OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2006 TUTKINNON SUORITTANEET

Transkriptio

1 OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2006 TUTKINNON SUORITTANEET Helsigi yliopisto ura ja rekrytoitipalvelut kehittää yhteistyössä tiedekutie ja hallio sovelluspalvelut yksikö kassa opito ja työelämäpalautejärjestelmää, jota varte tutkitoo valmistuvia/vastavalmistueita o pyydetty täyttämää työelämää sijoittumista ja yliopistoopitoja koskeva kyselylomake. Lomakkee o voiut täyttää joko paperi tai web versioa. Palautteesta o aiemmi koottu tietoja Helsigi yliopistossa vuosia 2004 ja 2005 tutkio suorittaeide osalta. Käsillä oleva tilastokooste perustuu vuoa 2006 matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeide vastauksii. Kuki vastaaja esiityy aieistossa ylimmä Helsigi yliopistossa vuoa 2006 suorittamasa tutkio perusteella. Palauttee vastausprosetti jäi hiema edellisvuotta alhaisemmaksi olle kuiteki korkeampi kui toissavuoa. Koska vastausaktiivisuus jäi edellee joideki tiedekutie ja tutkitoasteide kohdalla vaatimattomaksi ei tilastokoostee tuloksia tule yleistää koskemaa kaikkie vuoa 2006 valmistueide työllisyystilaetta tai mielipiteitä. Tilastokoostee tulokset ovat osa opito ja työelämäpalaute järjestelmä kehittämisvaihetta. Jatkokehitykse kaalta oleaista o vastavalmistueide vastausaktiivisuude lisäämie luotettavie ja vertailukelpoiste tuloste mahdollistamiseksi. Vastausaktiivisuude lisäätymie ataisi paremmat edellytykset muu muassa pääaieittaiste yhteevetoje tekemisee. Tilastokooste pohjautuu Helsigi yliopisto hallio sovelluspalveluide tietokaasta poimittuu dataa. Aieisto o aalysoitu SPSS 13.0 tilastoohjelmalla. Opito ja työelämäpalauttee rialle kehitetää automaattista raportoitijärjestelmää, joka o määrä jatkossa korvata tilasto ohjelma avulla tehdyt aalyysit. URA JA REKRYTOINTIPALVELUT 2007

2 KOOSTEESEEN SISÄLTYVÄT TAULUKOT Taulukko 1. Helsigi yliopistossa vuoa 2006 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2006 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2006 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa... 2 Taulukko 3. Vastaajie matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N= Taulukko 4. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 5. Muodollise valmistumise siirtämisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 6. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 7. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 8. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 9. Työhakumeetelmä, joka avulla matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeet saivat/löysivät ykyise työsä. N= Taulukko 10. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide ammatti /tehtävä tai virkaimike ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 11. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaorgaisaatio. N= Taulukko 12. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 13. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä aielaitokse mukaa. N= Taulukko 14. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 15. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 16. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 17. Nykyisessä työssä viihtymie matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 18. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 19. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 20. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 21. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 22. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista aielaitokse mukaa Taulukko 23. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide vastaajie omaa koulutustaa koskevat korjaus ja kehitysehdotukset aielaitokse mukaa Taulukko 24. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 ylemmä korkeakoulututkio suorittaeide äkemys aiemmi suoritetu sama ala tutkio hyödyistä OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE 2006 MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA TUTKINNON SUORITTANEET URA JA REKRYTOINTIPALVELUT Mari Pulkkie 2007

3 1 VASTAUSAKTIIVISUUS JA VASTAAJIEN PERUSTIEDOT Helsigi yliopistossa suoritettii vuoa 2006 yhteesä tutkitoa. 1 Opito ja työelämäpalautteesee vastasi yhteesä hekilöä, joide publiikkipäivä sijoittui vuodelle 2006, äiolle opito ja työelämäpalauttee vastausprosetiksi muodostui 37,7. Tiedekuittai tarkasteltua vastausprosetit vaihtelivat merkittävästi. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeide vastausprosetti jäi keskimääräistä alhaisemmaksi olle hiema alle 32. Muita selvästi aktiivisemmi palautteesee vastasivat edellisvuode tapaa teologisessa ja humaistisessa tiedekuissa tutkio suorittaeet. Teologeista peräti kaksi kolmaesta vastasi kyselyy. Teologie ja humaistie ohella vai maatalous metsätieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeet ylsivät yli 50: vastausaktiivisuutee. Passiivisimpia vastaajia olivat farmasia, eläilääketietellisestä, valtiotieteellisestä ja lääketieteellisestä tiedekuasta valmistueet. Viimeksi maiituista vai 9,0 vastasi palautteesee. Myös aiempia vuosia passiivisimmi vastaeide lääketieteilijöide kohdalla erääksi syyksi alhaisee vastausitoo voidaa pitää lomakkee osittaista sopimattomuutta vastaajie tilatee kuvaamisee sekä vastaajie verrattai hyvää valmistumisejälkeistä työtilaetta. Opito ja työelämäpalauttee tiedekuittaiset vastausprosetit käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Taulukko 1. Helsigi yliopistossa vuoa 2006 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa tiedekuta vuoa 2006 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet vastausprosetti Biotieteellie tiedekuta ,3 Eläilääketieteellie tiedekuta ,5 Farmasia tiedekuta ,3 Humaistie tiedekuta ,5 Käyttäytymistieteellie tiedekuta ,7 Lääketieteellie tiedekuta ,0 Maatalous metsätieteellie tiedekuta ,8 Matemaattis luootieteellie tiedekuta 446** ,8 Oikeustieteellie tiedekuta ,1 Teologie tiedekuta ,5 Valtiotieteellie tiedekuta ,3 yhteesä ,7 * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2006 [ ** Lähde: Matemaattis luootieteellie tiedekuta 1 Luku ei sisällä erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri ja erikoiseläilääkäri ammatillisia erikoistumistutkitoja, joita suoritettii vuoa 2006 yhteesä 208 eikä erilliset erityisopettaja opiot suorittaeita, joita oli vuoa 2006 yhteesä 70. Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2006 [ ja käyttäytymistieteellie tiedekuta. 2 Eläilääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoiseläilääkäri tutkio suorittaeet. 3 Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erilliset erityisopettaja opiot suorittaeet. 4 Lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoislääkäri eivätkä erikoishammaslääkäri tutkio suorittaeet. 5 Valtiotieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii sisältyvät myös Sveska Social och Kommual Högskolaissa tutkio suorittaeet. Palautteesee vastaeista kahdeksa ilmoitti suorittaeesa vuoa 2006 alemma korkeakoulututkio Sveska Social och Kommual Högskolaissa. 1

