Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1
Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet Nousevien talouksien kasvu hidastunut Suomen talouden näkymät edelleen heikot Vaikeuksien voittaminen edellyttää määrätietoista politiikkaa 2
Maailmantalouden kehitys epäyhtenäistä 3
Kevyt rahapolitiikka ja rahoituksen välittymisen koheneminen tukevat investointien kasvua 4
Reaalitulojen suotuisa kehitys on auttanut yksityisen kulutuksen elpymistä euroalueella 5
Euroalueen inflaatio-odotukset laskeneet uudelleen osin raaka-aineiden hintojen laskun myötä 6
Yhdysvalloissa kuluttajien luottamus säilynyt vahvana, teollisuuden heikentynyt 7
Kiinan pörssiromahdus oli seurausta liian korkealle virittyneistä kasvuodotuksista 8
Kiinan talouskasvun maltillistuminen liittyy talouden kasvumallin muuttumiseen 9
Jatkuvasti kasvava velkaantuminen kuitenkin lisää riskejä Kiinassa 10
Raaka-aineiden halpeneminen painanut nousevien talouksien valuuttakurssit laskuun 11
Suomen talouden näkymät edelleen heikot 12
Ennusteet: kasvu Suomessa jää euroalueen keskiarvoa hitaammaksi 105 Bruttokansantuote Suomi Euroalue Määrä, indeksi, 2008I = 100 100 95 90 2008 2010 2012 2014 2016 Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja EKP (euroalue). Lähteet: Eurostat, Suomen Pankki ja EKP. 31729 13
Teollisuustuotanto ja vienti eivät ole kääntyneet kasvuun 140 130 120 110 100 90 80 Tehdasteollisuuden tuotanto Volyymi-indeksi, 2005 = 100 Tavaraviennin määrä 70 2006 2008 2010 2012 2014 24515 Kausipuhdistettuja lukuja. 24515@Teoll.tuot.&viennin määrä Lähteet: Tilastokeskus, Tullihallitus ja Suomen Pankki (tavaraviennin määrän kausipuhdistus). 14
Työllisyystilanne huonontunut 2600 Työlliset, trendi (vasen asteikko) Työttömyysaste, trendi (oikea asteikko) 1 000 henkeä % 12,0 2500 10,0 2400 8,0 2300 6,0 2200 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 4,0 Lähde: Tilastokeskus. 24515@Työttömyysaste&työlliset_trend 15
Kysyntää on pitänyt yllä kulutus Kulutusmenot Kiinteän pääoman bruttomuodostus Tavaroiden ja palvelujen vienti 110 indeksi, 2007 = 100 105 100 95 90 85 80 2007 2009 2011 2013 Lähde: Tilastokeskus 16
Kotimaista kysyntää on rahoitettu velkaantumalla: Kotitaloudet ja julkinen talous tuntuvasti alijäämäisiä Rahoitusjäämä sektoreittain % BKT:sta 15,0 Yritykset ja rahoituslaitokset Julkisyhteisöt Kotitaloudet Vaihtotase 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus 17
Kotitalouksien velka-aste noussut vaikka luottojen kasvu hidastunut 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Kotitalouksien lainakannan kasvu ja osuus käytettävissä olevista tuloista % Lainakanta Lainakannan kasvuvauhti 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kaikki valuutat. Lähde: Suomen Pankki. 16 14 12 10 8 6 4 2 0 18
Kotitalouksien korkoherkkyys lisääntynyt velkaantumisen myötä 200 Velkaantuneiden kotitalouksien keskimääräinen velka- ja korkorasitus Suomessa % Velat, % käytettävissä olevasta rahatulosta (vasen asteikko) Korkomenot, % käytettävissä olevasta rahatulosta (oikea asteikko) % 10 160 8 120 6 80 4 40 2 0 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 19
Asuntomarkkinat eri suhdannevaiheissa Pohjoismaissa Asuntojen reaaliset hinnat Pohjoismaissa Suomi Ruotsi Norja Tanska 225 Indeksi, 2000/I = 100 200 175 150 125 100 75 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Asuntojen nimelliset hinnat on muunnettu reaalisiksi kuluttajahintaindeksiä (YKHI) käyttäen. Lähteet: Tilastokeskus, Euroopan keskuspankki, Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 20
