Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Työpaja II Henkilöstön osaaminen ammattilaiset tarvitsevat tukea ja välineitä kyetäkseen tukemaan yksilöllisiä koulutus- ja työuria Tutkimuksen ja aluekehityksen verkostopäivä. Järvenpää 18.11.2014 1
Kulttuurienvälisyys? Kulttuurienvälisiä väärinymmärryksiä ei aiheuta niinkään se, ettemme tunne vieraita kulttuureja, vaan se, ettemme tunne omaa kulttuuriamme. Nancy Adler 2
Mitä on kulttuuri ja miten siitä pitäisi puhua? Kulttuuri on sitä, mitä olemme yhdessä unohtaneet oppineemme. Muuttuvaa ja moninaista: verkko pikemmin kuin piirakka Yksilölliset vaihtelut kulttuurien sisällä suuria Kohtaameko etnisiä ryhmiä vai kulttuuritietoisesti yksilöitä? Päivi Vartiainen-Ora www.tsl.fi
Mitä kaikkea taustaamme kuuluu? Maailmankatsomus: arvot, normit, uskonto jne. Kulttuuri Sosiaaliset tekijät varallisuus, koulutus, ammatti, asuinalue, vähemmistöasema Yksilölliset tekijät temperamentti, henkilöhistoria jne. 4
KULTTUURIEN VÄLISEN ASIAKASTYÖN VALMIUKSISTA TIETOISUUS: Tunnistan omat asenteeni, stereotypiani ja kulttuurisidonnaisuuteni. Toimin ympäristöön/tilanteeseen sopivasti erilaisia vuorovaikutuksen ja ohjauksen keinoja käyttäen. KULTTUURIEROJEN TUNTEMUS: Pyrin ymmärtämään erilaisia maailmankuvia ja kestän monitulkintaisuutta. (Esim. Sue & Arrodondo & McDavis 1992) 5
Monikulttuurisen asiakastyön avaintekijöitä OMAN KAKSOISROOLIN TUNNISTAMINEN Asiakkaan asian hoitaminen Suomalaisen yhteiskunnan käytäntöjen selvittäminen JOUSTAVUUS, AVOIMUUS, EPÄVARMUUDEN SIETO Virheistä oppii asenne Muutosvalmius uuden tiedon ja kokemuksen myötä MUOTO - SISÄLTÖ AKSELIN HAHMOTUS Mikä liittyy itse ASIAAn Mikä liittyy MITEN tilanteessa toimitaan? Brewis, Kielo 2012 6
Kulttuurienvälisen pätevyyden tasot 1) Tiedostamaton epäpätevyys: Toisesta kulttuurista tulevan toimintaa ei osata tulkita, mutta tulkitsija ei tiedosta tulkinnan tarvetta. 2) Tiedostettu epäpätevyys: Kuten edellä, mutta tulkitsija tiedostaa virhetulkintojen mahdollisuuden ja oman tarpeensa kehittyä. 3) Tiedostettu pätevyys: Tulkitsija osaa sovittaa omaa toimintaansa tietoisesti erilaisten kulttuuristen tarpeiden mukaan. 4) Tiedostamaton pätevyys: Kulttuurien välinen toiminta sujuu ilman että siihen tarvitsee erikseen kohdistaa huomiota/energiaa. W.S. Howell (1982) 7
Kulttuurispesifi vai universaali ohjaus? Kulttuurispesifi: Ohjattavien kulttuuritausta tunnettava ja se vaikuttaa ohjaukseen. Haasteena yleistykset ja mahdottomuus hankkia kaikkea kulttuuritietoa. Universaali: Ohjattava otettava aina yksilönä haasteena etnosentrismi. Täydentävät toisiaan: Tarvitaan oman maailmankuvan kyseenalaistamista + yleistä kulttuuritietoa (esim. Puukari & Taajamo 2007) 8
Mitä ohjaaja tarvitsee monikulttuurisessa työssä? Tietoa ohjattavan taustasta, maahanmuuton syystä. Kysy ohjattavalta! Tietoa akkulturaatiosta ja ammatti-identiteetin rakentumisen tukemisesta. Tietoa, miten kulttuuritausta voi vaikuttaa ohjaustilanteeseen ja ohjattavan odotuksiin. Miten kulttuuritausta voi vaikuttaa ja työyhteisössä toimimiseen ja oppimiseen. Tietoa lähtömaan työelämän normeista, arvostuksista. Kysy ohjattavalta! 9
