Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä



Samankaltaiset tiedostot
MERIKOTKA tutkimustoiminta

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

Valtakunnalliset vientikuljetus-ja laivauspäivät

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki

MERIKOTKA-TUTKIMUSKESKUS. Petri Niiranen, Jouni Laine, Jorma Rytkönen. Transgof-tutkimushanke WP2 - Transport and Logistics in the Gulf of Finland

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

EUROPORTS FINLAND. Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS Tapio Orne

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin konttipunnituksen jatkoseminaari PETRI LAITINEN

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Yritykset tässä vertailussa:

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille

SAFGOF-seminaari. Tavaravirtojen kasvusta ja häiriötekijöistä aiheutuvat haasteet satamien intermodaalijärjestelmälle.

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys

Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Intermodaalikuljetusten häiriötekijät

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Tavaralogistiikan digitaalinen tulevaisuus, luonnos valtioneuvoston periaatepäätökseksi. Kiitämme mahdollisuudesta lausua edellä mainitussa asiassa.

Lobistech-seminaari Case: HMT

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

Russian railways..today..in the future


KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

LNG

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

Maritta Laukkanen TYHJIEN KONTTIEN KULJETUKSET SUOMEN SATAMIEN VÄLILLÄ. Logistiikan koulutusohjelma

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suomen logistiikan näköalat

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Konttipunnitusten vaikuttavuus

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli Suvi Leinonen

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA

KAAKKOIS-SUOMEN SATAMIEN INTERMODAALIKULJETUKSISSA. Tommy Ulmanen

Tärkeimmät mittarit strategisen työympäristöjohtamisen kannalta?

AMER SPORTS: JATKUVAN KANNATTAVAN KASVUN TIELLÄ

Kannattavuus / Tuottavuus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA

VR Eurooppalainen kuljettaja

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Railgate Finland China Express Säännöllinen konttijunayhteys Kiinaan. Joensuu

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

4,5 miljoonaa risteilyvieraskäyntiä Itämeren alueella kaudessa, risteilyvieraita n Yksi nopeimmin kasvavista risteilymarkkina-alueista

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

KOHTI ASIAKASLÄHTÖISEMPIÄ JA TUOTTAVAMPIA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJA

Tulevaisuus on hybrideissä

LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET

Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia

Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

Erikoiskontit osana toimivaa kuljetusketjua Markku Yli-Kahri Konttikuljetukset Helsinki

Suomi English Русский

Investoinnit Suomen satamiin vuosina sekä suunnitellut investoinnit vuosille

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Yritykset tässä vertailussa:

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto

ELO-EGLO -seminaari Valtiosihteeri Perttu Puro

ONKO VARUSTAMOILLA JATKOSSA MAHDOLLISUUKSIA TARJOTA TEOLLISUUDELLE KILPAILUKYKYISIÄ ULKOMAANKAUPAN KULJETUKSIA? Hans Langh

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit Logistiikan teemahuone Lahti klo 13->

Metsä Fibre. Puu tehtaalle, tuotteet maailmalle - tehokas logistiikkaketju

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

VIENTIKULJETUS- JA LAIVAUSPÄIVÄT Oy Hacklin Ltd / Björn Palm.

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Kuormankantajien hallinta Suomessa

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Transkriptio:

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä TransGof Final Seminar Kotka Maritime Research Centre, Mussalo Island, Kotka November 29. 2007 Petri Niiranen & Jorma Rytkönen

Esityksen Sisältö Työpaketti 2:n tausta ja tavoitteet Kyselytutkimuksen suorittamisesta Logistinen ajattelu ja kilpailukyky Konttiliikenteen kehitys Tehokkuus ja tuottavuus Konttisataman tehokkuus Nosturien ja laiturien käytön tehokkuus Tutkimuksen löydöksiä KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 2

Työpaketti 2: Satamatoimintojen ja satamatoimintojen logistiikan kehittäminen (WP2-3) Yleiset tavoitteet: A.) Satamien operatiivisen toiminnan kehittäminen konttikäsittelyssä; -paitsi teknisin ratkaisuin myös työn organisointia ja operatiivisia prosesseja sekä koulutusta (WP3) kehittämällä. -Tässä tutkimuksessa pyrittiin löytämään syitä eroihin tehokkuudessa ja tätä kautta antamaan mahdollisia kehitysehdotuksia. KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 3

