Mielikuvien muuttuminen kuntoutumisen mahdollisuutena mahdollistajana 30.11.2012 klo 14-15 Tanja Hirschovits-Gerz YTM sosiaalipsykologi, tutkija, sh Tanja.hirschovits@gmail.com HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 1
Se millainen mielikuva meillä on jostakin, vaikuttaa siihen, miten me suhtaudumme näihin asioihin erilaiset riippuvuudet riippuvaiset, raittiit, kohtuu- tai väärinkäyttäjät Palvelujärjestelmä Alkoholimainonta..Pikkujoulut Symbolit mm. piikki Stereotypiat mm. juoppo HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 2
Mielikuva terveydestä Terveys on modernin länsimaisen identiteetin tunnus, joka on muodostunut metaforaksi (kielikuva) itsekontrollille, itsekurille, uhrautuvuudelle ja tahdon voimalle. Terveenä oleminen kuvastaa tämän käsityksen mukaan ajatusta olla hyvä ihminen (to bee healthy is to bee good ). Crawford (1994 teoksessa Joffe 2002, 568) HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 3
Mihin me tarvitsemme mielikuvia? Ihminen tarvitsee sosiaalisesti konstruoidun todellisuuden, jotta yhteiskunnallinen elämä, mielekäs arki, intersubjektiivisuus, toistemme ymmärtäminen kokemusten jakaminen turvallisuuden tunne olisivat mahdollisia (Berger & Luckman 1994/996; Goffman 1971/1959). HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 4
Mielikuva (Image) Image (Boulding 1961) Sosiaalinen representaatio (Moscovici 1984) Vrt. Asenne (attitude), stigma (Goffman) Käsitys /ymmärrys/näkemys, uskomus Sosiaalinen kognitio Yksilölliset representaatiot kognitiotieteissä HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 5
Sosiaaliset representaatiot (Moscovic 1984) Ovat arvojen, ideoiden ja käytäntöjen systeemi Sos. Rep. eivät ole yksilön käsityksiä, vaan kulttuurin konstruoimia kokonaisuuksia. Ne ovat paikallisia tiloja (condition) & globaaleja merkityssysteemejä (Castro 2006, 257). Vrt. Yksilö pyörittää urautunutta mielikuvaa itsestään =säilyy/ympäristö auttaa peilaamaan, muuttumaan.. suunta? HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 6
Sosiaaliset representaatiot =sos. rep. (Mosovici 1984) Uusien sos. rep. muodostuminen Ankkurointi: uusi objekti kytketään johonkin olemassa olevaan kategoriaan termit muuttuvat arkimuotoon maallikkojen puheessa, kategorian vanha tieto muuttuu myös uuden kuvauksen mukaiseksi Objektivointi: vieras ja abstrakti käsite muutetaan konkreettiseen muotoon yhdistämällä se tuttuun mielikuvaan. Esim. stereotyyppiseen mielikuvaan jostakin henkilöstä > käsite+kuva yhdistyvät. Mm. personifiointi Naturalisoiminen: uudet käsityksen ja mielikuvat vakiintuvat osaksi vallitsevaa sosiaalista todellisuutta (Pirttilä-Backman ym. 2005, 266 267; Joffe 2002, 564 365; Moscovici 1984, 29, 35). HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 7
Sosiaaliset representaatiot Ne elävät ajassa ja muuttuvat Vaihtelevat kulttuurista toiseen ja eri viiteryhmissä (esim. naiset, miehet, ikä, rotu, poliittinen tausta Ne voivat alkavat elää omaa elämäänsä irrallaan alkuperäisestä kohteestaan VOIKO NIIHIN VAIKUTTAA? HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 8
Miten suurina suomalaiset pitävät eri riippuvuuksista toipumisen esteitä? Aineisto: Postikysely väestörekisteristä poimitulle 2000 satunnaisotokselle 17-74 - vuotiaita suomalaisia vuonna 2007. Vastaajia 740, vastas% 37. Vastaaminen tapahtui anonyymisti ja se oli vapaaehtoista. HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 9
HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 10
Tulokset Heijastavat suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevaa yksilökeskeistä ja pääosinosin yksilöpatologiaan perustuvaa näkemystä riippuvuuksista. Toipumisen esteet paikannetaan yksilöön ja aineeseen eikä niinkään sosiokultturaalisiin tekijöihin. Näkemykset alkoholiongelmasta toipumisen esteistä poikkesivat tästä mielikuvasta siten, että yksilöä ja vaikeita olosuhteita pidettiin itse ainetta suurempana esteenä toipumiselle. --> mistä tämä ero johtuu? Voikin kysyä, ovatko alkoholiongelmaa koskevat mielikuvat realistisempia kuin muita riippuvuuksia koskevat mielikuvat? HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 11
Blomqvist (2009)observed that drug addicts were seen both as sinners who need to mend their ways and as powerless victims whereas gambling was seen as a relatively harmless habit, which is easy to quit by oneself. HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 12
Lähestymistapoja päihdeongelmaan, mielikuvien taustoja Päihdeongelma syntinä moraalisen heikkoutena sairautena sosiaalisena ongelmana Jumalyhteyden heikkoutta / eksistentiaalinen kriisi (Pekka Lund: torjuttu toivottomuus) MITEN NÄMÄ VAIKUTTAVAT MIELIKUVATASOLLA KUNTOUTUJIIN JA KUNTOUTUMISEEN? (Vrt. Alpola Matti 30.11.2012 luento) HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 13
Kuvio 1. Väestön ja ammattilaisten näkemykset eri riippuvuuksista toipumisen mahdollisuuksista ilman hoitoa ja hoidon avulla. Ikä- ja sukupuolivakioitujen keskiarvojen vertailu kovarianssianalyysillä. Toipumisen mahdollisuus asteikolla 1=ei minkäänlaista/erittäin pieni - 5=erittäin suuri mahdollisuus toipua. HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 14
MIELIKUVA KUNTOUTUMISESTA: Toipui hoidosta huolimatta Milloin hoitoon? Hoito ei ole riippuvuudesta toipumisen ehto vaan väline. Ihmiset luopuvat riippuvuuksista sekä omin avuin eli spontaanisti (Orford 2004, 186; Peele 2004) että hoidon avulla. Mitä hoito on? Riippuvuushoitotutkimuksissa ei ole voitu osoittaa yleisesti muita parempia hoitomalleja (Orford 2001, 28; Project match). Tavoite? Täysraittius; kohtuukäyttö; haittojen minimointi Kun ei ole diagnosoitu sairaaksi, ei ole sairas! HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 15
Tulkintakehyksiä päihdekuntoutukselle (vrt. selitysten maailma Matti Alpola) Fyysinen lääkinnällinen kuntoutus Psyykkinen/tajunnallinen, päihdeongelma on osana mielen pahoinvointia psykososiaaliset auttamismenetelmät, lääkintä Sosiaalinen eli elämäntilanteen ulottuvuus psykososiaaliset auttamismenetelmät, yhteistyö Henkisuskonnollinen hengellinen auttaminen, jumalyhteyden luominen MITEN NÄMÄ KEHYKSET VAIKUTTAVAT TAPAAMME AJATELLA RIIPPUVUUDESTA JA KUNTOUTUMISESTA? HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 16
Mielikuva selitys totuus? 1. MAlpola: Syrjäytynyt ja yksinäinen poika 2. Opet: vanhemmat eroamassa mikä on kotona vikana, kun poika käyttäytyy häiritsevästi 3. Vanhemmat: opettaja osaa pitää kuria 4. Psykologi: monttu muistissa 5. Erityisope: lukihäiriö 6. Luokassa vikki: Villen isä on juoppo 7. Sosiaaliterapeutti: isän itsetunto heikko, ole pystynyt antamaan pojalleen 8. Poika: koulu tylsä, ei viihdy siellä 9. Kasvatus- ja perheneuvola: pojalla ei lapsuudessa onnistumisen kokemuksia ennen kouluikää 10. Sossu nutturapää : tunnen perheen historian, isä tarkkailuluokalla... Moniongelmaisuus= johtuu selittäjistä, mikä on totta? Riippuu selittäjän omasta maailmastaan? Totuuden eri puoletnäkee sen mihin uskoo! (Matti Alpola luento 30.11.2012) HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 17
