Ulkoministeriö MINVA UM2019-00039 POL-30 Hämäläinen Anna-Mari(UM) 16.01.2019 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto 21.1.2019; Suomen tavoitteet EU:n ulkoasiainneuvoston kokous pidetään Brysselissä 21.1.2019. Kokouksessa Suomea edustaa ulkoministeri Timo Soini. Keskusteluaiheina ovat disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma, EU:n ja Arabiliiton suhteet ja ulkoministerikokouksen valmistelu sekä EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön (ASEAN) suhteet ja ulkoministerikokouksen valmistelu. Disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma Disinformaatiolla voi olla merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan kehitykseen. Tästä syystä on hyvä, että suunnitelman ensisijainen tarkoitus on vahvistaa EU:n ja sen jäsenmaiden kykyä tunnistaa, analysoida ja reagoida ulkopuolisten harjoittamaan disinformaatiotoimintaan. EU:n oman resilienssin on oltava prioriteetti, vaikka tuki kumppanimaille on tärkeää. Suomelle on tärkeää työnjaon selkeyttäminen EU-instituutioiden välillä ja jäsenmaiden kesken, huomioiden myös komission viestinnän pääosasto. Suunnitelman toimeenpano ja hybridiuhkien käsittely neuvostossa hyötyisivät hybridikysymyksiin keskittyvästä työryhmästä. Jo olemassa olevaa Friends of the Presidency Group for Countering Hybrid Threats (Hybrid FoP) -ryhmää tulisi hyödyntää tehokkaasti. Strategisen viestinnän/disinformaation torjuntaa tekevät EU-toimijat olisi tärkeä kartoittaa (ns. mapping exercise). Helsingissä sijaitseva eurooppalainen hybridiosaamiskeskus on valmis tukemaan EU:n ulkosuhdehallinnon StratCom-toimintaa. Hybridiosaamiskeskus toimii osaltaan aktiivisesti ja yhteistyössä EU:n kanssa, jotta disinformaation vastaista toimintaa voidaan käytännössä vahvistaa. Resurssien jaon ja työn prioriteettien asettamisen tulee perustua uhka-arvioon. Uhka-arvion laadinnassa ja seurannassa tulee hyödyntää EU:n tiedusteluyksikkö INTCEN:in tiedusteluanalyysia. Myös jäsenmaiden, INTCEN:n ja EU:n ulkosuhdehallinnon välistä tiedonvaihtoa tulee kehittää. Toimintaan varattu määräraha tulee jakaa priorisoiden strategisen viestinnän East Stratcom - työryhmän resursseja. Komission resurssit tulee hyödyntää strategisessa viestinnässä. Ennen ensi kevään EP-vaaleja tulee kehittää toimintamalli nopeaan yhteiseen reagointiin. Tähän tarpeeseen vastaa toimintasuunnitelmaan kuuluva Rapid Alert System -verkoston perustaminen. Euroopan parlamentin vaalien jälkeen on erittäin tärkeää toteuttaa jälkiarvio vaalien sujuvuudesta, ml. vaikuttamisyrityksistä. EU-Arabiliitto Suomi katsoo, että tulevassa kokouksessa ja sitä edeltävissä valmistelukeskusteluissa Arabiliiton kanssa on tärkeää painottaa yhteisiä intressejä yhteisiin ja globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi. On EU:n ja Arabiliiton yhteisen edun mukaista etsiä pitkän aikavälin ratkaisuja alueellisen rauhan ja vakauden varmistamiseksi kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestykseen nojaten. Kokoukselta olisi tärkeää saada vahva, yhteinen viesti yhteisjulkilausuman muodossa EU:n ja Arabiliiton välisen poliittisen vuoropuhelun ja strategisen yhteistyön tärkeydestä yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi. Tulevassa vuoropuhelussa EU:n tulee painokkaasti pitää esillä EU:n ja kyseisen alueen maiden välisissä kumppanuussuhteissa lähtökohtina olevia ihmisoikeus-, oikeusvaltio- ja demokratiaperiaatteita.
