Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho



Samankaltaiset tiedostot
Lataa Maailmanlopun hiukkanen - Sean Carroll. Lataa

Lataa Olemisen porteilla - Kari Enqvist. Lataa

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

SUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

Alkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:

Suhteellisuusteorian vajavuudesta

Arttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria

JÄTTIhampaan. ar voitus

Hiukkasfysiikkaa. Tapio Hansson

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Tietoisuuden määrittely ja maailmankuva

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

Hiukkasfysiikan luento Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Mieli-ruumis -ongelma. Mieli ruumis-ongelman versioita. Ongelman historiallinen tausta


Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

Tampere Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä

Mieli & materia. Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi) Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä Paula Viljanen

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

Farmaseuttinen etiikka

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011

Fysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

Fellmannian kulma Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

Peliteoria luento 2. May 26, Peliteoria luento 2

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO

LHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski

Lataa Kvanttifysiikasta energiahoitoihin - Johanna Blomqvist. Lataa

Tietoisuuden ongelman ytimessä. Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto paavo.pylkkanen@helsinki.

Arvot ja toiminnan identiteetti / luonne. Michael Rossing, kehittämis- ja viestintäpäällikkö

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Järki & Tunne Mieli päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin

POHTEITA LUONNONFILOSOFIAN SEU- RAN TULEVASTA KEHITYKSESTÄ

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.!

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Lataa Monimutkaisuus - Kari Enqvist. Lataa

Tunneklinikka. Mika Peltola

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Peltolan uutiset 3/2011

Lataa Monimutkaisuus - elävän olemassaolomme perusta - Kari Enqvist. Lataa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

CERN-matka

SUUNTA. tueksi. kirjoittamaasi kriittisesti. Näin syntyy looginen suhde kunkin suunnitelman osan välille. Suunta

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Aivotutkimus (2005) Keskustelijat Heikki Mäntylä Kullervo Rainio Jyrki Tyrkkö Kullervo Rainio. Hyvät luonnonfilosofit,

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

LUENTO Kyösti Ryynänen

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista Markku Saarinen

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset kesäkuuta 2009 Humap Oy,

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

Särkiniemen Sanomat Virallinen leirilehti

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus Kuopion kansalaisopisto

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

Paavo Kyyrönen & Janne Raassina

KVANTTITELEPORTAATIO. Janne Tapiovaara. Rauman Lyseon lukio

Transkriptio:

1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11 1.12.2010 Heikki Mäntylä Kiitokset vielä kerran hienosta ja ajatuksia herättävästä esitelmästä. Olen nyt myös lukenut internetistä löytämäni kirjoituksesi vuodelta 2001: "Tiede, tietoisuus ja parapsykologia" Se selvensi vielä asioita. Jos kerkiän ja diletanttina rohkenen, lähetän myöhemmin joitain ajatuksiani, jotka sivuavat kuvailemaasi ongelmaa. Joulunalusterveisin Heikki Mäntylä 9.12.2010 Heikki Mäntylä H V Kullervo, Leo Näreaho piti hienon esitelmän LFS:n syyskokouksessa runsas viikko sitten tiistaina 30. marraskuuta otsikolla: Panpsykismi. Lähetän sinulle taas lyhyen raportin, kun et itse päässyt mukaan. Tunnustan, että käsite oli minulle kutakuinkin outo. Ehkä tietämättömyys kuitenkin oli vain hyväksi koska näin vältyin ennakkoasenteilta. En yritä mitään kattavaa yhteenvetoa, vaan kirjoittelen muutamia mieleeni jääneitä ajatuksia. Näreaho puhui tietoisuudesta, jolla hän tarkoitti laaja- alaisesti aineetonta, psyykkistä

