Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 31.1.2014

LOIMAAN KAUPUNKI LIITE 1 1( 4) Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 31.1.2014 AK 0182 Keskustan kortteli 6, osa korttelista 2 ja katualuetta Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Suunnittelualue Noin 1,2 ha:n suuruinen suunnittelualue sijaitsee Loimaan kaupungin keskustassa. Alue käsittää Turuntien, Vesikoskenkadun, Väinölänkadun ja Pekankujan rajaamalle alueelle sijoittuvan korttelin 6, korttelin 2 tontin 2 ja pysäköintialueen (LPA) sekä osan Väinölänkadun katualueesta. Turuntien varren kolmikerroksisissa rakennuksissa korttelissa 6 on asuin- ja liiketiloja. Väinölänkadun varteen sijoittuu kaksi asuinkäytössä olevaa erillispientaloa. Vesikoskenkadun ja Pekankujan Väinölänkadun puoleiset kulmat ovat rakentamattomia. Katualueen ja korttelin 2 pysäköintialueen omistaa kaupunki. Muilta osin suunnittelualueen kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa.. Aloite Asemakaavamuutos tehdään korttelin 6 tonttien 1 ja 13 omistajan 30.8.2011 tekemästä aloitteesta. Kaupungin aloitteesta tarkastellaan samalla kokonaisuutena koko kortteli 6 sekä korttelin 2 LPA-alue ja tontti 2. Asemakaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavoituskatsauksen 25.3.2013 148. Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa alueella asuinrakentaminen voimassa olevia asemakaavoja laajemmin. Tavoitteena on saada rakentamattomat alueet rakennetuiksi, ja näin täydentää nykyistä kaupunkirakennetta. Tekeillä olevan keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti vahvistetaan keskustaalueen toiminnallista ja kaupunkikuvallista luonnetta. Samalla tutkitaan koko korttelin kerrosluvut ja rakennusoikeudet. Korttelin 2 osalta tavoitteena on mahdollistaa korttelin 2 autopaikkojen sijoittuminen LPA - alueelle. Lisäksi tutkitaan rakennusoikeuden osoittamista autosuojia varten.

LIITE 1 2(4) SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA SELVITYKSET Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013 Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Kaava-alueen sijainti on osoitettu punaisella pisteellä. Yleiskaava Voimassaoleva oikeusvaikutukseton yleiskaava. Kaavaalue on rajattu sinisellä. Loimaan kaupungin 29.6.1995 kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Loimaan kaupungissa on vireillä keskeisten alueiden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen. 30.1.2014 nähtäville kuulutetussa osayleiskaavaehdotuksessa asemakaavan suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C- 1 ja C-2), jonka yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee täydentävällä rakentamisella ja ulkoalueiden parantamisella vahvistaa keskusta-alueen toiminnallista ja kaupunkikuvallista luonnetta. Tavoitteellinen kerrosluku C-1- alueella on 4-8 ja C-2- alueella 2-3. Osayleiskaavaehdotuksessa C-2- merkinnällä osoitetuilla ydinkeskustan vanhimmilla osilla suunnittelun lähtökohtana on pidettävä kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennetun ympäristön ominaispiirteitä. Korttelin 2 tontilla 2 sijaitseva rakennus on osoitettu paikallisesti merkittäväksi suojeltavaksi rakennukseksi (kohde nro 122, Vesikoskenkatu 2/Väinölänkatu 4). Vesikoskenkadun puolella suunnittelualue rajautuu seudullisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuteen (kh-2). Keskustan osayleiskaavaehdotus 8.11.2013. Kaavaalue on rajattu sinisellä.

LIITE 1 3(4) Asemakaava Kaava-alueella on voimassa 13.6.1985, 21.1.1986, 24.2.1989 ja 30.9.2004 vahvistuneet/hyväksytyt asemakaavat. Asemakaavoissa korttelin 6 pohjoisosa on osoitettu liike- toimistorakennusten korttelialueeksi (K), jonka rakennusoikeudesta saa enintään puolet olla asuntoja. Korttelin 6 eteläosa sekä korttelin 2 tontti 2 on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). K- ja AL-alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 10.9 k-m2. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku vaihtelee tonttikohtaisesti kahdesta kolmeen. Korttelin 2 itäkulma on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) ja suunnittelualueeseen kuuluva osa Väinölänkadusta katualueeksi. LPA-alueelle saa sijoittaa korttelin 3 autopaikkoja ja sen länsireunaan on osoitettu pohjois-eteläsuuntainen ajoyhteys. Selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualuetta koskevia aiempia selvityksiä ja suunnitelmia ovat mm. Loimaan keskustan kehittäminen ja asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi (FCG Finnish Consulting Group Oy 2010) sekä valmisteilla olevaan Loimaan keskeisten alueiden osayleiskaavaan liittyvät perus- ja erillisselvitykset. ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) ja asetukseen (MRA). MRL 9 :n ja MRA 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Kaavan laadinnan yhteydessä todennäköisesti merkittäviksi muodostuvat vaikutukset on merkitty luetteloon lihavoituina. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat mm. - Suunnittelu- ja lähivaikutusalueen maanomistajat, asukkaat ja alueella työskentelevät - Yhteisöt ja alueella toimivat yritykset - Varsinais-Suomen ELY keskus, Liikennevirasto, Museovirasto - Kaupungin eri toimialat; Ympäristölautakunta, Ympäristöterveydenhuolto - Loimaan Kaukolämpö Oy, Sallila Energia Oy, SSP-yhtiöt Oy, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos - Kaavamuutoksen hakija - Muut ilmoituksensa mukaan Aloitus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (alkuvuosi 2014) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetetään tiedoksi suunnittelualueella ja sen naapurissa sijaitseville kiinteistöille sekä edellä mainituille viranomaisille. Osallisilla ja viranomaisilla on mahdollisuus jättää suunnitelmasta palautetta, joka toimitetaan yhteystiedoissa mainittuihin Loimaan kaupungin toimipisteisiin.

