HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Hyväksytty johtokunnassa 26.5.2009 Hyväksytty yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan kokouksessa 19.5.2009

Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2008... 4 3 Nykyiset henkilöstöpanokset... 5 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet... 5 3.2 Ylityöt... 6 3.3 Yksilölliset työaikajärjestelyt... 6 3.4 Sukupuolirakenne... 7 3.5 Henkilöstön vaihtuvuus... 7 3.6 Ikärakenne... 9 3.7 Koulutusrakenne... 10 3.8 Palkkausrakenne... 12 3.9 Määräaikainen henkilöstö... 13 4 Henkilöstön tila...14 4.1 Työtyytyväisyys... 14 4.2 Sairauspoissaolot... 14 4.3 Työtapaturmapoissaolot... 16 4.4 Työterveyspalvelut... 18 4.5 Henkilöstökoulutus... 20 4.6 Virkistystoiminta... 22 5 Henkilöstön tehokkuus... 23 5.1 Tuottavuus...23 5.2 Taloudellisuus... 24 5.3 Henkilötyövuoden hinta... 25 6 Yhteistoiminta...25 6.1 Yhteistoimintasopimus... 25 6.2 Luottamusmiesorganisaatio... 26 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat... 26 6.4 Muu yhteistoiminta... 26 6.5 Työhyvinvointi... 27

3 (29) Henkilöstötilinpäätös 1 Johdanto Niuvanniemen sairaalan toiminta-ajatus Niuvanniemen sairaala vastaa korkealaatuisten valtakunnallisten oikeuspsykiatristen erityistason sairaanhoidollisten palvelujen sekä mielentilatutkimusten tuottamisesta ja yhdessä Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan kanssa oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimuksesta. Sairaalan visio vuodelle 2011 Niuvanniemen sairaala on valtakunnallinen, kansainvälisesti arvostettu oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus Palvelumme ovat kilpailukykyisiä Olemme työstämme innostuneita ammattilaisia ja huolehdimme työhyvinvoinnista. Arvomme on määritelty seuraavasti Perusoikeuksien kunnioittaminen Tuloksellisuus Vaikuttava sairaanhoito Ammatillinen avoimuus ja oikeudenmukaisuus Työhyvinvointi Niuvanniemen sairaalan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Jotta sairaalan visio ja arvot toteutuisivat, tulee henkilöstövoimavarojen seurantaan kiinnittää enenevässä määrin huomiota. Organisaation henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä ja siitä tehtävä henkilöstötilinpäätösraportti on henkilöstövoimavarojen strategisen johtamisen ja henkilöstösuunnittelun väline, jolla edesautetaan henkilöstövoimavarojen johtamista, ylläpitoa ja kehittämistä (Tietoja henkilöstövoimavarojen hallinnan ja henkilöstötilinpäätöksen tueksi vuosilta 1998 2002, Valtion työmarkkinalaitos, 2003). Henkilöstötilinpäätös sisältää kattavat tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä henkilöstön tilasta (mm. työtyytyväisyys, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, vaihtuvuus, eri eläkkeille siirtyminen, sairastavuus). Tietoja seurataan usean vuoden ajalta, jotta saadaan luotettava kuva suunnasta, johon ollaan menossa. Voidaksemme edetä kohti vuoden 2011 visiota on sairaalan huolehdittava, että johtaminen, toiminnan organisointi, henkilöstön osaaminen, työmotivaatio, työtyytyväisyys, työkunto ja palkitseminen tukevat vision saavuttamista. Henkilöstötilinpäätös kertoo johdolle, henkilöstölle ja mm. tulosohjauksesta vastaavalle taholle, mikä on organisaation henkilöstön tila ja mihin osa-alueeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstötilinpäätös on nimetty yhdeksi sairaalan työhyvinvoinnin mittariksi. Niuvanniemen sairaalassa on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 1998 alkaen. Vuoteen 2007 saakka henkilöstötilinpäätös on kerätty pääosin Helmi Infosta saatavista raporteista. Helmi Infon tietosisältö koostuu Fortime Henkilöstö ja Palkka tietokannoista. Vuoden 2008 tiedot on kerätty pääosin Tahti- ja HR- raportointijärjestelmistä. Tahti raportointijärjestelmä koostuu Fortime Henkilöstöstö ja Palkka tietokannoista. Raporttien

4 (29) tiedot ovat pääosin poikkileikkaustietoja ajankohdasta 31.12.2008. Vertailutietoina on käytetty pääsääntöisesti vuosien 2004 2008 henkilöstötietoja. Helmi Infon ja Tahtiraportointijärjestelmän tiedot eivät ole aivan yhteismitallisia. Tahti- raportointijärjestelmässä noudatetaan ns. maksupäivä periaatetta eikä tietoja päivitetä jälkikäteen. Vuoden 2008 Tahti-raporteissa ei ole tapahtumia, jotka on kirjattu 19.12.2008 jälkeen, vaikka ne kuuluisivat ko. vuodelle. Helmi Infon tiedot päivittyivät myös jälkikäteen koko vuotta kattavasti. 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2008 Henkilöstöpanokset Vuosi Henkilöstö %-muutos HTV %-muutos Henkilöstön Palkkamenot %-muutos lkm edellisestä edellisestä keski- edellisestä vuodesta vuodesta ikä vuodesta 2004 784 12,5 570 7,5 40,94 21 305 521 11,2 2005 852 8,7 603 5,8 42,38 23 324 522 9,5 2006 865 1,5 618 2,4 40,45 23 808 281 2,1 2007 861-0,5 613-0,7 40,99 25 252 243 6,1 2008 804-6,6 603-1,7 41,91 27 490 669 8,9 Henkilöstön tila Vuosi Sairaus %-muutos Tapaturma- %-muutos poissaolot/ edellisestä poissaolot/ edellisestä htv vuodesta htv vuodesta 2004 17,8 4,6 1,4-42,4 2005 20,2 13,4 1,3-10,8 2006 21,0 3,8 1,0-22,8 2007 18,2-13,1 0,8-24,0 2008 16,2-10,9 0,8 0,0 Sairauspoissaolot on laskettu työpäivinä ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Henkilöstöinvestoinnit Vuosi Työterveys %-muutos Virkistys %-muutos Henkilöstö %-muutos palvelut edellisestä toiminta edellisestä koulutus edellisestä /htv vuodesta /htv vuodesta /htv vuodesta 2004 559-5,4 51 65,2 459 20,8 2005 533-4,6 54 7,7 488 6,5 2006 640 19,9 73 34,6 475-2,8 2007 633-1,1 78 6,5 631 32,8 2008 631-0,3 94 20,5 625-0,9

