Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014

Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014

Rasitus EKG:n tarkoitus Verenkiertoelimistön sairauksien diagnostiikka Hoidon tehon arviointi Työn ja toimintakyvyn arviointi.

Jorvin sairaala KFI Vuonna 2012 yksikössä tehtiin 623 kliinistä rasituskoetta Vuonna 2013 811 kliinistä rasituskoetta Tutkimusaika 1h

LAITTEIDEN ESIVALMISTELUT Pyörässä (tai juoksumatossa) virta päälle, rasituskone käynnissä Oksimetrialaite käynnistetään pääkytkimestä Varmistetaan, että tulostimessa on riittävästi paperia Kalibroidaan spirometrialaite Potilaan henkilötiedot kirjataan

TUTKIMUKSEN ALOITUS... Tutkimukseen vaaditaan aina lähete, josta selviää lähettävä yksikkö, lähettävä lääkäri, kliiniset esitiedot, lääkitys ja kysymyksenasettelu. Potilas kutsutaan odotustilasta ja ohjataan pukuhuoneeseen vaihtamaan vaatteet. Potilaan käyttämä lääkitys ja lääketauot tarkistetaan ja kirjataan koneelle Potilaalle kerrotaan tutkimuksen kulku

...TUTKIMUKSEN ALOITUS... Potilaan pituus ja paino mitataan. Polkupyöräergometrin painorajoitus on 150 kg. Lapsipotilaiden pitää olla vähintään 120 cm, että ylettyy polkemaan Potilas pukee rasituskokeeseen sopivan vaatetuksen ja jalkineet Potilas istuu sängyn reunalle ja puhaltaa spirometriapuhallukset (kolmesta puhalluksesta valitaan paras)

...TUTKIMUKSEN ALOITUS Satulan korkeus säädetään siten, että polvi oikenee lähes suoraksi Kerrotaan, että työtehon vakioimiseksi kierrosluvun pyörän mittarissa pitää olla 60 65, vaikka vastus kasvaa. Käydään läpi borgin asteikko. Max syke 205 ½ iästä, kirjataan koneelle

ESIVALMISTELUT... Ihon huolellinen valmistelu Iho puhdistetaan desinfektolilla, rapsutetaan karhennusteipillä, puhdistetaan uudelleen ja kuivataan harsotaitoksilla Lepoverenpaine mitataan olkavarresta sekä makuulla että istuen Kiinnitetään elektrodit rintaan Lepo-ekg:n ajaksi raajakytkennät ranteen- ja nilkkojen sisäsyrjälle, rekisteröidään 12-kytkentäinen lepo-ekg. Raajaelektrodit vartalolle raajojen tyviin (MASON-LIKAR kytkennät)

...ESIVALMISTELUT Kiinnitetään tukivyö, potilas siirtyy pyörän päälle Pulssioksimetrianturi sormeen (tai korvalehteen) ja happisaturaatio kirjataan. Kutsutaan tutkimusta valvova lääkäri paikalle

RINTAKYTKENNÄT

EKG -elektrodien paikat V1 rintalastan oikeaan reunaan, neljännen ja viidennen kylkiluun väliin V2 rintalastan vasempaan reunaan, neljännen ja viidennen kylkiluun väliin V3 kytkentöjen v2 ja v4 väliin, viidennen kylkiluun päälle V4 vasempaan keskisolislinjaan viidennen ja kuudennen kylkiluun väliin V5 vasempaan etukainalolinjaan kytkentöjen v4 ja v6 väliin V6 vasempaan keskikainalolinjaan v4 kytkennän korkeuydelle

RAAJAKYTKENNÄT

EKG Hoitaja tarkistaa, että EKG on virheetön (kytkennät oikein) EKG on häiriötön EKG-käyrästä hoitaja tunnistaa esim. sinusrytmin, flimmerin, erilaiset lisälyönnit, haarakatkoksen, ST-muutoksen

RASITUS Hengitystaajuus lasketaan rasituksen aikana, jos lääkäri pyytää Mitataan verenpaine 3 minuutin välein sekä kysytään borgin asteikon avulla rasituksen tasoa Lääkäri ilmoittaa, koska rasitus päättyy Potilas siirtyy takaisin sängylle Palautumisvaihetta seurataan noin 5 minuutin ajan, tarvittaessa pitempäänkin

