorovaikutus Pohjois-Karjalassa, kansallisesti ja kansainvälisesti Strategian tavoite: Mitä pitää tapahtua jotta vaikutus saadaan aikaiseksi? Pohjois-Karjala on haluttu opiskelupaikka, jossa opiskelijat kiinnittyvät yrityksiin ja työelämään jo opintojen aikana ja työllistyvät nopeasti Yrityksillä on tieto siitä, millaista osaamista opiskelijoilla on. Koulutustoimijoilla on tieto siitä, millaista osaamista yritykset ja työnantajat tarvitsevat. Työnantajat saavat mitattavaa lisäarvoa opiskelijoiden ohjaamisesta ja työllistämisestä Kohtaamisen paikkoja on tarjolla opiskelijoille, työnantajille ja koulutustoimijoille. Opiskelijoille on tarjolla hyvän elämän edellytykset (=asuminen, yhteisöllisyys ja harrastusmahdollisuudet). Ylläpidetään hyvä koulutustaso ja vahvistetaan koulutuksen resursseja Opiskelijat tunnistavat järjestöjen roolin hyvän elämän tukijana ja työllistäjänä Työllistymisen vahvistaminen opintojen aikana ja niiden jälkeen. Tarvittavat toimenpiteet? Mitä itse voidaan tehdä? Vastuulliset tahot/henkilöt Miten vaikutusta mitataan tai miten se todennetaan? Viestitään positiivisin esimerkein. Vahvistetaan alueen opiskelijaimagoa. Hyödynnetään kansainvälisiä osaajia (ml. opiskelijat) markkinoinnissa. Osoitetaan hyvän koulutuksen ml. perusopetuksen merkitys vetovoimatekijänä. Koulutuksen järjestäjät kehittämisorganisaatiot Koulutuksen vetovoima/ensisijaisten hakijoiden osuus kasvaa. Tutkinnon suorittaneet kiinnittyvät Pohjois- Karjalaan (työllistyminen ja asuminen). 37
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 Joensuu www.pohjois-karjala.fi ISBN 978-952-6623-54-2 (pdf) Teksti Tuukka Arosara Eija Asikainen Kuvat Varpu Heiskanen (s. 26 & 38) Ville Timonen (kansi) Graafinen suunnittelu ja taitto Mainostoimisto Fabrik Oy P O H J O I S - KA R J A L A N KO U L U T U S - J A S I V I S T Y S S T R AT E G I A 2019 2021