Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Ennakointityö itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista Uuden sukupolven organisaatiot ja johtamisen -verkostoprojektissa toteutettiin ennakointityö, jossa arvioitiin itsehallintoalueiden vaikutuksia kuntien toimintaan. Pienet ja maaseutumaiset projektikunnat toteuttivat ennakointityön 9..0. Ennakointityön tavoite ja työskentelytapa Ennakointityön tavoitteena oli koota yhteistä ymmärrystä siitä, millaisia mahdollisia vaikutuksia itsehallintoalueiden perustaminen aiheuttaa kunnalle. Lisäksi tavoitteena oli identifioida tärkeimpiä vaikutuksia. Osallistujat pohtivat itsehallintoalueiden vaikutuksia kuntien palveluihin, elinkeinoihin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn, ympäristöön ja yhdyskuntaan, johtamiseen ja demokratiaan, henkilöstöön sekä talouteen. Osallistujat jakaantuivat pienryhmiin, joissa mahdolliset vaikutukset kirjattiin konkreettisesti papereille. Ryhmäkeskustelujen tuloksena saatiin aikaan 8 vaikutusta tai muuta selvitystarvetta tai kysymystä. Tämän jälkeen osallistujat äänestivät siitä, mitä mieltä he olivat kaikista näistä vaikutuksista. Äänestysasteikko oli vahvasti samaa mieltä, samaa mieltä, neutraali, eri mieltä, vahvasti eri mieltä ja en osaa sanoa. Ryhmätyössä käytettiin Dotmocracy ja World Cafe -menetelmiä. Ennakointityön tulokset ja niiden hyödyntäminen Ennakointityön tuloksista on tehty yhteenvetokuvio, josta näkyy teemoittain tärkeintä vaikutusta. Tärkeimpiä vaikutuksia ovat ne vaikutukset, jotka saivat osallistujien kesken eniten vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä ääniä. Yhteenvetokuvio löytyy seuraavasta kohdasta Tärkeimmät vaikutukset. Lisäksi kaikki 8 vaikutusta ja muuta kysymystä on kirjattu ja niiden saamat äänimäärät on laskettu. Vaikutukset ja niiden äänestystulokset löytyvät teemakohtaisesti jäljempänä. Pylväskuvioiden vaakapalkeissa näkyvät äänestykset lukumäärittäin. Osallistujia pyydettiin äänestämään jokaista vaikutuslomaketta. Vaakapalkkien lukumäärät vaihtelevat, sillä kaikki osallistujat eivät äänestäneet ihan jokaista lomaketta. Pylväskuvion alareunassa näkyy äänestysten prosenttiosuudet. Lopussa on myös listaus muista keskusteluissa esille tulleista selvitystarpeista, toimenpiteistä ja kysymyksistä. Tulokset antavat viitteitä siitä, minkälaisia vaikutuksia itsehallintoalueilla voi olla kuntien toimintaan. Ne tuovat näkyväksi erilaisia ratkaisuja ja kehittämistarpeita. Luonnollisesti itsehallintoalueiden vaikutukset eroavat toisistaan pienten kuntien, keskisuurten ja suurten kaupunkien näkökulmista. Tuloksia kunnat voivat hyödyntää pohja-aineistona omassa strategia- ja ennakointityössä. Kuntaliitto hyödyntää niitä myös itsehallintoalueiden ja tulevaisuuden kunta kärkihankkeiden valmistelussa ja edunvalvontatyössä.
Tärkeimmät vaikutukset - yhteenveto
Vaikutukset elinkeinoihin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn Kuntien painopiste siirtyy elinvoimaisuuden edistämiseen Paikallisten elinkeinojen edistäminen vaikeutuu (esim. palveluseteleillä) Valinnanvapaus lisää elinkeinojen mahdollisuuksia 0 Kunnan vaikuttamismahdollisuudet työllistämiseen heikkenee 8 Kuntien välinen kilpailu kasvaa 8 Alueiden välinen kilpailu kasvaa ja asiakkaat hakeutuu toiselle alueelle Työllistämiseen liittyvä toimija-himmeli selkeytyy + rahoitus 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 % Vaikutukset palveluihin Kunnan palvelut tehostuvat palvelujen järjestämisen uusjaon vuoksi Mobiili- ja pyörillä olevien palvelujen tarve kasvaa Valtion palvelut vähenevät, myös yhteispalvelupisteet Tyhjiöt ja päällekkäisyydet mahdollisia Hyvät käytännöt jäävät jalkoihin tasapäistämisen vuoksi 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 %
Vaikutukset yhdyskuntaan ja ympäristöön Kuntien keskinäinen ja kuntien ja iha-alueiden välinen yhteistyö lisääntyy kaavoituksessa 9 Kuntien keskinäinen ja kuntien ja iha-alueiden välinen yhteistyö lisääntyy joukkoliikenteessä ja palveluliikenteessä Tietoliikenneyhteyksien suunnittelu- ja rakentamisprosessit monimutkaistuvat 9 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 %
