Liite 2: Verkot ja todennäköisyyslaskenta



Samankaltaiset tiedostot
Liite: Verkot. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Todennäköisyyslaskenta ja puudiagrammit. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Todennäköisyyslaskenta ja puudiagrammit. Todennäköisyyslaskenta ja puudiagrammit. Todennäköisyyslaskenta ja puudiagrammit: Esitiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Liite 2: Verkot ja todennäköisyyslaskenta. Todennäköisyyslaskenta ja puudiagrammit

Verkot ja todennäköisyyslaskenta. Verkot ja todennäköisyyslaskenta. Verkot ja todennäköisyyslaskenta: Esitiedot

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 1: Todennäköisyys ja sen laskusäännöt Verkot ja todennäköisyyslaskenta

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Verkot ja todennäköisyyslaskenta. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

v 8 v 9 v 5 C v 3 v 4

Verkot ja todennäköisyyslaskenta Verkko Verkko eli graafi muodostuu pisteiden joukosta V, särmien joukosta A ja insidenssikuvauksesta : A V V jossa

Todennäköisyyslaskenta: Liitteet. Liite 1. Joukko oppi Liite 2. Todennäköisyyslaskenta ja puudiagrammit. Ilkka Mellin (2006) 449

Olkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko,

Diskreetit rakenteet

5/11 6/11 Vaihe 1. 6/10 4/10 6/10 4/10 Vaihe 2. 5/11 6/11 4/11 7/11 6/11 5/11 5/11 6/11 Vaihe 3

Algoritmit 1. Luento 8 Ke Timo Männikkö

A TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

Osa 1: Todennäköisyys ja sen laskusäännöt. Kokonaistodennäköisyyden ja Bayesin kaavat

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) Toinen välikoe, malliratkaisut

A* Reitinhaku Aloittelijoille

Suorakulmainen kolmio

Algoritmit 1. Luento 13 Ti Timo Männikkö

verkkojen G ja H välinen isomorfismi. Nyt kuvaus f on bijektio, joka säilyttää kyseisissä verkoissa esiintyvät särmät, joten pari

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka tutuksi Harjoitus 2, malliratkaisut

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä

Harjoitus 1 ( )

811312A Tietorakenteet ja algoritmit V Verkkojen algoritmeja Osa 2 : Kruskalin ja Dijkstran algoritmit

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Vektorit. Kertausta Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)

2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut

Kuva Suomen päätieverkko 1 Moottoritiet on merkitty karttaan vihreällä, muut valtatiet punaisella ja kantatiet keltaisella värillä.

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, VI Algoritmien suunnitteluparadigmoja

Graafin virittävä puu 1 / 20

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria

Tehtävä 4 : 2. b a+1 (mod 3)

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (kevät 2014) Uusinta- ja erilliskoe, , vastauksia

Ratkaisu. Tulkitaan de Bruijnin jonon etsimiseksi aakkostossa S := {0, 1} sanapituudelle n = 4. Neljän pituisia sanoja on N = 2 n = 16 kpl.

GPS lintulaskennoissa. Oriveden lintulaskijatapaaminen Heikki-Pekka Innala

b) Olkoon G vähintään kaksi solmua sisältävä puu. Sallitaan verkon G olevan

Puzzle-SM Loppukilpailu Oulu

VERKOT. SUHTEIKOT JA VERKOT 1. Johdanto Pisteiden asteet Yhtenäisyys Kulku suhteikossa Hamiltonin kulut...

A TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

Osa 1: Todennäköisyys ja sen laskusäännöt. Klassinen todennäköisyys ja kombinatoriikka

Näin ollen saadaan tulos rad(g) diam(g). Toisaalta huomataan, että verkon G kaikilla solmuilla x ja y pätee kolmioepäyhtälön nojalla havainto

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 7, ratkaisu

keskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 1 b 3 a 5

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Liite 1: Joukko-oppi

Avaruuden kolme sellaista pistettä, jotka eivät sijaitse samalla suoralla, määräävät

Polkuintegraali yleistyy helposti paloitain C 1 -poluille. Määritelmä Olkoot γ : [a, b] R m paloittain C 1 -polku välin [a, b] jaon

Verkkojen värittäminen

Topologia Syksy 2010 Harjoitus 9

Osa 1: Todennäköisyys ja sen laskusäännöt. Todennäköisyyden aksioomat

Harjoitus 1 ( )


Johdatus graafiteoriaan

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Todennäköisyyden aksioomat. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},

Kuinka määritellään 2 3?

