Uudistuva ja verkostomainen

Uudistuva ja verkostomainen Keski- Uudenmaan kaupunki Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen päivitetty loppuraportti

Sisällys Alkusanat 4 1. Tiivistelmä 6 1.1 Nykytilanne sekä tulevaisuus erillisinä ja yhtenä kuntana 6 1.2 Kuntien yhdistymisen edut ja haitat 12 2. Arvio nykytilasta, kun kunnat ovat erillisiä 16 2.1 Keskiuusmaalainen identiteetti 16 2.2 Keski-Uudenmaan kuntien väestö ja ikärakenne 18 2.3 Kuntien talouden nykytila 20 2.4 Kuntien palveluverkon nykytila 22 2.5 Kuntien palvelurakenteen nykyiset kustannukset 24 2.6 Kuntien nykytilan edut ja haitat 25 3. Arvio tulevaisuudesta, jos kunnat jatkavat erillisinä 26 3.1 Erillisten kuntien talouden tulevaisuudennäkymät 26 3.2 Erillisten kuntien sopeuttamismahdollisuudet palveluverkon avulla 30 3.3 Erillisten kuntien edut ja haitat 31 4. Ehdotus Keski-Uudenmaan kaupungiksi 32 4.1 Visiona uudistuva, verkostomainen metropolialueen kaupunki 32 4.2 Kuntalaisten mielipide palvelujen saavutettavuudesta: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut 33 4.3 Kaupunkirakenne ja palvelujen sijainti 34 4.4 Palvelujen ja hallinnon järjestäminen 38 4.4.1 MALY-palvelut 39 4.4.2 Yhdyskuntatekniset palvelut sekä vesi- ja energiaverkko 42 4.4.3 Kilpailukykypalvelut 46 4.4.4 Sivistyspalvelut 47 4.4.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 51 4.4.6 Talouspalvelut 55 4.4.7 Hallinto-, henkilöstö- ja tukipalvelut 57 4.4.8 ICT-palvelut 60 4.5 Lähidemokratia sekä päätöksenteko- ja viranhaltijaorganisaatiomallit 61 5. Arvio tulevaisuudesta, jos kunnat yhdistyvät Keski-Uudenmaan kaupungiksi 64 5.1 Henkilöstöjärjestelyiden vaikutus 64 5.2 Palveluverkon ja toimitilajärjestelyiden vaikutus 67 5.3 Palveluiden sähköistämisen vaikutus 68 5.4 Yhdyskuntarakenteen vaikutus 71 5.5 Keski-Uudenmaan kaupungin talous 74 5.6 Keski-Uudenmaan kaupungin edut ja haitat 76 6. Ohjausryhmän esitys 78 Keski-Uudenmaan kaupungin logo: Mainostoimisto Elido Oy, Kerava Taitto: Mainostoimisto Jabadabaduu, Pori Liitteet 80 Liite 1 Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä kaksikielisyyden kustannuksista 80 Liite 2 Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet yhdistymisselvityksen aikana 81 Liite 3 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen organisointi 84 Liite 4 Organisaatiokaaviot 86 Taustamateriaali 87 2 3

Alkusanat Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunkien sekä Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntien kuntarakennelain mukainen yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa 2013. Selvityksen loppuraportti valmistui syyskuussa 2014. Lokakuussa 2014 kahdeksan kunnan valtuustot totesivat, että yhdistymisselvitys on tehty kuntarakennelain mukaisesti. Nurmijärvi päätti jättäytyä selvityksestä pois. Muut valtuustot hyväksyivät yhdistymisen edellyttämät talous- ja henkilöstökriteerit. Kerava jäi pois selvityksestä tammikuussa 2015 ja Sipoo maaliskuussa 2015. Yhdistymisselvityksen poliittinen ohjausryhmä päätti kokouksessaan 5.3.2015 päivittää yhdistymisselvityksen loppuraportin viiden, selvityksessä mukana olevan kunnan tiedoilla käynnistää yhdistymissopimusluonnoksen valmistelun tarkennetun aikataulun ja yhdistymisselvityksen työsuunnitelman mukaisesti. Käsissä on nyt ohjausryhmän toimeksiannon mukainen päivitetty loppuraportti. Yhdistymissopimusluonnosta on valmisteltu samanaikaisesti loppuraportin kanssa. Tavoitteena on, että kunnat päättävät syyskuussa 2015 jatkaa yhdistymissopimusluonnoksen valmistelua yhdessä muiden kuntien kanssa, toteuttavat kuntalaisten kuulemisen yhdistymisestä sekä käsittelevät yhdistymissopimuksen valtuustoissaan helmikuussa 2016. Kesällä ja syksyllä 2013 vapaaehtoisesti käynnistyneet Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys sekä Sipoon, Pornaisten ja viiden Itä-Uudenmaan kunnan yhdistymisselvitys eivät ole johtaneet kuntien yhdistymiseen. Myös valtion käynnistämä metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys on päättynyt tuloksettomana. Valtakunnallinen sote-uudistus karahti kiville Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana. Uuteen, Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu 19 itsehallintoalueen muodostaminen ja sote-järjestämisvastuun siirtäminen niille, mutta yksityiskohdat ovat vielä auki. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen rinnalla on käynnistetty viiden selvityskunnan sekä Nurmijärven yhteinen sote-projekti. Sen tavoitteena on vaikuttaa valtakunnalliseen ja Uudenmaan sote-ratkaisuun keskiuusmaalaisten hyödyksi. Sote-projektin keskeisimmät tulokset ja toimenpide-ehdotukset sisältyvät yhdistymisselvityksen päivitettyyn loppuraporttiin. Edellisten hallitusten aikana valmisteltu metropolilaki on sellaisenaan kuopattu. Uuden hallitusohjelman mukaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä valtakunnallisesti (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Tulevaisuuden kunnasta hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus ja että kuntien päätehtävänä on huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista. Hallitus käynnistää myös vapaakuntakokeilun sekä panostaa digitaalisuuteen, kokeiluihin ja normien purkamiseen. Linjaukset ennakoivat suuria muutoksia kuntien tehtäviin: niitä siirrettäneen itsehallintoalueille sote-palvelut edellä. Kuntien nykyisistä tehtävistä korostuu jatkossa edunvalvonta niihin tahoihin, jotka tuottavat kuntalaisille palveluja. Isolla kunnalla on paremmat mahdollisuudet selvittää kuntalaisten tarpeet ja mielipiteet, toteuttaa aitoa osallisuutta ja lähidemokratiaa sekä enemmän äänivaltaa toimia asukkaidensa parhaaksi. Tulevat muutokset kuntien tehtäviin, kuntien talouden sopeuttamistarpeen selättäminen sekä hallitusohjelman vapaakunta-, digitalisaatio- ja kokeilumahdollisuudet antavat hyvät lähtökohdat uudelle Keski-Uudenmaan kaupungille, jos sellainen päätetään perustaa. Mäntsälässä 18.6.2015 Johanna Viita projektinjohtaja Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Keski-Uudenmaan selvitysalue 1 349 km 2 150 000 asukasta Espoon jne. selvitysalue 1 283 km 2 322 000 asukasta Vantaa 241 km 2 200 000 asukasta Helsinki 209 km 2 589 000 asukasta 4 5

1. Tiivistelmä 1.1 Nykytilanne sekä tulevaisuus erillisinä ja yhtenä kuntana tasoon. Verotettavan tulon kasvun alenema vastaa vuosina 2009 2013 noin 0,3-0,6% veroprosenttiyksikköä vuodessa. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvu näkyy palveluntarpeen kasvuna, joka nykymenoilla tarkoittaa vuoden 2020 jälkeen keskimäärin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Ikääntymisen vaikutus näkyy myös eläkkeelle jäämisenä, mikä osaltaan heikentää verotettavan tulon kasvua 0,1-0,3 veroprosenttiyksikköä vuodessa. Laskelman suurimmat epävarmuustekijät ovat sote-uudistuksen ja uuden hallitusohjelman lopulliset vaikutukset ml. kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen korottaminen. Näitä ei ole huomioitu painelaskelmissa. Esimerkiksi Tuusulassa kiinteistöveroprosenttien korotusten vaikutuksen on arvioitu olevan 1 miljoona euroa vuodessa. Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien 2015 2020 toimintakatteiden nousuun kohdistuu menneen kaltainen paine ja kunnat päättävät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuvat vuoden 2015 veroprosenteilla vuoteen 2020 mennessä sellaiselle tasolle, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti (lähes) pois, on kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 78 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin kahden ja puolen veroprosenttiyksikön tuottoa. Kuntien sopeuttamisohjelmat on kuvattu alla olevassa taulukossa. Erillisten kuntien sopeuttamisohjelmat ovat yhteensä 28 Me, joka on 35% kuntien yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta, 78 Me. Nykytilanne Keski-Uudenmaan alueen erityispiirteinä ovat muuhun maahan verrattuna suuri asukasluvun kasvu nuori mediaani-ikä nopea ikääntyminen: yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2040 asti 400-1 000 hengellä vuosittain (kuntien omien ennusteiden mukaan tätäkin nopeammin). Keski-Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu väkiluku on nyt 150 723 asukasta. Luku on ollut kasvussa ja Tilastokeskuksen maltillisen väestöennusteen perusteella kasvaa edelleen. Kuntien palvelurakenne on koko valtakunnan tasolla edullinen. Toimintamenot ovat maltillisia suhteessa omiin toimintatuloihin. Kaikkiin Manner-Suomen kuntiin verrattuna kaikki viisi selvitysalueen kuntaa ovat kuudenkymmenen parhaan kunnan joukossa. Tästä huolimatta alueellinen palveluverkko ei ole optimaalinen. Suuri osa Keski-Uudenmaan kunnista on ollut taloudellisesti erittäin vahvoja vielä vuonna 2013 koko maan tasolla tarkastellen. Tämä siitä huolimatta, että vuonna 2009 alkanut heikko taloudellinen kehitys on iskenyt joihinkin kuntiin, esimerkiksi Pornaisiin, poik- keuksellisen lujasti. Tuusulan tase ja tuloksentekokyky ja talouden sopeutumismahdollisuus tuloissa oli vahvin vielä 2013. Lähituntumassa seurasivat Hyvinkää ja Järvenpää. Tulevaisuus erillisinä kuntina Itsenäisinä kuntina jatkaessaan kuntien on sopeutettava toimintaansa toisaalta pystyäkseen turvaamaan kasvun ja toisaalta voidakseen turvata erityisesti ikääntyvien ihmisten edellyttämät palvelut. Kuntien on jatkuvasti turvattava myös tarpeellinen infrastruktuuri. Rakentamisen rahoitukseen ei riittäne veroprosentin nostolla saavutettava lisärahoitus, vaan kuntien on (netto)velkaannuttava ja/tai myytävä likvidiä omaisuuttaan. Kuntien tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta valtionosuusleikkauksista. verotulojen kasvun alenemasta sekä väestönkasvun, ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista. Valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa 1,5 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 2017 Sopeutustarve 2016-2020 Toimintakatteen meur meur/vuosi yhteensä eur/as vero-% kasvun raja-arvo Hyvinkää -3.6-18.0-390 -2.10 2.42% Järvenpää -4.8-24.0-601 -2.99 2.69% Mäntsälä -1.0-5.0-243 -1.49 3.54% Pornainen -0.3-1.3-243 -1.48 3.14% Tuusula -5.9-29.5-774 -3.73 2.66% Yhdistelmä -15.6-77.8-519 -2.71 Taulukko. Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua. Sopeutus meur TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 Yhteensä eur/as vero-% Hyvinkää -3.0-0.7 0.0 0.0-3.7-81 -0.43 Järvenpää -5.2-3.0-8.1-0.3-16.7-417 -2.08 Mäntsälä -0.9-1.0-0.8 0.0-2.7-132 -0.80 Pornainen -0.5-0.2-0.1 0.0-0.9-168 -1.02 Tuusula -3.4-0.6 0.0 0.0-4.0-106 -0.51 Yhdistelmä -13.2-5.4-9.1-0.3-28.0-187 -0.98 Taulukko. Kuntien oma arvio mahdollisesta sopeuttamisesta. Seuraavassa taulukossa on arvioitu itsenäisten kuntien veroprosentteja kuntakohtaisten sopeuttamismahdollisuuksien toteuttamisen jälkeen. Toisin sanoen vaikka kunnat toteuttavat kaikki arvioimansa sopeuttamismahdollisuutensa, niiden veroprosentti nousee huomattavasti nykyisestä. Veroprosentti TP 2013 TP 2014 Tpe 2015 TASU 2016 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyvinkää 19.25 19.75 19.75 20.50 21.00 21.00 21.25 Järvenpää 19.00 19.75 19.75 20.00 20.50 20.50 20.50 Mäntsälä 19.75 19.75 20.50 20.50 20.75 21.00 21.25 Pornainen 19.50 20.00 20.00 20.00 20.00 20.00 20.25 Tuusula 19.25 19.25 19.50 20.25 21.25 22.00 22.50 Yhdistelmä 19.25 19.62 19.77 20.28 21.00 21.00 21.25 6 7

