OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun tavoitetilaan, Ammattikorkeakouluopiskelijan tulevaisuusjulistukseen, joka on hyväksytty SAMOKin 11. varsinaisessa liittokokouksessa 17. 18.11.2006. Olen ammattikorkeakouluopiskelija minusta tulee osaaja ja asiantuntija. Opiskeluni on sijoitus koko yhteiskunnan tulevaisuuteen. Korkeakoulutus on tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa. On muistettava että yhteiskunta elää yksilöiden osaamisesta. Pienenä kansana meidän on huolehdittava siitä että jokaisen yksilön lahjakkuus ja kyvyt pystytään hyödyntämään tarjoamalla hänelle mahdollisuus koulutukseen. Parhaiten tähän tavoitteeseen päästään säilyttämällä koulutus maksuttomana. Ääneni kuuluu ja sitä kuunnellaan. Äänestäminen ja osallistuminen yhteisistä asioistamme päättämiseen on minulle tärkeää, sillä koulutuksessa ja kaikkialla yhteiskunnassamme korostetaan yksilön mielipiteen merkitystä osana kokonaisuutta. Ammattikorkeakoulupolitiikka ja opiskelijoiden elämään liittyvä päätöksenteko ovat vihdoin oikeassa linjassa, koska ammattikorkeakoulutaustaisia kansalaisia on kaikilla päätöksenteon tasoilla. Ammattikorkeakoulujen tehtäviin tulee kuulua opiskelijoiden yhteiskunnallisen osallisuuden kasvattaminen. Kapeakatseisesti ajatellen ammattikorkeakoulujen tehtävänä on vain tuottaa asiantuntijoita. On kuitenkin muistettava, että ammattikorkeakouluissa opiskelevat nuoret kasvavat osaksi yhteiskuntaa, joten luomalla valmiuksia toimia aktiivisena kansalaisena parannetaan samalla suomalaisen poliittisen järjestelmän toimivuutta. SAMOK esittääkin, että
ammattikorkeakoulujen yhtenä lakisääteisenä tehtävänä olisi tukea opiskelijan yhteiskunnallisen osallisuuden kehittymistä. Korkeakoulussamme näkemykseni vaikuttaa sekä suoraan että opiskelijakunnan kautta. Kuulumme kaikki opiskelijakuntaan se on moniarvoinen toimintafoorumi, jonka avulla luomme ja ajamme yhteisiä tavoitteitamme sekä vahvistamme ammattikorkeakouluidentiteettiämme. Ammattikorkeakouluyhteisön osana opiskelijakunta on minulle luonnollinen apu ongelmissa sekä tuki ja tasapainottaja opiskelussani. Korkeakoulujen opiskelija- ja ylioppilaskunnilla tulee olla automaatiojäsenyys. Tällä voidaan taata muun muassa korkeakouludemokratian mukaiset opiskelijaedustukset eri hallintoelimissä. Kaikkien korkeakoulun jäsenten on voitava tuntea itsensä osaksi yhteisöä. Tämä koskee niin opettajia, opiskelijoita, johtoa kuin koko muutakin henkilöstöä. En tiedä, oon vain töissä täällä tai mä vaan opiskelen täällä -asenteet lamaannuttavat yleistä ilmapiiriä hyvin nopeasti. Korkeakoulun edellytykset toteuttaa tehtäväänsä paranevat oleellisesti, kun kaikki yhteisön jäsenet puhaltavat yhteen hiileen. Reipas me-henki saa aikaan itseään ruokkivan ilmiön: opiskelu on mielekästä, oppiminen tehostuu, keskeyttäminen vähenee. Tätä kautta myös opetushenkilöstön viihtyvyys työssään paranee, jolloin opettaminenkin on mielekkäämpää ja niin edelleen. Valitsen ammattikorkeakoulun ja tiedän, mitä saan. Ohjaus koko opintopolkuni varrella on ollut saumatonta, ja ammatillisen ja akateemisen korkeakoulutuksen jako on muodostunut minulle selkeäksi. Olin jo hakiessani perillä ammattikorkeakoulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista ja tiesin haluavani työskennellä juuri valitsemallani alalla. Valintakokeessa osoitin kykyni menestyä opinnoissa sekä toimia valmistuttuani koulutustani vastaavissa tehtävissä. Kattava ja asiantunteva ohjaus jo toisella asteella auttaa nuoria tekemään itselleen sopivia valintoja. Asiantuntevuus korostuu oikean tiedon jakamisessa ja jatkokoulutusmahdollisuuksien kirkastumisessa. Samalla kun odotellaan pakkohaun poistamista, kattavalla toisen asteen opiskelijoiden ohjauksella voidaan vähentää ns. pakkohakijoiden määrää. Korkeakouluissa hyvin toteutetulla ohjauksella voidaan ensinnäkin parantaa opintojen sujuvuutta ja toiseksi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Rakenteellisesta kehittämisestä huolimatta korkeakoululaitos joka muodostuu ammattikorkeakouluista ja tiedekorkeakouluista puolustaa edelleen paikkaansa. Molemmilla on omat tehtävänsä ja tehtäviensä mukaiset tutkinnot, joiden tulee jatkossakin olla tunnistettavissa. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen tulee olla selkeästi erotettavissa toisistaan; erityistä huomiota on kiinnitettävä tutkintojen sisältöihin. Ammattikorkeakoulutuksessa ammatillinen kasvuni kohtaa työelämän tarpeet. Korkeakouluni tarjoaa kansainvälisesti laadukasta ja ammatillista kasvuani edistävää koulutusta sekä aidon mahdollisuuden kansainvälistyä niin kotikorkeakoulussani kuin ulkomaanvaihdossakin. Ammattikorkeakouluni opiskelijaja oppimislähtöiset toimintatavat sekä vapaus suunnitella opintojeni etenemistä tarjoavat joustavuutta elämäntilanteideni vaihdellessa. Koulutus ja opiskeluympäristöni tukevat oppimistani huomioiden yksilölliset tarpeeni ja ominaisuuteni. Monet ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat ovat tehneet erilaisia esteettömyyskartoituksia. Osassa näistä on noussut esille selkeitä kehityskohteita. Myös lukihäiriöiden tunnistaminen sekä kuulo ja näkövammaisten huomioiminen on varmistettava. On oltava mahdollisuus suorittaa tenttejä vaihtoehtoisilla tavoilla, ja kontaktiopetuksessa on varmistettava, että esimerkiksi näkövammaiset pääsevät luokan etuosaan opetuksen seuraamisen helpottamiseksi. Ammattikorkeakoulutuksessa olen saanut tiiviin yhteyden työelämään harjoittelujaksojeni sekä lukuisten kehityshankkeiden ja tutkimusten kautta. Opinnäytetyöni kehittää omaa osaamistani ja työelämää sekä edesauttaa valmistumisen jälkeistä työllistymistäni. Tiedän saavani koulutustani vastaavaa työtä ja luovani uran alani asiantuntijana kotimaassa tai kansainvälisissä yhteyksissä. Kehitän ammatillista osaamistani työni ohella jatkossa kuten opiskelemalla korkeampaan tutkintoon ammattikorkeakoulussani. Suomalaisen koulutusjärjestelmän on mahdollistettava yksilöllinen elinikäisen oppimisen polku. Koulutuspoliittisia ratkaisuja tehtäessä on koulutusjärjestelmää tarkasteltava ja kehitettävä kokonaisuutena eikä asioita tule keskittyä katsomaan ainoastaan yksittäisen koulutusasteen tai -sektorin näkökulmasta. On kyettävä tekemään yhteiskuntaa pitkällä tähtäimellä parhaiten palvelevia ratkaisuja, pystyttävä katsomaan riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on joissakin tapauksissa kovin erillään koulutuksesta. Ammattikorkeakoulujen eri tehtävien on muodostettava
paremmin toisiaan tukeva kokonaisuus, jossa yhtäkään tehtävistä ei käsitellä erillisenä. Korkeakoulujen omien vahvuuksien kehittäminen tulee olemaan tärkeässä asemassa vastattaessa muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Strategioita laadittaessa ja jalkautettaessa on ensiarvoisen tärkeää muistaa korkeakoulun yhteisöllisyys ja ottaa opiskelijat mukaan tähän työhön. Strategiasta puhuttaessa on hyvä muistaa tehdä työtä, jolla on tarkoitus, eli tehdä rohkeasti töitä strategian toteuttamiseksi. Olen opiskelija - mutta en köyhä enkä kipeä. Yhteiskunnan kattavan tukijärjestelmän ansiosta voin opiskella täysipainoisesti ja kokopäiväisesti. Tuki huomioi muuttuvat elämäntilanteeni. Opiskeluaikainen kotini, jossa voin rauhassa rentoutua sekä keskittyä opintoihini, on viihtyisä ja turvallinen. Pääsen kodistani vaivattomasti opiskelupaikkoihini ja tarvitsemani palvelut ovat helposti saavutettavissa. Saan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiani tukevat palvelut yhtä laadukkaina opintojen aikana kuin valmistuessani ja työelämään siirtyessäni. Tällä hetkellä esimerkiksi opintotuessa ja opiskeluterveydenhuollossa on paljon parannettavaa. Opintotuen eri elementteihin ollaan nyt tekemässä tasokorotuksia, jotka auttavat hetkellisesti. Tällä tupokierroksella palkat tulevat nousemaan noin kymmenen prosenttia kahden ja puolen vuoden aikana, joten ensi syksylle luvattu opintorahan korotus on parissa vuodessa niin sanotusti syöty. Opiskeluterveydenhuollon suhteen on tehty töitä koko tämä vuosi tavoitteena saada opiskeluterveydenhuollon järjestämistavat ja vastuut, sisällöt ja rahoitus kirjatuiksi lakiin. Kuten kaikki tiedämme, tällä hetkellä suomalainen koulutusjärjestelmä on suuressa muutoksessa. Muutoksen nopeudesta kertoo muun muassa lopetettavien etäyksiköiden ja siirrettävien koulutusohjelmien määrä. Omaa kieltään kertoo myös muutamat ammattikorkeakoulujen yhdistymiset. Samansuuntaisia toimenpiteitä tehdään myös yliopistokentällä. Mitä näiden toimenpiteiden tulee palvella? Jos tilannetta tarkastellaan kuvainnollisesti, niin opiskelija opiskelee tänään, valmistuu huomenna ja on ylihuomenna rakentamassa Suomen tulevaisuutta. Me olemme niitä joiden käsissä on suomalaisen koulutusjärjestelmän tulevaisuus. Me olemme niitä joiden on osattava tehdä oikeita valintoja, sillä näistä valinnoista on kiinni myös suomen tulevaisuus. Muistetaan siis opiskelijaa kun teemme tulevaisuuden valintoja!
Hannu Murisoja puheenjohtaja SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAYHDISTYSTEN LIITTO SAMOK RY Lisätietoja: puheenjohtaja Hannu Murisoja, 050 389 1000, hannu.murisoja(at)samok.fi