OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA VUONNA 2004 TUTKINNON SUORITTANEET

OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA VUONNA 2004 TUTKINNON SUORITTANEET Helsigi yliopisto ura ja rekrytoitipalvelut kehittää yhteistyössä tiedekutie ja hallio sovelluspalvelut yksikö kassa opito ja työelämäpalautejärjestelmää, jota varte tutkitoo valmistuvia/vastavalmistueita o pyydetty täyttämää työelämää sijoittumista ja yliopistoopitoja koskeva kyselylomake. Lomakkee o voiut täyttää joko paperi tai web versioa. Käsillä oleva tilastokooste perustuu vuoa 2004 Helsigi yliopisto humaistisessa tiedekuassa tutkio suorittaeide vastauksii. Kuki vastaaja esiityy aieistossa ylimmä Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suorittamasa tutkio perusteella. Tilastokoostee tulokset ovat osa opito ja työelämäpalautejärjestelmä kehittämisvaihetta. Tuloksia ei tule yleistää koskemaa kaikkie vuoa 2004 valmistueide työllisyystilaetta tai mielipiteitä, sillä joideki ryhmie kohdalla vastausprosetti jäi varsi alhaiseksi. Opito ja työelämäpalautejärjestelmää kehitetää edellee ja jatkossa eräää kehitystyö keskeiseä tavoitteea o vastausaktiivisuude lisäämie luotettavie ja vertailukelpoiste tuloste saamiseksi. Tilastokooste pohjautuu Helsigi yliopisto hallio sovelluspalveluide tietokaasta poimittuu dataa. Aieisto o aalysoitu SPSS 13.0 tilastoohjelmalla. Opito ja työelämäpalauttee rialle kehitetää automaattista raportoitijärjestelmää, joka o määrä jatkossa korvata tilasto ohjelma avulla tehdyt aalyysit. URA JA REKRYTOINTIPALVELUT 2005

KOOSTEESEEN SISÄLTYVÄT TAULUKOT Taulukko 1. Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa 2004... 1 Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa... 2 Taulukko 3. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat sukupuole mukaa. N=471.... 3 Taulukko 4. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat äidikiele mukaa. N=471... 3 Taulukko 5. Vastaajie humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N=468.... 3 Taulukko 6. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=335.... 4 Taulukko 7. Muodollise valmistumise siirtämisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=40... 5 Taulukko 8. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=399 (Luova ajattelu taito N=397)... 6 Taulukko 9. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=469... 7 Taulukko 10. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=469... 8 Taulukko 11. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ammatti /tehtävä /virkaimike ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa... 9 Taulukko 12. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa... 12 Taulukko 13. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N=229.... 16 Taulukko 14. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä sukupuole mukaa. N=230.... 16 Taulukko 15. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N=229... 17 Taulukko 16. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa sukupuole mukaa. N=230... 17 Taulukko 17. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N=230.... 18 Taulukko 18. Nykyisessä työssä viihtymie humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=211.... 18 Taulukko 19. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=229... 19 Taulukko 20. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=212... 19 Taulukko 21. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=228... 20 Taulukko 22. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=191.... 21 Taulukko 23. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista tutkitoastee mukaa... 22 Taulukko 24. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide vastaajie omaa koulutustaa koskevat korjaus ja kehitysehdotukset tutkitoastee mukaa... 35 Taulukko 25. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide äkemys aiemmi suoritetu sama ala tutkio hyödyistä... 52 OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE 2004 HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA TUTKINNON SUORITTANEET URA JA REKRYTOINTIPALVELUT Mari Pulkkie 2005

1 VASTAUSAKTIIVISUUS Opito ja työelämäpalautteesee vastasi yhteesä 1 354 hekilöä, joide publiikkipäivä sijoittui vuodelle 2004. Yhteesä Helsigi yliopistossa suoritettii 3 931 tutkitoa vuoa 2004 1, jote opito ja työelämäpalauttee kokoaisvastausprosetiksi muodostui 34,4. Tiedekuittai tarkasteltua vastausprosetit vaihtelivat merkittävästi. Humaistisesta tiedekuasta valmistueet vastasivat kyselyy selvästi keskimääräistä aktiivisemmi. Kyselyy vastasi yhteesä 471 vuoa 2004 humaistisessa tiedekuassa tutkio suorittautta, joka perusteella tiedekua vastausprosetiksi muodostui 55,5. Muita selvästi ahkerammi palautteesee vastasivat teologisessa tiedekuassa tutkio suorittaeet humaistit sijoittuivat vastausaktiivisuudessa teologie jälkee toiseksi. Teologie ja humaistie lisäksi aioastaa eläilääketieteellisestä ja maatalous metsätieteellisestä tiedekuasta valmistueista palautteesee vastasi yli kaksi viideestä. Passiivisimpia vastaajia olivat lääketieteellisestä ja oikeustieteellisestä tiedekuasta valmistueet. Opito ja työelämäpalauttee tiedekuittaiset vastausprosetit käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. 2 Taulukko 1. Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa 2004. tiedekuta vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet vastausprosetti Biotieteellie tiedekuta 185 66 35,7 Eläilääketieteellie tiedekuta 3 61 28 45,9 Farmasia tiedekuta 200 74 37,0 Humaistie tiedekuta 848 471 55,5 Käyttäytymistieteellie tiedekuta 4 628 161 25,6 Lääketieteellie tiedekuta 5 219 35 16,0 Maatalous metsätieteellie tiedekuta 238 99 41,6 Matemaattis luootieteellie tiedekuta 651 149 22,9 Oikeustieteellie tiedekuta 289 51 17,6 Teologie tiedekuta 174 117 67,2 Valtiotieteellie tiedekuta 6 438 101 23,1 tiedekuta ei tiedossa 2 yhteesä 3 931 1 354 34,4 * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2004 [http://otes.helsiki.fi/halvi/tilast04.sf]. 1 Luku sisältää 76 vuoa 2004 suoritetuttua erityisopettaja pätevöitymistutkitoa mutta ei erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri ja erikoiseläilääkäri ammatillisia erikoistumistutkitoja, joita suoritettii vuoa 2004 yhteesä 246. Ks. Helsigi yliopisto tilastot 2004 [http://otes.helsiki.fi/halvi/tilast04.sf]. 2 Vastausprosetteja tarkasteltaessa o huomioitava, että kaksi vastaajaa ei ilmoittaut tiedekutaa, jossa oli suorittaut tutkitosa vuoa 2004. 3 Eläilääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoiseläilääkäri tutkio suorittaeet. 4 Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii sisältyvät myös erityisopettaja opiot suorittaeet. Palautteesee vastaeista käyttäytymistieteilijöistä kolme ilmoitti suorittaeesa vuoa 2004 erityisopettaja opiot. 5 Lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoislääkäri eivätkä erikoishammaslääkäri tutkio suorittaeet. 6 Valtiotieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii sisältyvät Sveska Social och Kommual Högskolaissa tutkio suorittaeet. Palautteesee vastaeista valtiotieteilijöistä kahdeksa ilmoitti suorittaeesa vuoa 2004 alemma korkeakoulututkio Sveska Social och Kommual Högskolaissa. 1