EU-ASEAN 2(11) Suomi pitää tärkeänä EU:n ja ASEAN:in välisen yhteistyön tiivistämistä. Tämä myötävaikuttaa kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän ja monenvälisen yhteistyön yleisempään vahvistamiseen. Yhteistyön konkretiaa ja operationaalisuutta tulisi lisätä. Pidämme tervetulleena aikaansaatua yhteistä julkilausumaa ja yhteistyön nostamista strategisen kumppanuuden tasolle. EU:lla ja ASEAN:illa on paljon annettavaa toisilleen etenkin turvallisuusdialogissa. Strategisen kumppanuuden tulisi tukea EU:n tavoitetta saada pysyvä osallistumisoikeus Itä-Aasian huippukokoukseen (East Asia Summit), sekä tarkkailijastatus Aasian puolustusministerien kokouksessa Asian Defence Ministers meeting Plus Experts Working Group (ADMM+). Nämä ovat edelleen tärkeitä tavoitteita, joita tulee edistää soveltuvin keinoin.
Asialista: Disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma s. 4 EU-Arabiliitto s. 7 EU-ASEAN s. 9 3(11)
4(11) Ulkoministeriö TAVOITEMUISTIO POL-30 16.1.2019 Asia Disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 21.1.2019 Asiakirjat Euroopan komission ja korkean edustajan yhteinen tiedonanto: Disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma (Disinformation Action Plan), 5.12.2018, JOIN(2018) 36 final. Viite EUN 107/2018 vp E 39/2018 vp VNEUS2019-00007 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Lassi Härmälä, POL-30, lassi.harmala@formin.fi, +358 295 350 026. Kitta Kangas, VNEUS, kitta.kangas@vnk.fi, +358 295 160 494. Turo Mattila, EUE, turo.mattila@formin.fi, +32 2 2878 465. Salla Sammalkivi, VNEUS, salla.sammalkivi@vnk.fi, +358 295 160 207. Heli Siivola, VNEUS, heli.siivola@vnk.fi, +358 295 160 476. Kati Temonen, POL-30, kati.temonen@formin.fi, +358 295 350 354. Niina Väisänen, POL-30, niina.vaisanen@formin.fi, +358 295 350 343. 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Korkea edustaja ja komissio esittivät 5.12.2018 disinformaation torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman, joka sisältää erityisiä ehdotuksia EU:n koordinoiduiksi toimiksi disinformaatioon vastaamiseksi. Ensisijaiseksi tavoitteeksi toimintasuunnitelmalle on nostettu EU:ta ja jäsenmaita itseään vastaan kohdistuvan ulkoisen disinformaatiovaikuttamisen analysointi ja resilienssimme vahvistaminen sitä vastaan. Ulkoasiainneuvosto keskittyy etenkin ulkosuhdenäkökohtiin ja disinformaation torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon. 2. SUOMEN TAVOITE Disinformaatiolla voi olla merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan kehitykseen. Tästä syystä on hyvä, että suunnitelman ensisijainen tarkoitus on vahvistaa EU:n ja sen jäsenmaiden kykyä tunnistaa, analysoida ja reagoida ulkopuolisten harjoittamaan disinformaatiotoimintaan. EU:n oman resilienssin on oltava prioriteetti, vaikka tuki kumppanimaille on tärkeää. Suomelle on tärkeää työnjaon selkeyttäminen EU-instituutioiden välillä ja jäsenmaiden kesken, huomioiden myös komission viestinnän pääosasto. Suunnitelman toimeenpano ja hybridiuhkien käsittely neuvostossa hyötyisivät hybridikysymyksiin keskittyvästä työryhmästä. Jo olemassa olevaa Friends of the Presidency Group for Countering Hybrid Threats (Hybrid FoP) -ryhmää tulisi
