1.8.2014 Liperin 21012 kunnan oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma
Sisällysluettelo Johdanto 1 Liperin oppilas- ja opiskelijahuollon arvot... 4 2 Oppilas- ja opikelijahuollon organisaatio... 5 3 Oppilas- ja opiskelijahuollon toimintamallit... 6 3.1 Esiopetuksen monialainen yhteisöllinen oppilashuolto...7 3.2 Perusopetuksen monialainen yhteisöllinen oppilashuolto....7 3.3 Luovin ammattiopiston monialainen yhteisöllinen opiskelijahuolt0.....8 3.4 Monialainen yksilökohtainen oppilas- ja opiskelijahuolto.........9 3.5 Dokumentointi.. 9 3.5.1 Monialaisen asiantuntijaryhmän kirjaukset.. 9 3.5.2 Muut kirjaukset.10 3.5.3 Opiskeluhuollon rekisteri....10 3.5.4 Monialaisen yhteisöllisen oppilas/opiskeluhuoltoryhmän muistiot 10 4 Kasvun, oppimisen, koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukeminen....11 5 Nivelvaiheiden tiedonsiirto.....12 6 Oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädäntö.....14 6.1.Oppilas- ja opiskelijahuollon yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö....14 6.2 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä...14 7 Salassapito......14 7.1 Salassa pidettäviä tietoja...15 7.2 Salassapitovelvolliset...16 7.3 Salassapitovelvollisuudesta poikkeaminen..16 LIITE 1 Huoltajien suostumus monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumiseen.....18 LIITE 2 Huoltajien ja oppilaan suostumus monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumiseen 19 LIITE 3 Oppilaan suostumus monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumiseen.20 LIITE 4 Yksilöllisen oppilashuoltokertomuksen muistiopohja...21 LIITE 5 Koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman sisällysluettelo 22
3 Johdanto Oppilas- ja opiskelijahuoltoa paikallisesti ohjaavat seuraavat suunnitelmat: Lastensuojelulain (417/2007) 12 :ssä tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskeva osuus Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos, luvut 5.3 ja 5.4 oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen, joka ohjaa oppilashuollon toteutusta Liperin esi- ja perusopetuksessa Oppilas- ja opiskeluhuollon kuntakohtainen suunnitelma, joka on perustana koulukohtaisille oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelmille Koulujen oppilashuoltosuunnitelmat, jotka laaditaan yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa (sisällysluettelo liite 5) Tämän Liperin oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelman on laatinut monialainen oppilashuollon ohjausryhmä. Suunnitelman taustalla ovat oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos, luvut 5.3 ja 5.4 oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen (4/011/2014). Oppilas- ja opiskelijahuollon lainmukainen järjestäminen edellyttää riittäviä psykologi-, kuraattori- sekä terveydenhoitaja- ja lääkäriresursseja. Oppilaalle/opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilas/opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas/opiskelija on tätä pyytänyt. Terveydenhoitajan vastaanotolle on tarvittaessa päästävä ilman ajanvarausta ja yhteys koulu/opiskeluterveydenhuoltoon on arkipäivänä saatava välittömästi hoidon tarpeen arviointia varten. Liperi vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevan ammattiopisto Luovin opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Lisäksi oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä terveydenhuoltolaissa säädetyn mukaisesti (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 ). Liperissä 28.5.2014 Päivi Ikonen, oppilashuollon ohjausryhmän pj.
4 1 Liperin oppilas- ja opiskelijahuollon arvot Lapsilähtöisyys Työskentelymme lähtökohtana ovat lapsen ja nuoren tarpeet ja vahvuudet. Lapsella, nuorella ja hänen perheellään tulee olla mahdollisuus osallistua tuen suunnitteluun ja arviointiin. Luottamus Luottamus on hyvän yhteistyön edellytys. Se syntyy avoimessa ilmapiirissä, kun tunnemme toinen toisemme ja luotamme, että jokainen tekee sovitut tehtävät. Kunnioitus Kunnioitus on sitä, että arvostamme toisiamme ihmisinä, oppijoina ja ammattilaisina. Sitä edistää erilaisten mielipiteiden huomioiminen, omissa mielipiteissä joustaminen ja tehtyihin päätöksiin sitoutuminen.