Tarkasteltaessa palauttee vastausprosetteja sekä tiedekua että tutkitoastee tasolla, vastasivat kyselyy aktiivisimmi alemma ja ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet teologit sekä ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet humaistit, eläilääketietee lisesiaatit (ylempi korkeakoulututkito) sekä farmasia tiedekuassa ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet. Humaisteista alemma ja ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet ylittivät keskimääräise vastausaktiivisuude selvästi, mutta sekä lisesiaati että tohtori tutkio vuoa 2004 suorittaeet humaistit jäivät hiema jatkotutkio suorittaeide keskimääräisestä vastausprosetista. Opito ja työelämäpalauttee vastausprosetit tiedekua ja tutkitoastee mukaa käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa. Vastausprosetteja tarkasteltaessa tulee huomioida, että kaksi vastaajaa ei ilmoittaut tiedekutaasa, iiikää kaksi vastaajaa jätti tutkitoasteesa ilmoittamatta. alempi korkeakoulututkito vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet ylempi korkeakoulututkito vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* vastausprosetti palautteesee vastaeet vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* lisesiaati tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2004 [http://otes.helsiki.fi/halvi/tilast04.sf]. vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* tohtori tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet vastausprosetti BIO 5 1 20,0 124 54 43,5 6 0 0,0 50 11 22,0 ELÄIN 50 28 56,0 11 0 0,0 FARM 152 53 34,9 37 20 54,1 3 0 0,0 8 1 12,5 HUM 298 147 49,3 497 316 63,6 14 1 7,1 39 5 12,8 KÄYT 7 148 37 25,0 355 111 31,3 17 2 11,8 32 8 25,0 LÄÄK 120 31 25,8 99 4 4,0 MM 5 0 0,0 205 87 42,4 1 2 200,0 8 27 10 37,0 ML 283 20 7,1 251 114 45,4 57 4 7,0 60 11 18,3 OIK 11 0 0,0 242 50 20,7 19 1 5,3 17 0 0,0 TEOL 14 10 71,4 140 105 75,0 5 0 0,0 15 2 13,3 VALT 77 15 19,5 309 83 26,9 15 1 6,7 37 2 5,4 KOKO HY 993 283 28,5 2330 999 42,9 137 11 8,0 395 54 13,7 7 Käyttäytymistieteellise tiedekua kohdalla tutkitoasteittaise tauluko lukuihi eivät sisälly erityisopettaja opiot vuoa 2004 suorittaeet. 8 Maatalous metsätieteellisessä tiedekuassa lisesiaati tutkio vuoa 2004 suorittaeide kohdalla vastausprosetiksi muodostuu virheellisesti 200. Kyseessä voi olla esimerkiksi opito ja työelämäpalauttee paperilomakkeesee vastattaessa/paperilomakkee tietoja käsi tietokataa talleettaessa sytyyt virhe tai vaihtoehtoisesti virhe/viive vastaaja tutkitotiedoissa, jotka web lomakkeesee vastattaessa päivittyvät automaattisesti opiskelijaumero perusteella Oodi järjestelmästä opito ja työelämäpalauttee tietokataa. 2

2 SUKUPUOLI, ÄIDINKIELI JA VUONNA 2004 SUORITETTU TUTKINTO Taulukko 3. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat sukupuole mukaa. N=471. sukupuoli ei ilmoittaut sukupuoltaa yhteesä mies aie 99 21,0 371 78,8 1,2 471 100,0 Taulukko 4. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat äidikiele mukaa. N=471. äidikieli suomi ruotsi muu yhteesä 433 91,9 19 4,0 19 4,0 471 100,0 Taulukko 5. Vastaajie humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N=468. sukupuoli mies aie yhteesä vuoa 2004 humaistisessa tiedekuassa suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito 27 120 147 18,4 81,6 100,0 69 246 315 21,9 78,1 100,0 lisesiaati tutkito 1 1 100,0 100,0 tohtori tutkito 2 3 5 40,0 60,0 100,0 yhteesä 98 370 468 20,9 79,1 100,0 3

3 OPINTOJEN HIDASTUMINEN JA VALMISTUMISEN SIIRTÄMINEN Taulukko 6. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=335. koulutusta vastaamattoma asiotyö tekemie riittämätö ohjaus opitoje suuitteluu koulutusta vastaava tai siihe liittyvä asiotyö tekemie 179 188 201 ylimääräiset opiot opiskelumotivaatio puute 142 151 tutkitoi suorittamiselle välttämättömiä kursseja ei järjestetty 92 kotityöt, lastehoito tmv. sairaus tai vamma 58 66 opiskelijajärjestöissä tai yliopisto halliossa toimimie 47 äitiys tai isyysloma, vahempaivapaa 33 varusmies tai siiviilipalvelukse suorittamie 19 0 50 100 150 200 250 maiitaa 4

Taulukko 7. Muodollise valmistumise siirtämisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=40. työpaika puuttumie 17 koulutusta vastaamattoma asiotyö tekemie 17 halu hyödytää opitososiaalisia etuja 16 ylimääräiset opiot 15 koulutusta vastaava tai siihe liittyvä asiotyö tekemie 11 äitiys tai isyysloma, vahempaivapaa 4 halu lykätä opitolaia takaisimaksua 1 varusmies tai siviilipalvelukse suorittamie 0 0 5 10 15 20 maiitaa 5

4 OPINTOJEN KEHITTÄMÄT TIETO JA TAITOALUEET Taulukko 8. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=399 (Luova ajattelu taito N=397). tiedolliset ja taidolliset valmiudet tutkimus ja ammattietiika taju selkeä kuva oma ala työmarkkioista luova ajattelu taito valmius toimia oma ala asiatutijaa valmius soveltaa opittua käytätöö valmius hakia lisätietoja ja taitoja oma ala teoreettie osaamie kielitaito tietotekiika käyttötaito oma ala käytäö taidot valmiudet kasaivälisee vuorovaikutuksee sosiaaliset taidot viestitä ja kommuikaatiotaidot joustavuus ja sopeutumiskyky yritystoimia perusteide tutemus tiimityötaidot oppimiskyky ogelmaratkaisukyky aalyyttiset, systemaattise ajattelu taidot erilaiste tutkimusmeetelmie tutemus oma aloitteisuus 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 ei laikaa joki verra melko paljo paljo 6

5 VASTAAMISHETKEN TYÖTILANNE JA TYÖNHAKUTILANNE Taulukko 9. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=469. työtilae vastaamishetkellä yhteesä työssä päätoimie jatko opiskelija päätoimie aikuisopiskelija (täydeyskoulutus tms.) kotoa (äitiys /isyys /vahempaivapaa, lastehoito tms.) työpaikka tiedossa työtö työhakija muu tilae a alempi korkeakoulututkito vuoa 2004 suoritettu tutkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito 51 182 1 4 238 34,7 57,6 100,0 80,0 50,7 26 9 35 17,7 2,8 7,5 4 1 5 2,7,3 1,1 7 8 15 4,8 2,5 3,2 7 25 1 33 4,8 7,9 20,0 7,0 7 49 56 4,8 15,5 11,9 45 42 87 30,6 13,3 18,6 147 316 1 5 469 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 a. Alemma korkeakoulututkio suorittaeilla "muu tilae" merkitsi lähes aia sitä, että vastaaja o jatkaut opitojaa suoraa maisteri tutkio suorittaaksee. Ylemmä korkeakoulututkio suorittaeilla "muu tilae" merkitsi mm. siirtymävaihetta jatko opiskelijaksi, osa aikatyössä tai harjoittelussa olemista, ulkomailla asumista tai sie muuttamista lähitulevaisuudessa, siviilipalveluksessa tai eläkkeellä oloa je. yhteesä 7