Tarkasteltaessa toimintakatteen kasvun raja-arvoja ja veropaineita voidaan havaita, että kuntien välillä ei toimintakatteiden kasvujen rajoissa ole niin suurta hajontaa kuin veropaineessa. Ero johtuu siitä, että kuntien tasapainotuspakettien ja -keinojen välillä on suuria eroja. Huomattavaa on, että jos kunnat sopeuttaisivat toimintaansa ainoastaan palveluverkon uudentamisella, ei toimenpiteillä pystyttäisi kattamaan koko sopeuttamistarvetta - vaikka kunnat tekisivät erittäin kovia palveluverkon muuttamispäätöksiä. Toisaalta yksikään kunta ei pysty kattamaan sopeuttamistarvettaan muuttamatta jatkossa myös palveluverkkoaan. Ehdotus Keski-Uudenmaan kaupungiksi Keski-Uudenmaan kaupungin visiona on uudistuva, verkostomainen metropolialueen kaupunki. Uudistuvuus tarkoittaa, että älykkäästi ja ketterästi toimiva kaupunki hyödyntää uutta teknologiaa. Se on kilpailukykyinen ja vetovoimainen mahdollisuuksien luoja sekä vahva metropolialueen toimija. Verkostomaisuus tarkoittaa, että uusi kaupunki yhdistää alueen keskukset toimivaksi verkostoksi. Vahvat paikalliset identiteetit, loistava sijainti metropolialueella sekä laaja alue luovat yhdessä houkuttelevan toimintaympäristön ja monia vaihtoehtoja asukkaille ja yrityksille. Kaupunkirakenteen runkona on kolme kaupunkialuetta, jotka muodostuvat yli nykyisten kuntarajojen, voimakkaimpien keskusten tai palvelukeskittymien ympärille. Kaupunkialueet ovat Tuusulanjärvi, Hyvinkää ja Mäntsälä. Palveluverkko suunnitellaan siten, että kukin kaupunkialue käsittää keskustaajamat, kylät ja niiden vaikutusalueella olevan haja-asutusalueen. Kaupunkirakenteen kehittämisen tukena ovat kuusi uudistuvan rakenteen kriteeriä. Niiden mukaan kaupungin palvelut luokitellaan saavutettavuuden perusteella seuraavasti: lähipalvelut. kaupunkialueen palvelut ja keskitetyt palvelut. Lähipalveluja voi olla useita kussakin Keski-Uudenmaan kaupungin kolmesta kaupunkialueesta väestöpohjan mukaisesti. Kaupunkialueen palveluja on Tuusulanjärven, Hyvinkään ja Mäntsälän kaupunkialueissa kussakin vähintään yksi. Keskitettyjä palveluita on koko Keski-Uudenmaan kaupungissa vain yksi tai väestöpohjasta riippuen useampiakin koko kaupungin väestön tarpeisiin. - Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön palveluista suunnittelu-, kehittämis-, ohjaus- ja koordinaatiotyöt ovat keskitettyjä palveluita. Neuvonta-, asumisen tuki-, rakennusvalvonta- ja tarkastuspalveluja saa kaupunkialuetasolla kaupungin yhteisistä asiakaspalvelupisteistä. Myös isojen kaavoitus- tai aluehankkeiden projektitoimistoja voidaan tilapäisesti perustaa kaupunkialuetasolle. Lähipalvelut tuotetaan sähköisesti ja mobiilisti (mm. palautejärjestelmät). Joukkoliikenteen matkustajapalvelut toimivat kaikilla palvelutasoilla. - Yhdyskuntateknisistä palveluista omaisuuden hallinta ja tilaajatehtävät ovat keskitettyjä palveluita. Korjaus-, ylläpito- ja huoltopalvelut toimivat mobiilisti paikallisissa kohteissa lähipalveluina. Huoltovarikoita on kolme, joista yksi on keskusvarikko. - Kilpailukykypalvelut ovat keskitettyjä palveluita. Yritysten neuvonta- ja kehittämistehtävät keskitetään samaan yhtiöön. Yritysten sijoittumispalvelut sijoitetaan maankäytön, kaavoituksen, mittauspalveluiden, rakennusvalvonnan ja kaupunkitekniikan suunnittelun yhteyteen. Organisaatio on keskitetyn palvelun mukainen, mutta jalkautuu aktiivisesti lähipalveluna lähelle asiakasta. - Sivistyspalveluista varhaiskasvatus ja perusopetus ovat lähipalveluja. Päivähoitopalvelua täydentävät yksityiset toimijat, joiden osuudeksi laskennallisista hoitopaikoista tavoitellaan n. 20-35%. - Keski-Uudenmaan kaupungissa toisen asteen opetuspalvelut tuottaa yksi tai useampi oppilaitos, jotka voivat olla myös osakeyhtiöitä, kuntayhtymiä ja liikelaitoskuntayhtymiä. Lukio- ja ammatillinen koulutus järjestetään keskitettynä palveluna. Oppilaitoksen tai oppilaitosten toimipisteet ovat kuitenkin kaupunkialueilla. - Nuorisopalvelut järjestetään kaupungin omana palveluna osin kaupunkialueen palveluina ja osin lähipalveluina. Sähköisten, mobiili- ja verkkopalveluiden tuotanto sekä tapahtumatuotanto ovat keskitettyjä palveluita. - Kirjastolla on laajoja monitoimipalvelupisteitä lähipalveluna hyödyntäen nykyisiä pääkirjastoja, joiden kokoelmat voivat osittain erikoistua. Palveluja täydentävät reuna-alueilla itsepalvelukirjastot sekä liikkuvat palvelut. Lisäksi koko kaupungin alueella kehitetään sähköisiä palveluja, itse- ja mobiilipalveluja. - Yksi Keski-Uudenmaan opisto vastaa kansalaisopistotoiminnan sekä taiteen perusopetuksen järjestämisestä. Toimipisteet ovat kaupunkialueen palveluja. Opetustoimintaa järjestetään myös lähipalveluna hyödyntäen eri toimijoiden tiloja. - Liikuntapalvelut vastaa sekä liikuntapaikoista että -toiminnasta. Palvelut järjestetään yhteistyössä kolmannen sektorin ja opiston kanssa lähipalveluina, kaupunkialueen palveluna sekä keskitettyinä palveluina. - Kulttuuripalvelut mahdollistavat erikoistumisen keskitetyissä ja kaupunkialuetason palveluissa. Kulttuurimatkailussa yhdistetään resurssit ja markkinointi sekä toiminnan koordinointi yhteistyössä yrittäjien kanssa. Museon eri toimintayksiköillä on eri tavoin painottuneet kokoelmat, jotka täydentävät toisiaan. - Taloushallinnon ydintoiminnot ovat keskitettyjä palveluita ja ne keskitetään yhteen kaupunkialueen keskukseen pääradan varrelle. Taloushallinnon peruspalvelut voidaan ulkoistaa. - Hallinto-, henkilöstö- sekä henkilöstöhallinnon tukipalvelut ovat keskitettyjä palveluita. Ne keskitetään yhteen toimipisteeseen. Hallinnon palvelupisteitä on yksi tai useampi koko kaupungin alueella. Ruokapalveluissa siirrytään keskuskeittiö-jakelukeittiö -malliin. Keskus- ja jakelukeittiöiden määrä arvioidaan tulevan palveluverkon pohjalta. Siivouspalveluiden hallinnointi mukaan lukien ostopalveluiden sopimushallinta ovat keskitettyjä palveluita. Siivouspalveluja ei tarvitse tuottaa kokonaan kunnan omana tuotantona. - ICT-palvelut sijoitetaan keskitettyinä palveluina kahteen yksikköön: tietohallintoyksikköön ja tietoteknisten palveluiden yksikköön. Tietotekniset palvelut hankitaan myöhemmin ulkopuolisilta toimittajilta kustannustehokkuuden ja yhä kasvavan asiantuntemuksen tarpeen takia. - Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät koko Uudenmaan kattavan itsehallintoalueen järjestettäväksi viimeistään 1.1.2020. Tavoitteena on, että Keski-Uudenmaan sote-palveluiden järjestämisestä vastaa silloin Keski-Uudenmaan yksikkö, joka on osa Uudenmaan itsehallintoaluetta. Lisäksi tavoitteena on, että Keski-Uudenmaan yksikkö järjestää sote-palvelut sen mukaan kuin ne Keski-Uudenmaan kaupungissa vuosina 2017-2019 on järjestetty tai suunniteltu järjestettävän. Jos kuntaliitosta ei synny, kuntaliitoksen sote-suunnitelma voidaan toteuttaa perustamalla väliaikainen kuntayhtymä Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kesken vuosiksi 2017-2019. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa voidaan hyödyntää hallitusohjelmassa mainittu vapaakuntakokeilu. - Keski-Uudenmaan kaupungissa sote-lähipalveluita ovat muun muassa neuvolapalvelut, lapsiperheiden kotipalvelu, lasten ja nuorten ennaltaehkäisevä suun terveydenhoito, oppilashuolto, perhetyö ja perhesosiaalityö, nuoria tukevat palvelut, ikäihmisten päivätoiminta ja omaishoito, mielenterveys- ja päihdepalveluista päivä- ja työtoiminta ja tuettuasuminen, vammaispalveluista ja kehitysvammahuollosta omaishoito ja päivätoiminta sekä aikuisten sosiaalipalveluista kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi sekä kotiin tuotava psykososiaalinen tuki. Näitä palveluja johdetaan keskitetysti ja tuotetaan lähellä kuntalaisia. - Kaupunkialueen sote-palveluita ovat muun muassa kiireetön ja subakuuttivastaanottopalvelu, suun perusterveydenhoito, perheneuvolapalvelut, opiskeluhuollon palvelut, lastensuojelun avohuolto ja jälkihuolto, ikäihmisten tehostettu palveluasuminen, ikäihmisten arviointi- ja kuntoutusyksikkö sekä päiväkeskus, vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon päivä- ja työkeskustoiminta sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden alueellinen sosiaali- ja terveyspalvelu. Näitä palveluja johdetaan keskitetysti ja tuotetaan hajautetusti. - Keskitettyjä sote-palveluita ovat muun muassa ensihoito ja sairaankuljetus, päivystys ja akuutti sairaalahoito, psykiatrinen päivystys, geriatrian akuuttisairaalahoito, ikäihmisten sosiaalipäivystys ja kuntoutus sekä suun terveydenhuollon päivystys ja anestesiaa vaativat suuren riskin potilaitten palvelut sekä aikuisten sosiaalinen kuntoutus. - Muihin Keski-Uudenmaan kaupungin palveluihin verrattuna, sote-palveluissa on myös ns. seudulliset palvelut, joilla tarkoitetaan koko Uudenmaan kattavan itsehallintoalueen tuottamia erityisen vaativan erikoissairaanhoidon palveluita sekä tukipalveluita. Esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamispalvelut tuotetaan seudullisena palveluna, mutta niiden palvelupisteitä on kuitenkin vähintään yksi kullakin Keski-Uudenmaan kaupungin kaupunkialueella. Keski-Uudenmaan kaupungin valtuuston koko on vähintään 67 jäsentä. Hallituksen jäsenmäärä on 17. Lisäksi ovat tarkastuslautakunta ja tulevaisuusvaliokunta sekä yksi palvelulautakunta, yksi sote-palvelulautakunta (joka toimii arviolta 31.12.2019 asti) ja yksi lupalautakunta. Valiokuntia (esim. tulevaisuusvaliokunta) ja jaostoja (esim. kaupunkikehitysjaosto) perustetaan tarpeellinen määrä. Hallituksen ja lautakuntien jäsenet koostuvat valtuutetuista ja keskeisimmät luottamushenkilöt ovat osa- tai kokopäiväisiä. Kaupungissa toimii valtuuston valitsema päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja (pormestari). Toiminnan ja talouden ohjauksen perustana toimii sovellettu tilaaja-tuottaja-toimintatapa. Valtuusto ja hallitus ohjaavat ja koordinoivat keskeisiä toimintoja, mm. taloutta ja edunvalvontaa. Palvelulautakunnat ja aluelautakunnat (lähifoorumit) vastaavat palveluiden tilaamisesta valtuuston hyväksymän päätösvallan puitteissa. Liikelaitosten johtokunta vastaa liikelaitosten osalta palveluiden tuottamisesta (ks. luottamushenkilöorganisaatio liitteenä 4). Kuntarakennelakia ja uutta kuntalakia noudattaen sekä perustuen uuden kaupungin visioon ja kuntalaisja luottamushenkilökyselyihin, Keski-Uudenmaan kaupungissa otetaan käyttöön aluelautakuntamalli (lähifoorumit). Lähifoorumeiden määrä on kolme perustuen yhdyskuntarakenteen kaupunkialueiden määrään. Lähifoorumeilla on merkittävää omaa päätös- ja budjettivaltaa. Ne vastaavat vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa lähipalveluiden tilaamisesta alueelleen. Lähifooruiden jäsenmäärä on 15 ja niiden jäsenet valitaan suorilla vaaleilla kuntavaalien yhteydessä. Lä- 8 9