5 (29) Henkilöstön tehokkuus Vuosi Tuottavuus %-muutos Taloudellisuus %-muutos Henkilötyö %-muutos indeksi edellisestä indeksi edellisestä vuoden hinta edellisestä vuodesta vuodesta vuodesta 2004 181,91-5,7 269,22 8,76 37 347 3,2 2005 169,69-6,7 292,34 8,59 38 679 3,6 2006 172,02 1,4 291,13-0,41 38 545-0,3 2007 170,87-0,7 309,42 6,28 41 176 6,8 2008 171,84 0,6 335,20 8,33 45 604 10,8 3 Nykyiset henkilöstöpanokset 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Vuoden 2008 aikana Niuvanniemen sairaalan palveluksessa oli yhteensä 804 eri henkilöä. Tämä luku sisältää kaikki lyhyenkin ajan sairaalan palveluksessa vuoden aikana olleet henkilöt. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Vuosi Lkm %-muutos Htv %-muutos edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta 2004 784 12,5 570 7,5 2005 852 8,7 603 5,7 2006 865 1,5 618 2,4 2007 861-0,5 613-0,7 2008 804-6,6 603-1,7 Vuoden aikana palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärä laski edellisestä vuodesta 6,65 %. Henkilötyövuosien määrä laski 1,7 %. Henkilötyövuosista vakinaisten osuus oli 75 % (453 htv), edellisenä vuonna se oli 71 % (436 htv) (tiedot Fortimesta). 2008 Henkilöstön lukumäärä 804 2007 861 2006 865 2005 852 2004 784

6 (29) Henkilötyövuosien määrä 2008 603 2007 613 2006 618 2005 603 2004 570 3.2 Ylityöt Alla olevasta taulukosta käy ilmi tehtyjen ylityötuntien määrä vuosina 2007 ja 2008. Vuonna 2008 ylityöpäivät henkilötyövuotta kohden olivat 5,1 ja edellisenä vuonna 7,0. Lisätyökorvaus Ylityö 50% Ylityö 100% Yhteensä Htv yht. Ytpv/htv 15.1.2007-6.1.2008 tunnit 10090 16701 5889 32679 17,02 7,0 henkilöt 508 506 200 7.1.-28.12.2008 tunnit 7178 12299 4053 23530 12,11 5,1 henkilöt 459 467 175 3.3 Yksilölliset työaikajärjestelyt Sairaalan palveluksessa oli vuoden 2008 aikana 46 osa-aikaista henkilöä. Osa-aikaisuuden syitä olivat: - osittainen hoitovapaa 26 henkilöä - osa-aikaeläke 1 henkilö - osatyökyvyttömyyseläke 2 henkilöä - määräaikainen osa-aikatyö 12 henkilöä - muu osa-aikatyö 5 henkilöä Vuorotteluvapaalla vuoden 2008 aikana oli 16 henkilöä. Alla olevasta taulukosta näkyy koko-/osa-aikaisen henkilöstön määrän kehitys. Niuvanniemen sairaalan palveluksessa vuosina 2004 2008 ollut koko- ja osa-aikainen henkilöstö vuosi kokoaikaiset osa-aikaiset koko henkilöstö osa-aikaisia % 2004 747 37 784 4,7 2005 807 45 852 5,3 2006 819 46 865 5,3 2007 827 34 861 3,9 2008 758 46 804 5,7

7 (29) 2008 2007 2006 2005 2004 46 34 46 45 37 Koko /osa aikaisten määrä 758 827 819 807 osa aikaiset 747 kokoaikaiset 3.4 Sukupuolirakenne Vuonna 2008 henkilötyövuodet jakaantuivat seuraavasti: miehet 283 htv ja naiset 320 htv. 31.12.2008 virassa olevasta henkilöstöstä miehiä oli 282 (45,50 %) ja naisia 338 (54,50 %). 3.5 Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 2008 aikana virkaan nimitettiin 46 henkilöä. Näistä 15 virkaa oli julistettu haettavaksi jo vuoden 2007 puolella. Kertomusvuonna virkoja julistettiin haettavaksi yhteensä 58, joista täyttämättä jäi yhdeksän virkaa ja kaksi henkilöä ilmoitti ettei ota virkaa vastaan. Näistä 16 virkaa (58 virasta) täytettiin vuoden 2009 puolella. Vuonna 2008 virkaan nimitetyistä kahdeksan oli miehiä ja 38 naista. Sairaalan ulkopuolelta virkaan nimitettiin 16 henkilöä ja sairaalan sisältä 30 henkilöä. Yhteensä vuonna 2008 auki julistettuja virkoja haki 243 henkilöä, joista miehiä oli 75 ja naisia 168.

8 (29) Virka kpl Haettavaksi vuonna Täytettiin vuonna Hakijoita yht. Miehiä Naisia Ulkoa Sisältä Virkoja täytettiin Ulkoa valittiin Täyttämättä jäi Laitoshuoltaja 4 2007 2008 50 0 50 36 14 4 0 0 Siivoustyönohjaaja 1 2007 2008 15 0 15 13 2 1 0 0 Ravitsemistyöntekijä 1 2007 2008 5 1 4 0 5 1 0 0 Sairaanhoitaja 8 2007 2008 9 0 9 5 4 8 5 0 Tietohallintopäällikkö 1 2007 2008 12 11 1 11 1 1 0 0 Osastonhoitaja 2 2008 2008 10 0 10 2 8 2 1 0 Apulaisosastonhoitaja 1 2008 2008 3 0 3 0 3 1 0 0 Psykologi 1 2008 2008 8 1 7 8 0 1 1 0 Erikoislääkäri 1 2008 2008 2 1 1 1 1 1 0 0 Ylihoitaja 1 2008 2008 10 1 9 8 2 1 0 0 Osastonhoitaja 1 2008 2008 12 1 11 4 8 1 0 0 Apulaisosastonhoitaja 1 2008 2008 1 0 1 0 1 0 0 1 Sairaanhoitaja 9 2008 2008 16 5 11 12 4 7 4 2 Kokki 1 2008 2008 81 27 54 75 6 1 0 0 Toimintaterapeutti 5 2008 2008 11 8 3 9 2 4 2 1 Mielisairaanhoitaja 1 2008 2008 24 20 4 19 5 1 0 0 Sairaanhoitaja 13 2008 2008 15 4 11 10 5 7 2 6 Apulaisosastonhoitaja 2 2008 2008 9 1 8 3 6 2 1 0 Laitoshuoltaja 2 2008 2008 23 3 20 15 8 2 0 0 Ylilääkäri 1 2008 2008 1 0 1 0 1 0 0 1 Sairaanhoitaja 15 2008 2009 11 2 9 10 1 9 7 6 Toimintaterapeutti 1 2008 2009 6 1 5 6 0 0 0 1 73 334 87 247 247 87 55 23 18 3 perui tulonsa Kesätyöntekijöitä hoitotyön vastuualueelle haki 213 henkilöä ja heistä valittiin 115 henkilöä. Sairaalasta poistui 30 virassa toiminutta henkilöä. Irtisanoutuneita oli 8. Vanhuuseläkkeelle jäi 12 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle kahdeksan. Muista syistä poistuneita oli kaksi. Työkyvyttömyys- ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyneet Vuosi lkm %/htv 2005 2 0,3 2006 6 1,0 2007 7 1,1 2008 8 1,3 Vuosien 2005-2008 vaihtuvuusluvut näkyvät alla. Vuosi tulovaihtuvuus% lähtövaihtuvuus% 2005 3,4 1,5 2006 5,4 2,1 2007 3,4 3,0 2008 2,6 1,3