Taulukko 10. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=469. Työhakutilaetta koskevia lukuja tarkasteltaessa o syytä huomioida, että esimerkiksi jatko opiskelijat ja äitiys /vahempaivapaalla työstää olevat ovat saattaeet työhakutilaetta koskevissa kysymyksissä tulkita kuuluvasa työssä olevie joukkoo. Tästä syystä työssä olevie määrä vaikuttaa suuremmalta kui esimerkiksi työtilaetta kuvaavassa taulukossa. vuoa 2004 suoritettu tutkito työhakutilae vastaamishetkellä ei hae, koska o jo työssä alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito yhteesä 55 127 1 3 186 37,4 40,2 100,0 60,0 39,7 työssä, mutta hakee uutta työtä 18 84 1 103 12,2 26,6 20,0 22,0 ei ole saaut työtä, vaikka o hakeut 10 44 54 6,8 13,9 11,5 ei ole hakeutkaa työtä 55 39 1 95 37,4 12,3 20,0 20,3 ei ole vielä aloittaut työhakua 9 22 31 6,1 7,0 6,6 yhteesä 147 316 1 5 469 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 8

6 NYKYINEN TYÖ Taulukko 11. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ammatti /tehtävä /virkaimike ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito apulaistutkija asiakaspalvelutyötekijä, järjestyshekilö assistetti autokuljettaja Cliical Trial Admiistrator Director R&D kappalaie kassamyyjä kerrossiivooja kirjastoavustaja kirjastovirkailija koservaattori kulttuuritoimittaja laboratoriomestari lehtori, sijaie lehtori, va. lehtori, vt. luokaopettaja (2 vastaajaa) myyjä (3 vastaajaa) euvoja opettaja (4 vastaajaa) osastosihteeri projektipäällikkö projektisihteeri projektisuuittelija päätoimie tutiopettaja siivooja tarjoilija televisiokäätäjä toimistosihteeri toimittaja (2 vastaajaa) tutiopettaja (2 vastaajaa) tutkija (2 vastaajaa) vaihteehoitaja vakuutuskäsittelijä alumisihteeri amauessi, mvs. apulaismyytipäällikkö apulaisopettaja apulaistutkija/tutkija asiakaskutsuje vastaaottaja asiakaseuvoja asiakaspalvelija (2 vastaajaa) asiakaspalvelupäällikkö assistetti/assistet (2 vastaajaa) atk suuittelija 9

Audio Desiger autosihteeri Chief Aalyst Desig & Brad Strategist diakoissa edustaja erikoissairaahoitaja erityisluokaopettaja EU käätäjä Executive Assistat Flameco opettaja freelacertoimittaja, ohjelmatekstittäjä hallitopäällikkö hakita assistetti hekilövaihdo sihteeri huoltomies/siivooja iformaatikko Iformatio Coordiator Juior Office Admiistrator järjestelmäasiatutija kesätyötekijä kielekäätäjä kielikouluttaja kielikouluttaja/ opettaja kirjastohoitaja kirjastovirkailija, sijaie koordiaattori koordioija koulujohtaja, vt. kouluttaja koulutussuuittelja kustaustoimittaja (2 vastaajaa) käätäjä (2 vastaajaa) käätäjä/lokaisoija lehtori (9 vastaajaa) lehtori, va. lehtori, vs. (3 vastaajaa) lehtori, vt. leiritäaluetyötekijä letoemätä (2 vastaajaa) lipumyyjä luokaopettaja, sijaie markkioitiassistetti mediaseuraaja mediateeki hoitaja mieleterveyshoitaja museoassistetti/apulaistutkija museoavustaja myyjä (4 vastaajaa) myyjä/kassa myyjä/koseptivastaava myytipäällikkö 10

lisesiaati/tohtori tutkito europsykologi, vs. (2 vastaajaa) äyttelyopas ohjelmistoisiööri opettaja/läräre (13 vastaajaa) opitoeuvoja (2 vastaajaa) patettiassistetti postilajittelija projektiassistetti (2 vastaajaa) projektipäällikkö projektisihteeri protokolla assistetti psykologi puhelivaihteehoitaja päätoimie tutiopettaja (5 vastaajaa) sitomotyötekijä sivutoimie tutiopettaja (2 vastaajaa) sovellussuuittelija suometaja suometaja toimittaja tassiopettaja (2 vastaajaa) teatterikasvatusohjaaja teatterisihteeri tekie kirjoittaja/techical Writer (2 vastaajaa) termiaalivirkailija termiologi tiedottaja (2 vastaajaa) tiedotuspäällikkö tietopalvelusihteeri tietotekiikkasuuittelija toimistosihteeri (6 vastaajaa) toimistotyötekijä (2 vastaajaa) toimittaja (3 vastaajaa) toimitusjohtaja assistetti toimituspäällikkö tulkki tutiopettaja (11 vastaajaa) tutkija (5 vastaajaa) tutkimusapulaie (2 vastaajaa) tutkimusavustaja (3 vastaajaa) tutkimusavustaja/apulaistutkija vaalisihteeri viestitäassistetti viestitäpäällikkö viisumivirkailija (2 vastaajaa) viulusoitoopettaja koordiaattori kustaustoimittaja studioamauessi tutkija (3 vastaajaa) 11

Taulukko 12. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito arkeologise löytöaieisto koservoiti asiakaspalvelu (2 vastaajaa) asiakaspalvelu, järjestystehtävät asiakkaide rahastus eglai kiele opettamie eri opiaieide opettamie erilaiset tietopalvelu, myyi ja hakia projekti ja kehitystehtävät jumalapalvelukset, kirkolliset toimitukset, rippikoulu, sieluhoito, lähetystyöstä vastaamie juttuje kirjoittamie, ideoimie, käsittelemie, lehde taitto kassatoimiot, kirjamyyti, kirja ja lehtitilaukset kirjasto kaukopalvelu hoitamie ja tiskillä päivystämie koulutus kuljettaja työ, opastus ja euvota käätämie laiaus, palautus ja tietopalvelu merihistoriaa, museolaivoihi ja arkistoihi liittyvä asiakaspalvelu, projektie koordioiti, äyttelysuuittelu mikrobiologiset tehtävät muiaisjääösrekisteri täyttämisestä vastaamie museoala työt, kokoelmie hallita myymie myymälävastaava tehtävät opettamie (3 vastaajaa) opettamie, ryhmä ohjaus puheluvälittäjä puhesyteesi kehitys ruotsi kiele opettamie siivoamie/siivooja työt (2 vastaajaa) säveltapailu, musiiki teoria ja klarieti soito opetus tiedo hakkimie, raportoiti, viestitä tiedotus, markkioiti, äyttelysuuittelu tietokaa päivitys toimittaja työ/toimitustyö (2 vastaajaa) tutiopetus, kurssit tv ohjelmie käätämie ja tekstitys ulkomaille muuttavie euvota, maaopas päivitykset, koulutus vakuutuste voimaasaattamie verkkopalvelu ylläpito ja kehittämie viisumiasiat äidikiele, kirjallisuude ja suome kiele opettamie alumiyhdistykse hallito, tiedotus, sidosryhmäsuhteet. apurahaohjelmie hallioiti arkeologie dokumetoiti, luuaieistoje aalysoiti arkistoje luetteloiti, järjestely, julkisuuslakii liittyvät tehtävät, tutkijasalipalvelu arkistohoito ja asiakaspalvelu asiakaskutsuje vastaaotto asiakaslehtie toimitus asiakaseuvota asiakaspalvelu 12

