1.1 Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä

1 Johdanto 1.1 Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä Ensi ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka sääntömääräinen yhteiskunnallinen tehtävä on puolustaa lapsen etua, turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta sekä ehkäistä perheväkivaltaa. Liitto on jäsenyhdistystensä (29) keskusjärjestö. Arvot, joihin koko liiton toiminta perustuu, ovat rohkeus, inhimillisyys, luottamus, tasa-arvo ja turvallisuus. Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten erityisenä piirteenä on se, että ne ovat kansalaisjärjestöjä, jotka paitsi tuottavat palveluja, myös vaikuttavat yhteiskunnallisesti ja ovat velvollisia antamaan ihmisille itselleen mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 12 turvakotia ja 11 avopalveluyhdistystä, jotka tarjoavat väkivaltatyön palveluita ja/ tai ylläpitävät turvaasuntoa. Liiton ja sen yhdistysten väkivaltatyön tavoite on perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen sekä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden ja väkivaltaa käyttäneiden auttaminen. Väkivaltatyössä autetaan kaikkia osapuolia, naisia, miehiä ja lapsia. Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus ja väkivallan loppuminen. Tässä tekstissä puhutaan väkivallan kokijasta ja tekijästä. Valtaosa väkivallan kokijoista ja jäsenyhdistysten asiakkaista, väkivallasta selviytyviä, on naisia ja lapsia. Turvakotityön ja väkivaltatyön avopalveluiden arjen työssä kohdataan ja kuullaan päivittäin väkivallan eri osapuolten kokijoiden, tekijöiden sekä lasten kokemuksia väkivallasta sekä kokemukseen pohjautuvaa tietoa siitä, mikä väkivallan eri osapuolia auttaa. Väkivaltatyössä on viime vuosina havaittu, kuinka merkittävä osuus väkivallasta selviytymisessä on kansalaistoiminnan erilaisilla tavoilla: luodaan tiloja ja mahdollisuuksia osallisuuden ja toimijuuden kehittymiselle. Käytännössä esim. väkivallan kokijat tai tekijät voivat tulla vertaisryhmän ohjaajiksi, vaikuttaa yhteiskunnallisesti sekä kouluttaen että esim. tiedotustilaisuuksiin osallistuen. Toiminnan mahdollisuuksia synnytetään matalan kynnyksen paikoissa kuten Pienperheyhdistyksen Miina-kahvilassa väkivaltaa kokeneille naisille. Ihmiset nähdään aktiivisina toimijoina huolimatta tuen tarpeesta. 1.2 Miksi laatukriteerejä? Laatukriteerien avulla turvakodit ja väkivaltatyötä tekevät avopalveluyksiköt kartoittavat ja kehittävät toimintaansa. Toimivat laatukriteerit ovat tärkeitä kaikelle keskeiselle toiminnalle: ne tekevät palveluista yhdenvertaisia ja auttavat palvelun tarjoajaa johtamaan, suunnittelemaan ja seuraamaan tavoitteiden saavuttamista. Laatukriteerien avulla luodaan yhteistä ymmärrystä, kieltä ja käsitteistöä väkivaltatyöhön, mikä osaltaan edistää väkivaltatyön kehittämistä huolimatta erilaisista asiakasryhmistä, resursseista, toimintaympäristöistä tai -menetelmistä. Laatukriteerien kautta väkivaltatyö ja sen sisältö tulee näkyväksi asiakkaille, yhteistyökumppaneille, palveluiden ostajille ja rahoittajille. Asiakas on saamansa palvelun keskeinen asiantuntija ja arvioija, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakkaat ovat mukana yhdistyksen toiminnan arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä. Tekemällä näkyväksi, mitä tehdään ja miten, parannetaan myös työyhteisöjen ulkopuolisten mahdollisuuksia arvioida työn sisältöjä ja toimintatapoja. Laatukriteerit ovat tae palveluiden ostajille ja rahoittajille palvelun laadusta ja sen jatkuvasta seurannasta. 1

Ensi- ja turvakotien liitto ja sen jäsenyhdistykset käyttävät näitä laatukriteereitä sekä Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön laatukriteereihin pohjautuvia kansallisia turvakotipalvelujen laatusuosituksia arvioidessaan toimintaansa, tiedottaessaan väkivaltatyöstä ja/tai neuvotellessaan palveluista kuntien tai muiden yhteistyötahojen kanssa. Julkaisussa esiintyvät ja väkivaltatyössä käytettävät keskeiset käsitteet on esitelty erillisessä liitteessä (liite 1). 1.3 Laatutyöskentelyn tausta väkivaltatyössä Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön laatutyöskentely pohjautuu vuosina 2006 2007 yhteistyössä laadittuihin väkivaltatyön laatukriteereihin. Niiden kehittämiseen osallistuivat liiton ja sen jäsenyhdistysten työntekijät ja ne olivat ensimmäiset valtakunnalliset väkivaltatyön laatukriteerit. Laatutyöskentely pohjautui silloiseen tulevaisuudenvisioon, jonka mukaan liiton koordinoimat jäsenyhdistysten palvelut ovat valtakunnallisesti tunnettuja ja täyttävät yhteisesti asetetut laatutavoitteet. Palveluiden vaikuttavuutta ja laatua seurataan yhteisillä mittareilla. Laatukriteerien ensimmäinen auditointi tapahtui vuosina 2011 2012, jolloin 16 väkivaltatyötä tekevää yhdistystä auditoitiin. Auditoijina toimi Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön toimikunnan jäsenet. Auditointi tuotti tietoa työn sisällöstä, mutta nosti esiin myös laatukriteereihin liittyviä kehittämistarpeita. Osaan kriteereistä toivottiin selkiyttämistä, mutta kriteerien toivottiin myös ohjaavan paremmin arjen työtä. Siksi laatukriteerien käytännön sisältöä haluttiin avata ja kehittää myös yksittäisten kriteerien mittaristo. 1.4 Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset Kansallisten turvakotipalveluiden laatusuositukset on vuonna 2013 kehittänyt työryhmä, jonka työtä koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 1 Laatusuositusten tavoitteena on ohjata kuntia turvakotipalvelujen järjestämisessä, palvelujen kehittämisessä ja uuden toiminnan suunnittelussa. Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset on julkaistu kesäkuussa 2013. Ne pohjautuvat pitkälle Ensija turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön vuosina 2006-2007 laadittuihin laatukriteereihin, mutta asiakastyöskentelyyn liittyvien laatusuositusten lisäksi ne sisältävät suosituksia turvakotien toimitiloihin ja henkilöstömäärän mitoituksesta sekä määrittelee turvakotipalvelut, turvakodin etäyksikön sekä avopalvelut. Syitä kansallisten laatusuositusten laatimiseen on useita: - Turvakotipalvelujen tilanne tällä hetkellä Suomessa ei ole kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tasolla. Hallitusohjelmassa (2011) on asetettu tavoitteeksi turvakotipaikkojen lisääminen ja niiden alueellisesti tasaisempi jakautuminen. Lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien palveluista on tarkoitus säätää sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Työ- ja tasa-arvovaliokunta on pitänyt tärkeänä, että palveluista ja niiden järjestämisestä sekä rahoittamisesta säädetään lailla. - Turvakotipalvelujen järjestämistä ei toistaiseksi ole säädetty erityisesti missään lainsäädännössä. Tämän vuoksi myös valtakunnallisella tasolla on havaittu tarve määritellä turvakodeille laatusuositukset, jotka tulee täyttää riippumatta toimintaympäristöistä ja asiakaskriteereistä. - Kansallisten suositusten tekeminen on nostettu esille sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n välisessä tulossopimuksessa vuosille 2012-2015 sekä Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimintaohjelmassa 2012-2015. 1 Työryhmään kuului Ensi- ja turvakotien liiton kehitysjohtaja Sari Laaksonen. 2