GRAAFITEORIA. Keijo Ruohonen

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta.

Johdatus graafiteoriaan

Kaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symboleita yhdistelemällä. Kaavion osan toistaminen silmukalla. Esimerkkejä:

Valitaan alkio x 1 A B ja merkitään A 1 = A { x 1 }. Perinnöllisyyden nojalla A 1 I.

Ilkka Mellin (2008) 1/5

Algoritmit 2. Luento 11 Ti Timo Männikkö

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Graafiteoria matematiikkaako?

Palmikkoryhmät kryptografiassa

Viivaintegraali: "Pac- Man" - tulkinta

1 Peruslaskuvalmiudet

Algoritmit 2. Luento 2 To Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 13 Ma Timo Männikkö

Mohrin-Mascheronin lause kolmiulotteisessa harppi-viivaingeometriassa

Algoritmi on periaatteellisella tasolla seuraava:

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Joukko-oppi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

j(j 1) = n(n2 1) 3 + (k + 1)k = (k + 1)(k2 k + 3k) 3 = (k + 1)(k2 + 2k + 1 1)

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 1,

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009

Ratkaisu. Virittäviä puita on kahdeksan erilaista, kun solmut pidetään nimettyinä. Esitetään aluksi verkko kaaviona:

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava. Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava. Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava: Esitiedot

Puiden karakterisointi

Malliratkaisut Demot

TASON YHTÄLÖT. Tason esitystapoja ovat: vektoriyhtälö, parametriesitys (2 parametria), normaalimuotoinen yhtälö ja koordinaattiyhtälö.

Algoritmit 2. Luento 12 Ke Timo Männikkö

Teknisentyön työkalut vertailu. Pisteiden laskenta Työkalun hinta 70. Takuu 1 30 Takuu 2 20 Takuu 3 10 Takuu

X R Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 5, ratkaisuista

Datatähti alkukilpailu

Joukot. Georg Cantor ( )

V. V. Vazirani: Approximation Algorithms, luvut 3-4 Matti Kääriäinen

Testit järjestysasteikollisille muuttujille

Talousmatematiikan perusteet

3. laskuharjoituskierros, vko 6, ratkaisut

Yhtenäisyydestä. Johdanto. Lähipisteavaruus. Tuomas Korppi

Transkriptio:

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Liite 2: Verkot ja todennäköisyyslaskenta Verkot TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Verkko eli graafi: Määritelmä 1/2 Verkko eli graafi muodostuu pisteiden joukosta V, särmien joukosta A ja insidenssikuvauksesta : A V V jossa V, A, A V = Insidenssikuvaus kertoo mitkä verkon pisteistä ovat särmien yhdistämiä. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 2

Verkko eli graafi: Määritelmä 2/2 Olkoon a A ja ( a) = ( v, w) jossa siis v vw, V Tällöin: v = särmän a = (v, w) alkupiste w = särmän a = (v, w) loppupiste a w TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 3

Verkon määritelmä: Kommentti Verkkoja tarkastellaan tässä esityksessä suunnattuina verkkoina, millä tarkoitetaan sitä, että verkon jokaisella särmällä on suunta, joka osoittaa särmän alkupisteestä särmän loppupisteeseen. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 4

Verkkodiagrammi Verkkodiagrammi on verkon graafinen esitys. Verkkodiagrammi voidaan konstruoida seuraavalla tavalla: (i) Merkitään verkon pisteet tasoon. (ii) Piirretään jokaisen särmän a = (v, w) alkupisteestä v nuoli särmän loppupisteeseen w. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 5

Verkkodiagrammi: Esimerkki 1/3 Tarkastellaan viereistä verkkodiagrammia. Pisteiden joukko: V = { v1, v2,, v11} Särmien joukko: {,,, } A = a a a 1 2 10 v 1 a 1 a 2 v 2 v 3 v 4 a 3 a 4 a 5 v 5 v 6 v 7 a 6 a 7 a 8 a 9 a 10 v 8 v 9 v 10 v 11 TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 6