hifoorumeiden puheenjohtajilla on läsnäolo-/puheoikeus kaupunginhallituksessa. Viranhaltijaorganisaatio on päätöksenteko- ja lähidemokratiamallin mukainen ja se perustuu sovellettuun tilaaja-tuottajamalliin. Palveluiden tilaamisvastuu on palvelulautakunnalla, sote-palvelulautakunnalla ja lähifoorumeilla. Asioiden valmistelemisesta palvelulautakunnalle vastaa tilaajajohtaja. Asioiden valmistelemisesta sote-palvelulautakunnalle vastaa sote-tilaajajohtaja. Asioiden valmistelemisesta lähifoorumeille vastaavat tilaajajohtajan alaisuudessa toimivat tilaajapäälliköt. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön palveluiden, yhdyskuntateknisten palveluiden sekä kilpailukykypalveluiden vastuu on kaupunginhallituksella ja sen kaupunkikehitysjaostolla. Asioiden valmistelemisesta niille vastaa kaupunkikehitysjohtaja. Palveluiden tuotantopuolesta eli tuotantoprosessien määrittelystä ja johtamisesta vastaa palvelutuotantojohtaja, joka vastaa asioiden valmistelemisesta liikelaitosten osalta liikelaitosten johtokunnalle. Palvelut tuotetaan asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa, josta vastaa lähifoorumeiden viranhaltijajohto (ks. viranhaltijaorganisaatiokaavio liitteestä 4). Kuntien yhdistymisen taloudelliset vaikutukset Jos kunnat päättävät solmia liitoksen vuonna 2017, yhdistyminen edellyttää erillisiltä kunnilta sekä henkilöstöjärjestelyjä että sopeuttamistoimia jo ennen yhdistymistä vuosina 2015-2016. Ennen yhdistymistä toteutettavin henkilöstöjärjestelyin voidaan hyödyntää enintään 90 hallinto-, asiantuntija- ja johtohenkilöstöön kuuluvan työntekijän eläköityminen sekä tällä tavoin vähentää henkilöstön päällekkäisyyksiä. Hallinto-, asiantuntija- ja johtohenkilöstöstä on samoissa tehtävissä arviolta yhteensä noin 200 henkilöä. Sopeuttamispotentiaali on näin ollen yhteensä 10 Me, josta 4,5 Me on mahdollista saavuttaa ennen yhdistymistä. Kuntien yhdistyminen edellyttää myös, että kunnat sopeuttavat toimintaansa omien sopeuttamisohjelmiensa mukaisesti eli vuosina 2015-2016 yhteensä 28 miljoonalla eurolla. Koska tämä on noin 35% kuntien yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta (78 Me), sopeutustyö on kesken kuntien yhdistyessä. Liitoksen toteuduttua uudistetaan palveluja, hallintoa ja palvelurakennetta yhdistymisselvitykseen perustuen ja hyväksyttävän yhdistymissopimuksen mukaisesti. Yhdyskuntarakenteen vaikutus on vuoteen 2050 mennessä yhteensä 44-86 Me. Tästä väestön ja työpaikkojen edullisemman sijoittumisen osuus on 39-68 Me, joukkoliikenteen kasvun minimoimisen osuus 2-9 Me sekä opetuksen ja sote-kuljetusten kasvun hillitsemisen osuus 3-9 Me. Palveluista suurimmat sopeuttamispotentiaalit ovat sote-palveluissa, vuosittain 14-32 Me, sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnassa, vuosittain yhteensä noin 23 Me. Palvelujen sähköistämisen yhteenlaskettu sopeuttamispotentiaali on vähintään 13,5 Me vuodessa. Toteuttamisen ja kehittämisen kustannukset ovat karkeasti arvioiden 20% vuotuisesta säästöstä eli yhteensä 2,7 Me vuodessa. Tietojärjestelmien ja tietotekniikan yhdistämisen sopeuttamispotentiaali vuositasolla on 1,5 Me. Kertaluonteiset kustannukset ovat noin 2,4 Me. Palveluverkon ja toimitilajärjestelyiden ylläpitokustannusten sopeuttamispotentiaali on noin vuosittain enintään 10,2 Me, josta sivistyspalveluiden osuus on perusopetuksen osalta enintään 5,8 Me ja päiväkotien osalta enintään 0,6 Me. Lisäksi yhdyskuntateknisten palveluiden sopeuttamispotentiaali on 1,8 Me vuodessa. Tuotantorakennuksia joudutaan jossain määrin rakentamaan uudestaan, minkä vuoksi uusi kaupunki aluksi velkaantuu. Samalla saadaan rakennuksia realisoitua joko rakennuksina tai niiden tontteina, mutta niistä saatavaa tuloa ei kuitenkaan ole yhdistymisselvityksessä arvioitu kuin yleispiirteisesti perusopetuksen osalta. Suurin yksittäinen lisäkustannus nykytilanteeseen verrattuna tulee joukkoliikenteen järjestämisestä, vuosittain noin 7,9 Me. Summa on arvioitu HSL-tyyppisen ratkaisun perusteella Sipoon ja Keravan kulurakenteen pohjalta. Toinen vaihtoehto on järjestää joukkoliikenne itse itsenäisenä joukkoliikenneviranomaisena nykyisen Hyvinkään kaupungin tapaan. Palkkojen harmonisoinnin arvioidaan nostavan palkkakustannuksia vuositasolla noin 1,4 Me. Tämä edellyttää, että tehtäväkohtaiset palkat määräytyvät kussakin hinnoittelutunnuksessa selvityskuntien keskiarvopalkkojen mukaan. Keski-Uudenmaan kaupungin yhteenlaskettu sopeuttamispotentiaali on laskettu ottaen huomioon, että sopeuttamispotentiaali ei todennäköisesti toteudu suurimman mahdollisen, saavutettavissa olevan säästön mukaan eikä nopeimmalla mahdollisella aikataululla. Tästä huolimatta Keski-Uudenmaan kaupungin yhteenlaskettu sopeuttamispotentiaali vuosina 2017-2030 on 67 Me. Oletuksena on, että liitos on neutraali valtionosuuden muutoksen suhteen. Myös tiedossa oleva valtionosuusavustus (8Me) ei olennaisesti vaikuta kuntien talouteen. Avustus maksetaan kolmena vuonna peräkkäin. Avustuksen merkitys kokonaisuudessa on hyvin pieni. Se käytetään kuntarakennelain mukaisesti välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin. Jos yhdistyvät kunnat hyödyntävät hallinto-, asiantuntija- ja johtohenkilöstön eläköitymisen ja toteuttavat omat sopeuttamisohjelmansa vuosina 2015-2016 ja jos Keski-Uudenmaan kaupunki hyödyntää edellä arvioidun sopeuttamispotentiaalin, uuden kaupungin talous on liitoshetkellä alijäämäinen. Alijäämäisyys johtuu siitä, että erilliset kunnat eivät pysty omin toimenpitein tasapainottamaan talouttaan sopeuttamistarpeensa edellyttämällä tavalla ennen yhdistymistä. Kunnat velkaantuvat suurehkojen investointien johdosta. Yksittäisten kuntien nettovelka kasvaa suuremmaksi kuin keskimäärin muilla kunnilla Suomessa ja yhdeksi kunnaksikin laskettuna velkaantuminen ylittää maan keskiarvot.* Keski-Uudenmaan kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää näin ollen toimintakatteen kasvun rajoittamista 3,5 prosenttiin vuodessa sekä maltillisia veroprosentin korotuksia seuraavan taulukon mukaisesti. Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 TP 2014 Tpe 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 TE 2024 Asukasluku 148 789 149 945 150 723 152 376 153 628 154 901 156 177 157 465 158 741 160 012 161 266 162 495 163 694 Verotettava tulo 2 674 180 2 870 918 2 869 476 2 896 288 3 042 863 3 080 766 3 184 143 3 291 033 3 401 559 3 515 845 3 634 020 3 756 220 3 882 583 Muutos-% 7.36% -0.05% 0.93% 5.06% 1.25% 3.36% 3.36% 3.36% 3.36% 3.36% 3.36% 3.36% Veroprosentti 18.97 19.25 19.62 19.77 19.77 20.50 20.50 20.50 20.75 21.25 21.50 22.00 22.00 Toimintakate -663 647-693 160-697 621-726 640-743 988-764 972-786 025-816 457-850 996-893 224-937 220-983 065-1 030 841 Toimintakatteen muutos 4.45% 0.64% 4.16% 2.39% 2.82% 2.75% 3.87% 4.23% 4.96% 4.93% 4.89% 4.86% Yksittäissopeutukset 0 0-13 179-5 417-9 057-348 0 0 0 0 0 Uuden kunnan lisäsopeutus 0 0 0-4 868-5 893-6 043-3 565-3 902-3 902-3 902-3 902 Verotulot 560 448 614 871 625 239 639 129 667 840 700 566 724 123 748 490 782 200 826 140 863 085 910 993 941 757 Valtionosuudet 132 493 130 657 123 486 120 971 121 863 126 783 135 579 138 446 138 853 142 385 146 017 150 282 154 625 josta yhdistymisavustus 0 3 200 2 400 2 400 0 Rahoitustuotot ja -kulut 263-326 -688-117 -547-1 167-1 794-2 170-2 525-2 962-3 385-3 799-4 273 Vuosikate 29 557 52 042 50 415 33 342 45 168 61 210 71 883 68 310 67 533 72 339 68 497 74 412 61 269 Poistot 41 956 48 465 61 075 56 563 59 013 62 166 61 011 62 528 62 580 63 668 63 350 63 082 62 857 Ylijäämä/alijäämä -12 282 2 591 45 993-22 165-10 194 603 10 872 5 782 4 953 8 672 5 146 11 330-1 589 Kumulatiivinen ylij/alij. 159 669 162 256 208 249 186 084 175 890 176 494 187 366 193 147 198 100 206 772 211 918 223 248 221 659 Kumulatiivinen ylij/alij./as 1 073 1 082 1 382 1 221 1 145 1 139 1 200 1 227 1 248 1 292 1 314 1 374 1 354 Nettoinvestoinnit 60 507 54 598 39 317 55 584 77 872 91 126 85 391 63 365 80 061 78 569 79 028 79 478 79 917...josta uuden kunnan investoinnit 1 220 1 220 0 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Lainakanta 1000 eur 229 796 259 451 293 407 331 966 379 510 428 330 463 028 477 503 509 450 535 099 565 050 589 535 627 603 Nettolaina 1000 eur 205 016 219 031 208 118 246 987 294 842 343 974 378 983 393 768 426 026 451 986 482 248 507 045 545 423 Nettolaina eur/as 1 378 1 461 1 381 1 621 1 919 2 221 2 427 2 501 2 684 2 825 2 990 3 120 3 332 Nettolaina veroprosenttia 7.67 7.63 7.25 8.53 9.69 11.17 11.90 11.96 12.52 12.86 13.27 13.50 14.05 Taulukko. Keski-Uudenmaan kaupungin talous. *Suurimmat kuntakohtaiset investoinnit liittyvät Hyvinkäällä sairaalaan ja keskuslukioon, Järvenpäässä sosiaali- ja terveyskeskukseen, Mäntsälässä Riihenmäen alakouluun ja Ehnroosin yhtenäiskouluun sekä Tuusulassa kouluverkkoon, Rykmentinpuistoon ja Focus-alueeseen. 10 11

Keski-Uudenmaan kaupungin nettovelan määrä suhteutettuna asukasta kohden tai veroprosenttiyksikköön ei nouse alun väistämättömän kasvun jälkeen hallitsemattomasti, kuten yllä olevasta taulukosta ilmenee. Keski-Uudenmaan kaupunki voi aloittaa toimintansa 1.1.2017 alkaen maltillisella 20,50 veroprosenttiyksiköllä. Vuonna 2020 veroprosentti on 20,75. Jos kunnat säilyvät itsenäisinä, paine niiden veroprosenttiin vuonna 2020 on välillä 20,25-22,50. Veroprosenttien kehityksen vertailu on esitetty alla olevan taulukon avulla. Ero erillisten kuntien ja Keski-Uudenmaan kaupungin välillä kasvaa entisestään vuoden 2020 jälkeen Keski-Uudenmaan kaupungin jaksotettujen sopeuttamistoimien ansiosta. 1.2 Kuntien yhdistymisen edut ja haitat Kuntarakennelain 4b :n mukaan kuntien yhdistymisselvityksen tulee sisältää yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksessä etuja ja haittoja on vertailtu nykytilassa, tulevaisuudessa jos kunnat jatkavat erillisinä sekä tulevaisuudessa yhtenä kaupunkina. NYKYTILA 8 ERILLISTÄ KUNTAA TULEVAISUUS 8 ERILLISTÄ KUNTAA TULEVAISUUS YKSI KAUPUNKI ETUJEN JA HAITTOJEN VERTAILU SEKÄ JOHTOPÄÄTÖKSET Kaavio. Itsenäisten kuntien ja Keski-Uudenmaan kaupungin arvioitu veroprosentin kehitys. Yhteenvetona voi todeta, että kuntien yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta (78 Me vuoteen 2020 mennessä) erilliset kunnat pystyvät sopeuttamaan sopeuttamisohjelmiensa avulla noin kolmasosan eli 28 Me. Jos kunnat eivät yhdisty, ne joutuvat sopeuttamisohjelmiensa lisäksi esimerkiksi korottamaan veroprosenttiaan vuoteen 2020 mennessä kunnasta riippuen välille 20,25-22,50 Jos kunnat yhdistyvät, ne pystyvät sopeuttamaan talouttaan vuoteen 2020 mennessä 28 Me:n lisäksi noin 25 M eurolla eli yhteensä 53 M eurolla. Summa on noin 68% yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta (78 Me). Keski-Uudenmaan kaupungin veroprosentti vuonna 2020 voisi olla 20,75 Näin ollen uudessa kaupungissa pystytään turvaamaan sekä kehittämään palveluita erillisiä kuntia paremmin. Etuja ja haittoja on arvioitu kilpailukyvyn, demokratian ja osallistumisen, talouden, maankäytön-asumisen-liikenteen-ympäristön, sosiaali- ja terveyspalveluiden, sivistys- ja opetuspalveluiden, yhdyskuntateknisten palveluiden sekä hallinto-, henkilöstö- ja tukipalveluiden näkökulmasta. Arviointikriteereinä ovat olleet: 1. kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus 2. kunnan kilpailukyky kyseisen palvelun tai työryhmän teeman suhteen verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan 3. vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen 4. ympäristövaikutukset 5. sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat 6. hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen. Seuraavassa on esitelty keskeisimmät (muut kuin taloudelliset) kuntien yhdistymisen edut ja haitat. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Nykytilanteen sekä erillisten kuntien tulevaisuuden perusongelmia ovat raja-alueiden hyödyntämättömyys, siitä seuraava yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen kehitys sekä kuntien riittämättömät resurssit alueiden kehittämiseen ja liikenteen tarpeiden hoitamiseen. Asumisen perusongelmia ovat asuntotuotannon osaamisen ja organisoitumisen heikkous sekä riittämättömät voimavarat asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan asuntotuotannon aikaansaamisessa. Kuntien yhdistymisen etuja ovat raja-alueiden hyödyntäminen, ekotehokas ja taloudellinen kaupunkirakenne, investointien sekä alueiden systemaattinen kehittäminen. Yhtenäisellä joukkoliikennejärjestelmällä tavoitetaan valtaosa asutuksesta ja poikittaisyhteydet paranevat. Verkostomainen yhdyskuntarakenne on suuri etu, joka mahdollistaa optimaalisen palveluverkon mitoituksen investointi- ja käyttökulujen kannalta menettämättä liikaa palveluiden saavutettavuutta. Haittana on joukkoliikennekustannusten nousu. Edut toteutuvat ainoastaan kuntien yhdistyessä. Vaikutus kilpailukykyyn Suurimpina etuina nykytilanteessa sekä tulevaisuudessa erillisinä kuntina ovat kuntien ketteryys ja asiakaslähtöisyys. Toisaalta juuri näitä asioita mm. metropolihallinto tai itsehallintoalue heikentää päätösvallan siirtyessä monin osin kuntien ulkopuolelle. Selvityskuntien keskinäinen kilpailu ei myöskään edistä koko alueen etua, koska kunnat eivät välttämättä tarjoa asiakkaalle sijoittumis- tai palveluvaihtoehtoja yli kuntarajojen. Uuden, ison kaupungin muodostamisessa on riskinä toiminnan kankeutuminen. Ketteryyden säilyttäminen edellyttää, että Keski-Uudenmaan kaupungin organisaatio on matala, toiminta asiakas- ja yrityslähtöistä ja sähköisiä välineitä hyödyntävää, ja johtaminen perustuu tietoon. 12 13

