TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 1/

Transkriptio

1 Seutuhallitus esityslista 1/ Aika: klo 9.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Silvennoinen Seppo Heinämäki Anna-Kaisa Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Sasi Ilkka varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Elovaara Tiina Haapa-aho Olga Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Höyssä Matti Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsutut: Puskala Tarja 6 palvelutuotantojohtaja, Tampere 1/21

2 Seutuhallitus esityslista 1/ Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2015 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2015 Todistaa Juhani Pohjonen 2/21

3 Seutuhallitus esityslista 1/ Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 4 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 3 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 4 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 5 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA 9 6 TAMPEREEN TOISEN ASTEEN TOIMINTAMALLISELVITYS 11 7 KASVUSOPIMUKSEN VALMISTELU 13 8 MAL3-SOPIMUKSEN VALMISTELU, LUONNOS 15 9 EHDOTUS SEUTUSTRATEGIAN PÄIVITTÄMISEKSI SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 21 3/21

4 Seutuhallitus esityslista 1/ KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös. 4/21

5 Seutuhallitus esityslista 1/ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/21

6 Seutuhallitus esityslista 1/ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Heikki Lyytinen. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 6/21

7 Seutuhallitus esityslista 1/ TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat Seutuhallituksen edellisen kokouksen toimeenpano ASIA Seutustrategian arviointi Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) järjestäminen kaupunkiseudulla alkaen MAL3-sopimus Kasvusopimuksen valmistelu TOIMEENPANO Seutustrategian jatkokäsittely tässä kokouksessa Kunnat ovat hyväksyneet omalta osaltaan sopimuksen? Neuvottelut ovat jatkuneet 8.1. ja 25.1., selostus kokouksessa Jatkokäsittely tässä kokouksessa. Valmistelussa olevia asioita ASIA Seutujohtajan valtuustokierros tammi-helmikuussa Timo Aron selvitys Suurten kaupunkisen ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa HUOMIOITA Timo Aro saapuu esittelemään raporttiaan seutuhallituksen kokoukseen 24.2 klo Kokoukseen kutsutaan kuntajohtajat ja kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat. Kokoustiedotteet ja muistiot: Kuntajohtajakokouksen 8.1. muistio Seutukatsaus 1/2016 ilmestynyt ja jaeltu valtuutetuille 7/21

8 Seutuhallitus esityslista 1/ Ennakkotiedot marraskuun 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos, tammimarras Väkiluku, Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Muutos%, tammimarras Työttömyys%, marraskuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,4 % ,8 13,1 Lempäälä ,4 % ,8 11,4 Nokia ,9 % ,9 15,5 Orivesi ,4 % ,7 15,1 Pirkkala ,9 % ,9 11,7 Tampere ,0 % ,4 17,8 Vesilahti ,0 % ,4 11,1 Ylöjärvi ,3 % ,2 13,7 Kaupunkiseutu ,9 % ,4 16,1 Kehyskunnat ,8 % ,4 13,4 Pirkanmaa ,5 % ,9 15,7 Suomi ,3 % ,0 13,7 Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 8/21

9 Seutuhallitus esityslista 1/ LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämistä on käsitelty kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa kevään 2015 aikana. Yhteistyön syventämisessä on edetty seuraavin vaihein: 1) laadittu lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva, 2) järjestetty sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille tahtotilan tunnustelemiseksi yhteistyön syventämisessä, 3) kartoitettu lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet ja 4) kartoitettu ammatillisen ja lukiokoulutuksen campusyhteistyön mahdollisuudet. Työssä on ilmennyt, että yhteistyön syventämiselle on seudulla hyvä perusta ja yhteistyötä tehdäänkin jo monipuolisesti. Nykyinen yhteistyö nähdään vahvasti jakautuneeksi Tampereen sisäiseen ja kehyskuntien väliseen yhteistyöhön. Seudullista vuorovaikutusta on syntynyt mm. yhteisen opetussuunnitelmatyön ja ainetiimitoiminnan myötä. Rehtorit painottavat, että yhteistyön syventäminen koetaan mielekkääksi, kun sen sisällöt nousevat tarpeesta, ja kun se palvelee opiskelijaa. Mielekkäiksi kehittämisen kohteiksi rehtorit ovat nostaneet mm. opettajien täydennyskoulutuksen järjestämisen, verkkokurssitarjottimen edelleen kehittämisen sekä kesäkurssien järjestäminen. Yhteistyön syventämisen on arvioitu hyötyvän seudullisesta foorumista ja yhteistyörakenteesta sekä tavoitteellisesta työskentelystä. Kampusyhteistyön kehittämistä Tredun ja lukioiden välillä on selvitetty Ylöjärven koulutuskeskus Valossa sekä Sammon keskuslukion sekä Tredun Sammonkadun toimipisteen yhteistyössä. Selvityksessä keskityttiin toiminnalliseen yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä. Yhteistyömahdollisuuksiin vaikuttavat mm. kampuksen fyysinen rakenne sekä opintolinjat. Monistettavia ja kehitettäviä yhteistyökohteita tunnistettiin, mutta samoin kuin lukiokoulutuksen yhteistyön kehittämisessä yhteiset toiminta- ja verkostoitumisalustat katsottiin tarpeellisiksi. Jotta yhteistyössä on mahdollista edetä kohti kevään sivistysseminaarissa peräänkuulutettua kumppanuutta, tulee seudullista yhteistyötä kehittää tavoitteellisemmaksi ja tiiviimmäksi. Tätä varten kaupunkiseudun sivistystyöryhmä nimesi kokouksessaan lukioiden seudullisen rehtorityöryhmän. Työryhmän tehtävänä on yhteistyön edistäminen 1. pedagogisissa ja metodisissa kysymyksissä ml. digitalisuus ja kokeilut kampusyhteistyö huomioiden 2. sidosryhmäyhteyksissä mm. elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja Tredun suuntaan 9/21

10 Seutuhallitus esityslista 1/ lukioyhteisön näkyvyyden kehittämisessä 4. lukioiden seudullisessa profiloinnissa sekä erikoislukioiden valtakunnallisessa vahvistamisessa Työryhmään jäsenet ovat: - Lukiokoulutuksen johtaja (PJ) + rehtori Tampereelta - Kehyskuntien rehtorit (VPJ) - Henkilöstön edustaja - Seutusivistys -työryhmän edustaja - Tredun osalta kampusten edustus tarvittaessa (esim. toimipistevastaavat) - Yksityisten lukioiden edustaja Työryhmä aloittaa työskentelyn laatimalla itselleen ylläesitetyt tavoitteet konkretisoivan työohjelman sekä yhteistyömallin vuosille Työryhmään toiminnan onnistumista tuetaan seututoimiston käytettävissä olevin resurssein. Yhteistyön tuloksia ja työryhmän jatkoa arvioidaan vuoden 2017 syksyllä. Seudullisen lukioyhteistyön rinnalla on Tampereen toimesta selvitetty kaupungin toisen asteen toimintamallin kehittämistarpeita. Selvitys suosituksineen esitellään kuntajohtajakokouksessa 22.1 ja seutuhallituksessa Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisen kaupunkiseudulla ja että työssä huomioidaan Tampereen kaupungin toisen asteen toimintamallin kehittäminen. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 10/21

