Turvallisuuden sosiaalisten representaatioiden arviointia oppilaitoskontekstissa: minun, sinun vai meidän?

Samankaltaiset tiedostot
Omatoimisen varautumisen auditointi oppilaitoksen turvallisuuskulttuurin kehittäjänä

Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen

Turvakävely pedagogisena menetelmänä

Ammatillisen koulutuksen turvallisuuskysymyksiä. Miten turvallisuustietoisuus näkyy työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä? Arto Pekkala 4.12.

Turvallisuuskulttuuria meille! Mitä, miten, miksi, kenelle? Turvallisuusjohtaminen, -suunnitelmat ja -viestintä

Turvallisuuden kokonaishallinta oppilaitoksissa. Brita Somerkoski, KT

Turvallisuuden hallinta muuttuvassa käsityön aineenopettajaksi opiskelevan oppimisympäristössä

Turvallisuuskasvatuksen tavoitteiden tilannekuva perusopetuksessa. Mikko Puolitaival Riskienhallintapäällikkö Satakunnan pelastuslaitos

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen

SIVISTYSTOIMEN TURVALLISUUSKANSIO

Yhteisö rakennetaan yhteisesti yhteisöllisen oppilashuollon edellytyksiä. Tomi Kiilakoski Äänekoski

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

FYSIIKAN JA KEMIAN TEEMARYHMÄ (pj. Antti Laherto) Tilat: Minerva, sali 406

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Yhteistoiminnallisen humanoidirobotin sosiaalisia vaikutuksia työpaikalla

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Asiantuntijaorganisaation johtaminen

Taloyhtiö Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry

Rastaalan koulu Lukuvuoden keskeiset teemat

Inhimillinen tekijä osana turvallisuuskulttuuria rautateillä

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

KOHTI KESTÄVÄÄ ENERGIANKÄYTTÖÄ KOTITALOUKSISSA KOKEMUKSIA ENERGISE-HANKKEESTA

opettaja koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä

Merenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

( ).

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Rehtorin haasteet turvallisen toimintakulttuurin luomisessa

Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Ohjausta tulevaisuuteen

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

KKI-PÄIVÄT

HANNA TOIVIAINEN MARI KIRA HANNA UUSITALO VAIVALLOINEN JA VOIMAANNUTTAVA VERKOSTOTYÖ

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Lääkehoidon riskit

Aikuisten maahanmuuttajien ohjauksen erityispiirteet ammatillisessa koulutuksessa. Katarzyna Kärkkäinen, Jyväskylän yliopisto Oulu, 22.3.

Satakunnan koulutuskuntayhtymä

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Turvallisuuskulttuuri ja johtaminen

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS

Joustavuus Omistajuus Tavoitettavuus

Maastoreittien turvallisuus kuluttajaturvallisuuslain kannalta

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

Nuorten erofoorumi Sopukka

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Arvot. Mikko Leppänen, rehtori, Viherkallion koulu Espoo

Rautateiden turvallisuusajattelun kehittyminen

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti

Realiteetteja ja reunaehtoja

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

KOULUJEN (JA PÄIVÄKOTIEN) SISÄILMAONGELMAT - kuinka päästään hallittuun ratkaisuun

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät Tampere

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Riskiperusteisuus valvonnassa

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

Asiakirjasta omistajuuteen

Väkivalta / uhkatilanne

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati

TerveysInfo. Fungerar brandvarnaren? Palovaroittimen käyttöä ja toimintaa läpikäyvä lehtinen.

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

Jaana Kurki ODA-projektipäällikkö, Joensuun kaupunki

4.2 Sulkuyhtälöt ja joustavuus

KUN TARVITSET APUA. Hätätilanne. Yleiset paikat

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Miten tunnistamme PIMAhankkeen. sudenkuopat LÖYDÄMMEKÖ NE? PYSTYMMEKÖ VÄLTTÄMÄÄN NE? OSAAMMEKO MINIMOIDA / ELIMINOIDA NE?