Tiedolla johtamisen sekä palvelujen sähköistämisen ja kehittämisen näkökulmasta erillisten kuntien resurssit eivät riitä ICT:n täysimittaiseen hyödyntämiseen. Lisäksi kunnissa on useita rinnakkaisia, osin päällekkäisiä ja osin vanhentuneita tietojärjestelmiä. Keski-Uudenmaan kaupungille ICT-kehitysinvestoinnit ovat realistisia, ja niiden seurauksena asiakkaiden palveluiden laatu ja kustannustehokkuus paranevat. Haittana on, että ICT-kustannukset per capita nousevat nykyisestä - lähelle pääkaupunkiseudun kaupunkien tasoa. Myös erillisillä kunnilla on yhdistymisselvityksen ansiosta matala kynnys vaihtaa parhaita käytäntöjä keskenään ja nopeuttaa yhteistyössä palvelujen sähköistämistä, mutta toisaalta yhteistyö myös hidastaa toteuttamista. Henkilöstön ammatillinen perusosaaminen on nykyisissä kunnissa hyvällä tasolla eikä rekrytoinnin suhteen ole merkittäviä ongelmia muutamia ammattiryhmiä lukuun ottamatta. Henkilöstön pysyvyyskin on kohtuullisen hyvä alueellisesta työvoimakilpailusta huolimatta. Erityisosaamisessa esiintyy kuitenkin puutteita eikä urakehitykseen ja työnkiertoon pystytä aina tarjoamaan riittävästi vaihtoehtoja. Henkilöstön näkökulmasta etuina isossa kaupungissa ovat paremmat erikoistumis-, kehittymis- ja etemismahdollisuudet. Haittana saattavat olla osin pidentyvät työmatkat. Erillisten kuntien kilpailukyky perustuu pääosin pääkaupunkiseudulla sijaitseviin yrityksiin ja työpaikkoihin. Helsingin seudun työpaikoista vain 14% sijaitsee kymmenessä KUUMA-kunnassa. Keski-Uudenmaan kaupunki on itse vahva yritysten toimintaedellytysten kehittäjä. Sen kilpailukyky perustuu verkostomaiseen yhdyskuntarakenteeseen, asukas- ja yrityslähtöiseen ketterään toimintatapaan, omaan kehittyvään ja monipuoliseen elinkeinorakenteeseen (kärkinä esimerkiksi teknologia- ja elintarviketeollisuus) sekä monipuolisiin mahdollisuuksiin asua ja yrittää. Isolla kaupungilla on parempien kehittämis- ja asiantuntijaresurssienkin ansiosta paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työpaikkojen ja verotulojen määrän nousuun kuin erillisillä kunnilla. Vaikutus sosiaaliseen eheyteen sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin Toisaalta erillisten kuntien alueelliset vahvat identiteetit ja mahdollisuus paikallisiin ratkaisuihin ovat etu, joka ylläpitää sosiaalista eheyttä ja segregaatiota tapahtuu hyvin hajautetusti. Toisaalta kuntien pienet resurssit eivät mahdollista maahanmuuttajien hyvää kotouttamista eivätkä osaamisen hyödyntämistä, mikä puolestaan lisää segregaatiota. Kuntien heikentyvä taloustilanne ja resurssien vähyys saattavat lisätä myös alueiden eriarvoisuutta. Keski-Uudenmaan kaupunki tarjoaa erityisryhmille paremmat palvelut (ml. perusopetuspalvelut) sekä paremmat integrointimahdollisuudet yhteiskuntaan, jolloin myös segregaatiota voidaan ehkäistä tehokkaammin. Nykyisissä kunnissa ei ole kunnanosahallintoa, eivätkä asukkaat pääse vaikuttamaan omaa aluettaan koskeviin asioihin. Luottamushenkilöiden ja kuntalaisten välinen vuorovaikutus on kuitenkin toimivaa. Erilaisten uusien lähidemokratian ja suoran vaikuttamisen toimintamallien sekä rakenteiden järjestäminen uuden kuntalain edellyttämällä tavalla jokaisessa kunnassa erillisinä on haasteellisempaa kuin yhdessä kunnassa. Keski-Uudenmaan kaupungin lähidemokratiaja päätöksentekomallilla varmistetaan, että asukkailla on todellista valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Haittana on, että aluelautakunta-lähifoorumimallista huolimatta luottamushenkilöiden määrä vähenee, koska toimielinten määrä vähenee. Demokratian näkökulmasta on vaarana, että tulevaisuudessa päätöksenteko ja vaikuttaminen karkaavat mm. (sote-)itsehallintoalueen myötä yhä kauemmas yksittäiseltä kunnalta ja ennen kaikkea yksittäiseltä kuntalaiselta. Erillisten kuntien (kuntalaisten) vaikutusvalta on merkittävästi pienempi kuin yhden isomman kunnan (kuntalaisten). Keski-Uudenmaan kaupungilla on nykykuntia merkittävästi paremmat mahdollisuudet toimia asukkaiden parhaaksi esimerkiksi keskeisten liikennehankkeiden toteuttamiseksi sekä lentokentän pohjoispuolisen alueen, ammattikorkeakoulujen toimipisteiden ja rakennusvalvontatoiminnan säilyttämiseksi sekä joukkoliikenteen järjestämiseksi. Sote-palveluiden osalta tavoitteena on, että Keski-Uudenmaan sote-palveluiden järjestämisestä vastaa 1.1.2020 alkaen Keski-Uudenmaan yksikkö, joka on osa Uudenmaan itsehallintoaluetta. Etujen ja haittojen yhteenveto Yksityiskohtaisessa arvioinnissa etuja ja haittoja kertyi yhteensä 287 kappaletta, joista etuja löytyi 222 ja haittoja 65. Nollavaihtoehtoja eli tilannetta, jossa kuntien yhdistymisen ei arvioitu tuovan etuja eikä haittoja löytyi näiden lisäksi 109 kappaletta. Yhteenveto eduista ja haitoista on nähtävissä seuraavan sivun taulukossa. Vihreä väri kertoo etujen enemmistöstä ja punainen haittojen enemmistöstä. Mitä voimakkaampi vihreä väri on, sitä selkeämmin esiintyy etuja. Mitä voimakkaampi punainen väri on, sitä selkeämmin esiintyy haittoja. Yhdistymisselvityksen mukaan Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisellä on enemmän etuja kuin haittoja verrattuna kuntien jatkamiseen erillisinä. Etujen ja haittojen arviointi kokonaisuudessaan on selvityksen taustamateriaalina. * Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti 11.9.2014. 14 15

2. Arvio nykytilasta, kun kunnat ovat erillisiä 2.1 Keskiuusmaalainen identiteetti Keski-Uusimaa on ominaislaadultaan värikäs ja moni-ilmeinen paikallisuuksien mosaiikki. Alueen tärkein identifioitumisen ja yhteenkuuluvuuden taso ovat kylä- ja kaupunki-identiteetit kuten ohkolalaisuus. Samaistuminen kotikuntiin on häilyvämpää. Kun asukkailta identiteettitutkimuksen yhteydessä esimerkiksi kysyttiin suhtautumista kuntaliitoksiin, oli yleisin vastaus, että kyllähän meidän kylämme tai kaupunkimme säilyy, vaikka itse kunta lakkaisikin olemasta. Keski-Uusimaa hahmottuu alueellisena kokonaisuutena ja miellettävänä yhteytenä. Kylä- ja kaupunki-identiteetteihin verrattuna keskiuusmaalaisuus on identiteettitasona piilevä ja sekundääri, mutta silti selkeästi olemassa ja tavoitettavissa. Keski-Uuttamaata voi luonnehtia asukkaiden kokemaksi kotiseuduksi, eräänlaiseksi kotikentäksi. Profiili on tulosta Keski-Uudenmaan toiseudesta suhteessa metropoliin ja Hämeeseen, ja se lienee vahvistunut viimeaikaisen kuntaliitosliikehdinnän tuloksena. Ihmiset tuntevat seutukuntaa kohtaan sympatiaa ja argumentoivat sen eduiksi mm. pienimuotoisuuden, ihmisläheisyyden, turvallisuuden ja helppouden. Olennainen osa keskiuusmaalaista kotiseutupuhetta on pesäeron tekeminen pääkaupunkiseutuun. Pääkaupunkiseutu nähdään sekavana ja volyymeiltaan ei-niin-kovin-ihmisystävällisenä asutus- ja rakennusmassana. Toinen tärkeä osa kotiseutupuhetta ovat mielellään kerrotut tarinat nuorten perheiden paluumuutoista kotikulmilleen tarinat manifestoivat Keski-Uudenmaan hyviä puolia ihmisystävällisenä elämänalustana ja lujittavat kertojiensa kotiseututunnetta. Alueellisesti Keski-Uusimaa hahmottuu pääkaupunkiseudun naapurialueeksi. Identiteettiraja Vantaata, Espoota ja Helsinkiä vasten on selkeä. Siinä missä metropoli on urbaani, on Keski-Uusimaa ruraali ja paikallinen. Seutukunnassa vaikuttaa ilmiselvä sisäinen koheesio ja alueella on runsaasti merkkejä yhteiskunnan eri tasoilla etenevästä verkostoitumisesta. Keski-Uudellamaalla näkyy myös merkkejä esikaupunkikehityksestä ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Voimakkaaseen tulomuuttoon kytkeytyvä taajamanmuodostus heijastuu kaikkialle, mutta selvimpiä merkit ovat esimerkiksi Keski-Tuusulassa ja Järvenpään seudulla. Niihin kanavoituu metropolin liikkeelle pumppaamia väestövirtoja ja niissä näkyy nopea kasvu. Kehitys muuttaa Keski-Uuttamaata radikaalisti ja vaarantaa alueen oman koheesion ja erityislaadun. Esikaupunkikehityksen ulkoisia merkkejä ovat voimakas taajamanmuodostus, kylien yhteen kasvaminen ja historiallisten ominaispiirteiden kumoutuminen. Tyypillinen maisemaan ilmaantunut elementti ovat uudet pientaloalueet, esim. pelloille kaavoitetut talosaarekkeet ja vanhojen asutuskeskusten kylkiäiset. Osa isommista taajamista oireilee muutosta lähiöiksi. Uudet kerrostaloalueet valtaavat alaa ja omaleimaisuutta henkivät muistojenpaikat korvautuvat keskiverrolla yleisyydellä. Osa asukkaista katsoo, että kasvukeskukset ovat hukanneet historiansa ja muuttuneet Helsingin nukkumalähiöiksi. Kärjistettynä se tarkoittaa paikallisuuden raukeamista tyhjiin ja asukkaiden välinpitämättömyyttä lähiyhteisöään kohtaan. Kasvukehityksen marginaaleissa kehittyy syrjäytymistä ja sivullisuutta. Tämä koskee etenkin osaa vanhuksista ja nuorisosta. Vanhukset saattavat kokea, etteivät he enää löydä tuttua kyläänsä tai kaupunkiaan. Kokemus on hämmentävä ja saattaa näkyä syrjäytymisenä ja vetäytymisenä. Nuorisotoimi taas tunnistaa nuorista erityisesti rajusti kasvaneissa taajamissa riskiryhmän, joka ei löydä paikkaansa vanhempiensa uusilla asuinalueilla ja jäävät sivullisiksi. Osa nuorista oireilee; kohtalontoveruus ryhmäännyttää ja kehii rappioromantiikan ja lähiöidentiteetin suuntaan. Tulomuutto ja esikaupunkikehitys kytkeytyvät elimellisesti kysymyksiin juurista ja juurettomuudesta. Muuttajat ja etenkin heidän jälkipolvensa uhkaavat jäädä irrallisiksi, identiteettityhjiöön, mikä ei ennusta hyvää. Provosoiden voi kysyä, nielaiseeko metropolin suunnasta amebamaisesti levittyvä ja valuva esikaupunkikehitys Keski-Uudenmaan paikkakuntia vähä kerrallaan epämääräiseen ja statuksettomaan välitilaan. Terävämmin ja yhtenäisemmin profiloituva Keski-Uusimaa olisi tärkeä vastinpari pääkaupunkiseudulle: se selkiyttäisi alueellista jäsentymistä ja edesauttaisi asukkaiden lujan identiteettijalansijan muodostumista. Lähde: Projektitutkija Harri Nyman, Karvanopat ja Kaukametsä - Elämää Kehä kolmosen tällä puolen -tutkimus. Tutkimuksessa olivat mukana vuosina 2014-2015 Hyvinkään kaupunginmuseo, Järvenpään taidemuseo, Keravan museo, Mäntsälän museotoimi, Nurmijärven museo ja Tuusulan historiallinen museo. 16 17

2.2 Keski-Uudenmaan kuntien väestö ja ikärakenne Keski-Uudenmaan alueen erityispiirteinä ovat muuhun maahan verrattuna suuri asukasluvun kasvu nuori mediaani-ikä nopea ikääntyminen: yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2040 asti 400 1000 hengellä vuosittain (kuntien omien ennusteiden mukaan tätäkin nopeammin). Keski-Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu väkiluku on noin 150 000 asukasta. Luku on ollut kasvussa ja Tilastokeskuksen maltillisen väestöennusteen perusteella kasvaa edelleen. Asukasluku 31.12.2014 Hyvinkää 46 366 Järvenpää 40 390 Mäntsälä 20 621 Pornainen 5 148 Tuusula 38 198 Yhteensä 150 723 Viimeisten kymmenen vuoden aikana Mäntsälän asukasluku on kasvanut kuntajoukossa eniten, jopa yli 1,5 % vuodessa. Hyvin lähellä Mäntsälää ovat olleet Pornainen ja Tuusula. Näiden kaikkien asukasluvun kasvu on ollut lähellä 1,5%:n tasoa vuodessa, mitä pidetään vielä normaalein keinoin hallittavan kasvun rajana. Myös Hyvinkään ja Järvenpään kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin maassa yleensä. Kaikkien kuntien väestö on mediaani-iältään nuorempaa kuin muualla maassa. Väestön kasvu tulee jatkumaan Tilastokeskuksenkin trendiennusteen perusteella ja ikääntyminenkin jatkuu, mutta ikääntyminen ei tavoita muuta Suomea. Nopeinta väestönkasvu tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olemaan Mäntsälässä, Pornaisissa ja Tuusulassa, mutta hitaimman väestönkasvun Hyvinkäälläkin kasvu on noin puoli prosenttiyksikköä vuodessa, mikä on sekin erittäin hyvä määrä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan minkään tarkasteltavan kunnan väestönkasvu ei tule ylittämään 1,5 prosenttiyksikköä vuodessa. 2004 2009 2013 2020 2030 2040 2013->40 Hyvinkää 43 523 45 270 46 188 47 655 50 053 51 802 12% Järvenpää 37 328 38 708 39 953 41 317 43 928 45 811 15% Mäntsälä 17 899 19 747 20 534 22 624 24 924 26 532 29% Pornainen 4 569 5 067 5 145 5 615 6 101 6 497 26% Tuusula 34 513 36 766 38 125 41 530 45 237 47 777 25% Yhdistelmä 137 832 145 558 149 945 158 741 170 243 178 419 19% Taulukko 1. Kuntien asukasluku vuosina 2004 2040, asukasluvun kasvu ja kasvuennuste aikajaksossa ja vuodessa; alempi taulukko kuntien mediaani-iän kehitys 2004 2040. 2004 2009 2013 2020 2030 2040 2013->40 Hyvinkää 40 41 42 43 45 46 4 Järvenpää 37 39 39 41 43 44 5 Mäntsälä 38 39 40 41 43 45 5 Pornainen 36 36 38 40 43 45 7 Tuusula 37 39 40 41 42 44 4 Yhdistelmä 38 39 40 42 43 45 5 Lähde: Selvityksen talousasiantuntijat HT Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela, Perlacon Oy Kuntien mediaani-ikä on pienempi kuin koko maassa ja se myös pysyy matalampana. Ongelmaksi tulee, että alueella ikäännytään nopeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75-vuotiaiden palveluntarpeen muuta Suomea suurempi kasvu. Tämä näkyy kysynnän kasvuna, mutta myös tulevana hinnan kasvuna. Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen 1200 1000 800 600 400 200 Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kuntakohtaista vaihtelua tulee ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2012 eniten varoja ikääntyneiden palvelurakenteeseen käyttivät Tuusula ja Järvenpää (yli 17 000e/v/yli 75-vuotias), vähiten Hyvinkää ja Mäntsälä (12 500e/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina keskimäärin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Järvenpäässä, pienin Hyvinkäällä. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja. 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Tilastokeskus Asukasluku Kuntien omat 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Kuntien oma ennuste Tilastokeskuksen ennuste 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 kasvu on suuri. Nyt alueella olevien yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 400:lla vuodessa, mutta määrä kasvaa jopa yli 1000 hengellä aivan tulevan vuosikymmenen alussa. Lisäksi, monista muista alueista poiketen ikääntyminen ei rajaudu 2020-lukuun, vaan 75-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan, vaikka tarkastelukausi jatkuu 2040 saakka. 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Yli 75-vuotiaiden määrä Vasen kuva: Yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys. Oikea kuva: yli 75-vuotiaiden määrä 1980-2040. Kuva. Kuntien omat väestöennusteet yhteensä. 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Pornaista lukuun ottamatta kunnat ovat halunneet tuoda tarkasteluun omat, Tilastokeskuksen kehityksestä poikkeavat ikäryhmittäiset väestöennusteet. Niistä ainoastaan Mäntsälän oma ennuste on maltillisempi kuin Tilastokeskuksen trendiennuste. Yhdistettäessä kuntien omat väestöennusteet huomataan, että vuoden 2030 tasolla kuntien omien ennusteiden perusteella alueella asuu lähes 12 000 ihmistä enemmän suhteutettuna Tilastokeskuksen ennusteeseen. Myös ikääntyneiden määrän ennustetaan olevan jopa 1 000 suurempi vuonna 2030 kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. 23000 21000 19000 17000 15000 13000 11000 9000 7000 5000 Yli 75-vuotiaiden määrä Tilastokeskus Kuntien omat 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Kuntien oma ennuste Tilastokeskuksen ennuste 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 18 19

