Helsingin normaalilyseon TVT-strategian toimeenpanosuunnitelma 2012-2016 1. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet 1.1 Tarkoituksenmukaiset verkkoyhteydet Helsingin normaalilyseon tämänhetkinen infrastruktuurin tila on kohtalainen. Koululla on käytössä riittävän nopea kiinteä verkko, ja langaton verkko kattaa koko koulun. Langattomassa verkossa on kuitenkin katvealueita, jotka tulee kartoittaa. Kartoitus tehdään lukuvuonna 2012-2013 ja tukiasemien sijaintia ja määrää muokataan katvealueiden poistamiseksi. Oppilas-/opiskelijatunnukset on luvattu, mutta niiden kohdalla tulee varautua viiveeseen. TVT-työryhmä jatkaa yliopiston painostusta. Vierailijatunnuksia on jo nyt saatavilla. Palvelimen ja palvelinohjelmiston tilanne on heikko. Opettajien työkonetilanteeseen on tulossa parannusta, kun henkilökunnan työasemat siirretään yliopiston ylläpitoon. Tämä tapahtuu keväällä 2013. 1.2 TVT-varustuksen taso Tämänhetkinen TVT-laitteiston tila Helsingin normaalilyseossa on vaihteleva. Oppilaskäytössä on tällä hetkellä vähintään seitsemän vuotta vanhat koneet. Tästä aiheutuu monenlaisia ongelmia: esimerkiksi ohjelmistojen uusimmat päivitykset ovat liian raskaita nykyisten koneiden suorituskyvylle. Kevään 2013 aikana saatetaan loppuun luokkien opettajakoneiden uusiminen. Taloudellisen tilanteen takia tietokoneita ei ole voitu uusia riittävän usein, ja nykytilanne on hälyttävä. Luokkien perusvarustuksena toimivat dokumenttikamera, videotykki ja AV-laitteisto, joiden käyttö ja kunnossapito on aktiivista. Muun TVT-varustuksen tasossa sen sijaan on parantamisen varaa. Koululla on testikäytössä 6 kpl ipadeja, 10 Nokian N9:ä ja 1 aktiivitaulu. Opetusta ja opetusharjoittelua varten tarvitaan välttämättä panostusta mobiililaitteisiin ja aktiivitauluihin. Joidenkin opettajien työtilojen varustus (työasemien määrä) on riittämätön. Jatkossa koulussamme opettajille tulee pystyä tarjoamaan työkuvan edellyttämiä päätelaitteita, kuten henkilökohtaisia kannettavia tietokoneita. Oppilaille ja opiskelijoille ei liioin ole ollut tarjota päätelaitteita. Strategiakauden aikana (2013-2017) halukkaille opettajille tarjotaan tarvittavat henkilökohtaiset TVT-laitteet. Lukiolaisille hankitaan henkilökohtaiset tietokoneet tai mahdollistetaan omien päätelaitteiden käyttö (BYOD eli Bring Your Own Device -periaatteella), jotta lukiolaiset olisivat valmiita sähköisten ylioppilaskirjoitusten suorittamiseen. Tähän varaudutaan myös koulun budjetissa, ja toimintaa varten tutkitaan eri mahdollisuuksia hankerahoitukseen ja yritysyhteistyöhön.