Käsityö kulttuurisiltana

Henkilöstön sitouttaminen turvallisuuteen Raseko

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Eija Paukkuri, kehittämispäällikkö Kasvatus- ja opetuskeskus, Nokia

Transkriptio:

Turvallisuuden sosiaalisten representaatioiden arviointia oppilaitoskontekstissa: minun, sinun vai meidän? Brita Somerkoski, Anna-Leena Kurki Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Työterveyslaitos brisom@utu.fi

Taustaa Turvallisuuskulttuuri muokkaantuu jaetuissa ympäristöissä. Oppilaitoksissa tämä muokkaantuminen tapahtuu esimerkiksi oppiaineiden tunneilla, opettajankokouksissa, monialaisissa tapaamisissa ja välitunneilla

Tavoite Tavoitteena on kuvata oppilaitoksen turvallisuuskulttuuria ja turvallisuuden hallintakeinoja toimijoiden näkökulmista siten, kun ne ilmenivät arkitietoon ja asiantuntemukseen perustuvassa puheessa Tavoitteena on tutkia diskursseja analysoimalla oppilaitosorganisaation turvallisuuden hallinnan keinoja

Sosiaaliset representaatiot Arvojen, ideoiden ja käytäntöjen systeemistä tutkimusta (Moscovici 1973, 1998) Arkitiedon merkitysten ja sisältöjen tunnistaminen Kohteena ajattelun ja mielikuvien sisällöt ja muotoutuminen Näiden avulla todellisuus rakentuu ja muokkaantuu Sosiaaliset representaatiot kuvaavat sekä ajattelun sisältöä että ajattelun synnyttänyttä prosessia Asenteet ja uskomukset ovat usein representaation ensimmäinen ulottuvuus

Turvallisuus arvona Kuten arvot yleensäkin, turvallisuus on lähtökohdiltaan immateriaalinen, mutta toteutuessaan vahvasti pragmaattinen. Turvallisuus on eräs keskeisimmistä ja pysyvimmistä suomalaisen yhteiskunnan arvoista (Helkama 2015) Oppilaitosturvallisuutta säädellään myös laeilla: perusopetuslaki, työturvallisuuslaki, pelastuslaki (kiinteistön osalta)

Turvallisuustutkimus (Hollnagel) Safety I Riskien ja poikkeamien ennakointi ja eliminointi Apuna säännöt, rutiinit, standarditoimintatavat (Hollnagel 2008, 2014). Koska ympäristöt monimutkaistuvat ja muuttuvat, myös riskit monimutkaistuvat ja riskiperusteisuus ei enää riitä

Turvallisuustutkimus (Hollnagel) Safety II Tilalle on tullut resilienssitutkimus, Safety II taso, johon liittyy, että ihmisen suorituskyky vaihtelee luontaisesti ja näin on tärkeää lieventää seurauksia ja kompensoida puuttuvia resursseja. 1) kyky vastata yllättäviin tilanteisiin 2) kyky havainnoida toimintaa ja toimia kriittisissä tilanteissa 3) ennakoida häiriöitä ja niiden seurauksia 4) tarkastella asioita turvallisuuden näkökulmasta

Erik Hollnagel Safety I ja Safety II Kuvaava näkökulma Safety I Perineinen tapa Safety II Virheet hyväksyvä tapa Suhde turvallisuuteen Turvallisuus tarkoittaa, että vahingollisten tapahtumien mahdollisuus on mahdollisimman pieni Turvallisuus tarkoittaa, varmistumista siitä, että hyvien tapahtumien mahdollisuus on mahdollisimman suuri Suhde virheisiin Reaktiivinen tapa toimia, pyritään poistamaan virheet Proaktiivinen tapa toimia, tunnistetaan ja ennakoidaan tapahtumia, jotka voivat johtaa virheisiin Suhde toiminnan Varmistamista, että asiat eivät mene Varmistaminen, että asiat toteutumiseen väärin. menevät oikein. Suhde järjestelmiin Järjestelmän tulee olla pysyvä Järjestelmän pitää olla dynaaminen, sopeutuva ja muuttuva