2.3 Kuntien talouden nykytila Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella esimerkiksi nettovelan avulla. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nettolainakanta 1000 2004 2013 Muutos Hyvinkää 35 227 90 854 55 627 Järvenpää 33 758 45 706 11 948 Mäntsälä 22 006 56 599 34 593 Pornainen 4 174 10 251 6 077 Tuusula 6 249 31 172 24 923 Uusi kunta 101 414 234 582 133 168 Käyttöomaisuus 1000 2004 2013 Muutos Hyvinkää 217 191 301 433 84 242 Järvenpää 173 753 241 633 67 880 Mäntsälä 87 055 145 079 58 024 Pornainen 15 155 25 945 10 790 Tuusula 175 759 238 250 62 491 Uusi kunta 668 913 952 340 283 427 Käyttöomaisuuden muutos nettolainakannan muutos 28 615 55 932 23 431 4 713 37 568 150 259 Hyvinkään ja Mäntsälän ei-konsernisijoitukset ovat muita suuremmat. Hyvinkään ei-konsernisijoitukset vastaavat yli 5 veroprosenttiyksikköä, Mäntsälässäkin yli 4,5:tä. Pornaisissa, Tuusulassa ja Järvenpäässä on pienet ei-konsernisijoitukset. Kuntien antolainasaamiset ylipäätään ovat hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Kuntien takaukset olivat vuonna 2013 suurimmillaan Mäntsälässä (yli 11 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienimmillään Pornaisissa (5,7 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Kuitenkin suurimmat ei-konsernille annetut takaukset olivat juuri Pornaisissa (5,7 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä myönnetty vesiosuuskunnille). Kuntien veroprosentit olivat 2014 maltilliset. Yhdelläkään kunnalla veroprosentin perusteella kuntaa ei voi tuomita kriisikuntien joukkoon kuuluvaksi. Veroprosentit ovat kuitenkin kasvaneet melko nopeasti, nopeimmin tarkastelujaksolla Tuusulassa ja Hyvinkäällä. Kuntien veroprosenteissa on vielä sopeutusvaraa, jos otetaan huomioon koko maan keskimääräinen taso. Valtionosuudesta päättää yksin valtio. Tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Mäntsälä, Pornainen ja Hyvinkää. Pienin riski on Tuusulassa ja Järvenpäässä. Mäntsälässä valtionosuus edustaa lähes kahdeksan veroprosenttiyksikön tuottoa, Tuusulassa alle kolmen. Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin kuntien etäisyys korkeimpiin mahdollisiin kiinteistöveroprosentteihin ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Tuusulassa ja Hyvinkäällä maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä yli puolta veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Muilla merkitys on pienempi. Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Varsinkin kasvukunnissa tonttikaupan merkitys tuloissa on olennainen ja tarvittava osa rahoitusta. Hyvinkään yhteisövero edusti vuonna 2013 yli 2 veroprosenttiyksikön tuottoa, myös Tuusula keräsi yhteisöverolla lähes veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Pornaisissa. Hyvinkäällä tonttikauppa oli hyvin toimintaa rahoittava elementti, jopa 1,3 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Nettovelkaisin (euroa/asukas, vero-%) kunta on ollut Mäntsälä ja vähävelkaisin Tuusula. Myös Järvenpään nettovelkataso oli maltillinen. Velkaantumiskehitys on ollut parasta Järvenpäässä, jossa takaisinmaksukykyyn suhteutettuna nettovelkataso on jopa laskenut. Myös Pornainen on tarkastelukauden lopulla maksanut nettovelkaansa pois, mutta alkanut uudelleen velkaantua. Mäntsälä on velkaantunut kuntajoukossa nopeimmin. Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Kaikkien tarkasteltavien kuntien käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla 2004-2013 kasvanut enemmän kuin nettolainakanta. Suurin käyttöomaisuus absoluuttisesti on ollut Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Tuusulassa Pienin käyttöomaisuus oli Pornaisissa, hieman yli 5 000 eur/as. Käyttöomaisuuden arvoa voi kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuuseriä. Kunnilla on 2012 tilastojen mukaan myös suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Hyvinkäällä ja Tuusulassa on hyvin suuria metsäpinta-aloja (1800 ha ja 900 ha). Tuusulassa on peltopinta-alaakin noin 350 ha. Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen alijäämän ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavilla kunnilla ei ole taseen alijäämiä tilinpäätöksissä 2013. Käytännössä kaikkien kuntien taseissa olevat ylijäämät ovat kasvaneet vuoteen 2011 tultaessa ja tästäkin eteenpäin vielä usealla kunnalla. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina oli 2012 Järvenpäässä (15,8 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienin Pornaisissa (1,5 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Mäntsälän ja Hyvinkään konsernin oma lainakanta oli yli kymmentä veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Eniten konsernin oma laina on kasvanut Mäntsälässä, Pornaisten konsernin oma lainakanta on alentunut lähes kolmea veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä. Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa, mutta riskejä voi olla erityisesti antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Nettolaina 126 62 206 143 43 Veroprosentti 32 16 77 43 32 Verotettava tulo 17 8 52 56 5 VOS-riippuvuus 19 7 40 34 6 Käyttöomaisuus 102 137 70 234 123 Alijäämä 152 86 91 93 96 Konsernivelka 175 180 223 50 56 Toimintakate 57 21 17 7 29 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Nettolaina vero-% 10.6 5.7 16.8 12.2 3.9 Veroprosentti 19.25 19.00 19.75 19.50 19.25 Verotettava tulo eur/as 18537 20107 16392 16367 20737 VOS vero-% 5.8 3.2 7.9 7.2 2.9 Käyttöomaisuus eur/as 6526 6048 7065 5043 6249 Alijäämä vero-% 3.6 6.8 6.5 6.5 6.2 Konsernivelka eur/as 3892 3965 4567 2128 2189 Toimintakate eur/as -4842-4505 -4472-4366 -4596 Lähde: Selvityksen talousasiantuntijat HT Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela, Perlacon Oy 20 21

2.4 Kuntien palveluverkon nykytila Palveluverkon nykytilan tarkastelu käsittää perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon vastaanottotoiminnan palveluverkot. Näiden toimintojen rakennukset muodostavat kuntien kiinteistöjen ylläpitomenoista yhteensä noin 78 %. Tarkastelussa ovat mukana kiinteistöt, kiinteistöpalvelut sekä kiinteistöissä tapahtuva toiminta. Kaikki luvut on kuvattu vuoden 2012 tasossa. Nykytilassa Keski-Uudenmaan viiden kunnan suurten, yli 300 oppilaan koulujen sekä 70 99 oppilaan koulujen opetuksen kustannukset ovat valtakunnallista tasoa suuremmat. Alle 200 oppilaan koulujen kustannukset ovat valtakunnallista tasoa pienemmät. Suurissa kouluissa on 68 % alueen oppilaista ja pienissä, alle sadan oppilaan kouluissa on 7 % alueen oppilaista. ja hajanaisuuteen on sen historiassa. Puolet Keski- Uudenmaan koulujen neliöistä on ennen vuotta 1967 rakennettuja. Yksi kolmasosa kouluista on rakennettu jo ennen vuotta 1958. Päiväkotien osalta vastaavat vuodet ovat 1989 ja 1981, hoitoalan rakennusten osalta 1978 ja 1967. Suurin koulujen rakentamisperiodi oli heti sodan jälkeen. Ikänsä perusteella yli puolet kuntien kiinteistökannasta on siis tulossa peruskorjausikään lähiaikoina, jollei niitä ole jo peruskorjattu. Tämän ikäiset rakennukset ovat toiminnaltaan ja tekniikaltaan vanhentuneita. Ongelmia löytyy valitettavasti myös uudemmasta rakennuskannasta. Opetuksen kustannukset Kiinteistömassan kehitys Koulut 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Yli 500 300 499 200 299 150 199 100 149 70 99 40 69 Alle 39 K-U5 kunnat 6210 6124 5350 5824 5208 8802 5769 6412 OPH 6086 6086 6340 6478 7144 7896 9015 11100 Kuva: Viiden kunnan opetuksen kustannukset koulukoon mukaan verrattuna opetushallituksen aineistoon kuntien keskimääräisistä kustannuksista m 2 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 %-osuus 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1800-1910 1919 1929 1939 1949 1959 1969 1979 1989 1999 2009 Kiinteistömassan kasvu % Koulurakennukset Keski-Uudenmaan koulujen kiinteistökanta on ylimitoitettua (oppilaita/lapsia/neliö), vaikka mitoitus vaihteleekin suuresti. Kun oppilasta kohden tilaa tarvitaan 12 14 bruttoneliötä per oppilas opetushallituksen mitoitusohjeiden mukaan, on sitä keskimäärin nyt 16,9 bruttoneliötä per oppilas. Vaihteluväli kuntien kesken on suuri. Mäntsälässä on tilaa 13 neliötä per oppilas, Pornainen tarvitsee 20,4 neliötä. Vaihteluväli kuntien sisällä on vielä suurempi. Aineistossa on monta koulua, joissa tilaa on yli 25 neliötä per oppilas, kun tiiviimmissä yksiköissä päästään 8 neliöön per oppilas. Päiväkotien keskimääräinen koko on 66 lasta. Yli puolet päiväkodeista on siis enintään kolmen ryhmän päiväkoteja. Pienestä yksikkökoosta johtuen päiväkotiverkossa on 47 työntekijää yli normaalimitoituksen. Kiinteistöjen mitoitus brm2/lapsi vaihtelee tällä hetkellä suuresti. Päiväkodeissa pitäisi selvitä 11,5 bruttoneliöllä (RT 96-11003), nyt käytössä on 13,6 bruttoneliötä. Esimerkiksi Järvenpäässä päiväkodeissa on keskimäärin 11,2 bruttoneliötä per oppilas, kun kahdessa kunnista tarvitaan noin kaksinkertainen määrä neliöitä Järvenpäähän verrattuna. Terveyskeskusten tehokkuuseroja selvittäneen tutkimuksen (Juha Aaltonen, VATT) mukaan optimaalinen väestöpohja olisi noin 25 000 asukasta, kun Keski-Uudellamaalla se on tällä hetkellä keskimäärin 15 000 asukasta. Yksi syy kiinteistöverkon huonoon kuntoon, kokoon Kuva: Keski-Uudenmaan kuntien koulujen ikä (nykyiset neliöt rakennusvuoden mukaan). Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportin (19.12.2013) tiedot on päivittänyt asiantuntija Antti Andelin, Granlund Oy. 22 23

2.5 Kuntien palvelurakenteen nykyiset kustannukset 2.6 Kuntien nykytilan edut ja haitat Kuntien toimintakatteet euroa/asukas ovat koko maan tasolla tarkasteltuna selvästi edullisimpien kuntien joukossa. Toimintamenot ovat maltillisia suhteessa (omiin) toimintatuloihin. Kaikkiin Manner-Suomen kuntiin suhteutettuna tarkasteltavista kunnista yksi on kymmenen edullisimman joukossa, kaksi kahdenkymmen edullisimman joukossa ja viisi sijoittuu kolmenkymmenen edullisimman kunnan joukkoon. Kaikki viisi kuntaa ovat kuudenkymmenen kunnan joukossa. Kaikki yhteensä, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Yhdistelmä 4194 4340 4501 4649 4473 4640 4770 576 13.7 % Hyvinkää 4435 4730 4882 5016 4786 4841 5014 579 13.0 % Järvenpää 4120 4233 4321 4394 4423 4560 4717 596 14.5 % Mäntsälä 4040 4127 4339 4501 4422 4521 4606 565 14.0 % Pornainen 3876 3883 4221 4249 4308 4342 4503 628 16.2 % Tuusula 4095 4146 4343 4600 4492 4584 4658 563 13.7 % Verrokki 4664 4741 4970 5112 5209 5229 5288 624 13.4 % Manner-Suomi 4674 4770 4964 5169 5271 5394 5556 882 18.9 % Taulukko. Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as 2006 2012. Kun palvelurakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, havaitaan, että vuonna 2012 vain Pornaisten yleishallinto oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin vain Hyvinkään tekniikka oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin kunnat ovat kasvukuntia, joissa on paljon kouluikäisiä lapsia kunnat ovat tarjonneet runsaat ja monipuoliset vapaa-ajan ja kulttuuripalvelut sivistyspalveluiden menot olivat näin ollen yleensä kalliimpia kuin maassa keskimäärin, vain Hyvinkää muodostaa tässä poikkeuksen sosiaalitoimen nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin terveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin myös terveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhteensä, perusturva, oli tarkasteltavissa kunnissa edullisemmin järjestetty kuin maassa keskimäärin perusterveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin erikoissairaanhoidon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. Kun jaetaan perusterveydenhuollon menot erikoissairaanhoidon menoilla, havaitaan, että kaikissa tarkastelluissa kunnissa perusterveydenhuollon suhde erikoissairaanhoitoon painottui perusterveydenhuoltoon toisin kuin maassa keskimäärin. Palvelurakenteen reaaliset kustannukset ovat kasvaneet asukasta kohden laskettuna erittäin paljon: Hyvinkäällä vähiten, noin 13 %, ja Pornaisissa eniten, noin 16 %. Kaikkien tarkasteltavien kuntien palvelurakenteen kustannusten kasvu on pysynyt kuitenkin alle maan keskitason. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Alla oleva taulukko osoittaa, että Pornainen ja Mäntsälä ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Hyvinkään riippuvuus muiden tuottamista palveluista on vähäisin. Henkilöstömenot Ostopalvelut Hmenot/Ostop Sij. Hyvinkää 121547 104223 1.17 1 Järvenpää 97892 88407 1.11 3 Mäntsälä 51434 53666 0.96 4 Pornainen 6869 16307 0.42 5 Tuusula 96398 82870 1.16 2 Keski-Uudenmaan kunnissa on palvelujen ja toimintojen kustannustehokkuudessa ja toimintatavoissa suurta vaihtelua. Vaihtelut johtuvat kuntien koosta, sijainnista, historiasta sekä kuntien tekemistä valinnoista. Esimerkiksi pienet kunnat hoitavat palveluitaan ja toimintojaan useammin ostopalveluina kuin isot kunnat. Suurimpina etuina nykytilanteessa ovat yksittäisten kuntien ketteryys ja asiakasläheisyys - ainakin verrattuna pääkaupunkiseudun kuntiin. Esimerkiksi yrityksille pystytään luomaan nopealla aikataululla sopivia ratkaisuja. Reagointi on parhaimmillaan nopeaa ja toiminta asiakaslähtöistä. Myös sisäiset palvelut kuten hallintopalvelut sijaitsevat lähellä henkilöstöä, päättäjiä ja kuntalaisia, ja vakiintuneiden hallintoprosessien ja yhteistyön toimivuus koetaan pääsääntöisesti melko hyväksi. Nykytilannetta pidetään hyvänä perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa, ympäristöpalveluissa, rakennusvalvonnassa sekä tukipalveluissa. Lisäksi on hyvä todeta, että Keski-Uudenmaan kunnissa on perusterveydenhuollossa merkittävästi vähemmän käyntejä kuin koko maassa keskimäärin. Myös erikoissairaanhoidon käyttö koko maahan verrattuna on vähäisempää. Suurimpina nykytilanteen haittoina ovat yksittäisten kuntien huonot edunvalvontamahdollisuudet, niukat taloudelliset resurssit ja toiminnallisten yksiköiden haavoittuvaisuus. Kuntatalouden yleisen tilan heikkeneminen asettaa haasteita erityisesti kehittämistoimintaan ja investointeihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteisten tehtävien osalta kunnat eivät ole onnistuneet tasapainottamaan kustannuskehitystä vastaamaan väestön ja sairastavuuden kasvua sekä yleisen hintatason nousua, joskin kuntien väliset erot ovat suuret. Suhteutettuna sairastavuuteen ja ikärakenteeseen selvityskuntien sekä Nurmijärven sote-kustannusten pitäisi olla 14 % vähemmän ollakseen Suomen keskitasoa. Kustannusten kasvu (5,0%) on ollut maan keskitasoa, mutta HUS-aluetta (4,1%) suurempaa. Kunnat ovat panostaneet erityisesti lapsiin ja lastensuojeluun. Lisäksi mielenterveyden laitoshoitojaksoja ja -päiviä on enemmän kuin maassa keskimäärin. Nykyjärjestelmän vahvuudet liittyvät pienen organisaation mahdollistamiin palveluketjujen joustavuuteen, poikkihallinnollisen yhteistyön sujuvuuteen sekä yhteistyökumppaneiden tuntemiseen. Palvelurakenne koetaan kustannustehokkaaksi matalan organisaation ja vähäisen byrokratian ansiosta. * Sivistyspalveluissa valtion rakennemuutosten vaikutukset ovat haasteellisia liittyen esimerkiksi lukion ja ammattikoulutuksen rahoitukseen, vapaan sivistystyön rahoitukseen, oppivelvollisuuden laajentamiseen sekä nuorisotakuuseen. Lähes kaikilla toimialoilla olemassa olevat yksiköt ovat haavoittuvaisia osaamisen ja tehtävienjaon näkökulmasta. Henkilöstön erityisosaamisessa esiintyy osin puutteita eikä urakehitykseen ja työnkiertoon pystytä aina tarjoamaan riittävästi vaihtoehtoja. Tehtävien keskittyessä harvoille henkilöille, on näiden henkilöiden poisjäänti suuri riski toimintojen katkeamattomalle jatkumiselle ja osaamisen siirtymiselle. Yhteenlasketut resurssit mahdollistaisivat joustavammat henkilöjärjestelyt sekä asiantuntijoiden erikoistumisen erikoisosaamista sekä kehittämistä vaativiin tehtäviin. Maankäytön perusongelmia ovat nykykuntien raja-alueiden hyödyntämättömyys, siitä seuraava yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen kehitys sekä kuntien riittämättömät resurssit alueiden kehittämiseen ja liikenteen tarpeiden hoitamiseen. Joukkoliikenteen puutteellisuus vaikeuttaa esimerkiksi koulukuljetusten järjestämistä. Asumisen perusongelmia ovat asuntotuotannon osaamisen ja organisoitumisen heikkous sekä riittämättömät voimavarat asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan asuntotuotannon aikaansaamiseen, koska erityisesti ARA- tuotanto on ollut pääasiassa kuntien omien yhtiöiden varassa. Lähidemokratian nykytilassa on paljon kehittämisen varaa. Tällä hetkellä kunnissa ei ole varsinaista kunnanosahallintoa, eivätkä kuntalaiset pääse vaikuttamaan omaa aluetta koskeviin asioihin. Suora demokratia ei toimi kovinkaan tehokkaasti. Lisäksi äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa vaaleissa 1980-luvulta alkaen. Luottamushenkilöt sen sijaan ovat lähellä kuntalaisia ja vuorovaikutus on toimivaa. Demokratian ja osallistumisen näkökulmasta uudella Keski-Uudenmaan kaupungilla on haasteensa, mutta myös tuhannen taalan paikka kehittää aitoa osallistumista. Tietojärjestelmiä on kunnissa useita rinnakkaisia. Ne ovat osin päällekkäisiä ja osin vanhentuneita. Kuntien käytössä olevat asianhallinta- ja muut tietojärjestelmät eivät nykytilanteessa tue käytännön kehittämistyötä eivätkä hallintorajat ylittävää yhteistyötä parhaalla mahdollisella tavalla. Taulukko. Kuntien toiminnallinen itsenäisyys 2012. Lähde: Selvityksen talousasiantuntijat HT Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela, Perlacon Oy Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportti 19.12.2013 * Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien sote-projekti ja NHG Consulting Oy 24 25

