Ageing in place -politiikka ohjaamassa ikäasumista

Transkriptio

1 Ageing in place -politiikka ohjaamassa ikäasumista MOVAGE: Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari erikoistutkija, dos. Anni Vilkko Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö, THL AVilkko elokuu

2 Ageing in place ajattelun kehityskaari omaksuttu asumis- ja hoivapolitiikan keskeiseksi periaatteeksi ja tavoitteeksi useissa maissa 1990-luvun alkupuolelta lähtien OECD:n raportti hoivan ja asumisen uusista suuntalinjoista (Caring for Frail Elderly People: New Directions in Care, OECD 1994) tästä alkaen käsitettä sovellettu laajasti iäkkäiden ihmisten asumista ja hoivaa koskevissa politiikkaohjelmissa 2000-luvun kuluessa vahvistunut hoivan ja asumisen käytäntöihin merkittävästi vaikuttavaksi yhteiskunnalliseksi näkemykseksi sitä koskeva akateeminen tutkimus ja politiikkalähtöiset julkaisut/ohjelmat ovat lisääntyneet huimasti 2000-luvulla AVilkko, elokuu

3 Ageing in place ajattelun taustaa: M.P. Lawton ajattelun juuret juontuvat ja 1970-luvuilta ympäristöpsykologi M. Powel Lawtonin tutkimukset Lawtonin ansio: ikääntyvän ihmisen ja hänen ympäristönsä suhteen ymmärtäminen ja käsitteellistäminen sosiaalinen ja fyysinen ympäristö vaikuttaa suuresti iäkkään ihmisen elämänlaatuun ja toimintakykyyn (Lawton 1977; Lawton & Nahemow 1973) sosiaalisen ja fyysisen ympäristön (kuten tuttujen paikkojen tunnistaminen, läheisten ja naapureiden tuen saanti tai arkipalveluiden saavutettavuus) tärkeys lisääntyy iän karttuessa (Lawton 1982) AVilkko, elokuu

4 Lawton (jatk.) tähdensi yksilön toimintakyvyn ja lähiympäristön välistä tasapainoa environmental docility hyphothesis (Lawton & Simon 1968): ympäristötekijöiden vaikutus on sitä suurempi mitä heikompi toimintakyky yksilöllä on yksilö mukautuu ympäristön haasteisiin, hakeutuu mukavuusalueelleen ja muuttaa käyttäytymistään tai asuinympäristöään tutkijat saivat kritiikkiä determinismistä asumisen erityisjärjestelyjen painotus korostui AVilkko, elokuu

5 Lawton et al. toimintakykyisyyttä rajoittavaan ympäristöön vaikuttamalla voidaan edistää pitempään kotona asumista ja vaikuttaa positiivisesti iäkkään väestön elämänlaatuun (Lawton 1982 ja 1998) AVilkko, elokuu

6 Ageing in place ajattelu ja kokemuksellisuus ja 1990-luvuilla sai jalansijaa ajattelu, jossa korostettiin subjektiivisia kokemuksia elinympäristöstä (esim. place attachment by Altman & Low 1992; Rowles1993) affektiiviset, kognitiiviset paikkasidokset, totuttuihin käytäntöihin sitoutuvat kokemukset asuinpaikkaan ja paikallisuuteen kiinni kasvamisen kokemus yksilön elämänhistoria korostui AVilkko, elokuu

7 Vanhenevan yksilön kokemukset kodista lukuisat tutkimukset osoittavat useimpien vanhojen ihmisten haluavan asua omassa kodissaan (esim. Clough ym. 2004; Heywood ym. 2002; Means 2007; Wiles ym. 2011) Näkökanta kiteytyy kahteen kokonaisuuteen: asuinpaikan pysyvyys vahvistaa itsenäistä elämää, riippumattomuutta ja sosiaalisen tuen saamisen mahdollisuuksia silloinkin kun oma toimintakyky heikkenee asuinpaikan pysyvyys vastustaa tarvetta muuttaa hoivan ja palveluiden saamisen vuoksi vanhainkoteihin tai hoitolaitoksiin kodin/paikan jatkuvuuden rooli keskeinen AVilkko, elokuu