Miten Te työntekijöinä vaikutatte mielikuviin eri hoitotyön tasoilla? Intrapsyykkinen: minuuden vahvistaminen Interpsyykkinen: asiakkaan lähiverkoston aktivoiminen osaksi kuntoutusprosessia Rakenteellinen: asiakkaan yhteiskuntasuhteen vahvistaminen (Granfelt Riitta 1993) HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 18
Metafora ja muutospuhe Metafora: jonkin kokemuksen alueen mallintamista jonkin toisen kokemuksen alueen sanaston avulla (Lakoff 1993). Asiakkaat käyttävät metaforia ilmaistessaan: - olevansa tietoisia ongelmastaan - jonkin syyn: nykytilan haitan tai muutoksen edun, tai päinvastoin - kokemaansa tarvetta muuttua - haluavansa muutosta - kokemaansa kykyä tai kyvyttömyyttä toteuttaa muutos - sitoutumista muutokseen tai nykyiseen tilanteeseen - tekoja, askelten ottamista kohti tavoitetta Useimmiten metaforinen muutospuhe on positiivista ts. puhetta muutosta kohti. Poikkeuksena metaforinen kykypuhe: asiakas viittaa metaforien avulla useammin kyvyttömyyteensä kuin kykyynsä toteuttaa muutos. (Sarpavaara luento riippuvuuskurssilla 2011, Tampereen yliopisto) HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 19
Muunnelma perusmetaforasta ELÄMÄ ON MATKA. Asiakas näyttäytyy matkaajana. Keskusteluissa pohditaan, harkitaan, suunnitellaan, arvioidaan ja tehdään metaforista matkaa kohti tavoitetta. Matka saattaa myös keskeytyä, suunta muuttua ja tie vaihtua sivupoluksi. (Sarpavaara 2011) HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 20
Miksi juuri metafora? Ylittää kokemuksen ja sanojen välisen kuilun Motivaation, asennoitumisen ja emootioiden ilmaiseminen ytimekkäällä tavalla Auttaa tekemään muutoksesta konkreettisemman Auttaa ottamaan etäisyyttä muutoin liian ahdistaviksi koettuihin asioihin Auttaa sitoutumaan toimintaan Kiteyttää ja konkretisoi ajatuksia, kokemuksia ja emootioita Tuottaa oivalluksia Auttaa ongelmien ratkaisussa Voi parantaa asiakkaan ja työntekijän välistä yhteistyötä (Sarpavaara 2011)
Muutosmetafora: (Matti Alpola luento Huukopäivillä 30.11.2012) NYT TULEVA + - Suunnitelma, tavoitteet, keinot... Rakennammeko pettymysautomaattia? Aliteksti: et ole tarpeeksi hyvä Tärkeintä, miten me teemme? Aliteksti: olet jo tarpeeksi hyvä, voit oppia vielä lisää HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 22
Psykososiaaliset auttamismenetelmät muutosprosessin eri vaiheissa Itseapuryhmät: AA, A-killat... Akupunktio Yhteistövahvistus Draama, psykodraama, sosiodraama Hahmoterapia Terveysneuvonta Kognitiivinen terapia Kuvataideterapia Motivoiva haastattelu Musiikkiterapia Myllyhoito NLP Palveluohjaus Perheterapia, perhetyö Psykodynaaminen terapia Ratkaisukeskeinen terapia Rentoutus/stressin hallinta/uniryhmät Retkahduksen ehkäisy Sosiaalisen tuoen hyödyntäminen Sosiaalisten taitojen opettelu Systeemiteoriat Transaktioanalyysi Vihjealtistus Yhteisöhoito Yleinen supportiivinen terapia tanja.hirschovits-gerz@uta.fi SYKSY2012 23
Pohtikaa, milloin mielikuva muuttuu oleellisesti? Milloin päihdeongelmaisesta tulee mielikuvissa ns. toipuva / kuntoutuja Milloin raitis? Milloin ei ihmisestä enää tarvitse puhua toipujana? Milloin kokemus on painunut historiaan, eikä vie tilaa jokapäiväisissä mielikuvissa ja arjen askareissa? Mm. mielikuva luotettavasta ihmisestä vrt. ryyppy ohjaa illan matkaa.. 1. yksilön itsensä näkökulmasta 2. lähipiirin 3. lähiyhteisön 4. Yhteiskunnan näkökulmista Millaisia tunnuspiirteitä mielikuviin liittyy? HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 24