5(11) hyödyntää tehokkaasti. Strategisen viestinnän/disinformaation torjuntaa tekevät EU-toimijat olisi tärkeä kartoittaa (ns. mapping exercise). Helsingissä sijaitseva eurooppalainen hybridiosaamiskeskus on valmis tukemaan EU:n ulkosuhdehallinnon StratCom-toimintaa. Hybridiosaamiskeskus toimii osaltaan aktiivisesti ja yhteistyössä EU:n kanssa, jotta disinformaation vastaista toimintaa voidaan käytännössä vahvistaa. Resurssien jaon ja työn prioriteettien asettamisen tulee perustua uhka-arvioon. Uhka-arvion laadinnassa ja seurannassa tulee hyödyntää EU:n tiedusteluyksikkö INTCEN:in tiedusteluanalyysia. Myös jäsenmaiden, INTCEN:n ja EU:n ulkosuhdehallinnon välistä tiedonvaihtoa tulee kehittää. Toimintaan varattu määräraha tulee jakaa priorisoiden strategisen viestinnän East Stratcom - työryhmän resursseja. Komission resurssit tulee hyödyntää strategisessa viestinnässä. Ennen ensi kevään EP-vaaleja tulee kehittää toimintamalli nopeaan yhteiseen reagointiin. Tähän tarpeeseen vastaa toimintasuunnitelmaan kuuluva Rapid Alert System -verkoston perustaminen. Euroopan parlamentin vaalien jälkeen on erittäin tärkeää toteuttaa jälkiarvio vaalien sujuvuudesta, ml. vaikuttamisyrityksistä. 3. NEUVOTTELUTILANNE Eurooppa-neuvosto pyysi kesäkuussa 2018 korkeaa edustajaa ja komissiota esittämään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toimintasuunnitelman, joka sisältää ehdotuksia EU:n koordinoiduiksi toimiksi disinformaation haasteeseen vastaamiseksi. Komissio ja korkea edustaja esittivät 5.12.2018 disinformaation torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman. Samalla komissio raportoi huhtikuussa 2018 antamansa tiedonannon jälkeen saavutetusta edistyksestä disinformaation torjunnassa verkossa. Eurooppa-neuvosto korosti 13. 14.12.2018, että disinformaation leviämiseen on puututtava kiireellisin, koordinoiduin ja pitkäkestoisin toimin sekä noudattaen täysin perusoikeuksia. Eurooppaneuvosto kehotti panemaan komission ja korkean edustajan esittämän toimintasuunnitelman nopeasti täytäntöön ja korosti tarvetta määrätietoisiin toimiin sekä Euroopan tasolla että kansallisesti vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien turvaamiseksi. Neuvostoa pyydettiin jatkamaan asian käsittelyä ja raportoimaan asiasta Eurooppa-neuvostolle maaliskuussa 2019. Yleisten asioiden neuvostossa 8.1.2019 jäsenmaat antoivat selkeän tukensa toimintasuunnitelman nopealle toimeenpanolle. Keskustelussa korostettiin nopeaa kykyä reagoida eurovaalien aikana tapahtuviin informaatiovaikuttamisyrityksiin (Rapid Alert Systemin perustaminen) että pitkäaikaista yhteiskuntien resilienssin vahvistamista (mm. kansalaisten medialukutaito). Eri viranomaisten, yritysten, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä pidettiin tärkeänä kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti. Komission ja korkean edustajan on määrä jatkaa ja kehittää disinformaation torjuntaa koskevassa toimintasuunnitelmassa (joulukuu 2018) ja komission aiemmassa tiedonannossa (huhtikuu 2018) esitettyjä toimenpiteitä ja panna ne täytäntöön tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin kanssa. 