asiakaspalvelu, myytityö, tilauste vastaaotto ja lähettämie asiakirjoje käätämie asiakirjoje käätämie, kielipalvelut avustamie hakitatoimitoje eri vaiheissa: palvelu tarjoajie tietoje kokoamie taulukkoo, tietoje kartoittamie palvelua vaihdettaessa ym. budejttivastuu yhteiskuallisesta maioasta ja kirjakustatajista yms. Check i ja luastusseurata elokuvie suometamie eglai ja ruotsi opettamie (3 vastaajaa) eglai kiele opettamie (6 vastaajaa) eglai kiele opettamie ja luokavalvoja tehtävät eglai opetus, tutortoimia vetämie, oppilaskua ohjaaja eri kaavia pitki tulevie viestie eteepäi välittämie, tilastoiti, arkistoiti espaja kiele opettamie EU asiakirjoje käätämie, oikoluku grupper, idividuell terapi hallito; pöytäkirjat/muistiot, työryhmät, laskelmat, opetussuuitelmat yms. hammaslääketieteelliste istrumettie luetteloiti hohtoryhmä ja toimitusjohtaja avustaja järjestelmä kehitys kasaivälise työ koulutukse suuittelu kehittämistyö koordioiti sekä moipuoliset suuittelu ja valmistelutehtävät kirjastohoitaja, euvota kirjoittamie, tiedo järjestämie, kyselyje lähettämie... Tee selvitystä pohjoismaisista tietokoepeleistä. kirjoje toimittamie kitarasoito opettamie kosulttie ja kouluttajie avustamie koodaus, kosultoiti koulutukse suuittelu kääöste oikoluku, tiedohaku, saeluide purku. käätämie saksasta ja eglaista suomee laiaus, palautuste vastaaotto laitokse juoksevat asiat laskutus lipumyyti, asiakaspalvelu matkustajie lähtöselvitys, matkajohtajaa toimimie. museotyö (äyttelyt, oheistapahtumat, museo opetukse suuittelu) myyjä/kassa myyjä työ myyti ja euvotatyö myyti, myyi seurata, esillepao myytitehtävät, tietyt asiakaspalvelutehtävät, markkioiti/asiakaskua laajetamie myytityö, tavaroide esilleasettelu ja tilaamie europsykologi hommat europsykologiset tutkimukset ohjelmatekstitys sekä toimittajie sijaisuudet ohjelmie suuittelu, toteutus ohjelmistotestaus opastus 13

opettaa ja osallistua koulu yleisee toimitaa opettaa kaupallisia aieita, tekstikäsittelyä, kuvakäsittelyä, ja yt myös eglatia opettamie ja tutie suuittelu opettamie, ohjaamie opettamie/opetustehtävät (14 vastaajaa) opetus, kasvattamie opitoje/opiäytteide ohjaus, projektie johto, lueoiti, koulutusohjelma kehittämie opiskelijoide opitososiaalie ohjaus ja euvota oppilaide opettamie ja opetusharjoittelijoide ohjaamie, luokavalvojuus oppimateriaalie toimittamie, tiedottamie, markkioiti orgaisoitia, yhteydepitoa, markkioitia je. osastohoitaja tehtävät paiettuje ja digitaaliste medioide seurata perheeuvolapsykologi tehtävät postilajittelu projektie, retkie, äytöste, esiitymisie ym. suuittelu, tuotato, toteutus, sijaisopettajaa toimimie projekti hallita psykiatrie hoitotyö puhelikeskukse hoito puhelivaihtee hoitamie, puhelut, sähköposti, kuluvalvota, asiakaspalvelu puheluide välittämie puhelivaihteessa puhtaaapito puutarha hoito pöytäkirjat, kääöstyö, dokumettihallita. raska kiele suullise taido opettamie ruotsi ja eglai opettamie, toise astee kouluje ops koordioiti, osastojohtajuus yhteisissä aiheissa ruotsi kiele opettamie (3 vastaajaa) Saksasta tulevie vieraluje valmistelemie, lähetystö suomekielise kotisivu ylläpito semiaari järjestämie, materiaali läpikäymie, editoitia sisäie ja ulkoie tiedottamie sisältötuotato, suuittelu, opetus, tutkimustoimita, kehittämistoimita soittoääte sävellys ja tuotao suuittelu Suome kiele ja kulttuuri opetukse edistämie ulkomaisissa yliopistoissa suome kiele opettamie maahamuuttajataustaisille oppilaille suometamie suullie tulkkaus suurasiakkaa palvelusta vastaamie sähköiste asiakirjajärjestelmie pääkäyttäjä taideteoste aiheemukaise luetteloitijärjestelmä kehittämie sekä semattise Wadora tietokaa koekäyttö taloushallito, hekilöstöhallito, yleishallito tassi opettamie tassi opetus, oppilasäytöste valmistelu tekie dokumetoiti, yhteydepito ulkomaisii päämiehii, tilastoiti, osto ja myytitilaukset, kääöstyöt tekie kirjoittamie (2 vastaajaa) tekie käätämie 14

lisesiaati/tohtori tutkito tekstikäsittely, tiedohaut tekstikäsittely, toimistotyöt tiedohaku, oikoluku, kieletarkistus tiedotus, markkioii suuittelu ja toteutus, kasaiväliset suhteet, teatteri ohjelmistosuuitelu tiedotus, www sivusto ylläpito, kirjastohoito tietokatoje ylläpito, atk yhdyshekilö tehtävät ja yksikö sisäie ja ulkoie tiedottamie. tietopalvelu sekä tiedohallitataitoje opetus tilauste käsittely ja yhteydepito sidosryhmii toimia kettätyöjohtajaa toimia suuittelu, johtamie, hallioimie toimistotyö, kirjaus toimistotyöt (2 vastaajaa) tulkkikurssi käytätö tutie pitämie, tutie ja esityste suuittelu, koregrafi tehtävät. tutie suuittelu ja toteuttamie tutkimus tutkimusprojektista vastaamie työpajoje toteuttamie tällä hetkellä puheetuistime sovelluskohtaise kielimalli tekemie, myöhemmi luultavasti muuta(ki) uutisreferaattie kirjoittamie, asiakastapaamiset, tiimi veto vaihtelevat eri määräaikaisuuksissa, liittyvät selvityksii, ivetoiteihi ja paikkatiedo tuottamisee rakeussuojelussa. valokuvie luetteloiti vastaaoto tehtävät verkkotoimittaja verkkoviestiä kehittämie, sisäie ja ulkoie tiedottamie, orgaisaatio lehde ja vuosikertomukse toimittamie vieti ja tuotilastie koordioiti vieraskielise aieisto hakita viestiä suuittelu, lehde toimitus, koulutustilaisuuksie järjestämie, markkioiti viisumie kirjoittamie ohjeide mukaa ja asiakaspalvelu viisumihakemuste käsittely, hakijoide haastattelemie, viisumeide kirjoittamie viulusoitoopetus, kasamusiiki ja kasamusiikkiryhmie opetus yleie opitoeuvota, JOO_opitoje koordioiti, tuutoroii koordioiti yritysviestitä äidikiele ja kirjallisuude opettamie (2 vastaajaa) äidikiele opettamie (2 vastaajaa) äidikiele tutie pitämie, luokavalvoja työt kieletutkimus, kielilautakua sihteeriä toimimie, oma tutkimusala kehittämie opetus, tutkimus, tutkimuslaitteisto ylläpito tiedotus, palkka asiat, suuittelu, tiedokeruu, tutkimus tutkimus vastata käsikirjoitukse tai idea saattamisesta kirjaksi 15