Kansallisten turvakotipalveluiden laatusuositusten kehittäminen sekä Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön laatukriteerien päivittämisen prosessit ovat olleet samanaikaisia. Kumpikin prosessi on hyötynyt toisestaan. Valtakunnalliset laatusuositukset ovat kaikkia turvakoteja velvoittavat suositukset. Ensi- ja turvakotien liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä on tehty väkivaltatyötä jo pitkään. Väkivaltatyöstä on paljon tietoa ja osaamista, ja näihin väkivaltatyön laitos- ja avopalveluiden laatukriteereihin on haluttu kuvata yksittäisten laatukriteerien kohdalla arjen toiminnan tasoa (miten laatukriteerin toteutuminen näkyy arjen työssä?). Olemme halunneet avata, syventää ja täydentää kriteerien sisältöä. Näin väkivaltatyön laatukriteerit toimivat jokaiselle työntekijälle esim. perehdyttämisen välineenä ja tekee palvelun asiakkaalle ja ostajalle ymmärrettäväksi. Lisäksi olemme halunneet valmiiksi pohtia, miten kutakin laatukriteeriä mitataan jatkossa. Koska Ensi- ja turvakotien liitto ja sen jäsenyhdistykset ovat kansalaisjärjestöjä, uudistetuissa väkivaltatyön laatukriteereissä on myös koettu tärkeäksi painottaa sitä ymmärrystä, jota olemme viime vuosina saaneet väkivallan eri osapuolten osallisuuden ja toimijuuden merkityksestä väkivallasta selviämiseen. Kokemustieto on tärkeä osa toimintaamme ohjaavista asioista. 2 Väkivaltatyön arvoperusta Arvot ovat periaatteita, jotka ohjaavat työn tavoiteasettelua ja työn tekemistä. Työyhteisön jäsenet sitoutuvat arvojen noudattamiseen. Lisäksi arvot kertovat työyhteisön ulkopuolelle asiakkaille, päättäjille ja yhteistyötahoille millä perusteella ja miten työyhteisössä toimitaan ja tehdään väkivaltatyötä. Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön arvoperusta nojaa YK:n ihmisoikeusjulistukseen, YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen (CEDAW), YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista kirjattuihin säädöksiin yksilöiden oikeudesta elämään, vapauteen, tasavertaisuuteen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen, suojeluun ja huolenpitoon, Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, jonka Suomi allekirjoitti vuonna 2011. Ensi- ja turvakotien liiton näkemyksen mukaan väkivalta on aina ihmisoikeusrikkomus. Rikoslain (1889/39) määrittämien tunnusmerkkien täyttyessä se on myös rikos. Liiton mukaan yhteiskunnallinen tasa-arvo on turvallisuuden edellytys. Kansainväliset periaatepäätökset ja julistukset, jotka ohjaavat Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyötä on koottu liitteeseen 2. 2.1 Väkivaltatyön arvot Turvallisuus Väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä kehenkään kohdistuneena. Turvallisuus on väkivaltatyössä sekä työskentelyn edellytys että sen tavoite. Turvallisuus edellyttää turvallista työympäristöä, jossa asiakas ja työntekijä voivat käsitellä väkivaltaa. Tavoitteena on rakentaa elämä ilman väkivaltaa. 3

Kunnioittaminen Asiakkaan kanssa työskenneltäessä otetaan huomioon hänen erityisyytensä eli hänen tilanteensa, henkilöhistoriansa ja tarpeensa. Työskentelyssä toimitaan asiakkaan omista lähtökohdista ja edellytyksistä käsin. Väkivaltatyössä huomioidaan asiakkaiden omat erityistarpeet ja erityisryhmät kuten ikääntyneet, yksin tulevat, etniset vähemmistöt ja maahanmuuttajat, päihdeongelmaiset, vammaiset ja seksuaaliset vähemmistöt. Kunnioittaminen näkyy myös toiminnassa toisten työntekijöiden ja eri yhteistyötahojen näkemysten, tietotaidon ja työpanoksen merkittävänä pitämisenä. Parhaimmillaan kunnioittaminen johtaa dialogiseen kumppanuuteen sekä asiakkaan että yhteistyökumppaneiden kanssa, jolloin väkivaltatyö ja sen kehittäminen tähtää yhteiseen tavoitteeseen elämästä ilman väkivaltaa. Asiakkaan osallisuus Väkivaltatyössä asiakkaan osallisuus on yksi työn lähtökohdista, ja asiakkaan voimaantuminen ja toimijuuden vahvistuminen yksi työn tavoitteista. Osallisuudella tarkoitetaan asiakkaan kokemusta omien mielipiteiden, kokemuksen ja toiminnan merkityksellisyydestä. Osallisuutta vahvistetaan tarjoamalla asiakkaalle mahdollisuuksia vaikuttaa ja toimia yhdistyksessä ja yhdistyksestä ulospäin asiakkaan omaan prosessiin sopivasti ja turvallisesti. Asiakkaan osallisuuden kokemusta ja toimijuuden vahvistumista tuetaan eri keinoin asiakkuuden jokaisessa vaiheissa. Väkivaltatyötä tehdään kumppanuudessa asiakkaan kanssa, ja asiakkaalle tarjotaan jo asiakkuuden alkuvaiheessa mahdollisuutta osallistua oman prosessinsa etenemiseen. Osallistavilla työtavoilla asiakasta rohkaistaan aktiiviseen toimijuuteen oman prosessinsa edetessä. Yhdistys tarjoaa asiakkaille tilaa ja paikkoja vaikuttaa ja toimia sekä asiakkuuden aikana että sen jälkeen. Luotettavuus Luotettavuus väkivaltatyössä tarkoittaa työn läpinäkyvyyttä ja avoimuutta: asiakkaille, omassa työyhteisössä toimiville ja yhteistyökumppaneille kerrotaan väkivaltatyön työkäytännöistä ja käytettävistä työmenetelmistä ja ne perustellaan. Luotettavuus todentuu työntekijöiden ammattitaitoisena työnä ja tietoisuutena työn laadusta ja sen ylläpitämisestä. Asiakastyössä luotettavuus näyttäytyy luottamuksellisena asiakassuhteena. Työntekijä noudattaa salassapitovelvollisuutta koskevia lakeja ja asetuksia. Toivon luominen Väkivaltatyössä pyritään luomaan uskoa ja toivoa väkivallattomaan elämään ja elämänhallintaan. Vahvistetaan voimavaroja etsimällä asioita, jotka ilahduttavat ja tuovat energiaa kuitenkaan unohtamatta tai vähättelemättä asiakkaan kokemuksia, niiden merkitystä ja asiakkaan käytössä olevia voimavaroja. Näin nostetaan itseluottamusta, itsestä huolenpitämistä ja puolustuskykyä, jotka auttavat selviytymään. 4