4. TAUSTA Disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma on osa EU:n ja jäsenmaiden resilienssin pitkäjänteistä vahvistamista hybridiuhkien torjumiseksi. Disinformaation tunnistaminen ja siihen vastaaminen on osa laajempaa strategista viestintää (Strategic communications). Disinformaation vastainen toiminta on nostettu viime aikoina tärkeysjärjestyksessä strategisen viestinnän kärkeen
6(11) jäsenmaiden toimesta. Tämä kytkeytyy erityisesti Venäjän levittämään disinformaation ja tarpeeseen vastata siihen. Kevään 2019 Euroopan parlamentin vaalit ovat erittäin todennäköinen disinformaatiovaikuttamisen ja kampanjoiden kohde. Myös positiivinen EU-viestintä ja riippumattoman mediaympäristön kehittäminen niin EU:n sisällä kuin sen naapurustossa on syytä pitää agendalla ja jatkaa ja kehittää strategisen viestinnän toimia kaikkien kolmen strategisen viestinnän tiimin kohdealueilla (East, Western Balkans, MENA). Eurooppa-neuvosto pyysi vuonna 2015 korkeaa edustajaa, yhteistyössä jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten kanssa, puuttumaan Venäjän toteuttamiin disinformaatiokampanjoihin. Samana vuonna Euroopan ulkosuhdehallintoon perustettiin East Stratcom -työryhmä (task force). Vuonna 2016 hyväksyttiin hybridiuhkien torjumista koskeva yhteinen kehys ja vuonna 2018 yhteinen tiedonanto resilienssin ja valmiuksien kehittämisestä hybridiuhkien varalta. Vuonna 2016 perustettiin hybridianalyysikeskus Euroopan ulkosuhdehallintoon ja vuonna 2017 Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus Helsinkiin. Huhtikuussa 2018 komissio esitti toimenpiteitä disinformaation torjumiseksi verkossa ja syyskuussa 2018 toimenpiteitä vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien varmistamiseksi. Nyt esitetty toimintasuunnitelma pohjautuu näihin aiempiin aloitteisiin ja East Stratcom -työryhmän työhön. Suomi vaikutti toimintaohjelman laadintaan aktiivisesti alusta asti, ja lopputulos on hyvin pitkälti Suomen tavoitteiden mukainen. Toimintasuunnitelma sisältää yhteensä 10 toimenpide-ehdotusta, joiden on tarkoitus a) parantaa EU-instituutioiden kykyä tunnistaa, analysoida ja paljastaa disinformaatiota, b) vahvistaa jäsenmaiden yhteistyökykyä disinformaatioon reagoimiseksi eri keinoin, c) varmistaa yksityisen sektorin, erityisesti sosiaalisen median yritysten, puuttuvan tehokkaasti disinformaation levittämiseen alustoillaan ja d) lisätä kansalaisten tietoisuutta informaatiovaikuttamisesta. Toimintasuunnitelmassa todetaan Venäjän disinformaatiovaikuttamisen olevan systemaattista ja muodostavan ensisijaisen uhan EU:lle. Toimintasuunnitelman mukaan East StratCom -työryhmän toimeksiantoa on jatkettava, ja kahden muun strategisen viestinnän työryhmän (Länsi-Balkan ja eteläinen alue) toimeksiantoa tarkasteltava uudelleen disinformaatiovaikuttamiseen reagoimiseksi.