12 vaikuttajaa. Tietoisuuden piirteiksi hän totesi mm. itsetietoisuuden (tietoisuuden itsestä), intentionaalisuuden ja kvalitatiivisuuden. Immateriaalisen tietoisuuden hän näki materiaalisten prosessien rinnakkaisena ilmiönä ja vaikuttajana. Kuten tunnettua, ei- materiaalisten ilmiöiden tutkiminen ei ole nykyisin luonnontieteiden erityisen kiinnostuksen kohteena. Myös siihen liittyvä käsitteistö näyttää olevan jokseenkin vaihtelevaa.. Esimerkiksi tietoisuudesta on varmaan kymmeniä erilaisia määritelmäyrityksiä ja mielikuvia. Epämääräisyys vaikeuttaa keskustelua, ja aiheuttaa väärinymmärryksiä. Eläimet mielletään eläviksi olioiksi (määrittelemättä kuitenkaan tarkemmin mitä elämällä tarkoitetaan), eli niille suodaan henki, muttei välttämättä suoda tietoisuutta. Sielu voisi olla käyttökelpoinen käsite, mutta on vahvasti uskonnollissävyinen, joten sen käyttämistä tieteessä halutaan välttää. En tiedä kuinka laajalti ja missä yhteyksissä nykyisin käytetään mieli - termiä, mutta ainakin englanninkielisessä käsitteistössä se esiintyy mm. psyko- fyysisen ongelmassa: Mind body problem. Siihen se sopii hyvin neutraalin luonteensa takia. Koetan kuitenkin seuraavassa pitäytyä Näreahon näkemykseen tietoisuudesta, siten kuin sen ymmärsin. Syntyykö tietoisuus materiaalisten, riittävän monimutkaisten fysikaalisten ilmiöiden tuloksena? Tuntuu, että materialistiseen maailmankuvaan sitoutuneet tutkijat ovat tällä kannalla. Useimmat aivotutkijat uskonevat, että aivojen monimutkainen rakenne ja sähkökemialliset reaktiot synnyttävät tietoisuuden emergentisti. (epämääräisyydessään kätevä käsite) Monilla luonnontieteilijöillä näyttää kuitenkin lisäksi olevan varsin antroposentrinen näkemys, ilmeisesti uskonnon vaikutuksesta. He tuntuvat vetävän tietoisuuden omaamisen rajan ihmisen ja eläimen väliin: Ihmisellä on tietoisuus eläimet toimivat vaistonvaraisesti. Vaiston katsotaan siirtyvän geneettisenä perintönä, mutta epäselväksi jää sen suhde aineettomaan tietoisuuteen. Evoluution tutkijat eivät tunnu olevan erityisen kiinnostuneita tietoisuuden syntyvaiheista tai syntymekanismista. Se vain on syntynyt jossain evoluution vaiheessa. Emergentisti ja sattumalta kuten muutkin mutaatiot? Ratkaisematon psyko- fyysisen ongelma on, miten aineelliset prosessit vaikuttavat tietoisuuteen ja miten aineeton tietoisuus vaikuttaa materiaalisiin prosesseihin. On kiistämätön tosiasia, tietoisuuden intentiot vaikuttavat materiaaliseen maailmaan. Tätä valaisi Näreaho monin arkielämän konkreettisin ja havainnollisin esimerkein. Voidaan siis ajatella, että tietoisuus kuuluu perustavalla tavalla maailman rakenteeseen. Jos näin on, on lähes yhtä luontevaa ajatella, että kaikilla konkreettisilla olioilla on sekä materiaalisia että mentaalisia ominaisuuksia. Määre kaikilla herätti kuulijoissa epäilyä ja hämmennystä, ja aiheutti vilkkaan keskustelun, joka ulottui eläimistä kasveihin, bakteereihin, atomeihin ja kvarkkeihin. Itse olen valmis suomaan tietoisuuden muillekin kuin ihmiselle. Intuitiivinen uskomukseni on, että erilaisten elävien ja jopa elottomien objektien tietoisuudet eroavat toisistaan laadullisesti primitiivisestä hyvin monimutkaiseen. Ameban mielenliikkeistä ja intentioista on hankalaa tehdä johtopäätöksiä. Erilaiset tietoisuudet eivät kommunikoi keskenään kovin hyvin ilman