BORGIN ASTEIKKO (Borg 1982) 6 7 ERITTÄIN KEVYT 8 9 HYVIN KEVYT 10 11 KEVYT 12 13 HIEMAN RASITTAVA 14 15 RASITTAVA 16 17 HYVIN RASITTAVA 18 19 ERITTÄIN RASITTAVA 20

VASTA-AIHEET... Liikuntaelin- tai muu vamma, jonka takia ei pysty polkemaan pyörää Akuutti infektiosairaus, tutkimus voidaan tehdä kahden viikon kuluttua kliinisestä paranemisesta Akuutti sydäninfarkti tai sen epäily Epästabiili angina pectoris Dekompensoitu sydämen vajaatoiminta Hoitamaton vaarallinen rytmihäiriö II - III eteiskammiokatkos

...VASTA-AIHEET Akuutti myo- tai perikardiitti Metabolinen sairaus tasapainottomassa vaiheessa Akuutti keuhkoveritulppa Muu akuutti vaikea sairaus Suhteellisia vasta-aiheita: Nopea eteisvärinä tai lepatus Tuoreeksi epäilty vasen haarakatkos Hypertensio (levossa yli 220/120 mmhg) Aorttastenoosi Vaikea respiratorinen sairaus

RASITUSVAIHEEN AUTOMAATTISET OHEISMITTAUKSET Syketaajuus rekisteröityy automaattisesti. EKG rekisteröidään jatkuvana, tulostuu automaattisesti joka kuormaportaalla ja minuutin välein palautumisvaiheessa. Kytkennät Mason-Likar tai anatominen järjestys Cabrera: avl, I, -avr, II, avf, III

RASITUSVAIHEEN OHEISMITTAUKSET Ohjelmaan kirjataan sovitun aikavälein: Verenpaine mitataan olkavarresta jokaisella kuormaportaalla (jos 3 min portaat) tai joka toisella (jos 1 min portaat) ja heti rasituksen päätyttyä ja vielä 3 min kohdalla palautumisvaiheessa. Valtimoveren happikyllästeisyys rekisteröidään pulssioksimetrillä. Vain teknisesti luotettavat signaalit kirjataan (monitorin syketaajuuden pitää täsmätä ekg:llä mitattuun). Subjektiiviset tuntemukset, erityshuomio kysymyksenasetteluun liittyviin ja suoritusta rajoittaviin oireisiin. Rasittavuuden arviossa käytetään borgin asteikkoa (6-20). Tuntemusten kyselyssä käytetään johdattelematonta kysymyksen muotoa.

SPIROMETRIA JA LOPPURAPORTTI Mikrospirometriakäyrä (forseerattu uloshengitys) mitataan vielä rasituksen jälkeen. Tutkimuksen päätyttyä tulostetaan Yhteenvetosivut mediaanikomplekseineen, Trendit Rytmihäiriöt Lisänäytteet mielenkiintokohdista.

KÄYTÖSSÄ OLEVAT RASITUSPROTOKOLLAT Kuormannostoprotokollan valintakriteeri: tavoitettu rasitustaso saavutetaan noin 6-12 minuutissa. Vaihtoehdot löytyvät valmiina pudotusvalikosta. Sepelvaltimotaudin diagnostiikassa pyritään saavuttamaan vähintään 80 85 % arvioidusta iänmukaisesta maksimisykkeestä (205 - ½ * ikä).

KÄYTÖSSÄ OLEVAT RASITUSPROTOKOLLAT Polkupyöräergometriassa Käytetään pääsääntöisesti portaittain etenevää ohjelmaa, 50 W/3 min (miehille) ja 40 W/3 min (naisille) tai Vaihtoehtoisesti voidaan 1 min portain etenevää ohjelmaa 10, 15, 20, 25 tai 30 W nostoilla. Lapsilla (yli 120 cm) käytetään 1 min portaan ohjelmia: Pienimmillä (noin 120 cm, pyörän käytön alaraja) 10 W / min Isommilla ja hyväkuntoisilla (120 150 cm) 15 W/min Isoilla (yli 150 cm) 20 W/min

KÄYTÖSSÄ OLEVAT RASITUSPROTOKOLLAT Kävelymattorasituksessa Käytetään lähtökohtaisesti brucen ohjelmaa tai brucen modifioitua ohjelmaa (3 min portaat) tai Vaihtoehtoisesti heikkokuntoisemmilla Naughtonin ohjelmaa (2 min portaat). Ohjelmaa muokataan potilaan tarpeisiin sopivaksi (kulma ja vauhti).