Verkkodiagrammi: Esimerkki 2/3 Insidenssikuvaus : v 1 ( a ) = ( v, v ) 1 1 2 ( a ) = ( v, v ) 2 1 3 ( a ) = ( v, v ) 3 2 5 ( a ) = ( v, v ) 4 6 2 ( a ) = ( v, v ) 5 6 3 ( a ) = ( v, v ) 6 5 8 ( a ) = ( v, v ) 7 5 9 ( a ) = ( v, v ) 8 9 6 ( a ) = ( v, v ) 9 7 10 ( a ) = ( v, v ) 10 11 7 a 1 a 2 v 2 v 3 v 4 a 3 a 4 a 5 v 5 v 6 v 7 a 6 a 7 a 8 a 9 a 10 v 8 v 9 v 10 v 11 TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 7

Verkkodiagrammi: Esimerkki 3/3 Esimerkiksi: Piste v 6 on särmien a 4 ja a 5 alkupiste ja särmän a 8 loppupiste. Särmän a 7 alkupiste on v 5 ja loppupiste on v 9. Piste v 4 on eristetty, koska se ei ole yhdenkään särmän alku- tai loppupiste. v 1 a 1 a 2 v 2 v 3 v 4 a 3 a 4 a 5 v 5 v 6 v 7 a 6 a 7 a 8 a 9 a 10 v 8 v 9 v 10 v 11 TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 8

Reitti Särmät { a1, a2,, ak 1} muodostavat reitin pisteestä v 1 pisteeseen v k, jos on olemassa pisteet v 1, v 2,, v k siten, että ( ai) = ( vi, vi+ 1), i= 1,2,, k 1 Jos pisteestä v 1 pisteeseen v k on reitti, sanotaan, että reitti vie pisteestä v 1 pisteeseen v k tai, että pisteestä v 1 pääsee pisteeseen v k. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 9

Reitti: Esimerkki Viereisen diagrammin verkosta voidaan löytää useita reittejä. Pisteestä v 1 pääsee pisteisiin v 2,v 3,v 5,v 6,v 8,v 9 vähintään yhtä reittiä pitkin. Pisteestä v 1 pisteeseen v 3 vie kaksi reittiä: Reitti 1: {a 2 } Reitti 2: {a 1,a 3,a 7,a 8,a 5 } Pisteestä v 6 ei pääse pisteeseen v 1 ja pisteestä v 1 ei pääse pisteisiin v 4,v 7,v 10,v 11. v 1 a 1 a 2 v 2 v 3 v 4 a 3 a 4 a 5 v 5 v 6 a 6 a 7 a 8 a 9 a 10 v 7 v 8 v 9 v 10 v 11 TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 10

Silmukka Reitti { a1, a2,, ak 1} muodostaa silmukan, jos on olemassa pisteet v 1, v 2,, v k siten, että ( ai) = ( vi, vi+ 1), i= 1,2,, k 1 ja v 1 = v k. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 11

Silmukka: Esimerkki Viereisen diagrammin verkossa on yksi silmukka: { a3, a7, a8, a4} Huomaa, että esimerkiksi särmät { a1, a4, a5, a2} eivät muodosta silmukkaa. v 1 a 1 a 2 v 2 v 3 v 4 a 3 a 4 a 5 v 5 v 6 v 7 a 6 a 7 a 8 a 9 a 10 v 8 v 9 v 10 v 11 TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 12

Verkon yhtenäisyys 1/2 Verkko on yhtenäinen, jos sen pisteiden joukkoa Vei voida osittaa kahdeksi epätyhjäksi osajoukoksi siten, että verkon jokaisen särmän alkupiste ja loppupiste kuuluvat samaan osajoukkoon. Siten yhtenäisen verkon pisteiden joukkoa V ei voida osittaa kahteen epätyhjään osajoukkoon V 1 ja V 2 seuraavalla tavalla: Jos a = (v, w) on verkon mielivaltainen särmä, niin täsmälleen toinen ehdoista (i) tai (ii) pätee: (i) v V 1 ja w V 1 (ii) v V 2 ja w V 2 TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 13

Verkon yhtenäisyys 2/2 Verkko on epäyhtenäinen, jos se ei ole yhtenäinen. Epäyhtenäisen verkon pisteet voidaan osittaa kahdeksi (tai useammaksi) epätyhjäksi osajoukoksi siten, että verkon jokaisen särmän alkupiste ja loppupiste kuuluvat täsmälleen yhteen osajoukoista. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 14