9 (29) 3.6 Ikärakenne Vuoden 2008 lopussa koko henkilöstön keski-ikä oli 41,91 vuotta. Miesten keski-ikä oli 41,03 ja naisten 42,64 vuotta. Vuonna 2007 henkilöstön keski-ikä oli 40,99 vuotta miesten keski-iän ollessa 39,90 ja naisten 41,98. Suurin ikäryhmä koko henkilöstön osalta olivat 45 49-vuotiaat. Miesten osalta suurin ikäryhmä oli 45 49 -vuotiaat ja naisten osalta 50 54-vuotiaat. Koko valtiosektorin osalta vuonna 2008 keski-ikä oli 44,1 vuotta. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12.2008 (Tiedot Tahti raportointijärjestelmästä) Ikäryhmä Henkilöstö lkm Miehet lkm % miehistä Naiset lkm % naisista 15-19 2 1 0,35 1 0,30 20-24 28 7 2,48 21 6,21 25-29 61 34 12,06 27 7,99 30-34 87 50 17,73 37 10,95 35-39 72 29 10,28 43 12,72 40-44 91 43 15,25 48 14,20 45-49 104 52 18,44 52 15,38 50-54 101 41 14,54 60 17,75 55-59 55 22 7,80 33 9,76 60-19 3 1,06 16 4,73 620 282 100,00 338 100,00 70 60 50 40 30 20 10 Ikärakenne sukupuolen mukaan Miehet lkm Naiset lkm 0 15 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 Ikäryhmä

10 (29) 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Henkilöstön ikärakenne 2004 2008 15 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 2004 2005 2006 2007 2008 3.7 Koulutusrakenne Koulutusaste Mies Nainen Yhteensä % % % lkm lkm lkm miehistä naisista kaikista Perusaste 4 14 18 1,4 4,1 2,9 Keskiaste 208 174 382 73,8 51,5 61,6 Alin korkea-aste 33 67 100 11,7 19,8 16,1 Alempi korkeakouluaste 22 54 76 7,8 16,0 12,3 Ylempi korkeakouluaste 12 27 39 4,3 8,0 6,3 Tutkijakoulutusaste 3 2 5 1,1 0,6 0,8 Yhteensä 282 338 620 100,0 100,0 100,0 Koulutustasoindeksi 4,04 4,42 4,25

11 (29) Henkilöstön koulutusrakenne 31.12.2008 250 200 150 100 50 0 Perusaste Keskiaste Alin korkea aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Miehet 4 208 33 22 12 3 Naiset 14 174 67 54 27 2 Niuvanniemen sairaalassa keskiasteen koulutus on yleisin koulutustaso johtuen mielisairaanhoitajien suuresta määrästä. 5,00 4,00 Koulutustasoindeksi sukupuolen mukaan 2006 2008 4,05 4,06 4,04 3,76 3,78 4,42 Indeksi 3,00 2,00 1,00 Mies 0,00 Nainen 2006 2007 2008 Vuosi Koko valtiosektorin osalta koulutustasoindeksi vuonna 2008 oli 5.2 (tiedot Tahti raportointijärjestelmästä). Indeksiarvon vaihteluväli on 1,5 8.

12 (29) 3.8 Palkkausrakenne Sairaalan henkilöstö oli vuonna 2008 kokonaisuudessaan virkasuhteista. Palkkaryhmä Mies lkm Nainen lkm Yhteensä % miehistä % naisista % kaikista Avoimet virat 1 0 1 1 0,00 0,36 0,19 0 3 1 1 2 0,40 0,36 0,38 0 4 4 0 4 1,62 0,00 0,76 0 5 1 62 63 0,40 22,22 11,98 2 6 6 15 21 2,43 5,38 3,99 0 7 4 11 15 1,62 3,94 2,85 1 8 151 55 206 61,13 19,71 39,16 3 9 19 19 38 7,69 6,81 7,22 0 10 33 58 91 13,36 20,79 17,30 17 11 6 6 12 2,43 2,15 2,28 1 12 2 16 18 0,81 5,73 3,42 0 13 4 3 7 1,62 1,08 1,33 0 14 0 3 3 0,00 1,08 0,57 0 15 3 13 16 1,21 4,66 3,04 0 16 1 5 6 0,40 1,79 1,14 0 17 1 2 3 0,40 0,72 0,57 0 18 1 2 3 0,40 0,72 0,57 0 19 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0 20 1 0 1 0,40 0,00 0,19 0 21 5 6 11 2,02 2,15 2,09 0 22 1 0 1 0,40 0,00 0,19 0 23 3 1 4 1,21 0,36 0,76 1 247 279 526 100,00 100,00 100,00 25 Avoinna olevista viroista 9 maksettiin (31.12.2008) euromääräinen palkka tai virassa ei ole hoitajaa Taulukossa on huomioitu vakituinen henkilöstö ja avointa virkaa hoitavat henkilöt. 200 180 160 140 120 Palkkaryhmät sukupuolen mukaan Mies lkm Nainen lkm Lkm 100 80 60 40 20 0 1 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 Palkkaluokka