5 2 Oppilas- ja opiskelijahuollon organisaatio Sivistysjohtaja Oppilas- ja opiskeluhuollon Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Sivistystoimi, terveydenhuolto, lastensuojelu, aikuissosiaalityö, perheneuvola, etsivä nuorisotyö, poliisi, pelastustoimi, työvoimahallinto, seurakunnat ohjausryhmä Esiopetuksen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä esiopetuksen vastaava, esiopetuksen erityisopettaja, neuvolan terveydenhoitaja, perheohjaaja, psykologi tarvittaessa lisäksi: lastensuojelun sosiaaliohjaaja, henkilöstön edustajia (esiopettaja, ryhmäavustaja) ym. pj. Tukipalvelujen koordinaattori Koulun / oppilaitoksen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Rehtori/ap-joht/koulunjohtaja, oppilashuollosta vastaava henkilö, kouluterveydenhoitaja, perheneuvolan työntekijä, koulukuraattori, oppilaanohjaaja, vanhempainneuvoston ja oppilaskunnan edustaja Tarvittaessa lisäksi: lastensuojelun sosiaalityöntekijä, perheohjaaja, nuorisotyöntekijä, henkilöstön edustaja (lo, aineenop., kko, muu henk.), poliisi, koululääkäri ym. Yksittäistä oppilasta koskeva oppilashuolto Käsiteltävän asian edellyttämät asiantuntijat kutsutaan koolle tapauskohtaisesti Kaikki lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset
6 Koulutuksen järjestäjäkohtaisen oppilas- ja opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilashuollon ohjausryhmä. Liperissä oppilashuollon ohjausryhmän puheenjohtajana toimii sivistystoimen määräämä henkilö ja ryhmässä on edustus esi- ja perusopetuksesta, kouluterveydenhuollosta, sosiaalitoimesta ja ammattiopisto Luovista. Liperissä kokoontuu nuorisolain edellyttämä Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto (PAVE) kaksi kertaa syyslukukaudella ja kaksi kertaa kevätlukukaudella. Verkostoryhmän kokouksissa käsitellään laajasti oppilashuoltoon ja nuorten hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä. Kokouksia valmistelee verkoston monialainen kehittämisryhmä (VEKE). 3 Oppilas- ja opiskeluhuollon toimintamallit Oppilas- ja opiskelijahuollolla tarkoitetaan oppilaan/opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Sen avulla turvataan varhainen tuki sitä tarvitseville, edistetään oppilaan/opiskelijan osallisuutta sekä ehkäistään ongelmien syntymistä. Oppilas- ja opiskelijahuollon tulee edistää myös koko yhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä, turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko koulu/oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilas/opiskeluhuoltona. Lisäksi oppilaalla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon siten kun laissa säädetään. Esiopetuksen ja koulun ulkopuolisia oppilas- ja opiskeluhuollon yhteistyötahoja: Vapaa-aika-, liikunta ja nuorisotoimi Lasten ja perheiden palvelut Seurakunnat Järjestöt Aamu- ja iltapäivätoiminta Kerhot Vanhempainneuvostot Poliisi Pelastuslaitos Erikoissairaanhoito
7 Opetuksen tukitoimien järjestäminen ei uuden lain mukaan ole oppilashuoltoa. Perusopetuslain edellyttämän kolmiportaisen tuen järjestämiseen liittyvät asiakirjat esi- ja perusopetuksessa käsitellään jatkossa yksikkökohtaisessa monialaisessa pedagogisessa tukiryhmässä. Tämä ryhmä käsittelee myös keinoja, joilla tuetaan oppilaan oppimista, jossa tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja oppimiseen liittyviä muita ongelmia. 