Ulkoministeriö TAVOITEMUISTIO 7(11) ALI-40 Lee Stefan 8.1.2019 Asia EU:n ja Arabiliiton suhteet: ulkoministerikokouksen (4.2.2019) valmistelut Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 21.1.2019. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Stefan Lee, ALI-40, puh. +358 295 351 467 Katarina Tapio, EUE, puh. +32 471 035 732 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kokouksessa keskustellaan EU:n ja Arabiliiton suhteista erityisesti 4.2. 2019 Brysselissä järjestettävän EU:n ja Arabiliiton ulkoministerikokouksen valmisteluja silmällä pitäen. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi katsoo, että tulevassa kokouksessa ja sitä edeltävissä valmistelukeskusteluissa Arabiliiton kanssa on tärkeää painottaa yhteisiä intressejä yhteisiin ja globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi. On EU:n ja Arabiliiton yhteisen edun mukaista etsiä pitkän aikavälin ratkaisuja alueellisen rauhan ja vakauden varmistamiseksi kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestykseen nojaten. Kokoukselta olisi tärkeää saada vahva, yhteinen viesti yhteisjulkilausuman muodossa EU:n ja Arabiliiton välisen poliittisen vuoropuhelun ja strategisen yhteistyön tärkeydestä yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi. Tulevassa vuoropuhelussa EU:n tulee painokkaasti pitää esillä EU:n ja kyseisen alueen maiden välisissä kumppanuussuhteissa lähtökohtina olevia ihmisoikeus-, oikeusvaltio- ja demokratiaperiaatteita. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU ja Arabiliitto sopivat vuoden 2018 lopussa ulkoministerikokouksen järjestämisestä Egyptin Sharm El-Sheikissä 24.-25.2.2019 järjestettävän EU:n ja Arabiliiton ensimmäisen huippukokouksen pohjustamiseksi. Toistaiseksi kokouksen valmistelut ovat vasta alkuvaiheessa eikä yhteisesti sovittua asialistaa kokoukselle vielä tässä vaiheessa ole. Kokouksen lopputulemana tavoitellaan yhteisesti annettavaa julkilausumaa kattaen mm. vuoropuhelun ja yhteistyön tiivistämistä keskeisten ajankohtaisten aiheiden kuten muuttoliikkeen ja terrorismin vastaisen toiminnan osalta. Avoimia kysymyksiä on niin kokouksen osallistujien, substanssin kuin formaatinkin suhteen. Sekä ulkoministerikokouksen että huippukokouksen yhteydessä yhdeksi kriittisimmistä kysymyksistä on nousemassa vuonna 2011 sisällissodan takia keskeytetyn Arabiliitto-jäsenyyden palauttaminen Syyrialle. Syyrian mahdollisen paluun Arabiliiton jäseneksi pelätään vaikeuttavan ratkaisevasti kokouksien toteutumista. 4. TAUSTA Arabiliitto on vuonna 1945 Egyptissä perustettu hallitustenvälinen järjestö, jonka jäseninä on 22 arabienemmistöistä maata pääosin Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta (Middle East and North Africa,
8(11) MENA). Syyrian jäsenyys on maan konfliktin vuoksi jäädytetty. Saudi-Arabia järjesti keväällä 2018 viimeisimmän vuosittaisen arabihuippukokouksen ja seuraava on tarkoitus pitää maaliskuussa 2019 Tunisiassa. Arabiliitto pyrkii koordinoimaan kantojaan ulkoministerien ja sektoriministerien tasolla, mutta järjestön sisäinen yhtenäisyys on vaihdellut. Perinteisesti yhteinen näkemys on löytynyt lähinnä palestiinalaisten tukemisesta Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa. Viime vuosina Arabiliitosta on tullut EU:lle yhä tärkeämpi keskustelukumppani erityisesti EU:n eteläisen naapuruston yhä vaikeammaksi kärjistyvän geopoliittisen tilanteen takia, ja osapuolten välillä on käyty säännöllisin väliajoin korkean tason poliittista vuoropuhelua keskinäisten yhteistyösuhteiden tiivistämisestä mm. terrorismin ja radikalisoitumisen torjunnasta ja hallitsemattoman muuttoliikkeen hillitsemisestä. Edellinen ulkoministerikokous järjestettiin joulukuussa 2016, jolloin pääaiheina olivat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella kriisien ohella myös yhteistyön tiivistäminen mm. muuttoliikkeen ja terrorismin vastaisen toiminnan osalta. Arabiliitto on jo jonkin aikaa tavoitellut yhteisen