13 (29) 3.9 Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisessa virkasuhteessa 31.12.2008 oli yhteensä 140 henkilöä eli 22,58 % henkilöstöstä (620). Vuotta aiemmin määräaikaisia oli 172 henkilöä eli 27,65 % henkilöstöstä (622). Vuosina 2006 ja 2007 määräaikaisten lukuun sisältyivät kaikki määräaikaisessa virkasuhteessa olevat riippumatta siitä, oliko heillä Niuvanniemen sairaalassa tai muualla valtiolla taustavirkaa tai ei. Vuodesta 2008 alkaen määräaikaiseksi ei lueta henkilöä, joka on nimitetty omaan tai toiseen virastoon määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen ja hänelle on myönnetty samaksi ajaksi palkatonta virkavapautta virasta tai toimestaan, jota hän hoitaa toistaiseksi. Määräaikaista henkilöstöä palkattiin seuraavilla perusteilla: muu hoitopotilaan lisävalvonta, vuosilomat ja sairauspoissaolot, erilaiset virkavapaudet, avoimen viran väliaikainen hoito, potilaan valvonta KYSissä, kuntoutustuen sijaisuudet, muu tilapäinen lisätyöntarve (mm. leposidevalvonnat), palkallinen kuntoutus, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sijaisuudet ja hoitovapaan sijaisuudet. Lisäksi määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattiin erikoistuvia lääkäreitä. 31.12.2008 määräaikaisesta henkilöstöstä (140) miehiä oli 52 (37 %) ja naisia 88 (63 %). toteutunut miehet lkm naiset lkm yht lkm 2006 vakituinen 229 209 438 määräaikainen 84 102 186 määräaikaisten %-osuus 26,84 32,80 29,81 2007 vakituinen 232 218 450 määräaikainen 64 108 172 määräaikaisten %-osuus 21,62 33,13 27,65 2008 vakituinen 230 250 480 määräaikainen 52 88 140 määräaikaisten %-osuus 18,44 26,04 22,58

14 (29) Henkilöstömäärä kuukausittain vuonna 2008 Henkilöstömäärä 2008 tammikuu 598 helmikuu 598 maaliskuu 595 huhtikuu 593 toukokuu 594 kesäkuu 646 heinäkuu 652 elokuu 601 syyskuu 593 lokakuu 600 marraskuu 612 joulukuu 620 4 Henkilöstön tila 4.1 Työtyytyväisyys Niuvanniemen sairaalaan on laadittu työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdota toimenpideohjelma. Se katselmoitiin laajennetun johtoryhmän, yhteistyötoimikunnan ja työhyvinvointi-työryhmän kokouksessa keväällä 2008. Henkilökunnalle pidettiin keskustelu- ja tiedotustilaisuus työtyytyväisyyskyselyn tuloksista helmikuussa 2008. Seuraava työtyytyväisyyskysely tehdään syksyllä 2009. 4.2 Sairauspoissaolot Sairauslomia voidaan tarkastella päivien lukumäärän perusteella sekä tapausten määrien perusteella. Sairauslomapäivien lukumäärä antaa organisaatiolle kuvan siitä, paljonko työaikaa menetetään sairauksien vuoksi. Organisaatiotasolla sairauspoissaolojen vähentäminen onnistuu parhaiten keskittymällä parantamaan töiden organisointia sekä johtamiskulttuuria. Pisimmät sairauslomat tutkimusten mukaan aiheutuvat tekijöistä, joita on vaikea ennakoida. (Vahtera, Kivimäki, Virtanen, 2002) Sairauspäivien määrä laski edellisvuodesta 12,4 % (1386 pv). Sairauspoissaolopäiviä (työpäiviä) henkilötyövuotta kohden oli 16,27. Vanhan Vaasan sairaalassa vastaavat luvut olivat seuraavat: 10,1 pv vuonna 2005, 13,3 pv vuonna 2006, 10,5 pv vuonna 2007 ja 11,56 pv vuonna 2008. Koko valtiosektorin sairauspoissaolojen määrä vuonna 2008 oli 9,0 työpäivää tehtyä henkilötyövuotta kohden. Vuosi Sairaustapauksia Sairauspäiviä (eri henkilöitä) lkm %-muutos lkm %-muutos pv/sairashlö pv/htv 2004 542 27,8 9 444 4,6 17,4 17,8 2005 587 14,9 12 195 29,1 20,8 20,2 2006 608 12,2 12 971 6,4 21,3 21,0 2007 646 10,1 11 191-13,7 17,3 18,2 2008 9 805-12,4 16,3

15 (29) Sairauspäivät yhteensä/vuosi 14 000 12 000 Sairauspäivät lkm 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 Alla olevasta taulukosta näkyvät sairauspäivät keston mukaan Vuoden 2008 tilastotietoja ei ole vielä saatavissa Tahti-raportointiohjelmasta Kesto 2004 2005 2006 2007 Hklkm Taplkm Pvlkm Hklm Taplkm Pvlkm Hklkm Taplkm Pvlkm Hklkm Taplkm Pvlkm 1-3 pv 620 858 1549 657 927 1703 713 1014 1837 777 1061 1977 4-60 pv 353 514 5266 414 605 7036 430 624 6898 423 603 6505 61-180 pv 24 24 2185 23 24 2354 33 33 3412 24 24 2269 yli 180 pv 2 2 444 5 5 1102 4 4 824 2 2 440 Kaikki yht. 542 1398 9444 587 1561 12195 608 1675 12971 646 1690 11191 Vuoden 2008 tilastotietoja ei ole vielä saatavissa Tahti-raportointiohjelmasta Sairausloman Muutos % edellisestä pituus päiviä (2007) vuodesta (2006) 1-3 7,62 4-60 -5,70 61-180 -33,50 yli 180-46,60 Pitkien sairauspoissaolotapausten esiintyminen ja niiden lisääntyminen kertovat vaikeista sairauksista, jotka usein johtavat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Jos sairauspoissaolotapaukset ovat lyhyitä (1 3 päivää), tämä voi heijastaa henkilöstön huonoa motivaatio- ja työtyytyväisyystasoa. Tärkeää on kiinnittää huomiota tunnuslukujen kehitykseen eli tavoitteena on sairauspoissaolojen jatkuva alentaminen. Vuonna 2008 lyhyiden sairauspoissaolojen osuus oli 65,2 % Koko valtion sektorilla vastaava luku oli 73,3%. Esimiehen myöntämiä sairauspoissaoloja oli 635 työpäivää 247 henkilölle.