3.1 Esiopetuksen monialainen yhteisöllinen oppilashuolto Esiopetuksen monialaiseen yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat esiopetuksen vastaava (koollekutsuja ja puheenjohtaja), neuvolaterveydenhoitaja, perheneuvolan psykologi, esiopetuksen erityisopettajat ja perheohjaaja. Lisäksi ryhmään voidaan tarvittaessa kutsua lastensuojelun sosiaaliohjaaja, esiopettaja- ja ryhmäavustajaedustus. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on seurata, arvioida ja kehittää esiopetuksen lapsiryhmien hyvinvointia, yhteisöllisiä toimintatapoja, verkostoyhteistyötä sekä edistää lasten ja vanhempien osallisuutta ja yhteistyötä kotien kanssa Esiopetuksen monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukukaudessa. Koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii esiopetuksen vastaava. Esiopetuksen erityisopettajat toimittavat asialistan puheenjohtajalle viimeistään viikkoa ennen kokousta. Toiminnan aikataulu ja tarkempi kuvaus yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta kirjataan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaan. 3.2 Perusopetuksen monialainen yhteisöllinen oppilashuolto Perusopetuksen monialaiseen yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään voivat kuulua rehtori/ap-joht/koulunjohtaja, oppilashuollosta vastaava henkilö, kouluterveydenhoitaja, perheneuvolan työntekijä, koulukuraattori, oppilaanohjaaja sekä vanhempainneuvoston ja oppilaskunnan edustajat. Lisäksi tarvittaessa voidaan ryhmään kutsua lastensuojelun sosiaalityöntekijä, perheohjaaja, nuorisotyöntekijä ja henkilöstön edustaja (luokanopettaja, aineenopettaja, koulunkäynninohjaaja, muun henkilöstön edustaja), poliisi, koululääkäri ym. Kyläkouluilla yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä voi olla koulujen yhteinen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on seurata, arvioida ja kehittää kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia, esim. kouluterveyskyselyt, ProKoulu,
8 KiVa-koulu, laajennetun terveystarkastuksen koonnit, luokkatason työskentely, yhteisöllisten toimintatapojen kehittäminen, oppilaiden osallisuuden edistäminen, verkostoyhteistyö, yhteistyö kotien kanssa, oppilashuollon koulukohtaisen suunnitelman tekeminen ja arviointi. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu 2-6 kertaa vuodessa riippuen koulun koosta. Toiminnan aikataulu ja tarkempi kuvaus yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta kirjataan koulun oppilashuoltosuunnitelmaan. 3.3 Luovin ammattiopiston monialainen yhteisöllinen opiskelijahuolto Ammattiopisto Luovissa opiskeluhyvinvoinnin edistäminen kuuluu kaikille. Siksi jokaisessa Luovin yksikössä on säännöllisesti (vähintään 4x lukuvuodessa) kokoontuva Opiskeluhyvinvointiryhmä (OHR), joka vastaa yhdessä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa opiskeluhyvinvoinnin kehittämisestä, seurannasta ja arvioinnista. Hyvinvoivan oppilaitoksen kehittämiseen haastetaan mukaan myös huoltajat ja muut yhteistyötahot. Opiskeluhyvinvointiryhmä on monialainen asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii yksikön opiskeluhyvinvointipäällikkö tai opiskeluhyvinvoinnin vastuuhenkilö. Muina jäseninä ovat yksikönjohtaja, koulutuspäälliköt, yksikön (toimipisteiden) ryhmäkohtaiset opiskeluhyvinvoinnin vastuuhenkilöt, ohjaajien edustaja, opiskelijakunnan edustaja sekä kunnan opiskeluhuollon palvelujen edustaja (kuraattori, sosiaalityöntekijä tai opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja).