1.3 Harjoittelukoulujen erityispiirteet osana yliopistojen tietohallintokokonaisuutta Harjoittelukoulujen kehittämistehtävän ja edelläkävijän roolin toteutuminen on mahdotonta nykyisellä laitekannalla ja resursseilla. Tämä johtuu muun muassa seuraavista syistä: Oppilailla ei ole käyttäjätunnuksia eivätkä he näin ollen pysty kirjautumaan yliopiston palveluihin. Koululla ei ole virtuaalista oppimisympäristöä eikä siitä vastaavaa tukihenkilöä. 1.4 Tekninen ja pedagoginen tuki Helsingin normaalilyseolla toimii vakituisesti tekninen tukihenkilö ja siviilipalvelushenkilö, joiden antama tuki on vastannut henkilökunnan toiveita. Tämän lisäksi koulussa toimii aktiivinen TVTtyöryhmä. Helsingin normaalilyseolla ei kuitenkaan ole TVT-asioihin perehtynyttä pedagogista tukihenkilöä. Pedagoginen tuki taataan jatkossa sillä, että yksi tai useampi opettaja palkataan ylläpitämään mm. verkko-opetusalustoja ja antamaan pedagogista tukea TVT:n opetuskäytössä. 2. Opettajien TVT-taidot ja täydennyskoulutus 2.1 Teknisten ja pedagogisten perustaitojen varmistaminen Helsingin normaalilyseon teknisten ja pedagogisten perustaitojen kartoitus on tehty syksyllä 2012. Osaava-hankkeen avulla on tarjottu ja tarjotaan jatkossa koulutusta toivomusten mukaisesti. Kouluun perustetaan mobiiliryhmä, jonka tehtävä on kehittää koulun valmiuksia käyttää henkilökohtaisia kannettavia päätelaitteita ja jakaa tietotaitoaan opettajakunnalle. 2.2 Oppimisalustat ja sähköiset oppimateriaalit Helsingin normaalilyseolla on ollut käytössä Edu2.0-oppimisalusta, mutta alustan ylläpito päättyi syksyllä 2012. Helsingin normaalilyseossa otetaan käyttöön Helsingin yliopiston Moodle-alusta, kun oppilaat ja opiskelijat ovat saaneet käyttöönsä henkilökohtaiset tunnukset. Tällöin henkilökunnan on myös mahdollista saada koulutusta alustan kanssa työskentelyyn. Alustan avulla kehitetään ja jaetaan koulun henkilökunnan osaamista, ja se mahdollistaa materiaalien jakamisen ja pedagogisen keskustelun. Sähköiset oppimateriaalit ovat jo osittain käytössä opettajilla. Näiden osuus oppimateriaalissa tulee huomattavasti kasvamaan. Niiden tarkoituksenmukainen käyttö vaatii kuitenkin asianmukaisen päivitystekniikan sekä lisäresursseja mm. aktiivitauluihin. Kaikille aineryhmille taataan mahdollisuus käyttää sähköisiä oppimateriaaleja. 2.3 Sosiaalinen (yhteisöllinen) media opetuksessa Opettajat tutustuvat OPH:n julkaisemiin sosiaalisen median pelisääntöihin. Lukuvuonna 2013-2014 asia otetaan tarkempaan käsittelyyn esim. monikulttuurisuuspäivän yhteydessä.
3. TVT ohjatussa harjoittelussa sekä kodin ja koulun yhteistyössä 3.1 TVT:n hyödyntäminen ohjatussa harjoittelussa TVT:aa hyödynnetään ohjatussa harjoittelussa opettajasta ja aineesta riippuen vaihtelevasti. Jatkossa harjoittelijat perehdytään kunkin aineen TVT-käytänteisiin tarkoituksenmukaisesti. 3.2 TVT kodin ja koulun yhteistyössä Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä hyödynnetään oppilastietojärjestelmiä (esim. Wilma) ja koulun verkkosivuja sekä opettajakohtaisia blogeja, wikejä tai muita sosiaalisen median työkaluja. Oppilailla ja huoltajilla on henkilökohtaiset tunnukset koulun ja kodin yhteistyössä käytettäviin järjestelmiin ja sosiaalisen median palveluihin. Wilmaa ja sosiaalisen median palveluja käytetään säännöllisesti tuomaan koulun ja oppilaiden toimintaa huoltajien näkyville, auttamaan opettajien ja huoltajien välisessä kommunikaatiossa sekä antamaan palautetta oppilaiden työskentelystä. Palveluja käytetään tilannekohtaisesti myös oppilaiden sähköisinä reissuvihkoina, kurssien tai opintojaksojen ilmoitustauluina ja perusopetuksen yleisen tai tehostetun tuen välineenä. 