16 (29) Vuosien 2003-2007 tiedot pohjautuvat Helmi-raportointijärjestelmään: Prosentti 50 Työterveysindeksi 2003 2007 40 30 20 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Työterv.indeksi 26,69 30,87 31,10 29,71 24,97 Vuosi Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 40 henkilöä. Näistä Aslak-kuntoutuksessa oli 13 ja Tyk-kuntoutuksessa 20 henkilö. Muussa Kelan kuntoutuksessa oli 7 henkilöä. Työterveysindeksi kertoo, kuinka suuri osuus henkilökunnasta on vailla sairauspäiviä. Luku on laskenut kolmena viimeisenä vuotena. Ilman yhtään sairauspoissaolopäivää (terveysprosentti) vuonna 2008 henkilökunnasta oli 18,9%. Vastaava luku koko valtion sektorilla oli 42,4%. Vuoden 2008 tiedot pohjautuvat Tahti-raportointijärjestelmään. 4.3 Työtapaturmapoissaolot tiedot kalenteripäivinä: Vuosi Tapaturmia Tapaturmista aiheutuneita sairauspäiviä lkm %-muutos pv %-muutos pv/tapaus pv/htv 2004 69-15,9 825-37,9 11,96 1,4 2005 63-8,7 778-5,7 12,35 1,3 2006 78 23,8 615-21,0 7,88 1,0 2007 79 1,3 465-24,4 5,89 0,8 2008 104 31,6 486 4,5 4,67 0,8 Vuonna 2008 tapaturmia tilastoitiin 104 tapausta 88 eri henkilöllä. Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät lisääntyivät 4,7 %. Tapaturmista 54 ei vaatinut sairauspoissaoloa. 15 tapausta sattui työmatkalla.

17 (29) Lkm/vuosi 120 Työtapaturmat/vuosi 100 80 60 40 20 0 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi Väkivaltatapausten määrä vuonna 2008 oli 411 tapausta. Se nousi hieman edellisen vuoden määrästä (388 tapausta v. 2007, 367 tapausta v. 2006, 385 tapausta v. 2005 ja 472 tapausta v. 2004). Henkilökuntaan kohdistuneita väkivallantekoja oli 257. Vuonna 2007 määrä oli 262. Vuonna 2006 määrä oli 293 ja vuonna 2005 se oli 210. Suurin osa henkilökuntaan kohdistuneista tapauksista oli lievää fyysistä väkivaltaa ja sanallista uhkailua. Vakavia vammoja aiheutui yhdestä fyysisestä väkivaltatilanteesta. Työympäristön väkivallan uhka saattaa aiheuttaa pelkoa, joka puolestaan voi altistaa mm. työuupumukselle. Tilannetta seurataan säännöllisesti työterveyshuollon kanssa yhteistyössä. Henkilökuntaan kohdistuneet väkivaltatilanteet 2004 2005 2006 2007 2008 Vakavia vammoja aiheuttava vakava fyysinen väkivalta tai vakava tai lievä fyysinen väkivalta (luokat I-III) yhteensä 182 166 220 198 215 Kielellinen tai henkinen väkivalta (luokka IV) 86 44 73 64 70 Tapaturmatilanteet Vuoden 2006-2008 tapaturmatilanteet ja sairauspäivät/tapaturma 2006 2007 2008 Sairauspv Tapauksia Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv/tapaus Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Turvallinen hoito-koul. (alkoi v. 2005) 21 203 9,67 17 143 8,41 14 89 6,36 Tapaturma toimintayks. 20 58 2,90 28 103 3,68 41 183 4,46 Tapaturma työmatkalla/ sairaala-alue 23 240 10,43 19 98 5,16 30 174 5,80 Tapaturma osastolla/ potilaan aiheuttama 13 59 4,54 13 114 8,77 18 29 1,61 Virkamatka/Potilasretki 1 55 55,00 2 7 3,50 1 11 11,00 Yhteensä 78 615 7,88 79 465 5,89 104 486 4,67

18 (29) Lkm 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Työtapaturmista aiheutuneet sairauspäivät 2004 2005 2006 2007 2008 Sairauspvät 825 778 615 465 486 Vuosi Sairauspäivät/tapaturma sekä tapahtumapaikat v. 2006 2008 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Turvallinen hoitokoulutus Tapaturma toimintayksikössä Tapaturma työmatkalla/sairaalaalue Tapaturma osastolla/potilaan aiheuttama Virkamatka/Potilasretki 2006 2007 2008 4.4 Työterveyspalvelut Työterveyspalvelut ostettiin Suomen Terveystalo Oyj:ltä. Terveysmenot sisältävät Suomen Terveystalo Oyj:ltä ostettujen palvelujen lisäksi muita terveydenhuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion ja Eeg:n palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja. Terveydenhuollon toiminta on jatkunut yleispiirteiltään entisellään. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus, sairaanhoito ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutui vakiintuneen käytännön mukaisesti.

19 (29) Vuosi Työterveys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta 2004 318 812 558,9-5,4 2005 321 557 533,2-4,6 2006 395 062 639,7 20,0 2007 388 054 632,8-1,1 2008 380 114 630,6-0,4 /v 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Työterveysmenot/vuosi 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi /htv 700,0 Työterveysmenot/htv 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi

20 (29) 4.5 Henkilöstökoulutus Koulutus- %-muutos menot/v edellisestä Vuosi /htv vuodesta 2004 261 562 459 20,8 2005 294 511 488 6,5 2006 293 111 475-2,7 2007 386 755 631 32,8 2008 376 638 625-1,0 Koulutusmenot ilman työaikakustannuksia vuonna 2008 olivat 1,37 % henkilöstökuluista. Vastaava edellisvuoden tunnusluku oli 1,53 %. Koulutusmenot sisältävät 6 200 euroa EVO-määrärahoilla sekä budjettirahalla rahoitettua koulutusta ja 59 356 euroa työnohjaukseen käytettyjä kustannuksia. /htv 700 Koulutusmenot/htv 600 500 400 300 200 100 0 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi Evo-määrärahat ja budjettirahoitus Työnohjaus Vuosi Koulutus- %-muutos Vuosi Menot/v %-muutos menot/v edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta 2004 17 037-57,3 2004 23 560-7,0 2005 23 566 38,3 2005 47 236 100,5 2006 13 360-43,3 2006 41 668-11,8 2007 15 006 12,3 2007 35 946-13,7 2008 6 200-58,7 2008 59 356 65,1

21 (29) /vuosi 25 000 Evo ja budjettirahoitus koulutusmenot/vuosi 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi /vuosi 70 000 Työnohjausmenot/vuosi 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi Vuonna 2004 koulutuskustannusten seurantaan liitettiin keskimääräinen työajan käytön kustannusseuranta. Työajan käytön kustannukset on laskettu 31.12.2008 palkan mukaan. Alla olevasta taulukosta näkyvät koulutuksen kokonaiskustannukset eri vuosilta. Vuoden 2007 työajan käytön kustannukset ( ) ei sisällä henkilöitä, joiden palvelussuhde ei ole ollut voimassa 31.12.2007 (811 tuntia). Koulutusmenot sisältävät myös Avekkikoulutuksen kustannukset.