11 Seutuhallitus esityslista 1/ TAMPEREEN TOISEN ASTEEN TOIMINTAMALLISELVITYS Seutujohtaja Nurminen Tampereen kaupunkiseudulla ammatillista koulutusta tarjoava Tredu aloitti toimintansa 2013, ja toimii vastuukuntamallilla osana Tampereen kaupungin organisaatiota. Palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala, Tampere: Tampereen pormestarin asettaman ohjausryhmän tehtävänä on arvioida toisen asteen koulutuksen nykyisen toimintamallin ja järjestämistavan toimivuus, tunnistaa kehittämistarpeet ja laatia esitys kehittämistoimenpiteistä. Selvitystä tehdään yhteistyössä ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa ja kunnilta pyydettiin lausunnot lokakuussa 2015 asiaan liittyen. Ohjausryhmä päätti hankkia selvitystehtävänsä tueksi selvitystyön toimeksiantona FCG Konsultointi Oy:ltä, joka luovutti selvitystyönsä ohjausryhmälle Talouden näkökulmasta toisen asteen koulutuksen yhteistoimintaalueelle aiheutuu merkittäviä haasteita lähivuosina valtionosuuksien pienentyessä. Toiminnan ja talouden sopeuttaminen vähentyvään yksikköhintarahoitukseen on välttämätöntä. Lukioiden rahoitus on kaventunut jo aiemmin ja lukiokoulutuksessa on tehty merkittäviä sopeutustoimia. FCG:n selvityksessä kehittämiskohteina mainitaan erityisesti hallinnon keventäminen, toiminnan ja koulutussuunnittelun joustavuuden lisääminen, opiskelijoiden joustavien opintopolkujen mahdollistaminen sekä nykyistä vielä vahvempi yhteys työelämään. Valtaa ja vastuuta toivotaan selkiytettävän sekä lisättävän päätösvaltaa toiminnasta operatiiviselle tasolle. Hallintomallilla (vastuukuntamalli liikelaitosmalli - osakeyhtiö) ei selvityksen perusteella ole juurikaan merkitystä keskeisiin toiminnan kehittämistarpeisiin. Poikkeuksena tästä esille nousivat osakeyhtiön mahdollisuudet markkinaehtoisen palveluiden myynnin toteuttamiseen sekä selkeämpään päätösvaltaan ja vastuuseen alaisestaan toiminnasta. Tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta selvitys nostaa keskiöön toiminnan ketteryyden ja yhteistyön eri sidosryhmien kanssa. FCG:n selvityksen mukaan nykymallissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai toimimattomuutta, mikä ratkaistaisiin suoraan toisella hallintomallilla. Rahoituksen väheneminen, kiinteistökulujen hallinta ja kokonaisuuden johtaminen ovat jokaisessa mallissa tärkeitä kehittämiskohteita. Tampereen kaupungin johtamismallissa lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus kuuluvat samaan hallinnolliseen yksikköön ja ikäluokan koulutus-palveluita kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Tulevaisuudessa tulee lisätä yhteisten resurssien käyttöä nykyisestä, minkä toteuttami- 11/21

12 Seutuhallitus esityslista 1/ nen vaatii selvityksen mukaan lähinnä sisäistä johtamista, jotta yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan. Toisen asteen koulutus muodostaa elinvoimatoimialan keskeisen ytimen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on vilkasta. Selvityksen mukaan toiminnan kehittäminen nykymallin pohjalta on tehokkain vaihtoehto, mikäli Tampereen johtamisrakenteeseen tehdään merkittävät muutokset erityisesti talousvastuita selkiyttäen. Toimintaympäristön epävarmuuden sekä arvokkaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteiskehittämisen vuoksi FCG ei tässä vaiheessa suosittele toiminnan hallinnollista hajauttamista tai koko toiminnan osakeyhtiöittämistä. FCG esittää, että toisen asteen koulutuksen hallintomallina toimii nykyinen vastuukuntamalli. Tampereen sisäistä hallintomallia ja johtamisrakennetta selkiytetään ja toisen asteen kilpailukyvyn kehittämiseksi sekä talouden tasapainottamiseksi laaditaan suunnitelmat. Lisäksi esitetään, että maksullisen palvelutoimintayhtiön perustaminen Tredun alaisuuteen selvitetään nopealla aikataululla. FCG ehdottaa lisäksi, että yhteistoiminta-alueella verkostoidutaan nykyistä vahvemmin eri koulutuksen järjestäjien kesken ja lähdetään suunnitelmallisesti etsimään konkreettisia yhteistyön sekä tehostamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena yhteistoiminta-alueella tulee olla nostaa alueen profiilia koulutuspalveluiden joustavana ja modernina tuottajana sekä valtakunnallisena keskustelun avaajana. Selkeä hallinto- ja toimintamalli on edellytys tälle kehitykselle ja sidosryhmäyhteistyölle. Selvityksen lopussa todetaan, että Tredu on yksi Suomen suurimmista toisen asteen koulutuksen tuottajista ja avaimet jopa koko alan uudistamiseen Suomessa voisivat olla nykyistä vahvemmin Tampereen yhteistoiminta-alueen käsissä. Palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä esityksen tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 12/21