Taulukko 13. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N=229. vuoa 2004 suoritettu tutkito työatajaryhmä yliopisto, korkeakoulu tai Suome Akatemia alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito yhteesä 5 23 4 32 10,2 13,1 100,0 14,0 muu valtio virasto, laitos tai liikelaitos 6 26 32 12,2 14,9 14,0 kuta tai kutailiitto 10 45 55 20,4 25,7 24,0 seurakuta 1 2 3 2,0 1,1 1,3 järjestö 3 17 1 21 6,1 9,7 100,0 9,2 yksityie yritys 21 48 69 42,9 27,4 30,1 ole itseäie yrittäjä/freelacer 2 3 5 4,1 1,7 2,2 muu 1 11 12 2,0 6,3 5,2 yhteesä 49 175 1 4 229 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 14. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä sukupuole mukaa. N=230. sukupuoli työatajaryhmä yliopisto, korkeakoulu tai Suome Akatemia mies aie yhteesä 12 20 32 27,3 10,8 13,9 muu valtio virasto, laitos tai liikelaitos 3 29 32 6,8 15,6 13,9 kuta tai kutailiitto 10 45 55 22,7 24,2 23,9 seurakuta 3 3 1,6 1,3 järjestö 3 18 21 6,8 9,7 9,1 yksityie yritys 14 55 69 31,8 29,6 30,0 ole itseäie yrittäjä/freelacer 5 5 2,7 2,2 muu 2 11 13 4,5 5,9 5,7 yhteesä 44 186 230 100,0 100,0 100,0 16

Taulukko 15. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N=229. vuoa 2004 suoritettu tutkito asema ykyisessä työssä johto keskijohto alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito yhteesä 1 3 4 2,0 1,7 1,7 4 4 2,3 1,7 asiatutija, tutkija, opettaja tms. 16 78 1 4 99 32,7 44,6 100,0 100,0 43,2 toimihekilö 10 35 45 20,4 20,0 19,7 työtekijä 21 49 70 42,9 28,0 30,6 muu 1 6 7 2,0 3,4 3,1 yhteesä 49 175 1 4 229 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 16. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa sukupuole mukaa. N=230. sukupuoli asema ykyisessä työssä johto keskijohto mies aie yhteesä 2 2 4 4,4 1,1 1,7 4 4 2,2 1,7 asiatutija, tutkija, opettaja tms. 19 81 100 42,2 43,8 43,5 toimihekilö 9 36 45 20,0 19,5 19,6 työtekijä 14 56 70 31,1 30,3 30,4 muu 1 6 7 2,2 3,2 3,0 yhteesä 45 185 230 100,0 100,0 100,0 17

Taulukko 17. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N=230. vuoa 2004 suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito yhteesä työsuhtee laatu määräaikaie 22 106 3 131 45,8 59,9 75,0 57,0 jatkuva 24 62 1 1 88 50,0 35,0 100,0 25,0 38,3 harjoittelupaikka 1 1,6,4 oma yritys 1 1 2 2,1,6,9 toimiimi/freelacer 1 5 6 2,1 2,8 2,6 muu 2 2 1,1,9 yhteesä 48 177 1 4 230 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 18. Nykyisessä työssä viihtymie humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=211. vuoa 2004 suoritettu tutkito ykyisessä työssä viihtymie 1 = e viihdy laikaa 2 alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito yhteesä 4 5 9 8,7 3,1 4,3 4 9 13 8,7 5,6 6,2 3 11 54 65 23,9 33,8 30,8 4 17 52 2 71 37,0 32,5 50,0 33,6 5 = viihdy eriomaisesti 10 40 1 2 53 21,7 25,0 100,0 50,0 25,1 yhteesä 46 160 1 4 211 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 18

7 TYÖN JA OPINTOJEN VASTAAVUUS Taulukko 19. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=229. vuoa 2004 suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito yhteesä mite ykyie työ vastaa opiskelualaa ei laikaa 13 42 55 27,7 23,7 24,0 joki verra 16 60 76 34,0 33,9 33,2 vastaa täysi 18 74 1 4 97 38,3 41,8 100,0 100,0 42,4 e osaa saoa 1 1,6,4 yhteesä 47 177 1 4 229 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 20. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=212. vuoa 2004 suoritettu tutkito mite ykyie työ vastaa vaatimustasoltaa akateemista koulutusta ei laikaa joki verra alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito yhteesä 12 33 45 26,7 20,4 21,2 11 54 65 24,4 33,3 30,7 vastaa täysi 22 70 1 4 97 48,9 43,2 100,0 100,0 45,8 e osaa saoa 0 5 5,0 3,1 2,4 yhteesä 45 162 1 4 212 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 19

Taulukko 21. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=228. vuoa 2004 suoritettu tutkito yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä opiskelemistai asioista ei ole kovikaa paljo hyötyä voi hyödytää oppimaai joki verra alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito yhteesä 11 28 39 23,4 15,9 17,1 14 64 78 29,8 36,4 34,2 käytä hakkimiai tietoja/taitoja jatkuvasti 22 82 1 4 109 46,8 46,6 100,0 100,0 47,8 e osaa saoa 2 2 1,1,9 yhteesä 47 176 1 4 228 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 20

8 TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT Taulukko 22. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=191. akateemie tutkito pääaie sivuaieet tutkielma/pro gradu aihe opiäyteyhteistyö opitomeestys muut opiot tai muu koulutus opiskeluaikaie harjoittelu oma ala työkokemus muu työkokemus aikaisempi työsuhde samaa työatajaa ulkomailla työsketely tai opiskelu kielitaito atk taidot suhteet (esi, perheejäseet, suku, tuttavat) itse luotu verkosto ja kotaktit (esim. työ /opiskelukaverit) harrastukset hekilökohtaiset omiaisuudet ja persooa oma aktiivie työhaku suosittelijat sattuma ja/tai hyvä oi 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 vaikutti paljo vaikutti hiema ei merkitystä e osaa arvioida/ei relevatti kysymys 21