4. Strategialiitynnät ja sidosryhmät Helsingin normaalilyseo toimii tiiviissä yhteistyössä useiden eri julkishallinnon, järjestöjen sekä alueellisten toimijoiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään mm. kustantajien ja muiden kaupallisten toimijoiden kanssa. Sidosryhmiin kuuluvat mm. Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Harre, OAJ ja SUHO, OPH, Eduskunnan sivistysvaliokunta, OKM ja aineenopettajajärjestöt. 5. Arviointi TVT-työryhmä arvioi vuosittain sen, miten strategian tavoitteet ovat toteutuneet ja tekee tarvittaessa muutoksia toteutussuunnitelmaan. 6. Liitteet 1 Katsaus Helsingin normaalilyseon ATK- varustuksen nykytilanteeseen 2 Tiivistelmä Helsingin normaalilyseon TVT-osaamiskartoitustuloksista (Norssiope, vaihe II) Päivitetty 23.5.2013
Liite 1 Katsaus Helsingin normaalilyseon ATK- varustuksen nykytilanteeseen Helsingin normaalilyseo Ville Laustela 5/2013 Yhteensä koulun käytössä on n. 200 tietokonetta, määrä on pysytellyt suhteellisen vakiona 2010- luvun alun. Koulun käytössä on Helsingin yliopiston nopea verkko, sekä siihen kuuluva langaton verkko. Verkon runkolaitteita (kytkimet, tukiasemat) saadaan yliopiston verkkoryhmän kanssa laajennettua/vaihdettua tarpeiden mukaan (useampiporttisia kytkimiä konemäärän kasvaessa, lisää langattoman verkon tukiasemia, vanhojen korvaamista uusilla yms.). Lukukauden 2012-2013 aikana uusittiin kaikkien opetusluokkien opettajakoneet (31 kpl, JP 8200/8300 SFF- sarja). Aineryhmien työtiloissa opettajien käytössä tietokoneita on n. 38 kpl, hankittu vuosien 2006-2008, muutama kpl vuonna 2012. Muun henkilökunnan työtiloissa tietokoneita on 10 kpl, hankittu vuosina 2008/2009. Tämän lisäksi muutamissa työtiloissa on käytössä henkilöiden omia laitteita jotka on kytketty koulun verkkoon ja joilta on pääsy tarvittaviin tiedostojakoihin ja tulostimiin. Opetusharjoittelijoiden käytössä oli lukukaudella 2012-2013 kaksi tilaa joissa oli 7 kpl pöytäkoneita (2009) vain opetusharjoittelijoiden käytössä. Opetuskäytössä on yksi Promethean Whiteboard PRM-AB2-01- älytaulu. Suunnitteilla on 2-3:n lisätaulun hankkiminen (lukuvuoden aikana saadusta hankerahasta) minkä jälkeen kaikissa kerroksissa olisi yksi yhteiskäyttöinen älytaululla varustettu luokkatila. Oppilaiden ja opiskelijoiden käytössä: - kirjaston lukusalissa 9 kpl (2008/2009) - kahdessa ATK-luokassa yht. 48 kpl (2009) - kahdessa kuvataideluokassa: 6 kpl (2009) - äidinkielen ja fysiikka-kemian luokissa: 15 kpl (2008/2009) ATK-luokkien (2 kpl, 24 oppilaspaikkaa/luokka + opettaja) tietokoneet uusittiin keväällä 2013, kun saatiin lahjoituksena käytettyjä, luokkien edellisiä koneita uudempia, koneita Helsingin yliopiston oppimiskeskus Aleksandrialta. Kannettavia tietokoneita on henkilökunnan lainakäytössä alle 5 kpl (2008 ja vanhempia), kiinteästi asennettuna juhlasalissa esityskäytössä yksi (hank. 2012) Käyttöjärjestelmänä useimmissa koneissa on vielä Windows XP. Lukuvuoden 2012-2013 aikana aloitettiin Windows 7- testiasennukset, ja sitä käytetään tällä hetkellä n. 55 koneella (kuvataide, atk-luokat, matem.opett.työtila sekä muutamassa yksittäisessä koneessa). Windows 7- siirtymä jatkuu kesäloman 2013 aikana hallinnon koneisiin. Luokka- ja työtilakoneet siirtyvät Windows 7:aan kesäloman/loppuvuoden 2013 aikana laitekannan uusimisen mukaan ja viimeistään kevään 2014 aikana (viim. 4/2014 alussa jolloin Windows XP:n tuki päättyy). Kuvataiteen käyttöön hankittiin lukuvuonna 2012-2013 Adobe Photoshop- ja Premiere Elementsohjelmistojen uusimmat versiot. Lisäksi käytössä on erinäisiä open source- ohjelmia. Kuvataiteen