8 Ageing in place politiikka ja palveluilla vaikuttaminen haasteellisen elinympäristön ja yksilön toimintakykyisyyden tasapainoa haetaan erilaisilla palvelukonsepteilla politiikkaohjelmat ja dokumentit, jotka painottavat yksilön asuinpaikan jatkuvuuden merkitystä ja tarpeenmukaisten palvelujen tuottamista vaikuttava taustatekijä: kustannusperusteinen hyötyajattelu palveluin tuetun valtavirta-asumisen edullisuudesta asumisen erityisratkaisuihin verrattaessa tutkimuksellinen painopiste 2000-luvulla palveluiden ja talouden rooli korostuu AVilkko, elokuu

9 Ageing in place politiikan kritiikki kritisoitu kodin idealisoimisesta (esim. Heywood et al. 2002; Vilkko 2000) kodin merkitys voi muuttua hoiva-ammattilaisten tullessa osaksi kodin maailmaa tai yksinasujalle koti voi olla turvaton paikka ja ikävien muistojen lähde (esim. Milligan 2009; Oldman & Quilgars 1999; Rubenstein ym. 1992; Tedre 2007; Vilkko 2000 ja 2010b) kritiikki alkanut suuntautua myös ajattelun typistymiseen ainoastaan fyysisen asuinpaikan kysymykseksi, paikoillaan pitämiseksi (esim. Tedre 2007; Vilkko 2010b) nostettu esiin vanhenevan yksilön koko psykososiaalisen ympäristön merkitys (esim. Vasunilashorn ym. 2012) AVilkko, elokuu

10 Ageing in place ajattelu ja sosiaaliset siteet asumista ja arjen sujuvuutta lähestytään sosiaalisten siteiden ja merkityksellisten yhteisöjen näkökulmasta vanheneminen koettelee monin tavoin yksilön kokemusta asumisen paikan ja sosiaalisten suhteiden keskinäisestä yhteenkuuluvuudesta (yksinasuminen, yksinäisyys, sosiaalinen eristyneisyys, läheisten harveneminen) yhteenkuuluvuuden (connectedness) ja johonkin kokonaisuuteen kuulumisen (belonging) kokemukset liittyvät ennen muuta sosiaalisten yhteisöjen olemassaoloon ja toimintaan vahvat sosiaaliset siteet, intressiyhteisöt ja ylipäätään arkinen sosiaalinen vuorovaikutus hyvän ikääntymisen tuottajana yhteisöjen/yhteisöllisyyden rooli korostuu AVilkko, elokuu

11 Ageing in place ajattelun monisäikeisyys sosiaalisen ja fyysisen ympäristön kasvava merkitys vanhetessa (myös asumisen erityisjärjestelyjen painotus) yksilön elämänhistoria sekä kodin/paikan jatkuvuus palveluin tuettu arki ja kustannushyödyt psykososiaalinen ympäristö ja yhteisöt tarvitaanko lisää tutkimusta? kohti holistisempaa näkemystä asumisen ja hyvän vanhenemisen suhteista! AVilkko, elokuu

12 MOVAGE Jolanki, Outi & Vilkko, Anni (2015) Meanings of a Sense of Community in a Finnish Senior Co-Housing Community. Journal of Housing for the Elderly, 29: Juhila, Kirsi & Jolanki, Outi & Vilkko, Anni: Siirtymät ja valinnat vanhojen ihmisten ja asunnottomien asumispoluilla (käsikirjoitus) Vilkko, Anni: Sosiaalinen ja fyysinen elinympäristö ikäännyttäessä (käsikirjoitus) Esityksen nimi / Tekijä 12