13 Seutuhallitus esityslista 1/ KASVUSOPIMUKSEN VALMISTELU Johtaja Kari Kankaala ja Tuija Telen Hallituksen harjoittama sopimusohjaus sisältää neljän suurimman kaupunkiseudun MAL-sopimusten lisäksi Kasvu-sopimukset, jotka solmitaan valittavien kaupunkiseutujen kanssa. Kasvusopimuksilla toteutetaan hallitusohjelman kilpailukykykärkihankkeen toimenpiteitä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisestä. Kaupunkien kanssa tehtävien kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Valtion puolelta kasvusopimuksista vastaa TEM. TEMin ohjeistuksen mukaan hakemusten tekemisestä kasvusopimusmenettelyyn vastaavat keskuskaupungit. Kaupunkien tulee valmistella ehdotuksensa kasvusopimuksen sisällöistä TEMille mennessä. Ministeriö valitsee sopimusehdotuksista parhaat, joiden kanssa se käynnistää neuvottelumenettelyn. Sopimukset valmistuvat maaliskuussa Valtion tavoitteena on solmia sopimus enintään kuuden kaupungin kanssa. Sopimuksessa tulee olemaan vain yksi-kaksi teemaa, sillä sopimukset on tarkoitus fokusoida edellistä kierrosta paremmin. Tampereen kasvusopimukseen ehdotettavat teemat ovat 1. Valmistavan teollisuuden uudistuminen ja digitalisaatio sekä 2. Hyvinvoinnin digitalisaatio. Näiden lisäksi poikkileikkaavana osaamispohjana sopimusehdotukseen on nostettu Tampere 3-prosessi. Teemat jakautuvat 2-4 hankkeeseen. Uuteen kasvusopimukseen ehdotettavat sisällöt jatkavat ensimmäisessä kasvusopimuksessa sovittuja sisältöjä. Tampereen kasvusopimuksen valmistelusta vastaavat johtaja Kari Kankaala ja yhteysjohtaja Tuija Telén. Valmistelussa ovat olleet mukana Tampereen kaupungin lisäksi Tredea Oy, Fimecc Oy, TTY, VTT, Tampere 3 sekä FinnMedi Oy. Kasvusopimuksen sisältöjä ja periaatteita on esitelty kuntajohtajien kokouksessa ja sekä kaupunkiseudun kuntien elinkeinojohtajien kokouksessa Keskusteluja käydään kaupunkiseudun kuntien lisäksi vielä Tampereen kauppakamarin, Pirkanmaan liiton sekä Pirkanmaan Yrittäjien kanssa. Kasvusopimusta valmistellaan rinnakkain MAL-sopimuksen sekä kasvuvyöhykesopimuksen ja Pirkanmaan liiton ennakoivan rakennemuutoksen varautumissuunnitelman kanssa, tavoitteena selkeän sisältöjaon lisäksi sopimusten toisiaan tukevat linjaukset. 13/21

14 Seutuhallitus esityslista 1/ Tampereen kaupunginhallitus käsittelee kasvusopimusta Liite: - Kasvusopimus/18.1. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 14/21

15 Seutuhallitus esityslista 1/ MAL3-SOPIMUKSEN VALMISTELU, LUONNOS Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus käsitteli MAL3-sopimuksen luonnosta ja ohjasi valmistelua mm. sopimusrakenteen osalta. Sopimusluonnoksessa haluttiin korostaa aiempaa vahvemmin elinvoimainen seutu -teemaa. Muut teemat ovat vahvat yhdyskunnat ja sujuva arki. Sopimuksen valmistelua on jatkettu Elyn kanssa Rakenteen muutoksen lisäksi sopimus on tarkentunut eräiltä toimenpidekohdilta. Sopimuksen sisältöä on lisäksi yhteensovitettu Tampereen Kasvusopimusehdotuksen kanssa. MAL2-sopimuksessa käsitelty pienten liikennehankkeiden MAL-raha, sen käyttöperiaatteet ja jakautuminen kuntien ja valtion yhteisiin suunnittelu- ja rakennushankkeisiin on valmisteltavana seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä. Ko. rahoitusta odotetaan valtion vuoden 2017 budjettiin. Vastaava summa tulee varata kuntien 2017 budjetteihin. Seuraava neuvotteluajankohta valtion kanssa on Sopimuksen valmisteluaikataulu tähtää valtion vuoden 2016 kehysriiheen. Sopimuksen hyväksyvät kuntien valtuustot. Liite: - MAL3-sopimus, luonnosversio Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä sopimusluonnoksen tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 15/21

16 Seutuhallitus esityslista 1/ EHDOTUS SEUTUSTRATEGIAN PÄIVITTÄMISEKSI Seutujohtaja Nurminen 14.1 Seutuhallitus päätti käynnistää seutustrategian päivityksen/laadinnan. Päätös perustui 2011 hyväksytyn seutustrategian arviointiin ja siitä saatuihin johtopäätöksiin. Arvioinnista vastasivat seutuhallitus ja kuntajohtajakokous, jotka rikastuttivat kuntien päättäjiltä ja asiantuntijoilta koottuja strategianäkemyksiä. Arvioinnin perusteella yhteistyön onnistumisia ovat olleet seudullisen ajattelun ja yhdessätekemisen vahvistuminen. Onnistuneinta on ollut mal-yhteistyö, jonka konkreettisia näyttöjä ovat mm. rakennesuunnitelma, MAL-sopimus, joukkoliikenne. Onnistumisia palvelupuolella on erityisesti päivähoidon yhteistyö sekä Tredu. Parantamisen varaa on elinkeinoyhteistyössä sekä sähköisten palvelujen kehittämisessä. Keskeisiä muutosvoimia ovat isot trendit kuten kaupungistuminen, väestörakenteen muutos ja talouden kehitys. Kansainvälistyminen näkyy maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ilmiöinä sekä globaalin kilpailun kiristymisenä. Itsehallintoalueiden myötä kuntien rooli muuttuu palveluntuottajasta elinvoiman ja yhteisöllisyyden alustaksi, mikä vaikuttaa niin ikään yhteistyön sisältöön. Strategiaperustaiselle seutuyhteistyölle koetaan jatkossakin tarvetta. Strategiaa tarvitaan suuntaamaan pidemmän aikavälin yhteistoimintaa ja osoittamaan seudullista tahtotilaa. Strategialta odotetaan vahvaa MAL-painotusta sekä kunnan uuden roolin tukemista. Työllisyydenhoidon palvelut, palvelujen sähköistäminen ja elinkeinojen kehittäminen nousivat esiin. Strategialla tulisi tukea myös seudun edunvalvontaa. Kuntien sitoutuminen strategian toteuttamiseen edellyttää strategialta kirkasta fokusta sekä osallistavaa työskentelytapaa sitä laadittaessa ja toimeenpantaessa. Seutustrategian toteutuksen tulisi näkyä myös kuntastrategioissa ja kuntien vuosisuunnitelmissa ja -seurannassa. Yhteenvetona todettiin, että tarve kuntien yhteistyötä ja kaupunkiseudun menestymistä tukevalle seutustrategialle on olemassa. Strategian 2020 teemat ovat pääosin edelleen ajankohtaisia, mutta painopisteitä ja konkreettisia tavoitteita niiden sisällä on syytä tarkastella uudelleen. Myös sitoutumista tukevia toimintatapoja on hyvä edistää. Seutustrategiaprosessista on laadittu alustava ehdotus keskustelun pohjaksi. Se korostaa toimintaympäristön muutoksen ymmärtämistä ja sen pohjalta seutustrategian uudelleen ajattelua (re-thinking), strategi- 16/21