Ennakkoluulot ohjaavat ajatteluamme Jussi varastaa Hypoteesi/ennakko-oletus: me suomalaiset olemme rehellisiä Jussi on siten poikkeus Täytyy johtua yksilöstä Rainer varastaa Hypoteesi/ennakko-oletus: nuo romanit ovat epärehellisiä Rainer on tyypillinen ryhmänsä edustaja Täytyy johtua ryhmäjäsenyydestä (Karmela Liebkindin luento Hki 13.9.2006) 10
Hofsteden jatkumot Valtaetäisyys: Suuri Yhteisöllisyys Maskuliinisuus Epävarmuudensieto: Suuri Pieni Yksilöllisyys Feminiinisyys Pieni 11
Valtaetäisyydestä Valtaetäisyys viittaa yhteiskunnan hierarkkisuuteen: miten valtaeroihin suhtaudutaan ja kuinka suureksi koetaan ero niiden välillä, joilla on valtaa ja joilla ei ole valtaa. Valtaetäisyyden aste näkyy perheessä, koulussa, työssä, palvelutilanteissa. Suurimmat valtaetäisyydet Aasian maissa ja esim. Venäjällä Etelä-Euroopassa suurempi kuin Pohjois- Euroopassa. 12
Suuren valtaetäisyyden normeja Jokaisella on oma paikkansa yhteisön arvojärjestyksessä. Vallanhaltijoille kuuluu erityisoikeuksia. Vallan ja aseman pitää näkyä. Hyvä esimies päättää, eikä kysele. Kontrolli tärkeää esimies vastuussa. Työntekijältä ei odoteta aloitteita. Esimiehen ja alaisten suhde etäinen. Ohjeiden tultava esimieheltä, ei samalta tasolta. 13
Pienen valtaetäisyyden normeja Yksilöllinen koulutus ja osaaminen ratkaisee. Vallan ja aseman ei ole sopivaa näkyä. Tasa-arvo työssä, yhteiskunnassa: jokainen kantaa myös vastuuta. Hyvä esimies kysyy ja kuuntelee. Kaikilla sama ihmisarvo. Valta tilanteen ja asiantuntemuksen mukaan valta-asemat vaihtuvia. 14
Valtakäsitykset asiakastilanteissa Suuren valtaetäisyyden kulttuurit Ihmiset ovat eriarvoisia asemansa mukaan. Kunnioituksen osoittaminen ylemmille tärkeää. Ylempiarvoista palvellaan ensin. Pienen valtaetäisyyden kulttuurit Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Tasa-arvoinen ilmapiiri tärkeää. Asiakkaita palvellaan järjestyksessä. 15
Yhteisöllisyys eli kollektiivisuus Yhteisö pienin yksikkö Yksilö samastuu vahvasti ryhmäänsä ryhmäjäsenyys on ikuista Lojaalius omalle yhteisölle Yksilön käyttäytymistä ohjaavat ryhmärooli, sen odotukset ja velvollisuudet Mies usein perheen pää ja elättäjä Vanhuuden kunnioitus 16
Yksilöllisyys eli individualistisuus Yksilö oma yksikkönsä Yksilön omat päämäärät ja etu menevät yhteisön edelle Yksilön käyttäytymistä ohjaavat hänen omat tarpeensa, tahtonsa ja voimansa Oma mielipide, riippumattomuus. Nuoruuden ihailu. Eri-ikäiset erillään. 17
Yhteisöllisyys ja kasvot Oman mielipiteen esittäminen ei ole kaikkialla positiivista. Esim. Kiina ja Filippiinit: ensin haetaan ryhmän näkemys, ja se tuodaan esiin. Erimieltä oleminen voi merkitä kasvojen menettämistä. Kielteinen vastaus epäsuorasti. Onko erimieltä oleminen riitaa? 18
Syklinen aikakäsitys, moniaikainen viestintä Aikaa kuvataan loppumattomalla kehällä: syklit seuraavat toisiaan, aika ei lopu. Tämä hetki tärkein. Pitkän tähtäimen suunnitelmia ei tehdä. Suunnitelmat ovat enemmän tavoitteita kuin sopimuksia. Aikataulut suosituksia ei noudateta tarkasti. Vuorot eivät tärkeitä. Yhtä aikaa puhuminen OK. Suhdekeskeinen viestintä. 19