Erik Hollnagel Safety I ja Safety II Suhde ihmisiin toimijoina Ihmiset vastuun ottajina ja vastuun kantajina Ihmiset voimavarana ja mahdollisuuksina Suhde prosesseihin Suhde turvallisuuden tutkimukseen Suhde riskien arviointiin Pyritään löytämään yksittäiset virheet prosesseissa ja korjataan ne Tutkitaan onnettomuuksia Arvioidaan virheitä. Pyritään löytämään virheet ja niihin liittyvät juurisyyt. Pyritään ymmärtämään onnistuneita prosesseja, jotta voidaan ymmärtää niissä sattuneita virheitä Tutkitaan työn ja prosessien suorittamista ja turvallisuutta tavanomaisissa ja odottamattomissa tilanteissa Pyritään löytämään tilanteet, joissa suorituksen vaihtelua on vaikea kontrolloida

Tutkimusmenetelmä Miten turvallisuuden edistämisestä puhutaan oppilaitoskontekstissa? Aineistolähtöinen sisällönanalyysi 15 (n=15) ryhmähaastattelusta Turvallisuusdiskurssit litteroitiin ja luettiin läpi useita kertoja kokonaiskuvan saamiseksi. Diskursseista tehtiin matriisi Puheiden analyysissa käytettiin tutkijatriangulaatiota.

Diskurssitutkimus Tarkastellaan sitä, miten ihmiset sosiaalisina olentoina tuottavat itsensä, olemisensa ja maailmansa (Pynnönen 2013) Diskurssit ovat toisiinsa liittyviä dokumentteja, niihin liittyy myös levittäminen ja vastaanottaminen Diskurssit ovat myös vakiintuneita puhekäytäntöjä Huomio kiinnittyy siihen, miten joku asia sanotaan (sosiaalinen konstruktivismi merkitysten rakentamista) Repertuaarit toistuvat tyylit, joilla kuvataan ja arvioidaan tekoja, tapahtumia tai asiantiloja Avainvertauskuvat eli tunnuspiirteet

Ensisijaiset avainkäsitteet Selite Dokumentaatio Lainsäädäntö Riskit Omistava Neutraali Passiivipuhe Ote haastattelutekstistä H1/V2/54 on siinä turvallisuussuunnitelmassa tavallaan, ohjeistus olemassa, että miten edetään- - H14/V2/5 --lähtee perusopetuslaista että oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, sosiaalisesti ja henkisesti myös- - H8/V4/57 kun aloitin tässä koulussa, niin kaikki ulko-ovet oli auki, kaikki saattoi kulkea vapaasti, mutta sitten Jokelan tapahtumien jälkeen sellainen vaikuttaa H10/V2/42 Meil on turvallisuuspoikkeama, jotka jaetaan itse asiassa siinä -järjestelmässä kolmeen osaan, eli siel on läheltä piti, vaaratekijä ja sit on (-) väkivaltatilanne. Meil on eniten niitä läheltä piti - ilmotuksia. H9/V2/323 - -NN on ainaki vahvasti levittäny omassa toimipisteessä, monet muutki on omassa toimipisteessä jakanu sen mallin, ja opettanu, että miten se keskustelu on tän mallin mukasesti viisasta tehdä - - H9/V2/251 - -pakkiinhan voi ilmottaa yhden kerran, mutta kirjoittaa siihen yhteen ilmoitukseen, et tätä on tapahtunu kuukauden aikana 20 kertaa, et tavallaan se oli aika vieras tieto- -

Ensisijaiset avainkäsitteet Avainkäsite Ote haastattelutekstistä Prosessin kuvaus H15/V1/7 - - huomataan jotakin, esimerkiks, rikkinäisiä välineitä -- Josta voi aiheutua riski oppilaalle, nii siit ilmotetaan meiän tekniseen tiimiin, ja rehtorille. --ku rehtori on vastuussa, koulusta nii rehtorin tehtävä on huolehtia et asialle tehdään jotain et, se viedään eteenpäin se asia. Ja sitte myöski, tietysti tähän liittyy, kriisisuunnitelma -- Toiveajattelu H7/V2/ 237 sitä, mitä ajateltiin, et pitäis nyt saada turvallisuusohjeet sellaseks. Ne tähän teemaan liittyvät lyhyiks, yksinkertasiks, löydettäviks Vertailu H4/V1/208 - -tiettyjen kuntien kanssa, NN kunta on meillä on meillä tää lyhin yhteistyökumppani ja heillä on älyttömän hyvin nää asiat, monessa suhteessa paremmin kun meillä, et me ollaan sieltä imetään sitä oppia ja tietoa kyllä- - Vastuun siirto H3/V1/66 Mut että onks just se työsuojeluasiamies joka sen hoitaa vai, et se hoidetaan mut et kuka siinä sitten, missäkin koulussa on aktiivinen - - Kieltäminen H7/V1/236 - -sit sitä ei vaan kerta kaikkiaan opettajat löydä. Se voi olla jollain toimialarehtorilla tai koulutuspäälliköllä, mut opettajille sitä ei oo - -