17 Seutuhallitus esityslista 1/ an uudelleen muotoilua (re-formulating) ja strategian toimenpiteiden uudistamista (re-operating). Koska strategiatyö tehdään samanaikaisesti itsehallintoalueiden muodostamisen kanssa, on työ erityisen haastava. Kuntapäättäjien sitoutuminen strategiaan edellyttää myös aiempaa osallistavampaa valmistelua, mikä on haaste erityisesti prosessinhallinnalle ja työn resursoinnille. Hyödynnettäviä vahvuuksia strategian laadinnassa ovat mm. olemassa olevat yhteistyörakenteet, hyvä seutustrategiapohja sekä avainpäättäjien kokemus yhteisestä strategiatyöskentelystä. Alustava ehdotus strategian laadintaprosessiksi toimitetaan kuntajohtajakokouksen jälkeen. Seutuhallituksen toivotaan keskustelevan seuraavista kysymyksistä: - Mikä on riittävä määrä luottamushenkilöosallistuminen seutustrategiatyössä? - Mihin työvaiheisiin prosessissa tulee erityisesti panostaa? - Mitä muuta olennaista strategiatyön onnistumiseksi on huomioitava? Tavoitteena on, että seutuhallitus hyväksyy ehdotuksen laadintaprosessista Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. ohjeistaa seutustrategian laadintaprosessin valmistelua. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 17/21

18 Seutuhallitus esityslista 1/ SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51, 89 ja 93 :n sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset ja että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ottooikeutta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 18/21

19 Seutuhallitus esityslista 1/ SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo tiistaina 5.4., 27.4., 25.5., 29.6., heinäkuussa ei kokousta 31.8., 28.9., , ja Seutupäivä/10-vuotisjuhla pidetään /21

20 Seutuhallitus esityslista 1/ MUUT ASIAT 20/21

21 Seutuhallitus esityslista 1/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 21/21

22 Kuntajohtajakokous muistio 1/ Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala tilalla: Sillman-Sola Jonna hallintojohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 2. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti, 1. vpj. Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Paunonen Tuuli seutuassistentti sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Halme Esa 2 maakuntajohtaja Pirkanmaan liitto Pöntys-Laakkonen Karoliina 2 maakuntakaavoitusjohtaja Pirkanmaan liitto Kurunmäki Kimmo 2 seutusuunnittelupäällikkö TKS Telen Tuija 3 yhteysjohtaja Tampere 1/12

23 Kuntajohtajakokous muistio 1/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 2 MAAKUNTAKAAVA JA RAKENNESUUNNITELMA - TOTEUTUKSEN YHTEINEN EDISTÄMINEN 4 3 KASVUSOPIMUKSEN VALMISTELU 5 4 LENTOLIIKENNERAHAN KÄYTTÖKRITEERIT 7 5 KUNTIEN ORGANISAATIOUUDISTUKSET 9 6 KESKUSTELTAVAT ASIAT 10 7 SEURAAVAT KOKOUKSET 11 8 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 12 2/12

24 Kuntajohtajakokous muistio 1/ AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Lukio- ja kampusyhteistyön kehittäminen kaupunkiseudulla Rehtorityöryhmän aloittaa työskentelyn 2.1. Seutuhallitukselle tiedoksi /12

25 Kuntajohtajakokous muistio 1/ MAAKUNTAKAAVA JA RAKENNESUUNNITELMA - TOTEUTUKSEN YHTEINEN EDISTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelu on edennyt luonnosvaiheen loppuun. Maakuntahallitus on hyväksynyt vastineet luonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Vastineet on luettavissa Kaavan valmistelu jatkuu kohti ehdotusvaihetta. Maakuntakaavan ja kaupunkiseudun Rakennesuunnitelman 2040 valmistelua tehtiin rinnakkain tavoitteena yhteensovittaa keskeiset ratkaisut. Kuntien valtuustot hyväksyivät rakennesuunnitelman ja sen toteuttamisohjelman keväällä Rakennesuunnitelman ohjausvaikutusta vahvistetaan MAL3-sopimuksella. Sopimuksessa sovitaan erityisesti lähivuosien toimenpiteistä. Maakuntakaavan valmistelussa on syntynyt runsaasti selvitysaineistoa, jota voidaan hyödyntää rakennesuunnitelman toteutuksessa. Tällaisia ovat mm. joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla sekä Pirkanmaan ekologinen verkosto -selvitys. Lisäksi kaupunkiseudun kannalta tärkeä on ns. läntisiin hankkeisiin kohdistunut selvitys (Tampereen läntisen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatie 3 Lempäälä Pirkkala -oikaisu ja 2-kehätien länsiosa). Maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman onnistuneen toteutuksen kannalta on tärkeää keskustella ja muodostaa yhteinen näkemys lähivuosien ensisijaisista toimenpiteistä suunnitelmien toteuttamiseksi. Prioriteettijärjestys tulee sisällyttää myös yhteiseen edunvalvontaan. Yhdessä edistettäviä asioita ovat mm. täydennysrakentaminen, etelän kasvusuunta, raideliikenne (raitiotie ja lähijunaliikenne). Maakuntajohtaja Esa Halme, maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Pöntys-Laakkonen ja seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä keskustelun tiedoksi Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4/12

26 Kuntajohtajakokous muistio 1/ KASVUSOPIMUKSEN VALMISTELU Johtaja Kari Kankaala ja Tuija Telen Hallituksen harjoittama sopimusohjaus sisältää neljän suurimman kaupunkiseudun MAL-sopimusten lisäksi Kasvu-sopimukset, jotka solmitaan valittavien kaupunkiseutujen kanssa. Kasvusopimuksilla toteutetaan hallitusohjelman kilpailukykykärkihankkeen toimenpiteitä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisestä. Kaupunkien kanssa tehtävien kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Valtion puolelta kasvusopimuksista vastaa TEM. TEMin ohjeistuksen mukaan hakemusten tekemisestä kasvusopimusmenettelyyn vastaavat keskuskaupungit. Kaupunkien tulee valmistella ehdotuksensa kasvusopimuksen sisällöistä TEMille mennessä. Ministeriö valitsee sopimusehdotuksista parhaat, joiden kanssa se käynnistää neuvottelumenettelyn. Sopimukset valmistuvat maaliskuussa Valtion tavoitteena on solmia sopimus enintään kuuden kaupungin kanssa. Sopimuksessa tulee olemaan vain yksi-kaksi teemaa, sillä sopimukset on tarkoitus fokusoida edellistä kierrosta paremmin. Tampereen kasvusopimukseen ehdotettavat teemat ovat 1. Valmistavan teollisuuden uudistuminen ja digitalisaatio sekä 2. Hyvinvoinnin digitalisaatio. Näiden lisäksi poikkileikkaavana osaamispohjana sopimusehdotukseen on nostettu Tampere 3-prosessi. Teemat jakautuvat 2-4 hankkeeseen. Uuteen kasvusopimukseen ehdotettavat sisällöt jatkavat ensimmäisessä kasvusopimuksessa sovittuja sisältöjä. Tampereen kasvusopimuksen valmistelusta vastaavat johtaja Kari Kankaala ja yhteysjohtaja Tuija Telén. Valmistelussa ovat olleet mukana Tampereen kaupungin lisäksi Tredea Oy, Fimecc Oy, TTY, VTT, Tampere 3 sekä FinnMedi Oy. Kasvusopimuksen alustavia sisältöjä ja periaatteita on esitelty kuntajohtajien kokouksessa sekä kaupunkiseudun kuntien elinkeinojohtajien kokouksessa Keskusteluja käydään kaupunkiseudun kuntien lisäksi vielä Tampereen kauppakamarin, Pirkanmaan liiton sekä Pirkanmaan Yrittäjien kanssa. Kasvusopimusta valmistellaan rinnakkain MAL-sopimuksen sekä kasvuvyöhykesopimuksen ja Pirkanmaan liiton ennakoivan rakennemuutoksen varautumissuunnitelman kanssa, tavoitteena selkeän sisältöjaon lisäksi sopimusten toisiaan tukevat linjaukset. 5/12

