Uudistuvan kasvun Tampere TAMPEREEN EHDOTUS KASVUSOPIMUKSEN NEUVOTTELUSISÄLLÖISTÄ Kaupunginhallitus 18.1.2016
Johdanto Tampere on Suomen merkittävin kasvukeskus ja korkeakoulukaupunki pääkaupunkiseudun jälkeen sekä Suomen vetovoimaisin asuinpaikka. Tampereen seutu kasvaa noin 4 000 asukkaalla vuodessa. Tampereen vahvuudet elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta ovat laadukas koulutustarjonta, osaavan työvoiman saatavuus sekä elinkeinoelämän monipuolisuus. Alueen menestyksen taustalla ovat yritysten, organisaatioiden ja toimijoiden uudistumishalu ja kyky, dynaaminen kehittämisote sekä vahvat yhdessä tekemisen perinteet. Tampereen seudun merkittävimmät haasteet kasvun osalta ovat yhä jatkuva elinkeinorakenteen muutos, yleiset maailmantalouden haasteet, jotka näkyvät vahvassa teollisuus ja vientimaakunnassa erityisen negatiivisesti sekä niistä johtuva erittäin haastava työttömyystilanne. Tampereen kaupungin ja kaupunkiseudun strategiat korostavat rohkeaa uudistumista, osaamisen merkitystä sekä innovaatioyhteistyötä. Alueen kasvun mahdollistamiseksi kaupunki on elinkeino ja innovaatiopolitiikan toimillaan elinkeinoelämän kumppani, alusta ja asiakas. Tavoitteena on edistää uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja edelläkävijämarkkinoiden syntymistä. Tässä sopimusehdotuksessa kasvua haetaan toisaalta suoraan elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien ja ympäristöjen kehittämistoimenpiteillä ja toisaalta julkisen sektorin rakenteiden ja palveluiden uudistamisella, mikä tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Tämä ehdotus kasvusopimuksen sisällöiksi kuvaa seudun yhteistä tahtotilaa siitä, mihin suuntaan ja miten Tampereen seutua kehitetään. Kasvusopimusta valmistellaan rinnakkain MAL sopimuksen kanssa. Alueen kehittämistoimenpiteet on jaettu näiden kahden sopimuksen kesken. MAL sopimukseen sisältyvät kasvunäkökulmasta mm. asemakeskuksen, lentoaseman ja liikenteen sekä älyliikenteen kehittämistoimenpiteet, Tampereen raitiotie sekä seudun cleantechin, biotalouden ja kiertotalouden kehittämisalueet. Lisäksi Tampere osallistuu Helsinki Hämeenlinna Tampere kasvuvyöhykkeen sopimukseen. Kasvusopimusehdotuksen keskeinen elinkeinopoliittinen teema on digitaalisuus ja sen hyödyntäminen valmistavassa teollisuudessa ja hyvinvointipalveluissa. Tampere3 on kasvusopimuksen yhteinen osaamisalusta. Tampereen seudun elinvoimalle ja kilpailukyvylle on viime vuosikymmeninä ollut keskeistä alueen korkeakoulut. Korkeakoulujen yhdistyminen Tampere3:ksi on menestymisen perusta tulevina vuosikymmeninä. Kasvusopimuksen teemoja toteutetaan hankekokonaisuuksissa, jotka on kuvattu lyhyesti tässä sisältöehdotuksessa alustavine julkisine vastuutahoineen. Teemat ja hankkeet toteuttavat useita hallitusohjelman kärkihankkeiden toimenpiteitä. Valtion ja kaupungin välisissä jatkoneuvotteluissa tarkennetaan paitsi teemat ja hankkeiden sisällöt myös kummankin osapuolen roolit, toimet ja panostukset eri teemojen toteutuksessa. Tässä hakemuksessa näitä ei ole esitetty. Tämä ehdotus on selkeä kasvupolitiikan jatkumo edelliselle (2013 2015) valtion ja Tampereen kaupunkiseudun väliselle kasvusopimukselle. Kasvusopimusehdotuksen tavoitteet kuvastavat Tampereen kaupunkiseudun yhteistä tahtotilaa. 2