4 Tarkasteltaessa palauttee vastausprosetteja sekä tiedekua että tutkitoastee tasolla, vastasivat kyselyy aktiivisimmi alemma ja ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet teologit: esimaiituista peräti kolme eljäestä vastasi palautteesee. Aktiivisia vastaajia olivat iiikää alemma ja ylemmä korkeakoulututkio humaisessa tiedekuassa ja ylemmä korkeakoulututkio maatalousmetsätieteellisessä tiedekuassa suorittaeet, joista kaikki ylsivät vähitää 55,0: vastausaktiivisuutee. Alemma korkeakoulututkio suorittaeista passiivisimmi kyselyy vastasivat farmasia tiedekuassa, sekä oikeustieteellisessä ja valtiotieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeet. Ylemmä korkeakoulututkio suorittaeista alhaisi vastausprosetti oli valtiotieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeilla. Sekä lisesiaati että tohtori tutkio suorittaeide vastausprosetit jäivät kauttaaltaa hyvi alhaisiksi lukuuottamatta biotieteellisessä ja maatalousmetsätieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeita. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeet jäivät kaikissa tutkitoasteryhmissä keskimääräistä alempaa vastausprosettii lukuuottamatta tohtori tutkio suorittaeita, jotka vastasivat palautteesee keskimääräistä aktiivisemmi. Opito ja työelämäpalauttee vastausprosetit tiedekua ja tutkitoastee mukaa käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2006 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetti vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2006 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa. alempi korkeakoulututkito vuoa 2006 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet ylempi korkeakoulututkito vuoa 2006 HY:ssa suoritetut tutkiot* vastausprosetti palautteesee vastaeet vuoa 2006 HY:ssa suoritetut tutkiot* lisesiaati tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet vuoa 2006 HY:ssa suoritetut tutkiot* tohtori tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2006 [ ja matemaattis luootieteellie tiedekuta. vastausprosetti BIO , , , ,5 ELÄIN , ,0 FARM , , ,0 HUM , , , ,3 KÄYT , , , ,7 LÄÄK , ,2 MM , , , ,4 ML , , , ,0 OIK , , , ,0 TEOL , , , ,1 VALT , , , ,1 KOKO HY , , , ,9 2

5 Taulukko 3. Vastaajie matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N=142. vuoa 2006 suoritettu yli tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti tohtori yhteesä sukupuoli mies aie yhteesä ,4 55,6 100, ,5 49,5 100, ,0 100, ,0 25,0 100, ,4 48,6 100,0 Vastaajie joukossa ollut yksi lisesiaati tutkio suorittaut o jatkossa yhdistetty tohtori tutkio suorittaeisii. 3

6 2 OPINTOJEN HIDASTUMINEN JA VALMISTUMISEN SIIRTÄMINEN Taulukko 4. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt matemaattisluootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeilla. N= koulutusta vastaava tai siihe liittyvä asiotyö tekemie 95 riittämätö ohjaus opitoje suuitteluu 73 opiskelumotivaatio puute 69 ylimääräiset opiot 57 koulutusta vastaamattoma asiotyö tekemie 43 tutkitoi suorittamiselle välttämättömiä kursseja ei järjestetty varusmies tai siviilipalvelukse suorittamie kotityöt, lastehoito tmv. opiskelijajärjestöissä tai yliopisto halliossa toimimie sairaus tai vamma äitiys tai isyysloma, vahempaivapaa maiitaa Taulukko 5. Muodollise valmistumise siirtämisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt matemaattisluootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeilla. N=22. Yhteesä 22 eli 15,5 matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeista vastaajista ilmoitti joki syy/joideki syide ojalla siirtäeesä muodollista valmistumistaa. halu hyödytää opitososiaalisia etuja 11 ylimääräiset opiot 8 työpaika puuttumie 8 koulutusta vastaava tai siihe liittyvä asiotyö tekemie 8 koulutusta vastaamattoma asiotyö tekemie 5 varusmies tai siviilipalvelukse suorittamie maiitaa 4

7 3 OPINTOJEN KEHITTÄMÄT TIETO JA TAITOALUEET Taulukko 6. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeilla. N= tiedolliset ja taidolliset valmiudet tutkimus ja ammattietiika taju selkeä kuva oma ala työmarkkioista luova ajattelu taito valmius toimia oma ala asiatutijaa valmius soveltaa opittua käytätöö valmius hakkia lisätietoja ja taitoja oma ala teoreettie osaamie kielitaito tietotekiika käyttötaito oma ala käytäö taidot valmiudet kasaivälisee vuorovaikutuksee sosiaaliset taidot viestitä ja kommuikaatiotaidot joustavuus ja sopeutumiskyky yritystoimia perusteide tutemus tiimityötaidot oppimiskyky ogelmaratkaisukyky aalyyttiset, systemaattise ajattelu taidot erilaiste tutkimusmeetelmie tutemus oma aloitteisuus ei laikaa joki verra melko paljo paljo 5

8 4 VASTAAMISHETKEN TYÖTILANNE JA TYÖNHAKUTILANNE Taulukko 7. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=133. työtilae vastaamishetkellä työssä päätoimie jatko opiskelija kotoa (äitiys /isyys tai vahempaivapaa, lastehoito tms.) työpaikka tiedossa työtö työhakija muu tilae yhteesä vuoa 2006 suoritettu yli tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä ,4 63,9 72,7 65, ,1 17,6 15, ,8 2, ,6 9,1 5, ,1 3,7 9,1 4, ,3 6,5 9,1 7, ,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 8. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=133. Työhakutilaetta koskevia lukuja tarkasteltaessa o syytä huomioida, että esimerkiksi jatko opiskelijat ja äitiys /vahempaivapaalla työstää olevat ovat saattaeet työhakutilaetta koskevissa kysymyksissä tulkita kuuluvasa työssä olevie joukkoo. Tästä syystä työssä olevie määrä vaikuttaa suuremmalta kui esimerkiksi työtilaetta kuvaavassa taulukossa. vuoa 2006 suoritettu yli tutkito työhakutilae vastaamishetkellä ei hae työtä, koska o jo työssä työssä, mutta hakee uutta työtä ei ole saaut työtä, vaikka o hakeut ei ole hakeutkaa työtä ei ole vielä aloittaut työhakua yhteesä alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä ,3 67,6 72,7 67, ,4 10,2 18,2 12, ,1 2,8 9,1 3, ,1 16,7 14, ,8 2, ,0 100,0 100,0 100,0 6

9 Taulukko 9. Työhakumeetelmä, joka avulla matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeet saivat/löysivät ykyise työsä. N=70. itse luodu verkosto/kotaktie (esim. työ /opiskelukaverit) kautta 19 ottamalla yhteyttä sopivii/mielekiitoisii orgaisaatioihi 11 muut verkkorekrytoitipalvelut (esim. aarresaari.et, oikotie.fi, mol.fi) 9 ottamalla yhteyttä etisee harjoittelupaikkaa 7 ottamalla yhteyttä etisee kesätyöpaikkaa 6 sukulais ja tuttavaverkosto avulla yrityste ja orgaisaatioide iteretsivut 5 5 yliopisto/tiedekutie/laitoste tmv. ilmoitustaulut yliopisto rekrytoitipalveluide tietokata (RekryForum) 2 2 jättämällä tiedot erilaisii tietokatoihi (cv pakit tmv.) ammattiliittoje palveluide avulla työvoimatoimisto (virkailija avustuksella) saomalehti ilmoittelu seuraamie maiitaa 7

