YHTEISTYÖ Olennainen painotus GFP.ssä on organisaatiomallissa, joka yhdistää julkisen, 3. sektorin ja eri yhteisöiden yhteistyön. Kun jokaisesta suomalaisesta suuremmasta kaupungista löytyy jo paljon palvelua, voimme kehittää yhteistyön, josta kaikki hyötyvät. ELVIS-HANKKEEN YHTEISTYÖKAAVIO Ammattiopistot: GFP- mallin ryhmien sisältöä tulisi suunnitella ja toteuttaa niin, että ne parantavat nuoren mahdollisuutta saada opiskelupaikka ja päästä helposti opinnoissa alkuun. Sisältöjen vastaavuutta voi suunnitella varsinkin ATK ja Multimediateemoissa. Vertaisohjaajakoulutus ELVIS-HANKE NIEMIKOTISÄÄTIÖ Tilat, kalusto Kuntouttava opetus ja ohjaus Yhteistyö Terveyskeskuspalvelut: Psykiatriset palvelut tulisi kohdistaa psykiatristen poliklinikoiden kautta sujuvaan yhteistyöhön, jossa nuorelle tarjotaan ohjatun toiminnallisen vertaistukimallin toimintaa. Tähän liittyy myös julkinen rahoitus yksikön toiminnalle. A-klinikkasäätiö MTKL Suomen Fysioakustiikka Oy Cocoon Design Ammattiopisto Luovi Keskuspuiston ammattiopisto Omaiset mielenterveystyön tukena Lyhty ry Nuorisoasiainkeskus: Jokaisessa suomalaisessa kaupungissa on jo investoitu kalusteisiin, tiloihin ja tiedotukseen paikallisen nuorisotoimen puolesta. Terveyskeskuksen rahoitus siis siirtyisi suureksi osaksi kaupungin sisällä. Tämä mahdollistaa myös yhden oven-mallin: Nuori mielenterveyskuntoutuja käy samoissa tiloissa, samoissa toiminnoissa muiden nuorten kanssa. MLL Resonaari Nuorisoasiainkeskus Seurakuntayhtymä Alvi ry Helsingin kaupungin Terveyskeskus 3. sektorin yritys, yhdistys tai säätiö. GFP-mallin mukainen toiminta, jossa on vertaistyönohjaus ja palkattu henkilöstö toimivat voi olla 3. sektorin toimija, jolla on jo hyvät lähtökohdat ja valmis rakenne ohjatun vertaistukimallin toteuttamiseksi. Vertaisohjauskoulutuksessa ovat 3. sektorin toimijat yhteistyössä. ELVIS-hanke 2009 (HUOM! Tämän painoksen versiossa lukuisia virheitä lähteissä, sivunumeroissa, kieliasussa yms.) 14 15
YHTEISÖLLISYYS JA TOIMINNAN KAUTTA KOKEMINEN Freinet-pedagogiikan luoja ja edistäjä on Célestin Freinet, ranskalainen pedagogi ja eräs progressiivisen kasvatustieteen kehittäjistä. Freinetin perusajatuksena on, että ihmiselle on luontaista työ, ei leikki. Freinetin työkasvatuksen perusteena toimii elämänenergia, joka sysää jo pienen lapsen liikkeelle. Hän testaa kykyjään toistamalla ja jäljittelemällä. Tämä elämänvoima toteutuu juuri työnteossa. Työnteon kautta ihminen saavuttaa elämänhallinnan ja oppii myös järjestämään ympäristöään. Ihminen valloittaa maailmaa kokeillen ja tutkien elämänenergian johdattamana. Vallitsevan käsityksen mukaan oppiminen on jatkuvaa opitun uudelleen järjestämistä, ikuinen prosessi. Elämyksellisyydellä on oppimisessa tärkeä rooli. Oppijalla on mahdollisuus vaikuttaa omaan työskentelyynsä. Työkasvatuksen kautta kehitetään käden taitoja ja ratkaistaan ongelmia, omaksutaan vastuutehtäviä ja arkipäivän rutiineja. Sosiaalisuuden käsitettä käytetään usein seurallisuuden synonyymina. Sosiaalisuus on kuitenkin myös muuta. Se on toisista ihmisistä välittämistä ja heitä kohtaan tunnettua myötätuntoa, joka on yhteisöllisyyden sidosaines. Ammattiapu ja vertaistuki eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan toisiaan täydentäviä tukimuotoja. Vertaistoiminta ei ole korvattavissa ammattiavulla eikä ammattiapu vertaistoiminnalla. Vertaistoiminnan erityinen arvo pohjautuu samankaltaisten kokemusten luomaan yhteisöllisyyteen. Toisaalta hoitoalan ammattilaisen asiantuntijuutta, koulutusta ja kokemusta ei pidä koskaan aliarvioida. GFP-mallin kautta ammattimaista kuntoutustyötä voi kuitenkin täydentää. Tärkeintä on, että työ säilyy edelleen asiakaskeskeisenä. Vertaistoiminnan merkityksen korostuminen liittyy useisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Näitä ovat esim. muutos asiantuntijuudessa: ihminen nähdään aikaisempaa enemmän oman elämänsä asiantuntijana, eikä pelkästään ammattilaisten hoidon tai toimenpiteiden kohteena. Yksi syy vertaistoiminnan yleistymiseen voi olla julkisten resurssien niukkuus. Aineellisen ja henkisen avun tarvitsijoiden määrä lisääntyy yhteiskunnassa monesta syystä. Siksi vertaistoiminnalle on yhä enemmän tilausta. GFP-malli eroaa perinteisestä vertaistukitoiminnasta paitsi toiminnallisuuden korostamisessa myös siinä, että vertaisohjaajille maksetaan työosuusrahaa, joka on tällä hetkellä Suomen laissa enimmillään 12 euroa/päivä. 12 17
MIELENTERVEYDEN MÄÄRITTELYÄ Ehkä useimmin toistettu mielenterveyden määritelmä on Sigmund Freudin lausuma Mielenterveys on kyky rakastaa ja kyky tehdä työtä. Mielen hyvinvointi liittyy olennaisesti jokapäiväiseen elämään. Hyvä mielenterveys rakentuu monista osista ja muovautuu kokemusten mukana koko elämän ajan. Mielenterveyden sanotaan olevan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä pitkälti elämäntaidollinen käsite. Nykysuomen sanakirja määrittelee mielenterveyden sanoin psyykkinen hyvinvointi ja riittävä sopeutuminen sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön. Ihmisellä on monia keinoja tietoisesti ja tiedostamattaan säädellä psyykkistä tasapainoaan ja kokea elämänsä mielekkääksi. Ilmiötä nimitetään psyykkiseksi itsesäätelyksi. Psyykkisten itsesäätelykeinojen avulla ihminen pitää yllä tarkoituksenmukaista henkistä joustavuutta. Sosiaalihuollollinen kuntoutus, rehabilitaatio-sanan alkuperäinen merkitys on arvon palauttamista. Menetetyn maineen, kunnian ja ihmisarvon puhdistamista. Mielenterveys on prosessi. Se ei ole staattinen tila, vaan sen intensiteetti vaihtelee iän, olosuhteiden ja kypsymisvaiheen mukaan. ITSEARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI Reggio Emilia -pedagogiikka on Loris Malaguzzin luoma kasvatusfilosofia, jonka syvimpänä ajatuksena on auttaa näkemään ympäröivä maailma useilla eri tavoilla. Pedagogiikan mukaan tekeminen on mielekästä toimintaa, jonka kautta opitaan asioita, koska oppijat ovat itse kiinnostuneita niistä. Ryhmä haastaa kuntoutujia pohtimaan ja ratkaisemaan itse tai ryhmäläisten kanssa kysymyksiä, tehtäviä ja toiminnan sisältöä. Myös manuaali, ryhmän ohjekirja, syntyy vuorovaikutuksessa, yhteisten oivallusten kautta. Sekä nuori kuntoutuja että vertaisohjaaja arvioivat oppimaansa sekä yhdessä että yksin. Itsearvioinnissaan kuntoutuja oppii näkemään asioita erilaisista näkökulmista, ryhmätyöskentelyssä hän oppii kunnioittamaan omista näkemyksistään