27 Kuntajohtajakokous muistio 1/ Valmistelu etenee Tampereen kaupungin johtoryhmiin viikolla 2/2016 ja valmis kasvusopimuksen sisältöehdotus viedään käsiteltäväksi Tampereen kaupunginhallitukselle Yhteysjohtaja Tuija Telén esittelee kokouksessa kasvusopimuksen etenemistä ja sisältöjä. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä valmistelutilanteen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6/12

28 Kuntajohtajakokous muistio 1/ LENTOLIIKENNERAHAN KÄYTTÖKRITEERIT Seutujohtaja Nurminen Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat käynnistäneet kolmivuotisen hankkeen kansainvälisen lentoyhteyksien lisäämiseksi Tampere- Pirkkalasta. Kunnat ovat varanneet asukaslukujen suhteessa noin 0,30-0,35 milj. euroa vuosina projektin välittömiin kuluihin, mm. henkilöstö- ja markkinointikustannuksiin. Projektin valmistelun yhteydessä tunnistettiin tarve varautua jopa miljoonaluokan rahoitukseen lentoliikenteen kehittämisessä ja reittivalikoiman monipuolistamisessa lähivuosina. Rahoituksen tarkoitus on toimia selkänojana neuvoteltaessa uusista kansainvälisistä lentoyhteyksistä. Tampereen kaupunki on varannut tarkoitukseen lähivuosille 2 Me, josta 0,5 Me vuodelle Ehtona on naapurikuntien osallistuminen asukaslukujen suhteessa. Seuraavien vuosien rahoitus sovitaan kuntien kanssa Kaikkiaan tavoitteena on kuntien n 3,5 M rahoituskokonaisuus vuosina Väestön suhteessa vuoden 2016 rahoitusosuudet ovat: Tampere Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Pirkkala Orivesi Vesilahti euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa Tampereen Kauppakamari on varautunut osallistumaan kokonaisrahoitukseen noin eurolla. Pirkanmaan kuntajohtajakokouksessa on sovittu, että Pirkanmaan muut kunnat osallistuvat rahoitukseen väestönsä mukaisessa suhteessa eurolla kolmen vuoden ajan. Tredea on valmistellut kriteeristön ja kuvauksen rahan kohdentamista ja päätösmenettelyä varten. 7/12

29 Kuntajohtajakokous muistio 1/ Liite: - Lentoliikennerahan käyttökriteerit, luonnosversio (vain KJK:n varsinaisille jäsenille) Päätös. Kuntajohtajakokous päättää keskustella kriteeristöstä. Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun. 8/12

30 Kuntajohtajakokous muistio 1/ KUNTIEN ORGANISAATIOUUDISTUKSET Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajien johtamistyössä on ajankohtaista organisaatiouudistukset, joilla kunnat reagoivat toimintaympäristön muutokseen. Kokouksissa käydään läpi uudistuksia seuraavasti: Nokia Tampere Pirkkala 8.1. Orivesi Kangasala 5.2. Lempäälä Ylöjärvi 4.3. Vesilahti Juha Kuusisto esittelee Oriveden organisaatiouudistusta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä esittelyn tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/12

31 Kuntajohtajakokous muistio 1/ KESKUSTELTAVAT ASIAT Kuntajohtajien sopiman rotaation mukaan kuntajohtajakokouksen varapuheenjohtajat vuodelle 2016 ovat: 1. vpj. Jaakko Joensuu 2. vpj. Juha Kuusisto Nokian edustaja infratyöryhmässä on ollut tekninen johtaja Simo Latva. Latva on ilmoittanut tehtäviensä muuttuvan ja näin ollen jättävänsä työryhmän. Nokian edustaja jatkossa? Kaupunkipolitiikkafoorumi Helsingissä. 10/12

32 Kuntajohtajakokous muistio 1/ SEURAAVAT KOKOUKSET 8.1. Maakuntakaava ja rakennesuunnitelma - toteutuksen yhteinen edistäminen Kasvu-sopimus Lentoliikennerahan käyttökriteerit Kuntien organisaatioiden uudistukset/orivesi KJKn työohjelma 2016 Ehdotus seutustrategian päivittämiseksi Tampereen toisen asteen toimintamalliselvitys 5.2. MAL3-sopimus Rasun 2040 elinkeinoalueiden toteutuminen Rakennusvalvonnan yhteistyön syventäminen Työllisyydenhoidon seudullinen kuntakokeilu 4.3. Seudullisen digiloikan edistäminen peruttu Maapoliittiset periaatteet MAL-seuranta Raitiotien suunnittelun eteneminen Lähijunaliikenteen edellytykset, loppuraportti Lentoliikenteen projektin toteutuminen Talousarvion 2017 raamit /12

33 Kuntajohtajakokous muistio 1/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /12

34 Seutukatsaus 1/ vuotta seutuyhteistyötä Vuonna 2016 juhlistamme 10-vuotista seutuyhteistyötä. Pyöreät näkyvät ja kuuluvat viestinnässämme vuoden aikana. Varsinainen syntymäpäivä on Seutupäivänä 1.6., jolloin kohotetaan malja yhteistyölle. Päivi Nurminen Seutujohtaja SEUTU- YHTEISTYÖTÄ VUOTTA Varaa kalenteriisi! Seutupäivä 1.6. Pirkkalassa. Seutustrategiatyö käyntiin Seutuhallitus käynnisti seutustrategian päivitystyön. Tavoitteena on vahvistaa Tampereen kaupunkiseudun menestymistä osana kansallista kehitystä sekä kansainvälistyvää toimintaympäristöä. Yhteistyön seuraavassa vaiheessa on mahdollista syventää kuntakumppanuutta. Nykyisen vuonna 2011 valmistuneen seutustrategian teemat ovat pääosin edelleen ajankohtaisia, mutta painopisteitä ja konkreettisia tavoitteita tarkastellaan uudelleen. Uudelta strategialta odotetaan edelleen vahvaa MAL-painotusta sekä kunnan uuden roolin tukemista. Seututoimisto valmistelee esityksen seutustrategian laadinnasta seutuhallitukselle. Strategian valmistelussa huomioidaan kuntapäättäjien ja asiantuntijoiden osallistuminen. Kuntien valtuustot hyväksyvät uuden seutustrategian vuoden 2016 loppuun mennessä. Työllisyysyhteistyö syvenee Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) uudistuu vuoden alussa. Kaupunkiseudulla on yli 6000 monialaisen yhteispalvelun tarpeessa olevaa työtöntä. Toiminta muuttuu lakisääteiseksi ja mukaan tulee myös Oriveden kaupunki. TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat palvelukokonaisuudet ja vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä. Osapuolet ovat solmineet asiaa koskevan sopimuksen lukien. Siinä sovitaan mm. yhteisestä toimipisteestä ja muualla tarjottavasta yhteispalvelusta sekä resursseista. Yhteispalveluverkostoa johdetaan Tampereelta. Työllisyyden kuntakokeilu kiinnostaa Kaupunkiseudun kunnat ovat ilmaisseet oikeus- ja työministerille kiinnostuksensa työllisyydenhoidon kuntakokeiluun yhtenä alueena. Kokeilu koskisi vaikeimmin työllistyneiden asukkaiden työvoimapalvelujen siirtoa resursseineen kuntien vastuulle.