10 5 NYKYINEN TYÖ Taulukko 10. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide ammatti /tehtävä tai virkaimike ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N=79. Vuoa 2006 suoritettu yli tutkito Ammatti /tehtävä /virkaimike alempi korkeakoulututkito ohjelmistokehittäjä 2 atk suuittelija 1 Game Egieer 1 projektipäällikkö 1 suuittelija 1 suuittelusihteeri 1 Techology Specialist 1 ylempi korkeakoulututkito tutkija 12 suuittelija 3 ohjelmistosuuittelija 3 kemisti 2 Software Egieer 2 ohjelmistokehittäjä 1 aieeopettaja 1 EHS Chemist 1 erikoissuuittelija 1 Eumetcal Traiig Support Officer 1 harjoittelija 1 hydrogeologi 1 Iformatio Security Officer 1 järjestelmäasiatutija 1 kemia ja fysiika opettaja 1 kirjastosihteeri 1 laatuisiööri 1 lehtori 1 Maager, Multivedor ad IOT Support 1 matemaattiste aieide opettaja 1 matematiika ja tietotekiika lehtori 1 meteorologi/tutkija 1 myytieuvottelija 1 uorempi kosultti 1 ohjelmistokosultti 1 ohjelmoija/harjoittelija 1 opettaja 1 palvelumyyjä 1 projektityötekijä 1 Seior Quality Cosultat 1 Service Egieer 1 sivutoimie tutiopettaja 1 sovellusasiatutija 1 sovelluskehittäjä 1 Specialist, Network Systems Research 1 suuittelija 1 Techology Cosultat 1 tutiopettaja 1 tuotatokemisti 1 tutkija/meteorologi 1 8

11 tutkimusavustaja 1 vietipäällikkö 1 assistetti, vs. 1 väitöskirjatutkija 1 yksikö päällikkö 1 ympäristögeologiharjoittelija 1 lisesiaatti/tohtori tutkija 4 geologi 1 tohtoritutkija 1 tuotepäällikkö 1 vahempi suuittelija 1 Taulukko 11. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaorgaisaatio. N=77. Työatajaorgaisaatio Helsigi yliopisto 8 Ilmatietee laitos 5 Nokia Oyj 4 Vataa kaupuki 3 Comptel 2 Espoo kaupuki 2 Maa ja metsätalousmiisteriö tietopalvelvelukeskus (Tike) 2 TeliaSoera 2 VTT 2 Aldata Solutio Oyj 1 Becto Dickiso Oy 1 Boware oy 1 CadFaster Oy 1 CPS Color Oy 1 Digital Chocolate Oy 1 Espoo kaupuki / Tapiola koulu 1 Gasmet Techologies Oy 1 Geologia Tutkimuskeskus 1 Golder Associates oy 1 Helsigi kaupugiosayhdistyste liitto ry 1 Helsigi kaupuki /opetustoimi / Pakila yläaste 1 Helsigi yliopisto, Fysikaaliste tieteide laitos 1 Helsigi yliopisto, Ilmakehätieteide osasto 1 Helsigi yliopisto kirjasto Kasalliskirjasto 1 Helsigi yliopisto maatietee laitos 1 Helsiki Istitute of Physics 1 Hyvikää kaupuki 1 Hämee Matkailu Oy 1 IT Optimo 1 Kasaterveyslaitos 1 Kiihdytilaboratorio, HY 1 Kuluttajatutkimuskeskus 1 Kumpula tiedekirjasto 1 MAP Medical Techologies Oy 1 Metsätutkimuslaitos 1 Omillai 1 Posiva Oy 1 Pääkaupukiseudu yhteistyövaltuuskuta YTV 1 9

12 Qetiel Oy 1 Saaio & Riekkola Oy 1 Satama Iteractive Oyj 1 Silta Oy 1 Sipoo kuta/ Sipoojoe koulu 1 Suome Akatemia rahoittama tutkimusryhmä filosofialaitoksella 1 Suome Posti 1 Suome ympäristökeskus 1 Suuto Oy 1 Tapiola 1 Tekillie korkeakoulu 1 Tieto Tapiola Oy 1 Tieto X Oyj 1 Tietoeator Fiacial Solutios 1 TietoEator GMR Oy 1 Vaisala Oyj 1 Vataajoe ja Helsigi seudu vesiesuojeluyhdistys 1 Vita Terveyspalvelut Oy 1 Taulukko 12. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N=78. Vuoa 2006 suoritettu yli tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito Tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä datamaagemet, tietokataylläpito, ohjelmoiti Käyttötilastoide talletamie ohjelmistokehitys, järjestelmie ylläpito, kosultoiti Ohjelmoiti, ylläpito, itegroiti Osakkaaa käytäössä kaikki tutkimuksesta, tuotekehityksestä markkioitii Projektie ja hakkeide vetämie projekti hallioiti ja seurata, projekti tuotoste markkioiti ja tiedotus, asiakasvastuuhekilöä toimimie, kehittämistehtävät Taloushallio järjestelmie asiatutija: pääkäyttäjä, kouluttaja ylläpitäjä ja kehittäjä. alaa liittyvä tutkimus, tutkimusttuloste aalysoiti ja raportoiti alueidekäytö seurata Aalyyttiste meetelmie kehitys lääkeaieaalytiikassa asemakaavoituksee liittyvät selvitystehtävät asiakaspalvelu Hekilöstöjohtamie ja projektie johtamie Huoltaa ja korjata virtaussytometrejä Kaukopalvelu, tiedotus asiakaseuvota Liittyvät ohjelmistoje tuotatoo maakäytö suuitteluu liittyvät tehtävät Matematiika ja tietotekiika opettamie matematiika, fysiika, kemia ja ATK: opettamie Meteorologiste laskutoimituste sisällyttämie automaattisee tietojekäsittelyjärjestelmää Myytieuvottelut, vietikauppa, tekie tuki, asiatutijatehtävät Ohjelmistoarkittehtuurie suuittelu Ohjelmistoje kehittämie (2 vastaajaa) Ohjelmistoje määrittely, suuittelu, toteutus, projektie johtamie, alihakkijoide ohjaus Ohjelmistoje suuittelu ja tiimi vetämie 10

13 ohjelmistosuuittelija Ohjelmistotestaukse suuittelu, suoritus ja hallita ohjelmoiti, suuittelu Ohjelmoiti, testaus opettamie, opetustyö (4 vastaajaa) osallistua vesistötutkimukse käytäö ja teoreettisee tutkimustyöhö projektii liittyvät tehtävät laidasta laitaa projektijohto, ohjelmistoje suuittelu ja toteutus projektitehtävät Prosessie kehitys selvityste tekemie, erilaie sidosryhmätyö (palaverit) suuittelu, ohjemoiti, käyttäjie opastus suuittelu/ohjelmoiti Suurtapahtumie orgaisatoriset järjestelyt sää eusteide teko/valvota ja koulutus Tehdä akateemista tutkimustyötä erillisessä projektissa, esitellä tuloksia koferessissa, kirjoittaa julkaisu Tietokoeavusteie koulutus Eurooppalaisessa projektissa, tukitehtävät sekä sisällö suuittelu Tietokoesimulaatiot Toimitusketju hallitajärjestelmie (SCM) toimitukset asiakkaille Tuotato ja laaduvalvota tuoteturvallisuusasiat, ympäristölaisäädätö tutkimie, tutkimus (6 vastaajaa) Tutkimukse suuittelu ja toteutus tutkimus ja opetus (3 vastaajaa) Tutkimustyö ja raportoiti tutkimustyö, koko orgaisaatio paikkatietojärjestelmä kehittämie ja ylläpito uusie aalyysimeetelmie kehitys ja iistä vastaamie Verkkoihi ja verkkoarkkitehtuureihi liittyvä tutkimus Yhteesopivuustestie koordioiti yhdessä laitevalmistajie kassa ja asiakasraportoiti Yhtiöryhmä raportoiti ja tietovarastoitiratkaisuje kehittämie Yksikö esimiestehtävät ja vastuu kaikesta hallussamme olevasta MMM: hallioala ICT tuotao pyörittämisestä (tietoliikee, palvelimet ja sovellukset) ympäristötekie kosultoiti ketällä Yritykse tietoturvallisuude suuittelu ja toteutus lisesiaatti/tohtori Geologiaa liittyvät asiatutijatehtävät Kotrolloiti, että asiat sujuvat mallikkaasti Luoovaroje kartoitus ja arvioiti Tohtoroiti ja tutkimie tutkimus (2 vastaajaa) Tutkimus, opetus Tutkimustyö eri projekteissa Taulukko 13. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä aielaitokse mukaa. N=78. Aielaitos Fysikaaliste tieteide laitos Tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä Huoltaa ja korjata virtaussytometrejä Meteorologiste laskutoimituste sisällyttämie automaattisee tietojekäsittelyjärjestelmää 11