huippukokouksen järjestämistä. Arabiliiton (LAS) pääsihteeri nosti asian esiin vuoden 2017 YK:n yleiskokouksen (UNGA) korkean tason viikolla pidetyssä tapaamisessa EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Mogherinin kanssa ja aihe oli esillä myös vuoden 2018 UNGA-viikon tapaamisissa. Korkean tason dialogia LAS:in jäsenmaiden kanssa on pidetty tarpeellisena EU:n eteläisen naapuruston geopoliittisen tilanteenkin takia ja siksi ajatus EU-LAS-huippukokouksesta on aiemmin saanut laajaa periaatteellista kannatusta EU-maiden keskuudessa. EU:lla on vastaavia kokousformaatteja muiden alueellisten järjestöjen, kuten Afrikan unionin kanssa. Pitkään vireillä ollut ajatus ensimmäisen, päämiestason huippukokouksen järjestämisestä EU:n ja LAS:in välillä konkretisoitui Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tuskin Kairon-vierailun yhteydessä syksyllä 2018. Egyptin presidentti Abdel El-Sisi ja Tusk sopivat vierailun päätteeksi ensimmäisen EU- Arabiliitto-huippukokouksen järjestämisestä vuoden 2019 alussa. Sittemmin lokakuun Eurooppaneuvoston päätelmissä vahvistettiin huippukokouksen järjestäminen 24-25.2. Egyptin Sharm El- Sheikhissa. Huippukokousvalmistelut ovat vasta alkuvaiheessa eikä yhteisesti sovittua asialistaa kokoukselle ei tässä vaiheessa vielä ole. Alustavassa valmistelukeskustelussa agendaehdotuksista erityisesti muuttoliike ja terrorismintorjunta nousivat painokkaasti esiin, mutta myös muut aiheet kuten mm. ihmisoikeudet, ilmastonmuutos ja nuorisotyöllisyyden edistäminen saivat kannatusta.
Ulkoministeriö TAVOITEMUISTIO 9(11) ASA-10 Hellman Pasi, 14.1.2019 Antila Johanna Asia EU-ASEAN -ulkoministerikokous Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 21.1.2018 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Pasi Hellman ASA-01, pasi.hellman@formin.fi, 040 761 1551 Johanna Antila ASA-10, johanna.antila@formin.fi, 050 576 3737 Sami Leino ASA-10, sami.leino@formin.fi, 050 4340154 Heini Korhonen EUE, heini.korhonen@formin.fi, +32 473 530 795 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön (ASEAN) ulkoministerikokous järjestetään Brysselissä 21.1.2019. Ulkoministerikokouksessa Suomea edustaa valtiosihteeri Matti Anttonen. Ulkoministerikokousta edeltävänä päivänä Senior Official Meetingissä (SOM), jossa Suomea edustaa johtava asiantuntija, ASEM/ASEAN senior official Pasi Hellman, viimeistellään kokouksen kanssapuheenjohtajien EU:n ja Singaporen laatima yhteisjulistus. EU:ta kokouksessa edustaa korkea edustaja Mogherini ja Singaporea ulkoministeri. EU:n kokoustavoitteena on saada aikaan strateginen kumppanuus ASEAN:in kanssa. EU:n strateginen kumppanuus ASEAN:in kanssa mahdollistaisi järjestöjen väliset korkean tason tapaamiset, joissa voitaisiin edistää sisältökysymyksiä. Yhteistyön takeena ovat myös säännölliset korkean tason virkamiesdialogit (EU-ASEAN SOM-dialogit). Lisäksi kokouksen on tarkoitus edistää EU:n ja ASEAN:in välistä lentoliikennesopimusta. ASEAN:ille lentoliikennesopimus on strategista kumppanuutta tärkeämpi. Parhaimmassa tapauksessa kokouksessa saadaan hyväksyttyä EU:n strateginen kumppanuus, huonoimmassa tapauksessa sovitaan sitoumuksesta kumppanuuden toteuttamiseen lähitulevaisuudessa. Pääkohdat deklaraatiossa tulevat todennäköisesti sisältämään vahvan poliittisen lausunnon suhteiden tiivistämisessä, kansainvälisestä sääntöpohjaisesta ja monenvälisessä järjestyksestä sekä vapaasta ja reilusta kaupasta. Neuvottelut tekstistä ovat edelleen kesken. Julkilausuman luonnoksessa ovat mukana seuraavat kysymykset: Agenda 2030 Connectivity (mm. EU-ASEAN -lentoliikennesopimus) EU-ASEAN -turvallisuusyhteistyö (pyrkimys päästä mukaan ADMM+-kokouksen tarkkailijajäseneksi) Kyberturvallisuus Meriturvallisuus Terrorismin vastaiset toimet Multilateraalikauppajärjestelmä (ml. WTO:n uudistus) Pyrkimys kohti alueiden välistä EU-ASEAN vapaakauppasopimusta solmimalla ensin sopimuksia yksittäisten ASEAN-maiden ja EU:n välillä.