Työpaketti 2: Satamatoimintojen ja satamatoimintojen logistiikan kehittäminen (WP2-3) Yleiset tavoitteet: B.) Yhteistoiminnan kehittäminen kuljetusketjun yritysten välillä; - Työpaketissa tutkittiin organisaatioiden rajapintojen vaikutusta toiminnan tehokkuuteen ja sujuvuuteen sekä ketjun pitkittäissuunnassa (vertikaalinen yhteistoiminta) että sivusuunnassa mm. kilpailevien operaattoreiden kesken (horisontaalinen yhteistoiminta). C.) Satamatyön turvallisuuden (security) kehittäminen; - turvallisuuden kehittäminen liittyy erityisesti voimakkaasti kasvaviin kansainvälisiin konttikuljetuksiin KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 4

Toteutus: Kirjallisuuskatsaus, tekijä P. Niiranen Asiantuntijahaastattelut: - syksy 2006 talvi 2006/2007-43 asiantuntijaa 36 organisaatiosta - raportointi talvi 2006/2007 syksy 2007. - loppuraportointi, julkaisun viimeistely, Jorma Rytkönen KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 5

Haastattelukysymyksiä 1/2 Onko tehokkuuden merkitys konttiterminaalioperoinnissa mielestänne viimeisen 3-5 vuoden aikana mielestänne lisääntynyt, vähentynyt vai pysynyt ennallaan? Onko tehokkuuden kehitys samana ajanjaksona mielestänne lisääntynyt, vähentynyt vai pysynyt ennallaan? Mikä on mielestänne tärkein yksittäinen tekijä reitinvalinnassa? (Kysymykseen annettu lisäohjeistusta tarvittaessa, mutta ei kuitenkaan vastausvaihtoehtoja). Mitä pidätte tärkeimpänä yksittäisenä kehityskohteena konttiterminaalioperaattorien toiminnassa? (Kysymykseen annettu lisäohjeistusta tarvittaessa, mutta ei kuitenkaan vastausvaihtoehtoja). KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 6

Haastattelukysymyksiä 2/2 Toiminnan kuvaus satamittain: Tehokkuus, Tehottomuus, Joustavuus, Joustamattomuus, Luotettavuus, Sujuvuus, Hankaluus? Logistinen kokonaisajattelu ja osaaminen satamissa Viranomaistoiminnan rooli kuljetusketjun kilpailukykytekijänä Satamien rooli kuljetusketjussa Konttiterminaalien merkitys kuljetusketjun kilpailukykytekijänä Konttiterminaalien yleiset kehityssuunnat ja ydinosaamiset Konttiterminaalien ongelmakohdat ja kehitystarpeet Tehokkuuden rooli konttiterminaalien toiminnassa ja kilpailukyvyssä KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 7

Kyselyssä mukana olleet yritykset Anaika Group Ltd. Oy AS Tallink Group AS Refetra CMA-CGM Finland Oy Ab DFDS Transport Finland Oy Delta Shipping Line Eimskip Eurogate Gmbh & Co Finnlines Oyj Finnsteve Oy Hamina Multimodal Terminals Ky Haminan Satama Hangon Satama Helsingin Satama Hyundai Merchant Maritime Scandinavia Itella Oyj John Nurminen Oy Karl Geuther & Co Kotkan Satama Kuehne + Nagel Ltd Oy Oy Langh Ship Ab Maersk Finland Oy Merenkulkulaitos KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 8

Kyselyssä mukana olleet yritykset MSC Finland Oy Multi-Link Terminals Ltd Neste Oil Oyj OOCL Ltd Oulun Satama Outokumpu Oyj Porin Satama Port of Tallinn Rauman Satama Oy Rauma Stevedoring Ltd. Oy Saimaa Lines Ltd Schenker Oy Simetron Oy Spliethoff B.V. Steveco Oy Stora Enso Oyj Team Lines Gmbh & Co Ab Transatlantic Tullilaitos Turun Satama Unifeeder A/S UPM Kymmene Oyj USS United Shipping Services Ab VR KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 9

Haastateltujen toimialat 2 % 2 % 23 23 % % 34 % Varustamo Operaattori Satama Viranomaistoiminta 13 13 % 28 % Muu KUVIO 2. Haastateltujen toimialat KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 10

Logistinen ajattelu ja kilpailukyky Määrittely, esim. LVM6/2005 pohjautuen? Tai Logistiikka on tavaran kuljettamista, säilyttämistä ja käsittelyä, joka liittyy yrityksen läpi virtaavan materiaalin hallintaan. Toisaalta siihen liittyy läheisesti myös tavaroihin liittyvien tietojen käsittely ja siirtäminen, sekä niihin liittyvien rahavirtojen suunnittelu ja toteuttaminen. Logistiikkaa voidaan ajatella myös palvelutuotteena, jota voidaan tuottaa yrityksen sisällä tai ostaa siihen erikoistuneelta yritykseltä. Logistiikkapalvelulta, kuten miltä tahansa muultakin palvelulta, vaaditaan seuraavia asioita: virheettömyys, nopeus, luotettavuus, joustavuus ja kustannustehokkuus KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 11