Persoonallinen identiteetti valtakulttuuri PYSYVÄTKÖ MUIDEN MIELIKUVAT YKSILÖN MUUTOKSESSA MUKANA? Milloin toipuva siirtyy heistä osaksi meitä? alakulttuuri Toimijuus kapeutunut päihteiden käytön ympärille tai yksilö elää eristyksissä Toimijuus vahvistuu ja identiteettiä työstetään, kiinnikkeet valtakulttuuriin lisääntyvät Toimiva subjekti, muutoksien vakiinnuttaminen osaksi identiteetti Sosiaalinen identiteetti alkutilanne Sosiaalisen päihde- ja mielenterveystyön kokemuksellinen prosessi (Sanna Väyrynen 2011)
Esim. Vietnamin sotilaat: Syitä sotilaiden riippuvuudesta eroon pääsemiseksi oli monia, mutta yhteistä niille oli olosuhteiden muutos: sotilaiden mielialan muutos, työtehtävien muutos, aineen tarpeen muutos, saatavuuden erot, käyttöä koskevat asenteet, säännöt ja seuraukset (Weckroth 2001, 32). MIKÄ OSUUS OLI MIELIKUVILLA? HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 26
Miten rakennat arvoja ja merkityksiä, tulkintoja... Vrt. Alpola Matti luento Huukopäivillä 30.11.2012: abstraktioiden yhteinen tulkinta... HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 27
Työskentelyä ja pohdintaa Millaisia mielikuvia Sinulla on riippuvuudesta ja kuntoutumisesta/kuntouttamisesta? Mitän käytät työssäsi mielikuvia kuntoutumisen tukena? Pohdi, mistä kolmesta keskeisestä elementistä oma mielikuvasi vaikkapa alkoholiriippuvuudesta on muotoutunut? HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 28
Sosiaalisen kuntoutuksen muutosta edistäviksi koetut teemat (Sanna Väyrynen 2011) ARVO- JA ASENNE OSAAMINEN (luo perustan työskentelylle, eroja kunnioittavaa sensitiivistä etiikkaa, jossa tilaa ihmisen omille tulkinnoille, visioille ja tavoitteille) MUUTOSTA TUKEVAT KESKUSTELUT (terapeuttisuus, ristiriitojen tiedostaminen, tulevaisuuden visiointi, ratkaisujen hakeminen) TOIMINNALLISUUS (arjen uudelleen rakentaminen, suhteen luominen instituutioihin ja valtakulttuuriin, sosiaalisten pelkojen ylittäminen konkreettisena tekemisenä, koulutus ja työkokeilut) VERKOSTOMAINEN TYÖOTE (palveluohjaus, koordinoitu palveluiden tarjonta, luomuverkoston hyödyntäminen)
Kuntoutumisen elementit Arvot, motivaatio, palkkiot, voimavarat, tuki, kypsä identiteetti ja korkeammat tavoitteet. (Peelen 2004, 23 24) Vaikuttavat ympäristötekijät, merkityksellisten toisten tuki ja vaatimukset sekä omat persoonalliset ja sosiaaliset resurssit kuin erilaiset ammatilliset resurssitkin. (Blomqvist 2004, 169) HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 30
Miten mielikuvia muokataan yhteiskunnallisella tasolla?? Mitä eri ongelman muodoille on yhteiskunnassa tehty toipumisen esteiden vähentämisen näkökulmasta? Mitä keinoja on tarjottu yksilöille ja lähiyhteisöille esteiden pienentämiseksi? Mitä on jättetty tekemättä, miksi? Mitä voimme oppia tästä? HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 31
Kirjallisuutta http://www.kauppakv.fi/sis/servlets/productservlet?openhier=494540.494559&action=productfamily&productfamily=494559&productfamilyname=elinolot%2520ja%252 0sosiaaliset%2520ongelmat HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 32
HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 33
HUUKO4 tanja.hirschovits@gmail.com 34