3. Arvio tulevaisuudesta, jos kunnat jatkavat erillisinä Verotettavan tulon kasvu on muuttunut, kun verrataan nopean kasvun aikaa vuosina 1997 2008 sekä alkanutta hitaan kasvun aikaa vuosina 2008 2013. Eniten kasvu on hidastunut Tuusulassa ja Pornaisissa, missä nopea kasvukin on ollut nopeinta. Hidastuminen on tarkoittanut vuositasolla usean veroprosenttiyksikön kymmenyksen verotulon kasvun laskua, suurin tämä lasku on ollut siis Tuusulassa (vastaa 0,6 veroprosenttiyksikköä vuodessa). Alla olevassa taulukossa vasemman puoleisiin sarakkeisiin on laskettu keskimääräinen vuotuinen verotettavan tulon kasvu ja erotus-sarakkeeseen lasketaan hitaan kasvun ja nopean kasvun erotus. 3.1 Erillisten kuntien talouden tulevaisuudennäkymät Itsenäisinä kuntina jatkaessaan kuntien on sopeutettava toimintaansa toisaalta pystyäkseen turvaamaan kasvu ja toisaalta voidakseen turvata erityisesti ikääntyvien ihmisten vaatimat palvelut. Kuntien on jatkuvasti turvattava myös tarpeellinen infrastruktuuri. Rakentamisen rahoitukseen ei riittäne veroprosentin nostolla saavutettava lisärahoitus, vaan kuntien on (netto)velkaannuttava ja/tai myytävä likvidiä omaisuuttaan. Sopeuttamistarpeen syyt Kuntien tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta valtionosuusleikkauksista ja valtionosuusuudistuksesta verotulojen kasvun alenemasta sekä väestönkasvun ja ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista. Valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa 1,5 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 2017 tasoon. Vaikka leikkaus on tarkasteltavilla kunnilla samansuuruinen (euroa/asukas), kuntakohtaiset erot verotettavassa tulossa (euroa/asukas) johtavat siihen, että joidenkin kuntien tulopohja kärsii vähemmän kuin joiden toisten. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tason lasku 2011-2017 Hyvinkää 0.67 0.74 1.10 1.25 1.25 1.26 1.26 Järvenpää 0.63 0.71 1.05 1.17 1.18 1.20 1.20 Mäntsälä 0.79 0.88 1.33 1.50 1.50 1.51 1.51 Pornainen 0.77 0.89 1.32 1.49 1.49 1.49 1.49 Tuusula 0.60 0.70 1.01 1.15 1.15 1.15 1.15 Taulukko. Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina. 1997 2008 2008 2013 Erotus Verotulon Veroprosentti- Vuodessa vähennys 2008 2013 yksikköä Hyvinkää 4.8 % 2.9 % -1.9 % 15 514 026 1.8 0.4 Järvenpää 5.6 % 3.3 % -2.3 % 17 194 308 2.1 0.4 Mäntsälä 6.1 % 4.3 % -1.8 % 5 576 788 1.7 0.3 Pornainen 7.0 % 4.1 % -2.9 % 2 359 359 2.8 0.6 Tuusula 6.8 % 3.7 % -3.1 % 23 506 564 3.0 0.6 Taulukko. Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa hyvin paljon 2020-luvun alusta alkaen ja jatkuu vuoteen 2040 asti. Ikääntymisestä johtuva palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina keskimäärin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Lisäksi ikääntymisen vaikutus näkyy eläkkeelle jäämisenä, mikä osaltaan heikentää verotettavan tulon kasvua jo nyt. Ikääntymisen vaihteluväli kuntakohtaisesti vastaa 0,1 0,3 veroprosenttiyksikköä vuodessa. Nopeimman ikääntymisen aikaan vuotuinen paine on 0,5 0,6 veroprosenttiyksikköä. Sopeuttamistarpeen määrä ja toteuttamisvaihtoehdot Kuntien talouden kehitys on arvioitu painelaskennalla, missä menetelmänä käytetään sopeutettua trendiä eli trendiä oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Painelaskenta ei ole ennuste tulevasta, vaan kuvaus tulevaisuudesta, jos asioiden annetaan kehittyä kunnes mennessä. Trendinä tässä selvityksessä käytetään 2008 2013. Vuoden 2015 toimintakatteen taso perustuu kuntien omiin tilinpäätösennusteisiin. Vuodesta 2016 lähtien toimintakatteen kasvu ennakoidaan trendin avulla vuotuisten muutosten keskiarvona. Tuloverotuloissa turvaudutaan Kuntaliiton veroennustekehikon arvioihin vuoteen 2017 asti. Tästä eteenpäin verotettava tulo kasvaa trendin mukaisella kasvukertoimella. Valtionosuudet on otettu 2015 Kuntaliiton laskelmasta. Tästä eteenpäin valtionosuuksien kasvu arvioidaan uuden valtionosuusjärjestelmän mukaisella ennustemallilla, jossa indeksikorotuksina on käytetty 1,5 %. Tätä arviota tarkennetaan vielä tiedossa olevien valtionosuusleikkausten määrällä. Korot arvioidaan vuoden 2014 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Investointitaso noudattaa aluksi kuntien omaa arviota vuoteen 2020 asti. Aluksi veroprosentit jäädytetään vuoden 2015 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta ja kolmanneksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia pitäisi nostaa, jotta talous olisi tasapainossa. 26 27

Laskelman suurimmat epävarmuustekijät ovat sote-uudistuksen ja uuden hallitusohjelman lopulliset vaikutukset. Erityisesti sote-uudistuksen vaikutukset ovat kuntien kannalta erittäin suuret. Tuloksia arvioitaessa tulee huomata, että uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kuntien kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan. Korotuksen vaikutus koko maan tasolla on arvioitu noin 100 miljoonaksi euroksi. Tarkasteltavista kunnista Tuusulan kiinteistöveroprosentit ovat joukon pienimmät ja alarajan tuntumassa. Korotusten vaikutus on arvioitu Tuusulassa olevan noin 1 miljoonan euron vuositasolla. Korotuksia ei kuitenkaan ole huomioitu painelaskelmissa. Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien 2015 2020 toimintakatteiden nousuun kohdistuu menneen kaltainen paine ja kunnat päättävät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuvat vuoden 2015 veroprosenteilla vuoteen 2020 mennessä sellaiselle tasolle, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti (lähes) pois, on kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 78 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin kahden ja puolen veroprosenttiyksikön tuottoa, koska kunnat yhteenlaskettuna keräävät yhdellä veroprosenttiyksiköllä noin 29 miljoonaa euroa. Tästä valtionosuusleikkauksen osuus on siis noin 1,5 veroprosenttiyksikköä ja verotettavan tulon kasvun alenema jopa tätäkin suurempi. Sopeutustarvetta vastaavien toimintakatteiden kasvun raja-arvot asettuvat välille 2,42 %/v. 3,54 %/v. Tasapainoon päästäisiin myös verotasapainolla. Silloin toimintakate kasvaisi, kuten se kasvaisi ilman sopeutustoimia, mutta vuotuinen alijäämä pyrittäisiin poistamaan nostamalla tuloveroprosenttia maksimissaan prosenttiyksiköllä vuodessa. Alla olevassa taulukossa on laskettu kuntakohtainen veroprosentti, jos kunnat sopeuttavat toimintaa vain veroprosentilla. Veroprosentti TP 2012 TP 2013 TP 2014 Tpe 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyvinkää 19.25 19.25 19.75 19.75 20.75 21.25 21.25 21.75 21.75 Järvenpää 19.00 19.00 19.75 19.75 20.75 21.75 22.00 22.25 22.50 Mäntsälä 19.75 19.75 19.75 20.50 20.50 21.25 21.50 22.00 22.00 Pornainen 19.50 19.50 20.00 20.00 20.75 20.75 20.75 21.00 21.25 Tuusula 18.25 19.25 19.25 19.50 20.50 21.50 21.75 22.50 23.00 Yhdistelmä 18.97 19.25 19.62 19.77 20.65 21.50 21.50 22.00 22.25 Taulukko. Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät. Sopeutustarve 2016-2020 Toimintakatteen meur meur/vuosi yhteensä eur/as vero-% kasvun raja-arvo Hyvinkää -3.6-18.0-390 -2.10 2.42% Järvenpää -4.8-24.0-601 -2.99 2.69% Mäntsälä -1.0-5.0-243 -1.49 3.54% Pornainen -0.3-1.3-243 -1.48 3.14% Tuusula -5.9-29.5-774 -3.73 2.66% Yhdistelmä -15.6-77.8-519 -2.71 Erillisten kuntien sopeuttamismahdollisuudet Yksittäisten kuntien sopeuttamisohjelmat on kuvattu alla olevassa taulukossa ja ne perustuvat kuntakohtaisiin eriteltyihin keinoihin. Erillisten kuntien sopeuttamisohjelmat ovat yhteensä 28 Me, joka on 35% kuntien yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta, 78 Me. Sopeuttamismahdollisuuksilla tarkoitetaan tässä raportissa valtuustojen päätöksiä keinosta, jotka sopeuttavat taloutta. Keinot voivat olla menoja vähentäviä tai tuloja kasvattavia, ei kuitenkaan veroprosentin nostoja. Kunnilla voi olla suunnitteilla muitakin sopeutuskeinoja, mutta niistä ei ole päätöksiä pl. Pornainen, jonka kaikki sopeuttamiskeinot sisältyvät tässä esitettyyn. Taulukko. Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua. Jos kunnat kattavat vuotuiset rahoitustarpeensa sopeutuksen sijaan velanotolla, nettovelkatasot vaikuttavat nousevan merkittävän korkeiksi. Lainakannan kasvua tarkasteltaessa täytyy kuitenkin huomioida, että tasoon vaikuttavat myös joidenkin kuntien melko korkeat investointitasot tarkastelukauden aikana. Investointien seurauksena myös sopeutetussa laskelmassa lainakanta kasvaa merkittävästi. Tarkasteltavien kuntien yhteenlaskettu lainakanta on sopeutetussa laskelmassa vuonna 2020 noin13 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Nettolaina vero-% TP 2012 TP 2013 TP 2014 Tpe 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyvinkää 10.5 10.2 10.2 10.8 10.5 12.2 15.0 16.9 18.4 Järvenpää 0.0 5.1 7.0 8.8 9.6 11.7 13.3 15.4 17.8 Mäntsälä 0.0 16.3 5.3 7.5 13.0 20.8 24.6 23.8 23.8 Pornainen 12.1 12.2 17.2 19.1 19.3 19.7 19.6 19.7 20.0 Tuusula 3.4 3.2 4.1 5.2 8.0 11.5 15.0 19.1 23.5 Yhdistelmä 7.7 7.6 7.3 8.5 10.1 13.1 15.8 18.0 20.5 Taulukko. Nettolainakannan kehitys, velkasopeutus. Sopeutus meur TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 Yhteensä eur/as vero-% Hyvinkää -3.0-0.7 0.0 0.0-3.7-81 -0.43 Järvenpää -5.2-3.0-8.1-0.3-16.7-417 -2.08 Mäntsälä -0.9-1.0-0.8 0.0-2.7-132 -0.80 Pornainen -0.5-0.2-0.1 0.0-0.9-168 -1.02 Tuusula -3.4-0.6 0.0 0.0-4.0-106 -0.51 Yhdistelmä -13.2-5.4-9.1-0.3-28.0-187 -0.98 Taulukko. Kuntien oma arvio mahdollisesta sopeuttamisesta. Seuraavassa taulukossa on arvioitu itsenäisten kuntien veroprosentteja kuntakohtaisten sopeuttamismahdollisuuksien toteuttamisen jälkeen. Toisin sanoen vaikka kunnat toteuttavat kaikki arvioimansa sopeuttamismahdollisuutensa, niiden veroprosentti nousee huomattavasti nykyisestä. Tarkasteltaessa toimintakatteen kasvun raja-arvoja ja veropaineita voidaan havaita, että kuntien välillä ei toimintakatteiden kasvujen rajoissa ole niin suurta hajontaa kuin veropaineessa. Ero johtuu siitä, että kuntien tasapainotuspakettien ja -keinojen välillä on suuria eroja. Veroprosentti TP 2013 TP 2014 Tpe 2015 TASU 2016 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyvinkää 19.25 19.75 19.75 20.50 21.00 21.00 21.25 Järvenpää 19.00 19.75 19.75 20.00 20.50 20.50 20.50 Mäntsälä 19.75 19.75 20.50 20.50 20.75 21.00 21.25 Pornainen 19.50 20.00 20.00 20.00 20.00 20.00 20.25 Tuusula 19.25 19.25 19.50 20.25 21.25 22.00 22.50 Yhdistelmä 19.25 19.62 19.77 20.28 21.00 21.00 21.25 Lähde: Selvityksen talousasiantuntijat HT Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela, Perlacon Oy 28 29