9 PALAUTE YLIOPISTO OPINNOISTA Taulukko 23. Humaistisessa tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista tutkitoastee mukaa. alempi korkeakoulututkito aieeopettaja pedagogiset opiot käytätöä! Aieeopettaja pedagogiset opiot, joissa teoria ja käytätö yhdistyivät. Aiva ehdottomasti käytäö harjoittelujaksot. Akateemie vapaus, vapaat sivuaievaliat, moet mielekiitoiset opettajat/kurssit. Akateemie vapaus. Elämätilateei o ollut mota kertaa sellaie että olisi millää voiut olla kokoaikaie, työssäkäymätö opiskelija. Miulle vaha systeemi, jossa voi s. roikkua, o ollut siuaus: ole saaut oppia työi ohessa koko aja lisää omasta alastai. Ole tekemässä gradua itsellei mielekkäästä aiheesta jossa yhdistyy ii solistiset, musiiki teoreettiset, kirjallisuus, kirjallisuustieteelliset, kui kieliopiotki. Ole ykyisi ioissai tutkimuksesta, koska siiä saa valita aiheesa, äkökulmasa ja koska siiä saa käyttää vuosie varrella karttueita valmiuksia. 5 vuode tutkitoputkiopiskelulla e olisi vastaavaa aiheesee yltäyt, e myöskää vastaavaa mielekkyytee. E aikaisemmi ajatellut ottaa kadi papereita ulos, ku gradu ei valmistuutkaa äitiyslomalla, oli kivempi palata töihi edes jotki paperit kourassa, siitä syystä opitojaki huomattavasti eemmä kui kadi tutkitoo tarvittaisii ekä osaa siäsä suhtautua kadi tutkitoo sisällyttämiii opitoihi joteki erilaisesti kui muihi opitoihii. Omissa opioissai parasta o mielestäi moipuolisuus. EOS Eriomaie opetus, tutkimusyhteisö hahmottamie ja relevatti aie. Että esi vuode tutkiouudistukse myötä myös me uskototieteilijät saisimme oikeude pätevöityä uskoo aieeopettajiksi. Esimmäie tervejärkie merkki pitkää aikaa yliopisto tukkaisissa ja luutueissa raketeissa. (Pääaieeai siis todellisuudessa uskototiede, vaikka kadiksi valmistuki folkloristiikasta iha huviksei.) Humaistise tiedekua paras ati o yleissivistävyys. Sitä tarvitsee aiaki toimittaja työssä. Hyvät lueoitsijat jotka ovat pystyeet avartamaa ajatusmaailmaa Ilmaisuus, vapaavalitaisuus. Itseopiskelua. Jotkut lueot ja kokemukset professori kassa jotka ovat kiiostueita omasta alastaa ja kehittävät ajatuksia lueoissa, koskettelevat ajakohtaista sekä ovat kiiostueita opiskelijoide hakkeista ja auttavat kehittämää iitä. Jotkut mielekiitoisest kurssit. Joustavuus ja rusas valiavapaus kurssie ja sivuaieide suhtee. Vaihto opiskelu oli atoisaa aikaa kute myös kettätyökurssit ja erilaiset muut omaa alaa liittyvät matkat. Joustavuus ja vapaus opioissa, mahdollisuus poikkitieteellisee opiskeluu omie kiiostuste mukaa. Tiedohakitataitoje ja lukutekiika kehittymie, mielekiitoiset luetosarjat ja ispiroiva ilmapiiri. joustavuus opitoje kestossa 22

Joustavuus. Kaikkei atoisita ja hyödyllisitä oppimise kaalta oli prosemiaarityö tekemie ja kettätyökurssi. Kaikki o ollut hyödyllistä Kadidaatityö kirjoittamie. Siiä pääsi vihdoiki tutkimaa jotai itseä kiiostavaa aihetta. Keskustelut opitoryhmissä Kielitaido paratumie, mielekiitoiset kurssit Kiiostavia aieita. Yleissivistys. Kiiostavuus. Kollegoihi tutustumie. Koulutukse käytäöläheisyys Kurssie vapaavalitaisuus. Tutkio o saaut muokata mieleiseksee, o motivoivaa opiskella sitä mitä oikeasti haluaa. Käytäö harjoittelu ja itsereflektoiti Käytäö harjoitukset ja metodie soveltamie käytätöö. Myöhemmässä vaiheessa tieteellise keskustelu ja ogelmaratkaisu oppimie. Lisäksi opiot ulkomailla. Käytäöläheiset kurssit, esim. tekstitykse työpajat. Käytäöläheistä, siis taitoja joutuu soveltamaa jo opiskeluaikaa (tulkkaus). Käytäöläheisyys Käytäöläheisyys. Käätäjäopiot, eli omat pääaieopioy ovat olleet hyvi iostavia ja vakuuttaeet miua myös omasta osaamisestai. Laadukas, tutkimuksee perustuva opetus. Laaja alaisuus. Laaja yleissivistävä koulutus sekä taiteide tutkimukse eri osa alueilta, että erittäi korkeatasoie kieliopetus Laaja alaisuus Laaja alaisuus, yleissivistävyys. Laaja prosemiaarityö tekemie ja kypsyysäytekokemus. Lisäksi omahekiset opiskelijatoverit ja Eglai käätämise ja tulkkaukse osasto hyvä opetushekilökuta. Mahdollisuus opiskella kiiostaviaki asioita, vaikka iistä ei ole työllistymise kaalta hyötyä. Hekie keskittymie Mahdollisuus opiskella lukuvuode aja Tarto yliopistossa Virossa. Kurssitarjota ja opetus oli siihe aikaa (1990 91) Tartossa erittäi paljo motivoivampaa ja mielekiitoisempaa (kute koko ajajakso muuteki!) kui Helsigissä. Oikeastaaha miu aettii heti opitoja aloittaessai 1987 ymmärtää, ettei oikeastaa ole tarkoitettu keekää opiskeleva viro kieltä päätoimisesti, jote oli suositeltavampaa suutautua tieteellisemmi muihi sukukielii. Ku sitte virolaie vieraileva lehtori iosti lähtemää vaihtoo Tarttoo, tutui että pääsi hetkeksi opiskelemaa juuri sitä mitä varte oli Helsigi yliopistoo pyrkiyt. Helsigissä vierailevie kielte lehtoreide virolaiste sekä erityisesti _latvialaiste_ ja _liettualaiste_ toteuttamat kiele ja kulttuuri kurssit ovat olleet usei kerrassaa upeita kokemuksia. Mielekiitisia oppisisältöjä Mielekiitoie kokoaisuus Mielekiitoie, oma ala, ole opiskellut sitä mikä todella kiiostaut miua. Ikävä kyllä aioastaa yleissistävää koulutusta. Mielekiitoiset aiheet, vaikka e tiedäkää mite sovella iitä käytäössä. Mielekiitoiset sivuaieet 23

miulla o moipuolie tutkito. Ole saaut opiskella miua kiiostavia asioita. Ei ole yliopisto vika, ettei gradu tekemie eää kiiostaut. Moialaisuus, laaja käsitys omasta alasta. Moipuolie lähestymie suome kielee ja se tutkimuksee. Moipuolise kielitaido ja maatutemukse saavuttamie. Valmiudet omatoimisee jatko opiskeluu. moipuoliset kurssit, joustavuus kurssie valiassa Moipuolisuus Moipuolisuus eri musiikkityylie opettamisessa. Moipuolisuus ja mielekiitoisuus, mukava opettajakuta Moipuolisuus, loogisuus, tutkimus, syvällie käsittely asioissa. Iostueet opettajat (yleesä). Laaja alaisuus ja sivistys yleesä. Moipuolisuus, saa itse päättää millaiseksi tutkitosa muodostaa. Moipuolisuus, tieteellisyys, korkeatasoisuus, valia vapaus. Moipuolisuus, yleissivistykse karttumie Mukava laitos ja opiskeluympäristö Ole ehdottomasti löytäyt osa alasta, mistä haluaisi töitä etsiä, vaikkaki ole huomaut, ette ko. alalla halua pelkästää työskeellä. Ole samalla valmistuut myös ammattii. Toisaalta ammatissa toimimisee tarvittavat valmiudet o hakittu pääasiassa yliopisto ulkopuolisessa orgaisaatiossa työsketelmällä. Oma aielaitoksei puoliarvosaaa liittyeet opiot (imistötutkimus). Oma ajattelu syvetymie, maailmakatsomukse ja kuva kehittymie, kulttuuri ja historia taju, uusie äkökulmie avautumie. Oma ala kotaktit oma ala löytämie O ataut mahdollisuude ottaa käyttöö omat resurssit. Eriomaiset mahdollisuudet itseäise työ harjoittelemisee. Varmuus ammattilaisea työsketelyy kasvaut. Ole saaut uusimma mahdollise tiedo. Tutkimukse tekemise taito kehittyyt prosessia. Yleesäki prosessimaie oppimie tullut tutuksi. O ollut paljo käytäö kursseja, ei liikaa teoriaa. Kurssit ovat kehittäeet käytäö valmiuksia toimia oma ala työtehtävissä. opettajakoulutus ja jos opiot opetukse taso oli kiitettävä Opetusharjoittelu opiot ovat systemaattisia ja sisältö kiiostavaa Opitoje eteemie o sujuut hyvi joustavasti, ja myös asiotyötä tehdessä o pystyyt jatkamaa opiskelemista. Tutkitoi pää ja sivuaieide opitosisällöissä o ollut joki verra päällekkäisyyttä, mutta äistä sopimie o sujuut helposti. Opitoje kautta saavuttamai moipuolie kulttuurimme tutemus. Opitojei moipuolisuus Opiskelu ulkomailla, atk kurssit Paavo Castrei ja Mika Aspise vetämät kurssit ja luetosarjat. Paljo käytäö harjoituksia, ei pelkkää teoriaa. kaustetaa etsimää tietoa. Paljo myös käytäö taitoje opetusta teoriapuole lisäksi. Paostus viestitä ja kommuikaatiotaitoihi usealla eri kielellä. Perus ja harjoituskurssit ataa hyvä johdatukse asiaa, ii että voi sitte itseäisesti jatkaa siitä. pieet ryhmäkoot 24