22 (29) Vuosi Koulutusmenot (sis. työajan kust.)/vuosi /htv %-muutos edellisestä 2005 525 631 872 32,7 2006 522 928 847-2,9 2007 730 179 1191 40,6 2008 909 419 1509 26,7 koulutukseen käytetyt tunnit Koulutuksen nimi 2008 2007 Henkilöstöhallinnon koulutus 1413 1896 Hoitosuhde 1106 Hygieniapassi 128 272 Laatukoulutus 160 99 Lääkehuolto 1325 387 Muu koulutus 7132 2783 Potilaan hoitoon liittyvä ammatillinen lisäkoulutus 3428 4136 Ravintohuollon koulutus 211 71 Taloushallinnon koulutus 63 192 Tietotekniikan koulutus 828 568 Toimistoalan koulutus 184 120 Tutkintoon johtava koulutus 784 40 Työnohjaus 515 41 Yhteensä 17277 Ei sisällä Avekki-koulutusta 10605 Koulutuskortiston mukaan vuonna 2008 koulutukseen käytettiin 9 henkilötyövuotta. Sairaalan jokaisella työntekijällä on mahdollisuus hakea ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Sairaalan sisäinen Avekki -koulutus jatkui suunnitellusti. Hoitohenkilökunnan Avekki 1 peruskoulutuksen (24 h) suoritti yhteensä 45 uutta henkilöä. Uuden tukipalveluille suunnatun Avekki 1 peruskoulutuksen (12 h) suoritti yhteensä 15 henkilöä. Välittömässä hoitotyössä osastolla ja toiminnallisessa terapiassa työskentelevien hoitajien ylläpitokoulutusta toteutettiin systemaattisesti. Koulutus sisältää kuukausittain teoriaa ja käytännön harjoittelua. Hoitohenkilökunnan ylläpitokoulutuksiin käytettiin 4 775 työtuntia. Tukipalveluille neljä kertaa vuodessa järjestettäviin ylläpitokoulutuksiin käytettiin 635 työtuntia. Vuonna 2008 käytettiin yhteensä koko koulutusohjelmaan 6917 työtuntia. Koulutuksen tarkoituksena on luoda sekä yhtenäinen että potilaslähtöinen turvallinen ja hoidollinen toimintamalli koko sairaalaan. Työajan käytön kustannuksista 22 % muodostuu Avekki - koulutukseen käytetystä työajasta. 4.6 Virkistystoiminta Virkistysmäärärahoja (esim. toimintayksiköiden virkistysiltapäivät) on seurattu erikseen vuodesta 2006 lähtien. Vuoden 2008 summa sisältää 8179 Tyhy/virkistystoiminnan kustannuksia. Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden kustannukset vuonna 2008 olivat 23 831. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan kuntosalin avaimia oli vuoden 2008 lopussa 277 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön fyysisen kunnon ylläpitämistä mm.

23 (29) hankkimalla henkilöstölle uimalippuja, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Vuosi Virkistys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta 2004 28 824 50,5 65,2 2005 32 810 54,4 7,7 2006 45 231 73,2 34,6 2007 47 671 77,7 6,2 2008 56 486 93,7 20,6 /htv 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Virkistystoiminnan menot/htv 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi 5 Henkilöstön tehokkuus 5.1 Tuottavuus Tuottavuutta on mitattu jakamalla suoritteiden määrä henkilötyövuosilla. Suoritteiden määrä koostuu laskutettujen hoitopäivien ja mielentilatutkimuspäivien yhteismäärästä. Henkilötyövuosiin on laskettu koko henkilöstö lukuun ottamatta yliopisto-opetukseen ja tieteelliseen tutkimustoimintaan palkattu henkilöstö. Vuosi Suoritteet Henkilöstö Tuottavuus %-muutos kpl htv edellisestä (ei sis.evo) vuodesta 2004 103 186 567,24 181,91-5,69 2005 101 876 600,36 169,69-6,72 2006 105 895 615,60 172,02 1,37 2007 104 496 611,56 170,87-0,67 2008 103 096 599,95 171,84 0,57

24 (29) Tuottavuus 2,00 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 2004 2005 2006 2007 2008 % muutos 5,69 6,72 1,37 0,67 0,57 Vuosi 5.2 Taloudellisuus Taloudellisuus on laskettu jakamalla kokonaiskustannukset suoritteiden määrällä. Kokonaiskustannuksista on vähennetty yliopisto-opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen liittyvät kustannukset. Vuosi Kokonais- Suoritteet Taloudellisuus %-muutos Taloudellikustannukset /vrk edellisestä suuden vuodesta muutos-% 2004 27 776 605 103 186 269,19 8,76-8,76 2005 29 761 095 101 876 292,13 8,52-8,52 2006 30 830 502 105 895 291,14-0,34 0,34 2007 32 332 941 104 496 309,42 6,28-6,28 2008 34 557 522 103 096 335,20 8,33-8,33 Vuosimuutos% 2,00 Taloudellisuus 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 2004 2005 2006 2007 2008 Muutos % 8,76 8,52 0,34 6,28 8,33

25 (29) 5.3 Henkilötyövuoden hinta Vuosi Henkilö- %-muutostyövuosi/ edellisestä vuodesta 2005 38 679 3,6 2006 38 545-0,35 2007 41 176 6,83 2008 45 604 10,76 /htv 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Henkilötyövuoden hinta 2005 2006 2007 2008 Vuosi 6 Yhteistoiminta Henkilötyövuoden hinta (kaikki palkkakustannukset/htv) on noussut edelliseen vuoteen nähden vajaat 11 %.Kasvu johtuu pääasiassa valtion uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisen aikaistamisesta sekä työnantajan eläkemaksuprosentin noususta. Yhteistoiminta on johtamisen väline, jonka avulla edistetään toiminnan tuloksellisuutta ja parannetaan henkilöstön työelämän laatua, kun henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää sairaalan henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Hallinnon kehittämistyö, johon henkilöstö osallistuu, parantaa edellytyksiä tarjota pysyviä palvelusuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä. 6.1 Yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 651/88 15 :n nojalla Niuvanniemen sairaala sekä Niuvanniemen sairaalan henkilökunta JHL ry. Niuvanniemen sairaalan JUKO ry (Akavan liitot), Tehy ry:n Niuvanniemen sairaalan ammattiosasto 533 ja STEKA ry:n Niuvanniemen sairaalan jaosto ovat tehneet sopimuksen yhteistoiminnasta Niuvanniemen sairaalassa. 19.11.1999 allekirjoitettu yhteistoimintasopimus tuli voimaan 1.1.2000 ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin.