3.2 Erillisten kuntien sopeuttamismahdollisuudet palveluverkon avulla Koska kuntien oma arvio sopeuttamisen mahdollisuudesta on hieman yli puolet sopeuttamistarpeesta, on lisäksi selvitty, kuinka paljon palveluverkon uudentamisella ylipäätään voidaan vaikuttaa sopeuttamistarpeeseen. Kullekin Keski-Uudenmaan kunnalle on valmisteltu kolme mahdollista ja optimaalista päiväkoti-, esiopetus- ja kouluverkkoa. Lähtökohtana on ollut tarkastella, kuinka vuoden 2012 verkko olisi voitu rakentaa toisin, jos huomioidaan kuntien nykyinen väestömäärä ja yhdyskuntarakenne, mutta ei olemassa olevaa palveluverkkoa. Johtopäätös on, että missään kunnassa ainoastaan palveluverkon sopeuttamisella ei voida kattaa kunnan koko sopeuttamistarvetta, vaikka kunta tekisi erittäin kovia palveluverkon muuttamispäätöksiä. Palveluverkon uudentamisella saavutettavat säästömahdollisuudet ovat merkittäviä, mutta eivät yksin riitä. Toisaalta yksikään kunta ei pysty kattamaan sopeuttamistarvettaan sopeuttamatta myös palveluverkkoaan. Palveluverkon uudentamisella saatavat kustannussäästöt perustuvat tilojen tehokkaampaan ja toimivampaan käyttöön, toimintojen tehostumiseen (laskennallisesti suuremmat opetusryhmäkoot) sekä käyttöasteen kasvattamiseen. Perusopetuksessa alkutilanteen laskennallista opetusryhmäkokoa on saatu kasvatettua koulujen yksikkökokoa kasvattamalla. Yhden luokan perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin muut kustannukset. Oppilashuolto ja aamu- ja iltapäivätoiminta ja mahdollinen, laajennettu 11-vuotinen perusopetus on jätetty huomioimatta. Esiopetuksen osalta kunnan esiopetusryhmälukumäärää ja kasvattajahenkilökuntaa verrataan mitoituksen mukaisen optimitilanteeseen. Yhden esiopetusryhmän perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin skaalautuvat muut kustannukset. Päiväkotien osalta laskennallista asiakasmäärää (lapsimäärää) on verrattu mitoituksen optimaaliseen tilanteeseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää käyttöastetta (toimintapäivien ja läsnäolopäivien erotus), jota on kasvatettu väljästä mallista tiiviiseen malliin. Yksityinen päiväkotitoiminta on jätetty huomioimatta. Alla olevassa taulukossa on kuvattu erillisten kuntien palveluverkon sopeuttamis-mahdollisuudet suhteessa kuntien sopeuttamistarpeeseen. Palveluverkkomallit ovat väljä malli, välimalli ja tiivis malli. KUNTA HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ MÄNTSÄLÄ PORNAINEN TUUSULA YHT. Sopeuttamistarve, e/asukas 601 378 410 331 554 2 274 Kouluja 2012 15 6 13 4 14 52 Päiväkoteja 2012 20 22 12 2 18 74 Terveysasemia ja -keskuksia 2012 2 + 1 2 1 1 3 9 + 1 aluesairaala aluesairaala Väljän mallin sopeuttamismahdollisuus, e/asukas 106 65 99 194 138 602 Kouluja ja päiväkoteja (päiväkodit koulujen yhteydessä) 8 9 8 3 8 36 Välimallin sopeuttamismahdollisuus, e/asukas 139 130 179 242 183 873 Kouluja ja päiväkoteja (päiväkodit koulujen yhteydessä) 5 3 7 2 6 18 Tiiviin mallin sopeuttamismahdollisuus, e/asukas 186 158 233 301 220 1 098 Kouluja ja päiväkoteja (päiväkodit koulujen yhteydessä) 2 2 3 1 6 14 Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportti (19.12.2013), selvityksen palveluverkkoasiantuntija, tekniikan tohtori Heikki Lonka, Granlund Oy 3.3 Erillisten kuntien edut ja haitat Suurimmat erillisten kuntien palveluiden edut tulevaisuudessa liittyvät kuntien ketteryyteen ja asiakasläheisyyteen. Päätökset tehdään lähellä kuntalaisia ja tarvittaessa ne voivat syntyä melko nopeasti. Keski-Uudenmaan kunnat tarjoavat monipuolisia asumisen ja yritystoiminnan mahdollisuuksia luonnonläheisessä yhdyskuntarakenteessa. Kunnilla on Helsingin seudun kokonaisuuden näkökulmasta hyvä ja kohtuuhintainen tonttitarjonta etenkin asuntotuotantoa varten. Toisaalta juuri ketteryyttä ja asiakaslähtöisyyttä mahdollinen metropolihallinto (tai mahdollinen itsehallintoalue) ja tuleva rakennusvalvontatoimen ylikunnallinen yhdistäminen heikentävät merkittävästi päätösvallan siirtyessä monessa asiassa pienten kuntien ulkopuolelle. Lisäksi kuntien välinen kilpailu kovenee. Isot keskuskaupungit menestyvät erityisesti yritysten houkuttelemisessa. Keski-Uudenmaan kuntien välinen kilpailu ei edistä koko alueen etua, koska kunnat eivät välttämättä tarjoa yritykselle tai asukkaalle tarpeiden mukaista vaihtoehtoa tai palvelua yli nykyisten kuntarajojen. Jos selvitysalueen kunnat jatkavat erillisinä, maankäytön perusongelmina säilyvät nykykuntien raja-alueiden hyödyntämättömyys ja siitä seuraava yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen kehitys, vaikka metropolihallinto tai itsehallintoalue ryhtyisikin vahvoihin toimiin seudullisesti merkittävän yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi kuntarajoista välittämättä. Myös kuntien riittämättömät resurssit alueiden kehittämiseen ja liikenteen tarpeiden hoitamiseen jäävät haitaksi, koska ainakaan suunnitelmissa ollut metropolihallinto ei olisi tuonut olennaista uutta taloudellista panosta kehittämistehtäviin. Asumisen tehtävien hoidon perusongelmiksi kuntatasolla jäävät asuntotuotannon osaamisen ja organisoitumisen heikkous sekä riittämättömät voimavarat asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan asuntotuotannon aikaansaamiseen, koska erityisesti ARAtuotanto on ollut pääasiassa kuntien omien yhtiöiden varassa. Suunnitelmissa ollut metropolihallinto olisi ottanut asumisasioissa päättäjän ja painostajan roolin, mutta pelättävissä oli, että toteutusvastuun olisi jäänyt silti monessa asiassa kunnille. Lisäksi uhkana oli, että olisi syntynyt kalliita ja epätarkoituksenmukaisia asumisen ratkaisuja, kun osalla kunnista on pulaa maasta. Erillisten kuntien henkilöstön rekrytoinnin valtteina ovat tehtävien monipuolisuus, vaikuttamismahdollisuus omaan työhön sekä lyhyet työmatkat. On oletettavaa, että henkilöstö sitoutuu työhön paremmin, jos asuin- ja työpaikka ovat samassa kunnassa. Rekrytoinnin haas- Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys, loppuraportti 11.9.2014 teina ovat matalampi palkkataso, rajalliset osaamisen kehittämisen mahdollisuudet sekä rajalliset urakehitysmahdollisuudet pääkaupunkiseutuun nähden. Lisäksi pienissä yksiköissä mahdollisuudet joustaviin työaikajärjestelyihin ovat suurempia yksiköitä rajallisemmat. Myös kilpailu sijaisista kiihtyy. Verrattuna Helsingin seudun ja muun maan isoihin kaupunkeihin, selvitysalueen kunnissa kehittämisresurssit ovat riittämättömät myös jatkossa. Henkilöstön osaamisessa on puutteita erityisosaamista vaativissa tehtäväalueissa ja mahdollisuudet kehittää ammatillista erityisosaamista ovat huonommat kuin suuremmissa kunnissa. Esimerkiksi taloushallinnon riskienhallinta on puutteellista rahoituksen hakumahdollisuudet ole niin monipuolisia kuin isoissa kunnissa sähköisten ja muiden uusien palvelutuotantotapojen kehittämismahdollisuudet ovat heikommat kuin suuremmissa kunnissa, mistä johtuen uhkana on palvelutuotannon korkeat kustannukset sekä puutteet koskien palvelutarjontaa ja palvelujen saatavuutta. Palvelujen sähköistämisessä Keski-Uudenmaan erilliset kunnat voivat jäädä jälkeen pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista. Yhdistymisselvityksen ansioista tosin Keski-Uudenmaan kunnilla on matala kynnys vaihtaa parhaita käytäntöjä keskenään ja nopeuttaa yhteistyössä palvelujen sähköistämistä, mutta toisaalta yhteistyö myös hidastaa toteuttamista. Erillisten kuntien vaikutusvalta on Keski-Uudenmaan kaupunkia heikompi. Esimerkiksi sote-itsehallintoalueella Keski-Uudenmaan kunnat ovat erillisinä liian pieniä toimiakseen vahvoina vaikuttajina. Erillisten kuntien alueelliset vahvat identiteetit ja mahdollisuus paikallisiin ratkaisuihin ovat kilpailuetu ja ylläpitävät sosiaalista eheyttä. Segregaatiota tapahtuu hyvin hajautetusti, eikä kielteistä kriittistä kokoa saavuteta. Toisaalta haittana on selvityskuntien pienet resurssit, jotka eivät mahdollista hyvää kotouttamista. Tämä puolestaan lisää segregaatiota ja vähentää mahdollisuuksia hyödyntää maahanmuuttajien resursseja alueen kilpailukykyä vahvistavana tekijänä. Lisäksi kuntien heikentyvä taloustilanne ja resurssien vähyys saattavat lisätä alueiden välistä eriarvoisuutta ja heikentää mm. yleisten alueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Uusi kuntalaki tehostaa ja monipuolistaa paikallista päätöksentekoa ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia siinäkin tapauksessa, että kunnat jatkavat erillisinä. Tosin resurssit kehittää lähidemokratiaa ovat erillisillä kunnilla pienet. 30 31

4. Ehdotus Keski- Uudenmaan kaupungiksi 4.2 Kuntalaisten mielipide palvelujen saavutettavuudesta: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut 4.1 Visiona uudistuva, verkostomainen metropolialueen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visiona on uudistuva, verkostomainen metropolialueen kaupunki. Uudistuvuus tarkoittaa, että älykkäästi ja ketterästi toimiva kaupunki hyödyntää uutta teknologiaa. Se on kilpailukykyinen ja vetovoimainen mahdollisuuksien luoja sekä vahva metropolialueen toimija. Verkostomaisuus Kuva. Keski-Uudenmaan kuntien alueella on useita keskustoja. Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymissopimusluonnos 19.5.2015 tarkoittaa, että uusi kaupunki yhdistää alueen keskukset toimivaksi verkostoksi. Vahvat paikalliset identiteetit, loistava sijainti metropolialueella sekä laaja alue luovat yhdessä houkuttelevan toimintaympäristön ja monia vaihtoehtoja asukkaille ja yrityksille. Monikeskuksisuus on mahdollisuus, koska yrityksille ja asukkaille tarjotaan taajamien erikoistumisen ja vahvistuvien vetovoimatekijöiden kautta enemmän vaihtoehtoja sopivan kotipaikan löytämiseen. Vaihtoehtoja ja tilaa on tarjolla myös kansainvälisille toimijoille ja asukkaille. Vahvistuvien keskusten muodostama verkosto mahdollistaa kunnanosahallinnon kehittämisen ja lähidemokratian toteutumisen. Keski-Uudenmaan kaupunkiin luodaan aitoon kunnanosahallintoon ja lähidemokratiaan perustuva malli Suomessa. Päätöksenteko tehostuu yhdessä valtuustossa, joka luo puitteet ja pelisäännöt lähidemokratialle. Kunta järjestää lähipalvelut lähellä asukasta, kunkin alueen asukkaiden tarpeet huomioon ottaen. Keskitetyt ja lähipalvelut määritellään tarkoituksenmukaisella tavalla. Vahvistuva kilpailukyky luo pohjaa kestävälle taloudelle ja palveluille. Palvelut muotoillaan joustavasti ja asiakaslähtöisesti uusia ratkaisuja kehittäen. Asukkaita kannustetaan vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen. Uusi toimintakulttuuri kannustaa henkilöstöä luoviin ratkaisuihin. Keski-Uudenmaan kaupungin valmistelutyön pohjaksi tuhannelta 18-79 -vuotiaalta kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan asukkaalta kysyttiin puhelinhaastatteluin*, mitä kunnallisten palveluja pitäisi saada lähimmästä taajamasta (lähipalvelut), mitä palveluja voidaan keskittää ja mitä voidaan sähköistää. Pelkästään sähköisenä tai jotenkin muuten kotoa käsin hoidettavia palveluita olivat vastaajien mielestä useimmiten erilaiset varaus-, lupa- ja hakupalvelut sekä äänestäminen. Lähimmästä taajamasta toivottiin useimmiten saatavan terveydenhoito- ja koulupalveluita. Valmiutta ja halua osittaisiin sähköisiin palveluihin oli useimmin nuorempien haastateltujen keskuudessa. Lisäksi 18-34-vuotiailla oli useissa asioissa muita useammin se mielipide, että palvelut lähitaajamassa Terveydenhoito, terveyskeskus, neuvolat Alakoulu, yläkoulu Päiväkoti Hammashoito Kirjasto Lääkäri Virastot, Kela, verotoimisto... Poliisi Esikoulu Vanhustenhoito Sairaanhoito, sairaalat Kaupat, apteekit, pankit Liikuntapalvelut, uimahalli Mielenterveuspalvelut Nuorisotoiminta Muu Ei osaa sanoa vain tiettyinä aikoina riittävät tai se mielipide, ettei palvelun sijainnilla ole merkitystä. Iäkkäimmät vastaajat ovat pysyvien lähitaajamapalveluiden kannalla useimmissa asioissa. Myös henkilökohtaisen palvelun tarve korostui 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Kysyttäessä avoimena kysymyksenä mielipidettä siitä, mitkä palvelut ovat ehdottomasti lähitaajamasta saatavia palveluita, mainittiin terveyskeskus/terveyspalvelut useimmin, koulut seuraavaksi useimmin. Yli 10 %:n mainintaosuuksiin ylsivät myös päiväkoti, hammashoito, kirjasto, lääkäri ja erilaiset virastot. Päiväkoti, esikoulu, alakoulu, yläkoulu mainittiin useammin alle 50-vuotiaiden keskuudessa kuin 50 vuotta täyttäneiden parissa. Mainintojen osuus nousi iän myötä seuraavissa palveluissa: kirjasto, lääkäri, sairaanhoito, sairaalat ja vanhustenhoito. 18 16 15 11 10 8 7 7 4 3 2 2 2 9 3 43 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 77 Kaavio. Mikä tai mitkä palvelut on ehdottomasti oltava saatavissa teitä lähimmistä taajamasta? Lähde: Taloustutkimus Oy * Puhelinhaastattelujen toteutuksesta vastasi Taloustutkimus Oy. Tiedot kerättiin 11.-17.3.2014. Otos muodostettiin kuntakohtaisella kiintiöpoiminnalla siten, että Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Nurmijärven ja Tuusulan alueelta tehtiin 140 haastattelua ja Mäntsälän, Pornaisen ja Sipoon alueelta 100 haastattelua. Kokonaistuloksen keskimääräinen tilastollinen virhemarginaali 95 %:n luotettavuustasolla on suurimmillaan ± 3,2 %-yksikköä. 32 33