9 3.4 Monialainen yksilökohtainen oppilashuolto Tavoitteena on ehkäistä ongelmien syntymistä, edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä oppilaan osallisuutta Yksilökohtainen opiskeluhuolto tarkoittaa - koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa - psykologi- ja kuraattoripalveluita - monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa sekä - erityisoppilaitoksissa järjestettäviä sosiaali- ja terveyspalveluita Opiskeluhuolto toteutetaan monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä, johon kuuluvat - opetustoimi - sosiaali- ja terveystoimi - oppilas ja hänen huoltajansa sekä - muut tarvittavat tahot Monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä kutsutaan koolle, kun herää huoli lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja/tai sosiaalisesta hyvinvoinnista. Ryhmän koollekutsumisesta sopii se henkilö, joka on asiaa jo huoltajien kanssa aiemmin käsitellyt. Mikäli lapsi, huoltajat ja huolen tunnistaja yhdessä haluavat järjestää monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisen, ilmoittaa huolen tunnistaja toiveen ryhmän järjestämisestä koulun oppilas/opiskelijahuollon vastuuhenkilölle. Vastuuhenkilö on koulun laaja-alainen erityisopettaja tai oppilaanohjaaja. Vastuuhenkilö kutsuu huoltajien/oppilaan kirjallisen luvan (liitteet 1-3) mukaisesti muut asiantuntijatahot paikalle monialaiseen asiantuntijaryhmään. Asiantuntijaryhmälle varataan aikaa jokaisessa koulussa kouluvuoden ajalle kaksi tuntia kuukaudessa. Ajat asiantuntijaryhmän jäsenille ilmoittaa vastuuhenkilö aina koulun lukuvuoden alkaessa. Tarvittaessa voidaan sopia myös lisäaikoja. 3.5 Dokumentointi 3.5.1 Monialaisen asiantuntijaryhmän kirjaukset Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan oppilashuollon kertomuksiin. Kirjauksia laativat asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö sekä muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Oppilashuollon kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi.
10 Oppilashuollon kertomukseen (Liite 4) kirjataan: nimi, hetu, kotikunta, yhteystiedot alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen oppilaan/opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot asian aihe ja vireille panija oppilaan/opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet tiedon käsittelystä oppilashuoltoryhmän kokouksessa kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa kokouksessa tehdyt päätökset päätösten toteuttamissuunnitelmat sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot toteutetut toimenpiteet kirjauksen päivämäärä sekä tekijän nimi ja hänen ammatti- tai virka-asemansa Jos sivulliselle annetaan oppilashuollon kertomukseen sisältyviä tietoja, merkitään: mitä tietoja on luovutettu kenelle niitä on luovutettu millä perusteella luovutus on tehty (kenen suostumus/mikä säännös) pyyntöasiakirja tallennetaan 3.5.2 Muut kirjaukset Oppilashuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamiset kuraattorin asiakaskertomukseen. Kouluterveydenhoitajat ja psykologit kirjaavat yksilötapaamiset potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. 3.5.3 Opiskeluhuollon rekisteri Yksilökohtaisen oppilashuollon kertomuksista muodostuu rekisteri, jonka ylläpitäjänä on koulutuksen järjestäjä. Rekisteriin tallennetaan monialaisessa yksilökohtaisessa oppilashuollossa laaditut oppilashuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä saadut tai laaditut asiakirjat, jotka koskevat yksittäistä oppilasta/opiskelijaa. Rekisterinpitäjä nimeää rekisterille vastuuhenkilön (oppilas/opiskeluhuollosta vastaava), joka määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet ko. rekisteriin tallennettuihin tietoihin ja päättää tietojen luovuttamisesta. Vastuuhenkilö voi Liperin kunnassa olla laaja-alainen erityisopettaja tai oppilaanohjaaja. 3.5.4 Monialaisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän muistiot Yhteisöllisten monialaisten oppilashuoltoryhmien kokouksista laaditaan vapaamuotoinen muistio, jonka muodon voivat yksiköt itse määritellä. Muistiot ovat julkisia asiakirjoja.