35 Kuntayhtymän toiminta 2016 Joulukuussa yhtymäkokous hyväksyi kuntayhtymän toiminnan tavoitteet ja talousarvion vuodelle Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa korostuvat MAL-sopimuksen ja rakennesuunnitelma 2040:n toteuttaminen sekä paikkatiedon kehittäminen. Uutta liikennepolitiikkaa edistetään liityntäpysäköinnin ja liikenne palveluna ratkaisuin sekä vaikuttamalla raideliikenteen kehittymiseen. Seutuhallitus seuraa myös lentoliikenteen kehittämisprojektin toteutumista. Hyvinvointipalveluissa panostetaan seudun lukio- yhteistyön syvenemiseen ja yksityisen päivähoidon ohjaukseen. Sote-uudistukselle tarjotaan kaupunkiseudun yhteistyöfoorumi. Infrapalveluissa jatkuu seudullinen tuotteistaminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen. Kuntayhtymän talousarvio perustuu vuoden 2015 mukaisille kuntien maksuosuuksille eli 0-korotukselle. Budjetissa varaudutaan seututoimiston muuttoon Tampellan uusiin toimitiloihin neljän muun organisaation kanssa. MAL3-sopimuksen valmistelu jatkuu Syksyllä 2015 käynnistynyt MAL3-sopimus on luonnosvaiheessa. Sopimuksella konkretisoidaan rakennesuunnitelma 2040:n lähivuosien toimenpiteitä ja vahvistetaan kuntien ja valtion sitoutumista suunnitelman toteuttamiseen. Merkittävin yksittäinen hanke on yhdyskuntarakennetta eheyttävä ja asuntotuotantoa edistävä raitiotie, johon odotetaan valtiolta myönteistä suhtautumista. Pienempien liikennehankkeiden kohteet ja rahoituskehys selviävät vuoden 2016 aikana. Sopimuksen valmistelua viimeistellään tammi-helmikuussa ja sopimus valmistuu valtion kehysriihen aikoihin. Kuntien valtuustot hyväksyvät MAL3-sopimuksen. Seutujohtajan valtuustokierros Vesilahti Kangasala Nokia 8.2. Tampere Pirkkala Lempäälä Ylöjärvi Orivesi 4.4. Seutuhallituksen kokoonpano alkaen Ikonen Anna-Kaisa, Tampere, KOK puheenjohtaja Rissanen Helena, Pirkkala, SDP I varapuheenjohtaja Perämaa Ari, Vesilahti, PS II varapuheenjohtaja Aaltonen Mikko, Tampere, VAS Aleksovski Atanas, Tampere, SDP Joensivu Leena, Ylöjärvi, SDP Jokila Killi, Lempäälä, VIHR Kork Jarmo, Nokia, KOK Lyytinen Heikki, Kangasala, KOK Mäkinen-Aakula Marjo, Orivesi, KESK Parviainen Olli-Poika, Tampere, VIHR Sasi Ilkka, Tampere, KOK Silvennoinen Seppo, Tampere, PS Seutuhallituksen kokoukset vuonna 2016 Keskiviikkoisin klo 9.00 alkaen 27.1., 24.2., 5.4.(tiistai), 27.4., 25.5., 29.6., 31.8., 28.9., , ,

36 Uudistuvan kasvun Tampere TAMPEREEN EHDOTUS KASVUSOPIMUKSEN NEUVOTTELUSISÄLLÖISTÄ Kaupunginhallitus

37 Johdanto Tampere on Suomen merkittävin kasvukeskus ja korkeakoulukaupunki pääkaupunkiseudun jälkeen sekä Suomen vetovoimaisin asuinpaikka. Tampereen seutu kasvaa noin asukkaalla vuodessa. Tampereen vahvuudet elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta ovat laadukas koulutustarjonta, osaavan työvoiman saatavuus sekä elinkeinoelämän monipuolisuus. Alueen menestyksen taustalla ovat yritysten, organisaatioiden ja toimijoiden uudistumishalu ja kyky, dynaaminen kehittämisote sekä vahvat yhdessä tekemisen perinteet. Tampereen seudun merkittävimmät haasteet kasvun osalta ovat yhä jatkuva elinkeinorakenteen muutos, yleiset maailmantalouden haasteet, jotka näkyvät vahvassa teollisuus ja vientimaakunnassa erityisen negatiivisesti sekä niistä johtuva erittäin haastava työttömyystilanne. Tampereen kaupungin ja kaupunkiseudun strategiat korostavat rohkeaa uudistumista, osaamisen merkitystä sekä innovaatioyhteistyötä. Alueen kasvun mahdollistamiseksi kaupunki on elinkeino ja innovaatiopolitiikan toimillaan elinkeinoelämän kumppani, alusta ja asiakas. Tavoitteena on edistää uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja edelläkävijämarkkinoiden syntymistä. Tässä sopimusehdotuksessa kasvua haetaan toisaalta suoraan elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien ja ympäristöjen kehittämistoimenpiteillä ja toisaalta julkisen sektorin rakenteiden ja palveluiden uudistamisella, mikä tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Tämä ehdotus kasvusopimuksen sisällöiksi kuvaa seudun yhteistä tahtotilaa siitä, mihin suuntaan ja miten Tampereen seutua kehitetään. Kasvusopimusta valmistellaan rinnakkain MAL sopimuksen kanssa. Alueen kehittämistoimenpiteet on jaettu näiden kahden sopimuksen kesken. MAL sopimukseen sisältyvät kasvunäkökulmasta mm. asemakeskuksen, lentoaseman ja liikenteen sekä älyliikenteen kehittämistoimenpiteet, Tampereen raitiotie sekä seudun cleantechin, biotalouden ja kiertotalouden kehittämisalueet. Lisäksi Tampere osallistuu Helsinki Hämeenlinna Tampere kasvuvyöhykkeen sopimukseen. Kasvusopimusehdotuksen keskeinen elinkeinopoliittinen teema on digitaalisuus ja sen hyödyntäminen valmistavassa teollisuudessa ja hyvinvointipalveluissa. Tampere3 on kasvusopimuksen yhteinen osaamisalusta. Tampereen seudun elinvoimalle ja kilpailukyvylle on viime vuosikymmeninä ollut keskeistä alueen korkeakoulut. Korkeakoulujen yhdistyminen Tampere3:ksi on menestymisen perusta tulevina vuosikymmeninä. Kasvusopimuksen teemoja toteutetaan hankekokonaisuuksissa, jotka on kuvattu lyhyesti tässä sisältöehdotuksessa alustavine julkisine vastuutahoineen. Teemat ja hankkeet toteuttavat useita hallitusohjelman kärkihankkeiden toimenpiteitä. Valtion ja kaupungin välisissä jatkoneuvotteluissa tarkennetaan paitsi teemat ja hankkeiden sisällöt myös kummankin osapuolen roolit, toimet ja panostukset eri teemojen toteutuksessa. Tässä hakemuksessa näitä ei ole esitetty. Tämä ehdotus on selkeä kasvupolitiikan jatkumo edelliselle ( ) valtion ja Tampereen kaupunkiseudun väliselle kasvusopimukselle. Kasvusopimusehdotuksen tavoitteet kuvastavat Tampereen kaupunkiseudun yhteistä tahtotilaa. 2