14 sää eusteide teko/valvota ja koulutus Tietokoeavusteie koulutus Eurooppalaisessa projektissa, tukitehtävät sekä sisällö suuittelu Tietokoesimulaatiot Tohtoroiti ja tutkimie Tutkimie, tutkimus (5 vastaajaa) tutkimus, opetus Tutkimustyö eri projekteissa Geologia laitos Kemia laitos Maatietee laitos Matematiika ja tilastotietee laitos Geologiaa liittyvät asiatutijatehtävät Kaukopalvelu, tiedotus asiakaseuvota Luoovaroje kartoitus ja arvioiti Tutkimukse suuittelu ja toteutus ympäristötekie kosultoiti ketällä Aalyyttiste meetelmie kehitys lääkeaieaalytiikassa Myytieuvottelut, vietikauppa, tekie tuki, asiatutijatehtävät opettamie projektitehtävät Tuotato ja laaduvalvota tuoteturvallisuusasiat, ympäristölaisäädätö tutkimus tutkimus ja opetus Tutkimustyö ja raportoiti uusie aalyysimeetelmie kehitys ja iistä vastaamie alueidekäytö seurata asemakaavoituksee liittyvät selvitystehtävät asiakaspalvelu maakäytö suuitteluu liittyvät tehtävät opettamie osallistua vesistötutkimukse käytäö ja teoreettisee tutkimustyöhö projektii liittyvät tehtävät laidasta laitaa selvityste tekemie, erilaie sidosryhmätyö (palaverit) Suurtapahtumie orgaisatoriset järjestelyt Tehdä akateemista tutkimustyötä erillisessä projektissa, esitellä tuloksia koferessissa, kirjoittaa julkaisu Tutkimus Tutkimus ja opetus tutkimustyö, koko orgaisaatio paikkatietojärjestelmä kehittämie ja ylläpito alaa liittyvä tutkimus, tutkimusttuloste aalysoiti ja raportoiti Käyttötilastoide talletamie Matematiika ja tietotekiika opettamie matematiika, fysiika, kemia ja ATK: opettamie Ohjelmistoarkittehtuurie suuittelu opettamie, opetustyö (2 vastaajaa) projektijohto, ohjelmistoje suuittelu ja toteutus Tutkimus, opetus Tietojekäsittelytietee laitos datamaagemet, tietokataylläpito, ohjelmoiti Hekilöstöjohtamie ja projektie johtamie Kotrolloiti, että asiat sujuvat mallikkaasti Liittyvät ohjelmistoje tuotatoo 12

15 Ohjelmistoje kehittämie, ohjelmistokehitys (2 vastaajaa) Ohjelmistoje määrittely, suuittelu, toteutus, projektie johtamie, alihakkijoide ohjaus Ohjelmistoje suuittelu ja tiimi vetämie ohjelmistokehitys, järjestelmie ylläpito, kosultoiti ohjelmistosuuittelija Ohjelmistotestaukse suuittelu, suoritus ja hallita ohjelmoiti, suuittelu Ohjelmoiti, testaus Ohjelmoiti, ylläpito, itegroiti Osakkaaa käytäössä kaikki tutkimuksesta, tuotekehityksestä markkioitii Projektie ja hakkeide vetämie projekti hallioiti ja seurata, projekti tuotoste markkioiti ja tiedotus, asiakasvastuuhekilöä toimimie, kehittämistehtävät Prosessie kehitys suuittelu, ohjemoiti, käyttäjie opastus suuittelu/ohjelmoiti Taloushallio järjestelmie asiatutija: pääkäyttäjä, kouluttaja ylläpitäjä ja kehittäjä. Toimitusketju hallitajärjestelmie (SCM) toimitukset asiakkaille tutkimie Verkkoihi ja verkkoarkkitehtuureihi liittyvä tutkimus Yhteesopivuustestie koordioiti yhdessä laitevalmistajie kassa ja asiakasraportoiti Yhtiöryhmä raportoiti ja tietovarastoitiratkaisuje kehittämie Yksikö esimiestehtävät ja vastuu kaikesta hallussamme olevasta MMM: hallioala ICT tuotao pyörittämisestä (tietoliikee, palvelimet ja sovellukset) Yritykse tietoturvallisuude suuittelu ja toteutus 13

16 Taulukko 14. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N=84. työatajaryhmä yliopisto, korkeakoulu tai Suome Akatemia muu valtio virasto, laitos tai liikelaitos kuta tai kutailiitto järjestö tai säätiö yksityie yritys ole itseäie yrittäjä/freelacer muu yhteesä vuoa 2006 suoritettu yli tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä ,0 19,7 37,5 21, ,0 22,7 37,5 23, ,2 11, ,5 1, ,0 36,4 25,0 38, ,0 2, ,5 1, ,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 15. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N=83. asema ykyisessä työssä keskijohto asiatutija, tutkija, opettaja tms. toimihekilö työtekijä harjoittelija muu yhteesä vuoa 2006 suoritettu yli tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä ,0 3,1 3, ,0 55,4 87,5 59, ,0 15,4 13, ,0 20,0 12,5 19, ,1 2, ,1 2, ,0 100,0 100,0 100,0 14

17 Taulukko 16. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N=84. työsuhtee laatu määräaikaie työsuhde jatkuva työsuhde oma yritys toimiimi/freelacer yhteesä vuoa 2006 suoritettu yli tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä ,0 59,1 62,5 56, ,0 37,9 37,5 40, ,0 1,5 2, ,5 1, ,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 17. Nykyisessä työssä viihtymie matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=84. 1=e viihdy laikaa; 5=viihdy eriomaisesti vuoa 2006 suoritettu yli tutkito ykyisessä työssä viihtymie = viihdy eriomaisesti yhteesä alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä ,0 3,0 4, ,0 19,7 12,5 17, ,0 51,5 50,0 50, ,0 25,8 37,5 27, ,0 100,0 100,0 100,0 15

18 6 TYÖN JA OPINTOJEN VASTAAVUUS Taulukko 18. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=84. mite ykyie työ vastaa opiskelualaa ei laikaa joki verra täysi e osaa saoa yhteesä vuoa 2006 suoritettu yli tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä 2 2 3,0 2, ,0 31,8 25,0 35, ,0 65,2 62,5 60, ,5 1, ,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 19. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=84. mite ykyie työ vastaa akateemista koulutusta ei laikaa joki verra täysi e osaa saoa yhteesä vuoa 2006 suoritettu yli tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä ,0 3,0 3, ,0 25,8 12,5 28, ,0 68,2 87,5 65, ,0 2, ,0 100,0 100,0 100,0 16