LIITE 4(4) 1 Valmistelu- ja ehdotusvaihe (kevät-kesä 2014) Kaavan valmisteluvaiheessa järjestetään avoin yleisötilaisuus, jossa esitellään kaavan valmisteluaineistoa ja alustavia ehdotusvaiheen kaava-asiakirjoja. Valmisteluaineiston sekä vaikutusten arviointien pohjalta laaditaan varsinainen kaavaehdotus. Kaupunginhallitus käsittelee ehdotuksen ja asettaa sen julkisesti nähtäville. Nähtävilläolosta julkaistaan sanomalehtikuulutus ja siitä tiedotetaan kaupungin Internet-sivuilla. Kaava-asiakirjat ovat nähtävillä Teknisessä ja ympäristöpalvelukeskuksessa (Loimijoentie 74, Alastaro) ja kaupungin internet-sivuilla www.loimaa.fi/kaavoitus. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot ja osallisilla on mahdollisuus jättää kirjallisia muistutuksia, jotka toimitetaan yhteystiedoissa mainittuihin Loimaan kaupungin toimipisteisiin. Kaavaehdotuksesta saatu palaute käsitellään lain säätämässä järjestyksessä. Kaavaselostuksessa tai siihen liittyvässä vastineluettelossa sekä asian päätöksessä kerrotaan, kuinka saatu palaute on otettu huomioon suunnittelussa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaihe Kaavan hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Kaavan voimaan tulosta ilmoitetaan julkisella kuulutuksella. Kaavan käsittelyvaiheet kaaviona Oheisena kaavio asemakaavan käsittelyvaiheista, josta selviää miten kaavan käsittelyyn pääsee vaikuttamaan. Kh = Kaupunginhallitus Kv = Kaupunginvaltuusto Kaavatmk = Kaavatoimikunta Tho = Turun hallinto-oikeus Kho = Korkein hallinto-oikeus oas = osallistumis- ja arviointisuunnitelma YHTEYSTIEDOT Loimaan kaupunki Arkkitehti Kalle Rautavuori kalle.rautavuori@loimaa.fi puh. 02 761 4243 Aineiston esittely Tekninen ja ympäristöpalvelukeskus Loimijoentie 74, Alastaro Palautteen vastaanotto Tekninen ja ympäristöpalvelukeskus, Loimijoentie 74 (Alastaro) tai Keskushallinto, Kauppalankatu 3, tai kirjaamo@loimaa.fi Kaavan laatija Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Marjut Ahponen (YKS 414)

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 430 Loimaa Täyttämispvm 30.05.2014 Kaavan nimi Ak 0182 Keskustan kortteli 6, osa korttelista 2 ja katualuetta Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 25.03.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus AK 0182 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,1839 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,1839 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1,1839 100,0 11367 0,96 0,0000 417 A yhteensä 1,0306 87,1 11367 1,10 0,4496 4967 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,0000 0-0,3909 - T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,1469 12,4-0,01 E yhteensä 0,0064 0,5 0,0064 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Pinta-alan muut. tilat [ha] [%] [k-m²] [ha +/-] Yhteensä 0,8238 69,6 0 0,6728 Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1 1800 1 1800

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1,1839 100,0 11367 0,96 0,0000 417 A yhteensä 1,0306 87,1 11367 1,10 0,4496 4967 AL 1,0306 100,0 11367 1,10 0,4496 4967 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,0000 0-0,3909 - K 0,0000 0-0,3909 - T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,1469 12,4-0,01 Kadut 0,02 34,2 0,0000 LPA 0,0967,8-0,01 E yhteensä 0,0064 0,5 0,0064 ET 0,0064 100,0 0,0064 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 0,8238 69,6 0 0,6728 ma 0,8238 100,0 0 0,6728 Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1 1800 1 1800 Asemakaava 1 1800 1 1800

LIITE 3 KORTTELIKAAVIOT NYKYTILANNE MAANKÄYTTÖLUONNOS AK 0182, LOIMAA HAVAINNEMATERIAALI 13.6.2014 SIVU 1/6

LIITE 3 POIKKILEIKKAUKSET MAANKÄYTTÖLUONNOS AK 0182, LOIMAA HAVAINNEMATERIAALI 13.6.2014 SIVU 2/6

LIITE 3 NÄKYMÄ TURUNTIEN JA VESIKOSKENKADUN RISTEYKSESTÄ ETELÄÄN NYKYTILANNE MAANKÄYTTÖLUONNOS AK 0182, LOIMAA HAVAINNEMATERIAALI 13.6.2014 SIVU 3/6

LIITE 3 NÄKYMÄ VÄINÖLÄNKADUN JA PEKANKUJAN RISTEYKSESTÄ POHJOISEEN NYKYTILANNE MAANKÄYTTÖLUONNOS AK 0182, LOIMAA HAVAINNEMATERIAALI 13.6.2014 SIVU 4/6

LIITE 3 NÄKYMÄ VÄINÖLÄNKADUN JA VESIKOSKENKADUN RISTEYKSESTÄ ETELÄÄN NYKYTILANNE MAANKÄYTTÖLUONNOS AK 0182, LOIMAA HAVAINNEMATERIAALI 13.6.2014 SIVU 5/6

LIITE 3 NÄKYMÄ VÄINÖLÄNKADUN JA PEKANKUJAN RISTEYKSESTÄ POHJOISEEN NYKYTILANNE MAANKÄYTTÖLUONNOS AK 0182, LOIMAA HAVAINNEMATERIAALI 13.6.2014 SIVU 6/6

RAMBOLL Työ nro 1510010707 LIITE 4 Loimaan kaupunki, asemakaava nro 0182 VASTINERAPORTTI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 6.-21.2.2014 Viranomaislausunnot ja -kommentit, OAS 1. Liikennevirasto, Siru Koski ja Ville Vuokko: Lausunnossa todetaan, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Melualueelle ei tule kaavoittaa melulle herkkää maankäyttöä ilman asianmukaista melunsuojausta, eikä tärinälle herkkää maankäyttöä ei tule osoittaa tärinäherkille alueille ilman tärinänvaimennustoimenpiteitä edellyttävää kaavamerkintää. Kaavoituksessa tulee noudattaa Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melun ohjearvoja ja VTT:n selvityksen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta (VTT tiedotteita 2278) mukaisia suosituksia. Liikennevirasto ei osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan kustannuksiin. Vastine: Lausunnon johdosta alueella laaditaan melu- ja tärinäselvityksiä, joiden tulokset pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa. Melumallinnuksella lasketaan alueen päivä- ja yöajan keskiäänitasot (L Aeq7-22/22-7 ), joita voidaan verrata VNp 993/92 mukaisiin ohjearvoihin. Tärinäselvitykseen sisältyy VTT:n ohjeen mukaiset tärinämittaukset kohteessa sekä tärinän mallinnus laskennallisesti. Osallisten mielipiteet, OAS 1. Lasse Sinkkonen ja Jorma Iisakkala: Mielipiteessä esitetään. että korttelissa 6 sijaitsevien kiinteistöjen Rn:o 8:39 ja 8:40 rakennusoikeus tulee nostaa mahdollisimman suureksi, jotta alueen tavoitteellinen kerrosluku, jopa 8 kerrosta, on mahdollista toteuttaa. Vastine: Mielipiteessä mainittujen kiinteistöjen rakennusoikeuden tarkastamista tutkitaan kaavan jatkosuunnittelun aikana. Lähtökohtana kuitenkin on, että korttelissa 6 mahdollinen täydennysrakentaminen tulee laajuudeltaan perustumaan kaavan suunnittelu- ja lähialueella säilyvään rakennuskantaan sekä voimassa olevaan asemakaavaan. 1