Yhtenäisyys: Esimerkki 1/2 Viereisen diagrammin verkko on epäyhtenäinen, mutta se koostuu kolmesta yhtenäisestä aliverkosta: Aliverkko 1: V = v, v, v, v, v, v, v { } { } 1 1 2 3 5 6 8 9 A = a, a, a, a, a, a, a, a Aliverkko 2: V = v 1 1 2 3 4 5 6 7 8 { } 2 4 A2 = Aliverkko 3: V = v, v, v A { } { a, a } 3 7 10 11 = 3 9 10 v 1 a 1 a 2 v 2 v 3 v 4 a 3 a 4 a 5 v 5 v 6 v 7 a 6 a 7 a 8 a 9 a 10 v 8 v 9 v 10 v 11 TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 15

Puu Verkko on puu, jonka juuri on piste v 1, jos seuraavat ehdot pätevät: (i) Verkko on yhtenäinen. (ii) Verkossa ei ole silmukoita. (iii) Jos w v 1 on mielivaltainen verkon piste, pisteestä v 1 pisteeseen w pääsee täsmälleen yhtä reittiä pitkin. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 16

Puun määritelmä: Kommentteja Puulla on täsmälleen yksi alkupiste, sen juuri v 1. Puun alkupisteestä v 1 vie täsmälleen yksi reitti puun jokaiseen muuhun pisteeseen. Puun alkupisteeseen v 1 ei tule yhtään särmää. Puulla on yksi tai useampia loppupisteitä. Puun loppupisteestä ei lähde yhtään särmää. Jokaisen särmän loppupiste (ellei se ole samalla koko puun loppupiste) on yhden tai useamman särmän alkupiste. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 17

Puudiagrammi Puudiagrammi on puun graafinen esitys. Puudiagrammi voidaan konstruoida seuraavalla tavalla: (i) Merkitään puun pisteet tasoon. (ii) Piirretään jokaisen särmän a = (v, w) alkupisteestä v nuoli särmän loppupisteeseen w. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 18

Puudiagrammin piirtäminen Puudiagrammin piirtämisessä käytetään tavallisesti toista seuraavista tavoista: (i) Puu piirretään ylösalaisin niin, että sen juuri eli alkupiste on ylhäällä ja sen loppupisteet ovat alhaalla. (ii) Puu piirretään makaavaan asentoon niin, että sen juuri eli alkupiste on vasemmalla ja sen loppupisteet ovat oikealla. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 19

Puut ja puudiagrammit: Esimerkki 1 Viereisen diagrammin verkko ei ole puu. Perustelut: (i) Verkko ei ole yhtenäinen, koska se koostuu kolmesta aliverkosta, joiden välillä ei ole yhtään särmää. (ii) Verkossa on silmukka. v 1 a 1 a 2 v 2 v 3 v 4 a 3 a 4 a 5 v 5 v 6 v 7 a 6 a 7 a 8 a 9 a 10 v 8 v 9 v 10 v 11 TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 20

Puut ja puudiagrammit: Esimerkki 2 1/2 Viereisen diagrammin verkko on puu. Perustelut: (i) Verkko on yhtenäinen. (ii) Verkossa ei ole silmukoita. (iii) Verkon alkupisteestä eli juuresta v 1 vie reitti verkon jokaiseen muuhun pisteeseen. Puun loppupisteiden joukko: {v 5,v 7,v 8,v 9,v 10 } v 1 a 1 a 2 v 2 v 3 a 3 a 4 v 4 v 5 a 5 a 6 a 7 a 8 a 9 v 6 v 7 v 8 v 9 v 10 TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 21

Puut ja puudiagrammit: Esimerkki 2 2/2 Viereisen puudiagrammin alkupisteestä v 1 loppupisteisiin v 5,v 7,v 8,v 9,v 10 vievät reitit: 1. Loppupisteeseen v 5 vie reitti {a 2,a 4 } 2. Loppupisteeseen v 7 vie reitti {a 1,a 3,a 6 } 3. Loppupisteeseen v 8 vie reitti {a 1,a 3,a 7 } 4. Loppupisteeseen v 9 vie reitti {a 2,a 5,a 8 } 5. Loppupisteeseen v 7 vie reitti {a 2,a 5,a 9 } v 1 a 1 a 2 v 2 v 3 a 3 a 4 v 4 v 5 a 5 v 6 a 6 a 7 a 8 a 9 v 7 v 8 v 9 v 10 TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 22