pieet ryhmät, joka kautta keskustelua ja yhteisöllisyyttä; käytäö äkökulma (ei pelkkää teoriaa); suhteellise selkeät äkymät tulevaisuude ammatista Piei laitos, jossa o melko helppo lähestyä hekilökutaa ja kassaopiskelijat tulevat tutuiksi. Pitkä lija koulutus pitää yllä motivaatiota selviytyä kompetessia kerjäävässä ympäristössä. Pääaieei aieopitojaksoje rusas tarjota (tosi iha kaikkea ei ollut tarjolla joka vuosi) ja mahdollisuus valita syvetävissä opioissa eljästä erikoistumisvaihtoehdosta. Toisaalta vaihtoehtoje rusaus teki valia myös hiema vaikeaksi. Pääaieopiot. Se, että opitoja saa suorittaa aiva omassa tahdissa eikä tarvitse rajoittua esim. luetokurssie pituuksii ja päällekkäisyyksii. Se, että se o vastaut omia kiiostukse kohteita ja lahjakkuuttai. Semiaarimuotoie työsketely, jossa tulee harjoiteltua sekä kirjoittamista että puhumista Sivuaieopiot, joissa korostuivat käytäössä osaamie ja sosiaaliset taidot yms., sekä työharjoittelu ja opiskelu ulkomailla (9kk). Suomalaise korkeakoulusysteemi taholta saamai positiivie kaustus (kautta lija) opitoje jatkamisee keski ikäiseäki ja solidaarisuus muide samassa tilateessa olevie kassa. Opitoje vapaa suuittelu ja joustavuus. Kaikipuolie kaustus. Suomessa pysyvästi asuvalle muualta muuttaeelle ihmiselle suome kiele hyvä taito o avai täydellisee elämää uudessa yhteiskuassa. Tapaa oma alasa ihmisiä. Tee toista tutkitoa samaaikaisesti jote tämä HuK tutkito o ollut lähiä sitä tukeva kieliaieista koostuva tutkito. Kielitaido karttumie o siis ollut tässä tutkiossa parasta. Toisaalta hyvää o ollut vapaus opiskella juuri itseä kiiostavia/hyödyttäviä aieita! Teoreettie ja aalyyttie osaamie. Yliopistoilmapiiri ja yleisesti ottae tutkimukse mielekiito. Kiiostavat opettajat ja kurssit. teoreettie tieto, tutkimustyövalmiuksie kehittymie Teoreettiste raketeide ymmärtämie ja tiedo käsittely oppimie Tiedohallita, aalyyttisyyde ja kriittisyyde oppimie. Tiedohakitataitoje kehittymie Tieto yleesä, miele avartamie. Tykkäsi kaikista kursseista, mukava sekoitus teoriaa ja käytäö kielitaitoa. Eite pidi kielitietee kursseista. Työelämä taitoje oppimie. Työharjoittelu, josta löysi oma alai ja ala ihmisii tutustumie (opiskelijatoverit mukaa lukie). Uude oppimie, kieliharjoittelu, oma maailma laajeemie, yliopisto hekilökua vilpitö tuki. Uude tiedo oppimie ja maailmakuva laajetumie. Uudet tiedot. Vaihtoehtoje laajuus, joista voi löytää omasa. Valiavara Valmius toimia oma ala asiatutijaa. Vahoje kielte peruskurssit, esim. syyria, akkadi. Vieraide kielte alkeita o melko mahdoto opiskella itseäisesti. Alkeide jälkee voi kyllä jatkaa lukemista itseki kotoa. Vapaa suoritusjärjestys, yksi loistolueoitsija. vapaus ja joustava laitos Vapaus opiskella omassa tahdissa. Vapaus suoriutua omaa tahtia. 25

ylempi korkeakoulututkito vapaus tehdä asioita omassa tahdissa, laitokse eriomaiset opettajat, mielekiitoie ala,tiedo arvostamie tiedo vuoksi, ei väliearvoa kohti hieoa uraa bisesmaailmassa Vapaus valita Vapaus valita ja käyttää akateemista vapautta Vapaus valita sivuaieita ja hyödytää yliopisto opetustarjotaa. Juuri päättyyt työharjoittelu o ollut myös todella hyödyllie. Vapaus valita sivuaieita, vaihtovuosi Raskassa, vapaus yleesä. Verkosto luomie muihi ala opiskelijoihi ja toimijoihi. Verkostot ja yhtävyyssuhteet. Yleie mielekiitoisuus Yleissivistys, älyllie mielekkyys ja oma ala tiedo lisäätymie Yleissivistys. Yleissivistävä vaikutus ja laajoje asioide hallita äärettömä mielekiitoiset pää ja sivuaieet, akateemie yhteisö, asiatutijuude kehittymie, verkostoitumie ahkerat ja kaustavat opettajat aikuiskasvatustietee opiot Aieeopettajakoulutus. Aieeopettaja koulutukse käytäö osuus, tietyt yksittäiset kurssit. Aieeopettaja koulutus Aieeopettaja koulutus ja pääaiee syvetävät opiot, sekä pro gradu työ teko. Aieesta saatu ymmärrys syvei etisestää. Ajattelu harjoittamie ajattelu kehittymie Ajattelu kehittymie, laaja yleissivistykse saavuttamie, kielitaido hakkimie vaihto ohjelmie avulla ja sosiaalise verkosto raketumie. Ajattelu taitoje ja tiedohakutataitoje kehittymie. Ajatteluu liittyvie taitoje kehittymie. Akateemie vapaus Akateemie vapaus, joka o johtaut laaja alaisee humaistisee koulutuksee. Tiedohau taidot ja aalyyttise ajattelu kehittämie. Akateemie vapaus, suoritusjärjestykse ja opeude joustavuus, mahdollisuus valita eri suoritustapoje välillä. Akateemie vapaus. Mahdollisuus opiskella mitä haluaa. Akateemie vapaus: opiot o saaut sovittaa itsellee sopiviksi. Akateemie vapaus: se, että opiot saa suuitella site että kursseja ei kerry kohtuuttomasti yhdelle lukukaudelle. Akateemie ympäristö. Korkeatasoie opetus. Akateemise koulutukse saavuttamie. Alaa liittyvä teoreettise osaamise saavuttamie ja kotaktit muihi alalla olevii hekilöihi. Ala kasaivälie luoe. Ammatillisesti spesifi koulutus eli aieeopettaja koulutus. Ammatilliset opiot PsM tutkiossa. Suuri osa psykologia opiskelijoista suutautuu ketälle, ei tutkimustyöhö. Ammati löytymie ja yleissivistys Aalyyttise ajattelu oppimie. Aalyyttise ajattelutava löytymie ja relatiivisuude ymmärtämie. 26