RAMBOLL Työ nro 1510010707 LIITE 4 Valmisteluaineisto (05/2014) Viranomaislausunnot ja -kommentit, valmisteluaineisto - Osallisten mielipiteet, valmisteluaineisto 1. Lasse Sinkkonen ja Jorma Iisakkala: Mielipiteessä esitetään, että kiinteistöillä Rn:o 8:39 ja 8:40 rakennusten kerrosluvuksi tulee osoittaa 4-5 ja rakennusoikeudeksi 1100-1400 k-m2. Yleisötilaisuudessa esitetyistä kolmesta luonnoksesta on paras vaihtoehto VE1. Autopaikat ja muut taloyhtiön vaatimat tekniset ratkaisut sekä varastot sijoitetaan maan alle, jolloin piha-aluetta vapautuu viheralueeksi ja oleskelutilaksi. Ratkaisulla saadaan autot pois piha-alueelta ja kadulta, ja asukkaiden viihtyisyys paranee. Rakennuksiin toivotaan ilmeikkyyttä, "kiinan muureja" (VE3) Loimaalla on jo nyt liikaa. Maanalainen parkki- ym. tila nostaa pihan korkeustason naapurissa olevan As Oy Loimaan Liikekeskuksen pihan kanssa samalle tasolle. Maanalaiseen kerrokseen on hyödynnettävä tehokkaasti kiinteistöjen 8:40 ja 8:39 koko pinta-ala. Vastine: Mielipiteessä mainittujen kiinteistöjen rakennusoikeuden tarkastamista on tutkittu kaavan jatkosuunnittelun aikana VE1:n pohjalta. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumiseksi mielipiteessä mainittujen kiinteistöjen yhteenlaskettu rakennusoikeus säilytetään voimassa olevan asemakaavan mukaisena (yht. 10 k-m2), mutta sen ylittäminen on sallittu esimerkiksi porrashuoneiden sekä muiden kuin alueen pääkäyttötarkoituksen mukaisten maanalaisten tilojen osalta. Alueen olemassa oleva ja sitä ympäröivä rakennuskanta on pääsääntöisesti 1-3- kerroksista, mutta suurimman sallitun kerrosluvun nostamisen kolmesta neljään katsottiin vaikuttavan positiivisesti katukuvaan ja edesauttavan ulko-oleskeluun soveltuvien vapaiden piha-alueiden toteutumista. Muilta osin kaavaehdotuksessa osoitettu maankäyttö ja rakentamista ohjaavat kaavamääräykset noudattelevat mielipiteessä esitettyä rakentamistapaa. 2. Olli Huhti: Palautteessa esitetään, että alustava kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia sisältövaatimuksia. Suunnitelman sisällöstä on annettu useita huomautuksia, mm.: - Vesikoskenkatu 4:n rakennus on peräisin vuodelta 1939 (ei 19), - voimassa olevassa asemakaavassa nk. maanpäällinen kellarikerros on kielletty eikä umpinaista, vain ensimmäistä kerrosta ei tule sallia, - voimassa olevassa kaavassa asuntoja on sallittu enintään puolet kerrosalasta, millä on haluttu turvata avonainen 1. kerros, - kaavaselostuksessa ei ole piirretty lainkaan kaavaehdotusta vastaava havainnekuvaa, ja Vesikoskenkadun ja Väinölänkadun kulmaan suunniteltu talo on massaltaan ja mittasuhteiltaan täysin ympäristöstään poikkeava, - pihakannen nostamiselle 1,5 metrillä ei ole perusteita ja se johtaa 2,3 metrin umpinaiseen ensimmäiseen kerrokseen, mikä ei tule kysymykseen; pihakannen nosto olisi tarpeen enintään 0,5 metrin verran. - Vesikoskenkadun varrella olevaa yleiselle jalankululle varattua tilaa ei tule supistaa, vaan pitää lähes entisellään ja istuttaa puurivi koko korttelin pituudelle. 2

RAMBOLL Työ nro 1510010707 LIITE 4 Lisäksi palautteessa esitetään, että useita kaava-alueella sekä sen pohjoispuolella voimassa olevissa asemakaavoissa annettuja rakentamistapaa koskevia määräyksiä tulee sisällyttää/lisätä myös tähän asemakaavaan, kuten mm. - rakennukset muodostavat ulkoasultaan ja mittakaavaltaan yhtenäisen kokonaisuuden, - rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen kaupunkikuvaa ja ominaispiirteisiin rakennusten sijoittelun, ulkomuodon, mittasuhteiden, kattokaltevuuden ja materiaalien suhteen. - koko rakennuksen pituiset yhtenäiset julkisivut ovat kiellettyjä, - julkisivujen jäsentelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota aukotusten sopeutumiseen olemassa olevien rakennusten aukotukseen ja julkisivujen yksinkertaisuuteen, - uudisrakentamisessa käytetään julkisivumateriaalina rappausta ja katemateriaalina tiiltä tai saumapeltiä. Vastine: Vesikoskenkatu 4:n rakennusvuotta ja voimassa olevan asemakaavan määräyksiä koskevat tiedot on korjattu kaavaselostukseen. Lisäksi kaavaehdotukseen on sisällytetty useita alueen rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä. Kaavaehdotuksen yleismääräyksissä autopaikkojen sijoittaminen asuin- ja liikerakennusten 1. kerrokseen on kielletty, ja maantason julkisivujen käsittelyltä edellytetään jalankulkijan mittakaavan huomioimista. Kaava ei estä osin avonaisen 1. kerroksen toteuttamista, mutta katukuvan kannalta tämä ei ehkä olisi parhaiten kaava-aluetta ympäröivään (erit. Väinölänkadun varren) rakennuskantaan sopeutuva ratkaisu. Nk. maanpäällinen kellarikerros on ollut mahdollinen vain ennen vuotta 2000 voimaan tulleissa asemakaavoissa. Sitä koskeva maininta alustavan kaavaselostuksen vaihtoehtotarkastelussa liittyi voimassa olevan kaavan toteuttamiskelpoisuuden arvioimiseen ja lähtötilanteen kuvailuun, ei nyt laadittavana olevan kaavaratkaisun sisältöön. Vaikka maanpäällinen kellarikerros oli voimassa olevassa asemakaavassa kielletty, esimerkiksi tontin 2-2 rakennusalalle oli samalla määrätty autopaikkoja sijoitettavaksi rakennuksen 1. kerrokseen. Asuin- ja liiketilojen välistä suhdetta ohjaava kaavamääräys on koskenut vain voimassa olevan kaavan mukaisia K-korttelialueita. AL-korttelialueella vastaavaa rajoitusta ei ole ollut. Asemakaavassa osoitettu pihakannen suurin sallittu korkeusasema (noin 1,5 metriä nykyisen maanpinnan yläpuolelle) on osoitettu alustavien maankäyttöluonnosten perusteella. Erityisesti pysäköinnin järjestämisen vuoksi alueella on mahdollistettava sekä nykyinen että mahdollinen uusi maanalainen rakentaminen. Vaihtoehtotarkastelun pohjalta selvästi nykyisen maanpinnan tasoa ylemmäs sijoittuva 1. kerroksen lattiataso johtaa sekä asumisviihtyvyyden että kaupunkikuvan ja toiminnallisuuden kannalta hyvään lopputulokseen. Kaava kuitenkin mahdollistaa myös muut ratkaisut, kuten pihan pysyttämisen nykyisessä tasossaan tai sen korottamisen vain palautteessa mainitun 0,5 metrin verran. Kaava-alueen olemassa oleva ja sitä ympäröivä rakennuskanta on ajallisesti ja tyylillisesti hyvin vaihtelevaa ja moni-ilmeistä, mikä tulee ottaa huomioon rakentamistapaa ohjaavien kaavamääräysten sisällössä. Esimerkiksi nk. uusvanhan muotokielen ja detaljien käyttäminen ei ole toivottavaa, vaan uudisrakentamisen tulee muodostaa uusi ajallinen kerrostuma, joka ilmentää suunnitteluajankohtansa rakentamisen tapaa ja tyyliä. Palautteessa mainittujen maankäyttö ja rakennuslain (MRL) kohtien lisäksi muussa rakentamista ohjaavassa lainsäädännössä, Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ja Loimaan rakennusjärjestyksessä on useita muita alueen toteuttamista ohjaavia säädöksiä ja määräyksiä. Ko. säädökset ovat kuitenkin voimassa automaattisesti, eikä niistä voida asemakaavalla poiketa. Tämän vuoksi säädösten sisältöä ei tarpeettomasti toisteta asemakaavamääräysten muodossa. 3