1. YHTEINEN OSAAMISALUSTA TAMPERE3 Tampereen alueen menestys pohjautuu vahvasti osaamisen merkitykseen, niin koulutuksen vetovoimaisuuden kuin alueen kasvun ja kehityksen näkökulmasta. Kansalliseen osaamisen uudistamisen ja hyödyntämisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn haasteeseen vastaaminen vaatii uudenlaisia rakenteita perinteiset rakenteet eivät enää ole optimaalisia uuden tiedon, tieteen ja tutkimuksen tuottamisessa tai sen hyödyntämisessä. Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen ylipiston ja Tampereen yliopiston yhdistymishanke synnyttää uudenlaisen yliopiston Suomeen. Tampere3 tarjoaa vahvan osaamispohjan elinkeinoelämän kasvulle ja menestykselle, niin teollisuuden, palveluliiketoiminnan kuin myös hyvinvoinnin kehittämiseksi. Tampere3 on Pirkanmaan merkittävin hanke tällä hallituskaudella. Tavoitteena on saada aikaan uusista eri alojen rajapinnoista ammentava monialainen ja globaalisti vahva kansainvälinen tutkimus ja oppimisympäristö. Tampere3:lla tulee olemaan muista suomalaisista yliopistoista poikkeavat tutkimus ja koulutusprofiilit. Tampere3:n perustana on korkea tieteellinen ja teknologinen osaaminen ja tutkimus sekä monipuoliset tieteen ja työelämän tarpeita palvelevat koulutusohjelmat. Tampere3 prosessin onnistuminen edellyttää rakenteita ja toimintamalleja, jotka vastaavat keskeisten teknologisten ja yhteiskunnallisten murrosten vaatimuksiin. Koulutuksen, tutkimuksen ja kolmannen tehtävän osalta ainakin digitalisaatio (mm. uudet liiketoimintamallit), innovaatiotoiminnan avautuminen (mm. demokratisoitunen, yhteiskehittäminen) sekä kasvaneet yhteisöllisyyden, yrittäjyyden sekä laajan osallistumisen vaatimukset asettavat tällaisia odotuksia. Tampere3:n valmistelutyö on käynnissä yhdessä korkeakoulujen ja OKM:n kanssa. Tampere3 toteuttaa hallituksen kärkihankkeita: Osaaminen ja koulutus, kärkihanke 3: toimenpiteet 2 ja 3 sekä kärkihanke 5: toimenpiteet 1, 2, 3 2. TEEMA 1: VALMISTAVAN TEOLLISUUDEN UUDISTUMINEN JA DIGITALISAATIO Tampereen seutu on Suomen valmistavan teollisuuden keskus. Alueella on myös vahvaa high tech valmistusta mm. biomateriaaleissa sekä laser ja puolijohdeteknologiassa. Pirkanmaan teollisuuden liikevaihto oli v. 2014 yhteensä 10 mrd ja se työllisti noin 42 500 henkilöä. Viennin arvo oli 5 mrd. Seudulla sijaitseviin merkittäviin valmistavan teollisuuden yrityksiin kuuluu niin suuria globaaleja toimijoita (esim. Sandvik, Cargotec, Valmet, Metso, Fastems, John Deere, Bronto Skylift ja Agco Power) kuin myös keskisuuria paikallisia yrityksiä (esim. Avant Tecno, Insta, Koja, Ata Gears ja Tasowheel). Seutu on merkittävä teollisuuden tuotekehityskeskittymä. Vuonna 2008 alkanut globaali finanssikriisi merkitsi valmistavan teollisuuden viennin ja liikevaihdon dramaattista heikkenemistä. Tuotantoa siirtyi ulkomaille paitsi kustannussyistä niin ennen kaikkea se siirtyi lähemmäksi asiakkaita. Kilpailukyvyn palauttamiseksi keskeistä on hyödyntää digitalisaatiota ja automaatiota 3
sekä tuotannon että tuotteiden kehityksessä. Tampereen seudun valmistava teollisuus on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana uudistunut elinvoimaiseksi juuri ICT ja ohjelmistoteknologiaa hyödyntämällä. Nämä sulautettujen järjestelmien avulla toteutetut digitalisaatioon perustuvat ratkaisut luovat hyvät edellytykset jatkaa teollisuuden digitalisaatioon pohjaavaa tuotekehitystä ja tuotantoa. Tämä luo merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin olemassa oleville kuin uusillekin yrityksille. Koska digitalisaatio leviää nopeasti ja kaikkialle, sen yksinään tuoma kilpailuetu on kuitenkin lyhytaikainen. Se on välttämätön mutta ei riittävä ehto menestymiselle. Tampereen seutu on vahva valmistavan teollisuuden digitalisaation osaamis ja tuotekehitysalue. Eri nichealueiden maailman markkinajohtajayritykset, alan tutkimustoiminta sekä koulutus löytyvät Tampereelta. Ne muodostavat yhdessä vahvan klusterin. Tampereella sijaitsevat myös liikkuvien koneiden tutkimus ja tuotekehitysverkosto FIMA sekä koneenrakennuksen huippuosaamisen keskittymä Fimecc Oy. Yritysten vahvan tuotannollisen ja tuotekehitysosaamisen lisäksi alueella on erinomainen koulutusinfrastruktuuri ammatillisesta koulutuksesta yliopistokoulutukseen ICT, ohjelmisto ja tuotantoteknologioissa, mikä luo pohjan valmistavan teollisuuden digitalisaatiolle. Tampereen kolmen korkeakoulun