19 Taulukko 20. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=84. yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä opitusta ei juurikaa hyötyä voi hyödytää oppimaasa joki verra käyttää hakkimiaa tietoja/taitoja jatkuvasti yhteesä vuoa 2006 suoritettu yli tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito lisesiaatti/ tohtori yhteesä ,0 1,5 12,5 3, ,0 28,8 28, ,0 69,7 87,5 67, ,0 100,0 100,0 100,0 17

20 7 TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT Taulukko 21. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeilla. N= akateemie tutkito pääaie sivuaieet tutkielma/pro gradu aihe opiäyteyhteistyö opitomeestys muut opiot tai muu koulutus opiskeluaikaie harjoittelu oma ala työkokemus muu työkokemus aikaisempi työsuhde samaa työatajaa ulkomailla työsketely tai opiskelu kielitaito atk taidot suhteet (esim. perheejäseet, suku, tuttavat) itse luotu verkosto ja kotaktit (esim. työ /opiskelukaverit) harrastukset hekilökohtaiset omiaisuudet ja persooa oma aktiivie työhaku suosittelijat sattuma ja/tai hyvä oi vaikutti paljo vaikutti hiema ei merkitystä e osaa arvioida/ei relevatti kysymys 18

21 8 PALAUTE YLIOPISTO OPINNOISTA Taulukko 22. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista aielaitokse mukaa. Aielaitos Fysikaaliste tieteide laitos Geologia laitos Kemia laitos Parasta tutkitoo johtaeessa koulutuksessa akateemie vapaus (2 vastaajaa) Alaa o käsitelty moipuolisesti Fysikaalise ajattelu oppimie Geofysiikassa o vähä opiskelijoita ja siksi luetoryhmät ovat pieiä. Lueoilla o mukavampi olla ja keskustelua sytyy eemmä. Gradu kirjoittamise aikaa saatu ohjaus, se aikaa muodostui käsitys mite kirjoitetaa tieteellie teksti. Gradu tekemie hyvässä porukassa Kiitoisat asiat. Koulutukse moipuolisuus. Kurssie valitsemise melko suuri vapaus. Käytäöläheie ja ogelmalähtöie opetus. Opettajie läheisyys ja laitokse piei koko. Loogie ajattelu ja argumetoiti o varmaaki kehittyyt. Puhtaasti tietopohja o kasvaut huomattavasti. muutamat työelämää suuatut kurssit Ole saaut laajat tiedot omasta opiskelualasta, mutta myös yleissivistys o paratuut huimasti. Sosiaaliset taidot ovat kehittyeet, ja osaa työskeellä erilaiste ihmiste kassa ja parissa. Oppia työsketelemää tietee eturitamassa. paras o että se ataa mahdollisuude jatko opitoihi, ja kyky suorittaa iitä. Se, ettei tarviut pysyä juuri siiä muotissa, joka luki opito oppaassa. Tieteellisee tutkimuksee liittyvie asioide oppimie. Kriittie ajattelu. Uude oppimmie Vapaus edetä omaa tahtia. Väitöskirja teko o tutkimukse tekoa, kute työiki tulee olemaa. Alaa oleellisesti liittyvä käytäö ja teoria yhdistämie esim. kettäkursseilla ja gradua tehtäessä. Graduu liittyeet laboratoriotyöosuudet joissa pääsi oppimaa aiva uutta sekä soveltamaa opittuja tietoja. mahdollisuus tehdä gradu ja väitöskirja osaa palkkatyötä yksityisessä yrityksessä mielekiitoisuus Moipuolisuus. Se että o oppiut sisäistämää ja käsittelemää opeassa tahdissa uutta tietoa. Opitoje joustavuus, muut opiskelijat, kettäkurssit Petrologia opetukse hekilö kohtaie ohjaus ohuthie töissä. Erittäi kattava opetus ja kaustava ilmapiiri. Hyvä kokoaisuus. Itseäise työ omaksumie. Jatkuva oppimie ja kehittymie. kaikki tieto, mitä ole saaut. uudet kotaktit ovat myös hyvi tärkeitä. Laboratoriokursseja oli paljo ja e atoivat hyvä pohja tutkimustyöhö. Työsketelytilat olivat erittäi hyvät. Tiedohakukurssit atoivat valmiudet itseäisee tiedohakuu, josta o hyötyä työelämässä mahdollisuus lukea moia mielekiitoisia asioita. 19

22 Moipuolisuus; kemia ala o laaja. Ole oppiut hiema eemmä kui mitä jokapäiväisissä työaskareissa tarvitaa. Valmiudet hakea ja arvioida uutta tietoa ovat kehittyeet, ja iitä tarvitse jatkuvasti työssäi. Oma laboratorio atamat mahdollisuudet ja vakka taito. Oma suutausmisvaihtoehdo laudaturopiot. Pakolliset laboratoriotyökurssit Tutkimukse tekemie. Maatietee laitos Matematiika ja tilastotietee laitos Ala mielekiitoisuus ja vapaus suorittaa opitoja yliopistossa. Itsellei akateemie vapaus o ollut eriomaie asia. Suoraa lukiosta tulleea e TODELLAKAAN olisi vielä tieyt, mitä halua tehdä tai että mitä saamai opiskelupaikka tarkoittaa. ALa osoittautuiki iha erilaiseksi, tosi hyväksi. Tutustui moee eri osa alueesee, ja koe se ehdottomasti vahvuudeksei. Myös viime hetkillä tekemäi ratkaisut uude sivuaiee suhtee osuivat appii. Vasta 6. opiskeluvuoai löysi oma juttui. kettäkurssit ym. kokreettie oppimie Kokoaisuus o iha hyvä. Matkailuopitoje tuoma käytäöläheisyys Mielekiitoie ja iostava aihepiiri moipuolisuus ja vahvat käytäö työelämää valmistavat kurssit opitoje loppuvaiheessa Paljo käytäö taitoje opiskelua, kettäkurssit, laboratoriokurssit, gradu teko osaa laajempaa tutkimusta, hyvä ohjaus gradua tehdessä, kivat opiskelukaverit, joihi sytyi syvempi ystävyys juuri pieryhmäopetuksessa ja kettäkursseilla. Luetokursseilla äi ei todellakaa olisi käyyt. Tutkimusmetodie opetus ja ala kirjallisuutee tutustuttamie Tutkio loppuvaihee opiot ja gradu tekemie Tutkitoimike Vaihto opiskeluvuosi Yhdysvalloissa, jossa sai motivoivaa ja tehokasta (ei tosi aia yhtä tieteellisesti pätevää kui täällä) opetusta. Pääaieei laitoksella opiskelussa o parasta ollut rusas semiaarie ja tutkielmie kirjoittamie, joka o kehittäyt omaa tiedohakua ja esiitymisvarmuutta. valiavapaus, mahdollisuus lukea laaja alaisesti sivuaieita Valmiudet tutkimustyöhö & gradu tekoo liittyyt matkustamie. Tieteellise teksti tuottamistaidot. asioide teoreettise tausta ymmärtämie Gradu tekemie harjoittelu Harjoittelujaksot ormaalikoulussa. Käytäöläheie kasvatustiede, eli praktikumit loogise ajattelukyvy oppimie Mahdollisuus tutustua itseä kiiostaeisii asioihi. Matemaattisessa tiedekuassa saamai kattava ja laajaa matemaattisee sivistyksee johtava opetus. Moipuoliset mahdollisuudet yhdistettyä vapautee; ole saaut opetella juuri iitä asioita joita ole haluut, ja ole voiut luoda yksilöllise ja harviaise osaamiskokoaisuude. muutamat matematiika kurssit Ole oppiut paljo matematiikkaa ja myös gradu teko oli lopulta atoisaa löydettyäi sopiva ohjaaja ja aihee. Ole tutustuut moii ihmisii. Parasta asiaa o vaikea imetä. Harjoitusassistettia toimimie oli kivaa ja siiä oppi valtavasti muutaki kui matematiikkaa... O oppiut uusia ajattelumalleja. Opetusharjoittelu kaikesta huolimatta. 20