RAMBOLL Työ nro 1510010707 LIITE 4 Asemakaavan sisältövaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 54 :ssä seuraavasti: "Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää." MRL 117 ja 118 :n mukaan "Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset." "Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella." Maankäyttö- ja rakennuslaki ja siihen liittyvä maankäyttö- ja rakennusasetus eivät sisällä edellä mainittuja esimerkkejä yksityiskohtaisempia vaatimuksia nykyisen ja uuden rakennuskannan arkkitehtuurin tai mittasuhteiden "yhtenäisyydestä". Sitä, onko varsinainen toteutettavaksi esitettävä rakennussuunnitelma asemakaavan ja lainsäädännön mukainen, on tutkittavissa palautteessa tarkoitetulla yksityiskohtaisella tasolla vasta rakennuslupavaiheessa. Palautteessa mainitulla havainnekuvalla tarkoitetaan ilmeisesti selostuksen alustavaan vaihtoehtotarkasteluun sisältyvää Arkkitehtisuunnittelu Hannu Vaiston laatimaa kuvamateriaalia, joka on tuotettu kaavaprosessin aloitusvaiheessa ennen kaavaehdotuksen laatimista. Kaavaehdotuksen sallimia toteutustapoja on tutkittu tästä suunnitelmasta erillisissä vaihtoehtotarkasteluissa, ja parhaiten suunnittelulle asetettuja tavoitteita vastaavaksi katsottua vaihtoehtoa on havainnollistettu tarkemmin kaavaselostuksen liitteenä olevassa maankäyttöluonnoksessa. Kaavaehdotuksen yleismääräyksissä on annettu useita alueen rakentamistapaa ja aluetta ympäröivän historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön huomioon ottamista koskevia määräyksiä. Lisäksi korttelin 6 Väinölänkadun puoleisille rakennusaloille on osoitettu suurin sallittu julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasema, joka vastaa korttelin 3 olemassa olevan rakennuksen todellista räystäskorkeutta. Asemakaavaehdotuksen sallimaa kerroslukua suhteessa lähiympäristön olemassa olevaan rakennuskantaan on tutkittu kaavaselostuksen liitteenä olevassa havainnemateriaalissa. Rakennusten kerrosluku voi toteutua asemakaavassa osoitettua pienempänäkin, eikä kattomuodon rajoittamista ei pidetä tarpeellisena, koska kohteeseen "huonosti" sopivia vaihtoehtoja ei ympäröivän rakennuskannan kirjavuuden vuoksi voida perustellusti määritellä. Palautteessa ehdotettu julkisivujen pituutta rajoittava kaavamääräys koskee kaupunkikuvallisesti merkittävien Vesikoskenkadun ja Satakunnankadun varteen sijoittuvia rakennuksia. Nyt kyseessä olevalla kaava-alueella vastaava kaupunkikuvallinen merkitys on lähinnä korttelin 6 Turuntien ja Vesikoskenkadun puoleisilla sivuilla. Kaava-alueen uudisrakentamiseen ajatelluilla tonteilla julkisivujen pituudet ovat hyvin samankaltaisia tai jopa pienempiä kuin ympäröivän rakennuskannan julkisivujen pituudet. Kaava-alueen pohjoispuolella kortteliin 5 sijoittuvien rakennusten Vesikoskenkadun puoleisten julkisivujen pituudet ovat noin 26 ja 37 metriä. Kaava-alueeseen sisältyvän tontin 2-2 olemassa olevan rakennuksen Väinölänkadun puoleisen julkisivun pituus on noin 42 metriä ja tontin 6-12 Turuntien puoleisen julkisivun noin 48 metriä. Asemakaavaehdotuksen sallima uudisrakennuksen pisin julkisivupinta olisi tontin 6-16 Väinölänkadun 4

RAMBOLL Työ nro 1510010707 LIITE 4 puoleisella sivulla noin 40 metrin mittainen. Tontille 6-14 sijoittuvan uudisrakennuksen julkisivun pituus olisi rakennuksen Väinölänkadun puoleisella sivulla noin 32 metriä ja Vesikoskenkadun puoleisella sivulla noin 27 metriä. Asemakaavaehdotuksessa osoitettujen katualueiden rajaus on nykytilannetta vastaava, eikä jalkakäytävien laajentaminen katualueen ulkopuolelle ole tarpeen. Voimassa olevassa asemakaavassa Turuntien ja Vesikoskenkadun kulmaan osoitettu aukiomainen tontin osa säilytetään ja liitetään toiminnallisesti ja visuaalisesti tontin 6-14 pohjoiskulmaan. Asemakaavaehdotuksessa on annettu myös ko. aukion rakentamista ohjaavia kaavamääräyksiä. 5

Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 30.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS

KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS LOIMAAN KAUPUNKI Päivämäärä 30.5.2014 Laatija Jari Hosiokangas Tarkastaja Timo Korkee Viite 15100121 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 7 6800 F +358 20 7 6801 www.ramboll.fi

KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖTIEDOT 1 2.1 Maastomalli 1 2.2 Liikennelähtötiedot 1 2.2.1 Tie- ja katuliikenne 1 2.2.2 Raideliikenne 1 3. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT 2 4. LASKENTATULOKSET 3 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 3 LIITTEET Kuva 1. Tie- ja katuliikenteen keskiäänitaso 2030 päivällä, L Aeq 07-22, suunniteltu maankäyttö, mp +2 m Kuva 2. Raideliikenteen keskiäänitaso 2030 päivällä, L Aeq 07-22, suunniteltu maankäyttö, mp +2 m Kuva 3. Tie- ja katuliikenteen sekä raideliikenteen yhdistetty keskiäänitaso 2030 päivällä, L Aeq 07-22, suunniteltu maankäyttö, mp +2 m Kuva 4. Tie- ja katuliikenteen keskiäänitaso 2030 yöllä, L Aeq 22-07, suunniteltu maankäyttö, mp +2 m Kuva 5. Raideliikenteen keskiäänitaso 2030 yöllä, L Aeq 22-07, suunniteltu maankäyttö, mp +2 m Kuva 6. Tie- ja katuliikenteen sekä raideliikenteen yhdistetty keskiäänitaso 2030 yöllä, L Aeq 22-07, suunniteltu maankäyttö, mp +2 m Kuva 7. Raideliikenteen enimmäistaso L AFmax, (tavarajuna 80 km/h) Kuva 8. Raideliikenteen enimmäistaso L AFmax julkisivupisteissä, (tavarajuna 80 km/h) Kuva 9. Katuliikenteen enimmäistaso L AFmax julkisivupisteissä