11 4 Kasvun, oppimisen, koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukeminen KUN HUOLI HERÄÄ Huoli liittyen oppilasryhmään tai negatiiviseen ilmiöön Yhteistyö monialaisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kanssa Koulun kehittämistyön eri muodot Huoli liittyen yksittäisen oppilaan oppimiseen tai koulunkäyntiin Tuen tarpeen arviointi opettajien, oppilaan ja huoltajien yhteistyönä Pedagogiset asiakirjat käsitellään monialaisessa pedagogisessa tukiryhmässä Huoli liittyen yksittäisen oppilaan hyvinvointiin (psyyk., fyys., sos) Monialainen yksilökohtainen asianatuntijaryhmä kootaan oppilaan ja/tai huoltajien suostumuksella Vastuuhenkilö kirjaa käsitellyt ja sovitut asiat oppilashuoltokerto mukseen TOIMINTA ARVIOINTI
12 5 Nivelvaiheiden tiedonsiirto Varhaiskasvatuksesta esikouluun Toukokuussa kaikki tulevat esioppilaat tutustuvat esiopetusryhmäänsä yhden aamupäivän ajan. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyövälineenä toimii lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, jonka huoltajat tuovat esiopetukseen tutumispäivänä toukokuussa. Esiopetusryhmät voivat kutsua 5-vuotiaita lapsia jo ennen varsinaista esiopetusvuottaan osallistumaan ja tutustumaan esikoulutoimintaan. Tavoitteena on luoda uusia toimivia yhteistyömuotoja esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen välille. Erilaiset juhlat, kalenterivuoden tapahtumat, ulkoilutapahtumat, urheilutempaukset voivat olla lähtökohtana yhteistyön suunnittelulle. Tiedonsiirtopalaveri tulevista esioppilaista pidetään maaliskuussa. Palaveria varten kerätään kotihoidosta, perhepäivähoidosta ja päiväkodeista havainnointilomakkeella tietoa, joka kuvaa lapsen kasvua ja kehitystä 5-vuotiaana. Palaveriin osallistuvat varhaiskasvatuksen edustajana esiopetuksen vastaava (koollekutsuja), varhaiskasvatuksen erityisopettajat (VEO), esiopetuksessa työskentelevät varhaiskasvatuksen erityisopettajat (eveo), neuvolan terveydenhoitaja, perheohjaaja, perheneuvolan psykologi ja varhaiskasvatuksen esiopetuksesta vastaava. Lisäksi tehostetun ja erityisen tuen lasten asioista pidetään tarvittaessa yksilölliset tiedonsiirtopalaverit, joihin osallistuvat lastentarhanopettaja, eveo, VEO, tuleva esiopettaja ja lapsen huoltajat. Lupa tiedonsiirtoon muissa, kuin lapsen esiopetuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa on pyydettävä kirjallisena lapsen huoltajalta. Esikoulusta 1. luokalle Keväällä esikoululaiset tutustuvat tulevaan koululuokkaansa. Esikoulunopettaja toimittaa eveo:lle Esiopetuksesta 1. luokalle -lomakkeen kaikista esikoululaisistaan. Lomake täytetään yhteistyössä huoltajien ja eveo:n kanssa. Tiedonsiirtopalaveri tulevista ekaluokkalaisista pidetään huhtikuussa. Palaveriin osallistuvat esiopetuksen vastaava (koollekutsuja), esiopetuksen erityisopettajat (eveo), vastaanottavan koulun laaja-alainen erityisopettaja, neuvolan- ja koulun terveydenhoitaja, perheohjaaja, perheneuvolan psykologi ja varhaiskasvatuksen esiopetuksesta vastaava. Lisäksi tehostetun ja erityisen tuen lasten asioista pidetään tarvittaessa yksilölliset tiedonsiirtopalaverit, joihin osallistuvat esiopettaja, eveo, laaja-alainen erityisopettaja, tuleva luokanopettaja ja lapsen huoltajat. Lupa tiedonsiirtoon muissa, kuin lapsen opetuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa on pyydettävä kirjallisena lapsen huoltajalta.
13 6. luokalta 7. luokalle Maalis-huhtikuussa kerätään tietoa huoltajilta ja luokanopettajilta (mm. tuen muodot alakoulussa, huomioitavat asiat yläkouluun siirtymisessä). Keväällä järjestetään yläkoulujen edustajien vierailut alakouluissa (esim. rehtori, erityisopettaja, oppilaanohjaaja ja terveydenhoitaja) o Oppilaiden tapaaminen o Luokanopettajan, erityisopettajan ja terveydenhoitajan tapaaminen ja opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen siirto Tarvittaessa yläkoulun edustaja on kevätlukukaudella mukana alakoulun oppilashuoltoryhmän kokouksessa ja mahdollisissa HOJKS-palavereissa siirtovaiheessa yksittäisten oppilaiden asioissa. Tulevien 7.- luokkalaisten vanhempainilta järjestetään keväällä. 9. luokalta toiselle asteelle Kirjallinen tiedonsiirtolupa pyydetään maaliskuussa yhteishakuvaiheessa huoltajalta ja oppilaalta. Koulu antaa tarvittaessa haun tueksi lausunnon sellaisista oppilaista, jotka hakevat toisen asteen koulutukseen harkintaan perustuvassa haussa. Tiedonsiirtopalaveriin osallistutaan syksyllä toisen asteen oppilaitoksissa (erityisopettaja, oppilaanohjaaja). Vastaanottavasta oppilaitoksesta on mukana oppilashuoltohenkilöstöä ja ryhmänohjaajia. Tarvittaessa otetaan syksyllä henkilökohtaiset kontaktit vastaanottavaan oppilaitokseen. HOJKS:ien siirto toisen asteen oppilaitokseen tehdään viimeistään elokuussa. 9. luokalta etsivälle nuorisotyöntekijälle Etsivä nuorisotyöntekijä on mukana yläkoulujen oppilashuoltotyössä jo kevätlukukauden alussa, jotta voidaan varautua sellaisten oppilaiden tehokkaampaan ohjaukseen, jotka ovat vaarassa jäädä ilman opiskelupaikkaa tai keskeyttää opintonsa. Etsivä nuorisotyöntekijä käy esittäytymässä 9-luokkalaisille toukokuussa. Kesällä siirretään tiedot niistä oppilaista, jotka eivät saa paikkaa yhteishaussa, kunnan etsivästä nuorisotyöstä vastaavalle henkilölle.