23 Opitoja o tuettu hyvi matematiika ja tilastotietee laitoksella esimerkiksi laskupajalla. Lisäksi laitokse myöteie ilmapiiri o vaikuttaut opiskelumotivaatioo. riittävä laajuus Se, että se o yt suoritettu ;) Työharjoittelu valmistumie Vapaus suorittaa opiot itselle sopivalla tavalla. Pakollista o ollut vai asioide oppimie, ei iide opiskelu määrätyllä tavalla (Pakolliset lueot, laskuharjoitukset je.) Ymmärrys, tieto ja taito matematiikasta. Tietojekäsittelytietee laitos Aloittaessai 8 vuotta sitte koko laitoksella tutui huomattava "tekemise fiilis", viime vuosia jotai o tapahtuut (muutto eri tiloihi, kriittisiä siirtymisiä yksityispuolelle?) ja laitos o todella "laitostuut" saa egatiivisessa mielessä. Koulutus tarjoaa hyvät valmiudet työelämässä meestymisee sekä oma ala käytäö osaamise kehittämisee. Käytäö läheiset kurssit. Käytäöläheisyys Laadukas koulutus, josta saa hyvät taidot työelämässä toimimisee. Laaja alaiset perusopiot, vapaus valita kiiostavia syvetäviä opitoja Luo hyvät valmiudet toimia tietokataitesiiviste sovelluste ja rekistereide luomassa kohdeympäristössä. Yhdessä työelämä tuoma kokemukse kassa ole voiut toimia hyvi erilaisissa tehtävissä esimerkiksi ohjelmoii, tietoturva, arkkitehtuurisuuittelu, tutkimukse ja johtamise alueilla. Mahdollisuus lukea esoteerisempiäki kursseja ja sivuaieita. Oli hauskaa, että pakollisia kursseja oli merkittävä vähä (esim. ei fysiikkaa). Hyvä juttu, että vaatimustaso oli usei korkealla. Matematiika CL oppimäärä atoi eväät oma erikoistumisala työtehtävii eli paikkasi TKTL: puutteet siltä osi. ohjelmistotuotatoprojekti, eli isohko harjoitustyö, jossa sai harjoitella käytäössä teoreettisia taitoja sekä tiimityösketelyä. Ohjelmistotuotatoprojekti, jossa sai kokeilla kokeilla osallistumista ohjelmistokehitykse jokaisee vaiheesee. Työelämässä joutuu useimmite osallistumaa vai tiettyy vaiheesee, kokoaiskuva jää saamatta. Ole oppiut suhtautumaa kriittisesti tarjolla olevaa tietoo ja kyseealaistamaa faktat, taito etsiä tietoa eri lähteistä. Ole saaut teoreettista taustaa iille töille ja tehtäville, joita tee käytäössä. Yliopisto o mahdollistaut suhteellise vapaa opiskeluaikataulu, ii että ole pystyyt yhdistämää työ, opiskelu ja vapaa aja. Ole voiut soveltaa oppimaai työelämässä lähes sellaiseaa. Teoriaopiot ovat ataeet pohja, joka kautta pysty omaksumaa ja oppimaa uutta tietoa tällä alalla. Opitojaksoista parhaita ovat olleet tietojekäsittelytietee tiedekuassa ohjelmistotuotatoprojekti, kadidaati tutkielma, aieeopettaja tietotekiikka kurssi, tietokoeavusteiset oppimisympäristöt kurssi ja harjoitustyöt. Harjoitustöide ohjaajat asaitsevat erityise kiitokse, sillä he yllättivät positiivisesti kärsivällisyydellää. Lueoitsijat olivat kaikissa kursseissa alasa asiatutijoita. Eriomaista o myös se, että tietojekäsittelytietee luetoje materiaalit löytyvät etistä! Opiskeluympäristö. Itselle uusie haasteide asettamie ja iistä selviämie ja uude oppimie. Se, että sai suorittaa todella suure määrä kursseja ilma, että miua suitsittii miimiopitoviikkomääriii. Näi pystyi lukemaa kadioppimäärä kielitekologiasta, mikä ei olisi ollut mahdollista, jos opitoviikkojai olisi vajhdittu, sillä miulta puuttui johdatokurssitki. 21

24 Syvetavat kurssit olivat viimeiki mielekiitoisia! Toisaalta myos erikoistilateei vaikutti taha (empaili tama takia myos kovasti mite vastata tata kysymysta edeltavaa kysymyssarjaa siita mite yliopistoopiskelu o vaikuttaut kykyihii): ole viimeiset 2v ollut tutkijaopistossa ulkomaisessa yliopistossa. Taalla ole todellaki tehyt tutkimusta tayspaivaisesti, ja ole ime omaa tassa vaiheessa viimeiki todella kiiostuut alastai, ja ymmartayt teoreettise opiskelu hyodyt. Ole vasta taa aikaa myos oppiut etsimaa ja kayttamaa hyvaksi tieteellisia julkaisuja ja elektroisia kirjastoja. Tieteellise kirjoittamise kurssi Tietotekiika perusteide oppimie, tiedo etsimistaitoje kehittymie tietyt osa aloje syvetävät opiot Tietämykse laajetumie oma ala ulkopuolelle Tutkiolle o kysytää työelämässä. Opiskelua sai suuata haluamaasa suutaa kurssi ja sivuaievalioilla. Toisaalta vapaus myös hidasti valmistumistai, ku etsi pitkää sitä ";omaa juttua";. Vaatimustaso o ollut riittävä ja kurssit pääosi hyviä. valiavapaus Vapaa, joustava ilmapiiri & suurimmalta osi hyvä sekä asiatuteva opetus. Mielekiitoiset kurssit. Vapaus muodostaa tutkiosta sellaie mikä itse katsoo mielekiitoiseksi. (Se o myös vaara, jos ei tue alaa vielä kuolla eikä tiedä mitä haluaa.) Työteko tutkio ohella o ollut todella hyvä asia miulle, ku teoria ja käytätö ovat kohdaeet työ puitteissa. Vapaus valita sekä suutautumie omalla alalla, että omaa alaa tukevie sivuaieet. Vapaus, joski se ei välttämättä sovi juuri miu persooallisuudellei, jos kriteeriä o tehokkuus. Yliopisto teoreettie lähestymistapa aiheisii tekee opitusta yleispätevää, jos vai sitä sitte itse osaa soveltaa. Tähtitietee laitos Maiiota saada opetusta erittäi asiatutevilta tutkijoilta omassa alassa. Sai opiskella mielekiitoisia asioita. Taulukko 23. Matemaattis luootieteellisessä tiedekuassa vuoa 2006 tutkio suorittaeide vastaajie omaa koulutustaa koskevat korjaus ja kehitysehdotukset aielaitokse mukaa. Aielaitos Fysikaaliste tieteide laitos Koulutukse kehittämis ja korjaustarpeet Eemmä opitoje ohjausta! Oli pitkää siiä vaiheessa ku pitäisi alkaa tehdä gradua, mutta täsmällie aihee valita oli vaikeaa. Lisäksi eri aloihi pitäisi päästä tutustumaa paremmi kui vai kurssie kautta. Eemmä selkeyttä mitä tiettyjä opitoja tarvitaa ja mihim iillä valmistutaa. Eemmä vai tieteide välistä yhteistyötä. Ja toisaalta erikoistumista juuri tiettyy ala sisäisee oppialaa. esitelmie pitämie Fysiika ja matemaattiste tieteide yleesä yhteyksiä ja asemaa muuhu kulttuurii tai yhteiskutaa ähde, saati tietee etiikkaa ei pohdittu koko opitoje aikaa laikaa. Gradu teo aetaa levitä käsii liia helposti, koska harvoilla tyypeillä o ollut ohjaaja joilla olisi todella aikaa ohjata. Nyt vai aetaa pari kertaa ohjeita ja jos ei valmistu ii ei ohjaajaa haittaa... kertoa alusta asti selkeämmi, missä koulutusta tarvitaa eli mihi o mahdollista työllistyä koulu jälkee Koulutus o melko kaukaa käytäö työstä Lisää valiaisia kursseja sekä vaihtoehtoja kurssitarjotaa. Opettajie taitoja 22