KIRJAAMINEN Tutkimuksesta kirjataan käyntitiedot lähete/vastausjärjestelmään (QPati). PEF/FEV1-tutkimus kirjataan lisätutkimukseksi, jos puhallukset on tehty ennen ja jälkeen rasituksen. Lääkäri kirjoittaa lausunnon lähete/vastausjärjestelmään Myös raportit voidaan liittää sähköisinä HUSin digi-ekgjärjestelmään, josta tilaava yksikkö näkee lausunnon ja raportin (esim. Weblab Clinicalin avulla)

LAADUNVARMISTUS Rasituksesta vastaava hoitaja huolehtii, että Ohjeet, käsikirjat, tarvikkeet ja vikavihko ovat saatavilla Laitteen ohjeet ovat ajan tasalla (suoritusohjeet, laitteen huolto-ohjeet, potilasohjeet) Huoltopäivät merkitään laitekansioon Koko henkilökunnalla sama työtapa Määräaikaishuoltotoimet tulee tehtyä FINAS-akkreditoinnin piirissä oleva tutkimus

LAITTEISTOSTA JOHTUVAT ONGELMAT Häiriöinen signaali Tulostusongelmat Murtuneet piuhat Muut tekniset häiriöt (esim. laiteliitännät, staattinen sähkö)

POTILAASTA JOHTUVIA HAITTATEKIJÖITÄ Huono yhteistyöhalukkuus Ei ole noudatettu esivalmistelu- tai lääkitysohjeita Kieliongelmat, tulkki tarvittaessa Ei ole koskaan pyöräillyt, riittämätön rasitus Puutteelliset ohjeet (tilaava yksikkö ei ole antanut) Puhallustekniikka huono

jatkuu... Peijaksen sairaalan klf yksikössä voidaan rasitustesti tehdä istuen (painorajoitusta ei ole) Meilahden sairaalan klf yksikössä voidaan rasitustesti tehdä käsikammen avulla

Potilasohje

ONGELMATILANTEISSA Ongelmat selvitellään mahdollisimman pikaisesti Vastaavalle hoitajalle ilmoitetaan laitteen toimintaan liittyvistä ongelmista ja kirjataan vikavihkoon Vastaava hoitaja on yhteydessä laitetoimittajaan Vastaava hoitaja informoi muita käyttäjiä muutoksista Laitepäiväkirjasta voi seurata

SOVITTAVA LAITTEEN TOIMITTAJAN KANSSA Toimittajan tekemien vuosihuoltojen ja vuosikalibraatioiden tekoaika Mitä osia hoitajat voivat itse vaihtaa (esim. spirolaitteen akku, suodatin, EKG-johdot) Työnjako laitetoimittajan ja toimipisteen teknisen henkilökunnan kanssa (esim. tietokoneongelmat)

LÄHTEET Sovijärvi et al: kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, duodecim 2003 Menetelmäkäsikirja: kliininen rasituskoe, jorvi kfi 2013

TYÖTAVAT HUS-KFI-VASTUUALUEEN YKSIKÖISSÄ Jorvi ja Peijas: hoitaja mittaa verenpaineen ja lääkäri kirjaa lukeman koneelle. Ortostaattinen koe - ei tehdä. Meilahti: valmisteluvaiheessa verenpaineen mittaa hoitaja. Rasituksen aikana ja palautumisvaiheessa veranpaineen mittaa (yleensä erikoistuva) lääkäri. Hoitaja kirjaa koneelle. Ortostaattinen koe tehdään pyydettäessä. Hyvinkää: hoitaja mittaa verenpaineen. Hoitaja kirjaa lukeman paperille ja lääkäristä riippuen koneelle. Ortostaattinen koe tehdään pyydettäessä.

KIITOS