1 1. JOHDANTO Loimaan kaupunki laatii asemakaavoja kaupungin keskustaan. Osayleiskaavassa on merkitty joihinkin kohtiin tarkemman meluselvityksen tarve. Tämän työn tarkoituksena on arvioida katu- ja raideliikenteen aiheuttamat melutasot keskustaalueella. Työn on tilannut Loimaan kaupunki, jossa yhteyshenkilönä on toiminut Kalle Rautavuori. Ramboll Finland Oy:ssä työssä on projektipäällikkönä toiminut Jari Hosiokangas. 2. LÄHTÖTIEDOT Melulaskennat on tehty 3d maastomallin huomioivalla SoundPlan -laskentaohjelmalla, versio 7.1, joka perustuu yhteispohjoismaiseen tie-, raideliikenne ja teollisuusmelun laskentamalliin. Lisätietoja ohjelmasta saa esimerkiksi internetistä osoitteesta www.soundplan.eu. 2.1 Maastomalli Laskennoissa käytetty maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen perustuvan 2m korkeusmallin perusteella. Rakennukset on mallinnettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietoihin perustuen. 2.2 Liikennelähtötiedot Selvityksessä on käytetty vuoden 2030 ennusteeseen perustuvia liikennetietoja. Melulähteinä on huomioitu katu- ja raideliikenne. 2.2.1 Tie- ja katuliikenne Käytetyt liikennelähtötiedot on esitetty taulukossa 2.2.1. Taulukko 2.2.1. Tie- ja katuliikenteen lähtötiedot Raskaita ajoneuvoja, % km/h Nopeus, KVL Tie/katuosuus Turuntie (Pikatiestä etelään) 3000 5 40 Turuntie (Pikatie-Satakunnantie) 4000 4 40 Turuntie (Satakunnantiestä pohjoiseen) 2400 4 40 Pikatie (Turuntien länsipuoli) 140 7 Pikatie (Turuntien itäpuoli) 7400 7 Liikenteestä 90 % on oletettu tapahtuvan päiväaikaan klo 7-22. 2.2.2 Raideliikenne Raideliikennetiedot on hankittu VR Track Oy:ltä. Käytetyt liikennelähtötiedot on esitetty taulukossa 2.2.2.1.

2 Taulukko 2.2.2.1. Raideliikenteen lähtötiedot Tyyppi Selitys Päivä klo. 7-22 [kpl] Yö klo. 22-7 [kpl] Pituus [m] Todellinen nopeus [km/h] Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset 18 2 179 40-80* Sr IC-vaunut) Sm3 Pendolino 0 0 IC2 F-TaJu R-TaJu Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista IC-vaunuista koostuvat junat suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 0 0 5 4 396 0 0 *kaikki pysähtyvät asemalla, junien nopeuden muutosmallinnettu siten että selvitysalueen rajalla nopeus 80 ja siitä muuttuu tasaisesti 40:iin aseman kohdalle (±100m). 3. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT Melun ohjearvoina maankäytön suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä käytetään valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia ohjearvoja, ja ne on esitetty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 1) 2) db -db db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ohjearvon määrittely tarkoittaa keskimelutasoa eli ekvivalenttimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylittymistä, mikäli aikaväli sisältää myös hiljaisempia ajanjaksoja.

3 Melun enimmäistasolle (melun huiput) ei ole asetettu ohjearvoja. Kuitenkin esimerkiksi WHO suosittaa että ulkoa sisälle kantautuvan melun enimmäistaso L AFmax ei saisi ylittää db, jotta sisällä nukkuvan ihmisen unen laatu ei merkittävästi heikkenisi. 4. LASKENTATULOKSET Laskennat on tehty ohjearvomäärittelyn mukaisesti keskiäänitasoina päiväajalle (klo 7-22) ja yöajalle (klo 22-7). Laskennat on tehty erikseen tie/katuliikenteelle, raideliikenteelle sekä näiden yhdistelmälle. Meluvyöhykelaskennoissa käytetyn laskentapisteverkon tiheys on ollut 10 x 10 m, laskenta on tehty 2 m korkeudelle maanpinnasta. Laskentojen tulokset esitetään liitteenä olevissa kuvissa 1-9. Kuvissa 1-3 on esitetty päiväajan keskiäänitason L Aeq7-22 vyöhykkeet, ja vastaavat yöajan keskiäänitason L Aeq22-7 vyöhykkeet on esitetty kuvissa 4-6. Kuvassa 7 on esitetty 80 km/h ajavan tavarajunan aiheuttama enimmäistason L AFmax vyöhykkeet. Kuvassa 8 on esitetty vastaava laskenta siten että laskenta on tehty joidenkin rakennusten julkisivuihin asetettuihin pisteisiin. Pisteet ovat 1. ja 2. kerroksen korkeudella, ja laskentatulos on niistä suurempi (yleensä 2. kerroksen korkeudella). Kuvassa 9 on esitetty katuliikenteen aiheuttamat enimmäistasot L AFmax joidenkin rakennusten julkisivuilla. Meluvyöhykekuvissa melutason vaihtelu on esitetty 5 db:n välein vaihtuvin värikoodein. Esimerkiksi db melualue on esitetty kartoissa oranssilla värillä. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Asemakaavojen laatimisessa on melu huomioitava siten että melun ohjearvot täytetään mielellään koko rakentamiseen varatulla alueella, kuitenkin ainakin leikkiin ja oleskeluun varatuilla alueilla. Mikäli tämän selvityksen perusteella arvioituna on uhkaa melun ohjearvojen ylittymiselle, on laadittava tarkempi meluselvitys meluntorjuntasuunnitelmineen. Yöajan ohjearvona sovelletaan db uusilla asuinalueilla, joita ovat harkinnan mukaan laajemmat rakentamiskokonaisuudet. Uudella alueella tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään korttelin kokoista aluetta, jolla on ennestään hyvin vähän tai ei lainkaan asuinrakennuksia, jolle luodaan uutta infrastruktuuria ja jolla laajennetaan kaavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulkintaan vaikuttaa lisäksi alueen sijainti muihin alueisiin nähden. Rakennusten julkisivujen ääneneristystarvetta voidaan arvioida siten, että mikäli päiväajan melutaso ylittää db julkisivun pinnalla, tulee kaavaan merkitä ääneneristävyyden kaavamääräys. Tämä johtuu siitä, että normirakentamisella saavutetaan yleensä 30 db eristävyys, ja tätä parempi on suunniteltava erikseen. Tämän selvityksen perusteella julkisivun eristävyyden kaavamääräyksille ei ole tarvetta tutkittavien katujen varressa. Turuntien varressa julkisivuihin kohdistuu 63 db päiväajan keskiäänitaso, mikä edellyttää 28 db eristävyyttä. Raideliikenteen osalta julkisivun eristävyystarve muodostuu usein enimmäistason perusteella. Kaavaan merkittävä eristävyystarve määritetään lasketun meluarvon ja sisäpuolen tavoitearvon db erotuksena. Esimerkiksi kuvan 8 mukaan laskettu 79 db enimmäistaso edellyttää 34 db eristävyyttä. Yleisesti kun julkisivuun kohdistuva taso ylittää 75 db on viimeistään määritettävä kaavamääräys suhteessa db suositusarvoon sisätiloissa.