25 Opitoihi voisi kuulua myös joitai hiema käytäöläheisempiä opitokokoaisuuksia. Oppilaaohjausta ja käytäö ja teoria yhtee sovittamista Tieteellise eglai kurssi pakolliseksi. Suositus kaikille tutkijaksi pyrkiville kirjoittaa gradu eglaiksi. Viestitä ja vuorovaikutustaitoja kehittäviä kursseja mukaa. Eemmä ryhmätyösketelyä. Mielestäi olisi hyvä olla mahdollisuus kursseihi, joissa ratkotaa iha oikeasti joki yritykse/tutkimuslaitokse ogelmia. Tämä helpottaisi kotaktie luomista työelämää ja selkiyttäisi ajatuksia oma ala työpaikoista. vähemmä passiivista opettelua, eemmä omatoimisuutta ja luovuutta vaativia ja kehittyviä harjoitustoitä tai sellaista. Laskareita eivät aja sitä asiaa. Eemmä kirjoittamista. Yleistä vaativuustasoa pitäisi ostaa. Kursseista pääsee liia helposti läpi. Opitoje ohjaus oli olematota. Äidikiele opetus, sieltä valmistuu lähes luku & kirjoitustaidottomia. Eteki oma ala materiaali esittämie suomeksi eglatijargoi sijaa. Kursseilla pitäisi olla edes jotai pedagogista otetta ja tukea opiskelijoille. Itse kävi eteki esimmäiset vuodet käytäössä kirjekurssia. Geologia laitos Kemia laitos ei mitää Eemmä käytäöläheistä opetusta. Tutkimusmeetelmiä, tietokoeohjelmia... Kurssie aikataulutuksessa paratamise varaa; osa pieistä (yhde ov: )syvetävistä kursseista voisi ehkä yhdistää suuremmiksi kokoaisuuksiksi. kurssie aieisto selkeämmäksi ja helpommi saatavaksi Opitojeohjausta, tietoa tärkeistä sivuaieista ja iide lukemise eteemis aikataulusta. Sekä kurssie järjestämistä mitä mitkä löytyvät opito oppaassa. Pakolliset kielikurssit ovat joteki aurettavia: pystytää toteamaa, että opiskelijat ovat epäilemättä läpäisseet ko. kielte yo kokee. Suuitelmallisuutta opioissa ja eri mahdollisuuksie tiedottamie opitoje suhteet, eteki sivuaieissa Eemmä kasaivälistä kommuikoitia ja muuteki esiitymistaitoje kehittämistä. Eemmä käytäö tehtäviä. Parempi opitoje ohjaus. Esimmäiset pari vuotta olivat osaltai erittäi tehottomia, e valiut tarpeeksi kursseja osittai koska euvottii melko rauhallisee aloituksee. Kurssie yhteesovittamie (varsiki ku haluaa lukea mota kurssia samaa vuoa) oli usei hakalaa. Koulutukse sisältö o mielestäi ok, mutta yliopistolta valmistueide tohtoreide julkisuuskuvassa o huomattava ogelma: verrattua TKK:lta valmistueihi tohtoreihi, yliopistolta valmistueet ja siellä väitöstyösä teheet vaikuttavat 'yliopistolla hegaajilta' eivätkä uskottavilta tutkijoilta vaikka osaamie ja työkuva ovat täysi TKK:ta vastaavat. Tässä o mielestäi yksi suurimmista syistä tohtoreide huooo työllistymisee. käytätöä voisi olla hiema eemmä. Lisää tutkiallista toimitaa ja lisää tieteellise tiedo perusteita. Keskimääri luootieteilijöillä ei ole hajuakaa tieteefilosofiasta tai sosiologiasta. Miusta o vääri, että uudet opiskelijat pääsevät helpommalla uude opitojärjestelmä avulla. Se tulee äkymää työelämässä, jos tarpeeksi kattava käytäö osaamie puuttuu. Oma aloitteellisuutta opitoje ohjaus, paostetaa liiaksi tutkimuspaiotteisee työhö, parempaa tietoa työmarkkioista: liia vähä tietoa yleisistä työtekijöide eduista (mm. lomakertymät, ylityökorvaukset je...) 23

