Geriatrin näkökulma iäkkäiden nielemisen vaikeuksiin. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos Ylilääkäri Geriatrian poliklinikka, Helsingin sairaala

Samankaltaiset tiedostot
HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

Hoitotahto käytännössä

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Fyysinen kuntoutuminen

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

Hoitotahto. Hoitotahto

Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto

Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Dementian varhainen tunnistaminen

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Monilääkitty iäkäs sisätautien potilaana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Muistisairauksien koko kuva

Lääkityksen vaikutus iäkkäiden arjessa. Katri Laitinen Geriatrian erikoislääkäri

Lääkkeet muistisairauksissa

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri

AGGRESSIIVINEN VANHUS

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN Mari Kärkkäinen

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Muistisairaana kotona kauemmin

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA. Anna Mäki Petäjä Leinonen. Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto

Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

HOITOTAHTO. Hoitotahtoni. Hoitotahdon määritelmä. Milloin hoitotahto on pätevä?

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry

Tietoa eteisvärinästä

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

OIKEUDELLISIA KYSYMYKSIÄ OMAISHOIDOSSA Riitta Husso LM, Valvira

Asukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä

Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA

HOITOTAHTO. geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala

Oikeudellinen ennakointi

Muistisairauden kulku: vaikutukset yksilöön ja yhteisöön. Tampere Lauri Seinelä, LT, geriatrian erikoislääkäri

Muistisairaudet

MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

EDUNALVONTAVALTUUTUS

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Ikäihmisten tarpeet ja toiveet

Edunvalvontavaltuutus

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET ALKAEN

Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Transkriptio:

Geriatrin näkökulma iäkkäiden nielemisen vaikeuksiin Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos Ylilääkäri Geriatrian poliklinikka, Helsingin sairaala

Väestö Helsingissä Yli 65-, yli 75- ja yli 85-vuotiaiden määrä 2015-2030 150 000 134 595 122 626 101 709 104 064 105 992 108 368 110 291 112 454 114 567 100 000 70 308 62 006 42 733 43 199 44 819 45 236 46 593 48 153 50 810 50 000 12 547 12 949 13 208 13 544 13 486 13 671 13 976 15 664 19 101 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2025 2030 Yli 65-vuotiaat Yli 75-vuotiaat Yli 85-vuotiaat 20,0 % Yli 65-, yli 75- ja yli 85-vuotiaiden osuudet väestöstä 2015-2030 16,4 % 16,6 % 16,7 % 16,8 % 17,0 % 17,1 % 17,2 % 17,8 % 18,7 % 15,0 % 10,0 % 6,9 % 6,9 % 7,1 % 7,0 % 7,2 % 7,3 % 7,6 % 9,0 % 9,8 % 5,0 % 0,0 % 2,0 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,3 % 2,7 % 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2025 2030 Yli 65-vuotiaat Yli 75-vuotiaat Yli 85-vuotiaat 22.4.2018 Etunimi Sukunimi 2

Ulkoiset tekijät: -sairauksien hoitoa ja kuntoutus -sosiaalinen ja fyysinen ympäristö -tuki Patologia Fysiologiset vauriot Toiminnan rajoitukset Toiminnan vajaukset Sairaudet esim. nivelrikko sydäninfarkti aivohalvaus, dementia Riskitekijät Lihaskato, sydämen toiminnan vajaus, kognit. heikkeneminen Hidas kävely, hengenahdistus ponnistellessa, toiminnanohjaus heikkenee Yksilölliset tekijät, mm: -sopeutuminen, elämäntavat -psykososiaaliset voimavarat, coping Liikuntarajoitukset Vaikeudet ADLtoiminnoissa ja IADL toiminnoissa Nagi 1976 Toiminnanvajauksien kehittyminen Nagi Verbrugge & Jette, Soc Sci Med 1994; kts myös ICF ; WHO 2001

Toiminnanvajeet N=67 N=196 N=79 Monisairastavuus N=2131 N=21 N=170 Hauraus N=98 Fried ym. J Gerontol 2004;59:255-63

Geriatrian jättiläisiä Liikkumisvaikeudet Alakulo, masennus Verisuonisairaudet Huimaus, kaatuilu, luukato, murtumat Kognitiiviset ongelmat Yksinäisyys, sosiaalinen isolaatio Inkontinenssi Toimintakyky Riippuvuus Laitoshoito Kuolema

5. Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito RISKIT 4. Vanhainkotihoito 85v --> Liikuntakyvyn menetys, vuodepotilaaksi joutuminen 3. Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 80 85v --> Akuutti tai krooninen toimintakyvyn menetys, laitokseen joutuminen 2. Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät 75 80v --> Hauraus, akuutti toimintakyvyn menetys tai sen hiipuminen, sairauksien komplikaatiot 1. Hyvä toimintakyky, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 60 75v--> Sairauksien paheneminen, komplikaatiot

Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito Vanhainkotihoito 85v --> Vaikuttavien kuntoutusmallien kohdentaminen iäkkäässä väestössä Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät Hyvä toimintakyky, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 80 85v --> 75 80v --> 60 75v--> Geriatrinen asiantuntemus monisairaat Aivohalvauskuntoutusyksikkö Päiväsairaala Lonkkamurtumakuntoutus Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Aivohalvauskuntoutusyks. Intensiiv. liikunnall.kunt. Ennaltaehkäisevät Kotikäynnit, preventio

Helsinkiläisten 75-vuotta täyttäneiden kotona, pitkäishoidossa palvelutalossa ja laitoshoidossa asuvien osuudet väestöstä vuosina 2012-2018, % 100 % 98 % 3,7 % 2,9 % 2,7 % 2,5 % 2,1 % 1,8 % 1,8 % 96 % 94 % 5,6 % 6,0 % 5,8 % 5,6 % 5,8 % 5,6 % 5,4 % Pitkäaik. laitoshoidossa asuvat (oma+osto) 92 % Pitkäaik. palveluasumisessa asuvat (oma+osto) Kotona asuvat 90 % 88 % 90,7 % 91,2 % 91,5 % 91,9 % 92,1 % 92,6 % 92,8 % 86 % 2012 (väestö 40268) 2013 (väestö 40941) 2014 (väestö 41767) 2015 (väestö 42733) 2016 (väestö 43199) 2017 (väestö 44819) 2/2018 (väestö 45174) 22.4.2018 8

Geriatria ja nielemisvaikeudet Missä näihin asioihin törmätään? Osana geriatrista kokonaisvaltaista arviointia hampaisto ja syljen eritys lääkkeiden vaikutus sairaudet- monisairastavuus toimintakyky motivaatio hoito kuntoutus Itsemääräämisoikeus ja hoitotahto TARVITAAN MONIAMMATILLISTA YHDESSÄ TEKEMISTÄ

elimistön vesipitoisuuden pienentyminen solunsisäisten elektrolyyttivarastojen pienentyminen munuaisten toiminnan muutokset endokriinisen järjestelmän muutokset glukoosimetabolian hidastuminen proteiinisynteesin alentuminen

ruokahalua säätelevien keskusten toiminnan muutokset (endorfiinit) makuaistimuksen muutokset janontunteen heikentyminen

Riitta Saarela, Eeva Jalavisto symposium 2018

Ongelmalliset lääkkeet

Antikolinergisten lääkkeiden vaikutuksia Keskushermosto Unihäiriöt, keskittymisvaikeudet, desorientaatio, ahdistuneisuus, sekavuus, hallusinaatiot psykomotorinen hidastuminen, vaikutukset kognitioon ja muistiin Keuhkot Bronkusten dilataatio Sydän Sykkeen nousu, AP, AMI Verisuonet Vasokonstriktio GI-kanava Motiliteetin väheneminen, ummetus Virtsarakko Virtsaretentio, VTI Silmät Näön sumentuminen, silmäpaine nousee glaukoomariski lisääntyy Ulkoeritysrauhaset Syljen erityksen vähentyminen ja suun kuivuminen, vähentynyt hikoilu

Antikolinergisiä lääkkeitä Alpratsolaami (Alprox, Xanor) Diatsepaami Levomepromatsiini (Levozin) Amitriptyliini (Triptyl, Klotriptyl) Doksepiini (Doxal) Perisiatsiini (antipsykootti, Neulactil) Hydroksitsiini (Atarax) Klidiniumbromidi (Librax) Oksibutyniini (Cystrin, Kentera) Tolterodiini (Detrusitol) Emepronium Proklooriperatsiini (Stemetil) Ranitidiini (H2-salpaaja, Zantac, Ranixal) Metoklopramidi (Primperan) Nifedipiini (Ca-salpaaja) Kaptopriili (ACE-estäjä) Furosemidi Triamteriini (Furesis comp) Varfariini Dipyridamoli (Asasantin) Isosorbidimononitraatti (Ormox, Isangina) Isosorbididinitraatti (Dinit) Digoksiini Disopyramidi (1A rytmihäiriölääke, Ritmodan) Kinidiini (1A rytmihäirilääke, Kiniduron) Teofylliini (Nuelin, Retafyllin Ipratropiumbromidi (Atrovent) Kodeiini (Ardinex, Panacod, Codesan comp) Kortikosteroidit Tramadoli Orfenadriini (Dolan, Norflex)