poikkeavia näkemyksiä. Prosessoinnista voi tulla itse projektia tärkeämpää. GFP-mallissa dokumentoinnin ytimessä ovat kuntoutujan omat havainnot ja huomiot omasta kehityksestään. Yhtenä toistuvana arvioinnin välineenä toimivat ryhmäohjauksen manuaalit yksityiskohtaisine ohjeistuksineen. Tärkeää vertaisohjaajan tukemisen ohjaamisessa onkin tämän manuaalin jatkuva muokkaus. Vertaisohjaaja on itse aktiivisesti mukana kehittämässä manuaalia. Eräänä dokumentoinnin muotona on näkyvä luovan toiminnan esittely. Nettitaide- ja musiikkigalleriat ovat anonyymien taiteilijoiden, muusikoiden ja mediaosaajien taidonnäytteitä ulospäin. Tämä on tärkeä asia yhteisöllisyyden kannalta. Samalla mielenterveyskuntoutujat nähdään positiivisessa valossa. Asialla on myös syvempi eettinen ja yhteiskunnallinen merkitys; mielenterveyskuntoutujat tulevat enemmän yksilöinä esiin, joka voi puolestaan lisätä suvaitsevaisuutta ja poistaa heihin kohdistuvia ennakkoluuloja. 10 19
VOIMAUTTAMINEN Mielenterveys on sisäinen voimavaramme, joka edistää kykyämme sopeutua elämän muutoksiin. Se kehittyy ympäristön antamien ja syntymässä saatujen ominaisuuksien yhteisvaikutuksesta. Viime vuosina lanseeratulla voimauttamisen käsitteellä tarkoitetaan vapaaehtoista vallan ja vastuun antamista toiselle. Toisen voimauttaminen voi tapahtua esim. vähentämällä omaa vaikutusvaltaa. Päämääränä on toisen rohkaiseminen, tilan antaminen hänen ajattelulleen ja tarpeilleen. Kuntoutuksen ammattilaisten suorittama vertaistyönohjaus auttaa vertaisohjaajaa ongelmanratkaisutaitojen kehittymisessä, hänen terveyteensä liittyvien asioiden ymmärtämisessä sekä mahdollisten esteiden havaitsemisessa. Parhaimmillaan se lisää kuntoutujan tahtoa viedä toimintaa tiettyyn suuntaan ja vahvistaa hänen elämänhallintaansa myös laajemmin, muilla elämän alueilla. Kuntoutujalle pitää antaa tilaa osallistua. Ympäristön antaman rohkaisun avulla korostetaan kuntoutujan potentiaalisia vahvuuksia, esimerkiksi tapaa ajatella ja toimia omintakeisesti, mutta vahvistetaan myös välillisesti monia käytännön taitoja. TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN MERKITYS YHTEISKUNNALLE Työelämän ulkopuolelle jääminen vaikeuttaa mielenterveysongelmista kärsivien elämäntilannetta. Mielenterveyskuntoutujien taloudellinen tilanne on usein heikko, ja pitkä sairaus heikentää entisestään heidän mahdollisuuksiaan. Mielenterveysongelmat tulevat myös kalliiksi yhteiskunnalle. Niistä aiheutuvat kustannukset nousevat vuosittain yli kahteen miljardiin euroon. Mielenterveyshäiriöt ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiselle. Neljä kymmenestä työkyvyttömyyseläkkeellä olevasta on menettänyt työkykynsä mielenterveys- tai käyttäytymishäiriöiden takia. Pelkästään masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain 5 000 työikäistä ihmistä. GFP-mallin tavoitteena on olla osa tukea antavaa kuntoutusta, jossa ihminen voi löytää keinot elämänhallintaan sekä työ- ja toimintakykynsä säilyttämiseen ja kehittämiseen. Mallin avulla ja tavoitteiden sekä motivoivien toimintojen kautta voidaan saada suhteellisen nopeita onnistumisen kokemuksia. 8 21
TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Jokaisella on terveydestä oma subjektiivinen käsityksensä. Määritelmistä yleisin on Maailman terveysjärjestön WHO:n (World Health Organisation) esittämä määritys: Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä kuvaa taudin tai vamman poissaoloa. Terveys voidaan käsittää toimintakyvyn edellytykseksi tai itse toimintakyvyksi. Terveys voidaan ymmärtää myös voimavaraksi, jota voidaan uudistaa ja hoitaa. Ihmisen toimintakyky kuvaa hänen kapasiteettiaan suoriutua eri tehtävistä tietyssä ympäristössä. Toimintakyvyn rajoittuminen voi johtua sairaudesta tai iän mukanaan tuomasta suorituskyvyn heikkenemisestä. Myös ympäristö vaikuttaa toimintakykyyn: jonkun tehtävän suorittaminen voi olla helppoa jossakin ympäristössä, mutta toisissa hankalaa. Nuoren kuntoutujan on vaikea olla toimintakykyinen paikassa, jonka toiminnan sisältö on suunniteltu eri ikäiselle ja kuntoiselle kohderyhmälle. Toimintakykyyn vaikuttavat psyykkiset ja sosiaaliset resurssit, kuten muisti ja oppiminen, elämän mielekkyyden kokeminen sekä sosiaalinen osallistuminen. Ne saattavat merkitä huomattavasti enemmän kuin fyysinen suorituskyky. Monesti toimintakyvyn alenemisen taustalla on motivaation heikkous, ei fyysisen suorituskyvyn aleneminen. Toimintakyky ei ainoastaan auta suoriutumissa, vaan olennaista on myös se, miten merkittäväksi yksilö kokee suoriutumisensa. Jokainen asettaa elämänsä asiat tärkeysjärjestykseen ja toimii saavuttaakseen ne. Ulkopuolinen arvioija tarjoaa helposti kuntoutujalle omia ratkaisujaan eikä näe, että mikä on itselle tarpeellista ei ole sitä välttämättä toiselle. ELVIS-hanke jakaantuu viiteen eri osa-alueeseen: musiikkiin, tietotekniikkaan, luoviin menetelmiin, liikunnallisuuteen sekä yhteisiin toimintoihin. Musiikki Harjoitellaan eri soittimien käyttöä, äänentoistotekniikkaa, lauluryhmiä sekä tarjotaan musiikkiesityksiä eri toimijoiden tilaisuuksiin. Tietotekniikka Harjoitellaan tietotekniikan perusteita ja hyödynnetään taitoja opiskeluun. Luovat menetelmät Harjoitellaan itseilmaisua sekä tuotetaan taidetta mm. erilaisiin tilaisuuksiin ja näyttelyihin. Liikunta Harjoitellaan erilaisia liikkumismuotoja sekä parannetaan fyysistä kuntoa. Yhteiset toiminnat Huolehditaan tilojen siisteydestä ja ruokahuollosta. Harjoitellaan yhteisöllisyyden pelisääntöjä. ELVIS-hankkeessa hyödynnetään Niemikotisäätiön menetelmiä, jotka ovat kokemusten mukaan edistäneet nuorten kuntoutumista. 6 23
ELÄMÄNHALLINTA Elämänhallinta voidaan käsittää kykynä pitää elämän ohjat omissa käsissä; ihminen uskaltaa luottaa itseensä ja kykyynsä toimia mielekkäästi. Elämänhallinta on myös kykyä selviytyä vaikeista tilanteista ja välttää niihin liittyviä ahdistavia kokemuksia. Tällöin elämänhallinnassa on kyse yksilön kyvystä selviytyä vastoinkäymisistä. Voimme puhua ulkoisesta ja sisäisestä elämänhallinnasta. Ulkoiseen elämänhallintaan vaikuttavat merkittävästi ne olosuhteet, joissa ihminen elää. Pärjääminen on tyypillinen ilmaus ulkoiselle elämänhallinnalle. Tähän sisältyy arkisten pelisääntöjen osaaminen, suunnittelu, pitkäjänteisyys tai ajan ja rahan käytön hallinta. Sisäistä elämänhallintaa koetellaan vaikeiden asioiden kohtaamisessa. Sillä tarkoitetaan kykyä