26 Oppilaaohjausta. Myös kurssie vaatimustasoa pitäisi ostaa, mielestäi aioastaa fysikaalise kemia opiot vaativat oikeasti osallistumista ja perehtymistä asiaa, jotta pääsi kursseista ylipäätää läpi. Näi ei ollut useimmilla muilla kursseilla. Perusopitoje "perusteellisuutta" eli että perusasiat tulevat varmasti ymmärretyiksi. Eemmä teoria ohessa harjoituksia. Tutkitoarvosaoje määräytymie tulisi selkeyttää yhteäiseksi! Yksilöllie ohjaus, kasaivälisempi koulutus Maatietee laitos Matematiika ja tilastotietee laitos eemmä käytäö harjoittelua ja työelämävalmiuksia eemmä metodie opetusta, erityisesti kvatitatiiviset tutkimusmetodit Eemmä tietoa mahdollisista työmarkkioista. e edes tiedä mihi voisi työllistyä. Joku kuo kurssi tietokoeide perusohjelmie käytöstä heti opiskelu alkuu. eemmä työelämävalmiuksia erilaiste tutkimusmeetelmie opetus sekä vahvempi tutkija työhö valmistamie Gradu ohjaus. Sitä ei ole, jote ohjaus saa tilalla pitäisi olla ";tarkastus";. Ok, jos ohjausta ei aeta, mutta siiä tapauksessa asiasta pitäisi tiedottaa etukätee, jotteivat opiskelijat edes osaisi odottaa saavasa kommetteja tai ohjausta. Aiaki maatietee laitoksella proffilta ei saa MITÄÄN apua. Masetavaa o myös kuulla jälkee päi, että jos gradussa saa apua laitokse ulkopuolelta, vaikuttaa tämä automaattisesti aletavasti arvosaaa. Reilua vai mitä. Käytäö työelämää tulisi valmetautua paremmi. Valitsi suoritettavaksi toise perustutkio, joka johtaa kokreettisesti työelämää (juristi) ja joka voi yhdistää aikaisempaa koulutuksee. Liia paljo kursseja, joista ei jää mitää kätee. Käytäö työelämä taidot ovat hakusessa, iitä ei yliopistolla saa! Tutkimusmeetelmiä ei juuri opetettu (piti pätätä yksi oma aloitteisesti), mutta ykyisi asia ilmeisesti vähä parempi uusilla opiskelijoilla. iostueemmat proffat olisi tärkeä asia. Lisää resursseja opetushekilöstölle, ettei olisi ii paljo kirjatettejä. Kirja ja muideki kirjatettie rajato uusimisoikeus pois, ja pakollie palauttee atamie opiskelijoille tettie tekemisestä. Lisää työharjoittelujaksoja Opiskelijoille eemmä mahdollisuuksia valita esim. pääaiee sisältöjä. Tutkimusmetodologioide ja tieteefilosofia perusteita pitäisi opettaa opitoje alusta asti. Jokilaie oma laitokse peruskurssi kvatitatiivisista metodeista, tai aiaki se huolehtimie, että kaikki oppivat iide perusasiat perusmeetelmäkurssilla. Keskeisimpiä perustaitoja ja tietoja ei pitäisi opettaa ryhmätyöä, koska ryhmissä opiskelijat jakavat työt keskeää ja opittuihi asioihi voi jäädä suuriaki aukkoja. Myös teoreettista kirjallisuutta, eteki ajakohtaisia artikkeleita ala lehdissä, pitäisi ohjata lukemaa omaaloitteisesti opitoje alusta lähtie. Yhteistyötä yliopisto ulkoiste tahoje kassa tulisi kehittää Yhteyttä työelämää. Tällä hetkellä emme saa juuri mitää tietoa yo: ulkopuolisesta elämästä laitokse kautta. Fuksivuoa o luetosarja, jossa maailmalla olevat maatieteilijät käyvät puhumassa, mutta ei se silloi alussa uppoa, vasta esim., laudatur vaihee opiskelijat alkavat kiiostua äistä asioista. aieeopettajakoulutukse eriyispedagogiika opetusta tulisi ehdottomasti lisätä ja täsmetää. Nyt se oli lähiä koomista... Aieopitoje hyödytämie työssä? Niide likittämie itse opettamisee. Ehkä voisi olla hiema käytäö läheisyyttä jos vaikka joskus haluaisiki työskeellä yksityisellä sektorilla. 24

27 E muista saaeei juuri mitää "virallista" koulutusta kuollisee tieteellisee tiedohakuu liittye. Ekä myöskää tutkija rahoitusmahdollisuuksista muista "virallista" kautta kerrotu. Nämä asiat ovat ii tärkeitä että jokaie tutkijaalku e toki oppii jollaki tapaa joka tapauksessa (tai tippuu kelkasta, luule), mutta voisi iitä silti opettaa kurssiopetukse sisälläki. eemmä tiimityötä, jota käytäö työelämässä kuiteki tehdää lisää harjoittelua ja muuteki eemmä pedagogisii opitoihi kuuluvia kursseja. lisää kursseja, joista olisi hyötyä imeomaa peruskoulu tai lukio matematiika opettajalle Lisää ohajusta! Mielestäi sitä ei ykyisellää saa laikaa omalta laitokselta. Opettajaksi valmistuva kaalta matematiika opetuksesta saa/sai melko vähä irti ammati kaalta. Teoripohja toki pitää olla kattava, mutta käytäö matematiikkaa pitäisi ehdottomasti olla eemmä. Opettaja koulutuksessa o vahaaikaie järjestelmä joillaki tieteealoilla. Aieeopettajakoulutuksessa suositaa tiettyjä aieyhdistelmiä opetettaviksi aieiksi. Näissä yhdistelmissä ei aia ole mitää järkeviä perusteita, lähiä historiallisisa. Tietysti matematiikka, fysiikka ja kemia sopivat yhtee opetettaviksi aieiksi, mutta myös esim. matematiikka ja psykologia tai kemia ja biologia ovat sopivia valitoja. Opettajaopitoja pitäisi sitoa eemmä aielaitokse opetuksee sekä se tiedotusta tulisi parataa. opetusmeetelmiä Opitoeuvotaa, opetusmeetelmiä. Se, että opiskelee opettajalijalla ei, laitoksesta riippue, tarkoita sitä, että opiskelu eroaisi mitekää tavallisella lijalla opiskelusta. E mielestäi saaut matematiika laitokse opioista ii paljo hyötyä kui oli kuvitellut ee opitoje alkua. Vasta soveltava kasvatustietee laitokse opiot (eljäteä opiskeluvuoa) liittyivät tulevaa työhöi joho siis oli jo opitoihi ilmoittautuessai sitoutuut. Sokla toimita pitäisi saada asialliselle tasolle. Tutuu, että ko. laitoksella ei mikää toimi asiallisesti, ei edes palauttee keruu. Ottakoot mallia Kumpulasta. KÄYTTÄKÄÄ NETTIÄ TIEDOTTAMISEEN, EI NIITÄ LIIPUSIA ILMOITUSTAULULLA. Sosiaalisia ja esiitymistaitoja pitäisi kaikkie opiskella koulutukse osaa, alasta riippumatta. Ee kaikkea itsetuo, itsetutemukse ja vuorovaikutustaitoje kehittämisee tulisi paeutua myös yliopistokoulutuksessa. Syvetävie opitoje pitäisi ataa paremmi eväitä gradu tekemisee. Käsityksei mukaa tätä o jo matematiika laitoksella kehitettyki. Opiskelijoille pitäisi myös paiottaa, että kaattaa etsiä sellaie ohjaaja, joka kassa yhteistyö sujuu ja joka o edes vähä ";samalla aaltopituudella";. Vaatimustasoa voisi paikoitelle ostaa tai sitte vaihtoehtoisesti tarjota haastavampia ja laajempia kursseja käytäössä tämä toteuttamie lieee kuiteki mahdotota, sillä syvetävillä kursseilla o (opiskelemillai aloilla) jo ykyisellääki vajausta opiskelijoista. Vuorovaikutusta opettajie ja opiskelijoide välillä pitäisi lisätä, erityisesti opitoje alkuvaiheessa. Tietojekäsittelytietee laitos Artikkelie kirjoittamisee jo alusta pitäe ja koferesseihi osallistumisee olisi pitäyt kaustaa eemmä. Verkostoitumie jäi miulta aiva täysi välii, sillä kirjoiti vai yhteisiä artikkeleja, jotka esitti aia joku muu. E myöskää saaut juurikaa esiitymiskokemusta, joka olisi karttuut koferessiesitelmiä pitäessä väkisiki. Eemmä ohjelmoitii liittyviä tehtäviä Eemmä pakollista ja hyvi hoidettua ohjausta, lähempää yhteyttä ja yhteistyötä laitokse tutkimustoimia kassa. 25