14 6 Oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädäntö 6.1 Oppilas- ja opiskelijahuollon yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Aikaisemmin useasta eri laista koostunut oppilashuoltotyötä ohjaava lainsäädäntö on Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä yhdistetty uuteen oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (1287/2013). Laki on voimassa 1.8.2014 alkaen. Tässä laissa säädetään perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetussa olevan oppilaan oppilashuoltoa sekä lukiolaissa (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetussa koulutuksessa olevan opiskelijan opiskeluhuoltoa. Mitä tässä laissa säädetään opiskelijasta, koulutuksen järjestäjästä ja oppilaitoksesta, koskee myös perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta, opetuksen järjestäjää ja koulua. 6.2 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä 7 Salassapito Perusopetuslaki (628/1998; muutokset 642/2010) erityisesti 40 ja 41 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999); salassa pidettävät asiakirjat 24 Henkilötietolaki (523/1999); laki toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000); sosiaalihuollon asiakirjojen salassapito 14 ja 15 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992); potilasasiakirjojen salassapito 13 Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista salassa pidettävää tietoa suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassapitovelvollisuus jatkuu virkasuhteen tai luottamusmiesaseman päättymisen jälkeenkin. Yksilökohtaisen oppilas- ja opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä tai muutoin tietoon saatuja yksittäistä oppilasta/opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja saa antaa sivullisille vain, jos siihen on ao. henkilön tai hänen laillisen edustajansa kirjallinen suostumus.
15 Aikaisemman koulutuksen järjestäjän on kuitenkin pyydettävä oppilaan/opiskelijan suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. 7.1 Salassa pidettäviä tietoja Yksilökohtaisista oppilas- ja opiskelijahuollon kertomuksista syntyy opiskeluhuoltorekisteri, jonka oppilasta, opiskelijaa tai muuta yksityistä henkilöä koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja ovat asiakirjat, jotka sisältävät: tietoja pääsy- tai muusta kokeesta tai tentistä tietoa henkilön vuosituloista tai kokonaisvarallisuudesta tai muutoin kuvaavat hänen taloudellista asemaansa tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon henkilöasiakkaasta tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta tai hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta tietoja rikoksesta epäillyn, asianomistajan tai muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista tietoja rikoksesta syytetylle tehdystä oikeuspsykiatrisesta mielialatutkimuksesta, nuoren rikoksentekijän henkilötutkinnasta, nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelmasta ja yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksestä tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta tiedon henkilön ilmoittamasta salaisesta puhelinnumerosta tai matkaviestimen sijaintipaikasta, kotikunnasta ja siellä olevasta yhteystiedosta, jos hän on pyytänyt salassapitoa ja hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi tietoja poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä, elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaaajan harrastuksiin sekä perhe-elämästä tai muista verrattavista henkilökohtaisista oloista Lisäksi salassapitovelvollisuuden alaisia ovat: asiakirjat, jotka koskevat oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koesuoritukset
16 sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja 7.2 Salassapitovelvolliset oppilaitoksen koko henkilöstö oppilas- ja opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sote-ammattihenkilöt tai heidän toimeksiannostaan tai muutoin heidän lukuunsa oppilas- ja opiskeluhuollon toimenpiteisiin osallistuvat ammattihenkilöt opetus- tai muuta harjoittelua suorittavat muut opetuksen tai yksilökohtaisen oppilas- ja opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielimien jäsenet 7.3 Salassapitovelvollisuudesta poikkeaminen Sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan/opiskelijan yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja harkitsee, onko tieto välttämätön. Esim. tieto voi koskea sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteessa huomioon. (Perusopetuslaki 24.6.2010/642 40 ) Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Oppilaan/opiskelijan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitosäädösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 23 ) Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen
17 järjestäjälle, Vastaavat tiedot voidaan myös antaa uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään esiopetuksen henkilökunnan/opettajan arvio lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista esiopetuksessa/koulussa. Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyöhön osallistuvat henkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan lastensuojelusta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävissään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä =lastensuojeluilmoitus. Opetuksen järjestäjän ja muun viranomaisen on luovutettava nuoren kotikunnalle salassapitosäännösten estämättä yksilöinti- ja yhteystiedot perusopetuksen päättäneestä nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin, ellei se arvioi, ettei nuori ole palvelujen ja muun tuen tarpeessa =Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten (Nuorisolaki 7 c 693/2010) Yksilökohtaisen oppilas- ja opiskeluhuollon rekistereihin sisältyviä tietoja on oikeus luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla, mikäli tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
18 LIITE 1 HUOLTAJIEN SUOSTUMUS MONIALAISEN ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOONTUMISEEN Suostumme / emme suostu siihen, että lapsemme asiassa kutsutaan koolle monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmän kokoontuminen perustuu lakiin Oppilas ja opiskelijahuoltolakiin 1287/2013 19.1 ja 19.2 Ryhmään saavat osallistua Kyllä Ei luokanopettaja/-ohjaaja erityisopettaja oppilaanohjaaja kouluterveydenhoitaja kuraattori sosiaalityöntekijä perheneuvolan työntekijä muu henkilö Liperissä / 20 Huoltajan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus
19 LIITE 2 HUOLTAJIEN JA OPPILAAN SUOSTUMUS MONIALAISEN ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOONTUMISEEN Suostumme / emme suostu siihen, että lapsemme, että lapsemme asiassa kutsutaan koolle monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmän kokoontuminen perustuu lakiin Oppilas ja opiskelijahuoltolakiin 1287/2013 19.1 ja 19.2 Ryhmään saavat osallistua Kyllä Ei luokanopettaja/-ohjaaja erityisopettaja oppilaanohjaaja kouluterveydenhoitaja kuraattori sosiaalityöntekijä perheneuvolan työntekijä muu henkilö Liperissä / 20 Huoltajan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus Oppilaan allekirjoitus
20 LIITE 3 OPPILAAN SUOSTUMUS MONIALAISEN ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOONTUMISEEN Suostun / en suostu siihen, että asiassani kutsutaan koolle monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmän kokoontuminen perustuu lakiin Oppilas ja opiskelijahuoltolakiin 1287/2013 19.1 ja 19.2 Ryhmään saavat osallistua Kyllä Ei luokanopettaja/-ohjaaja erityisopettaja oppilaanohjaaja kouluterveydenhoitaja kuraattori sosiaalityöntekijä perheneuvolan työntekijä muu henkilö Liperissä / 201 Oppilaan allekirjoitus
21 LIITE 4 Yksilöllisen oppilashuoltokertomuksen muistiopohja (käytetään, kunnes oppilashuoltorekisterin kirjaamispaikka varmistuu) Oppilaan nimi: Hetu: Osoite: Huoltajien nimet ja puh.nro: Kirjauksen pvm: Kirjauksen tekijä, ammatti/virka-asema: Kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa: Asian aihe ja vireille panija: Oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset: Toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet: Tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma: Toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot: Sivulliselle luovutetut tiedot; mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella
22 LIITE 5 Koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman sisällysluettelo 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 2. Koulun yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 3. Koulukohtaisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt 4. Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä 5. Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä 6. Järjestyssäännöt 7. Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen 8. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus 9. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen 10. Koulukuljetuksen odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet 11. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 12. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
23
24