Logistinen ajattelu ja kilpailukyky Suomen logistinen asema Satamien rooli logistisessa järjestelmässä: -palvelukokonaisuus, osa kuljetusketjua, -intermodalismi, -telematiikka, -terminaali, erikoistuminen, - konttiliikenne, -frequency traffic, Itämeren allas Logistiset kilpailukykytekijät (ELA, 1999) KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 12

Globalisaation yksi ilmenemä on, että monet palvelut voidaan tuottaa maan rajojen ulkopuolella edullisemman työvoiman maissa, logistiikka on kuitenkin pitkälti sidottu paikkaan. Lähde: LVM52/2005 KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 13

Konttiliikenteen kehitys Suuryksikkökuljetuksella tarkoitetaan tavaran kuljettamista kuormattuna suuryksikköön. Näitä suuryksiköitä ovat lähinnä kontit, vaihtokorit ja puoliperävaunut. Logistiikan kehityssuuntaukset vaikuttavat myös Suomen kansainvälisiin kuljetusketjuihin. Tässä kehityksessä erilaisten suuryksikköjen, erityisesti konttien, käyttö kansainvälisissä kuljetuksissa tulee edelleen lisääntymään (LVM 52/2005). Konttien standardinmukainen leveys on 8 jalkaa (2,44 metriä) ja korkeus 8,6 jalkaa (2,59 metriä). Kontteja on laajemmassa käytössä kolmea eri kokoa, 20 (6,05 metriä), 40 (12,19 metriä) ja 45 jalkaa (n. 13,7 metriä) pitkiä. KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 14

Maailman konttisatamissa käsitellyt kontit (Drewry Shipping Consultants, 2006) [MTEU] Yhteensä Port to port Tyhjät Edelleenlaivaus 1990 87,9 57,4 14,6 16 1995 145,1 92,1 20,8 32,3 2000 235,6 136,7 36,8 62,1 2005 399,2 231,3 59,7 108,2 2010 627,7 356,7 91,2 179,8 2005 vs 1995 +175% +151% +187% +235% 2010 vs 2005 +57% +54% +53% +66% KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 15

Konttiliikenteen kehitysvaiheet Lähde: Ashar, 2002 KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 16

Konttiliikenteen kehitys satamittain Konttiliikenne satamittain 2003-2007 TEU 600000 500000 400000 300000 200000 100000 2003 2004 2005 2006 0 Rauma Helsinki Kotka Hamina KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 17

Konttiliikenteen totuuksia Konttikuljetukset ovat tyypillisesti suurten volyymien liiketoimintaa, jossa on pienet marginaalit ja katteet. Konttiyksikköä on vaikea hyödyntää, mikäli tavaramäärät ovat pieniä. Konttien käsittely on nopeaa mikä vähentää alusten seisonta-aikaa satamissa. Tehokas konttiliikenne vaatii kuitenkin kehittynyttä lastinkäsittelyteknologiaa. Nopeimmat konttialukset ovat erittäin nopeita, mutta aluksen kulkunopeuttakin merkittävämpi tekijä on lastin käsittelyn nopeus ja tätä kautta satamassaoloajan minimointi Nykyisillä polttoaineen hinnoilla ajonopeuden kasvattaminen onkin huomattavasti kalliimpi tapa kasvattaa feeder-alusten tuottavuutta kuin satamatoimintojen nopeuttaminen. KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 18

Tehokkuus Yksinkertaisimmillaan tehokkuus voidaan terminä määritellä saavutettujen tulosten ja käytettyjen resurssien väliseksi suhteeksi. Tehokkuus-käsitteen lähtökohtana lienee ollut fysiikan yhteydessä määritelty tehon käsite. Taloudellisessa keskustelussa tehokkuudella tarkoitetaan yleensä kykyä suorittaa määritellyt tehtävät annetussa ajassa. KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 19

Tuottavuus Tuottavuuden voidaan yksinkertaistettuna määritellä olevan tuotoksen ja panoksen suhde. Tuotoksen muodostavat aikaansaatujen tuotteiden ja palveluiden määrä ja laatu. Panos puolestaan tarkoittaa tuotoksen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten määrää ja laatua. Tuottavuudella ja kannattavuudella on kiinteä suhde, mutta korkea tuottavuus ei kuitenkaan välttämättä tarkoita korkeaa kannattavuutta. Määritelmä: tuottavuus on osa yrityksen laajempaa suorituskykyä, moniulotteisuus, tilanne-toimialakohtaisuus SINK/Suorituskyky: tuloksellisuus, tehokkuus, laatu, kannattavuus, tuottavuus, työelämän laatu ja uudistuminen KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 20