26 (29) 6.2 Luottamusmiesorganisaatio Sairaalassa toimii neljä ammattijärjestöä: JHL ry, JUKO ry, Tehy ry ja STEKA ry, joilla kaikilla on valitut luottamusmiehet ja edustajat yhteistoimintaelimissä. 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Yhteistyötoimikunta kokoontui seitsemän kertaa vuonna 2008. Näistä neljä oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan kanssa ja yksi laajennetun johtoryhmän ja työhyvinvointityöryhmän kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm. Toimintakertomus 2007 Henkilöstötilinpäätös 2007 Talousarvioesitys 2009 Tulossopimusraportti 1.1.2008 31.7.2008 Tulossopimusluonnos 2009 Henkilöstöjärjestöjen kuuleminen asiassa stm:n selvityksiä 2007/66 Työtyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella laaditun toimenpideohjelman katselmointi Päihdeyhydyshenkilön valinta Työaikaseuranta Ylityökertymän tarkastelu Eläkevakuutusmaksun vaikutus loppuvuoden taloustilanteeseen Työsuojelutoimikunta kokoontui 8 kertaa vuonna 2008. Näistä neljä oli yhteiskokouksia yhteistyötoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat edellä mainittujen lisäksi mm. Työpaikkakäynnit eri yksiköissä Ilmoituslomake väkivaltatilanteesta, väkivallan uhkasta, tapaturmasta ja vaarantumatilanteesta Valtiokonttorin työsuojelutilastot 2001-2007 Työaikalain 28 ja työehtosopimuksen 11 mukaiset tauot kolmivuorotyössä Niuvanniemen sairaalan kelakorvaushakemus Kuopion Kriisikeskuksen jälkipuinnit Katsaus jätehuollon ja ravintohuollon vaarallisiin olosuhteisiin ja prosesseihin Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuodelle 2009 Yökköruoka Hälytinkokeiluraportti 9.6.2008 Toimikunnan henkilöstövaihdokset 6.4 Muu yhteistoiminta Niuvanniemen sairaalan henkilöstöpolitiikan arvoperustan muodostavat henkilöstön kanssa yhteisesti sovitut arvot, jotka on päivitetty keväällä 2007. Sairaalan arvot ovat perusoikeuksien kunnioittaminen (ihmisarvo, ihmisarvon kunnioittaminen, eettisyys) toiminnan tuloksellisuus (= taloudellisuus, tuottavuus, vaikuttavuus), vaikuttava sairaanhoito (= laadukas hoito, moniammatillisuus, terveyden edistäminen, hoidon suunnitelmallisuus, tieto-taidon kehittäminen, potilaskeskeisyys, yhteisöllisyys, yksilöllisyys, inhimillisyys, suvaitsevaisuus, ammatillisuus, turvallisuus ja tutkimusnäyttö) ammatillinen avoimuus ja oikeudenmukaisuus (= hyvä yhteishenki, ilmapiiri, yhteistyö, luottamus, tasa-arvoisuus) ja

6.5 Työhyvinvointi 27 (29) työhyvinvointi (= kannustava palkkaus, työn kunnioittaminen, jaksaminen, koulutus, turvallisuus) Tiedottamisesta on sovittu yhteistoimintasopimuksessa. Sairaalan palveluksessa on yksi Kaiku-kehittäjä koulutuksen suorittanut henkilö. Koulutus antaa hyvät valmiudet organisoida työhyvinvoinnin eri osa-alueita. Sairaalan ensimmäinen työhyvinvointistrategia ja -suunnitelma valmistui maaliskuussa 2005 ja siinä henkilöstötilinpäätös on nimetty yhdeksi työhyvinvointia seuraavaksi mittariksi. Henkilöstön työhyvinvointistategia päivitettiin syksyllä 2008. Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2008 aikana neljä kertaa. Näistä yksi kokous oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa ja yksi kokous laajennetun johtoryhmän ja yhteistyötoimikunnan kanssa. Niissä kokouksissa käsiteltiin mm. Suomen Terveystalo Oyj:n työterveyshuollon raportti ja työtyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella laaditun toimenpideohjelman katselmointi. Työryhmän omassa kokouksessa käsiteltiin mahdollista sijaistraumatisointi hanketta, Kriisikeskuksen palveluiden tunnettavuuden lisäämistä ja Tyhy-strategiaa. Työhyvinvointijohtamisen alueella sairaalan painopistealueiksi nimetty keskeytymättömän kolmi- ja kaksivuorotyön vaikutuksia arvioiva seurantapalaveri toteutettiin vuoden 2008 loppupuolella. Seuraava arviointi- ja seurantapalaveri toteutetaan keväällä 2009. Tutkimustulosten perusteella vuorotyöjärjestelmän uudistamisen aloitettiin aikaisempaa paremmin henkilöstön terveyttä tukevaksi ja potilas- ja työturvallisuutta edistäväksi. Niuvanniemen sairaalassa on noin 30 mentorvalmennuksen suorittanutta henkilöä. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa. Mentorkoulutuksen suoritti 15 esimiesasemassa olevaa henkilöä ja 17 muissa kuin esimiestehtävissä toimivaa. Henkilöstön valmennus alkoi syyskuussa 2006 ja päättyi maaliskuussa 2007. Erityisesti esimiesasemassa olevien mentorien käyttö on ollut vilkasta. Mentoritoiminnan tunnettavuutta on lisättävä muun henkilökunnan keskuudessa. Tyky-step-itsearviointi Sairaalassa on vuosina 2003 2007 tehty työterveyslaitoksen suunnitteleman mallin mukainen TYKY-step-itsearviointi toimintasuunnitelmien teon yhteydessä syksyisin. Matriisin avulla arvioidaan työpaikan työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Myös tämän mittarin avulla työhyvinvointia pyritään kehittämään. Alla olevasta taulukosta näkyvät kunkin vuoden vastausten keskiarvot ja vastanneiden lukumäärä eriteltynä henkilöstöön ja johtoon. Vuonna 2006 kaikki yksiköt eivät olleet ilmoittaneet kyselyyn osallistuneiden lukumäärää ja vuonna 2007 lukumäärää ei ole tilastoitu. vuosi johto lkm henkilöstö lkm 2003 21,1 9 16,9 237 Hyvä perustaso 6-15 2004 20,3 6 18,4 385 Edistynyt taso 16-26 2005 20,8 6 19,7 145 Huipputaso 27-36 2006 22,5 8 19,7 87 Johto Henkilöstö Kaikki Vuosi ka. Vastaus-% ka. Vastaus-% ka. Vastaus-% 2007 23,0 69 19,2 79,1 19,3 78,8 2008 26,0 43 20,1 80,0 23,1 62,0