yhdistymishanke Tampere3 tukee osaamispohjan vahvistamista. Lisäksi VTT on keskittämässä valmistavan teollisuuden osaamisensa ja tutkimustoimintansa Tampereelle. Tampereella tehtävä kehitystyö perustuu laajaan kansainväliseen yhteistyöhön niin yritysten kuin tutkimuslaitostenkin osalta. Niillä on pitkät perinteet kv. T&K yhteistyössä, ja alan keskeinen eurooppalainen tapahtuma Manufuture järjestetään säännöllisesti Tampereella. Tampereen seudun toimijat ovat myös keskeisesti mukana EIT:n KIC valmistelussa. Eurooppalaisen Vanguard Initiative puitteissa on menossa useita pilotteja mm. 3D tulostuksen, prosessitehokkuuden sekä nanoteknologian alueilla. Tampereella on tavoitteena vahvistaa valmistavan teollisuuden digitalisaatiosta syntyvää kasvua panostamalla osaamispohjan uudistamiseen ja hyödyntämiseen. Lisäksi tavoitteena on kehittää pk yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä merkittävästi tarjoamalla niiden käyttöön nopeita ratkaisuja, monipuolista huippuosaamista sekä laaja yhteistyöverkosto. Hallitusohjelman linjausten mukainen digitalisaatio sekä yliopistotasoisen tutkimustiedon avaaminen entistä paremmin pk yritysten hyödynnettäväksi luo mahdollisuuksia teollisuuden uusille kilpailua vahvistaville ratkaisuille. Keskeisinä toimenpiteinä valmistavan teollisuuden uudistumisen ja digitalisaation vahvistamisessa ovat valmistavan teollisuuden osaamiskeskittymän vahvistaminen, Teknologiateollisuus ry:n uusi valmistavan teollisuuden kilpailukykyohjelma P4.0 sekä alueelliset hankekokonaisuudet IoT platformit ja tuotteiden lisätty asiakasarvo, Tuotannon paluu ja robotisointi sekä Teknologiaharppaus hyödyntäen 3D tulostustekniikkaa. Alla on esitetty lyhyesti tämän kokonaisuuden projektiaihiot. Valmistavan teollisuuden osaamiskeskittymän vahvistaminen Älykkäiden koneiden ja valmistuksen SMACC (Smart Machines and Manufacturing Competence Centre) on TTY:n ja VTT:n uusi osaamiskeskittymä, joka tukee teollisuuden digitalisaatiosta syntyvää kasvua sekä tarjoaa pk yrityksille uudenlaisia palveluja sekä yliopistotasoisen kokeiluympäristön. Keskittymä yhdistää pk myönteisen palvelukulttuurin Suomen kovimpaan tutkimusosaamiseen yritysten ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi. SMACC tavoittelee kansainvälisesti tunnustettua vahvaa asemaa älykkäiden koneiden ja valmistuksen tutkimuskentässä. Toteuttaa hallituksen kärkihankkeita: Osaaminen ja koulutus, kärkihanke 5: toimenpiteet 1, 2 ja 3 Vastuutahot: TEM, TTY, TaY, TAMK, VTT, Tampereen kaupunki 4
Valmistavan teollisuuden kilpailukykyohjelma P4.0 Teknologiateollisuuden P4.0 on suunnitelma, jolla varmistetaan teknologiateollisuuden menestyminen ja pysyminen Suomessa digimurroksen edelläkävijänä. Suunnitelma yhdistää yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset, start upit, venture rahoituksen sekä työttömät osaajat uudeksi innovaatioekosysteemiksi, joka edistää suomalaisen teollisuuden kasvua, kilpailukykyä ja tuottavuutta. P4.0 vastaa osaltaan myös Tampereen työttömyyshaasteeseen. Toteuttaa hallituksen kärkihankkeita: Osaaminen ja koulutus, kärkihanke 5: toimenpiteet 2 ja 3 Vastuutahot: TEM, Teknologiateollisuus ry, FIMECC Oy, DIGILE Oy IoT platformit ja tuotteiden lisätty asiakasarvo IoT platformit hankkeessa yritykset rakentavat yhdessä alustoja, joita useat yritykset voivat hyödyntää digitalisaatioon perustuvan liiketoiminnan kasvattamiseksi. Tuotteiden asiakasarvoa lisätään digitalisaation avulla, mikä tukee yritysten parempaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tavoitteena on myös hyödyntää ICT sektorin vapaita osaajia ja parantaa ICT sektorin työllisyystilannetta. Toteuttaa hallituksen kärkihanketta: Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen, kärkihanke 2 Vastuutahot: TEM, Tekes, Tredea Oy, Tampereen kauppakamari, Tampereen kaupunki