Vaikutukset johtamiseen ja demokratiaan Kunnan vaikutusmahdollisuudet itsehallintoalueeseen ovat pienet Järjestöyhteistyö ja vapaaehtoistyö korostuu Lautakuntien määrä vähenee Sotesta ei päästä eroon, kuntalaiset valittaa kutaedustajille palveluista Ehdokkaiden saatavuus vaikeutuu kuntavaaleissa Ehdokasasettelu korostuu (karisma) Sosiaalisen median merkitys korostuu Kehittämisenergiaa suuntautuu elinvoiman kehittämiseen Kuntaan tarvitaan sote-edunvalvoja osaaja itsehallintoalueen suuntaan Valtuutettujen määrä vähenee Pienet ryhmät eivät saa läpi valtuustoon ehdokkaistaan, kun valtuustojen koko pienenee Muutosjohtamisessa ei anneta tilaa toimiville hyville käytännöille 0 Vanhusneuvostot ja nuorisovaltuustot kuntiin edelleen 0 Sivistyspalvelut ja niiden johtamiseen liittyvät asiat korostuvat 0 Uusia syyllisiä löytyy (itsehallintoalueen vika) 9 Kunnanjohtajan ja puheenjohtajan tehtävät yhdistyvät (pormestari) Hallinnossa ei paljon vähentämistä, koska nyt jo tiukka 7 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 %
Vaikutukset henkilöstöön Verkostojen merkitys korostuu Kuntien yhteiset viranhaltijat yleistyvät Avointa tiedonkulkua tukevat järjestelmät tarvitaan henkilöstön työn tukemiseksi Vähemmän talous- ja henkilöstöhallinnollista työtä kunnissa Muutos suurin yleishallinnossa, vähäisempi sivistyksessä ja teknisessä toimessa Verkostot muuttuvat Etäyhteyksien kautta tapahtuva työ lisääntyy yhteistyössä soten ja muiden tahojen kanssa Moniosaaminen yleistyy Kuntien yhteiset kunnanjohtajat mahdollisia Kuntien koko henkilöstöllä oltava hyvät tiedot muutoksesta, jotta voivat informoida kuntalaisia 0 Parhaat osaajat saattavat lähteä muualle 9 Koulutoimessa esimiessuhteet muuttuvat työnjohdollisiksi suhteiksi kuraattorien osalta 9 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 %
7 Vaikutukset talouteen Kuntien rahat vähenee Kuntien uudet toiminta- ja työskentelytavat lisääntyvät Kuntien taloudellinen ennakoitavuus paranee Kunnille jää liikaa tyhjiä kiinteistöjä Kuntien satsaukset ict-asioihin vähenevät 8 Kuntien talous paranee 7 Verotus on kuntalaisen kannalta kohtuuton - kokonaisvero liian korkea Kunnille ei jää taloudellisia edellytyksiä ehkäisevään työhön Kuntiin jää liikaa sote-velkoja 8 Kunnat joutuvat maksamaan valtionosuuksia takaisin 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 00 %
8 Muita esille tulleita selvitystarpeita, toimenpiteitä, ideoita ja kysymyksiä Kunta ei pysty vaikuttamaan sote-palveluihin Sote-palveluiden tarjontakanta keskittyy terveyssupermarketteihin ja -yrityksiin Kilpailukyvyn areenat kasvaa - kuntien välinen, yritysten välinen, yks. vs. julk. sairaalat Työlllistäminen heikkenee, jos siirtyy iha-alueille Eri alueiden toimijoiden tehtävät aluehallinnolle yksinkertaistaa (liitot, elyt ja avit) Pienen kunnan äänen kuuluminen itsehallintoalueilla Tiedonkulku kuntien ja itsehallintoalueiden välillä varmistettava Neuvottelumenettely kunnan ja itsehallintoalueen välillä tärkeä Ely-asioiden johtaminen itsehallintoalueille, iso vaikutus kuntiin Rajapintojen väliset sudenkuopat, esim. teiden hoito ja ambulanssit Tulee kolmen tason luottamushenkilöitä, eduskunta, itsehallintoalueet, kunta Vaikutukset puolueisiin Päätöksenteko lähemmäksi esim. aluekehittämisessä Siirtyvätkö pikkuhiljaa muutkin kunnan tehtävät itsehallintoalueille? kenelle aluevaltuutetut ovat vastuussa Oman palvelutuotannon kustannustehokkuus Malleja tehdään muille kuin palvelujen käyttäjille Erikoisuuksien ja toimintamallien erilaisuus hyväksyttävä Vaatii tukipalveluorganisaation uudistamisen Toiminnallinen integraatio saavuttaminen haastavaa Siilojen poistaminen Palveluja ei voi viedä vain nettiin Yhteispalvelupisteiden toimivuus Perustason osaajat koordinoimaan palveluja Sote-palveluiden tarjontakanta keskittyy terveyssupermarketteihin ja -yrityksiin Kilpailukyvyn areenat kasvaa - kuntien välinen, yritysten välinen, yks. vs. julk. sairaalat Työlllistäminen heikkenee, jos siirtyy iha-alueille Eri alueiden toimijoiden tehtävät aluehallinnolle yksinkertaistaa (liitot, elyt ja avit) Ympäristöterveydenhuollon siirtyminen iha-alueelle