4 Selvityksessä ei ole mukana mahdollista ratapihan vaihtotyötä tai kuormausta, joten se on selvitettävä tarpeen mukaan erikseen. VR:ltä saadun tiedon mukaan tällä hetkellä tällaista toimintaa ei ole. Mikäli suunnitteluperusteet tai lähtötiedot muuttuvat oleellisesti, on tämä selvitys harkinnan mukaan päivitettävä.

700 70 70 70 70 70 70 Loimaan keskustan asemakaavoituksen meluselvitys Tieliikenteen päiväajan keskiäänitaso, L Aeq 07-22 - Laskentakorkeus +2 m maanpinnasta - Ennustetilanne v.2030 db(a) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinrak/mahdoll.asuinrak. Muu rakennus Liike- tai julkinen rakennus KUVA 1 13.5.2014 JHOS 0 25 100 1 200 2 m

700 Loimaan keskustan asemakaavoituksen meluselvitys Raideliikenteen päiväajan keskiäänitaso, L Aeq 07-22 - Laskentakorkeus +2 m maanpinnasta - Ennustetilanne v.2030 db(a) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinrak/mahdoll.asuinrak. Muu rakennus Liike- tai julkinen rakennus KUVA 2 22.4.2014 JHOS 0 25 100 1 200 2 m

700 Loimaan keskustan asemakaavoituksen meluselvitys Katu- ja raideliikenteen yhdistetty päiväajan keskiäänitaso, L Aeq 07-22 - Laskentakorkeus +2 m maanpinnasta - Ennustetilanne v.2030 db(a) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinrak/mahdoll.asuinrak. Muu rakennus Liike- tai julkinen rakennus 0 25 100 1 200 2 m KUVA 3 22.4.2014 JHOS

700 Loimaan keskustan asemakaavoituksen meluselvitys Tieliikenteen yöajan keskiäänitaso, L Aeq 22-07 - Laskentakorkeus +2 m maanpinnasta - Ennustetilanne v.2030 db(a) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinrak/mahdoll.asuinrak. Muu rakennus Liike- tai julkinen rakennus KUVA 4 22.4.2014 JHOS 0 25 100 1 200 2 m

700 Loimaan keskustan asemakaavoituksen meluselvitys Raideliikenteen yöajan keskiäänitaso, L Aeq 22-07 - Laskentakorkeus +2 m maanpinnasta - Ennustetilanne v.2030 db(a) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinrak/mahdoll.asuinrak. Muu rakennus Liike- tai julkinen rakennus KUVA 5 22.4.2014 JHOS 0 25 100 1 200 2 m

700 Loimaan keskustan asemakaavoituksen meluselvitys Katu- ja raideliikenteen yhdistetty yöajan keskiäänitaso, L Aeq 22-07 - Laskentakorkeus +2 m maanpinnasta - Ennustetilanne v.2030 db(a) 70 < < <= 70 < <= < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinrak/mahdoll.asuinrak. Muu rakennus Liike- tai julkinen rakennus 0 25 100 1 200 2 m KUVA 6 22.4.2014 JHOS

700 80 85 70 70 75 85 80 75 70 70 70 80 85 85 80 85 70 85 75 80 85 75 85 75 75 80 80 80 75 70 Loimaan keskustan asemakaavoituksen meluselvitys Raideliikenteen enimmäitaso L AFmax - Laskentakorkeus +2 m maanpinnasta - tavarajuna km/h db(a) 85 < 80< <= 85 75 < <= 80 70< <= 75 < <= 70 < <= <= Selitteet Asuinrak/mahdoll.asuinrak. Muu rakennus Liike- tai julkinen rakennus 0 25 100 1 200 2 m KUVA 7 13.5.2014 JHOS

51 69 79 51 63 81 Loimaan keskustan asemakaavoituksen meluselvitys Raideliikenteen enimmäistaso L AFmax - suurin arvo 1. tai 2. kerroksessa - tavarajuna (FIN) 80 km/h db(a) 85 < 80< <= 85 75 < <= 80 70< <= 75 < <= 70 < <= <= Selitteet Asuinrak/mahdoll.asuinrak. Muu rakennus Liike- tai julkinen rakennus 0 10 20 40 80 100 KUVA 8 13.5.2014 JHOS

63 47 49 62 46 44 Loimaan keskustan asemakaavoituksen meluselvitys Katuliikenteen melutaso julkisivuilla, päiväaika L Aeq7-22 - suurin arvo 1. tai 2. kerroksessa db(a) 85 < 80< <= 85 75 < <= 80 70< <= 75 < <= 70 < <= <= Selitteet Asuinrak/mahdoll.asuinrak. Muu rakennus Liike- tai julkinen rakennus 0 10 20 40 80 100 KUVA 9 13.5.2014 JHOS

Vastaanottaja Loimaan kaupunki Päivämäärä 11.6.2014 LOIMAAN KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS SELVITYS LIIKENTEEN AI- HEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA

LOIMAAN KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA Päivämäärä 11/06/2014 Laatija Kuvaus Kirsi Koivisto Tärinäselvitys Viite 1510012156 Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 021 ESPOO P +358 20 7 611 F +358 20 7 6201 www.ramboll.fi

SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA SISÄLTÖ 1. Tehtävä 1 2. Tutkimuskohde 1 2.1 Tutkimuskohteen sijainti 1 2.2 Pohjasuhteet 2 3. Junaliikenne tarkastelukohdalla 3 4. Junaliikenteen aiheuttama tärinä 3 4.1 Tärinämittaukset 3 4.2 Tärinän raja-arvot 4 4.3 Tärinän leviäminen 4 5. Tärinähaittojen ehkäiseminen 9 6. Johtopäätökset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi 9

SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 1 1. TEHTÄVÄ Ramboll Finland Oy on tehnyt selvityksen rautatieliikenteen aiheuttamista tärinähaitoista ja arvioinut mahdollisesti tarvittavia suojaustoimenpiteitä Loimaan keskustan asemakaava-alueella. Selvitys on toteutettu noudattaen VTT:n ohjeita Ohjeita liikennetärinän arviointiin, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta ja Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin - vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen. 2. TUTKIMUSKOHDE 2.1 Tutkimuskohteen sijainti Tarkasteltava alue sijaitsee Loimaan keskustassa rautatien molemmin puolin. Alue sijoittuu Toijala-Turku radan varteen ratakilometrille noin 208+0 209+300. Tutkimusalueiden sijainnit on esitetty kuvassa 1. Tarkasteltavalla alueella on nykyisin sekä liike- että asuinalueita. Kuva 1. Tärinänselvityksen tarkastelualue, Turku-Toijala rata: km 208+0 209+300, Loimaan keskusta. Kuva: Maanmittauslaitos.