Ataa hyvät valmiudet toimia ammatissa (suome kiele aikuisopettajaa). Oma ala akateemise teoriapohja ja aalyysikyvy koulutuspohja o laaja. Paljo valiavapautta, hyvät ja ammattitaitoiset kouluttajat. Ataut hyvä teoriapohja käytäö opetustyölle Atoisa semiaarityösketely. Pieellä laitoksella professorilla oli aikaa ataa tarvittavaa ohjausta ja pystyimme keskustelemaa laajasti tutkimusaiheista. Asiatutevat lehtorit ja professorit, mielekiitoiset kurssit ja loistava ohjaus gradu tekemisessä. Asiatutevat opettajat ja lueoitsijat. Tutkitorakee o hyvä. Asioide historiallise kehitykse havaitsemie ja kyky tutustua alkuperäisii kreikakielisii teksteihi. Atk taitoje kehittämie, iitä tarvitaa kuiteki työelämässä rusaasti. Digitaalie media opitokokoaisuus (käytäöläheie, pakotti harjoitteluu oikeisii töihi). (Työalai o viestitä, mutta oppiaiee cum laude arvosaai jääee tämä tutkio ulkopuolelle, eli e voie vastata tähä että myös viestiä aieopitoje erikoiskurssit ;) ) Ei aiherajoitusta, vapaat opito oikeudet ja mahdollisuudet, kiiostavat aiheet humaistisessa tiedekuassa. Folkloristiika sivuaieopiot, Joo sopimus opiskelijavaihto, gradu kirjoittamie. Tutkimustyöhö tutustumie. Gradu kirjoittamie! Myös kirjallisuude ja kulttuuri erikoiskurssit sekä kieliharjoittelu. Gradu tekemie ja työelämäharjoittelut. Helsigi yliopisto rusas ja moipuolie aie/kurssivalikoima. Yleissivistykse kasvamie. Historia ketä laaja alaisuus Huippuopettajat, jotka ammattitaidollaa tartuttivat iostukse opiskelijoihi! Hyvä graduohjaus, mahdollisuus oppia hakemaa tietoa. Hyvä teoreettie ja filosofie taso. Hyvä yhteisheki opiskelijoide keskuudessa. Opettajie asiallie suhtautumie. Hyvät opettajat sekä oikeasti hyödylliset kurssit (käätäjälija erikoiskurssit) Iostus oppia koko aja lisää omasta aieesta, kollegoje kassa semiaarityöskeetly ja väittely, piee laitokse joustava ilmapiiri, oma vapaus tefdä valiat ja määrätä opiskelutahti. Itselle sopiva aikataulu ja kurssie valitamahdollisuus. Tiedohau ja ryhmässätyösketely kehittymie. Itseäise toimia ja kriittise ajattelu paratumie. Itseäise ajattelu kehittymie mielekiitoiste aiheide parissa. Itseäise ja kriittise ajattelukyvy kehittymie, oma ala tietoje ja taitoje oppimie. Itseäisyys, mahdollisuus vaikuttaa opitoje sisältöö. Itseäisyys. Japai tutkimukse semiaarityyppiset kurssit, joissa me opiskelijat valmistelimme esitelmiä ja yhdessä keskustelimme aiheista proffa ohjauksella. Miksi tällaista o ii vähä tarjolla? Ehdottomasti paras keio valmetautua työelämää, kommuikoitii ja sosiaalisii taitoihi. Ole myös opitoje moimuotoisuude kaalla. Muide laitoste johdatokurssit (Teor. filosofia, Kulttuuriatropologia yms.) lisäävät yleissivistystä. Erittäi kaatettavaa. Joustava suoritustapa. Kaustamie itseäisee työsketelyy. 27

Kasvamie ja kypsymie humaistisee tutkimustraditiooo ja oma ala teoreettisee viitekehyksee. Kettätyökurssit ja harjoittelu Kiehtova sukellus kiele ja historia maailmaa. Kieliharjoittelu; suomalais ugrilaisella laitoksella hekilökua ja opiskelijoide välie vuorovaikutus oli hyvää, opettajat kaustavia ja opiskelijoista kiiostueita. Tutkitovaatimukset olivat kaikilla laitoksilla mielekiitoiset ja kattavat, opiskelualasta kertyi opitoje edetessä moipuolie kuva. Kielitaido karttumie. Teoreettie kielitaito toimia ammatissa. Kielitaido kohetumie. Kielitaido paratumie. Kielitaito, oma itseluottamukse kasvamie. Kielte kääökurssit, gradu ohjaajaprofessori, pohjoismaiste kielete amauessi, tietokoeitte käyttömahdollisuus. Kiiostava ala Kiiostavat kurssit. Kiiostavie tietoje ja hyödylliste taitoje oppimie. Melko paljo valiavapautta opitoje sisällö suhtee. Kiiostavuus, vapaus suutautua oma mielekiio suutaa. Kirjalliste töide tekemie, semiaari/esseepaperit. Kirjallisuude aalysoiti Koulutukse laaja alaisuus ja moiulotteisuus. Alueelliset, poliittiset, sosiaaliset ja kielelliset aspektit muodostavat toimiva kokoaisuude kasaivälisiä tehtäviä ja erityisesti kehitysmaide kysymyksiä ajatelle. Koulutukse tarjoama moipuolie tarjota. Esimerkiksi pääaiee kurssivalikoima oli hyvä. Koulutus o ataut hyvä ja laaja ylessivistykse, kehittäyt aalyyttisiä taitoja ja viestitätaitoja. Koulutus o ataut sekä yleissivistystä että erikoisosaamista: kaike kaikkiaa ole saaut hyvä ammattitaido. Käätäjällä ja tulkilla o mahdollisuus toimia hyviki erilaisissa työpaikoissa. Töitä voi tehdä myös kotoa/etätyöä. Ku huomaa itsessä tapahtuee huikea kehitykse. Asiatutemus. Kypsymie Käytäöllise ja laaja teoreettise tiedo/taido saamie. käytäö harjoittelu Käytäö harjoittelu. Käytäö koulutus aieopettajakoulutuksessa. Eglai kirjallisuutee perehtymie. Käytäö tehtävät joide usko auttava oikeassa työelämässä. Myös teoria ja käytäö tehtävie yhdistämie o luout vahva pohja osaamiselle. Käytäö vuosi eli opetusharjoitteluaika. Muu opiskelu o ollut aikamoise teoreettista. Käytäöläheie harjoittelujakso opet. opioissa. Käytäöläheiset kurssit, esim. käätämie suomi eglati ja eglatisuomi. Käytäöläheisyys Käytäöläheisyys opettaja opioissa, ruotsi ja eglai opioissa erillie opettajalija ja siihe liittyvät kurssit. Käätämisee ja muuhu kirjallisee viestitää liittyvä opetus. Laaja alaisuus ja yleissivistävyys Laaja alaisuus ja yleissivistävyys. 28