Konttisataman tehokkuus Konttiterminaalien tuottavuus muodostuu karkeasti kolmen resurssin tehokkaasta yhdistämisestä. Nämä resurssit ovat työvoima, koneet ja maa. Yleisimmin käytetty tehokkuuden mittari mittaa nosturikohtaista tehoa tiettynä ajanjaksona. Mittayksikkönä tässä mittarissa käytetään nosturikohtaista nostojen määrä per tunti. Maa-alan käytön tehokkuutta mitataan vuotuisella konttien läpivirtausmäärällä hehtaaria kohti. Parempi mittari on vuotuinen konttien läpivirtausmäärä jaettuna laiturimetrien määrällä. Työvoiman käytön tehokkuutta on yleisesti mitattu konttien lukumäärällä per miestyötunti. KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 21

Katsaus tehokkuusselvityksiin /satamat Haastattelut (Rauma, Helsinki, Kotka ja Hamina) Konttiterminaalit, Suomen kilpailukyky, reitinvalintaan liittyvät tekijät, tehokkuuden merkitys ja kehitys, terminaalioperointi, kehitystarpeet KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 22

Nosturikohtainen tuottavuus eri satamissa Nosturikohtainen tuottavuus satamittain 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Rauma Helsinki Kotka Hamina KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 23

Nosturikohtainen tuottavuus ESPO:n tekemän selvityksen mukaan alle miljoona TEU:ta käsittelevistä eurooppalaisista satamissa parhaimmat pääsevät n. 75 000 TEU:n nosturikohtaiseen tuottavuuteen vuositasolla huonoimpien jäädessä alle 20 000 TEU:n. Selvityksessä esille tulleen huomattavan suuren vaihteluvälin eri satamien välillä mainitaan johtuvan mm. teknisistä ja organisatorisista tekijöistä (ESPO, 2007). OSC:n tekemässä selvityksessä puolestaan todettiin erittäin suuria alueellisia eroja tuottavuudessa Aasian satamien ollessa selvästi tuottavimpia jopa yli 150 000 TEU:n vuotuisella nosturikohtaisella tuottavuudella (Ocean Shipping Consultants, 2005). KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 24

Nosturitehokkuuden jakautuma Nostotehojen jakauma eri satamissa 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % Rauma Helsinki Kotka Hamina 5 % 0 % 1-5 5-10 10-15 15-20 20-25 25-30 30-35 35-40 40-45 45- Nostoa/h Nostotehojen laivakäyntien mukainen jakauma eri satamissa KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 25

Laiturien käytön tehokkuus TEU/Laiturimetri 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Rauma Helsinki Kotka Hamina TEU/m KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 26

Löydöksiä Lähimerenkulun edistämisen painopiste, Konttiliikenteessä tavaravirtojen ohuus, Tekninen kehitys >< ahtaustyön käytännön järjestelyt - laiteinvestointien hyödyt heikkoja, koska käyttöaste huono - kalustoa jopa jossakin liikaa Kehitettävä logistista kokonaisajattelua Hahmottamisen vaikeus: rahaliikenne >< tietoliikenne KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 27

Haastattelut: tehokkuuden kehitys ja merkitys kilpailutekijänä Tehokkuuden kehitys Lisääntynyt Tehokkuuden merkitys Vähentynyt Ennallaan Ei osaa sanoa 0 % 50 % 100 % KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 28

Löydöksiä Kv-tutkimuksissa konttiliikenteen tehottomuus esille, 2, 3 x tehokkuuden kasvumahdollisuus; Skandinavia! Suomen satamien tasainen suoritus tehokkuus mielessä! Kotka ja Helsinki tehokkaimmat, Kotkassa Hesaa suuremmat heilahtelut ja epätasaisuus Kuljetusketjun yleinen toimivuus ja sujuvuus Satamatoiminnot välttämätön osa kuljetusketjua, mutta ei välttämättä kuljetusreitin valintaperuste Joustavuus kilpailutekijä Suomen satamissa, heikkoutena hinta ja työaikalainsäädäntö Reitinvalinta: valtteina luotettavuus ja kilpailukykyinen hinta KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 29

Reitinvalintaan vaikuttavat tekijät Luotettavuus Hinta Kapasiteetti Turvallisuus Nopeus Tehokkuus Kokonaisuus Muut syyt Viranomaist. 0 5 10 15 20 Mainintoja KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 30

Kehityskohteet terminaalioperaattorien toiminnassa Hinta Tehokkus Kapasiteetti Luotettavuus Viranomaist. Turvallisuus Kokonaisuus Nopeus Muut syyt 0 5 10 15 20 25 30 Mainintoja KyAMK Maritime and Ports / Jorma Rytkönen 29.11.2006 31

Lisätietoja: E-mail: jorma.rytkonen@kyamk.fi www.merikotka.fi