Helsingin normaalilyseo Ville Laustela 5/2013 opetuksen käytössä on myös erillinen avoimen lähdekoodin FreeNAS ohjelmistoa käyttävä verkkolevypalvelin, jossa on kuvataiteen opetuksen käyttöön 750 gigatavua levytilaa (RAIDvarmennettu SAMBA- levyjako, tukee Volume Shadow Copy Service- palvelua). Henkilökunnan ja oppilaiden/opiskelijoiden käytössä on useita verkkotulostimia. Esimerkiksi atkluokissa on käytettävissä lukuvuoden 2011-2012 aikana Yliopistopainolta hankitut Xerox verkkovärilasertulostimet. Verkkotulostimia löytyy lisäksi mm. äidinkielen luokista sekä kirjaston lukusalin koneiden yhteydestä. Henkilökunnan käytössä olevilla Xerox monitoimilaitteilla on mahdollista tulostaa A4/A3- koossa kaksipuoleisena, rei itettynä tai nidottuna. Lisäksi niillä on mahdollista skannata mustavalkoisena A3- kokoon asti töitä ja lähettää ne suoraan sähköpostin liitteenä halutuille vastaanottajille. Skannereita löytyy atk-luokista, opettajainhuoneesta, kanslioista sekä kuvataiteen luokista. Opetuskäyttöön lainattavissa on myös: - 7 kpl ipad 2 tabletteja - 1 kpl AppleTV - 10 kpl Nokia N9- älypuhelimia - 3 kpl digitaalisia sanelukoneita - 2 kpl 2012 hankittuja digitaalivideokameroita Laitteet ovat käytettävissä varaustilanteen mukaan. Langattomien päätelaitteiden käyttöä on haitannut erillisten kevyttunnusten luominen langattoman verkon käyttämistä varten. Langattoman verkon (Helsingin yliopiston HUPnet- ja eduroam- verkot) tukiasemia on lukukauden 2012-2013 aikana lisätty kuuluvuusalueen parantamiseksi 3 kpl ja vanhojen sijaintia kiinteistössä on paranneltu. Koulun juhlasalissa on testattu langatonta äänen- ja kuvansiirtoa Applen AppleTV- ja Airport Express- laitteiden avulla.
Liite 2 Tiivistelmä Helsingin normaalilyseon TVT-osaamiskartoitustuloksista (Norssiope, vaihe II) Noin puolet henkilökunnasta (vastaajia 33) osallistui TVT-osaamiskartoituskyselyyn syksyllä 2012. Edellinen kartoituskysely tehtiin syksyllä 2011. Esitämme ohessa joitakin tuloksista nousevia havaintoja. Tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentataidoissa on tapahtunut selkeää edistystä verrattuna syksyyn 2011. Kuitenkin taulukkolaskennasta toivotaan edelleen kaavojen osalta enemmän koulutusta. Kaavioista sen sijaan ei kyselyn perusteella tarvita enempää koulutusta, tai vaihtoehtoisesti niitä ei enää käytetä. Sähköpostien lähettämiseen ja liitetiedostojen lisäämiseen kukaan ei kyselyn perusteella tarvitse koulutusta. Kaikki siis osaavat ko. taidot. Osoiteryhmien kohdalla koulutustarvetta edelleen esiintyi (6 vastaajaa), mutta senkin tarve on vähentynyt. Kuvankäsittelyn kohdalla osaamisen taso on selkeästi noussut, mutta koulutustarve on kyselyn perusteella ennallaan. Kuitenkin esim. digikameran perusteiden kohdalla taitamattomien määrä on pudonnut nollaan. Tiedonhaussa osaaminen on myös kasvanut, ja kyselyn perusteella tiedonhaun perusteet osaavat kaikki. Silmiinpistävää on kuitenkin se, että yhdeksän vastaajaa vastaa edelleen, etteivät osaisi opettaa tiedonhaun perusteita.näin vastanneiden määrä on jopa noussut syksyyn 2011 verrattuna. Kuusi vastaajaa haluaisi koulutusta plagioinnin havaitsemiseen. Esitysgrafiikan saralla tulokset ovat säilyneet pääosin ennallaan, ja sen perusteet hallitsevat lähes kaikki vastaajat. Editoinnin perusteiden kohdalla koulutushalukkuuden määrä on selvästi laskenut. Skannauksen hallitsevat kyselyn perusteella lähes kaikki, vaikka siihen haluaisikin koulutusta vielä 6 vastaajaa. Sen sijaan 16 vastaajaa ei edelleenkään osaa tehdä videoesitystä, ja 13 vastaajaa ei osaa muokata ääntä tai videota. Kyselyn perusteella multimediaan ja julkaisuun tarvittaisiin vielä koulutusta. 