38 1. YHTEINEN OSAAMISALUSTA TAMPERE3 Tampereen alueen menestys pohjautuu vahvasti osaamisen merkitykseen, niin koulutuksen vetovoimaisuuden kuin alueen kasvun ja kehityksen näkökulmasta. Kansalliseen osaamisen uudistamisen ja hyödyntämisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn haasteeseen vastaaminen vaatii uudenlaisia rakenteita perinteiset rakenteet eivät enää ole optimaalisia uuden tiedon, tieteen ja tutkimuksen tuottamisessa tai sen hyödyntämisessä. Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen ylipiston ja Tampereen yliopiston yhdistymishanke synnyttää uudenlaisen yliopiston Suomeen. Tampere3 tarjoaa vahvan osaamispohjan elinkeinoelämän kasvulle ja menestykselle, niin teollisuuden, palveluliiketoiminnan kuin myös hyvinvoinnin kehittämiseksi. Tampere3 on Pirkanmaan merkittävin hanke tällä hallituskaudella. Tavoitteena on saada aikaan uusista eri alojen rajapinnoista ammentava monialainen ja globaalisti vahva kansainvälinen tutkimus ja oppimisympäristö. Tampere3:lla tulee olemaan muista suomalaisista yliopistoista poikkeavat tutkimus ja koulutusprofiilit. Tampere3:n perustana on korkea tieteellinen ja teknologinen osaaminen ja tutkimus sekä monipuoliset tieteen ja työelämän tarpeita palvelevat koulutusohjelmat. Tampere3 prosessin onnistuminen edellyttää rakenteita ja toimintamalleja, jotka vastaavat keskeisten teknologisten ja yhteiskunnallisten murrosten vaatimuksiin. Koulutuksen, tutkimuksen ja kolmannen tehtävän osalta ainakin digitalisaatio (mm. uudet liiketoimintamallit), innovaatiotoiminnan avautuminen (mm. demokratisoitunen, yhteiskehittäminen) sekä kasvaneet yhteisöllisyyden, yrittäjyyden sekä laajan osallistumisen vaatimukset asettavat tällaisia odotuksia. Tampere3:n valmistelutyö on käynnissä yhdessä korkeakoulujen ja OKM:n kanssa. Tampere3 toteuttaa hallituksen kärkihankkeita: Osaaminen ja koulutus, kärkihanke 3: toimenpiteet 2 ja 3 sekä kärkihanke 5: toimenpiteet 1, 2, 3 2. TEEMA 1: VALMISTAVAN TEOLLISUUDEN UUDISTUMINEN JA DIGITALISAATIO Tampereen seutu on Suomen valmistavan teollisuuden keskus. Alueella on myös vahvaa high tech valmistusta mm. biomateriaaleissa sekä laser ja puolijohdeteknologiassa. Pirkanmaan teollisuuden liikevaihto oli v yhteensä 10 mrd ja se työllisti noin henkilöä. Viennin arvo oli 5 mrd. Seudulla sijaitseviin merkittäviin valmistavan teollisuuden yrityksiin kuuluu niin suuria globaaleja toimijoita (esim. Sandvik, Cargotec, Valmet, Metso, Fastems, John Deere, Bronto Skylift ja Agco Power) kuin myös keskisuuria paikallisia yrityksiä (esim. Avant Tecno, Insta, Koja, Ata Gears ja Tasowheel). Seutu on merkittävä teollisuuden tuotekehityskeskittymä. Vuonna 2008 alkanut globaali finanssikriisi merkitsi valmistavan teollisuuden viennin ja liikevaihdon dramaattista heikkenemistä. Tuotantoa siirtyi ulkomaille paitsi kustannussyistä niin ennen kaikkea se siirtyi lähemmäksi asiakkaita. Kilpailukyvyn palauttamiseksi keskeistä on hyödyntää digitalisaatiota ja automaatiota 3