2 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 2.2 Pohjasuhteet Maaperä tarkasteltavalla alueella on savikkoa. Alueen maaperäkartta on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Loimaan keskusta maaperäkartta. Lähde:GTK.

SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 3 3. JUNALIIKENNE TARKASTELUKOHDALLA Tarkastelukohdat sijaitsevat Loimaan aseman ympäristössä. Rataosuudella Turku- Toijala liikkuu päivittäin noin 20 henkilöjunaa ja 5 tavarajunaa. Henkilöjunat pysähtyvät asemalla, joten niiden nopeus tarkastelualueen kohdalla on alhainen. Radan nopeusrajoitukset henkilöjunille ovat painoluokasta riippuen 140/100/80 km/h ja tavarajunille 100/80 km/h. 4. JUNALIIKENTEEN AIHEUTTAMA TÄRINÄ 4.1 Tärinämittaukset Mittaukset suoritettiin valvotusti kolmessa pisteessä 6.5.2014, sekä valvomattomana 6.-12.5.2014 välisenä aikana. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 3 ja etäisyydet radasta taulukossa 2 sekä liitteessä 1. Mittaukset on esitetty taajuuspainotettuina tehollisarvoina (v w ) tehtynä luonnontilaisen maan pintakerroksesta kolmessa suunnassa: V - pystysuuntainen heilahdusnopeus (kaikki mittauspisteet), L - radan suuntainen heilahdusnopeus (mittauspisteet 1 ja 2) ja T - rataa vastaan kohtisuora heilahdusnopeus (mittauspisteet 1 ja 2). Mittaukset ja niiden analysointi on tehty VTT:n ohjeen "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" mukaisesti. Ohje perustuu standardeihin NS 8176 ja ISO 2631-2. Kuva 3. Loimaan keskusta. Tärinämittauspisteiden sijainnit.

4 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 4.2 Tärinän raja-arvot Tärinän arvioinnissa on käytetty VTT:n (2004) tärinäsuositusta, joka perustuu norjalaiseen tärinäluokitukseen NS 8176 (1999). Suositusarvo esitetään ihmisen kokemuksen mukaan taajuuspainotettuna tehollisarvona, joka toteutuu 95 % tilastollisella todennäköisyydellä (taulukko 1). Taulukon 1 luokitus perustuu ihmisen kokeman tärinän häiritsevyyteen. Luokitusta ei sovelleta rakennuksille, joissa ihmiset ovat pääasiassa liikkeessä tai muut kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä (esim. toimistot, kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat) (NS 2005). Taulukko 1. Suositus rakennusten värähtelyluokituksesta (VTT 2004). Värähtelyluokka Kuvaus värähtelyolosuhteista Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] A Hyvät asuinolosuhteet 0,10 B Suhteellisen hyvät olosuhteet 0,15 C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa 0,30 D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla 0, Tehollisarvo, jossa yksittäiset huippuarvot tasoittuvat, kuvaa paremmin tärinän aiheuttamaa haittaa ihmisen häiriintymiselle kuin huippuarvo, joka soveltuu paremmin rakenteiden vaurioitumistarkasteluihin. Tärinän tehollisarvo vastaa ajattelutavaltaan jossain määrin melumittauksen keskiarvoistettua ekvivalenttia-arvoa. Yleensä rautatietärinän taajuuspainotettu heilahdusnopeuden tehollisarvo on noin % tärinän huippuarvosta. Mikäli hallitseva värähtelytaajuus on tiedossa, voidaan heilahdusnopeuden huippuarvot muuntaa taajuuspainotetuiksi tehollisarvoiksi yhtälöllä 1 (VTT 2004). 2 f0 v w 0, vmax 1 (1) f missä v w on taajuuspainotettu tehollisarvo v max heilahdusnopeuden huippuarvo f 0 3,5 Hz f hallitseva värähtelytaajuus Tärinän laskennalliset tarkastelut on tehty rautatieliikenteen tärinän arvioimiseen kehitetyllä ennustusmallilla (VTT 2002). 4.3 Tärinän leviäminen Tärinän leviämisen arviointi nykytilanteessa on tehty perustuen tehtyihin mittauksiin. Laskenta on esitetty liitteessä 2. Kuvassa 4 on esitetty nykytilanteessa arvioitu tärinän leviäminen sekä maasta mitatut heilahdusnopeuden arvot värähtelyn tunnuslukuna v w,95. Käyrä esittää rakennuksen pohjakerroksen lattiatasossa ennustettua suurinta värähtelyn tunnuslukua.

SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 5 Kuva 4. Loimaan keskusta. Mittausten perusteella laskennallisesti arvioitu tärinän heilahdusnopeus rakennuksissa etäisyytenä pääradalta. Mitatut värähtelyn tunnusluvut on esitetty taulukossa 2. Taulukossa 3 on esitetty arviot tasaiseen voimistumiseen perustuvasta lattian ja rungon värähtelystä. Taulukossa 1 esitettyjen värähtelyluokkien etäisyydet pääradasta ja huoltoraiteesta on esitetty taulukossa 4. Ennustekäyrien ja maaperäolosuhteiden mukaan tulkitut rajaukset asuinrakentamisen kannalta on esitetty liitteessä 1 olevalla tärinäaluekartalla. Välittömästi radan vieressä sijaitseva alue, jota ei suositella asuinrakentamiselle (tärinän tunnusluku v w,95 voi ylittää arvon 0,6 mm/s) ulottuu enimmillään n. 30 m etäisyydelle radasta. Värähtelyluokan D alue (tärinän tunnusluvun v w,95 oltava < 0,6 mm/s) alkaa n. 30 m etäisyydellä radasta ja ulottuu vastaavasti n. m etäisyydelle. Alueella vallitsevat tärinäolosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Värähtelyluokan D alueelle ei tulisi rakentaa uusia asuinrakennuksia. Värähtelyluokan C alue (tärinän tunnusluvun v w,95 oltava < 0,3 mm/s) alkaa n. m etäisyydellä radasta. Värähtelyluokan C alueelle voidaan rakentaa uusia asuinrakennuksia ilman, että tulevat asukkaat kohtuuttomasti häiriintyvät junaliikenteen aiheuttamasta tärinästä. Keskustan alue, jolla värähtely ei todennäköisesti häiritse asumista, alkaa n. m etäisyydellä radasta. Tätä pienemmille etäisyydelle radasta mahdollisesti suunniteltavissa rakennuksissa on värähtelyjä pienennettävä asuntojen rakenteisiin vaikuttavilla toimenpiteillä tai muilla tärinää vaimentavilla rakenteilla.

