Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen



Samankaltaiset tiedostot
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja Marjaana Seppänen

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari klo 10.

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

Miten motivoin itseäni ja muita?

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Elämämme Kirjastot. Fyysiset ja abstraktit kirjastot ammatillisen kehittymisen tukena. Antti Vuento

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Suvi Fried Ikä-asuntoseminaari, Lappeenranta

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

7. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ IKÄÄNTYVIEN OHJAUS NUVA

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? Taulun Kartano

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Köyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM

Vuolle Setlementti ry

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Paikan imago ja siihen vaikuttaminen. Raija Komppula Matkailuliiketoiminnan professori Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MIHIN OPPIAINEISIIN JA KURSSEILLE MAAILMA 2O3O SOPII?

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Tunneklinikka. Mika Peltola

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

9. Luento Hyvä ja paha asenne itseen

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

5.12 Elämänkatsomustieto

Kuntien tuloksellisuusseminaari Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

väkivaltakokemusten ja totaalisen turvattomuuden maisema Johanna Hurtig HY, YTT

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

Sulkevat ja avaavat suhteet

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Radikaalia teknologiaa vai ei? Väittelyjä muutoksesta ja tulevaisuudesta

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Kuntajohtajien kokema uhkailu tai häirintä

Ageing in place -politiikka ohjaamassa ikäasumista

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?


Aikuisten museo. Aikuisten museo

Kasvuyritys työpaikkana

Minun elämäntilanteeni

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Kyynisyyden ja toivon mittelö

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Monipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS

Henkilöstökyselyn yhteenveto

Suuret ikäluokatkin ikääntyvät

Köyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

Turvallisuus osana hyvinvointia

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Transkriptio:

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset paikat edellyttävät erilaisia tapoja liikkua ja toimia. 2) Paikka merkityksellisenä kokonaisuutena. Liittyy paikan herättämiin tuntemuksiin ja kokemuksiin. Ympäristögerontologiassa ikääntyneiden suhdetta paikkaan tarkasteltu käsiteparin paikoillaan vanheneminen (ageing in place) ja paikka vanhenemisessa (place in ageing) pohjalta. Paikoillaan vanheneminen viittaa paikan fyysisten ominaisuuksien merkitykseen ikääntymisprosessissa ja paikka vanhenemisessa paikkaan liittyviin muistoihin ja merkityksiin, jotka ikääntyvä ihminen kokee tärkeiksi ja jotka luovat hänelle kuuluvuuden tunteen paikkaan. Viitekehys, jossa esitelmässä tarkastellaan lähiöiden asumiskokemuksessa tapahtunutta muutosta ja lähiöissä vanhenemista. Esimerkkinä Liipolan lähiö Lahdessa.

Kuvauksia paikan rakentumisesta ja paikkaan kiinnittymisestä Ero tilan (space) ja paikan välillä. John Dewey (2010/1934): Elämä sujuu jossakin ympäristössä ei vain tuon ympäristön sisällä, vaan sen aiheuttamana, vuorovaikutuksessa sen kanssa *Vuorovaikutuksen myötä tila+ muuttuu väljäksi kattavaksi tapahtumien näyttämöksi ja siihen jäsentyy kaikki se moninainen tekeminen ja asioille altistuminen, johon ihminen osallistuu. Tila muuttuu paikaksi, kun fyysinen ympäristö täyttyy henkilökohtaisista, muistoista, sosiaalisista ja kulttuurisista merkityksistä, paikan toimintoihin ja elintapoihin liittyvistä konnotaatioista etc.. Nämä tekijät vaikuttavat siihen miten ihminen paikan kokee ja miten hän siihen kiinnittyy. Rubistein & Parmelee (1992): set of feelings about a geographical location that emotionally bind a person to that place. Paikan kokemukselle keskeistä kuuluvuuden tunne.

Paikan kokemus ja ihmisten identiteetti Paikat tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Filosofi Edward S. Casey: ei ole paikkaa ilman minuutta (self) eikä minuutta ilman paikkaa (2001). Paikkaan kohdistuneet niin fyysiset kuin kulttuuriset ja sosiaaliset muutokset horjuttavat ihmisen sidettä paikkaan ja samalla ihmisen identiteetin rakennustekijöitä. Identiteetin kiinnittyminen paikkaan voi olla erityisen vahvaa samassa paikassa pitkään asuneilla ja samalla paikkaan kohdistuneet muutokset voivat vaikuttaa heihin voimakkaastikin. Rowles & Ravdal: bonding with places leads to a reluctance to abandon them because, in an almost literal sense, to abandon them is to abandon the self (2002). Tältä pohjalta paikan ja identiteetin kysymykset voidaan liittää yhteen myös ihmisen elämänlaatua rakentaviin tekijöihin. Juurtumisen tunne paikkaan antaa positiivisen minuuden tunteen. Ihmisen tekemistä paikattomaksi on myös pidetty yhtenä tapana marginalisoida ihminen. Paikaton ihminen ei ikään kuin kuulu minnekään eikä hänellä täten ole selkeää identiteettiä. Liiallisen paikkaan sitoutumisen on tosin myös ajateltu passivoivan ihmistä ja saavan hänet luopumaan paremman tavoittelusta.