sisällyttää elämään myös usein odottamattomat haasteet. Se voidaan ymmärtää kyvyksi hahmottaa ja arvioida todellisuutta ja valmistautua vastoinkäymisiin. Sosiologi Aaron Antonovskyn kehittämä koherenssin käsite tulee lähelle elämänhallinnan käsitettä. Koherenssilla Antonovsky tarkoittaa pysyvää luottamuksen tunnetta, joka syntyy siitä, että koetuista tapahtumista tehdään ymmärrettäviä ja jäsentyneitä. Antonovsky korostaa elämänhallinnan yhteyttä terveyteen ja hyvinvointiin. 4 25
JOHDANTO Niemikotisäätiö on käynnistänyt maaliskuussa 2009 ELVIS-hankkeen, jossa kokeneemmat vertaisohjaajat antavat nuorille mielenterveyskuntoutujille toiminnallista vertaistukea luovien menetelmien keinoin. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli, joka edesauttaa nuorten omaehtoista kuntoutumista. Toimintamallin avulla on tarkoitus innostaa nuoret tekemään, toimimaan ja oppimaan yhdessä. ELVIS -hankkeen päätavoitteena on GFP-mallin (Guided Functional Peer Support) kehittäminen. Sen keskeisiä elementtejä ovat yhteisöllisyys, toiminnallisuus, itsearviointi, voimavarakeskeisyys, työ- ja toimintakyky sekä elämänhallinta. GFP-mallissa aktiiviseen kuntoutukseen ryhdytään yhteistyössä hoitavan tahon kanssa. Varhaisella puuttumisella vaikutetaan myönteisesti asiakkaiden kuntoutumiseen. Mallin avulla edistetään valtakunnallista psykiatrista kuntoutustyötä ja näin mallista saadaan laajemmin lisää hyötyä. GFP-mallissa kuntoutujalla ovat tukenaan vertaisohjaajien (VO) lisäksi sekä palkattu henkilöstö (PH) että muu nuoren kuntoutujan (NK) verkosto, joka on ennestään olemassa. 2 28
Lave, Jean 'Teaching, as learning, in practice', Mind, Culture, and Activity (3)3: 149-164 GFP Ohjattu Toiminnallinen Vertaistukimalli Wenger, Etienne and Richard McDermott, and William Snyder (2002) Cultivating communities of practice: a guide to managing knowledge. Cambridge, Mass.: Harvard Business School Press. Murphy, P. (ed.) (1999) Learners, Learning and Assessment, London: Paul Chapman. See, also, Leach, J. and Moon, B. (eds.) (1999) Learners and Pedagogy, London: Paul Chapman. 280 + viii pages; and McCormick, R. and Paetcher, C. (eds.) (1999) Learning and Knowledge, London: Paul Chapman. 254 + xiv pages. Antonovsky, A. Health, Stress and Coping. San Francisco: Jossey- Bass. 1979 Antonovsky, A. Unraveling The Mystery of Health - How People Manage Stress and Stay Well, San Francisco: Jossey-Bass Publishers, 1987 Eriksson, M. & Lindstöm, B. Validity of Antonovsky s sense of coherence scale: a systematic review. Journal of Epidemiology and Community Health, 2005;59:460-466 Elämän kevät - Luovuuden kautta kasvuun Seija Viitaniemi, Markus Raivio, Nelly Jurvélius Vahala, Hanna-Maria; Kustantaja Sininauhaliitto ry.isbn9789525096439 Jouko Lönnqvist MIELENTERVEYS LUOVANA TOIMINTANA Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Helsingin yliopisto, psykiatrian klinikka Niemikotisäätiö/Elvis-hanke Maistraatinkatu 6 00240 Helsinki www.niemikoti.fi/elvis elvis@niemikoti.fi Reintegration of rehabilitation: Making people happy Tony Ward and Shadd Maruna, Rehabilitation, Oxford, UK: Routledge, 2007 ICF Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus STAKES 2004