Lapsen kanssa työskentelyn laatukriteerit Lapsi voi väkivaltatilanteessa olla väkivallan kokija, näkijä tai reagoida väkivaltaan käyttämällä itse väkivaltaa. Väkivaltatyön tavoitteena on väkivallan katkaiseminen lapsen elämässä sekä lapsen kokonaistilanteen ja jatkotyöskentelyn tarpeen arviointi. Työskentelyssä autetaan ja kuullaan lasta. Tavoitteena on lapsen on turvallisuuden lisääminen, hänen tarpeidensa tunnistaminen ja omien rakentavien selviytymiskeinojensa vahvistaminen. Lapsen kanssa työskenteleminen ei saa saattaa häntä vaaraan tai lisätä hänen turvattomuuden kokemustaan. Lapsen auttamista vahvistetaan työskentelemällä vanhempien kanssa. Vanhemmuustyöskentelyn avulla tuetaan lapsen vanhempia ymmärtämään väkivallan vaikutukset lapsiin ja vahvistetaan vanhemmuutta 1. Lapsityön lähtökohtana lapsen kriisi- ja elämäntilanteen vakauttaminen, jolloin huolehditaan lapsen fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta. Lapsen elämäntilanteen vakauttaminen edellyttää perheen kokonaistilanteen vakauttamista ja vakauttavaa työotetta. Miten laatukriteerin 1 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Väkivaltatyön arjessa ja väkivaltatyössä lapsen kanssa on käytössä vakauttamisen käytännöt, vakauttava työote: lapsen oma työntekijä, normaali ja säännöllinen päivärytmi, ruokailut ja lepo lisäävät turvallisuuden kokemusta. Kehollisia menetelmiä voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vakauttamisen välineenä. Lapsi kohdataan ja kuullaan heti työskentelyn käynnistyessä ja työskentelyprosessin aikana. Tarvittaessa auttamistyössä käytetään virallisia tulkkeja (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4 ja 5 ). Lapsityön keinoilla ja työvälineillä vahvistetaan lapsen turvallisuuden kokemusta. Lapsen turvallisuuden tunnetta voidaan vahvistaa turvasuunnitelman tekemisellä. Arjen työssä lapsen turvallisuudesta huolehditaan kokonaisvaltaisesti, puututaan myös sisarusten väliseen väkivaltaan ja kuritusväkivaltaan. Koulumatkojen turvallisuudesta huolehditaan tarvittaessa koulukyydein. Miten laatukriteeriä 1 mitataan? Työyhteisössä ja lapsityöntekijöillä on vakauttavaan työotteeseen liittyvä rakenne (esim. talon tavat, päivärytmi), perustieto ja osaaminen. Arviointitietoa saadaan myös lasten ja vanhempien antaman palautteen sekä työntekijöiden omien arvioiden kautta. Koulumatkat on järjestetty. 2. Lapselle nimetään oma työntekijä, jonka kanssa hän voi käsitellä omaa tilannettaan turvallisessa ja luottamuksellisessa suhteessa ikätasonsa mukaisesti. Miten laatukriteerin 2 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Työntekijä nimetään mahdollisimman pian asiakkuuden käynnistyttyä. Turvallinen ja luottamuksellinen suhteen on mahdollista kehittyä prosessissa usean tapaamiskerran kuluessa. Miten laatukriteeriä 2 mitataan? Oma työntekijä on nimetty kaikille lapsille. 5

3. Lapsen työntekijä tekee arvion työskentelyn turvallisuudesta ja varmistaa, ettei se lisää väkivallan riskiä lapsen elämässä. Miten laatukriteerin 3 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Turvallisuuden arviointiin käytetään kaikkea tietoa, jota voidaan saada lapselta, vanhemmilta ja yhteistyökumppanilta ja/tai lähettävältä taholta (esim. lapsen ja perheen historia ja lapsen kasvuolosuhteet, päihteiden käyttö, mahdolliset muut riskit ja suojaavat tekijät). Tiivis ja toimiva yhteistyö perheen kaikkien osapuolten työntekijöiden ja työyhteisön kanssa mahdollistaa havaintojen tekemisen ja tietojen jakamisen turvallisuuden arvioinnin perustana (integraatiotyö). Saadun tiedon ja havaintojen perusteella arvioidaan työskentelyn sisältöä ja mahdollinen lapsen turvallisuutta vahvistavan työskentelyn tarve (esim. lastensuojelulliset toimenpiteet). Miten laatukriteeriä 3 mitataan? Turvallisuus on varmistettu, millä tavalla? Tukeeko integraatiotyö turvallisuuden arviointia, millä tavoin? Arviointitietoa saadaan myös lasten ja vanhempien antaman palautteen ja työntekijöiden omien arvioiden kautta. 4. Lapsen kanssa työskentelyn rinnalla työskennellään aina myös lapsen vanhempien tai ainakin toisen vanhemman kanssa. Vanhempien kanssa pyritään työskentelemään myös silloin, kun suora työskentely lapsen kanssa ei ole mahdollista. Miten laatukriteerin 4 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lapsityössä keskeistä on työskenteleminen vanhempien kanssa lapsen asioissa: tavoitteena on tavata vanhempaa vähintään kerran työskentelyn aikana. Vanhemman / vanhempien kanssa keskustellaan väkivallan vaikutuksista lapseen ja vanhemmuuteen, tuodaan esille lapsen kokemuksia ja näkökulma sekä kartoitetaan vanhemmuuteen ja perheen arkeen tarvittavaa tukea (esim. kotiapua tai perhetyö). Vanhempaa ohjataan löytämään tapoja puhua väkivallasta lapsensa kanssa. Vanhemmille annetaan tietoa ja apua lapsen turvallisuuden tunteen uudelleen rakentamiseen ja tukea pitää lapsen näkökulma esillä elämäntilanteen ratkaisuvaihtoehtoja pohdittaessa. Mikäli vanhemmuustyöskentely ei ole lapsen näkökulmasta tarkoituksenmukaista tai mahdollista, työskennellään vain lapsen kanssa (tällainen tilanne voi olla esimerkiksi nuoren kohdalla). Miten laatukriteeriä 4 mitataan? Kaikkien lasten vanhempaa / vanhempia on tavattu / oltu yhteydessä vähintään kerran lapsen asioissa. Arviointitietoa saadaan myös lasten ja vanhempien antaman palautteen ja työntekijöiden omien arvioiden kautta. 5. Kartoitetaan lapsen kanssa hänen läheisverkostoaan ja aktivoidaan se mahdollisuuksien mukaan hänelle tueksi ja voimavaraksi tarvittaessa. Miten laatukriteerin 5 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Mikäli lapsella ei ole lähiverkostoa, lapsityöntekijällä on tehtävä välittää tietoa siitä eteenpäin. Lapsen verkostoa kartoitetaan erilaisten välineiden avulla, käsitellään asiaa mahdollisuuksien mukaan lapsen vanhemman tai vanhempien kanssa ja pyritään aktivoimaan lähiverkosto yhdessä vanhempien kanssa. Tuetaan vanhempaa tukemaan positiivista verkostoa. Miten laatukriteeriä 5 mitataan? Lasten läheisverkostot ja niiden mahdollisuus tukea lasta on selvitetty. 6