15 vastaajaa haluaisi koulutusta kosketustauluihin ja 18 vastaajaa ilmoittaa, etteivät osaa käyttää niitä lainkaan. Kosketustauluihin tarvitaan siis vielä koulutusta. Kuitenkin tekninen osaaminen ylipäänsä (luokan laitteet, luokka/video, muistitikku tai kovalevy) on selkeästi parantunut syksyyn 2011 nähden, eikä koulutushalukkuutta enää ole. Pientä tasaista nousua on havaittavissa syksyyn 2011 verrattuna tietoturvaan liittyvissä kysymyksissä. Tiedostopalveluista halusi koulutusta syksyllä 2011 15 vastaajaa ja edelleen syksyllä 2012 16 vastaajaa. Roskapostista ja haittaohjelmista halusi koulutusta 11 vastaajaa. Blogien kohdalla henkilökunnan osaaminen on noussut, mutta se on säilynyt ennallaan Wikin, Facebookin ja Doodlen kohdalla. Skype-osaaminen sen sijaan on noussut huimasti, eikä siitä haluta enää koulutusta yhtä paljon kuin syksyllä 2011. Ylipäänsä ottaen yhteisöllisen median osaaminen on säilynyt melko lailla ennallaan. Wikin käyttämisen haluaisi edelleen oppia 12 vastaajaa. Sähköisistä kalentereista halutaan edelleen koulutusta, vaikkakin osaaminen on kyselyn perusteella noussut. Sama pätee tiedonhallinnan taitoihin (varmuuskopiot, muistitikku, ulkoinen
kovalevy ja verkkopalvelu). Näistä erityisesti verkkopalveluista olisi kiinnostunut 8 vastaajaa. Doodle-ajanvarauksen moni tuntee mutta ei käytä. Siihen ei myöskään kaivata koulutusta, joten ilmeisesti tarvetta sille ei nähdä. WWW-sivujen tekemisen, HTML:n ja julkaisujärjestelmät hallitsee kyselyn perusteella yllättävän moni. Yhteisöllisen median hyödyntämisessä (esim. tiedostojen jakaminen opetusharjoittelijoille/kollegoille) osaaminen on vähäisempää, mutta myöskään koulutushalukkuus ei ole kovin suurta. Sosiaalisen median kohdalla voidaan sanoa, että kiinnostus sitä kohtaan on radikaalisti kasvanut (erityisesti Google+, Twitter, Flickr). Kuitenkin esimerkiksi SAP-matkanhallinta koetaan ongelmalliseksi, samoin suojatun yhteyden ottaminen työnantajan palvelimeen. Yllättävä tulos oli se, että Facebookia ja YouTubea eivät tunne 24 vastaajaa. Kyselyä on tietysti voitu tulkita myös väärin. Koulutusta kaivattaisiin SlideShareen, Google Docsiin ja Wikispacesiin (6 vastaajaa). Koulutustoiveita kyselyn perusteella mainittiin avoimissa kentissä seuraavia (suluissa vastaajien määrä): Toimisto-ohjelmistot Excel (3) - tehokäyttö, koulutus, vahvistaminen PowerPoint (6) animaatiot, äänen lisääminen (3), videon lisääminen, kertaus, vahvistaminen Prezi Audiovisuaaliset ohjelmistot Kuvankäsittely (2) Videon editointi (3) Äänitystekniikkaa/musiikkiteknologiaa Ääni ja kuva yhdessä Tietotekniikan kansalaistaidot Tietoturva-asiat (2) Tekijänoikeudet (2) Julkaisuoikeudet Tiedonhaun tehostaminen (2) Sosiaalisen (yhteisöllisen) median työkalut Yhteisöllinen tai sosiaalinen media (6) Verkko-opetusympäristöt (3) Blogit (2) - opettajan työvälineenä, oppilaiden/vanhempien kanssa työskentely blogin avulla Wiki (2) - erityismahdollisuudet, oppilaiden prosessoiva oppiminen Facebookin hyödyntäminen kursseilla/opetuksessa Sähköinen kalenteri (2) Doodle Tekniset taidot ja välineet Tietokoneen korjaus Kymmensormijärjestelmä Adobe Connect Pro- käyttö / videoneuvottelut yleensä Interaktiivinen esitystaulu Älytaulu (3) mahdollisuudet, käyttö kieltenopetuksessa, esitysgrafiikka ja kosketustaulu Tiedon ja tiedostojen hallinta Tiedostojen ym. jakaminen oppilaille ja opettajaharjoittelijoille Tiedon ja tiedostojen hallinta x3 Tiedon tuottaminen ja uuden tiedon merkitys Tiedon tuottaminen - erilaisia työkaluja Projektimuotoinen työskentely opetuksessa ja työryhmätyöskentely (2) Verkkotyöskentely Erilaisten materiaalien siirto laajempiin kokonaisuuksiin projekteissa Julkaisusarjat (julkaisualustat?) Uusien työvälineiden esittely Erilaisten tiedostojen julkaiseminen verkossa Uudet sovellukset tehdä sähköistä oppimateriaalia