10(11) Ihmisoikeuksien ja -vapauksien kunnioittaminen (ml. tasa-arvo, naisten voimaannuttaminen ja köyhyyden vastaiset toimet) Laittoman kalastuksen vastaiset toimet Metsien hallinta Etelä-Kiinan meri (ml. Code of Conduct) Rakhinen/Myanmarin tilanne Ilmastonmuutos Järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan vastaiset toimet Ihmisten väliset yhteydet Jäsenmaat halunnevat lausunnot ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta, WTO:n reformista, Myanmarin tilanteesta (Rakhine ja Rohingya-pakolaiset) sekä Etelä-Kiinan meren aluekiistasta. Toivottavaa on, että yksittäiset aiheet, kuten palmuöljy, eivät hankaloita keskusteluja. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi pitää tärkeänä EU:n ja ASEAN:in välisen yhteistyön tiivistämistä. Tämä myötävaikuttaa kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän ja monenvälisen yhteistyön yleisempään vahvistamiseen. Yhteistyön konkretiaa ja operationaalisuutta tulisi lisätä. Pidämme tervetulleena aikaansaatua yhteistä julkilausumaa ja yhteistyön nostamista strategisen kumppanuuden tasolle. EU:lla ja ASEAN:illa on paljon annettavaa toisilleen etenkin turvallisuusdialogissa. Strategisen kumppanuuden tulisi tukea EU:n tavoitetta saada pysyvä osallistumisoikeus Itä-Aasian huippukokoukseen (East Asia Summit), sekä tarkkailijastatus Aasian puolustusministerien kokouksessa Asian Defence Ministers meeting Plus Experts Working Group (ADMM+). Nämä ovat edelleen tärkeitä tavoitteita, joita tulee edistää soveltuvin keinoin. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU:n toimesta laaditusta luonnoksesta EU-ASEAN -ulkoministerikokouksen julkilausumaksi neuvotellaan EUH ja ASEAN kesken. Tavoitteena on, että julkilausuman lopullinen luonnos hyväksytään ulkoministerikokousta edeltävän päivän EU-ASEAN -virkamieskokouksessa (Senior Official Meeting, SOM) 20.1.2019. Neuvottelut julkilausumasta (jonka pohjateksti neuvoteltiin EU:n sisällä) ovat vielä käynnissä EUH:n ja ASEAN-pj Singaporen kesken. ASEAN-maiden vastine EU:n ehdottamaan luonnokseen indikoi kompromissien tarvetta. EUH pyrkii laatimaan uuden luonnoksen keskiviikon 16.1. EU-Aasia työryhmässä (COASI) ja sunnuntain 20.1. SOM-kokous viimeistelee tekstin. EU:n strateginen kumppanuus ASEAN:in kanssa on usean vuoden työn tuloksena ASEAN:in hyväksyttävissä, mutta haasteena on vielä EU-instituutioiden sisäinen valmius sille, että strategista kumppanuutta ei sidota Itä-Aasian huippukokouksen (East Asia Summit, EAS) jäsenyyteen. Edellisessä ulkoministerikokouksessa lokakuussa 2016 Bangkokissa EU vielä linkitti strategisen kumppanuuden EAS-jäsenyyteen. Strategisen kumppanuuden kannalta on ratkaisevaa EU:n sisäinen valmius purkaa linkitys kumppanuuden ja EAS-jäsenyyden välillä. Nyt EU on valmis luopumaan tästä ehdosta. EU:n tarkkailijajäsenyyden Aasian puolustusministerien työryhmässä Asian Defence Ministers meeting Plus Experts Working Group, (ADMM+) ja EAS -kutsun suhteen edetään nyt eri reittiä. Tästä sovittiin joulukuussa Aasia-työryhmässä (COASI), ja asia vahvistetaan vielä EU-ASEAN ulkoministerikokousta edeltävässä Ulkoasiainneuvoston kokouksessa (UAN).