6. Kaikista työntekijän tietoon tulevista lapsista, jotka ovat altistuneet väkivallan vaikutuksille, tehdään lastensuojelulain mukainen lastensuojeluilmoitus. Kaikista työntekijän tietoon tulevista lapsista, joiden epäillään joutuneen seksuaalirikoksen kohteeksi, tehdään lastensuojeluilmoituksen lisäksi rikosilmoitus suoraan poliisille (LSL 2007, 25 ). Miten laatukriteerin 6 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Otetaan yhteyttä lastensuojelun sosiaalityöntekijään tai sosiaali- ja kriisipäivystykseen virka-ajan ulkopuolella. Sovitaan yhteistyöstä ja lastensuojelupalaverin ajankohdasta. Rikosilmoitus tehdään suoraan poliisille (LSL 2007, 25 ). Työskentelyn aikana voi olla tarkoituksenmukaista tehdä lastensuojeluilmoitus useamman kerran, jos työskentelyssä tulee esille ilmoitusta edellyttäviä asioita. Jos väkivallan uhan todetaan kohdistuvan lapseen, kunnan sosiaalityöntekijä voi päättää lapsen kiireellisestä sijoittamisesta ja sijoitustilanteessa myös tapaamis- ja yhteydenoton rajoittamisesta. Miten laatukriteeriä 6 mitataan? Lastensuojeluilmoitus ja seksuaalirikosepäilyissä rikosilmoitus on tehty. 7. Lapsityöntekijällä tai lapsityön vastuuhenkilöllä on traumatisoituneiden lasten kanssa työskentelyyn soveltuva peruskoulutus ja tarvittava lisäkoulutus. Miten laatukriteerin 7 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lapsityöntekijä on lasten kanssa tehtävään väkivaltatyöhön erikoistunut työntekijä, jolla on koulutusta lapsilähtöisistä työmenetelmistä, lapsen kehityksestä, traumatisoitumisesta ja väkivallasta (väkivaltatyön prosessikoulutus tai muuta vastaavaa täydennyskoulutusta). Osaamista kehitetään säännöllisesti ja työn arjessa. Miten laatukriteeriä 7 mitataan? Lapsityöntekijöiden koulutus ja täydennyskoulutus. 8. Lasten kanssa työskentelyyn on varattu erillinen vain tähän työskentelyyn tarkoitettu tila sekä tarvittavat välineet ja materiaalit. Miten laatukriteerin 8 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Tilassa on huomioitu lasten viihtyvyys (luo turvallisuutta, arvotetuksi kokemisen tunnetta ja rauhaa). Tilassa eivät työskentele muut työntekijät tai asiakkaat. Tilan häiriötekijät on minimoitu eivätkä siellä käydyt keskustelut kuulu muualle. Tilasta on mahdolliset poistumisreitit. Lapsityön välineitä ovat lelut, pelit, askarteluvälineet sekä erilaiset toiminnallisuutta tukevat välineet. Miten laatukriteeriä 8 mitataan? Tilat, materiaalit, asiakaspalaute. 7

9. Lapsen osallistumista, osallisuuden kokemusta ja toimijuutta tuetaan. Miten laatukriteerin 9 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Järjestetään vertaistukiryhmiä ja sisarusryhmiä lapsille ja nuorille. Yhdistyksen työssä, kehittämisessä ja vaikuttamisessa annetaan tilaa lasten ja nuorten kokemustiedolle, luodaan mahdollisuuksia toimia lapsen ja nuoren valitsemilla tavoilla. Toimintaa suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. Yhdistyksessä tunnistetaan ja tunnustetaan kokemustiedon arvo ja merkitys, myös lasta ja nuorta vahvistavana osa-alueena. Miten laatukriteeriä 9 mitataan? Onko yhdistyksessä lapsille ja nuorille suunnattua vertaisryhmä- tai sisarusryhmätoimintaa? Onko toimintatapoja yhdessä kehittämiseen ja toiminnan suunnitteluun? Sofia (ryhmät), asiakaspalaute, yhdistyksen omat arviot. 10. Yhdistyksessä etsitään keinoja tavoittaa nuoria, joiden kokema väkivalta ei ole tunnistettu muissa palveluissa tai he eivät ole saaneet siihen apua. Miten laatukriteerin 10 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Nuorten tavoittamiseksi yhdistys tekee mahdollisuuksiensa mukaan yhteistyötä mm. koulujen ja nuorisotoimen kanssa ja kohtaa nuoria ympäristöissä, joissa he ovat. Verkkoauttamisen ja -vaikuttamisen työmuotoja hyödynnetään, mm. Nettiturvakodissa voidaan tarjota mahdollisuuksia nuorten kanssa työskentelemiseen sekä heidän tavoittamiseensa. Miten laatukriteeriä 10 mitataan? Yhteistyötä tehty esim. koulujen kanssa. Verkkoauttamisen mahdollisuuksia on hyödynnetty. 11. Arvioidaan lapsen mahdollinen tuen tarve turvakotityöskentelyn jälkeen ja turvataan lapsen työskentelyn jatkuminen esim. avopalveluna tai muissa palveluissa. Miten laatukriteerin 11 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Tehdään yhteistyötä ammatillisen verkoston kanssa. Järjestetään tarvittavat verkostopalaverit, joissa asiakas on itse mukana. Pyritään työskentelemään saattaen vaihtaen -periaatteella. Miten laatukriteeriä 11 mitataan? Miten lapsen jatkotuen tarve arvioidaan (minkälainen prosessi)? Onko verkostopalavereja järjestetty? 8

Väkivallan kokijan kanssa työskentelyn laatukriteerit Väkivalta on rikos ja työskentelyssä väkivallan kokijan kanssa otetaan kielteinen kanta väkivaltaan. Työskentelyn tavoitteena on katkaista väkivalta tai sen uhan alla eläminen sekä vahvistaa asiakkaan omia selviytymiskeinoja. Väkivallan kokijan kanssa työskenneltäessä tavoitteena on tukea kokijan oman elämän ja arjen hallintaa. Väkivallan kokijalla on mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen asiakassuhteeseen. 1. Kriisivaiheen työssä väkivallan kokijan kanssa lähtökohtana on kokijan fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta, arjen ylläpidosta ja päivärytmistä huolehtiminen sekä hänen olemassa olevien resurssiensa vahvistaminen. Tämän tukemisessa väkivaltatyössä toteutetaan vakauttavaa työotetta. Tämä mahdollistaa työskentelyprosessin alkamisen. Miten laatukriteerin 1 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Väkivaltatyön arjessa on käytössä vakauttamisen käytännöt, vakauttava työote: kriisitilannetta rauhoittaa oman työntekijän nimeäminen, säännöllinen päivärytmi, ruokailut ja lepo sekä työntekijän saavutettavuus ympäri vuorokauden. Autetaan asiakasta myös hänen omien rajojensa löytämisessä. Tieto normaaleista reaktioista kriisiin tai traumaan mahdollistaa asiakkaan ymmärryksen mm. kehon ja mielen normaaleista reagointitavoista. Työskentelyprosessin mahdollistumiseen vaikuttavat luottamuksellinen asiakassuhde, säännölliset keskustelut sekä niille tarkoituksenmukainen tila. Tarvittaessa auttamistyössä käytetään virallisia tulkkeja (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4 ja 5 ). Kriisivaiheen työskentelyyn liittyvät myös mm. alkukeskustelut, käytännön neuvot, turvakodin tapoihin ja sääntöihin tutustuminen, tieto turvallisuuteen liittyvistä järjestelyistä (turvakamerat, turvarannekkeet) sekä turvasuunnitelman tekeminen. Turvasuunnitelma kirjataan asiakastietojärjestelmään. Salassapitosäännökset käydään läpi asiakkaan luottamuksen ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi. Tapaamisilla on hyvä olla rakenne ja selkeä aikataulutus. Kehollisia menetelmiä voidaan työskentelyssä hyödyntää vakauttamisen välineenä mahdollisuuksien mukaan. Turvallisuuden kokemusta vahvistetaan turvasuunnitelman tekemisellä. Väkivallan riskinarvioinnissa (esim. Marak) otetaan huomioon asiakkaan olotila: hidastetaan kyselyn tekemistä ja vakautetaan tarvittaessa. Marakriskinarviointikyselyä on mahdollista tehdä asiakkaan kanssa pienissä erissä useampana eri kertana. Miten laatukriteeriä 1 mitataan? Työyhteisössä on vakauttavaa työotetta tukeva rakenne (yhteistyö ja työnohjaus) ja väkivallan kokijoiden kanssa työskentelevillä on vakauttavaan työotteeseen riittävä perustieto ja osaaminen. Työntekijät ja työyhteisö on saanut siihen riittävän koulutuksen. Työyksikössä toteutetaan säännöllistä päivärytmiä. Asiakkaat ovat saaneet tarvittavat tiedot turvakodin arkeen liittyvistä asioista sekä suhteessa omaan kriisitilanteeseensa. Oma työntekijä on nimetty kaikille asiakkaille, turvasuunnitelmat on tehty ja kirjattu asiakastietojärjestelmään. Tulkkipalveluita on käytetty tarvittaessa. Arviointitietoa saadaan myös asiakkaiden antaman palautteen ja työntekijöiden omien arvioiden kautta. 9

2. Työskentelyssä autetaan asiakasta tunnistamaan ja nimeämään väkivallan eri muodot. Miten laatukriteerin 2 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Asiakkaalle annetaan tietoa väkivallasta ilmiönä ja sen eri muodoista. Samalla autetaan asiakasta ymmärtämään hänen kokemuksensa väkivallaksi ja nimeämään myös väkivallan eri muotoja (= väkivallasta puhuminen sen omilla nimillä, näkyväksi tekemistä). Kerrotaan, että vastuu väkivallasta on aina tekijällä. Miten laatukriteeriä 2 mitataan? Asiakkaille on annettu tietoa, jaettu materiaalia väkivallasta. Arviointiin voidaan käyttää myös asiakaspalautteita ja työntekijöiden omaa arviointia. 3. Väkivaltaa kokeneelle annetaan hänen oikeuksiaan koskevaa neuvontaa, opastetaan rikosilmoituksen tekemisessä, ohjataan lääkäriin ja tuetaan käytännön asioiden hoitamisessa. Miten laatukriteerin 3 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Asiakkaalle annetaan tietoa rikosilmoituksen tekemisestä, lähestymiskiellosta, oikeusavusta ja mahdollisuudesta maksuttomaan oikeusapuun, oleskelulupaan liittyvistä asioista (ks. kriteeri 9). Kerrotaan mahdollisuudesta saada tukihenkilö esim. Rikosuhripäivystyksestä. Työntekijä tai tukihenkilö voi mahdollisuuksien mukaan olla mukana asioita hoidettaessa. Miten laatukriteeriä 3 mitataan? Kaikille asiakkaille on annettu oikeuksia koskevaa neuvontaa. Arviointitietoa saadaan myös asiakaspalautteiden ja asiakastietojärjestelmä Sofian kautta. 4. Toteutetaan vanhemmuuskeskusteluja, joiden avulla tuetaan väkivallan kokijaa tunnistamaan väkivallan vaikutukset lapsiin, lasten tarpeet ja tuetaan hänen kykyään vastata niihin. Miten laatukriteerin 4 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Ns. vanhemmuuskeskustelut ovat keskeinen osa väkivaltatyötä ja ne ajoitetaan asiakkaan mukaan sopiviin kohtiin työskentelyssä. Asiakkaalle annetaan tietoa väkivallan vaikutuksista lapsiin ja autetaan asiakasta ymmärtämään, miten väkivalta on vaikuttanut hänen lapsiinsa (esimerkiksi lapsen reaktiot väkivaltatilanteissa, sisarusten välinen väkivalta, kuritusväkivalta). Lapsen näkökulma otetaan puheeksi. Työntekijät ilmaisevat mahdolliset omat havaintonsa väkivallan vaikutuksista lapseen. Lapsen asemasta ja vanhemmuudesta keskustellaan vaikka lapset eivät olisikaan mukana turvakodissa tai avopalveluissa, tällöinkin lapsi pyritään myös tapaamaan. Miten laatukriteeriä 4 mitataan? Kaikkien asiakkaiden kanssa, joilla on lapsia, on toteutettu vanhemmuuskeskustelu(ita). Asiakastietojärjestelmän palautteen (kohta sain tukea vanhemmuuteni hoitamisessa ) kautta saadaan myös arviointitietoa. 10

5. Yhdessä asiakkaan kanssa selvitetään elämän kokonaistilanne sekä kriisivaiheen jälkeisen selviytymisvaiheen tuen tarve sekä väkivallan kokijan mahdollisuudesta saada sitä. Kartoitetaan asiakkaan kanssa hänen läheisverkostoaan ja aktivoidaan se mahdollisuuksien mukaan hänelle tueksi ja voimavaraksi. Miten laatukriteerin 5 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Asiakkaan kanssa keskustellaan tuen tarpeista ja kartoitetaan yhdistyksen omat mahdollisuudet tuen antamiseen (esim. vertaistukiryhmät, verkkoauttaminen Nettiturvakodissa, yhteydenpito puhelimitse). Kartoitetaan asiakkaan kanssa hänen läheisverkostoaan ja aktivoidaan se mahdollisuuksien mukaan hänelle tueksi ja voimavaraksi. Kokonaistilanteen kohdalla arvioidaan myös mahdollinen ns. kunniaväkivalta tai sen uhka. Suomessa ja muissa maissa olevien omien tai puolison sukulaisten ja yhteisön rooli tilanteessa selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa. Selvitetään tarve ja mahdollisuus muihin tukipalveluihin tai tukihenkilöön. Asiakasta tuetaan olemaan yhteydessä sosiaali- ja terveystoimeen sekä muihin palveluihin ja viranomaisiin, tarvittaessa autetaan siinä konkreettisesti. Jatkotyöskentelyn suunnittelemiseen otetaan mukaan myös mahdollinen yhteistyötaho. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan voidaan järjestää myös verkostokonsultin ohjaama verkostopalaveri (ks. http://www.sosiaaliportti.fi/page/5b81ba15-192f-4d84-a634-a6b1b5e7bf2d.aspx ja/tai http://www.thl.fi/fi_fi/web/kasvunkumppanitfi/tyon/menetelmat/verkostodialogiset_menetelmat/verkostokoordinaattorit). Suunnitelma jatkotyöskentelystä kirjataan asiakastietojärjestelmään. Mahdollisuuksien mukaan suunnitelman kirjaaminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaan kanssa. Miten laatukriteeriä 5 mitataan? Kaikkien asiakkaiden jatkotuen tarve on selvitetty ja järjestetty mahdollisuuksien mukaan. Läheisverkosto ja sen mahdollisuudet tukea asiakasta on kartoitettu yhteistyössä asiakkaan kanssa. Jatkosuunnitelmat on kirjattu asiakastietojärjestelmä Sofiaan. 6. Asiakkaan kanssa työskentelyyn on käytettävissä rauhallinen ja turvallinen tila. Miten laatukriteerin 6 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Työskentelyyn tarkoitetun tila on turvallinen ja sieltä on mahdolliset turvalliset poistumisreitit hätätilanteessa. Tilan häiriötekijät on minimoitu eikä siellä käydyt keskustelut kuulu muualle. Tilan viihtyvyys on huomioitu (luo turvallisuuden ja rauhan tunnetta sekä arvostetuksi tulemisen kokemusta). Miten laatukriteeriä 6 mitataan? Työskentelytilat ovat olemassa ja ne ovat kriteerien mukaiset. 11

7. Väkivallan kokijan osallisuutta ja toimijuutta tuetaan asiakkuuden kaikissa vaiheissa. Miten laatukriteerin 7 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Turvakodin tilojen, tapojen ja päiväohjelman avulla voidaan luoda mahdollisuuksia asiakkaiden keskinäisen vertaistuen kehittymiseen. Vertaistuki ja sitä tukeva ryhmätoiminta mahdollistetaan jo kriisivaiheessa. Vertaistukiryhmissä toisena ohjaajana voi toimia vertainen (jo omassa prosessissaan edennyt kokemusasiantuntija). Yhdistyksessä luodaan rakenteita, joissa osallisuus ja kokemusasiantuntijuus mahdollistuvat (avoimet, matalan kynnyksen toiminnat). Asiakkaille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan kokemusasiantuntijoina ja toimintaa suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Väkivaltaa kokeneen kokemukset ovat arvokasta pääomaa ja sen käyttämisen mahdollistaminen esim. paikallisessa vaikuttamisessa voi vahvistaa väkivallan kokijan selviytymisprosessia. Miten laatukriteeriä 7 mitataan? Yhdistyksellä on toimintatapoja yhteiseen kehittämiseen asiakkaiden kanssa ja heidän mielipiteidensä kuulemiseen. Yhdistyksen arjen rakenteet mahdollistavat tämän (yhteisökokous, päivärytmi, järjestettävät vertaistukiryhmät). Ryhmätoimintaa järjestetään. Kokemusasiantuntijuus tunnistetaan erityisenä voimavarana sekä asiakkaille itselleen että yhdistyksen toiminnalle. Toimintaa on suunniteltu yhdessä asiakkaiden kanssa. 8. Kun asiakkaana on raskaana oleva nainen, tehdään tarvittaessa ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Miten laatukriteerin 8 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä tilanteissa, joissa on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tulee siis tehdä tilanteissa, joissa ilmoittajalla on varmaa tietoa esimerkiksi tulevan äidin tai isän päihdeongelmasta, vakavasti mielenterveyden häiriöstä tai vapausrangaistuksesta. Pelkkä päihteidenkäytön epäily ei riitä ennakollisen ilmoituksen tekemiseen. Ks. lisätietoja Sosiaaliportista www.sosiaaliportti.fi. Lastensuojelun käsikirja. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Ohjeet: http://www.sosiaaliportti.fi/fi- FI/lastensuojelun_kasikirja/tyoprosessi/ehkaiseva_lastensuojelu/ennakollinen_lastensuojeluilmoitus/ Miten laatukriteeriä 8 mitataan? Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehty tarvittaessa. 12

9. Maahanmuuttajataustaisille turvakodin asiakkaille, joiden oleskelulupa on väkivallan tekijästä riippuvainen, autetaan anomaan henkilökohtaista oleskelulupaa ja työlupaa. Miten laatukriteerin 9 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Väkivallan uhriksi joutuminen voi vaikuttaa asiakkaan mahdollisuuksiin saada oleskelulupa (esim. jatkolupa tai pysyvä oleskelulupa, muu kuin avioliittoon perustuva lupa). Asiakkaalle kerrotaan, että oleskelulupaa haetaan poliisiasemalla, asiakasta ohjataan tai autetaan varaamaan poliisiasemalle aika, tarvittaessa ja resurssien mahdollistaessa mennään asiakkaan tueksi poliisiasemalle. Asiakasta autetaan selvittämään, mitä hakemuksia ja papereita on täytettävä oleskeluluvan saamiseksi. Tarkistetaan, tarvitseeko asiakas maahanmuuttoasioihin erikoistuneen lakimiehen tai ammattitulkin apua. Neuvoa voi kysyä maahanmuuttovirastosta, ulkomaalaispoliisilta ja esim. Monika-naiset liitosta sekä turvapaikanhakijoiden kohdalla Pakolaisneuvonnasta. Miten laatukriteeriä 9 mitataan? Kaikkia maahanmuuttajataustaisia väkivaltatyön asiakkaita joiden oleskelulupa on väkivallan tekijästä riippuvainen, on autettu anomaan henkilökohtaista oleskelulupaa ja työlupaa. 10. Asiakkaan jakson päättyessä tehdään lähtöhaastattelu. Miten laatukriteerin 10 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lähtöhaastattelussa käydään läpi tärkeät ja olennaiset tulevat tapahtumat ja palvelut, turvasuunnitelma sekä arvioidaan turvakoti- / avopalvelujaksoa. Lähtöhaastattelu mahdollistaa asiakkaalle olemassa olevien kysymysten kysymisen ja tulevien tapahtumien läpi käymisen (esim. oikeudenkäynnit). Miten laatukriteeriä 10 mitataan? Lähtöhaastattelut on tehty kaikille asiakkaille. 13

Tekijän kanssa työskentely Tekijän kanssa työskentelyn tavoitteena on väkivallan ehkäisy ja väkivaltaisen käyttäytymisen loppuminen. Työskentelyssä autetaan tekijää ottamaan vastuu tekemästään väkivallasta sekä löytämään uusia rakentavia keinoja ratkaista ristiriitaisia tilanteita. Tekijää tuetaan tämän muutosprosessin käynnistämisessä. Tekijällä on mahdollisuus käsitellä väkivaltaista käyttäytymistään turvallisesti luottamuksellisessa asiakassuhteessa. Väkivalta on rikos ja työskentelyssä otetaan kielteinen kanta siihen. 1. Väkivallan katkaisemisen edellytyksenä on tekijän kriisin kohtaaminen. Miten laatukriteerin 1 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Kriisivaiheessa työskentelyn lähtökohtana vakauttava työote, jolloin huolehditaan väkivallan tekijän sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, arjen ylläpidosta ja akuuttien asioiden hoitamisesta. Vakauttavaan työotteeseen kuuluu mm. oman työntekijän nimeäminen väkivallan tekijälle ja verkostoituminen eri yhteistyökumppaneiden kanssa (päihde-, mielenterveys-, sosiaalityö, terveydenhuolto, lastensuojelu, poliisi). Keskeistä työskentelyssä on asiakassuhteen avoimuus ja asiakkaan kuulluksi tuleminen. Avoimuusperiaatteeseen sisältyy mm. se, että asiakkaalle kerrotaan, miten väkivaltatyön asiakasprosessit etenevät ja miten yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tehdään. Tarvittaessa auttamistyössä käytetään virallisia tulkkeja (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4 ja 5 ). Miten laatukriteeriä 1 mitataan? Väkivallan tekijän kanssa työskentelevillä on vakauttavaan työotteeseen riittävä perustieto ja osaaminen: työntekijät ja työyhteisö on saanut siihen riittävän perehdytyksen. Työyhteisössä on vakauttavaa työotetta tukeva rakenne (yhteistyö ja työnohjaus). Oma työntekijä on nimetty kaikille asiakkaille. Tulkkipalveluita on käytetty tarvittaessa. Arviointitietoa saadaan myös asiakkaiden antaman palautteen ja työntekijöiden omien arvioiden kautta. 2. Työskentelyssä huomioidaan tekijän elämän kokonaistilanne. Miten laatukriteerin 2 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Huomioidaan asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveys, mahdollinen päihteiden käyttö ja taloudellinen tilanne. Tuetaan ja ohjataan tekijää tarpeellisen avun piiriin (päihdepalvelut, sosiaalityö, mielenterveyspalvelut). Työskentelyssä kiinnitetään huomiota tekijän koko elämänhistoriaan. Miten laatukriteeriä 2 mitataan? Tekijät on ohjattu muihin tarpeellisiin palveluihin. 14

3. Työskentelyssä autetaan asiakasta tunnistamaan ja nimeämään väkivallan eri muodot sekä otetaan kielteinen kanta väkivallan käyttöön. Miten laatukriteerin 3 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Tekijälle annetaan tietoa väkivallasta ilmiönä ja sen eri muodoista sekä autetaan tekijää tunnistamaan väkivallan teot väkivallaksi. Kerrotaan ja autetaan ymmärtämään, että vastuu väkivallasta on aina tekijällä. Tutkitaan ja sanoitetaan väkivallan ja vallankäytön eri muotoja perheessä tai parisuhteessa (apuna voivat olla väkivallan kokijan ja lasten kokemukset). Autetaan tekijää tunnistamaan myös omat väkivaltakokemuksensa. Miten laatukriteeriä mitataan? Asiakkaille on annettu tietoa ja jaettu materiaalia väkivallasta. Arviointiin voidaan käyttää myös asiakaspalautteita ja työntekijöiden omia arviointeja. 4. Yhteys väkivallan tekijään pyritään ottamaan mahdollisimman pian, mutta viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa väkivallan kokijan tulosta turvakotiin. Ennen yhteydenottoa väkivallan käyttäjään tehdään turvallisuusarviointi ja huolehditaan siitä, ettei yhteydenotto tai sen tekemättä jättäminen vaaranna kenenkään osapuolen turvallisuutta. Miten laatukriteerin 4 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Käytännössä yhteyttä otetaan aina, kun perhe tulee turvakotiin ja vanhemmilla on yhteishuoltajuus. Poikkeuksena ovat kokijat, joilla ei ole alaikäisiä lapsia ja jotka kieltävät yhteydenoton. Yhteydenottoa väkivallan tekijään ei tehdä, jos riskinarviointi osoittaa, ettei se ole turvallista kokijalle, lapsille tai työntekijöille. Turvallisuusarvioinnissa on mahdollista käyttää apuna erilaisia riskinarviointimenetelmiä (esim. Marak). Turvallisuuden arvioinnissa käytetään kaikkea tietoa, jota saadaan kokijalta, lapsilta, yhteistyökumppanilta ja/tai lähettävältä taholta (perheen historia, päihteiden käyttö, mahdolliset muut riskit). Miten laatukriteeriä 4 mitataan? Onko väkivallan tekijöihin otettu yhteyttä silloin, kun se on katsottu riskinarvioinnin perusteella turvalliseksi? Onko riskinarviointi tehty? 15

5. Työskentelyn sisällä toteutetaan vanhemmuuskeskusteluja, joiden avulla tuetaan väkivallan kokijaa tunnistamaan väkivallan vaikutukset lapsiin, lasten tarpeet ja tuetaan hänen kykyään vastata niihin. Miten laatukriteerin 5 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Ns. vanhemmuuskeskustelut ovat keskeinen osa väkivaltatyötä ja ne ajoitetaan asiakkaan mukaan sopiviin kohtiin työskentelyssä. Tekijälle annetaan tietoa väkivallan vaikutuksista lapsiin ja otetaan lapsen näkökulma puheeksi. Työntekijät ilmaisevat asiakkaalle omat havaintonsa väkivallan vaikutuksista lapseen / lapsiin. Autetaan asiakasta ymmärtämään, miten väkivalta on vaikuttanut hänen omiin lapsiinsa (esim. lapsen reaktiot väkivaltatilanteissa, sisarusten välinen väkivalta). Vanhemmuudesta ja lapsen asemasta keskustellaan vaikka lapset eivät olisikaan mukana turvakodissa tai avopalveluissa. Miten laatukriteeriä 5 mitataan? Kaikkien asiakkaiden kanssa, joilla on lapsia, on toteutettu vanhemmuuskeskustelu(ita). 6. Yksilötyöskentelyä tuetaan verkostoitumisella, puhelinauttamisella, eri perheenjäsenten työntekijöiden välisellä säännöllisellä yhteistyöllä sekä verkkoauttamisella. Miten laatukriteerin 6 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Verkostoituminen eri yhteistyökumppaneiden kanssa (päihde-, mielenterveys-, sosiaalityö, terveydenhuolto, lastensuojelu, poliisi) on olennainen osa väkivallan tekijän kanssa tehtävää työtä. Tekijää tuetaan ja ohjataan tekijää tarpeellisen avun piiriin (päihdepalvelut, sosiaalityö, mielenterveyspalvelut). Yksilötyöskentelyn tukena voidaan hyödyntää myös verkkoauttamista Nettiturvakodissa. Miten laatukriteeriä 6 mitataan? Tekijöiden auttamisessa verkostot ovat mukana. Tekijät on ohjattu tarpeellisen avun piiriin. Verkkoauttamista hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. 7. Väkivallan tekijän osallisuutta tuetaan. Miten laatukriteerin 7 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Vertaistuki mahdollistuu mm. järjestämällä tekijöille vertaistukiryhmiä, joissa toisena ohjaajana voi toimia vertainen (jo omassa prosessissaan edennyt kokemusasiantuntija). Asiakkaille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan kokemusasiantuntijoina ja toimintaa suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Miten laatukriteeriä 7 mitataan? Vertaistukiryhmiä on järjestetty. 16

8. Työskentelyyn on käytettävissä rauhallinen ja turvallinen tila. Miten laatukriteerin 8 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Tilan häiriötekijät on minimoitu eikä siellä käydyt keskustelut kuulu muualle. Tilasta on mahdolliset turvalliset poistumisreitit uhkatilanteissa. Tilan viihtyvyys on huomioitu. Miten laatukriteeriä 8 mitataan? Työskentelytilat ovat olemassa ja ne ovat kriteerien mukaiset. 17

Turvallisuus asiakastyössä Turvallisuus on väkivaltatyön työn edellytys ja tavoite. Työskentelyssä keskeistä on asiakkaan turvallisuus ja sitä pyritään lisäämään koko asiakkuuden ajan. Lisäksi huolehditaan, että työntekijöillä on turvallinen työskentely-ympäristö. Väkivaltatyötä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan niin, että se tukee kaikkien osapuolten ja työntekijöiden turvallisuutta. Työskentelyssä huomioidaan väkivallan kaikkien osapuolien; väkivallan kokijan, tekijän ja lapsen oikeus apuun ja hoitoon. Turvallisuutta tukee ns. integroitu työmalli. Se tarkoittaa Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyössä kehitettyä työmallia, jossa jäsenyhdistysten väkivaltatyön eri toimintamuodot (nais-, mies- ja lapsityö) tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Integroidun työotteen tavoitteena on saada nopeasti tietoa asiakkaiden kokonaistilanteen arvioinnin pohjaksi ja turvallisuuden varmistamiseksi. Väkivallan katkaisun kannalta on tehokkaampaa, kun työskennellään perheen kaikkien osapuolten kanssa samanaikaisesti. Eri osapuolten kanssa työskenneltäessä työlle asetetut tavoitteet tukevat toisiaan (ks. liite X). 2 Integroitua työmallia kuvataan hyvin teoksessa Mies varikolle. Apua lähisuhdeväkivaltaan. Oulun ensi- ja turvakoti ry (2006). 1. Väkivaltatyössä ja asiakastyössä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan integroitua työmallia ja / tai verkostotyötä lisäämään kaikkien osapuolten turvallisuutta. Miten laatukriteerin 1 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Yhdistyksen rakenteet ja johtaminen tukevat integraatiotyön ja verkostotyön toteuttamista : työntekijät kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan yhdessä yksilö- ja ryhmätapaamisissa saamistaan kokemuksista (esim. tiimirakenne). Kukin työntekijä tuo mukaan yksilöllisen kokemuksensa asiakkaastaan. Integraatiotyön tarkoituksena on saada monipuolinen kuva väkivaltaongelman laadusta. Mitä monipuolisempi kuva työntekijöillä on, sitä helpompi on löytää parhaat työtavat väkivallan katkaisemiseksi ja osapuolten auttamiseksi. Toimiva moniammatillinen yhteistyö eri viranomaisten kanssa (sosiaali- ja terveystoimi, poliisi, oikeuslaitos, koulut ja päiväkodit, neuvolat jne.) on edellytys asiakkaiden turvallisuuden vahvistamiseksi ja kokonaisvaltaisen avun koordinoimiseksi. Työntekijöillä on riittävät tiedot ja osaaminen integraatio- ja verkostotyöstä ja sen haasteista / ongelmakohdista (esim. jos perhekeskeisyys ylittää yksilökeskeisyyden). Integraatiotyötä ja sen vaikuttavuutta arvioidaan asiakaslähtöisesti. Miten laatukriteeriä 1 mitataan? Onko yhdistyksessä integroitua työmallia tukevat rakenteet? Ovatko kaikki työntekijät saaneet perehdytyksen integraatiotyöhön? Miten yhteistyötä eri viranomaisten kanssa tehdään? Asiakkaiden kokemukset integraatiotyöstä ja asiakaspalautteet. 2 Lainsäädäntö ja/ tai tietosuojavaltuutetun lausunto asiasta pyydetään. 18