Antikolinergisten lääkkeiden vaikutus muistiin (Uusvaara et al. 2013) 400 helsinkiläistä kotonaan asuvaa 75-90-vuotiasta hlöä, joilla stabiili valtimotauti (aiempi AMI, MCC, TIA, aivoinfarkti tai ASO-tauti) Kaikki antikolinergiset lääkkeet huomioitiin 74 % käytti yhtä tai useampaa antikolinergiä Kognition testaamiseksi tehtiin CERAD

Antikolinergisten lääkkeiden vaikutus muistiin (Uusvaara et al. 2013)

Antikolinergisten lääkkeiden vaikutus muistiin (Uusvaara et al. 2013) Antikolinergien käytön todettiin heikentävän suoriutumista CERADin kielellistä sujuvuutta ja nimeämistä testaavissa osioissa Kuvastavat toiminnanohjausta ja semanttista tietomuistia Episodista eli tapahtumamuistia testaavissa CERADin osa-alueissa ei sen sijaan ollut eroa antikolinergien käyttäjien ja verrokkiryhmän välillä -Sanalistan oppiminen, mieleenpalauttaminen ja tunnistaminen -Heikentyvät varhaisessa AT:ssa

Muistisairaudet ja Nielemisvaikeudet

Opetus 220911 MLL

Characteristics within 120 days of death: Nursing home residents dying with advanced dementia vs. terminal cancer. Mitchell SL et al. 2004 Arch Intern Med RAI-Data1994-97 New York. Potilaat, jotka kuolivat 1v. vk-tulon jälkeen 1% :lle potilaista arvioitiin vk:iin tullessa elinajaksi alle 6kk, kuitenkin 71% kuoli tämän ajan sisällä.

Iäkkään monisairaan/dementiaoireisen potilaan palliatiivisen hoidon haasteet akuuttiosastolla Vuorovaikutus-kommunikaatio Mitkä ovat oireet mitä takana? Yhteistyö läheisten kanssa hoitolinjaukset Kiihtyneisyys, agitaatio = delirium eli hoida somaattinen syy Optimaalinen kipulääkitys Muista myös hoidolliset ja fysioterapeuttiset keinot Lääkityksen reitit Monilääkityksen riskit tiedostettava Ravitsemus

Tutkimuksia elämän loppuvaiheen hoidosta Useissa tutkimuksissa tulee esiin, että kuolevien potilaiden hoidossa on puutteita kivun ja myös muun oirehoidon antamisessa psyykkisen ahdistuneisuuden ja masennuksen hoidossa potilaan ja omaisen kohtaamisessa tiedon välityksessä taloudellisen tuen ja ohjannan järjestämisessä Vähän tutkimuksia iäkkäiden yli 80v. potilaiden hoidosta.

Hoitotahto Toisiko se apua ongelmiin?

Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti ilmaista tahtonsa siltä varalta, ettei hän itse vaikean sairauden tai vamman vuoksi kykene ilmaisemaan tahtoaan hoidosta. Potilaan hoitotahto on terveydenhuollon ammattihenkilöä oikeudellisesti sitova asiakirja. Hoitotahtoa ei voi sivuuttaa, ellei siihen ole olemassa vahvoja perusteita. esim. hoitotahto perustunut väärään käsitykseen terveydentilan muutoksista, sairauden luonteesta tai käytettävissä olevan hoidon vaikuttavuudesta. Jos henkilön hoitoaan koskeva tahto on muuttunut

Hoitotahdon Voi ilmaista myös suullisesti Lääkäri ja/tai hoitaja kirjaa potilasasiakirjoihin Ihminen vahvistaa allekirjoituksellaan http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ tk.koti?p_haku=hoitotahto&p_artikkeli=dlk00 809

Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) Voimaan 1.11.2007 kyse valtuutuksesta, jonka valtuuttaja on määrännyt tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön huolehtimaan asioistaan. mahdollistaa myös hoitopäätöksiin liittyvän edunvalvontavaltuutuksen

Milloin edunvalvontavaltuutus tulee voimaan? Siinä tapauksessa, että valtuutuksen antanut henkilö ei kykene enää hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi, valtuutettu voi pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen. Valtuutetun tulee esittää maistraatille alkuperäinen valtakirja sekä lääkärinlausunto tai vastaava, joka todistaa, että valtuutuksen antanut henkilö on tullut kyvyttömäksi hoitamaan asioita, joita valtuutus koskee. Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti on vahvistanut sen.