Tuotannon paluu ja joustava robotisointi Tuotannon palaaminen ulkomailta Suomeen on mahdollista, jos siirtymisen keskeisissä syissä (mm. asiakkuudet ja kustannukset) on tapahtunut selkeitä muutoksia. Trendi on nähtävissä muissakin maissa. Suomen osalta mahdollisuus on se, että tuotannon tehokkuus ja joustavuus mm. teollisuusautomaatiota ja robotiikkaa hyödyntämällä luovat kustannustehokkaat puitteet tuotannon palaamiselle. Hankkeen keskeinen tavoite on valmistavan teollisuuden yritysten tuotannon tehostaminen ja joustava automatisointi. Hanke parantaa yritysten kilpailukykyä sekä alueen työllisyystilannetta. Hankkeeseen kootaan useita yritysryhmiä ja siihen liittyy myös tutkimuskokonaisuuksia. Toteuttaa hallituksen kärkihanketta: Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen, kärkihanke 2 Vastuutahot: TEM, Tekes, Tredea Oy, Tampereen kaupunki Teknologiaharppaus hyödyntäen 3D tulostustekniikkaa 3D tulostus on viimeisten vuosien aikana ollut nopeimmin kasvava valmistusteknologia maailmalla. Sen on ennustettu muuttavan valmistavan teollisuuden rakenteita enemmän kuin mikään muu teknologia. Hankkeen keskeinen tavoite on ajanmukaisten toimintaympäristöjen ja laitehankintojen avulla muodostaa Tampereen seutukunnalle 3D tulostamisen osaamiskeskittymä, jota hyödyntämällä alueen yritykset parantavat kilpailukykyään. joka nostaa yritysten ja tuotteiden kilpailukykyä ja jalostusarvoa. Tampereen seutu haluaa olla Suomen johtava ja maailmalla tunnustettu osaamiskeskittymä 3D tulostuksessa. Pirkanmaalaisen yhteistyön (TTY, TAMK, SASKY) kautta kehittämishankekokonaisuus palvelee laajasti eri toimijoita koko maakunnassa. Toteuttaa hallituksen kärkihanketta: Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen, kärkihanke 2 Vastuutahot: TEM, TEKES, TTY, TAMK, SASKY 5
3. TEEMA 2: HYVINVOINNIN DIGITALISAATIO Suomalaiset julkiset hyvinvointipalvelut ovat merkittävässä murroksessa. Palveluiden digitalisaatio aiheuttaa koko toimialan markkinoiden uusjaon. Hyvinvoinnin digitalisaatio mahdollistaa julkisten palvelujen uudet tehokkaammat ja resurssiviisaammat rakenteet ja palveluprosessit sekä edistää alan yritysten uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kasvua ja kilpailukykyä. Digitalisoitumisella voidaan merkittävästi korjata hyvinvointipalvelujen palvelujärjestelmän kestävyysvajetta. Avainkeino julkisen hallinnon tuottavuusloikassa on palvelujen rakentaminen käyttäjälähtöisiksi ja digitaalisiksi. Tampereella hyvinvointipalvelujen digitalisaatio nähdään merkittävänä rakennemuutoksen mahdollistajana. Digitalisaation kautta luodaan suorituskyvyltään palvelujärjestelmä, joka toimii referenssinä globalisoituville terveysmarkkinoille tähtääville vientituotteille ja palveluille. Se muodostaa digitaalisen hyvinvointiliiketoiminnan ympäristön ja innovaatioalustan uusien palvelumuotojen ja tuotteiden sekä niihin kytkeytyvien teknologia ja ohjelmistotuotteiden kehittymiselle. Kasvuvaikutus näkyy laitteiden, palvelujen ja järjestelmäkonseptien vientinä ja uusina työpaikkoina. Digitalisaatio mahdollistaa hyvinvointipalvelujen tuotannossa siirtymän itsepalveluun ja omahoitoon. Tämä edellyttää valtakunnallisia perusratkaisuja omahoidon tuottamien terveystietojen määrämuotoiseen taltiointiin. Tampere toteuttaa kärkihankkeillaan tätä valtakunnallista uudistumista ja muutosta pilotoidaan Tampereella useilla eri hankkeilla. Digitalisaatio sekä itse ja omahoidon kehittyminen mahdollistaa työn merkittävän automatisoitumisen. Aikaa vapautuu henkilöstöltä ja asiakkailta aiempia hoitomuotoja korvaavien uusien ratkaisujen kautta. Aiemmin keskitetysti hoidettuja, kalliiseen ja raskaaseen teknologiaan perustuvia erikoissairaanhoidon palveluita voidaan hajauttaa. Tampereella on vahva sosiaali ja terveysalan osaamispohja. Tampereen kaikkien korkeakoulujen fokusalue on terveys ja hyvinvointiteknologia. Käynnissä oleva Tampere3 prosessi tukee merkittävästi hyvinvoinnin palvelujärjestelmän uudistamista. Merkittävimmät hyvinvoinnin digitalisaatio teemassa toteutettavat kehittämiskokonaisuudet ovat 1. julkisten hyvinvointipalvelujen digitalisaatio ja 2. hyvinvointialan liiketoiminnan kasvun edistäminen. 