28 (29) Liitteenä TYKY-step-itsearviointimatriisi ohjeineen. TYKY-STEP-ITSEARVIOINTIMATRIISI Matriisin avulla voit arvioida työpaikan työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Pisteiden yhteenlaskettu summa antaa karkean kuvan tykytoiminnan tasosta, mutta ei yksityiskohtaista tai vertailukelpoista tietoa työpaikkojen välisiin suoriin vertailuihin (benchmarking). Työpaikkojen tarpeet eri osa-alueilla ovat lisäksi hyvin erilaisia. Parhaiten matriisi soveltuu keskustelun pohjaksi selvittämään yhteistä käsitystä kehitettävistä asioista. Työpaikan tykytoiminnan tason määritteleminen matriisin avulla: Arvioi kunkin kuuden sarakkeen osalta yksi työpaikkasi toimintaa parhaiten kuvaava taso. Jos toimintaa mielestäsi tarvitaan lisää, anna alempi pistemäärä - jos se taas vastaa kyseistä tasoa, merkitse korkeampi pistemäärä. Laske pisteet yhteen. Hyvä perustaso 6-15 Edistynyt taso 16-26 Huipputaso 27-36

3 (29) Toiminnan taso TYÖNTEKIJÄN TERVEYS AMMATILLINEN TYÖN ORGANISOINTI TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYHTEISÖN TYKYTOIMINNAN (pisteet ) JA HYVINVOINTI OSAAMINEN TOIMIVUUS ORGANISOINTI HYVÄ PERUSTASO Perusasioista huolehditaan ja lakeja noudatetaan 1-2 p työterveyshuolto on järjestetty tunnistetaan terveysriskejä järjestetään virkistyspäiviä mahdollisuus kuntoutukseen työhön perehdytetään ammatillisesti opitaan ja kehitytään työtä tehden kouluttautumista tuetaan työkiertoon voi osallistua jokainen tietää työnsä tavoitteet työntekijän tarpeita otetaan huomioon työajoissa työajan seuranta toimii töitä tauotetaan työn vaaroja selvitetään ja arvioidaan siisteydestä ja järjestyksestä huolehditaan koneiden ja laitteiden kunnosta huolehditaan työssä tarvittavia välineitä ja suojaimia hankitaan henkilöstöä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti keskustellaan töiden sujuvuudesta järjestetään säännöllisiä palavereja työyhteisön ristiriitoja ratkaistaan arjen keinoin tykytoiminta on irrallisia tempauksia ja tapahtumia tykytoiminnasta vastaavat asiasta innostuneet tykytoiminta on kirjattuna työsuojelun/ työterveyshuollon toimintaohjelmaan toteutuneet tykytoimet kirjataan 1p 2 p 1p 2p 1p 2p 1p 2p 1p 2p 1p 2p EDISTYNYT TASO Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa ja kehityshankkeita 3-4 p työterveyshuolto toteutuu suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti terveysriskejä selvitetään, arvioidaan ja korjataan johto edistää työntekijän terveyttä ja hyvinvointia kuntoutus on organisoitu Perehdyttämisjärjestelmä toimii koulutussuunnitelma on budjetoitu eteneminen työtehtävissä mahdollista osaamisen siirtämiseen käytetään mestarikisällioppimista omaan työhönsä voi vaikuttaa asiakaspalautetta hyödynnetään työn kehittämisessä työn määrä ja aika ovat oikeassa suhteessa yksintyöskentelyn haittatekijöitä tunnistetaan ja poistetaan ennakoivaa vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia turvallisuus ja ergonomia otetaan huomioon investoinneissa työympäristön turvallisuuden ja työergonomian kehittämishankkeita tehdään turvallisuustyölle on asetettu tavoitteet työyhteisöllä on tavoitteellista kehitystoimintaa esimiehiä koulutetaan työilmapiiriä seurataan säännöllisesti yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan tykyryhmä/vastuu-henkilö on määritelty johto antaa resurssit kehittämiseen työhyvinvointiohjelmalle on määritelty tavoitteita muiden kehittämisryhmien kanssa on yhteistoimintaa 3p 4p 3p 4p 3p 4p 3p 4p 3p 4p 3p 4p HUIPPUTASO Tavoitteellista toimintaa, joka on systemaattisesti suunniteltua ja arvioitua 5-6 p työpaikka arvioi ja kehittää yhdessä työsuojelusta vastaavien kanssa toimintaansa työterveys ja -suojelu ovat osana kirjattua toimintajärjestelmää ISO 9001,OHSAS 18001 terveyden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisen kohtelun kehittäminen on kirjattu ennakoidaan kuntoutuksen tarvetta ja ohjausta koulutuksen suunnittelu perustuu osaamiskartoitukseen työpaikan tarpeisiin on räätälöity lisäkoulutusta urakehitystä ja osaamisen kehittämistä tuetaan henkilöstö on sitoutunut ja osallistuu työpaikan kehittämiseen - hiljainen tieto käyttöön tietojen ja taitojen hyödyntäminen on mahdollista muutoksia ennakoidaan ja hallitaan työtä ja perhe-elämää yhteensovitetaan (EAP) käytetään työprosessien laadunhallinta- ja kehittämisjärjestelmää, jossa noudatetaan työkyvyn ja osaamisen kehittämistä (EFQM) työpaikassa toteutuu 0- tapaturmaa-ajattelu koko henkilöstö sitoutuu työympäristön jatkuvaan kehittämiseen ja uudistamiseen työympäristöinvestoinneissa haetaan kustannushyötyjä käytössä on systemaattinen työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden laadunhallinta (OHSAS 18001) Toimintatapoja kehitetään jatkuvasti muutosten onnistumista seurataan mittaamalla toiminta perustuu menetelmiin, joilla varmistetaan jokaisen vaikutus- ja osallistumismahdollisuus johto käyttää henkilöstöraportteja strategisena työkaluna työhyvinvointiohjelman tavoitteet, resurssit ja prosessit on määritelty johto seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti toiminta toteutuu tykymallin kaikilla osaalueilla henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen on osa strategiaa tai laatujärjestelmää 5p 6p 5p 6p 5p 6p 5p 6p 5p 6p 5p 6p