Lähiöt paikkoina Suomalainen lähiörakentaminen muotoutui monien tekijöiden synteesinä ja muuttui ajan myötä vahvasti yhteiskunnallisten muutosten paineessa. Maalta muuttavalle työväestölle tarvittiin nopeasti asuntoja ja lähiörakentamisen malli tarjosi tähän ratkaisun. Rakentamista alkoivat hallita funktionaalisuus, elementtirakentaminen sekä kustannustehokkuus. Marjaana Seppänen: Lähiösuunnittelun ensisijaisena pyrkimyksenä ei ollut rakentaa lähiöistä paikkoja (place). Lähiöistä tuli enemmänkin tiloja (space). Kun paikka on jotakin, johon liittyy oma historia ja identiteetti sekä monia merkityksiä ja muistoja, on tila enemmänkin vailla merkityksiä olevaa ei-kenenkään maata. (2001, 113.) Stephen Kellert paikattomuuden synnystä: Paikattomuuden tunne liittyy usein suurimittaisiin kehityksiin, lyhyen aikavälin rakentamiseen ja massiivisiin maata muokkaaviin teknologioihin käytäntöjä, jotka usein heijastavat piittaamattomuutta, ellei peräti ylenkatsetta erityisiä juurtuneita olosuhteita kohtaan. (2005.) Vrt. Lähiörakentamisen historia Suomessa.

Lähiöt paikkoina vanhenemisessa Voiko lähiöistä tulla paikkoja? Miten esimerkiksi lähiöiden huono maine vaikuttaa siihen, miten ihmiset pystyvät kokemaan paikan omakseen? Esimerkiksi lähiöissä pitkään asuneiden ihmisten vahvemmat kokemukset alueelle juurtumisesta kertovat siitä, että niistä voi tulla myös paikkoja paikka vanhenemisessa merkityksessä. Esimerkiksi yli 25 vuotta Liipolassa asuneet vaikuttavat olevan huomattavasti juurtuneempia alueelle kuin vähemmän aikaa alueella asuneet. He myös arvostavat aluetta enemmän. Liipolalaiset ovat myös selvästi tietoisia alueensa heikosta maineesta Lahden sisällä. Tietoisuus huonosta maineestakaan tai siitä, minkälainen paikka Liipolan uskotaan olevan muille lahtelaisille, ei merkittävästi heikennä alueelle juurtumista.

Tunnen juurtuneeni Liipolaan 25 + v 10-24 v alle 10 v 0 20 40 60 80 100 Täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevien osuudet

Kuinka paljon arvostaa Liipolaa? Sinä itse Lahtelaiset viranomaiset Lahtelaiet tiedotusvälineet Lahtelaiset yleensä 0 20 40 60 80 100 Hyvin tai melko paljon arvostavien osuudet (yli 25 vuotta Liipolassa asuneet vastaajat)

100 % Kuinka paljon eri tahot arvostavat Liipolaa? Hyvin tai melko paljon -vastausten osuudet Liipolassa asutun ajan mukaan 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % alle 10 v 10-24 v 25+ v alle 10 v 10-24 v 25+ v alle 10 v 10-24 v 25+ v alle 10 v 10-24 v 25+ v viranomaiset tiedotusvälineet muut lahtelaiset vastaaja itse

Lähiö paikkana vanheta Entä miltä lähiö näyttää paikkana paikoillaan vanhenemisen merkityksessä? Ikäihmisten erityistarpeet eivät olleet vahvassa asemassa lähiöiden suunnittelussa. Rakennettiin ensisijassa työikäisten ja lapsiperheiden asuinalueiksi. Myös lähiöiden heikkenevä palvelurakenne asettaa haasteita. Esimerkiksi 65+ vuotiaat liipolalaiset toivovat alueeltaan hyvin erilaisia palveluita kuin alle 35-vuotiaat. Esim. pankki, posti ja apteekki. Fyysisen riippumattomuuden vähentyminen, kun joutuu ponnistelemaan saadakseen tarvitsemansa palvelut. Liipolassa oma erityishaaste: alueen mäkisyys. Alueen maaston tuottama haasteellisuus näkyy muun muassa vastaajien ilmoittamissa syissä muuttoaikeilleen. Terveydentilan vuoksi asuminen mäkien päällä asettaa rajoituksia, Mäkisyys, vaikeata huonokuntoiselle, Mäkinen alue käy aina vain raskaammaksi iän karttuessa.

Liipolan maastoa

Liipolan maastoa

Liipolan maastoa

Liipolan maastoa

Päätelmä Vaikka lähiöt olivat lähtökohdiltaan eräänlaista eikenenkään maata, niistä on kuitenkin tullut paikkoja paikka vanhenemisessa merkityksessä ja täten niissä asuminen voi antaa ihmiselle positiivisen minuuden tunteen. Niiden rakentaminen myös hyviksi paikoiksi paikoillaan vanhenemisen merkityksessä kuitenkin asettaa edelleen haasteita.