3.1. Julkisten hyvinvointipalvelujen digitalisaatio Tampereen hyvinvointipalvelujen digitalisaation visio on, että vuonna 2025 kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluita. Keskeiset osat ovat digitaalinen palveluneuvonta ja ohjaus, yhteinen ja hyötykäytössä oleva asiakastieto, kysynnän ennakoiva ohjaus sekä rutiinityön automatisointi digitalisaation avulla. Itseja omahoidon kehittyminen digitalisaation avulla mahdollistaa terveydenhuollossa sujuvat palveluprosessit sekä aiempaa tehokkaamman resursoinnin. Uusilla digitalisoitumisen mahdollistamilla prosesseilla ja palveluilla voidaan merkittävästi korjata hyvinvointipalvelujen palvelujärjestelmän kestävyysvajetta. Kasvu syntyy kustannustehokkaiden palveluiden ja niihin liittyvien tuotteiden viennistä sekä niistä uusista hyvinvoinnin ylläpitoon ja seurantaan liittyvistä palveluista, jotka mahdollistavat kansalaisten oma ja itsehoidon. Tampereen keskeiset hankkeet hyvinvointipalvelujen digitalisaatiossa ovat uudet omahoitopalvelut, hyvinvointitiedon standardointi ja avoimuus sekä uusi opetushyvinvointikeskus. Alla on esitelty lyhyesti tämän osakokonaisuuden projektiaihiot. 6
Uudet omahoitopalvelut ODA Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) palvelukokonaisuus koostuu sähköisestä hyvinvointitarkastuksesta ja valmennuksesta, älykkäästä oire ja palvelutarpeen arviosta sekä hyvinvointisuunnitelmasta. Tavoitteena on sujuvat, pitkälle automatisoidut itse ja omahoidon palveluketjut, joissa korostuu kansalaisen oma toiminta, rooli ja vastuu. Omahoitopalvelujen kehittäminen on laaja hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on vähentää palvelujärjestelmän kuormitusta sekä motivoida kansalaisia itsenäiseen ja yhteisölliseen hyvinvoinnin ylläpitoon sekä kannustaa heitä hyvinvointia edistäviin valintoihin. Toteuttaa hallituksen kärkihanketta: Hyvinvointi ja terveys, kärkihanke 1, toimenpide 1 sekä Digitalisaatio, kokeilut ja normien purku, kärkihanke 1 Vastuutahot: STM, VM, kunnat, PSHP Hyvinvointitiedon standardointi ja avoimuus Oma ja itsehoitoratkaisujen eri järjestelmien tietojen liittäminen toisiinsa ja virallisiin järjestelmiin tuo palvelujärjestelmälle tehokkuutta ja kustannushyötyjä. Suomessa tätä on jo toteutettu Kantapalvelulla sekä kansalaisille suunnatulla OmaKanta ratkaisulla. Omahoitotiedon osalta vastaavat ratkaisut ovat valmisteilla. Tampereella on käynnissä ja käynnistymässä useita tiedon yhteiskäytettävyyteen liittyviä hankkeita. Niillä luodaan yritysten tuotekehitykselle innovaatioalusta, joka mahdollistaa kansainvälisen kehityksen kärjessä etenevän tuotekehitystyön. Toteuttaa hallituksen kärkihanketta: Hyvinvointi ja terveys, kärkihanke 1, toimenpide 1 ja 2 sekä Digitalisaatio, kokeilut ja normien purku, kärkihanke 1 Vastuutahot: STM, KELA, Tekes, SITRA, TTY, kunnat Opetushyvinvointikeskus Tampereen kaupungin ja alueen tutkimus ja oppilaitosten yhteistyönä toteutetaan Kaupin kampusalueelle uusi moniammatillinen opetushyvinvointikeskus. Keskus toimii lähialueen asukkaiden terveysasemana sekä laajempana hyvinvointikeskuksena, jolloin mm. sosiaali ja liikuntapalvelut ovat merkittävässä roolissa. Opetushyvinvointikeskus vastaa uusiin koulutushaasteisiin ja parantaa opetuksen työelämäyhteyksiä. Keskus on myös opetus ja kehitysalusta uudelle digitalisoitumisen myötä syntyvälle erikoissairaanhoidon ja muun sote alan yhdistävälle palvelujärjestelmälle sekä hyvinvointialan yritysten innovaatioympäristö. Opetushyvinvointikeskuksesta tulee