AD ja elämän loppuvaiheen hoitoratkaisut ja elämänlaatu (Teno et al. JAGS 2007) Puhelinhaastattelu omaisille kuolleen läheisen viimevaiheista (n=1587) AD oli 70.8% kuolleista. AD:n omaavat henkilöt: Kuolivat useammin kotona tai saattokodissa Saivat letkuravitsemusta vähemmän (17% vs.27%) Harvemmin respiraattorihoitoa ( 11.8% vs. 22.0%) Joka neljäs koki riittämätöntä kivunlievitystä Joka toinen koki saaneensa riittämättömästi henkistä tukea.

Tutkimuksia hoitotahdoista Suomessa Kysely >75v. kotona asuvia (n= 378) (Laakkonen et al. 2004) 1/2 miettinyt elämän loppuvaiheen hoitoihin liittyvä asioita. 3% keskustellut lääkärin kanssa n. ½ haluaisi keskustella lääkärin kanssa Hoitotahto 12% enemmistö leskeytyneitä naisia +parempi koulutustaso kokivat terveydentilansa paremmaksi

Toivoisi elvytystä nykyisessä terveydentilassaan mikäli saisi äkillisesti sydänpysähdyksen Toivoisi elvytystä vaikean sairauden tilanteessa, esim. pitkälle edenneessä syövässä tai vaikean vaiheen dementiassa, mikäli saisi äkillisesti sydänpysähdyksen Potilaat, HT+ % (n=44) 46 58 0 6 Potilaat, HT - % (n= 334) Toivoisi antibioottihoitoa vaikean sairauden tilanteessa, esim. pitkälle edenneessä syövässä tai vaikean vaiheen dementiassa, mikäli sairastuisi keuhkokuumeeseen 9 28 P= 0.007

Parkinson dementiaa sairastava 77v. mies akuuttiosastolla Sairastanut Parkinson dementiaa 6 vuoden ajan, 13 vuotta sitten laatinut hoitotahdon. Liikkunut rollaatorilla ohjattuna pieniä matkoja, pyörätuoli ulkokäytössä, nielemisvaikeuksia, syötettävä, kaikki avut. Ei pysty tuottamaan puhetta. Muistilääke, levodopa, D-vitamiini Vmo omaishoitajana kotona ollessa, 2 vko:n välein vuorohoidot lyhytaikasihoidossa. Hengenahdistusta ja kuumeilua. Suun kautta menee hyvin vähän. Hengitys vaikeaa, potilas väsynyt. AB-hoidot menneet 2 vko i.v. Pohditaan hoitolinjauksia ja jatkotoimenpiteitä. Miten tulisi toimia?

Geriatria ja nielemisongelmat Iäkkäillä poliklinikkatyössä

Alzheimerin taudin (AT) ja vaskulaarisen aivosairauden (VD) väliset yhteydet VD AT+ VD AT 4. Aivoinfarktin jälkeinen dementia 3. Yhteiset patologiset mekanismit 1. Infarktit, valkean aineen muutokset 2. Vaskulaariset vaaratekijät

Kliininen muistisairausoire henkilöillä, joilla on Alzheimerin taudin aivomuutoksia (Nunna-tutkimus) Ei infarktia 57 % 1-2 lakunaari infarktia 93 % Iso infarkti 75 % Pienten verisuonten sairaus lisää kliinisen dementia-oireen riskiä! Snowdon et al JAMA 1997

Hiljaiset oireettomat aivoinfarktit lisääntyvät iän karttuessa prevalenssi insidenssi % 50 40 30 20 10 0 Men Women 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-90 age (years) Cumulative incidence (%) 30 25 20 15 10 5 0 Men Women 60-69 70-79 80-90 age (years) Stroke 2002;33:21-25; Stroke 2003;34:392-6