Lineaarinen aikakäsitys, LINEAARINEN AIKAKÄSITYS yksiaikainen viestintä Ajalla on alku ja loppu sen tärkein ominaisuus on mitattavuus. Kellot ja kalenterit rytmittävät elämää. Loogisuus, eteneminen ja pitkän tähtäimen suunnitelmat. Suunnitelmat ovat sopimuksia. Viestinnässä vuorot tärkeitä. Etuilu tai päälle puhuminen on sivistymätöntä. Asiakeskeinen viestintä. 20
Suomalaisen vuorovaikutuksen Tasa-arvo Vaatimattomuus itsestäänselvyyksiä Tiukka aikataulujen noudattaminen Vakavasti ottaminen: Sopimus on sopimus eikä suositus Lyhytsanaisuus puhutaan asiaa, ja vain asiaa Rauhaan jättäminen on kohteliasta Hiljaisuuden sietäminen Kielletyt puheenaiheet: uskonto, palkka Asiakkaana yksilö 21
Erilaisia kohteliaisuusstrategioita POSITIIVINEN, LÄHEISYYTTÄ LUOVA KOHTELIAISUUS: Small talk, monisanaisuus, runsas nonverbaliikka Nimien käyttö, puhuttelut Sinä ja Te Tervehditään, osoitetaan kiinnostusta, juttelu julkisilla paikoilla Lähelle tuleminen, koskettaminen NEGATIIVINEN, ETÄINEN KOHTELIAISUUS: Lyhytsanaisuus, niukka ele- ja ilmekieli Ei nimiä, persoonattomuus Onko henkilöpapereita? Jätetään rauhaan, ei osoiteta kiinnostusta tai jutella julkisilla paikoilla Pysytään kaukana, ei koskettamista 22
Tuntematon stressaa, Vieras kieli vie voimia Ennustamaton ympäristö stressaa ja haittaa kuuntelemista ja muistamista. Vieraalla kielellä toimiminen on väsyttävää: energiaa kuluu keskittymiseen. Asetu vieraskielisen asemaan: kuvittele, miten työsi sujuisi vuoden persian kielen opintojen jälkeen Iranissa! 23
Hyvää materiaalia selkokielellä ja monilla kielillä http://www.infopankki.fi http://www.tyoelamanverkko-opisto.fi/petmo/ http://papunet.net/selko/ http://www.hyria.fi/files/1052/ammatillinen_viestin ta.pdf http://www.tsl.fi/julkaisut/tyoelama/ https://www.kotisuomessa.fi/group/aikis 24
Kirjallisuutta: kulttuurien välinen viestintä ja asiakastyö Korhonen, V. & Puukari, S. (toim.) 2013. Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. PS-kustannus. Pitkänen, P. 2006. Etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus viranomaistyössä, Helsinki, Edita Prima. Räty, Minttu, 2002. Maahanmuuttaja asiakkaana. Salo-Lee, L. ym. (toim.)1998. Me ja muut. Kulttuurienvälinen viestintä. Gummerus. Vartiainen-Ora, P. (toim.) 2007. Erilaisuus sallittu, Käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle. Willkins, R. & Isotalus P. (ed.), 2009. Speech Culture in Finland. 25
Kirjallisuutta: Monikulttuurisuudesta yleisesti Hofstede, G. & Hofstede, G.J. 2005 Cultures and Organizations. Software of the Mind. McGraw-Hill. Lehtonen, M. & Löytty, O. & Ruuska, P., 2004. Suomi toisin sanoen. Vastapaino, Tampere. Liebkind, K. (toim.), 2006. Monikulttuurinen Suomi. Gaudeamus. Martikainen, T., 2011. Suomi Remix. Into. Pitkänen, P. (toim.) 2011. Kulttuurien kohtaamisia arjessa. Wrede, S. & Nordberg, C. (toim.), 2010. Vieraita työssä, työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Palmenia. 26