kansainvälistä huippua oleva tutkimus, kehitys ja innovaatiokeskittymä, joka houkuttelee alueelle uusia osaajia ja osaamisintensiivisiä yrityksiä. Toteuttaa hallituksen kärkihanketta: Hyvinvointi ja terveys, kärkihanke 1, toimenpide 1 ja 2 sekä Digitalisaatio, kokeilut ja normien purku, kärkihanke 1 Vastuutahot: OKM, TAY, TAMK, TTY, SYK, Tampereen kaupunki, PSHP 3.2. Hyvinvointialan liiketoiminnan kasvun edistäminen Hyvinvointipalvelujen digitalisaatio synnyttää hyvinvointialan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toimialan globalisoitumiskehitys luo yhdessä palvelujärjestelmämuutosten kanssa uusia mahdollisuuksia myös liiketoiminnan kansainvälistymiselle ja viennin kasvulle. Tampereella on strategisena tavoitteena kehittää uusia innovaatioympäristöjä sekä tarjota yrityksille kehitysalustoja erilaisten alueiden kehittämisen 7
kautta. Näin synnytetään uusia palvelu ja tuoteinnovaatiota, uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja sekä yrityksille referenssimarkkinoita. Tampereen keskeiset hankkeet hyvinvointialan liiketoiminnan kasvun edistämiseksi ovat Kaupin kampus, OmaTesoma sekä liikunnan huippuketjujen kehittäminen. Kaupin kampus Kaupin kampusaluetta kehitetään laajentamalla alueen toimintaprofiilia voimakkaasti erikoissairaanhoidon, lääketieteellisen tutkimukset ja teknologiayritysten ulkopuolelle. Kampus mahdollistaa laajasti yhteisen innovoinnin asiakkaiden, työntekijöiden, asukkaiden, potilaiden, kuntoilijoiden ym. kesken. Tampereen seudun erityisenä painopisteenä on tuoda kehittämistoimintaan nopean soveltamisen ja käytännönläheisen innovaatiotoiminnan mallit. OmaTesoma Tesoman lähiössä toteutetaan kattava lähiöuudistus rakentamisesta yksityisiin ja julkisiin palveluihin ja uudenlaisiin työpaikkoihin. Ratkaisuja pilotoidaan Tesomalla, minkä jälkeen ne ovat levitettävissä muualle kaupunkiin ja maahan. Tesoma toimii innovaatioalustana, minkä avulla yritykset kehittää, testata tai pilotoida uusia liiketoiminta ja palveluratakisuja. Hyvinvointipalveluiden uudistuksessa yritykset ovat mukana tuottamassa uusia ratkaisuja palvelumuotoilun ja digitalisaation keinoin. YLEn toimintojen ympärille rakentunut Mediapolis on jo kymmenien ICT ja media alan yritysten innovointiympäristö, joka mahdollistaa erityisesti digimedia alan yrityksille kasvun ja kansainvälistymisen. Tesoma on ympäristöministeriön asuinalueohjelman kohde. Liikunnan huippuketjun kehittäminen Hyvinvoinnin ja liikunnan merkitys on noussut keskeiseksi ihmisten ja koko yhteiskunnan kannalta. Hyvinvointiin liittyy enenevissä määrin uusia palveluita ja ala tarjoaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tampereelle on syntymässä Hakametsään uusi merkittävä koulutuksen, harjoittelun, tutkimuksen ja toimintojen keskittymä, joka on paitsi liikunnan ja huippu urheilun uusi keskus myös alan uuden liiketoiminnan innovaatio ja kehitysympäristö. 8
Erityiskysymykset 1. Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen 1. Miten Tampereen kaupunki pyrkii aktivoimaan maahanmuuttajien osallistumista elinkeino ja innovaatiopolitiikkaan sekä hyödyntämään heidän osaamistaan kasvun ja innovaatioiden tueksi? Tampereen seudun elinkeinoyhtiö Tredean yksi toiminta alue on osaajien houkuttelu alueelle sekä alueella jo olevien ulkomaisten osaajien hyödyntämisen edistäminen. Tätä on tehty Tredean Talent Tampere toiminnan puitteissa. Vuonna 2015 toteutettiin mm. laaja kansainvälisen osaamisen verkostoitumistapahtuma TWINKLE. Pääasiallinen järjestelyvastuu tapahtumasta annettiin maahan muuttaneille ja Tampereen kansainväliselle yhteisölle. TWINKLEn sekä Talent Tampere toiminnan tavoitteena on edistää maahanmuuttajataustaisten osaajien ja paikallisten yritysten yhteistyötä ja maahanmuuttajien verkostoitumista uusien innovaatioiden ja yritysten kehitystyössä. Lisäksi toteutetaan