Toinen analyysikierros Tutkijat analysoivat turvallisuuspuhetta uudelleen Safety I -ja Safety II -näkökulmasta Riskien tunnistaminen ja niiden omistaminen edellytti näkemystä siitä, että turvallisuuden hallinnan prosessi oli omaa yhteisöä varten tuotettu, jaettu ja yhteinen Tällöin turvallisuustilannetta voitiin tarkastella Safety II näkökulmasta; tarkastelu edellytti riskitilanteen tunnistamista ja se helpotti tapahtumien ennakointia

Ulkoistava puhe Vastuu tapahtumista oli jossain muualla, ylemmällä viranomaistaholla tai kokonaan toisessa hallintokunnassa, esimerkiksi poliisilla tai pelastustoimella. Ulkoistavaan turvallisuusrepertuaariin liittyy viittaaminen lakiin tai dokumentaatioon, joka määrittelee alimman mahdollisen turvallisuuden hallinnan tason tai esimerkiksi kiinteistöhuollon työntekijään, jonka työsuoritteisiin tekniset järjestelmät kuuluvat.

Kyl se riippuu tilanteesta, et on täs sitte ollu semmosia tuolla yläkoulun maailmassa nyt vähän isompiakin tilanteita niin kyl siel on sivistysjohtaja ollu paikan päällä ottamassa tilanteen haltuun. H2/V3/262

- -ku me ei olla niissä tiloissa vuokralaisena, ku me ollaan vaan toimijana, niin esimerkiks se, et jos meidän joku ihminen sanoo, et tääl on huono ilmastointi täällä - -vesi tippuu katosta päähän, ja ilmastointi ei toimi, ni me ollaan ensin yhteydessä siihen nn johtajaan, -- hän on voinu laittaa monta kirjelmää isännöitsijälle, isännöitsijä voi viedä viestiä, mut ku se voi olla viel joku yksityinen kiinteistöyhtiö, jonka hallitus kinaa siit, et tuleeko sinne uus ilmastointilaite vai ei, niin ikään ku meiän ihmiset voi sanoo, et mitään ei tapahdu, ja me koitetaan sanoo, et sun esimiehes on tehny kaiken, minkä se voi, ja me ollaan tehty lausunto jo sen tueksi- - (H10/V2/352

Neutraali puhe Neutraali puhe oli puhetta työpaikan turvallisuusjärjestelyistä toimintaohjeista, turvallisuussuunnitelmista Turvallisuusjohtamiseen liittyi yhteisöllisyys ja jakaminen Toimintaohjeisiin tutustuminen ja niiden implementointi jäi työntekijöiden vastuulle

Sehän muuttu kauheesti se turvallisuusajattelu sen Jokelan jälkeen -- meil on jokaisessa luokkahuoneessa niin on opettajille keltaiset liivit. Siel on taskulamppu, siel on läpyskä minkä laittaa ovelle et tää huone on tsekattu ja siel on sellainen pikaohje ja nykyään harjoitellaan sitten sekä sitä fyysistä uhkaa tai sit on nää - NN kaupungilla on tänä vuonna ensimmäinen kerta - -sisään suojautuminen. Me ollaan sitä harjoiteltu täällä. H8/V5/58

Omistava puhe Puheenvuoroista voitiin löytää repertuaareja, jotka liittyivät turvallisuuskulttuurin aktiiviseen edistämiseen, turvallisuuden omistamiseen, hallintaan ja sen vaikuttamiskeinoihin. Puhe oli minä- ja me-muotoista tai ennakoivaa puhetta