Suurimmat asuntovelat keskittyvät kasvukeskuksiin Asuntovelan määrä kunnittain asuntovelallista kotitaloutta kohti Yli 112 700 euroa (5 % kunnista) 89 100 112 700 euroa (20 % kunnista) 71 200 89 100 euroa (25 % kunnista) 60 100 71 200 euroa (25 % kunnista) 47 600 60 100 euroa (20 % kunnista) Alle 47 600 euroa (5 % kunnista) Asuntovelkaluokat on muodostettu jakauman 5. prosenttipisteen alakvartiilin, mediaanin, yläkvartiilin ja 95. prosenttipisteen perusteella. Tiedot ovat vuoden 2013 tilanteesta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 21
Asuntovelkojen tapaan myös asuntojen hinnat eriytyneet alueellisesti 210 Asuntovelkaantuneisuus ja asuntojen hinnat kunnittain Tuhatta euroa 180 150 120 90 60 30 600 1 400 2 200 3 000 3 800 Euroa/neliömetri Pystyakselilla keskimääräinen asuntovelan määrä asuntovelallista kotitaloutta kohti (tuhatta euroa) ja vaaka-akselilla asunto-osakehuoneistojen keskimääräinen kauppahinta (euroa neliömetri) vuonna 2013. Pisteen halkaisija kuvastaa asuntovelan kokonaismäärää kunnassa. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 22
Julkisen talouden velka-asteen nousu nopeaa velka 80 70 60 50 40 30 20 10 Julkisyhteisöt % BKT:stä Valtio 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet). 23
Kuntien velka-aste on noussut voimakkaasti Kuntien velka (EDP) % BKT:sta 10 % 8 6 4 2 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Tilastokeskus 24
Suomen pankkisektorin kannattavuus ja vakavaraisuus ovat pysyneet hyvinä vaikeassa toimintaympäristössä Suomen pankkisektori on yksi euroalueen keskittyneimmistä riippuvainen kansainvälisiltä markkinoilta hankittavasta rahoituksesta voimakkaasti yli maiden rajojen kytkeytynyt asuntoluotonantoon voimakkaasti suuntautunut Finanssivalvonnan johtokunta määritti Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta systeemisesti merkittäviksi luottolaitoksiksi Nordea Pankki Suomi Oyj:n, OP Ryhmän, Danske Bank Oyj:n ja Kuntarahoitus Oyj:n. Johtokunta asetti 6.7.2015 näille pankeille lisäpääomavaatimuksen joka pitää täyttää ydinpääomalla (Common Equity Tier 1) 7.1.2016 alkaen 25
Pankkisektorin vakavaraisuus vahvistunut ja täyttää nyt jo asetetut lisäpääomavaatimukset Pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluvut 20 % Kokonaisvakavaraisuussuhdeluku Tier 1 -vakavaraisuus Ydinvakavaraisuussuhdeluku 18 16 14 12 10 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Finanssivalvonta. 26
Talouspolitiikalla kovat haasteet Julkisen talouden sopeuttaminen Viennin kilpailukyvyn parantaminen Rakenteelliset uudistukset 27
Hallitusohjelman tavoitteiden saavuttaminen olisi merkittävä askel Julkisen talouden sopeuttamistoimia tarvitaan, jotta menotaso saadaan mitoitettua aiempaa hitaammin kasvavaan rahoituspohjaan Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan välttämättä, mutta niiden vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua ja vaikutusten koko on tänään epävarma Kustannuskilpailukyvyn kohentamiseksi tarvitaan maltillisia palkkaratkaisuja ja muita toimia Maltillisen palkkaratkaisut parantavat yksin kustannuskilpailukykyä hyvin hitaasti Yksi keino on paikallisen sopimisen edistäminen 28
Yhteenveto: Suomen ongelmat suuria, eikä merkkejä elpymisestä juuri ole Ongelmien syvyys ymmärretään laajasti Nyt tulee pitää tavoitteet korkealla ja edetä ratkaisuihin ja toimeenpanoon 29
Kiitos! 30