6 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA Taulukko 2. Loimaan keskusta. Värähtelyn tunnusluvut 05/2014 maasta mitattuna. Maan värähtely Mitattu tunnusluku v w,95 (mm/s) Mittauspiste Pienin etäisyys T L V radasta (m) MP 1 5 3,79 2,25 1, MP 2 80 0,14 0,12 0,16 MP 3 110 - - 0,05 Taulukko 3. Loimaan keskusta. Arvio tasaiseen voimistumiseen perustuvasta lattian ja rungon värähtelystä 05/2014 tehtyjen mittausten perusteella. Rakennuksen värähtely Arvioitu tunnusluku v w,95 (mm/s, k 1 = 1,5) Mittauspiste Pienin etäisyys Runko Runko Lattia radasta T-suunta L-suunta z-suunta (m) MP 1 5 2,99 1,78 1, MP 2 80 0,12 0,10 0,13 MP 3 110 - - 0,04 Taulukko 4. Loimaan keskusta. Ohjearvoaluiden etäisyys radasta tavanomaisella rakennuksella. Alue Etäisyys (m) D 30 C B 95 A 135 Mitatun värähtelyn taajuussisältöä on tarkasteltu mittauspisteissä 1, 2 ja 3. Kuvissa 5, 6 ja 7 on esitetty maan värähtelyn taajuussisältö terssikaistoittain eri mittaussuunnissa. Kuvista nähdään, että kohteessa värähtelyn taajuus jakautuu terssikaistoille siten, että kauempana radasta hallitsevat taajuudet sijoittuvat 10 ja 12,6 Hz terssikaistoille. Kuvissa 5, 6 ja 7 on tarkasteltu myös rungon vaakavärähtelyn ja lattian pystyvärähtelyn suuruutta resonanssitapauksissa 1/3 oktaavikaistoittain. Rakennusten runko ja lattia tulee suunnitella siten, että niiden ominaistaajuus ei satu värähtelyn dominoivalle taajuusalueelle. Kuvan 6 perusteella ehto v w 0,3 mm/s toteutuu rakennuksen rungolla ainakin yli 80 m etäisyydellä radasta. Ehto v w 0,3 mm/s toteutuu lattioilla yli 80 m etäisyyksillä radasta kaikilla taajuuksilla (kuvat 6 ja 7).

SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 7 Kuva 5. Loimaan keskusta. Maan värähtelyspektrit ja niitä vastaavat rungon ja lattian resonanssin värähtelyspektrit mittauspisteessä 1, etäisyydellä 5 m radasta.

8 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA Kuva 6. Loimaan keskusta. Maan pystysuuntainen värähtelyspektri ja vastaava lattian resonanssin värähtelyspektri mittauspisteessä 2, etäisyydellä 80 m radasta. Kuva 7. Loimaan keskusta. Maan pystysuuntainen värähtelyspektri ja vastaava lattian resonanssin värähtelyspektri mittauspisteessä 3, etäisyydellä 110 m radasta.

SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 9 5. TÄRINÄHAITTOJEN EHKÄISEMINEN Tärinähaittojen vähentäminen rakentamisen jälkeen on yleensä hankalaa ja kallista. Näin ollen helpointa on huomioida värähtelyjen vaikutus jo kaavoitus- ja rakentamisvaiheessa. Lattian rakennesuunnittelussa tulee lattian tyyppi ja jänneväli valita siten, että resonanssissa värähtely jää asetettua värähtelyrajaa pienemmäksi. Loimaan keskustassa asuinrakentamiseen soveltuvalla alueella (> m radasta) värähtely ylittyy 10 Hz terssikaistalla, joten tämä tulisi huomioida lattian suunnittelussa etäisyyksillä 80 m radasta. Koska maaperän ominaistaajuus mittausten perusteella on noin 10 Hz, ei alueella suositella 1,5-2 kerroksisten rakennusten sijoittamista alle 75 m etäisyydelle radasta (taulukko 5, kuvat 5 ja 6).. Taulukko 5. Kokemusperäiseen tietoon (VTT 2008) perustuva rakennuksen kerrosluvun vaikutus rakennuksen ominaistaajuuteen. Kerrosten lukumäärä Terssikaistan keskitaajuus (Hz) 1,6 2 2,5 3,2 4 5 6,3 7,9 10 12,6 1 ei resonanssimitoitusta 1½-2 X X X X 3 X X X X 4 X X X X 5 X X X X 6-7 X X X X 8 X X X 9-10 X X 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPI- TEIKSI Raportissa tehdyt arviot perustuvat vuonna 2014 tehtyihin värähtelymittauksiin (mittauspisteiden sijainti on esitetty kuvassa 3). Tutkimuksen perusteella junaliikenteen aiheuttamat tärinät ylittävät suositusarvot ihmisen häiriöksi kokemalle tärinälle alle 30 m etäisyydellä radasta (olemassa olevat rakennukset, < 0,6 mm/s). Uusia rakennuksia koskeva ohjearvo 0,3 mm/s alittuu yli m etäisyydellä radasta, joten asutuksen uudisrakentamista ei suositella m lähemmäksi rataa. 80 m etäisyydellä radasta lattian ominaistaajuuden ei tulisi sijoittua 10 Hz taajuusalueelle. Lisäksi 1,5-2 kerroksisten asuinrakennusten sijoittamista alle 75 m etäisyydelle radasta suositellaan välttämään. Mikäli asuinrakennuksia halutaan tehdä lähemmäs rataa kuin edellä suositeltu m etäisyys, on joko rakennukseen tai rakennuksen ja radan väliin tehtävä erityinen tärinänvaimennusrakenne, jotta esitettyihin ohjearvoihin on mahdollista päästä. Tällöin suositellaan myös tehtäväksi tarkentavat mittaukset tältä lähialueelta. Rakennuksessa tärinänvaimennusrakenteena voidaan käyttää rakenteeseen asennettavia jousia tai erityisiä tärinänvaimennusmattoja. Rakennuksen ja radan välissä vai-

10 SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA mennusrakenteena voidaan käyttää esimerkiksi ponteista tai syvästabilointipilareista maan sisään tehtävää seinämää. Tärinävaimennusmenetelmän valinta ja soveltuvuus pitää selvittää erikseen lisätutkimusten perusteella.

SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSISTA 11 LÄHDEVIITTEET NS 2005. Norwegian Standard NS 8176.E. Vibration and shock. Measurement of vibration in buildings from landbased transport and guidance to evaluation of its effects on human beings. Lysaker: Standards Norway. 30 s. VTT 2011. Ohjeita liikennetärinän arviointiin. VTT Tiedotteita 2569. Espoo. 35 s. + liitteet 9 s. VTT 2008. Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi. VTT Tiedotteita 2425. Espoo. 95 s. + liitteet 69 s. VTT 2006. Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa VTT 2004. Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. VTT Tiedotteita 2278. Espoo. s. + liitteet 15 s. VTT 2002. Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen