Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ

JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Taso: Peruskoulun vuosiluokat 1-6, tehtäviä eri ikäryhmille Ajallinen kesto: n. 45 minuuttia Oppiaineet, joiden tunneilla aineistoa voi hyödyntää: Ympäristö- ja luonnontieto (biologia, terveystieto) Fysiikka ja kemia Turvallisuusviesti: Pysy poissa radalta! Juna ei voi väistää estettä radalla, eikä ehdi pysähtyä ajoissa. Yleiskuvaus oppitunnista: Tutustutaan raideliikenteeseen ja sen erityispiirteisiin liikennemuotona. Havaintovälineiden avulla keskustellaan rautatiekaluston painavuudesta ja junien liikkumisnopeuksista. Oppitunnin tarkoituksena on oikaista virheellisiä käsityksiä, joiden mukaan veturinkuljettaja pysäyttää junan tarvittaessa. Tavoitteet: Oppilaat hahmottavat Junien suuren massan verrattuna esim. henkilöautoon tai ihmiseen, ja että junien nopeudet ovat hyvin suuria Massan ja nopeuden (+ vähäisen kitkan) aiheuttavan sen, että juna ei pysähdy nopeasti Junan ylivoiman mahdollisessa törmäystilanteessa (ihminen tai auto häviävät aina!) Junan vaatiman pysähtymismatkan sekä sen, mitä se tarkoittaa käytännössä: Jopa yli kilometrin pysähtymismatka (= n. 10 jalkapallokenttää!) ei jätä junalle mitään mahdollisuuksia välttää törmäystä, jos radalla on jokin este. Vastuun omasta liikkumisestaan: Ihminen/autoilija väistää AINA junaa, ei toisinpäin 2

Jalankulkijan on varmistettava itse, ettei mene junan eteen Rautatien ylittäminen on turvallista vain sallituista, merkein osoitetuista paikoista eli tasoristeyksistä. Tasoristeysasioita käsitellään tuntisuunnitelmissa 3 ja 4. Noudatettava lakia: Turvallisuuden vuoksi radan luvaton ylittäminen ja radalla liikkuminen on lailla kielletty. Opetusmateriaali ja -välineet: 1. Tyhjä juomatölkki 2. Kuvia rautatieympäristöstä (Kuvapankki) 3. 3 erikokoista esinettä havainnollistamaan painoeroja tavarajunan, auton ja lapsen välillä: Luokassa voidaan kierrättää yhtä junaa ; lisäksi jokaiselle materiaalia oman auton ja ihmisen valmistukseen (ruutupaperia, viivottimia, saksia). Esim. Juna (n. 3000t): palasokeripaketti 750g Henkilöauto (n. 1200kg): 12 x 20 ruutua -paperinpala n. 10-vuotias lapsi (30kg): 2 x 3 ruutua -paperinpala. Jos käytät muita havaintoesineitä, valitse esineet seuraavien suhteiden mukaan: 10-vuotias lapsi X 40 = henkilöauto, ja henkilöauto X 2500 = tavarajuna. Esim. Jos juna on 750g:n sokeripaketti, auto painaa silloin 300mg ja lapsi 7,5 mg. 4. Kaksi palloa, painava ja kevyt (esim. pesäpallo ja sählypallo), sekä kalteva taso 5. Pitkä mitta (esim. 10m), sekuntikello 6. Tavujuna-tehtävää varten tarvittavat ohjeet ja materiaalit 3

Opettajan valmistautuminen: Kertaa faktat rautateiden erityispiirteistä sekä valmistaudu perustelemaan säännöt. Tuntisuunnitelmien oheismateriaalista löytyy mm. Usein esitettyjä kysymyksiä -kooste, josta voi olla apua keskustelussa lasten kanssa. Varaa tarvittavat havaintovälineet sekä materiaali Tavujuna -tehtävään. Motivointi: Aseta tyhjä juomatölkki lattialle luokan eteen, ja kerro sen kuvaavan autoa. Nosta jalkasi kuvaamaan junaa tölkin yläpuolelle. Pyydä oppilaita miettimään, mitä autolle tapahtuu, kun se joutuu törmäykseen junan kanssa. Katsokaa yhdessä, miten autolle käy (astu tölkin päälle). Lopuksi voit todeta esimerkin osoittavan, miksi on niin tärkeää opetella turvallista käyttäytymistä rautatieympäristössä. Toiminta: 1. Näytä lapsille kuvia ja kysele heidän kokemuksiaan rautateistä ja junista. Johdata lapset keskustelemaan päivän turvallisuusviestistä, i.e. juna ei voi väistää. Havainnollista aihetta ottamalla esimerkkejä lasten omista kokemuksista ja lapsille tutuista asioista. Esitä avoimia kysymyksiä (miksi, miten ) jotka johtavat lapset oikeisiin johtopäätöksiin. Käytä apuna havainnollistavia kuvia (kuvapankki). Päätykää yhdessä siihen, että juna ei voi väistää, koska se kulkee kiskoilla ja sillä on kova vauhti. 2. Tutkikaa junan, auton ja ihmisen painoeroja. Vaihtoehto A. Eripainoiset pallot. Anna oppilaiden havaita pallojen painoero. Aseta sen jälkeen kevyt pallo kaltevan tason loppupäähän (auto). Vapauta painavampi pallo (juna) tason yläpäästä niin, että se osuu tason laskettuaan kevyeeseen palloon. Havainnoikaa, mitä tapahtuu. Toista koe muutaman kerran. Vaihda sitten painavampi pallo alas ja vapauta kevyt pallo laskemaan tasoa alas. Toista taas muutamia kertoja ja tarkkailkaa, miten pallojen vaikutus toisiinsa muuttuu.» Keskustelkaa havainnoista: Painavampi pallo pystyy siirtämään ja työntämään kevyempää palloa. Kevyt pallo puolestaan vaikutti painavaan palloon vain vähän, jos ollenkaan. Johdata lapset yhdistämään koehavainnot junan ja auton törmäykseen (Jos painavampi pallo on juna, mitä voimme olettaa tapahtuvan autolle?). Juna on todella painava suhteessa autoon tai ihmiseen, ja siksi mahdollisessa törmäyksessä ihminen häviää aina junalle. Siksi on AINA oltava varovainen ja huolehdittava, ettei koskaan mene junan eteen. Rata ylitetään vain tasoristeyksestä, muualta ylittäminen on vaarallista ja laitonta. Tasoristeyksessäkin pitää itse varmistua, ettei junaa tule kummastakaan suunnasta! Vaihtoehto B. Anna jokaiselle tehtäväksi leikata paperista auto (12 x 20 ruutua), ja 10-vuotias lapsi (2 x 3 ruutua). Oppilaat voivat myös kuvittaa palat. Pienemmille oppilaille voi olla 4

helpompaa, jos piirrät ja kopioit valmiiksi ääriviivakuvat autosta ja lapsesta valkoiselle paperille. He voivat lisäksi puristaa paperinpalat pieniksi palloiksi, jolloin massojen ero on paremmin havaittavissa. Nimeä n. 1kg:n (750g) sokeripaketti tavarajunaksi. Selitä oppilaille, että tässä esimerkissä tavarajuna painaa n. 3000 000kg, henkilöauto n. 1200kg ja 10-vuotias lapsi n. 30kg. Havainnollista eroja tarvittaessa kuvilla tai esim. vertaamalla, kuinka monta autoa tai ihmistä vastaa junan massaa. Muista kertoa, että sokeripaketin ja erikokoisten paperinpalojen painot (massat) vastaavat tässä kokeessa junan, auton ja lapsen todellisia painosuhteita! Anna sokeripaketin kiertää luokassa niin, että jokainen pääsee vertailemaan sen painoa suhteessa autoon ja lapseen.» Keskustelkaa havainnoista: Juna on todella painava suhteessa autoon tai ihmiseen, ja siksi mahdollisessa törmäyksessä ihminen häviää aina junalle. Siksi on AINA oltava varovainen ja huolehdittava, ettei koskaan mene junan eteen. Rata ylitetään vain tasoristeyksestä, muualta ylittäminen on vaarallista ja laitonta. Tasoristeyksessäkin pitää itse varmistua, ettei junaa tule kummastakaan suunnasta! 3. Yhdistäkää opitut asiat junan ylivoimaisesta painosta sen nopeaan liikkumiseen kiskoilla. (Oppilaiden tason mukaan voidaan aihetta integroida käsittelemään myös kitkaa ja km/h m/s -muunnoksia.) Konkretisoikaa junan tarvitsema pysähtymismatka (keskimäärin n. 600-1200 m) miettimällä vertailukohtia, tai mittaamalla matka esimerkiksi koulun pihalla tai pallokentällä. Junan nopeutta voi havainnollistaa esimerkiksi ottamalla sekuntikellolla aika 55 metrin juoksusta, ja vertaamalla sitä yhteen sekuntiin, jonka 140 km/h etenevä juna käyttää samaan matkaan. 4. Syventävänä työskentelynä voitte leikkiä Tavujuna-leikkiä. Leikki voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Integrointi: Kuvaamataito: Valmistetaan pieni turvallisuuskirjanen, joka koristellaan ja kuvitetaan. Äidinkieli ja kirjallisuus: Kirjoitetaan turvallisuussäännöt omaan turvallisuuskirjaseen. Linkkejä opetus- ja oheismateriaaliin Opettajan faktapaketti Usein esitettyjä kysymyksiä -kooste Kuvapankki Väritystehtäväpohjia Sarjakuvapohja 5

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004: Tämä tuntisuunnitelma vastaa osaltaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin kirjatun Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden ja tarkemmin ympäristö- ja luonnontiedon (ylemmillä luokilla biologian ja terveystiedon) oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä koskien mm. turvallista ja vastuullista liikkumista, vaaratilanteiden ennakoimista ja välttämistä sekä liikennesääntöjen noudattamista liikenteessä ja omassa toimintaympäristössä. (ks. POPS 2004, luvut 7.1 ja 7.7 sekä 7.8) 6