2. Turvallisuuden arviointi on asiakastyössä jatkuva prosessi, jota toteutetaan integraatiotyön rakenteissa sekä yksilötyössä. Turvallisuuden arviointia tukemaan voidaan käyttää erilaisia riskinarviointimenetelmiä kuten Marak-riskinarviointia. Miten laatukriteerin 2 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Työntekijöillä on riittävä osaaminen turvallisuuden arviointiin. Väkivaltatyötä tekevissä yksiköissä on riittävät ja toimivat rakenteet, joissa perheen eri osapuolten turvallisuutta arvioidaan. Yhteydenpidolle eri toimintamuotojen välillä varataan aikaa. Tavoitteena on turvallisuuden vahvistaminen sekä kokonaisvaltaisen näkemyksen saaminen perheen ja sen eri osapuolten tilanteesta. Miten laatukriteeriä 2 mitataan? Käytetäänkö riskinarviointimenetelmiä, minkälaisia? Minkälaiset rakenteet yhdistyksessä tukevat turvallisuuden arviointia? Onko yhteydenpidolle työmuotojen välillä varattu aikaa? Arvioinnissa olennaisia ovat myös työntekijöiden omat arviot osaamisestaan turvallisuuden arvioinnissa. 3. Avoasiakkaille ja turvakodista lähteville asiakkaille tehdään turvasuunnitelma, joka kirjataan asiakastietojärjestelmään. Miten laatukriteerin 3 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Turvasuunnitelma kirjataan aina kokonaisuudessaan asiakastietojärjestelmään. Yhdessä asiakkaan kanssa arvioidaan, onko mukaan otettava kirjallinen turvasuunnitelma turvallisuusriski asiakkaalle. Miten laatukriteeriä 3 mitataan? Onko turvasuunnitelmat tehty ja kirjattu asiakastietojärjestelmään? 4. Väkivaltaa käsittelevien paritapaamisten järjestäminen määrittyy väkivallan kokijan tilanteesta käsin. Paritapaamisen järjestäminen edellyttää, että tekijä on ottanut vastuun väkivallasta sekä sen seurauksista kumppanille ja lapsille. Kokijan on tunnettava olonsa riittävän turvalliseksi. Miten laatukriteerin 4 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Ennen paritapaamista arvioidaan, onko tapaaminen osapuolille turvallinen. Turvallisuus käsittää sekä psyykkisen että fyysisen turvallisuuden. Paritapaamisessa huomioidaan istumajärjestys, tilan turvallisuus, poistumisreitit hätätilanteessa. Paritapaamisissa on suositeltavaa olla mukana kaksi työntekijää. Miten laatukriteeriä mitataan? Miten paritapaamisten fyysinen ja psyykkinen turvallisuus on varmistettu ja turvallisuutta arvioitu? Onko tapaamisissa ollut kaksi työntekijää? 19

5. Väkivaltatyötä tekevillä yksiköillä on sisäinen turvallisuussuunnitelma, joka päivitetään säännöllisesti. Kaikki työntekijät ja vapaaehtoiset perehdytetään turvallisuussuunnitelmaan. Miten laatukriteerin 5 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Sisäinen turvallisuussuunnitelma on kirjallisesti laadittu suunnitelma, johon kaikki työntekijät ja vapaaehtoiset perehdytetään. Turvallisuussuunnitelmaan sisältyy mm. toimitilojen turvallisuuden ja riskien arviointi, ohjeistukset talon ulkopuolisiin ja sisäisiin uhkatilanteisiin ja tieto teknisistä turvalaitteista. (Ks. suosituksia turvallisuussuunnitelman sisällöksi liite X.) 3 Turvasuunnitelma käsitellään säännöllisesti työyhteisön palavereissa niin, että kaikilla työntekijöillä on riittävä tieto turvallisuussuunnitelmasta ja sen sisällöstä. Turvallisuussuunnitelma päivitetään yhteistyössä toiminnanjohtajan ja työntekijöiden kanssa. Miten laatukriteeriä 5 mitataan? Onko yhdistyksessä turvasuunnitelma? Ovatko kaikki työntekijät perehdytetty turvallisuussuunnitelmaan? Ovatko vapaaehtoiset perehdytetty turvallisuussuunnitelmaan? 6. Poliisin tai vartiointiliikkeen kanssa on tehty toimiva yhteistyösopimus asiakkaiden, työntekijöiden ja vapaaehtoisten turvallisuuden takaamiseksi ja nopean avun saamiseksi tarvittaessa. Miten laatukriteerin 6 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Yhteistyöstä poliisin tai vartiointiliikkeen kanssa on sovittu ja yhteistyökäytännöt ovat toimivat. Miten laatukriteeriä 6 mitataan? Onko yhteistyösopimus tehty? Onko yhteistyö toiminut tilanteissa, joissa nopeaa apua on tarvittu turvallisuuden takaamiseksi? - lisätäänkö turvallisuuskohtaan fokusoidut paritapaamiset (omana kriteerinä) esim. eroon, lasten tapaamisiin ja huoltajuuteen liittyen? Esim. milloin on turvallista hakea tavarat yhteisestä asunnosta? edellytyksiä: arvioita, mutta lisäksi valmistelua kummankin osapuolen kanssa sekä selkeä struktuuri ja jämäkkä ote vetäjältä. 3 liitetään osaksi myöhemmin. 20

Asiakastyön dokumentointi Asiakastyön dokumentointi työvälineenä tekee tehdyn työn näkyväksi ja mahdollistaa sen suunnittelun, tavoitteiden toteutumisen, seurannan, arvioinnin ja kehittämisen. Dokumentointi myös vahvistaa asiakassuhteen ja työn luotettavuutta. Toiminnan asianmukainen dokumentoiminen toimii työvälineenä ja havainnollistaa työn prosessia asiakkaille, kollegoille, yhteistyökumppaneille sekä palveluiden ostajille ja rahoittajille. Dokumentoin toimii pohjana tilastoinnille, jolla on suuri merkitys myös asiakkaiden edunvalvonnan ja laajemman poliittisen vaikuttamisen vuoksi. 1. Muistiinpanojen kirjaamisessa, asiakirjojen käyttämisessä ja säilyttämisessä noudatetaan asiaa määritteleviä lakeja sekä Ensi- ja turvakotien liiton antamia yhdessä laadittuja suosituksia, ja käytetään yhteistä asiakastietojärjestelmä Sofiaa. Miten laatukriteerin 1 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Asiakkaalla on oikeus tietää, mitä tarkoitusta varten ja mitä hänestä kirjataan sekä kuka tietoja käyttää. Seuraavat lait määrittelevät asiakastietojen kirjaamista, säilytystä ja luovuttamista Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyössä: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (SHAL 812/2000, 16 ja 17 ) Henkilötietolaki (HETIL 523/1999, 6 ja 7 ) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007, 20 ) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922 / 2011, 8 ) Lisäksi noudatetaan Ensi- ja turvakotien liiton mahdollisia ohjeistuksia kirjaamisesta työmuodoittain. Miten laatukriteeriä 1 mitataan? Asiakastiedot on dokumentoitu asiakastietojärjestelmä Sofiaan. Dokumentoinnissa noudatetaan voimassa olevia lakeja. 2. Dokumentointi on osa asiakastyön prosessia. Se tapahtuu asiakkuuden aikana ja välittömästi sen jälkeen. Miten laatukriteerin 2 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Mahdollisuuksien mukaan asiakas osallistetaan kirjaamisen prosessiin, so. kirjaamista tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Huolehditaan, että kirjatut asiat pitävät paikkansa, kirjataan toiminnan kannalta tarpeellisia asioita ja virheelliset tiedot korjataan tai poistetaan. Tarvittaessa työntekijä kirjaa myös ammatillisen arvionsa niin, että siitä ilmenee sen olevan ammatillinen arvio. 21