4.3 Kaupunkirakenne ja palvelujen sijainti Keski-Uudenmaan kaupunkirakenteen runkona on kolme kaupunkialuetta, jotka muodostuvat yli nykyisten kuntarajojen, voimakkaimpien keskusten tai palvelukeskittymien ympärille. Kaupunkialueet ovat Tuusulanjärvi, Hyvinkää ja Mäntsälä. Palveluverkko suunnitellaan siten, että kukin kaupunkialue käsittää keskustaajamat, kylät ja niiden vaikutusalueella olevan haja-asutusalueen väestön. Kaupunkirakenteen lähtötilannetta kuvataan seuraavan sivun kartalla. Kartan selityksissä on kunkin kaupunkialueen ja sen vaikutusalueen nykyväestö sekä olevien keskusten toiminnallinen luokitus. Kartassa on näytetty myös olevat taajama-alueet ja isot työpaikka-alueet sekä seudullisesti merkittävät kylät ja kaupunkirakennetta määrittävät säteittäisyyden ja poikittaisuuden teemat. Keski-Uudenmaan kaupungin rakenteellinen kehityskuva (noin vuonna 2035) on esitetty lähtötilannekartan jälkeen. Kartan selityksissä on kunkin kaupunkialueen ja sen vaikutusalueen tuleva väestö sekä keskusten toiminnallinen luokitus. Kartassa on näytetty myös tuleva liikenneverkko, maakuntakaavan mukaiset asumisen ja työpaikkojen kasvualueet sekä muutama muukin edullinen kasvukohde sekä seudullisesti merkittävät kylät ja kaupunkirakennetta määrittävät erilaiset teemat. Kaupunkirakenteen kehittämisen tukena ovat seuraavat uudistuvan rakenteen kriteerit: 1. kriteeri: Uusi maankäyttö täydentää ensisijaisesti olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja hyödyntää uuden kaupungin avaamat mahdollisuudet. Samalla huolehditaan, että nykyisin jo rakentunut verkostomainen kaupunki säilyy moni-ilmeisenä. 2. kriteeri: Uusi asuminen sijoitetaan kaupunkiin siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa erilaisia verkkoja pitkin. Sähköisiä palveluja kehitetään voimakkaasti. Keskeiset palvelupisteet luokitellaan saavutettavuustavoitteen mukaan seuraavasti: lähipalvelut kaupunkialueen palvelut keskitetyt palvelut 3. kriteeri: Kaupungin työpaikkaintensiiviset alueet suunnitellaan hyvin saavutettaviksi sekä sijoitetaan logistiikka- ja varastoalueet liikenteellisesti toimiville alueille. 4. kriteeri: Maankäytön sijoittamisella tuetaan keskuksien kehittymistä ja huolehditaan, että kaupungin eri osien omailmeisyys, ympäristön luomat edellytykset, paikan henki ja historia huomioidaan osana kaupunkirakennetta. 5. kriteeri: Kaupunki tarjoaa asumismahdollisuuksia urbaaneista keskustoista maaseudulle huolehtien, että kaupungissa on erilaisia asumisympäristöjä. 6. kriteeri: Poikittaisia yhteyksiä kehittämällä parannetaan verkostomaisen kaupungin toimivuutta. Keski-Uudenmaan kaupunki edistää aktiivisesti seuraavien liikennehankkeiden toteuttamista: Pienet kustannustehokkaat toimet KUHA* Pasila Riihimäki-rataosuus (1. ja 2. vaihe)* Hyrylän itäinen ohikulkutie (1.vaihe)* Keski-Uudenmaan logistiikan yhteystarve (1.vaihe)* kehä V eli vt25. Kartta. Keski-Uudenmaan kaupunkirakenteen lähtötilanne. *Tähdellä merkityt sisältyvät Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan 2015 ja ovat valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä sopimuksessa suurten infrahankkeiden ja asumisen edistämiseksi nimetyt hankkeet. 34 35

Uudistuvan kaupunkirakenteen kriteereiden mukaan Keski-Uudenmaan kaupungin palvelut luokitellaan saavutettavuuden perusteella seuraavasti: lähipalvelut kaupunkialueen palvelut ja keskitetyt palvelut. Lähipalveluja voi olla useita kussakin uuden Keski-Uudenmaan kaupungin kolmesta kaupunkialueesta väestöpohjan mukaisesti. Lähipalvelut sijoittuvat kaupunkialueen taajamavyöhykkeillä mahdollisuuksien mukaan jalankulku- tai pyöräilyetäisyydelle asumisen keskittymistä siten, että niihin on mahdollista päästä turvallisesti jalankulku- ja pyöräteitä myöten. Taajamavyöhykkeiden ulkopuolella vähimmäistavoitetasona on tarjota kohtuullisella etäisyydellä mahdollisuuksien mukaan vaihdoton joukkoliikenneyhteys lähipalvelujen luo niiden toiminta-aikana. Esimerkkejä lähipalveluista ovat ennaltaehkäisevä kansanterveystyöhön keskittyvä vastaanottopalvelu, neuvolapalvelut, lasten ja nuorten ennaltaehkäisevä suun terveydenhuolto, päiväkoti, ala- ja yläkoulu (yhtenäiskoulu), nuorisotila, kirjaston monitoimipalvelupiste, leikkipuisto ja pallokenttä, joukkoliikenteen pysäkki sekä joukkoliikenneyhteys lähimpään citykeskukseen. Myös liikkuvilla yksiköillä ja mobiilivälineillä toteutettavat palvelumuodot (esim. yhdyskuntatekniset korjaus-, ylläpito- ja huoltopalvelut) voidaan lukea lähipalveluksi. Esimerkkejä kaupunkialueen palveluista ovat kiireetön ja subakuuttivastaanottopalvelu, suun perusterveydenhoito, röntgen- ja laboratoriopalveluiden palvelupiste, perheneuvolapalvelut, lukion ja toisen asteen koulutuksen toimipisteet, kaupungin monitoimiset asiakaspalvelupisteet, monipuolisemmat urheilukentät ja palloiluhallit, joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti sekä työmatkatasoinen joukkoliikenneyhteys pääkaupunkiseudulle ja city- keskusten väliset joukkoliikenneyhteydet. Keskitettyjä palveluita on Keski-Uudenmaan kaupungissa vain yksi tai väestöpohjasta riippuen useampiakin koko kaupungin väestön tarpeisiin. Kaupunkipalvelut voivat sijaita missä tahansa kaupungin alueella lähinnä kuitenkin suurimmissa keskuksissa hyvien liikenneyhteyksien päässä niin, että niihin on mahdollista päästä kaikista kaupunkialueista vähintään vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä säännöllisin vuorovälein. Esimerkkejä keskitetyistä palveluista ovat ensihoito ja sairaankuljetus, ympärivuorokautinen päivystys ja akuutti sairaalahoito, vapaa-ajan ja kulttuuripalveluiden johtaminen, hallinto- henkilöstö-, talous- ja tukipalvelut, urheilu- ja liikuntakeskukset sekä erikoislajien hallit, joukkoliikenteen matkakeskukset ja liityntäpysäköinti sekä monipuoliset joukkoliikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ja muualle maahan. Kaupunkialueen palveluja on kussakin uuden Keski-Uudenmaan kaupungin kolmesta kaupunkialueesta vähintään yksi, mutta väestöpohjasta riippuen useampiakin kunkin kaupunkirakennekartassa määritellyn kaupunkialueen (vaikutuspiireineen) väestön tarpeisiin. Kaupunkialueen palvelut voivat sijaita missä tahansa ko. kaupunkialueen puitteissa kuitenkin niin, että niihin on mahdollista päästä ainakin kaupunkialueen taajamavyöhykkeillä mahdollisuuksien mukaan vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä palvelun toiminta-aikana sekä myös turvallisesti jalankulku- ja pyöräteitä myöten. Kartta. Keski-Uudenmaan kaupungin kehityskuva noin vuonna 2035. Lähde sote-palveluiden osalta: Keski-Uudenmaan kuntien sote-projekti. Tavoitteena on, että sote-palvelut siirtyvät 1.1.2020 alkaen Uudenmaan itsehallintoalueen Keski-Uudenmaan alueyksikön järjestettäväksi. 36 37

4.4 Palvelujen ja hallinnon järjestäminen Keski-Uudenmaan kaupunki säilyttää omassa toiminnassaan sellaisen tason, että kaikki langat pysyvät käsissä ja kaupunki ohjaa oman vastuualueensa kaikkia toimintoja. Toiminnan eri tasot jaetaan ydintoimintaan, lähellä ydintoimintaa olevaan toimintaan ja operatiiviseen eli toteuttavaan toimintaan. Ydintoiminta järjestetään aina kaupungin omana työnä. Operatiivisella tasolla toiminta voidaan toteuttaa usealla eri variaatioilla. Mikäli toiminta järjestetään omana työnä, toteutus voi olla esim. oman organisaation, liikelaitoksen tai kunnan omistaman osakeyhtiön avulla. Järjestäminen voidaan tehdä myös tilaamalla ja ostopalveluna, jolloin työ on ulkoistettu. 4.4.1 MALY-palvelut MALY-palveluilla tarkoitetaan maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön palveluja. Ne keskitetään pääosin. Tämä koskee ennen muuta suunnittelu-, kehittämis-, ohjaus- ja koordinaatiotöitä. Kaupunkialuetasolla MALY- palveluja saa kaupungin yhteisistä Tehtävä tai palvelu Keskitettyjen palveluiden taso asiakaspalvelupisteistä. Tämä koskee mm. neuvontaa, asumisen tukea sekä rakennusvalvonta- ja tarkastustehtäviä. Kaupunkialuetasolla voidaan myös perustaa tilapäisiä projektitoimistoja esim. isojen kaavoitus- tai aluehankkeiden tueksi. Lähipalveluita ovat sähköiset ja mobiilit palvelumuodot ml. palautejärjestelmät. Joukkoliikenteen matkustajapalvelut jakautuvat kaikille palveluluokituksen tasoille. Kaupunkialuetaso Lähipalvelutaso Kaavoitus, poikkeaminen ja suunnittelutarve Suunnittelu ja kehittäminen on keskitetty Neuvonta ja tilapäiset projektitoimistot (asiakaspalvelupisteet) Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Maapolitiikka- ja kiinteistöasiat Ohjaus, tonttijaot, toimitukset ja rekisteröinti on keskitetty Neuvonta (asiakaspalvelupisteet) Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Paikkatieto- ja mittausasiat, kuntarekisteri Järjestelmähallinta ja kehittäminen on keskitetty Neuvonta ja mittausryhmät (asiakaspalvelupisteet) Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Liikenneasiat, liikennejärjestelmä ja joukkoliikenne Suunnittelu, kehittäminen ja koordinaatio (ml. HSL tms.) on keskitetty Matkakeskukset ja liikenneinformaatio Neuvonta (asiakaspalvelupisteet) Vaihtopaikat ja liikenneinformaatio Sähköiset asiointipalvelut... Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Joukkoliikennepysäkki ja pysäkki-informaatio Kutsu- ja palveluliikenne Yhdyskuntatekniikan suunnittelu ja ohjelmointi Suunnittelu, kehittäminen ja koordinaatio on keskitetty Neuvonta (asiakaspalvelupisteet) Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Asumisasiat Ympäristöasiat Ohjaus ja suunnittelu on keskitetty Ohjaus, suunnittelu ja valvonta on keskitetty Neuvonta (asiakaspalv.) Asumisen tuki yhteistyössä SOTE -toimijoiden kanssa Neuvonta (asiakaspalvelupisteet) Verkostotoiminta yhteistoimintatahojen kanssa Sähköiset asiointipalvelut... Asumisen tuki mobiilisti Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Kuva. Kunnan toiminnan eri tasot. Rakennusvalvonta Lupahallinta ja kehittäminen on keskitetty (osittain siirretty kaupungin ulkopuolelle) Neuvonta (asiakapalvelupisteet) Tarkastus- ja valvonta Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Taulukko. MALY-palvelujen saavutettavuus Keski-Uudenmaan kaupungissa. Maankäytön tehtävien hoitaminen - tonttituotantoprosessi ja liikenteen järjestämisen prosessi Keski-Uudenmaan uuden kaupungin muodostamisen näkökulmasta keskeisimmät maankäytön tehtävät peilataan nk. tonttituotantoprosessiin ja liikenteen järjestämisen prosessiin, joiden tehokas ja taloudellinen hoitaminen on kehityskuvan toteutuksen kannalta keskeistä. Uudella kaupungilla on varsin hyvät mahdollisuudet kehittää kehityskuvan mukaista kaupunkirakennetta varsinkin alkuvuosina, mutta suuri uusi kehityspotentiaali on avattavissa nykyisin varsin neitseellisillä kuntien raja-alueilla. Uusi kaupunki kehittää maapolitiikkaansa siten, että alueiden kehittämistä varten saadaan oikeista paikoista ja oikea-aikaisesti sopivaan hintaan maata. Tonttituotantoprosessi on tarkoituksenmukaista järjestää yhtenäisessä yksikössä keskitetysti ja pääosin 38 39