Mä ajattelen, et siltä osin, kun esimerkiks siivoojat on, kaupungin omia työntekijöitä ja suht koht pysyviä henkilöitä siellä talossa, niin kyl mun mielestä, siinä on selkeesti nähtävissä se tavote, mikä meillä onki, että koko koulu kasvattaa, jollon se ruokalatyöntekijä tulee mukaan osaksi niihin meiän arjen käytänteisiin ja ne siivoojat on siinä matkas mukana, se haaste tulee tietysti siin kohtaa, kun meillä on vaikka ostettu siivouspalvelut, niin usein ne henkilöt vaihtuu aika tiuhaan. H1/V2/22

- -kaikki nää tämmöset turvallisuuskävelyt kaikille uusille ihmisille ja vanhoille, ni se on sitä ennalta ehkäsevää- - Ja sitte tietenki kaikki vaarojen arvioinnit, kun ne tehdään yhdessä opettajakunnan ja henkilöstön kanssa. Muun henkilöstön kanssa. - - että kaikki tulee tietoiseksi niistä. Ja sit et sitä päivitetään, et se on elävä. Ettei se oo vaan joku velvollisuus, joka joskus tehdään kerran vuodessa. Et nää on semmosia, jotka tuo sitä kulttuuria sinne henkilöstön tasolle. H7/V3/68

Johtopäätöksiä Oppilaitosten turvallisuusjohtamisen toimijoilla on merkittävä rooli turvallisuusajattelun implementoinnissa, käytänteiden luomisessa ja resurssien jakamisessa Vastuuta ulkoistava ja turvallisuuden omistajuutta korostava turvallisuuspuhe elävät oppilaitoksissa rinnakkain ja näkökulmat konkretisoituvat erilaisissa käytännön kysymyksissä. Ulkoistetaanko kiinteistön ylläpito vai nähdäänkö kiinteistön huoltajat kumppaneina? Onko turvallisuus erillinen muiden vastuulla oleva asia vai kehitetäänkö sitä osana arjen työtä?

Johtopäätöksiä Kouluvuoteen liittyy dynaaminen syklisyys ja turvallisuus muuttuu viikonpäivien, kellonaikojen ja vuodenaikojen mukaan Toisinaan diskursseja analysoitaessa voidaan keskittyä myös siihen, mitä toimijat eivät sanoneet

Johtopäätöksiä Turvallisuusdiskurssit jäsentyivät analyysissa suhteessa turvallisuuteen liittyvään vastuun kantamiseen esimerkiksi viittauksissa dokumentaatioon ja tehtävien delegointiin ja toisaalta turvallisuuden omistamiseen, joka näyttäytyi erityisesti minä- ja me-muotoisessa puheessa tai passiivimuotoisessa puheessa. Toisessa analyysivaiheessa diskurssit jäsentyivät edelleen ulkoistaviin, omistaviin ja neutraaleihin repertuaareihin.

Pohdinta Tutkimuksen tuloksena turvallisuuspuhe jäsentyi kolmeen: omistava, ulkoistava ja neutraali turvallisuuspuhe Omistajuutta korostava puhe oli haastatteluaineistossa vallitsevaa - Haastateltavat näkivät oman roolinsa työturvallisuuden edistämisessä keskeisenä ja rakensivat turvallisuutta ylläpitäviä toiminnan ja yhteistyön tapoja arjen työssään. Lisäksi tuotettiin vastuuta ulkoistavaa turvallisuuspuhetta, mikä herättää huolen siitä, että oppilaitoksen turvallisuudesta Tämän yhteistyöpotentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen olisikin avain entistä vahvempaan opetusalan turvallisuuskulttuuriin. Huomion kiinnittämisen turvallisuuskulttuurin ja turvallisuuden hallintakeinoihin, turvallisuuden omistamisen ja vastuiden tiedostamista sekä turvallisuuskulttuurin yhteistä edistämistä organisaatiossa.

Opeturva II Palosuojelurahaston tuella Vuoden 2020 kesään asti Neljä opettajankoulutuslaitosta ja näiden alueilla olevat pelastuslaitokset MOOC Turvallisuuskysely Omatoimisen varautumisen auditointi Kehittämissuunnitelma Vakiintunut yhteistyö pelastuslaitosten kanssa