39 sekä tuotannon että tuotteiden kehityksessä. Tampereen seudun valmistava teollisuus on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana uudistunut elinvoimaiseksi juuri ICT ja ohjelmistoteknologiaa hyödyntämällä. Nämä sulautettujen järjestelmien avulla toteutetut digitalisaatioon perustuvat ratkaisut luovat hyvät edellytykset jatkaa teollisuuden digitalisaatioon pohjaavaa tuotekehitystä ja tuotantoa. Tämä luo merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin olemassa oleville kuin uusillekin yrityksille. Koska digitalisaatio leviää nopeasti ja kaikkialle, sen yksinään tuoma kilpailuetu on kuitenkin lyhytaikainen. Se on välttämätön mutta ei riittävä ehto menestymiselle. Tampereen seutu on vahva valmistavan teollisuuden digitalisaation osaamis ja tuotekehitysalue. Eri nichealueiden maailman markkinajohtajayritykset, alan tutkimustoiminta sekä koulutus löytyvät Tampereelta. Ne muodostavat yhdessä vahvan klusterin. Tampereella sijaitsevat myös liikkuvien koneiden tutkimus ja tuotekehitysverkosto FIMA sekä koneenrakennuksen huippuosaamisen keskittymä Fimecc Oy. Yritysten vahvan tuotannollisen ja tuotekehitysosaamisen lisäksi alueella on erinomainen koulutusinfrastruktuuri ammatillisesta koulutuksesta yliopistokoulutukseen ICT, ohjelmisto ja tuotantoteknologioissa, mikä luo pohjan valmistavan teollisuuden digitalisaatiolle. Tampereen kolmen korkeakoulun yhdistymishanke Tampere3 tukee osaamispohjan vahvistamista. Lisäksi VTT on keskittämässä valmistavan teollisuuden osaamisensa ja tutkimustoimintansa Tampereelle. Tampereella tehtävä kehitystyö perustuu laajaan kansainväliseen yhteistyöhön niin yritysten kuin tutkimuslaitostenkin osalta. Niillä on pitkät perinteet kv. T&K yhteistyössä, ja alan keskeinen eurooppalainen tapahtuma Manufuture järjestetään säännöllisesti Tampereella. Tampereen seudun toimijat ovat myös keskeisesti mukana EIT:n KIC valmistelussa. Eurooppalaisen Vanguard Initiative puitteissa on menossa useita pilotteja mm. 3D tulostuksen, prosessitehokkuuden sekä nanoteknologian alueilla. Tampereella on tavoitteena vahvistaa valmistavan teollisuuden digitalisaatiosta syntyvää kasvua panostamalla osaamispohjan uudistamiseen ja hyödyntämiseen. Lisäksi tavoitteena on kehittää pk yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä merkittävästi tarjoamalla niiden käyttöön nopeita ratkaisuja, monipuolista huippuosaamista sekä laaja yhteistyöverkosto. Hallitusohjelman linjausten mukainen digitalisaatio sekä yliopistotasoisen tutkimustiedon avaaminen entistä paremmin pk yritysten hyödynnettäväksi luo mahdollisuuksia teollisuuden uusille kilpailua vahvistaville ratkaisuille. Keskeisinä toimenpiteinä valmistavan teollisuuden uudistumisen ja digitalisaation vahvistamisessa ovat valmistavan teollisuuden osaamiskeskittymän vahvistaminen, Teknologiateollisuus ry:n uusi valmistavan teollisuuden kilpailukykyohjelma P4.0 sekä alueelliset hankekokonaisuudet IoT platformit ja tuotteiden lisätty asiakasarvo, Tuotannon paluu ja robotisointi sekä Teknologiaharppaus hyödyntäen 3D tulostustekniikkaa. Alla on esitetty lyhyesti tämän kokonaisuuden projektiaihiot. Valmistavan teollisuuden osaamiskeskittymän vahvistaminen Älykkäiden koneiden ja valmistuksen SMACC (Smart Machines and Manufacturing Competence Centre) on TTY:n ja VTT:n uusi osaamiskeskittymä, joka tukee teollisuuden digitalisaatiosta syntyvää kasvua sekä tarjoaa pk yrityksille uudenlaisia palveluja sekä yliopistotasoisen kokeiluympäristön. Keskittymä yhdistää pk myönteisen palvelukulttuurin Suomen kovimpaan tutkimusosaamiseen yritysten ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi. SMACC tavoittelee kansainvälisesti tunnustettua vahvaa asemaa älykkäiden koneiden ja valmistuksen tutkimuskentässä. Toteuttaa hallituksen kärkihankkeita: Osaaminen ja koulutus, kärkihanke 5: toimenpiteet 1, 2 ja 3 Vastuutahot: TEM, TTY, TaY, TAMK, VTT, Tampereen kaupunki 4

40 Valmistavan teollisuuden kilpailukykyohjelma P4.0 Teknologiateollisuuden P4.0 on suunnitelma, jolla varmistetaan teknologiateollisuuden menestyminen ja pysyminen Suomessa digimurroksen edelläkävijänä. Suunnitelma yhdistää yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset, start upit, venture rahoituksen sekä työttömät osaajat uudeksi innovaatioekosysteemiksi, joka edistää suomalaisen teollisuuden kasvua, kilpailukykyä ja tuottavuutta. P4.0 vastaa osaltaan myös Tampereen työttömyyshaasteeseen. Toteuttaa hallituksen kärkihankkeita: Osaaminen ja koulutus, kärkihanke 5: toimenpiteet 2 ja 3 Vastuutahot: TEM, Teknologiateollisuus ry, FIMECC Oy, DIGILE Oy IoT platformit ja tuotteiden lisätty asiakasarvo IoT platformit hankkeessa yritykset rakentavat yhdessä alustoja, joita useat yritykset voivat hyödyntää digitalisaatioon perustuvan liiketoiminnan kasvattamiseksi. Tuotteiden asiakasarvoa lisätään digitalisaation avulla, mikä tukee yritysten parempaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tavoitteena on myös hyödyntää ICT sektorin vapaita osaajia ja parantaa ICT sektorin työllisyystilannetta. Toteuttaa hallituksen kärkihanketta: Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen, kärkihanke 2 Vastuutahot: TEM, Tekes, Tredea Oy, Tampereen kauppakamari, Tampereen kaupunki Tuotannon paluu ja joustava robotisointi Tuotannon palaaminen ulkomailta Suomeen on mahdollista, jos siirtymisen keskeisissä syissä (mm. asiakkuudet ja kustannukset) on tapahtunut selkeitä muutoksia. Trendi on nähtävissä muissakin maissa. Suomen osalta mahdollisuus on se, että tuotannon tehokkuus ja joustavuus mm. teollisuusautomaatiota ja robotiikkaa hyödyntämällä luovat kustannustehokkaat puitteet tuotannon palaamiselle. Hankkeen keskeinen tavoite on valmistavan teollisuuden yritysten tuotannon tehostaminen ja joustava automatisointi. Hanke parantaa yritysten kilpailukykyä sekä alueen työllisyystilannetta. Hankkeeseen kootaan useita yritysryhmiä ja siihen liittyy myös tutkimuskokonaisuuksia. Toteuttaa hallituksen kärkihanketta: Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen, kärkihanke 2 Vastuutahot: TEM, Tekes, Tredea Oy, Tampereen kaupunki Teknologiaharppaus hyödyntäen 3D tulostustekniikkaa 3D tulostus on viimeisten vuosien aikana ollut nopeimmin kasvava valmistusteknologia maailmalla. Sen on ennustettu muuttavan valmistavan teollisuuden rakenteita enemmän kuin mikään muu teknologia. Hankkeen keskeinen tavoite on ajanmukaisten toimintaympäristöjen ja laitehankintojen avulla muodostaa Tampereen seutukunnalle 3D tulostamisen osaamiskeskittymä, jota hyödyntämällä alueen yritykset parantavat kilpailukykyään. joka nostaa yritysten ja tuotteiden kilpailukykyä ja jalostusarvoa. Tampereen seutu haluaa olla Suomen johtava ja maailmalla tunnustettu osaamiskeskittymä 3D tulostuksessa. Pirkanmaalaisen yhteistyön (TTY, TAMK, SASKY) kautta kehittämishankekokonaisuus palvelee laajasti eri toimijoita koko maakunnassa. Toteuttaa hallituksen kärkihanketta: Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen, kärkihanke 2 Vastuutahot: TEM, TEKES, TTY, TAMK, SASKY 5