maahanmuuttajayrittämistä edistäviä toimenpiteitä, mm. englanninkielisiä yrittäjyyskursseja sekä yritysten kanssa yhteistyössä toteutettuja jo töissä oleville maahanmuuttajille suunnattuja suomen kielen ja kulttuurin koulutuksia. Tampereen kaupunki ehdottaa maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämiseksi uutta nopeasti käynnistettävää pilottihanketta, josta on seuraavassa esitetty pääkohdat. Maahanmuuttajaosaamisen hyödyntäminen MENA alueen viennin edistämiseksi Lähi idän vienti Suomesta on laskenut huomattavasti parhaista vuosista. Alueen yhteenlaskettu BKT on kymmenkertainen Suomen BKT:hen nähden. Alue tarjoaa suomalaisyrityksille hyvän vientipotentiaalin. Uuden hankkeen tavoite on Pirkanmaan yritysten viennin kasvattaminen arabiankielisellä MENA alueella. Hankkeessa kartoitetaan Pirkanmaan pk yritysten MENA alueen tavoitteet ja haetaan heidän tarkoituksiinsa parhaiten soveltuvat osaajat maahanmuuttajien osaamiskartoitusten perusteella. Tässä hyödynnetään Tampereella Maahanmuuttajaneuvonta MAINIOssa käytössä olevaa alkukartoitusta. Osaajien tehtävät ovat vientiyritysten teknisiä tai kaupallisia tukitehtäviä. Taustakeskustelujen ja alustavien arviointien perusteella kiinnostuneita yrityksiä on kymmeniä. Hanke nostaa esiin työpaikkoja ja mahdollisuuksia, jotka eivät ilman hanketta olisi löydettävissä. Hankkeen tuloksia mitataan lisääntyneen MENA viennin tuloksina sekä maahanmuuttajien työllistymisenä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 100 000, josta Tampereen kaupungin osuus on 50 000. Lisäksi kaupunki ehdottaa kansainvälisen keskuksen perustamista edistämään työperusteisten maahanmuuttajien ja heidän perheidensä verkostoitumista. Keskus käyttää hyväksi myös ulkosuomalaisten kokemuksia. Uutena toimenpiteenä kartoitetaan valtion eri toimijoiden (mm. poliisi, maistraatti, Kela, työ ja elinkeinotoimisto) yhteistyömahdollisuuksia keskuksen palvelujen tarjonnassa. Keskuksen avulla luodaan maakohtainen kulttuuriosaajaverkosto yritysten käyttöön. Myös tätä kautta tarjotaan yrityksille myös mahdollisuutta kartuttaa osaamistaan eri vientimaiden paikallisten olosuhteiden ja kulttuurin tuntemisessa. Yritykset ovat jo osoittaneet tähän alustavaa kiinnostusta. 2. Miten kaupunki on yleisemmin varautunut lisääntyvään maahanmuuttoon (ml. pakolaiset), kuten asumisen sekä kotoutumisen, osallisuuden ja työllisyyden edistämiseen? Tampereen kaupungin kotouttamisohjelma löytyy linkistä http://www.tampere.fi/liitteet/k/unnamed_6421/kotouttamisohjelma1425.pdf 9
Toimintaympäristön muutoksen vuoksi kotouttamisohjelma päivitetään keväällä 2016 ja valmistellaan elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta kaupungin maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Äkillinen maahanmuuttajien määrän lisääntyminen tulee vaikuttamaan asumiseen ja vuokra asuntojen saatavuuteen. Tässä on haasteita kaikilla suurilla kaupunkiseuduilla. Kaupunkiin muuttavien määrän kasvu tuo myös paineita myös jo nykyisten palvelujen lisäämiseen. Esimerkiksi työvoimapoliittisissa toimenpiteissä tarjotaan samanaikaisesti työpaikkasuomen opetusta. Tällaisten ja muiden, uusienkin käytäntöjen volyymiä ja resursointia lisätään entisestään. Myös tamperelaisten ammatillisten toisen asteen oppilaitosten (niin nuoriso kuin aikuisasteen opintojen järjestäjien) resursointia alkuvaiheen ammatillisessa koulutuksessa ja osaamisen kartoituksessa lisätään. Erityiskysymykset 2. Innovatiiviset julkiset hankinnat Tampere on toiminut edelläkävijänä innovatiivisten hankintojen toteuttamisessa ja kaupungissa on vahvaa innovatiivisten hankintojen osaamista. Kaupunki on toteuttanut viime vuosina useita innovatiivisia hankintaprosesseja sekä hyvinvointipalveluissa että maankäytön suunnittelussa. Innovatiivisuus hankinnoissa voi kohdistua hankintaprosessiin, hankinnan kohteeseen tai hankittavan palvelun toteutustapaan. Hankintaprosessin kohdistuessaan innovatiivisuudella tarkoitetaan uudenlaisia käytäntöjä hankinnan suunnittelussa, hankintamenettelyssä tai hankitun ratkaisun/palvelun käyttöönotossa. Hankinnan kohteeseen liittyvä innovatiivisuus voi tarkoittaa tuotekehityksen, uuden innovatiivisen tai merkittävästi parannellun ratkaisun tai palvelun hankintaa. Hankittavan palvelun toteutustavassa innovatiivisuus voi tarkoittaa esimerkiksi julkisen ja yksityisen uudenlaista yhteistyö tai kumppanuusmallia. Innovatiivisissa hankinnoissa keskeisiä näkökulmia ovat käyttäjä ja tarvelähtöisyys, aktiivinen vuoropuhelu, kokeilut, tulos ja vaikuttavuusperusteisuus sekä kokonaistaloudellisuus. Innovatiivisten hankintojen lisäämiseksi ja systematisoimiseksi Tampereen kaupunki kehittää hankintojen johtamisen toimintamallia ja laatii parhaillaan innovatiivisten hankintojen tiekarttaa 2016 2025 osana TEKES:n Huippuostajat ohjelmaa. Innovatiivisten hankintojen tiekartassa konkretisoituvat kaupungin suunnitelma ja tavoitteet innovatiivisten hankintojen toteuttamiselle. Nämä pohjautuvat Tampereen kaupungin strategisiin painotuksiin ja ne huomioivat alueen elinkeinoelämän kasvupotentiaalin. Tiekartta kytkeytyy kaupungin palveluiden, liikenteen ja maankäytön pitkän aikavälin suunnitelmaan sekä Tampereen tulevaisuuden palvelumalliin kattaen laajasti kaupungin tulevia investointeja. Tiekartassa määritellään strategisesti merkittävät hankinnat, jotka tullaan ensisijaisesti toteuttamaan innovatiivisina hankintoina. Innovatiivisia hankintoja kohdistuu erityisesti hyvinvoinnin ja oppimisympäristöjen digitalisaation sekä älykkään, rakennetun kaupunkiympäristön ja liikkumisen teemoihin. Kaupunginosakehityshankkeet ja palvelujen kehittämiskohteet toimivat kehitysalustoina erilaisille kokeiluille ja näitä hyödynnetään t&k hankintaprosesseissa ja innovatiivisissa hankinnoissa. Tampereella on toteutettu tunnelihankinta innovatiivisella alllianssimallilla (180 M ) yhdessä valtion kanssa. Parhaillaan valmistelussa on useita innovatiivisia hankintoja. Esimerkiksi raitiotien hankintaa ja toteutusta (250 M ) valmistellaan allianssimallilla yhdessä valtion kanssa, osana OmaTesoma hanketta valmistellaan Tesoman hyvinvointikeskuksen hankintaa niin ikään allianssimallilla sekä elinkaarikorttelin innovatiivista toteutusta. Liikkuminen palveluna kokonaisuudessa toteutetaan esikaupallisen hankinnan pilotteja ja esikaupallisia kokeiluja tehdään myös älykkään valaistuksen hankintakokonaisuudessa. 10
Tampere panostaa myös innovatiivisten hankintojen osaamisen kehittämiseen. Tarkoituksena on juurruttaa innovatiivinen hankinta osaksi normaalia hankintaprosessia, jolloin kaupungin hankintatoiminta edistää parhaalla mahdollisella tavalla innovaatioiden syntymistä eri hankinnoissa. Puhtaita ratkaisuja kaupunki edistää investoinneissaan määrittelemällä resurssi ja energiatehokkuuteen sekä cleantechiin liittyviä tavoitteita osana innovatiivisten hankintojen tiekarttaa. Tavoitteet jalkautetaan hankintoihin ja ratkaisuja niihin haetaan mm. innovatiivisilla hankintamenettelyillä. Kaupungissa on myös käynnistynyt Kestävistä hankinnoista elinvoimaa Pirkanmaalle projekti, jonka tavoitteena on lisätä kestävien hankintojen kriteerien käyttöä ja edistää puhdasta teknologiaa ja biotaloutta Pirkanmaalla. Tampereen kaupungin tavoitteena on, että palvelujen hankintaprosessin ja hankinnan menetelmien kehittämisellä hillitään kustannusten nousua ja että hankintojen kehittämisellä saadaan aikaan uutta liiketoimintaa ja innovaatioita Pirkanmaalla. Tavoitetta voidaan arvioida seuraamalla innovatiivisesti toteutettujen hankintojen määrän kasvua ja kaupungin hyödyksi koituvien innovaatioiden määrää. Innovatiivisia hankintoja koskevaa tavoitetta ja seurantaa kehitetään vuoden 2016 aikana. 11