Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Savonlinna Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä Kimmo Mikander kaupunginjohtaja
Etelä-Savossa käsitellyt rakennevaihtoehdot Tohtori Kari Puron selvitys ja ehdotus Piirin Paras Mainio-liikelaitos SeutuSote ISER
Puron perusteesit 2008 Etelä-Savon väkiluku vähenee Vanhusväestön osuus kasvaa Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö eläköityy -> rekrytointitarve kasvaa Lääketieteen ja teknologian kehittymisen myötä hoitomahdollisuudet lisääntyvät -> palvelujen tarve lisääntyy -> palvelutasovaatimukset kasvavat -> ikääntyneiden määrä kasvaa -> kustannukset nousevat Etelä-Savon kunnat väestömäärältään pieniä -> palvelujen laatu ja määrä riippuvaisia johtavien toimijoiden, lähinnä lääkäreiden tiedoista, taidoista ja saatavuudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelun tuottaminen taloudellisesti ja tehokkaasti vaikeaa pienissä kunnissa Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa. Kustannukset kohoavat teknologian kehittymisen ja henkilöstön palkkatason vuoksi Kuntien veropohja kasvaa hitaammin kuin palvelujen tarve ja hinta
Eräs Puron skenaarioista v. 2008 Mikkelin seudun kunnista Mikkelin kaupunki Savonlinnan seudun kunnista Savonlinnan kaupunki Pieksämäki omana kaupunkina vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, tilaamisesta ja tuottamisesta suoraan näillä kolmella kunnalla
Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon (palvelualueet) / yhteistoiminta-alueet / uusi kuntarakenne (K.Puro 14.4.2008)
ISERin pohja luotiin samalla Kys:n kanssa käydyssä keskustelussa on kuitenkin ilmennyt, että Kys:n arvion mukaan sairaanhoitopiirien yhdistämisellä olisi saavutettavissa jonkin verran säästöjä ja ehkä palvelujen laadun parantumista, mutta tosiasiassa suurimmat kehittämismahdollisuudet liittyvät koko Itä-Suomen erityisvastuualueen (Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Savonlinna) yhteistoiminnan kehittämiseen niin, että kunkin sairaalan tehtäviä tarkistettaisiin ja yhteistoimintaa Kys:n kanssa lisättäisiin niin että vaikeimpien sairauksien hoitoa siirrettäisiin nykyistä enemmän Kys:iin. Silloin keskussairaaloissa vapautuisi voimavaroja peruserikoissairaanhoidon palvelujen tuottamiseen, jotka väestön vanhetessa tulevat yhä tärkeämmiksi. (Kari Puron selvitys s. 21)
Muita ratkaisumalleja SOSTERI Ei toteuta sote-kokonaisuutta Sekava rakenne ei selkeää omistajaa Erittäin korkea kulukasvu EKSOTE Sote-kokonaisuus toteutuu Lappeenranta johtaa! lähellä vahvaa peruskuntaa Ohjaaminen on hankalaa vaikka hyvä sopimuspohja 29.8. kj Miettinen ennusti 8,5 M alijäämää KAINUUN MALLI Vaikea arvioida tiedot hyvin ristiriitaisia (VTV)
ERVA-yhteistoimintasopimus ja yhteistoimintaelin Valtuustokausittaiset sopimukset neuvotteluoikeus Yo-sairaalakunta Peruskunta: rahoitusvastuu, verotusoikeus, vos iso kunta Sh-piirin ky >150 000 pienet kunnat Yt-alue >20 000 Terveyspiirin ky iso kunta pienet kunnat Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus erva tasolla; yhteistoimintaelin valmistelee; piirien toimielimet hyväksyvät; VN:n asetus ja perälauta Kansanterveystyön yhteistyösuunnitelma shp / terveyspiirissä; yhtäpitävät päätökset tai kuntien enemmistö; mukana sosiaalihuolto; Vn:n asetus Erityistason esh: erva-yhteistoimintaelimet valmistelevat, th:n neuvottelukunta tekee ehdotuksen; Stm päättää TH:n neuvottelukunta antaa suosituksia muista erva-tehtävistä
Mikkelin SeutuSote ja ISER Toteuttaa sote-kokonaisuuden Toteuttaa hallitusohjelman näkemystä vahvojen peruskuntien vastuulla olevasta sotesta perusterveydenhuolto vahvistuu Tukeutuu hallitusohjelman mukaisesti vaativissa palveluissa erva-alueeseen sekä erityishuoltopiiriin Vallitsevissa oloissa mahdollisimman lähellä kuntalaista oleva päätöksenteko ISERin toteutuessa Esshp:n toiminta profiloituu ja saa tukea tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen Esshp ja SeutuSote: yhteispäivystys ja pth + esh rajapinnat Mikkelin tavoite: Lahden ja Kuopion välillä on yksi 24/7 päivystävä keskussairaala, joka osana yliopistollista Itä- Suomen sairaanhoitopiiriä on kiinnostava työnantaja ja kustannustehokas palveluntuottaja valituilla osaamisaloilla.