13 yhteistä kieltä. Ihmisten välillä. Aina ei edes yhteinen kieli ihmisten välillä näytä auttavan yhteisymmärrykseen. Mielestäni ei ole perusteltua suoda tällaista liberaalisti laajennettua tietoisuutta ihmisestä vain mikromaailman suuntaan. Olisi rohjettava katsoa myös toiseen suuntaan, makromaailman objekteihin, valtameriin, maapalloon ja galakseihin. Äärimmäisyys eli koko maailmankaikkeuden ajatteleminen tietoiseksi olioksi tuo mukaan ilmeisen teistisen ulottuvuuden. Voiko ihmisen tietoisuus ymmärtää universumin tietoisuutta ja sen intentioita? Tuskin sen paremmin kuin ameba ihmisen. Luonnontieteiden teoriat ja mallit tukeutuvat ahtaaseen materialistiseen, jopa reduktionistiseen maailmankuvaan. (kvanttimekaniikka ehkä poikkeuksena) Teoriat rakentuvat pienistä materiaalisista hiukkasista muodostuvaan todellisuuskäsitykseen. Jotta erilaisille ilmiöille on saatu luontevia selityksiä, alkeishiukkasten määrä on lisääntynyt ja koko pienentynyt. Jälleen kerran tunnutaan uskovan, että kaunis malli on melkein valmis enää Higgsin bosoni ja gravitoni puuttuvat. Pitäisi kuitenkin olla ilmiselvää, ettei edes niiden löytyminen tuo lopullisia ratkaisuja. Aikaa myöten, teorioiden kehittyessä löytyy jotain aivan uutta. Aina on löytynyt. Ehkäpä löytyy tietoisuushiukkasia, jotka tuovat lisää selitysvoimaa joillekin ilmiöille. Tietoisuuskvarkit eivät tietenkään ole materiaalisia, mutta sen ei pitäisi muodostaa ongelmaa. Onhan teorioissa jo nyt massattomia materiahiukkasiakin ovatko ne siis edes materiaa? Joku voi huomauttaa, että eihän materiakaan ole lopulta muuta kuin energiaa. Mutta mitä se energia sitten on? Onko energialla ja tietoisuudella jotain yhteistä? Entäpä antimateria ja pimeä energia? Usein näyttää unohtuvan, että ovat ihmismielen luomia fiktioita havaintojen sovittamiseksi vallitseviin paradigmoihin toki käyttökelpoisia ja hyödyllisiä. Ne ovat mielen tuotoksina olemassa kuitenkin vain niin kauan kunnes taas parempia keksitään. Nyt taitaa mennä jo niin metafyysiseksi, että lienee parasta lopettaa tällä kertaa. Esitelmä oli joka tapauksessa tietoisuuttani stimuloiva. Heikki Mäntylä 9.12.2010 Kullervo Rainio Hei, Heikki! Suurkiitos lähettämästäsi Näreaho- referaatista! Asia kiinnostaa minua kovasti. Luulenpa, että innostun kirjoittamaan siitä laajemmankin muistion, joten jätän kommentit tältä erää tähän. Älä suutu Quo vadis - kommenteistani. Sellaista se on heti, kun mennään filosofisten ikuisuuskysymysten ulkopuolelle! J Tuus Kullervo

14 10.12.2010 Leo Näreaho Hei, Kiitos Heikki Mäntylälle kiinnostavista kommenteista. Esitelmäni tosiaan herätti keskustelua, joka tosin aikapulan vuoksi tyrehtyi liian aikaisin. Panpsykismi (tai panexperientialismi) voi aluksi tuntua oudolta tai jopa absurdilta teorialta, mutta kun asiaa enemmän reflektoi, mielikuva muuttuu. Mikä loppujen lopuksi on absurdia? Ns. eliminatiiviset materialistit väittävät, että tietoisuus on fiktio - kuin aikoinaan flogiston tai kappaleen massakeskipiste. Eikö eliminativismi vasta absurdi teoria ole? On myös huomattava, että panpsykistin ei tarvitse sitoutua näkemykseen, että esim. kivet ovat tietoisia. Voi toki olla olemassa olioita tai systeemejä siten, että systeemin jokaisella osalla on ominaisuus P, mutta systeemin kokonaisuudella ei sitä ole. Siten kiven muodostavat perusoliot (mitä hiukkasia tai energiakeskittymiä ne lopulta ovatkin) ovat jollain tavalla fenomenaalisesti (proto)tietoisia, vaikka kivi kokonaisuudessaan sitä ei ole, koska kivellä ei ole sellaista organisaatiota, jonka kautta tietoisuus voisi ilmetä. On kuitenkin huomattava, että mikro- olioiden tietoisuusominaisuudet eivät ole senlaatuisia, että niiden olemassaolon ja luonteen fysiikka tai muu luonnontiede voisi selvittää; eihän fysiikka tai aivotutkimus voi sanoa mitään olennaista ihmisenkään tietoisuudesta kun se ymmärretään kokemukselliseksi tietoisuudeksi! Tietoisuuden vaikutus sisältyy olemassaoleviin kausaalisiin voimiin. Leo Näreaho