Tulevaisuudessa EU toivoo edelleen pääsevänsä EAS:iin mukaan. Toistaiseksi EU pyrkii tekemään itsestään houkuttelevamman kumppanin turvallisuusasioissa ja pääsemään tarkkailijaksi ADMM+kokoukseen (ASEAN ja kahdeksan dialogikumppania). Tällä hetkellä EU on mukana ASEAN:in alueellisessa foorumissa (ASEAN Regional Forum, ARF). Vuonna 2007 aloitetut alueelliset vapaakauppaneuvottelut, joiden eteneminen olisi Suomen intressien kannalta toivottavaa, ovat olleet jäissä vuodesta 2009 lähtien. ASEAN-mailla on vielä paljon tehtävää markkinoidensa paremmaksi integroimiseksi. Asiantuntijatasolla tekninen työryhmä on kuitenkin jatkanut tunnustelujaan. Solmittuaan kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia riittävän monen ASEANmaan kanssa, EU:n alueellinen neuvotteluasetelma parantuu. ASEAN:in väistyvä puheenjohtajamaa, Singapore on valmis edistämään strategista kumppanuutta, kunhan se ei ole linkattu velvoitteisiin, vaan tarjoaa mahdollisuuksia. Thaimaan alkavan ASEAN-puheenjohtajuuskauden (v. 2019) teemana on Advancing for Sustainability. On toivottavaa, että Thaimaa jatkaa Singaporen linjalla digiosaamisen, -talouden ja - innovaatioiden vahvistamisessa. 4. TAUSTA 11(11) Kyseessä on järjestyksessään 22. säännönmukainen ulkoministeritapaaminen EU:n ja ASEAN:in välillä. ASEAN on vuonna 1967 perustettu Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö, johon kuuluvat Malesia, Thaimaa, Indonesia, Singapore, Filippiinit, Brunei, Kambodza, Laos, Myanmar ja Vietnam. EU-ASEAN -ulkoministerikokous tarjoaa foorumin erilaisten globaalien ja muiden teemojen käsittelylle. Ulkoministerikokous kokoaa yhteen yksityiskohtaisempien sektorikeskustelujen tulokset. EU on ASEAN:n toiseksi suurin kauppakumppani ja suurin investoija. Vuonna 2017 alueiden välinen yhteistyö täytti 40 vuotta. Merkittävimpinä alueellisina integraatiohankkeina EU ja ASEAN ovat luonnollisia kumppaneita, ja niiden välinen yhteistyö on edennyt voimakkaasti. EU on myös ASEAN:n suurin rahallinen tukija. EU:n tavoitteena on edistää ASEAN:n integraatiota ja nostaa sen kapasiteettia kohti syvempiä suhteita. EU:lla ja ASEANilla on suhteen tavoitteita määrittelevä tiekartta (EU-ASEAN Plan of Action 2018 2022). LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ASEAN, AU, turvallisuuspolitiikka, UAN Ulkoasiainneuvosto, viestintä UM EUE, LVM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, VM, VNK, VTV, YM