Paavo 83-vuotias mies Vuosaaresta Monisairasmies, jolla hypertonia, insuliinihoitoinen diabetes, eturauhasen syöpä (radikaalisädetetty), mol. polvet protetisoitu. 2012 sairastanut aivoinfarktin, josta toipunut. Ajokorttitodistusta varten ta.lle. MMSE 22/30 väliaikainen ajokielto ja lähete geriatrian pkl tutkimuksiin 5/16. 7/16 vo:lla todettu oikean puoleinen lievä hemihyndrooma, josta jäänyt kävelykyvyn vaikeutta, oik.suupieli jkv alempana, itkuherkkyyttä ja alavireisyyttä. Liikkuminen ollut vaikeaa jo polvivaivojen takia, mutta entisestään liikunta jäänyt pois arjesta. Autolla liikkuneet päivittäin kauppa-asioinnit vaimon kanssa.

Paavo 83v. pään MRI.ssä 8/2016 oikealla frontaalisesti media-alueen infarktin jälkitila, toinen pienempi kortikaalinen oikealla parietaalisesti. Valkeassa aineessa vaskulaarista degeneraatiota. Lakuunainfarktiin viittaavia löydöksiä. Vasemmalla frontoparietaalirajalla laattamainen ei-ekspansiivinen meningeoomaksi sopiva alle 0.5 senttimetrin paksuinen muutos. Ei hydrokefalusta. Hippokampusatrofiaa gradus II. meningeooman suhteen ei tp neurokirurgin puolesta. Mieliala alavireinen aloitettu Citalopraamia ja päädytty seuranta linjalle. Pt itse päättää luopua autoilusta.

Paavo 83v. Tutkittava tuo esiin nimeämisvaikeudet, jotka lisääntyneet puolen vuoden aikana. Joutuu ajoittain myös oksentamaan ruuan, menee väärään kurkkuun. Oikea suupieli alempana ja viheltäminen ei onnistu, nämä todennäköisesti jo vanhoja vuoden 2012 aivoinfarktin jälkeisiä muutoksia, mutta nielemisen vaikeudet kokee uutena. Lisäksi puree poskeensa helposti. Pään MRI:11/17 ei merkittävää uutta aikaisempaan. ei uusia infarkteja Puheterapeutti: Todetaan tutkittavalla lievää/ kohtalaista nielemisen faryngeaalisen vaiheen dysfagiaa. Tutkimuksessa ei tullut esiin penetraation tai aspiraation merkkejä. Oksentaminen ruokailun yhteydessä ei vaikuttaisi liittyvän tähän vaikeuteen (voisiko taustalla olla jotain ruokatorviperäistä?). Tutkittavalle annettu ohjeita turvalliseen nielemiseen liittyen.

Paavo 83v. Gastroskopia 1/18 Vaikutelma: Pallea tyrä ja tiukka pallearengas/striktuura. Esofagiitin jälkitila esofaguksen keskikolmanneksessa. Helikobakteerinen gastriitti? Erosiivinen bulbiitti. Somac 40mg x2 2 vko, sitten 1x1. Kontrolliskopia tulossa 6/18 Kontrolli vo kognition ja mielialan suhteen 5-6/18 Dg: aivoinfarktin jälkitila, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä VCI ja depressio.

AT RISKISSÄ ENNALTAEHKÄISY VARHAINEN AT PREDEMENTIA Diagnoosi Perusinformaatio Ensitieto Lääkitys Terveydentilan optimointi Kuntoutusarvio - kognit kuntoutus? Vertaisryhmät Etuisuudet Muistikoordinaattori 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 Kokonaisvaltainen hoito on Kuntoutusta! Kuntoutussuunnitelma Sopeutumisvalmennus/ Omahoitovalmennus LIEVÄ AT Sosiaalistavat ryhmät, liikunta, kognitiivinen harjoittelu Lääkitys, terveydentila Omaisten tukiryhmät, tukihenkilö Konkreettinen kotona asumista tukeva apu, Etuisuudet KESKI-VAIKEA AT Sosiaalistavat ryhmät, liikunta, kognitiivinen harjoittelu Lääkitys, terveydentila!! Omaisen terveydentila ja jaksaminen, tukihenkilö Kriisiapu Kuntoutusarvio; toimintaterapia, liikunta,taideterapia, laitoskunt?? VAIKEA AT Kommunikaatiota ja liikuntaa edistävä kuntoutus 2 VUOSIA OMAISEN SAATTOHOITO 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

www.hel.fi/itsehoito/fi/tietoa-eri-aiheista/muisti-ja-mielenterveys/muisti/muisti Kiitos!